Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 112/07/2 Dnro ISY-2007-Y-38 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Kaakkois-Suomen TE-keskus ASIA Kalatien ja pohjapadon rakentaminen Summanjoen Reitkallin Laurinkoskeen ja kalatien rakentaminen Summanjoen Metsäkylän Sahakoskeen Haminan kaupungissa HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon saapuneessa hakemuksessa pyytänyt lupaa kalatien ja pohjapadon rakentamiseen Summanjoen Reitkallin Laurinkoskeen ja kalatien rakentamiseen Summanjoen Metsäkylän Sahakoskeen Haminan kaupungissa. Taustaa Summanjoki sijaitsee Anjalankosken ja Haminan kaupunkien alueilla. Joki saa alkunsa Salpausselän etelärinteiltä ja laskee itäiseen Suomenlahteen Haminan länsipuolella Summan kylän kohdalla. Joen päähaaran pituus on 60 km. Päähaarassa on kaikkiaan 22 koski- tai niva-aluetta, joista 14 alimman alueilla on tehty kalataloudellista kunnostusta. Summanjoen virtaamiin vaikuttaa vesistöalueen yläosassa sijaitsevien Enäjärven, Sanijärven ja Saaramaanjärven säännöstely, jonka tarkoituksena on turvata Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:n Summan tehtaiden veden tarve. Yhtiö ottaa käyttövetensä Summanjoesta, ja yhtiön vedenottamo on joen alimman kosken, Alakosken niskalla. Yhtiöllä on oikeus (Itä-Suomen vesioikeuden päätös nro 50/Va/73) juoksuttaa Enäjärven alapuolisen Turpaankosken säännöstelypadon kautta vettä niin, että Summanjoen

2 alajuoksulla virtaama on vähintään 0,5 m 3 /s. Vesimäärää ei saa pienentää alle 0,5 m 3 /s ellei vastaavan luonnollisen vesimäärän arvioida olevan tätä pienempi. 2 Summanjoen veden laadulle on ominaista veden ruskea väri ja korkeat ravinnepitoisuudet, millä perusteella joki voidaan luokitella erittäin reheväksi. Veden happipitoisuus, lämpötila ja happamuus ovat tärkeimmät lohikalojen ja rapujen lisääntymiseen ja viihtyvyyteen vaikuttavat tekijät. Joen happipitoisuus on hyvä myös lämpimän veden aikaan, eikä hapenpuute rajoita kalojen elinolosuhteita. Joen vesi on lievästi hapanta eikä sillä ole vaikutusta lohikalojen lisääntymiseen. Summanjoki on ollut aikoinaan merkittävä vaelluskalojen lisääntymisjoki, johon nousee merestä edelleen muun muassa vaellussiikaa, meritaimenta, lohta ja nahkiaista. Joen kalataloudellinen arvo on kuitenkin heikentynyt merkittävästi vesistörakennushankkeiden vuoksi. Jokeen rakennetut padot ovat katkaisseet kalojen vaellusreitit. Tulvasuojelun ja uiton takia tehdyt perkaukset ovat vähentäneet kalojen lisääntymisja poikastuotantoalueita. Vaelluskalojen tuotanto-olosuhteiden parantamiseksi joen alaosan koskilla on suoritettu vuonna 1999 virtavesikunnostuksia. Kunnostetulla jokiosuudella sijaitsee kaksi patoa, jotka ovat edelleen nousuesteitä kaloille. Seitsemän kilometrin päässä jokisuulta sijaitseva Reitkallin Laurinkosken voimalaitospato on joen alin nousueste. Toinen nousueste on Metsäkylän Sahakosken museopato. Museopadon yläpuolella on lisäksi jyrkkä kalliokynnys, joka on nousueste alhaisilla virtaamilla. Kalateiden rakentaminen täydentää toteutettua virtavesikunnostusta mahdollistamalla kalojen nousun kunnostetulle alueelle. Rakentaminen avaa kaloille nousureitin myös joen yläosilla sijaitseville kunnostamattomille koskialueille, joten vaelluskalojen lisääntymisalueet tulevat laajenemaan kalateiden rakentamisen myötä merkittävästi. Laurinkosken pohjapato ja kalatie Laurinkoskessa on toiminut mylly vuodesta 1812 lähtien. Myöhemmin koskessa on toiminut vesivoimalaitos, joka on poistettu käytöstä vuonna Nykyinen myllytontin omistaja on kunnostanut patorakenteita ja voimalaitosta vuonna 1979 ja ottanut

3 laitoksen uudelleen käyttöön. Voimalaitos, jonka teho on 30 kw ja rakennusvirtaama noin 2 m 3 /s, on edelleen käytössä, mutta sitä käytetään ainoastaan talviaikaan. 3 Hakemuksen liitteenä on voimalaitoksen omistajan antama kirjallinen suostumus pohjapadon ja kalatien rakentamiseen. Laurinkosken padossa on kaksi aukkoa, joiden pudotuskorkeus on noin metri. Voimalaitoksen puoleisessa aukossa on ylivirtauspato ja voimalaitokselle johtava yläkanava. Joen itäpuolen aukossa on puuseteillä säädeltävä säännöstelypato. Padon sivustalla on lisäksi tulva-uoma, jonka kautta vettä virtaa korkean veden aikaan. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on kivennyt säännöstelypadon alapuolen uudelleen entisten kivien ajauduttua tulvien ja jäiden vaikutuksesta pois paikoiltaan. Kiveämisen myötä nousukalojen pääsy padon yli on helpottunut. Padon yli voivat kuitenkin nousta vain taimenet ja lohet korkean veden aikaan. Laurinkosken kalatie rakennetaan säännöstelypadon kohdalle kivettävään uomaan. Säännöstelypadon betoninen kynnys puretaan ja korvataan sillan yläpuolelle rakennettavalla pohjapadolla. Padon ylivirtauspato ja voimalaitoksen yläkanavan rakenteet jäävät ennalleen. Kalatien vedenotto tapahtuu pohjapadossa olevan säätöpadon kautta. Se rakennetaan pohjapadon vasempaan reunaan rannan tuntumaan. Säätöpadossa on metrin levyinen aukko, jonka pohjan korkeus on N ,50 m. Aukon avulla säädellään kalatiehen menevää virtaamaa yläveden korkeuden mukaan. Aukossa on urat, joihin voidaan laittaa talveksi tai tarvittaessa muulloinkin setit rajoittamaan kalatien virtaamaa. Pohjapadon harjan kokonaispituus on 17 m ja leveys 3-4 m. Pohjapadon harja on sillan virtapilarin ja säätöpadon välisellä osalla tasolla N ,20 m ja säätöpadosta rantaan N ,40 m. Pohjapato ja sen alapuolinen kalatie heikentävät padon vedenjohtokykyä tulvilla, ja siksi tulvauoman yläpäässä olevaa kalliokynnystä louhitaan 15 cm alemmas. Kalliokynnyksen louhinta edesauttaa myös tulvauoman toimimista kalannousuväylänä nykyistä paremmin. Pohjapadon alapuolelle rakennetaan kalatie, joka verhoillaan kiviaineksella maisemaan soveltuvaksi. Kalatiessä vesi virtaa rannan ja sillan virtapilarista alavirtaan kive-

4 tyn suistepadon rajaamassa uomassa. Kalatien suuaukko tulee tulvauoman laskukohtaan, jolloin sen pituus on noin 40 m ja kaltevuus 1:30. 4 Kalatien rakentamisen jälkeen Laurinkosken yläosa kunnostetaan uudelleen muun muassa sorastamalla sitä tarpeellisilta osin. Sahakosken kalatie Sahakosken alueella on toiminut useita sahalaitoksia vuodesta 1730 lähtien. Sahakosken alueen vuokraaja on rakentanut uuden vesilaitoksen annetulla Viipurin läänin maaherran päätöksellä. Luvan ehtojen mukaan padossa tulee olla kaksi tulvaaukkoa, tukinuittoaukko sekä veden johtamista varten aukot myllyä ja sahalaitosta varten. Sahalaitokselle vesi on johdettu maan alle kaivettua ja betoniseinin vahvistettua tunnelia pitkin. Tunneli on edelleen käyttökunnossa. Sahakosken saha on palanut vuonna 1956, jonka jälkeen toiminta alueella on loppunut. Turbiinit ja voimalaitosrakenteet on purettu ja padon kaikki aukot avattu. Patoaukkoihin on lisätty puusetit, joilla on nostettu yläpuolisen altaan vedenpintaa. Nykyisin patorakenteet ovat heikkokuntoisia, betoniosat ovat rapistuneet ja alueen käyttäjille vaaralliset. Kymenlaakson maakuntamuseo on luokitellut Sahakosken padon rakenteineen ja alueen ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Sahakosken padosta käytetään nimitystä museopato. Kalataloudellisen kunnostuksen yhteydessä lahonneet ja osittain hajonneet settilankut on poistettu, minkä seurauksena yläpuolisen suvannon vedenpinta on laskenut noin metrillä. Patoon on laitettu uudet settilankut tasolle N ,10 m. Denil-kalatie on ainut kalatievaihtoehto, joka mahtuu hyvin museopadon ja sillan väliin. Denil-kalatie rakennetaan padon länsilaitaan entisen turbiiniaukon kohdalle. Turbiiniaukon rakenteet poistetaan ja kalatien kohta louhitaan ja tasataan soralla. Kalatien yläosa ankkuroidaan nykyiseen patoon, suunnanvaihtoallas sekä alapää valetaan kallioon. Kalatien yläpäähän sahataan suunnitelman mukainen aukko kalatien rakenteiden valmistuttua. Virtaama kalatiessä vaihtelee yläveden korkeuden mukaan 0,3-1 m 3 /s.

5 5 Denil-kalatien runko on betonia ja virtauslamellit vesivaneria. Kalatien kourun leveys sisäpuolella on 0,86 m ja pituus 8 m + 14 m. Suorien osuuksien välissä on suunnanvaihtoallas, jossa virtaussuunta vaihtuu. Allas toimii myös kalojen levähdysaltaana. Kalatien lamellien välimatka on 0,5 m, vapaan vesitien leveys 0,5 m ja vesisyvyys 1 m. Kalatien rakentamisen jälkeen täydennetään Sahakosken kunnostusta tuomalla koskeen soraa sekä karkeampaa kiviainesta. Koskeen voidaan kivetä lisäksi matalia kynnyksiä virtauksen tasoittamiseksi. Kalliokynnyksen yläpuolinen niska kunnostetaan sorastamalla uoman pohjaa. Soraikkojen eteen ja päälle siirretään kiviainesta monipuolistamaan muodostettujen lisääntymisalueiden virtauksia. Sahakosken yläpuolinen kalliokynnys on osittainen nousueste vaelluskaloille, varsinkin alivirtaamilla. Kalliokynnyksen kohdalle on suunniteltu vasemmalle rannalle louhittava pystyrakokalatie, jonka kautta kalojen nousu kynnyksen ohi olisi mahdollinen kaikilla virtaamilla. Toistaiseksi kalatielle ei haeta lupaa, vaan kalannousua pyritään parantamaan veden ohjailulla ja madaltamalla kalliokynnyksen kynnyskorkeutta. Mikäli tarvetta ilmenee, haetaan suunnitellulle kalatielle myöhemmin lupaa. Vaikutukset Kalateiden rakentamisesta aiheutuu työnaikaisia muutoksia vedenkorkeuksissa ja juoksutuksessa. Kalatiet rakennetaan kuivatyönä työpatojen suojassa, joten juoksutukset joudutaan hoitamaan erillisillä ratkaisuilla. Tästä syystä rakentaminen tehdään alivirtaamien aikana. Työpatojen rakentamisen takia myös Laurinkosken ja Sahakosken patojen yläpuolinen vedenkorkeus lasketaan väliaikaisesti mahdollisimman alas. Laurinkosken padon vaikutus ulottuu Laurinkosken ja Paljakankosken välillä sijaitsevaan jokilaajentumaan (Myllylahti), jolla on pituutta 300 m. Pohjapadon vaikutus yläpuolisen Myllylahden vedenkorkeuteen on alle 2 cm. Kalateiden rakentaminen ei vaikuta haitallisesti yläpuolisiin vedenkorkeuksiin tai vesistön virtaamiin. Vaikutus alapuolisen vesistön vedenlaatuun on hetkellinen. Vaikutukset ovat suurimmillaan välittömästi rakennuskohteiden alapuolella. Kalateiden ra-

6 kentamisen aikana seurataan alapuolisen vesistön vedenlaatua, lähinnä sameutta, kiintoainepitoisuutta ja värilukua. 6 Töiden valmistuttua kalateiden toimivuutta seurataan eri vuodenaikoina, jotta saadaan selville, täyttyvätkö kalannousun kannalta kaikki edellytykset eri vedenkorkeuksilla ja virtaamilla. TIEDOKSIANTO JA MUISTUTUKSET Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on muistutuksenaan esittänyt seuraavaa: Kalateiden ja pohjapadon rakentaminen ja kunnossapito tulee tehdä niin ja sellaisena aikana, ettei vesialueelle tai sen muulle käytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. Työpatojen rakentamisen takia Laurin- ja Sahakosken patojen altaat lasketaan mahdollisimman alas. Summanjoen alivirtaama-arvo on pidettävä vähintään 0,5 m 3 /s, jotta turvataan Stora-Enson Summan tehtaiden makeanveden saanti. Työpadot sekä rakentamisen yhteydessä mahdollisesti vesistöön putoava rakennusmateriaali on poistettava huolellisesti uoman luonnollista pohjaa myöten. Kalateiden ja pohjapadon rakentamisalueet töiden päättyessä on viimeistely ja maisemointityöt tehtävä huolellisesti. Kalatiet ja pohjapato rakenteineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Koska Laurinkosken Myllylammen rannalla on rantakiinteistöjä, hakijan on seurattava rakentamisen jälkeen Myllylammen vedenkorkeuksia viiden vuoden ajan kerran viikossa ja joka toinen viikko tehtävin mittauksin. Tiedot on säilytettävä ja toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesistöosastolle tiedoksi. Töiden aloittamisesta ja valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle. Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on katsonut, että hanke on tarpeellinen eikä hanke loukkaa yleistä etua. Ympäristökeskus on puoltanut luvan myöntämistä hankkeelle näillä huomautuksilla.

7 7 2. Haminan kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että kalateiden rakentaminen parantaa kalojen nousumahdollisuuksia merkittävästi ja vahvistaa Summanjoen asemaa vaelluskalojen lisääntymisjokena. Rakennusaikaiset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi ja paikallisiksi hankkeesta saatavaan hyötyyn nähden. Hankkeessa on otettu huomioon, ettei kalateiden rakentaminen vaikuta haitallisesti yläpuolisten vesialueiden vedenpintaan tai virtaamiin tulva-aikoinakaan. Huolehtimalla työalueen siistimisestä töiden jälkeen, muotoilemalla Laurinkosken kalatie ja pohjapato mahdollisimman luonnontilaisen näköiseksi ympäristöönsä sopeutuvasti ja siistimällä Sahakosken museopadon alapuoli, voidaan parantaa Summanjoen ja kyläalueiden maisemakuvaa. 3. Museovirasto on lausunut, että Laurinkoskessa on ollut vuonna 1812 perustettu mylly ja myöhempinä aikoina voimalaitos. Voimalaitos on nykyisin yksityisessä omistuksessa ja käytössä talvisin. Ympäristö on hyvin luonnontilainen eikä ole odotettavissa että kalatien ja pohjapadon rakentaminen tässä mittakaavassa aiheuttaisi jokimaisemaan oleellisia muutoksia. Sahakoskessa on ollut jo 1730 rakennettu saha. Nykyinen betoninen patorakennelma on 1930-luvulta, jolloin rakennettiin uusi vesilaitos. Padossa oli kaksi tulva-aukkoa, tukinuittoaukko sekä aukot myllyä ja sahaa varten. Betonirakenteet ovat osittain huonossa kunnossa, mutta vielä käyttökelpoisia ja kunnostettavissa. Kalatien rakentaminen entisen turbiiniaukon kohdalle soveltuu varsin hyvin rakenteeseen, joka näiltä osin on huonokuntoinen. Suunnitelmassa mainitun kivisen holvikaarisillan korjaamisessa olisi kuitenkin harkittava muita menetelmiä kuin nykyisen betonisen reunatuen korjaamista betonisena, mikä on ristiriidassa sillan yleisilmeen kanssa. Lähimmät tunnetut esihistorialliset kohteet sijaitsevat kummastakin kohteesta noin 500 metrin etäisyydellä. Alueella sijaitsee kivikautisia asuinpaikkoja, mutta maastoolosuhteiden ja olemassa olevien rakenteiden vuoksi ei ole odotettavissa, että kalatiet koskettaisivat näitä kiinteitä muinaisjäännöksiä. Museovirastolla ei ole tiedossaan esteitä Laurinkosken ja Sahakosken kalateiden ja pohjapadon rakentamiselle esitettyjen suunnitelmien mukaisesti.

8 8 4. Stora Enso Publication Papers Oy Ltd on vaatinut, että kunnostustöiden aikana vesiluvan aikaiset virtaamat sekä vesistöjen pinnankorkeudet tulee pyrkiä säilyttämään ja Stora Enson Summan tehtaiden vedensaanti tulee varmistaa. Rakentamistöissä on vältettävä veden haitallista samentumista. Kalatien rakentamisen aloittamisesta ja aikataulusta tiedotetaan Summan tehtaiden voimalaitoksen osastoinsinöörille mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen toimenpiteiden aloitusta. Kaivuutöissä tarvittavat mahdolliset vesivirtauksen säätelyt toteutetaan Summan tehtaiden toimesta. Pyynnöt vesivirtaamien muutoksista tulee esittää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mahdollisista rakentamisen aikana tapahtuvista yllättävistä ja ennalta arvaamattomista tapahtumista tulee informoida Summan tehtaiden edustajia. Mikäli veden laadun heikkeneminen uhkaa tehtaan vedensaantia, on kaivuutyöt yhdessä sovittaessa voitava keskeyttää. Yhtiön mukaan riittävä vedensaanti on Summan tehtaiden toiminnan kannalta välttämätöntä. Veden loppuminen aiheuttaa tehtaan alasajon ja erittäin merkittävät taloudelliset tappiot. Liian samea vesi voi estää vedenpuhdistuslaitoksen toiminnan ja aiheuttaa veden loppumisen tehtaalta. Riittävän aikaisella tiedotuksella varmistetaan, että vesien pinnankorkeuksia ja virtaamia voidaan säädellä maltillisesti ja välttyä suurilta vesivirtaaman muutoksilta. 5. AA (Koivula RN:o 11:67 ja Mäkirinne RN:o 11:104 Metsäkylän kylässä) on esittänyt, että Sahakosken patoa, joka on normaalisti aina auki, voitaisiin käyttää Metsäkylän Suurjärven ympäristön alueella ajoittain syntyvien tulvien ehkäisyyn. SELITYS Hakijan mukaan ympäristökeskuksen muistutuksessa esitettyä vedenkorkeuden seurantaa ei tule sisällyttää lupaehtoihin. Hakemuksen mukaisesti toteutettuna Reitkallin pohjapadon ja kalatien vaikutus Myllylahden (Myllylammen) yläveden muutokseen on mittaustarkkuuden rajoissa, alle 2 cm. Kalatien aiheuttama padotus kompensoidaan louhimalla sivu-uoman määräävä poikkileikkaus noin 15 cm alemmas. Alimmat vedenkorkeudet määräytyvät säätöpadon käytön perusteella. Säätöpatoa sulkemalla voidaan vedenpinnan lasku estää ja tarvittaessa nostaa kesän alimpia vedenkorkeuksia. Kalatieratkaisun ansiosta vedenkorkeuden haitalliset vaihtelut Myllylahdessa vähenevät, kun hankalasti hoidettava säännöstelypato korvataan pohjapadolla. Siten pohjapa-

9 9 don ja kalatien rakentaminen hyödyttää myös Myllylahden rannalla sijaitsevia kiinteistöjä. Hakijan käsityksen mukaan vaatimus vedenkorkeuksien seurannasta on aiheeton. Muihin esitettyihin lupaehtoihin hakijalla ei ole huomauttamista ja ne voidaan sisällyttää lupaehtoihin esitetyssä muodossa. Haminan kaupungin ja Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:n muistutuksiin hakijalla ei ole huomauttamista. Museoviraston muistutuksen johdosta hakija ilmoittaa hyväksyvänsä, että kivisen holvikaarisillan korjaustyöt voidaan tehdä muutoinkin kuin betonisena, mikäli se on mahdollista. Hakija neuvottelee asiasta tarvittaessa Museoviraston kanssa. AA:n muistutus ei varsinaisesti liity lupa-asiaan eikä sillä siten tulisi olla vaikutusta asiaa käsiteltäessä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Kaakkois-Suomen TE-keskukselle luvan kalatien ja pohjapadon rakentamiseen Summanjoen Reitkallin Laurinkoskeen ja kalatien rakentamiseen Summanjoen Metsäkylän Sahakoskeen Haminan kaupungissa. Luvan saajalle myönnetään oikeus käyttää kalateiden ja pohjapadon rakentamiseen Reitkallin ja Metsäkylän kylien yhteisiä vesialueita. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavia edunmenetyksiä. Ennalta arvaamattomien edunmenetysten varalta annetaan määräys. MÄÄRÄYKSET 1. Laurinkosken pohjapato ja kalatie sekä Sahakosken kalatie rakennetaan hakemusasiakirjoihin liitetyn päivätyn suunnitelman ja sen liitepiirustusten mukaisesti.

10 2. Kalateiden ja pohjapadon rakentamiset tulee tehdä sellaisena aikana ja siten, ettei vesialueelle tai sen muulle käytölle aiheuteta tarpeetonta haittaa. 10 Työn aikana rakentamiskohteen ympärille saadaan tehdä työpatoja ja laskea padon yläpuolista vedenkorkeutta. Työn aikana Summanjoen vedenkorkeuden ja virtaaman muutokset on tehtävä niin hitaasti, että niistä ei aiheudu vedenoton vaikeutumista alapuolisessa vesistössä. Summanjoen virtaaman on oltava alajuoksulla vähintään 0,5 m 3 /s ellei Enäjärven ynnä muiden järvien säännöstelyluvan mukainen virtaama ole tätä pienempi. Jos rakentamistöistä aiheutuu Summanjoen veden samentumista, joka uhkaa Summan tehtaiden vedenottoa, on rakentamistyö keskeytettävä ja tapahtuneesta ilmoitettava heti Summan tehtaille. Rakentamistöiden vaikutuksia vedenlaatuun on työn aikana tarkkailtava. 3. Työpadot sekä rakentamisen yhteydessä mahdollisesti vesistöön putoava rakennusmateriaali on poistettava huolellisesti uoman luonnollista pohjaa myöten. 4. Kalateiden ja pohjapadon rakentamisalueet on töiden päättyessä viimeisteltävä ja maisemoitava huolellisesti. 5. Kalatiet ja pohjapato rakenteineen on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. 6. Ennen töiden aloittamista on aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja ilmoitettava Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Stora Enso Publication Papers Oy Ltd:lle, jolle on ilmoitettava myös rakentamistöiden aikataulu vähintään kaksi viikkoa ennen töiden aloittamista. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Kaakkois-Suomen ympäristökeskukselle ja Haminan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

11 7. Työt on tehtävä neljän vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman Myllylammen vedenkorkeuksia on tarkkailtava kolmen vuoden ajan töiden valmistumisesta lukien joka toinen viikko tehtävin mittauksin. Tiedot tulee säilyttää ja antaa pyydettäessä niiden nähtäväksi, joiden etuun vedenkorkeudella voi olla vaikutusta. Tiedot on toimitettava vuosittain Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen vesistöosastolle tiedoksi. 9. Jos tässä päätöksessä tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu vahingollinen seuraus, jota nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, voi edunmenetyksen kärsinyt saattaa asian vesilain 2 luvun 27 :n 2 momentissa säädetyssä ajassa lupapäätöksen lainvoiman estämättä ympäristölupaviraston käsiteltäväksi siinä järjestyksessä kuin hakemusasioista on säädetty. PERUSTELUT JA VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Pohjapadon ja kalateiden rakentaminen on tarpeen, jotta mahdollistetaan vaelluskalojen nousu Summanjoen kunnosteluille koskialueille. Vaelluskalakantojen luontaiset lisääntymismahdollisuudet parantuvat. Rakentaminen ei loukkaa sanottavasti yleistä tai yksityistä etua. Rakennettujen koskialueiden kulttuurihistorialliset arvot säilytetään. Luvan mukainen rakentaminen Summanjoen kalataloudellisen tilan parantamiseksi on vesilain 2 luvun 8 :n mukaisesti yleisen tarpeen vaatimaa. Tällä perusteella luvan saajalle on myönnetty oikeus käyttää rakenteiden sijoittamiseen toiselle kuuluvaa aluetta. Käyttöoikeudesta ei aiheudu alueiden vähäisyyden ja hankkeen kalataloudellisen hyödyn huomioon ottaen vesialueen omistajalle korvattavaa vahinkoa. Laurinkosken padon omistaja on antanut suostumuksen padon rakenteen muuttamiseen ja kalatien rakentamiseen padolle. Sahakosken padolla ei ole tiedossa olevaa omistajaa. Muistutuksissa 1-4 esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla.

12 12 AA:n 5. muistutus jätetään tähän kalatien rakentamista koskevaan hakemusasiaan kuulumattomana tutkimatta. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3, 6 :n 1 momentti, 8 ja 14 a KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

13 13 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Antero Iivanainen Viljo Mikkonen Antti Ylitalo Esa Meriluoto Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Antero Iivanainen, Viljo Mikkonen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt esittelijä Esa Meriluoto. EM/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh ,

14 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.