Rautalampi Konnevesi Luontomatkailun Master Plan -suunnitelma

Transkriptio

1 Rautalampi Konnevesi Luontomatkailun Master Plan -suunnitelma Ulla Anttila

2 Elokuu 2015 Rautalampi-Konnevesi luontomatkailun Master Plan -hanke Rautalammin kunta Kuopiontie Rautalampi

3 Sisältö 1. FUTURE JOHDANTO MATKAILUALUEEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Rautalammin ja Konneveden matkailualueen sijainti ja saavutettavuus Matkailupalveluiden nykytilanne Alueen vetovoimatekijät Matkailupalveluiden kysyntä ja tarjonta Matkailun kysynnän ja tarjonnan SWOT Rautalampi Konnevesi alueella Investoinnit Toimintaympäristö Matkailuun liittyvät muutostekijät Suomen matkailustrategia Etelä-Konneveden kansallispuisto MAANKÄYTÖN JA KAAVOITUKSEN TARKASTELU Matkailutoimintojen sijoittuminen Kaavoitus Maakuntakaavat Yleiskaavat Asema- ja ranta-asemakaavat Suojelualueet ja kohteet RAUTALAMPI KONNEVESI LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISTARPEET Matkailun palvelurakenteet ja opasteet Ympärivuotisuus Ohjelmapalvelut ja tapahtumat Yhteistyö ja markkinointi Osaaminen RAUTALAMPI KONNEVESI LUONTOMATKAILUALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA Luontomatkailun missio, visio ja määrälliset tavoitteet Investointitoimenpiteet Konnekosken entisöinti ja kosken ohittavan pienvenekanavan rakentaminen Rautalammin vaellusreitit Rautalammin keskustasta kansallispuistoon kulkeva reitti Kuikkavuoren vaellusreitti Rautalammin vaellusratsastusreitti Melontareitit Pyöräilyreitit Talvireitit Moottorikelkkareitit Kiipeilypaikat Laavut, kodat ja nuotiopaikat...41

4 6.5 Konneveden vaellusreitit Kellankosken luontopolku Häähninmäki Konnevesi Laukaa melontareitti Hiihtoreitit Moottorikelkkareitit Laavut, kodat ja nuotiopaikat Autiotuvat Opastus Kansallispuiston portit: Häyrylänranta, Törmälä Häyrylänranta Törmälän loma- ja kurssikeskus Konneveden tutkimusasema Satamat ja rakenteet Hanhitaipaleen kalasatama Kivisalmen satama Kierinniemen satama Siikakosken ylittävä kevyenliikenteen kulkuväylä MAJOITUSKAPASITEETIN LISMINEN ekansallispuisto MARKKINOINNIN JA MYYNNIN KEHITTÄMINEN TUOTEKEHITYS Wildlife-matkailu ja valokuvausmatkailu Kalastustuotteet Lähiruoka Lumirakentaminen Hyvinvointimatkailu Metsästysmatkailu Risteilytuotteet Moottoriurheilu Kulttuurimatkailu ALUEEN KOSKIEN MATKAILULLINEN KEHITTÄMINEN Konneveden koskireitin kehittäminen Rautalammin koskien kehittäminen MASTER PLAN -SUUNNITTELUUN PERUSTUVA LUONTOMATKAILUHANKE...63

5 FUTURE 5

6 1. FUTURE Konnevesi-järvi ja Enonniemen eteläinen vuorimaisema-alue vetävät alueelle matkailijoita ympäri maailmaa. Täällä suomalainen luonto ja elämäntapa hallitsevat äänimaisemaa ja selkälokin ääneen sekoittuu eri kielillä käytyä puheensorinaa. Risteilymahdollisuudet Konnevesi-järvelle Häyrylänrannasta ja monista muista satamista ovat lisänneet merkittävästi matkailijoiden määrää. Osa matkailijoista saapuu Rautalammin ja Konneveden matkailualueelle sisävesiristeilyillä Jyväskylästä ja osa lentäen ensin Kuopioon tai Jyväskylään. Järvi- ja erämaaluonto merkitsevät sitä, että Enonniemen satamasta voi nousta ikivanhaan metsään vaeltaakseen kallioisen Kalajavuoren tai Loukkuvuoren vaellusreiteille. Jyrkkäpiirteisen ja sokkeloisen vuorimaan sisältä paljastuu aina uutta nähtävää. Elämykselliset palvelut tekevät vesistöstä seikkailun. Luontoaktiviteetit ja terveitä elintapoja suosivat ohjelmapalvelut ja elämykset houkuttelevat matkailijoita ja retkeilijöitä. Maisemaan sopeutuvat saari- ja rantahotellit tarjoavat viihtyisän ja korkealuokkaisen majoituksen aivan samoin kuin kesämökit suomalaisille. Savutuvat ja lauttasaunat tarjoavat vaihtoehdon perinteiselle kylpylälle. Kalliomaalausten äärellä ja korkeilla kalliorannoilla voi löytää esihistoriallisen sielunmaiseman. Aurinkosähköllä toimivat risteilijät kuljettavat äänettömästi matkailijoita ihailemaan tyyntyvän järven horisonttiin laskevaa aurinkoa. Useimmat ammatti- ja virkistyskalastajat liikkuvat sähkökäyttöisillä veneillä. Järvellä on liikennettä, mutta rauhallista. Melojat luovat väritäpliä sinisen ja vihreän hallitsemaan kansallismaisemaan. Meloessa voi pistäytyä saarikahvilassa ja nauttia kuntakeskusten palveluista Konnekosken ohittavan pienvenekanavan valmistumisen jälkeen. Talvella koiravaljakkoraito vetää väsymättä saarien lomassa. Matkalla valjakot pysähtyvät nauttimaan kodalle Konneveden kalasta valmistettua kalasoppaa. Lounaan jälkeen matkailijat kapuavat lumikengillä ikimetsän läpi korkealle Enonniemen kalliolle katsomaan talvista auringonlaskua. Sinisen hetken aikana palataan takaisin hotellille koiravaljakkokyydillä. 6

7 2. JOHDANTO Rautalammin ja Konneveden luontomatkailun Master Plan -suunnittelutyön tavoitteena oli luoda pitkän aikavälin kehittämissuunnitelma, joka antaa uusia mahdollisuuksia kuntien kehittämiseen, matkailu- ja palveluyrittämisen sekä matkailutulojen kasvuun ja uusien työpaikkojen syntyyn alueella. Rautalammin ja Konneveden luontomatkailun Master Plan -suunnittelutyö käynnistyi alueelle perustetun Etelä-Konneveden kansallispuiston seurauksena. Jo kesällä 2014 matkailijoiden määrä alueella kasvoi 50 % edellisestä vuodesta eli yhteensä kävijään. Metsähallituksen laskennan perusteella käyntimäärä kansallispuiston alueella oli vuonna Tämä loi paljon uusia haasteita niin alueen matkailuyrittäjille, ohjelmapalvelun tuottajille, rakenteille ja reitistöille kuin alueen opastuksellekin. Samanaikaisesti Master Plan -suunnitelman laatimisen kanssa Metsähallitus on suunnitellut Etelä-Konneveden kansallispuiston tulevaa hoitoa ja käyttöä (HKS). Prosessin aikana on järjestetty kuntien ja yrittäjien sekä kuntalaisten yhteisiä ideointija- ja suunnittelutilaisuuksia sekä haastatteluja. Tällä toimintatavalla on pyritty löytämään yhteinen linja kuntien, Metsähallituksen, alueen, yritysten ja paikallistalouden kehittämiseksi siten, että ne voivat tukea toisiaan kansallispuistoalueen sisällä ja sen ulkopuolella. Master Plan -prosessissa on pyritty sitouttamaan kehitystyöhön kuntalaiset, yrittäjät sekä palvelu- ja matkailutuottajat. Rautalampi Konnevesi luontomatkailun Master Plan -suunnittelutyö on tehty Pohjois-Savon ELYkeskuksen, Keski-Suomen liiton sekä Rautalammin ja Konneveden kuntien yhteisenä hankkeena Hankkeen tavoitteena oli konkretisoida alueen kehittämisen tavoitteet ja määritellä ajalliset ja määrälliset tavoitteet matkailupalveluiden eri osa-alueille. Hanketta hallinnoi Rautalammin kunta ja suunnittelijana ja koordinaattorina toimi Ulla Anttila. Hankkeen ohjausryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt: Risto Niemelä pj Markus Tiihanoff vpj. Raimo Itkonen Jaana Tuhkalainen Ulla Mehto-Hämäläinen Kari Tarkiainen Reima Välivaara Timo Lindsberg Matti Varis Hannu Korhonen Risto Palokangas Rautalammin kunta Konneveden kunta Metsähallitus Pohjois-Savon ELY-keskus Keski-Suomen ELY-kekus Pohjois-Savon liitto Keski-Suomen liitto Rautalammin MTK matkailuyrittäjä, Rautalampi matkailuyrittäjä, Konnevesi Sisä-Savon luonnonystävät ry. 7

8 MATKAILUALUEEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 8

9 3. MATKAILUALUEEN NYKYTILA JA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Rautalampi Konnevesi matkailun yhteinen kehittäminen käynnistyi kuntien yhteistyönä vuonna 2012, jolloin laadittiin luontomatkailun esiselvityshanke Pohjois-Savon ja Keski-Suomen liiton rahoituksella. Esiselvityksen tuloksena päätettiin Etelä-Konneveden kansallispuiston perustaminen nostaa yhdeksi alueen matkailun kehittämisen kärkitavoitteeksi. Keski-Suomen ja Pohjois-Savon ELY-keskusten rahoituksella kunnat toteuttivat Etelä-Konneveden ympäristön kehittämishankkeen. Kuntien hanke osti Metsähallitukselta Etelä-Konneveden suojelualuekokonaisuuden hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Määrätietoinen työ kansallispuiston perustamiseksi eri sidosryhmien kanssa päättyi kansallispuistoa koskevan erityislain säätämiseen eduskunnassa kesäkuussa Master Plan -suunnittelutyössä on kerätty ja hyödynnetty aikaisempaa selvitysaineistoa, jota on saatu kuntalaisilta, yrittäjiltä, sidosryhmiltä ja viranomaisilta. Master Plan -suunnitelma käsitellään ja hyväksytään Rautalammin ja Konneveden kunnanhallituksissa kesällä Rautalammin ja Konneveden matkailualueen sijainti ja saavutettavuus Rautalammin ja Konneveden matkailualueen saavutettavuus on hyvä. Se sijoittuu vilkkaasti liikennöityjen valtateiden 9 ja 4 väliin ja sijaitsee kantatie 69 varrella. Pääväyliä pitkin liikkuu maksimissaan autoa vuorokaudessa (Tiehallinto). Valtakunnanosakeskukset Kuopio ja Jyväskylä sijaitsevat noin kilometrin, eli noin yhden tunnin ajomatkan etäisyydellä matkailualueesta. Tällä alueella asuu noin asukasta. Siilinjärven Rissalan ja Jyväskylän Tikkakosken lentokentät sijaitsevat noin 85 kilometrin etäisyydellä Rautalammista. Tikkakoskelta Konnevedelle on noin 54 kilometriä ja Rissalasta 120 kilometriä. Näiden lentoasemien läpi virtaa noin matkustajaa vuodessa. Lentokenttien läheisyys on yksi keskeinen vetovoimatekijä alueelle. Helsingistä on noin 320 kilometriä Rautalammin Konneveden alueelle ja matka-aika henkilöautolla on noin 3 ½ 4 tuntia. Lisäksi alueen läheisyydessä sijaitsee KuopioTahkon matkailualue, jonne etäisyys on 127 kilometriä. Kaikki Suomen suurimmat kaupungit sijaitsevat noin 400 kilometrin säteellä matkailualueesta. Alueen rautatieasemat ja -yhteydet sijaitsevat noin tunnin ajomatkan etäisyydellä matkailualueesta. Lento- ja rautatieyhteydet ovat hyvät. Sen sijaan linja-autoyhteyksiä tulisi saada lisää alueen saavutettavuuden parantamiseksi. Kuva 1. Etäisyydet Rautalammin ja Konneveden luontomatkailualueelle 9

10 3.2 Matkailupalveluiden nykytilanne Rautalammin ja Konneveden alueella on noin 1000 vuodepaikkaa, joista puolet molemmissa kunnissa. Näistä yksittäisiä suurimpia majoitusyrityksiä ovat Törmälän loma- ja kurssikeskus, Jyväskylän yliopiston tutkimusasema ja Korholan Kartano. Suurin osa alueen majoituspaikoista on luonto- ja maatilamatkailumajoitusta. Vuokramökit ovat eritasoisia. Kesäasuntoja on toistaiseksi vuokrattu vähän matkailukäyttöön. Tilastokeskuksen majoitusrekisterissä majoituspaikkoja on vain kolme. Tämän johdosta virallisten vuodepaikkojen ja majoitusvuorokausien määrä ei ole tiedossa. Majoituskohteet ovat myynnissä hajautetusti, joko yritysten omassa myynnissä, Lomarengas Oy:ssä tai muissa kanavissa. Alueen majoituspaikkoja ei ole ollut juurikaan esillä Internetin välityspalveluissa, kuten ebookers tai Trivago -palvelukanavissa. Tällä hetkellä majoituksen löytäminen ja varaaminen vaatii kuluttajalta aikaa ja vaivannäköä. Matkailu- ja ohjelmapalveluyritysten määrä alueella on kasvanut 2010-luvulla. Matkailuyrittäjät ovat perustaneet alueelle yhteisen Etelä-Konneveden matkailualueen yrittäjät ry:n. Alueella toimivat ohjelmapalveluyritykset ovat erikoistuneet siten, että yritysten liikevaihto muodostuu kanoottien vuokrauksesta, ohjatuista melontaretkistä, lumirakentamisesta, vesiristeilyistä, hevosvaelluksista, kirkkoveneellä soudusta, metsäjoogasta, koski- ja vetouistelusta, mönkijäsafareista, venetaksipalveluista ja lumikenkävaelluksista. Matkailun ohjelmapalveluihin liittyvä verkostoituminen on kuitenkin vasta käynnistynyt. Matkailijalle palvelukokonaisuuden ostaminen on vielä haastavaa. Kesällä 2014 järjestettiin matkailualueen viikko-ohjelma, jossa matkailu- ja ohjelmapalveluyritykset sitoutuivat noudattamaan lukujärjestystä viiden viikon ajan. Viikko-ohjelmaa mainostettiin alueen lehdissä, nettisivuilla, yritysten kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Palaute viikko-ohjelmasta oli positiivista ja pelkästään erilaisille risteilyille osallistui noin 1000 maksavaa asiakasta. Kuva 2. Kesän 2014 viikko-ohjelma Alueen turismia ja matkailutilannetta selvitettiin yrityskyselyin vuonna Kysely toteutettiin osana Savonia-ammattikorkeakoulun restonomin opinnäytetyötä. Kysely lähetettiin sähköpostilla 40 alueella toimivavalle matkailu-, ravitsemus- ja majoitusyritykselle. Kyselyä koskeva täydennys toteutettiin puhelinhaastatteluin. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihto oli noin 1,5 miljoonaa euroa. Ne työllistivät yhteensä 33 työntekijää. Vuokrattavien majoituspaikkojen käyttöaste oli noin 37,5 %. Kysely ei kuitenkaan anna täysin luotettavaa kuvaa alueen matkailuyritysten kokonaisliikevaihdosta, työllistävyydestä ja käyttöasteesta, koska kyselyyn vastanneista puuttuvat pienet luonto- ja maatilamat- 10

11 kailuyrittäjät tai muut sivuelinkeinonaan matkailusta lisätuloja saavat yhteisöt ja yksityiset toimijat. Haastattelu osoitti, että alueen matkailutoiminta oli hajanaista ja järjestäytymätöntä, vaikka matkailupalveluita ja majoitusta oli tarjolla. Matkailupalveluiden saavutettavuus ja löytäminen vaativat matkailijalta omaa aktiivisuutta. Rautalammin ja Konneveden kunnat ja yrittäjät kuitenkin uskovat, että kansallispuisto tuo uusia matkailijoita alueelle, kasvattaa yritysten liikevaihtoa ja käynnistää uusinvestointeja. Vuonna 2014 Rautalammin Konneveden matkailualueella palvelu- ja matkailuyrittäjät jakaantuivat lukumääräisesti seuraavasti: matkatoimistot...2 majoitusyritykset...10 ohjelmapalveluyritykset...10 muut erikoistuneet palveluyritykset (n.)...40 satamapalvelut...1 leirintäalueet...2 museot...2 ratsastusmaneesit...3 päivittäistavarakaupat...5 rakennustarvikekaupat...3 pankit...2 ravintolat kahvilat, lounaspaikat ja tilausravintolat...15 taksit...19 liikennöitsijät...3 autokorjaamot Alueen vetovoimatekijät Alueen vahvuutena ovat puhtaat vesistöt, virtapaikat (kosket) sekä erämainen luonto ja vuorimaisema. Aluetta on luonnehdittu Suomen eteläisimmäksi Lapiksi. Alueen kirkkaat juomakelpoiset vedet ja useat virtapaikat tekevät alueesta ehdottomasti maailmanluokan luontomatkailukohteen. Etelä-Konnevesi on yksi Väli-Suomen kauneimmista suurjärvistä. Se on Rautalammin reitin keskusjärvi, ja sen vesi on erittäin kirkasta ja näkösyvyys suuri. Järveltä katsottuna sen aallot huuhtovat kivisiä ja jyrkkiä kalliorantoja. Kallioiset rannat ovat jääneet monin paikoin rakentamatta ja yhdessä jyrkkärinteisten mäkien kanssa ne tuovat järvelle ainutlaatuisen erämaisen tunnelman. Rautalammin ja Konneveden alueen kiinnostavuutta ja vetovoimaisuutta lisää huomattavasti juuri perustettu Etelä-Konneveden kansallispuisto, joka tuo uskottavuutta alueen luontoa ja luontomatkailua kohtaan ja on yksi matkailualueen kärkikohde. Matkailun kasvu onkin viime vuosina keskittynyt yhä enemmän vetovoimaisina pidetyille suojelualueille ja niiden välittömään läheisyyteen. Kansallispuistot lisäävät jatkuvasti kävijämääriään. Vuonna 2013 Suomen kansallispuistoissa vieraili kävijää, joka on 8 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2014 käyntimäärä oli (jossa on jo Etelä-Konnevesi mukana). Suojelualueiden luonto ja maisemat ovat vetovoimatekijä, johon alueen luontomatkailu nojaa. Metsähallitus on laatinut suojelualueille kestävän luontomatkailun periaatteet. Luontomatkailuyritysten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on luontomatkailun kestävyys kansallispuistoissa ja muilla suojelualueilla. Lisäksi tavoitteena on yhteistyöyritysten, Metsähallituksen luontopalvelujen sekä suojelualueiden tunnettuuden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Yhteistyön tavoitteena on myös edistää tuotekehitystä, viestintää ja palvella yhteisiä asiakkaita mahdollisimman hyvin. Metsähallitus aloitti yhteistyösopimusten laatimisen yrittäjien kanssa jo vuonna

12 Rautalammin Konneveden alue on myös suosittua suomalaista kesämökkialuetta, koska järviä ja vesistöjä on paljon. Järvi-Suomesta puuttuu vahva luontomatkailun keskittymä. Rautalampi Konneveden matkailualueella olisi hyvät edellytykset sijaintinsa ja monimuotoisen sekä kiinnostavan luontonsa perusteella nousta johtavaksi luontomatkailua tarjoavaksi keskittymäksi Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueella. Matkailijoiden ja kesämökkirakentajien virta kohdistuu yhä enemmän vetovoimaisina pidetyille ja puhtaille järvi- ja vuorimaisema-alueille Matkailupalveluiden kysyntä ja tarjonta Matkailuteollisuus on kasvava ala koko maailmassa. Maailman matkailu kasvaa 5 % vuodessa. Puhtaiden, turvallisten ja ympäristötietoisten matkailukohteiden kysyntä kasvaa varsinkin Aasiassa. Maailmalla tapahtuvat kriisit, kuten taloudellinen epävakaus, tautiepidemiat ja luonnonmullistukset vaikuttavat matkailun kysyntään. Matkailija etsii entistä puhtaampia ja turvallisempia matkailukohteita. Suomen matkailuelinkeinosta on tullut viime vuosina merkittävä vientitoimiala. Matkailun kokonaiskysyntä on ollut useana vuonna yli 13 miljardia euroa. Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan kasvumahdollisuudet Suomessa on arvioitu 20 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Matkailuelinkeino tuo merkittäviä kerrannaisvaikutuksia. On arvioitu, että yksi matkailuun käytetty euro tuottaa 0,56 senttiä muille toimialoille. Matkailupalveluiden kysyntä on suoraan verrannollinen tarjontaan. Mitä enemmän alueella on tarjontaa, sitä useampi euro jää alueelle. Rautalammin ja Konneveden matkailualueen tarjontaa ja kehitystä rajaa ja ohjaa majoituspaikkojen rakentaminen, joka kasvaessaan lisää varmasti kysyntää ja mahdollistaa ohjelmapalveluyritysten liiketoiminnalliset kasvuedellytykset. Matkailutuloa voidaan kasvattaa myös luomalla matkailijalle helposti ostettavia ja houkuttelevia elämyksiä. Matkailuyrittäjät pyrkivät vastaamaan palvelukysyntään. Kalastusmatkailussa kysyntä on suurempi kuin tarjonta. Vuonna 2015 Rautalammin ja Konneveden alueella osallistui esim. kuljettajan lupakirjakoulutukseen 17 yrittäjää. Eräopas- ja tuotekehityksen erikoisammattitutkintoon osallistuu 30 yrittäjää. Koulutuksilla lisätään sekä matkailijoiden ja retkeilijöiden mahdollisuuksia saada hyvät palvelut erilaisiin matkailuaktiviteetteihin ja yrittäjien osaamista ja ammattitaitoa. Laadukas palvelutarjonta lisää kysyntää, ja markkinointiin, neuvontaan, tiedottamiseen, opastukseen sekä palveluiden myyntiin joudutaan panostamaan merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin. Kuntien, Metsähallituksen ja yrittäjien välinen yhteistyö matkailualueen kehittämisessä on avain menestykseen. Metsähallituksen luontopalvelut selvittävät vuosittain kaikkien kansallispuistojen ja muiden, matkailullisesti merkittävien suojelualueiden kävijöiden rahankäytöstä syntyvät paikallistaloudelliset tulo- ja työllisyysvaikutukset. Kävijöiden rahankäytön kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat vuonna 2014 yhteensä 125,8 milj. euroa ja henkilötyövuotta. Kokonaistulovaikutus kasvoi 8,9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kansallispuiston alueen paikallistaloudellista merkitystä tutkittaessa on havaittu, että kansallispuiston yhteydessä tarjottavat palvelut nostavat aluetaloudellista merkitystä ja kävijätyytyväisyyttä (Metla 2009). Suuret kävijämäärät eivät yksin tuo alueelle rahaa, jos matkailijoille ja retkeilijöille tarjottavat palvelut puuttuvat tai ovat heikot. Hyvä palvelukonsepti lisää myös asiakastyytyväisyyttä. 12

13 Muuttujat Linnansaari Seitseminen Repovesi Kävijämäärä Rahankäyttö/kävijä euroa Tulovaikutus (miljoonaa euroa) 2,9 1,3 1,6 Työllisyysvaikutus (henkilötyövuotta) Yrityksiä/ 1000 kävijää 4 3,2 1,9 Taulukko 1. Kansallispuistojen tilastoja Metla 2009 Kansallispuistot ovat jo pitkään toimineet nähtävyyksinä, keskeisinä matkailukohteina ja alueellisina vetovoimatekijöinä. Kansallispuistojen perustamisessa on yritetty huomioida alueiden matkailu-, virkistys- ja ympäristökasvatuskäyttö. Matkailijoiden kasvu on viime vuosina keskittynyt yhä enemmän suojelualueille ja niiden välittömään läheisyyteen. Suomen matkailustrategian 2025 mukaan matkailua lisäävät taloudellisen vaurauden lisääntyminen, vapaa-aikaan käytetyn rahaosuuden kasvu ja palveluiden sekä elämysten kulutuksen kasvu Matkailun kysynnän ja tarjonnan SWOT Rautalampi Konnevesi alueella Vahvuudet Puhdas vesistö ja vuorimaisema-alue Hieno luonto- ja ympäristökohde Uutuuskohteen kiinnostavuus Kansallispuistoihin kohdistuva kiinnostus Luontomatkailun liittyvä kiinnostus Keskeinen sijainti Suomessa Kansallispuisto Turvallisuus Kuntien ja yrittäjien kehittämishalukkuus Paikalliset olosuhteet tuntevat rahoittajat Tapahtumatarjonta ja kulttuurikohteet Koskireitit Tutkimus Mahdollisuudet Matkailu- ja ohjelmapalveluyrittäjät Kansallispuisto Kehittämisinnokkuus Aasialaiset ja Eurooppalaiset matkailijat Uudet yrittäjät Kuntien, yrittäjien ja Metsähallituksen välinen yhteistyö Erikoistuminen ja brändin syntyminen (savusaunat) Kotimaan matkailun ja luontomatkailun kasvu Digitalisaatio Uudet teknologiat ja ekansallispuisto Yrittäjien verkostoituminen Heikkoudet Majoituspaikkojen puute Alueen saavutettavuus Riittämättömät palvelut Palvelualttius Matkailijoiden vastaanottaminen Markkinoinnin ja myynnin hajanaisuus Palveluiden saatavuus ja löydettävyys Palveluiden ostettavuus Aukioloajat Liike- ja ohjelmapalveluiden laatu Tiestön kunto Uhat Yhteistyöhön sitoutumattomuus Palvelutuotteiden ja palvelun laatu heittelee Suomen kallis hintataso Investointihaluttomuus Sitoutumattomuus kehitystyöhön Tiestön kunto Taulukko 2. SWOT-analyysi 13

14 3.2.4 Investoinnit Rautalampi Konnevesi matkailualueeseen liittyvät kehitysinvestoinnit ovat olleet vähäisiä useampien vuosien ajan. Kuntien yritystoimintaan ja matkailuja palveluelinkeinoihin liittyvät investoinnit lisäävät alueen kiinnostavuutta, tuovat paikallistalouteen lisätuloja ja generoivat muutoinkin kehitystä. Vuosina Rautalampi Konnevesi alueella investoitiin matkailuun noin 7,5 miljoonaa euroa. Kasvu oli merkittävä edellisiin vuosiin verrattuna. Investoinnit koostuivat pääasiassa yrityskaupoista, majoitustilojen rakentamisesta sekä ohjelmapalveluihin käytettävistä varusteista ja laitteista. Yksi suurimmista yksittäisistä investoinneista oli Konneveden kunnan omistukseensa hankkima koskireittiosuus rakennuksineen ja maa-alueineen. Alue sisältää seitsemän kosken vesi- ja ranta-alueet. Toinen merkittävä kauppa tapahtui, kun Rautalammilla Törmälän loma- ja kurssikeskus siirtyi yksityiseen omistukseen. Loma- ja kurssikeskus on portti Enonniemen vuorimaisema-alueelle. Yrityskyselyn mukaan yrittäjät ja kunnat odottivat lisäinvestointitarpeiden kasvavan kansallispuistopäätöksen johdosta. Investointitarpeita lisää tämänhetkisen majoituskapasiteetin vähäisyys ja kapeus sekä reittien lisäämiseen ja erilaisen välineistön hankintaan liittyvät puutteet palveluvarustuksessa. Alueelle toivotaan myös alueen ulkopuolisia yrittäjiä ja investoijia, jotta matkailuliiketoimintaa voidaan kasvattaa tavoitteiden mukaiseksi. 3.3 Toimintaympäristö Matkailuun liittyvät muutostekijät Maailmanlaajuinen finanssikriisi oli suurin yksittäinen matkailualan toimintaympäristön muutostekijä (Suomen matkailustrategia 2025). Taantuma ja Ukrainan turvallisuuspoliittinen tilanne hidastivat Suomeen suuntautuvaa matkailun kasvua vuosina 2008 ja 2009 sekä Venäjältä Suomeen suuntautuvaa matkailun kasvua vuonna Ulkomaalaisten hintamielikuva Suomesta on kallis, mutta finanssikriisin myötä heikentynyt euron kurssi tekee Suomesta hintatasoltaan houkuttelevamman euroalueen ulkopuolelta tuleville matkustajille (esim. Kiina ja Japani). Matkailussa muutoksen suuntaa kuvaa se, että asiakasryhmät pirstaloituvat ja toimivat oma-aloitteisesti. Asiakasryhmät eriytyvät entisestään ja vaativat erilaisia jokaiselle räätälöityjä palvelupaketteja, jotka heijastavat heidän identiteettiään ja persoonaansa. Ikääntyvät ovat vauraampia ja hyväkuntoisempia kuin ennen ja heidän osuutensa väestöstä kasvaa. Nuoret ovat tottuneet matkustamaan jo pienestä pitäen. Kun ihmiset siirtyvät elämyskuluttamisesta merkityskuluttamiseen, matkailija etsii kokemuksia, joilla on hänelle itselleen merkitystä. Ihmiset janoavat syvempiä ja aidompia kokemuksia. Ympäristötietoisten matkailijoiden määrä kasvaa ja eurooppalaiset matkailijat kokevat ympäristön ja luonnon tuottavan paljon lisäarvoa matkalleen. Eettiseen ja vastuulliseen matkustamiseen liittyviä trendejä ovat kohtuullistaminen, LOHAS (Lifestyles of Healt and Sustainability), hidas matkailu (Slow Turism), lähimatkailu sekä koteloituminen, jossa kodista tai vapaa-ajan asunnosta tehdään turvallinen perusta vapaa-ajan aktiviteeteille. Lisäksi matkailijat vaativat yksilöllisen ajanjakson jälkeen uudenlaista yhteisöllisyyttä, johon liittyviä trendejä ovat yleisöosallisuus ja talkoistaminen. Lähiruoka ja sen merkitys matkailussa kasvaa edelleen. Hyvinvointi- ja terveysmatkailun kysyntä kasvaa väestön ikääntyessä ja hyvänolontunteesta nauttimisen merkityksen kasvaessa. Paikallisen elämäntavan tunteminen, paluu juurille ja perinteet ovat kulttuurimatkailun nousevia trendejä (Suomen matkailustrategia 2020). Luontomatkailun markkinoinnissa tiedon saatavuus on tärkeässä asemassa. Luonnon hyvää tekevä vaikutus on tunnustettu, ja kasvava joukko odottaa ja saa luontoon liittyviä hyvinvointi- ja hoivapalveluja lapsille, nuorille, ikäihmisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä vammaisille. 14

15 Tällöin puhutaan vihreästä hyvinvoinnista (Green Healt). Vuonna 2014 Metsähallituksen luontopalvelut raportoi ensimmäistä kertaa, että minkälaisia hyvinvointivaikutuksia kansallispuistojen kävijät kokevat saavansa. Karkeasti arvioiden kaikkien kansallispuistojen kävijöiden kokemat terveyshyödyt olivat 226 miljoonan euron arvoisia. Yli neljä viidesosaa kävijöistä kokee hyvinvointinsa lisääntyvän kansallispuistokäynnillä. Kansallispuistojen kävijät kokivat kansallispuistokäynnin hyvinvointivaikutukset 208 euron arvoiseksi ( julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1748). Kansallispuistossa kävijöiden kokemusperäisiä hyvinvointivaikutuksia seurataan kävijätutkimusten avulla. Internetin ja sosiaalisen median merkitys matkailun markkinoinnissa, kokemusten jakamisessa ja tiedon hankinnassa kasvaa. Digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia matkailun liiketoiminnan kasvattamiselle, brändin rakentamiselle ja imagon luomiselle. Matkanjärjestäjien määrä laskee edelleen, koska matkailijat toimivat itsenäisemmin. He tutustuvat, suunnittelevat ja tutkivat käyttäjäkokemuksia ja räätälöivät sekä varaavat oman matkansa internetistä. Matkaa suunnittelevalle matkailukohteen ja sen palveluiden löytyminen helposti internetistä on entistä tärkeämpää. Työ- ja elinkeinoministeriön tavoite on saada matkailutuotteet digitaalisesti löydettäviksi ja ostettaviksi. Lisäksi työvoima- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on kartoittaa edistyksellisiä ja innovatiivisia ratkaisumalleja turismiin. Tässä kehityksessä Rautalampi Konnevesi matkailualue voi olla ekansallispuisto-mallillaan edelläkävijä Suomen matkailustrategia 2025 Suomen matkailupoliittisissa strategioissa Suomen toiminta-ajatus matkailumaana kiteytyy ajatukseen, jossa Suomea pidetään luontopainotteisen aktiivilomailun maana, jota työ- ja kulttuurimatkailu täydentävät. Luonnon matkailumerkityksessä esiintyy suuria alueellisia eroja, mutta erityisesti syrjäseuduilla luonnon suuri osuus turismissa on kiistaton. Suomen matkailustrategiaan 2025 liittyvät strategiset valinnat ohjaavat myös Rautalampi Konnevesi matkailualueen strategisia valintoja ja niitä on pyritty huomioimaan kuntien ja yrittäjien sekä eri viranomaisten välisessä Master Plan -suunnittelutyössä. Suomen tavoite on olla vuonna 2025 Pohjois-Euroopan ykkösmatkakohde. Suomen matkailustrategian tärkeimmät toimenpiteet ovat: 1. Matkailukeskittymien ja verkostojen vahvistaminen. 2. Yritysten kasvun ja kehittymisen tukeminen kotimarkkinoilla ja kansainvälisesti. 3. Kestävän kehityksen huomioiminen matkailun liiketoiminnan prosesseissa ja palvelutarjonnassa. 4. Matkailualan koulutuksen kehittäminen ja osaamisen parantaminen. 5. Matkailualueiden infrastruktuurin parantaminen. 6. Tutkimus- ja markkinatiedon parempi hyödyntämien. Matkailun edistamiskeskus määritteli vuonna 2013 teemapohjaiset painopisteet matkailun kehittämisen suuntaviivoiksi seuraavalle EU:n ohjelmakaudelle Suomen matkailun tuotekehityksen strategiset teemat ja painopistealueet pohjautuvat maailmalla nähtävissä oleviin trendeihin ja ne kuuluvat myös modernien humanistien kiinnostuksen kohteisiin. Tuotekehityksen strategiset teemat vuoteen 2020, joista kaikki sopivat hyvin Rautalampi Konnevesi alueelle: Hyvinvointi: sauna, autenttisuus, maaseudun hyvinvointilomat, metsä, vesi. Kulttuuri: tapahtumista elämäntapaan (luontosuhde, paikallisuus, suomalaisuus, kulttuuriperintö, historia, tarinat) ja design. Kesä: helppotasoinen luonnossa liikkuminen (lihasvoimin toteutettavat aktiviteetit), luontoreitit ja infra, vesistöjen puhtaus. Talvituotteiden monipuolistaminen: lumi- ja jääosaaminen, uudet talviaktiviteetit, revontulet, arktinen elämäntapa ja joulu. 15

16 3.3.3 Etelä-Konneveden kansallispuisto Etelä-Konneveden kansallispuisto on Suomen 38. kansallispuisto. Se täydentää kansallispuistoverkkoa kohteella, jossa kirkasvetisen sisävesien suurjärvikohteen saari- ja rantaluonto yhdistyy pohjoissavolaiseen vuorimaisemaan. Enonniemen alueen kalliomuodostumat ja vanhat, rehevät luonnonmetsät ovat luontoarvoiltaan erityisen arvokkaita. Kansallispuiston tunnuslaji, kalasääski, luonnehtii hyvin alueen arvokasta järvilinnustoa. Yhdessä Etelä-Konneveden lukuisten yksityismaiden suojelualueiden kanssa kansallispuisto muodostaa yhtenäisen, paikoin erämaisenkin maisemakokonaisuuden, jossa voi veneillä ja meloa suurilla järvenselillä ja sokkeloisessa, jylhäpiirteisessä saaristossa sekä patikoida kallioisessa vuorimaastossa järvimaisemia ihaillen. Metsähallitus tekee parhaillaan kansallispuiston toimijoita ja kehittämistä seuraavan vuoden aikajänteellä määrittelevää hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä Master Plan -hankkeen kanssa paikallisia asukkaita, toimijoita ja sidosryhmiä sekä yrittäjiä kuunnellen. Kansallispuiston kehittämisessä on avainasemassa yhteistyö alueen kuntien ja matkailutoimijoiden kanssa. Kansallispuistoon saavutaan eri suunnista ja erilaisin tavoittein. Kaikki kansallispuiston portteina toimivat lähtöpisteet sijaitsevat varsinaisen puiston ulkopuolella, kuntien satama-alueilla ja matkailuyritysten yhteydessä. Kansallispuiston palveluvarustuksen ja muun infrastruktuurin kehittämisen tavoitteena on ohjata alueen käyttöä ja siten varmistaa luontoarvojen säilyminen, helpottaa alueeseen tutustumista ja luoda edellytyksiä paikalliselle luontomatkailun yritystoiminnalle. Kansallispuisto sijoittuu Konnevesi-järven ympärille. Se voidaan nähdä matkailualueen vetovoimaisena luontoytimenä, jota voidaan hyödyntää matkailutuotteissa ja jonka vetovoima pyritään säilyttämään rakentamalla sitä hyödyntäviä palveluita kansallispuiston ulkopuolelle. Kansallispuisto on osa Rautalammin ja Konneveden matkailualuetta. Kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa on esitetty kehittämismahdollisuutena, että Etelä-Konnevesi luontokohteineen ja virkistyskalastusmahdollisuuksineen on kansainvälisestikin merkittävä luontomatkailualue. Tähän liittyvinä tavoitteina on pyrkiä lisäämään alueen tunnettuutta ja käyntimääriä sekä saavuttaa kansallispuistolle ja matkailualueelle yhtenäinen ja selkeä imago, jota alueen palvelut tukevat. Kansallispuiston hoitoja käyttösuunnitelma valmistuu kevään 2015 aikana, minkä jälkeen ympäristöministeriö hyväksyy sen. 16

17 MAANKÄYTÖN JA KAAVOITUKSEN TARKASTELU 17

18 4. MAANKÄYTÖN JA KAAVOITUKSEN TARKASTELU 4.1 Matkailutoimintojen sijoittuminen Nykyiset matkailu- ja palvelutoiminnot sijoittuvat lähelle kuntakeskuksia sekä vähäisessä määrin kansallispuiston läheisyyteen. Matkailijaa ajatellen toiminnot ovat hajallaan ja kaukana toisistaan. Rautalammin ja Konneveden kuntakeskukset sijaitsevat 30 kilometrin etäisyydessä toisistaan. Tähän väliin sijoittuu Kivisalmen sataman ja Neiturin kanavan kesäsesonkiin painottuvat palvelut. Rautalammin kuntakeskuksen luontomatkailua palvelevia alueita ovat kunnan omistama Kieriniemen satama-alue Pakarilassa, Hanhitaipaleen satama-alue ja Törmälän loma- ja kurssikeskus, josta sijaintinsa puolesta muodostuu portti- ja opastuskeskus Enonniemen vuorimaisema-alueelle. Konneveden kunnan alueella vastaavaksi portiksi ja opastuspisteeksi muodostuu Häyrylänrannan satama-alue, jossa toimivat satamapalvelut, leirintäalue sekä ravintolapalvelut. Alueen kehittämistä ympärivuotiseksi toimijaksi suunnitellaan parantamalla caravan-palveluita ja rakentamalla tulevaisuudessa ympärivuotisia majoituspaikkoja Häyrylänrannan välittömään läheisyyteen. Alueen muu majoitustarjonta sijoittuu hajanaisesti kuntien alueelle eri järvien rannoille. Kansallispuiston läheisyyteen tarvitaan tulevaisuudessa myös uusia palvelukeskittymiä ja majoituspaikkavaihtoehtoja. 4.2 Kaavoitus Maakuntakaavat Konnevesi Keski-Suomen maakuntakaavassa Etelä-Konneveden alue on matkailun ja virkistyskäytön vetovoima-alue, johon kohdistuu seudullisesti, maakunnallisesti ja ylimaakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Alueella on mahdollisuuksia kehittää ja kasvattaa luontoon perustuvaa matkailu- ja virkistystarjontaa. Voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa Etelä-Konnevesi on osoitettu merkittävänä Natura- ja suojelualuekokonaisuutena, jonka toteutuminen on varmistettu suojelualueiden ja kansallispuiston perustamisella. Kokonaismaakuntakaavaa päivittävässä 4. vaihemaakuntakaavassa Konnevesi on erillisenä kehittämisalueena, jolla edistetään kansallispuiston syntyä ja edelleen kehittämistä. Kaavamääräyksen mukaan aluetta tulee kehittää alueen luontoarvoja painottaen. Maakuntakaavan kehittämisalueen tavoitteena on lisäksi edistää kansallispuiston ulkopuoleisten alueiden (mm. koskireitti, tutkimusaseman alue, satama- ja maihinnousukohteet) matkailuelinkeinon palveluja sekä virkistys- ja tutkimuskäyttöä tukevan infrastruktuurin suunnittelua, parantamista ja rakentamista. Kehittäminen vaatii alueen eri toimijoiden yhteistyön ja resurssien hyödyntämistä. Kaavamerkintä tukee myös maakuntarajan ylittävää yhteistyötä alueen kestäväksi hyödyntämiseksi matkailussa ja virkistyskäytössä. Rautalampi Pohjois-Savon maakuntakaavaan 2030 on merkitty Rautalammin Nokisenkosken ja Myhinpään sekä Konneveden ja osittain Suonenjoen välinen alue matkailualueeksi. Maakuntakaavassa on esitetty alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitettu maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavalla on ohjeellinen oikeudellinen vaikutus kunnan tarkemmalle yleis- tai asemakaavoitukselle. Maakuntakaavassa voidaan osoittaa alueiden käyttöön liittyviä varauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta, tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 on otettu huomioon em. alueiden virkis- 18

19 tysmahdollisuudet ja suojelualueverkoston kestävä hyödyntäminen. Etelä- Konneveden virkistys- ja matkailuvyöhykkeen osalta on annettu kunnille erillinen suunnittelusuositus tehdä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa yli maakunta-rajojen ja näin hyödyntää aluetta kestävällä tavalla matkailussa ja virkistyskäytössä. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 on merkitty Etelä-Konneveden matkailualueen eriasteiset suojeluun tarkoitetut alueet S1- ja SL-merkinnöin. Lisäksi kaavassa on osoitettu maa- ja metsätalousalueet, kallioalueet sekä maa-ainesten ottoalueet soran, moreenin ja hiekan ottoa sekä kallion louhintaa varten. Kaavaan liittyy myös alueen erityisominaisuutta kuvaava hiljaisen alueen merkintä (hil1). Merkinnällä (hil1) Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 osoitetaan virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävät hiljaiset alueet. Hiljaisten alueiden pääasiallinen maankäyttömuoto on maa- ja metsätalous. Merkinnällä ei kuitenkaan ohjata maa- ja metsätalouden toimintaa eikä investointeja. Metsälain mukaiset toimenpiteet eivät edellytä lausuntomenettelyjä. Alueilla voidaan myös maakuntakaavoituksen perusteella rakentaa metsäautoteitä sekä ottaa ja murskata maa-aineksia. Pohjois-Savon kaupan maakuntakaavasta löytyy kansallispuiston kaupan kasvuun liittyen tilaa vaativan kaupan merkintä kantatie 69:n ja maantie 543:n risteyksestä. Lisäksi kaupan maakuntakaavaan on maakuntakaavoituksen osalta suunniteltu Rautalammin kunnan kaakkoisosiin Tervalamminvuoren tuulivoimakaava Yleiskaavat Konnevesi Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavassa Konneveden puolella ei ole varattu RM-alueita, joten matkailu keskittynee ranta-asemakaava-alueille Kivisalmen alueelle ja Häyrylänrannan satama-alueelle. Mahdolliset tulevaisuuden uudet RM-alueet tulisi pikaisesti kartoittaa. Konneveden kunta on valmis avaamaan kaavatarkastelun, mikäli yleistä tahtotilaa siihen ilmenee. Rautalampi Rautalammin keskustaajaman yleiskaavaehdotus 2030 on valmistunut keväällä Keskustaajaman yleiskaavassa on huomioitu uudet tielinjaukset, teollisuusalueet, asuntoalueet ja virkistysaluelaajennukset. Rautalammin kunnanvaltuusto hyväksyi Hankavesi Kalajanjärvi ympäristön osayleiskaavan Hyväksytty osayleiskaava ohjaa osittain Enonniemen alueen suunnittelua ja rakentamista. Kansallispuisto peittää suurimman osa Enonniemen kaavaan merkitystä alueesta. Osayleiskaavalla kunta ohjaa maankäyttöja rakennuslain 35 :n nojalla yhdyskuntarakenteen ja maankäytön suunnittelua ja rakentamista sekä yhteensovittaa toimintoja. Osayleiskaavassa on esitetty tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitettu tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. Rautalammin kunnan omistama ruskeaa ja mustaa graniittia sisältävä Saukkolamminkankaat kallioalue on osoitettu EO-1 -alueeksi (30 40 ha), josta voidaan ottaa maa-, kivi- ja kallioaineksia. Lisäksi aluetta voidaan maa-ainesten ottamisen jälkeen hyödyntää mahdollisena matkailualueena. Yksityiset maanomistajat omistavat pääasiallisesti maaalueet, vesialueet puolestaan ovat yksityisten osakaskuntien omistuksessa. Lisäksi alueella sijaitsee merkittävä Melinvuoren ja Ahvenlammenvuoren kallioalue, josta voidaan ottaa maa-aineksia. Rautalammin kunta on mukana GTKPohjois-Savon maa-ainesten varantoja, suunnittelua ja kaavoitusta koskevassa selvityshankkeessa Hankaveden Kalajanjärven ympäristön osayleiskaava-alueella sijaitsevat myös Törmälän loma- ja kurssikeskus (RM-alue) ja Konnekosken koskikalastusalue, joka sisältyy osittain myös Etelä-Konneveden kansallispuistoalueeseen. Pohjois-Savon maakuntakaavassa 2030 ja Hankaveden Kalajanjärven osayleiskaavassa on esitetty vaihtoehtoehtoja Konnekosken 19

20 koskikalastuspaikan entisöimiseksi ja kosken ohittavan pienvenekanavan rakentamiseksi vesiliikenneturvallisuuden parantamiseksi sekä tulvahaittojen pienentämiseksi. Lisäksi Toussunlinnan kalliomaalausalue, joka on osa Etelä-Konneveden kansallispuistoa, sijaitsee Hankavesi-Kalajanjärvi ympäristön osayleiskaava-alueella. Osayleiskaava-alueella sijaitsee myös suojelualueita. Rautalammin seurakunta on tehnyt aloitteen omistamansa Martinniemen (M) alueen kaavoittamiseksi RM-alueeksi mahdolliseen matkailua palvelevaan ja sitä tukevaan käyttöön. Rautalammin kunta on käynnistänyt Etelä-Konneveden rantaosayleiskaava-alueen tarkistamisen. Vanha rantaasemakaava oli laadittu Natura- ja rantojensuojelualueelle. Rautalammin kunnan Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan tarkistaminen käynnistyi ennen kansallispuiston perustamista. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä ja kevään 2015 aikana käsitellään muistutuksia ja kehitysehdotuksia. Tavoitteena on saada kaava päätettäväksi vuoden 2015 syksyn aikana. Alueen koko on noin 93 neliökilometriä, josta suurin osa on yksityisten omistamia maa-alueita ja yksityisten osakaskuntien omistamia vesialueita. Lisäksi osa on valtion omistamaa kansallispuistoaluetta. Rantaosayleiskaava rajoittuu lännessä Konneveden kuntaan ja idässä Rautalammin kunnan puolella Hankavesi Kalajanjärvi ympäristön osayleiskaavaan. Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavaluonnoksessa on esitetty toistaiseksi ainoastaan kaksi RM-aluevarausta (Kurkiniemi ja Konnekoski) ja muutamia P-1 -aluevarauksia (Lehmiranta, Pajuviita, Konnekoski, Hanhitaival, Syrjän alue) matkailu- ja palvelualueiden rakentamiseksi. Rautalammilla Konneveden vesialueelle Pakarilansaloon ja Kiesimäntaipaleen alueelle on tehty RM-kaavavaraukset Pohjois-Konneveden rantaosayleiskaavaan (rakennusoikeus yhteensä 3500 km 3 ). Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavassa on esitetty teitä, reittejä ja muita palvelualueita kuten opetus-, sivistys, tutkimus-, matkailu- ja kulttuurialueita. Kunta pyrkii Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan tarkistamisen yhteydessä lisäämään rakentamispaikkoja ja rantarakentamisoikeuksia rantarakentamisalueen ulkopuolelle. Kunta varautuu myös mahdollisesti myöhemmin tehtävillä suunnittelutarveratkaisuilla mahdollistamaan turismiin ja retkeilyyn liittyvien matkailualueiden, satamien, rantautumispaikkojen ja reittien lisärakentaminen. Kunnan asettamat tavoitteet Etelä-Konneveden rantaosayleiskaavan tarkistamiselle pyritään saavuttamaan ja takamaan pysyvää asutusta, vapaa-ajan asumista ja yrittämistä sekä uusia syntyviä toimialoja ja niiden rakentamista tukemalla Asema- ja ranta-asemakaavat Konnevesi Kivisalmen miniranta-asemakaavan suunnittelu käynnistyy vuonna Kaavoitustyön tavoitteena on saada kunnan hallintaan Kivisalmen levähdysalue. Kunta voi sen jälkeen palvelu- ja matkailuelinkeinoihin liittyen suunnitella ja ohjata paremmin alueen kehittämistä. Mieronniemen ranta-asemakaavan tarkistaminen käynnistyy Asemakaavan tarkistamisen tavoite on, että Häyrylänrannan satama-alueen palvelutasoa voidaan nostaa, jos ennusteen mukaan matkailijoiden ja retkeilijöiden sekä vesillä liikkujien määrä kasvaa merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Rautalampi Etelä-Konneveden rantaosayleiskaava-alueen sisällä on valmistunut suunnitteluluonnos Kierinniemen ranta-asemakaavasta. Luonnos oli nähtävillä vuoden 2014 lopulla. Kierinniemen ranta-asemakaava-alueelle on kaavoitettu kunnan omistuksessa olevalle satama-alueelle (Kierinniemen satama, LS) vapaa-ajan asumiseen ja pysyvään asumiseen tarkoitetut alueet sekä alueita hoito- ja matkailupalveluyrityksille. Kunnan ja yksityisten maanomistajien lisäksi osan kaavoitettavasta alueesta omistaa Konneveden osuuspankki. Konneveden Osuuspankin omistama alue on suunniteltu vapaa-ajan asuntoalueeksi. 20

21 Koko kaavoitettavalle alueelle on sataman sekä hoito- ja matkailupalvelualueen lisäksi suunniteltu 8 AO-rakennuspaikkaa, joista yksi on jo rakennettu, ja 10 vapaa-ajan rakennuspaikkaa, joista kaksi on jo rakennettu. Alue on vesihuollon piirissä ja siellä sijaitsee yksityinen jätevedenpuhdistamo. Kaava-alue sijaitsee Pakarilassa Konneveden ranta-alueella ja on satamineen alle kilometrin etäisyydellä kantatie 69:stä Suojelualueet ja kohteet Konnevesi-järvi sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntien rajalla, Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella. Järviallas saaristoineen ja manneralueineen muodostaa ekologisesti ja luonnonsuojelullisesti merkittävän yhtenäisen kokonaisuuden. Luonnontieteellisesti alue sijoittuu eteläboreaaliselle Järvi-Suomen kasvillisuusvyöhykkeelle, Pohjois-Savon ja Pohjois-Hämeen maakuntien rajamaille. Konneveden järviallas koskineen ja osa ranta-alueista kuuluu Natura verkostoon SCI- ja SPA-alueena. Konnevesi Kalaja Niinivuori Natura-alue (FI ) on pinta-alaltaan hehtaaria, josta noin ha on yksityisten osakaskuntien omistamaa vesialuetta. Merkittävä osa Etelä-Konnevedestä sisältyy rantojensuojeluohjelmaan. Näitä alueita on noin hehtaaria. Valtion perustamaa kansallispuistoaluetta Enoniemen ja Kalajanvuoren vuorimaisema-alueilla ja saarissa on yhteensä 1544 ha. Yksityisesti maanomistajien hakemia suojelualueita on noin 1100 ha. Kalajanvuoren ja Kituvuoren alueella vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvia alueita sisältyy kansallispuistoalueeseen 82 hehtaaria. Kalajanvuoren alueella Natura- alueeseen rajautuu vielä Vuori-Kalajan letto -niminen Natura alue (FI ), joka sisältyy 79 hehtaarin laajuiseen yksityiseen luonnonsuojelualueeseen. Kansallispuistoon kuuluu myös Toussunlinnan Natura alue (FI ) Rautalammilla Hankaveden rannalla. Kuva 3. Etelä-Konneveden kansallispuisto ja suojelualuekokonaisuus 21

22 RAUTALAMPI KONNEVESI LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISTARPEET 22

23 5. RAUTALAMPI KONNEVESI LUONTOMATKAILUN KEHITTÄMISTARPEET Rautalammin ja Konneveden kuntien ja yhteisen luontomatkailualueen kehittämistyötä on tehty yhdessä kuntien, yrittäjien, kuntalaisten, viranomaisten ja eri toimijoiden kanssa. Master Plan -hanketyön ja jo Etelä Konneveden ympäristön kehittämishankkeen aikana on järjestetty useita tilaisuuksia yrittäjille ja kuntalaisille. Tämän lisäksi on toteutettu henkilökohtaisia haastatteluja ja vastaanotettu sähköpostilla ja puhelimella esitettyjä ideoita. Uudet ideat ja esitetyt kehittämistarpeet on kartoitettu ja niitä on pyritty huomioimaan Master Plan -suunnittelutyössä. Hankkeen ohjausryhmä on laatinut strategian ja asettanut tavoitteet ja päämäärät luontomatkailun kehittämiseksi. Master Plan -suunnitelma on suuntaa-antava. Kuntien jatkuvan kehittämistyön ja yritysten liiketoimintaa ja investointeja koskevien suunnitelmien muuttumisen myötä on yhteisiä suunnitelmia sekä toiminta- ja investointiratkaisuja päivitettävä vuosittain. Kuntien luontomatkailuun liittyvät suunnitelmat ja niiden kustannusarviot perustuvat kuntien esityksiin. Kuntien esityksiin pohjautuvat suunnitelmat ja kehittämistarpeet ovat olleet seuraavanlaisia: Rautalampi Kunnan muista kunnista erottuvat markkinointitoimet. Kuntakeskukseen ympärivuotinen matkailuinfo. Majoituskapasiteetin lisääminen Rautalammille, jolloin ensisijaiset kohteet rakentuvat Törmälän, Kurkiniemen, Konnekosken, Kierinniemen, Hanhitaipaleen, Hankaveden alueelle, Pakarilansaloon, Konneveden ja Pohjois-Konneveden järvialueiden ranta-alueille (RM-alueet, P-1 -alueet ja suunnittelutarveratkaisut). Vaellusreitti Rautalammin kuntakeskuksen ja Törmälän välille. Nokisenkosken, Tyyrinvirran, Konnekosken, Mehtiönkosken koskikalastuskohteiden palveluja matkailualueen suunnittelu ja toteutus sekä infrastruktuurin rakentaminen. Hanhitaipaleen palvelu- ja matkailualueen sekä sataman rakentaminen (RM, L -alueet): majoituspaikat, satama, veneenlaskupaikka, satamalaiturit (20 30 paikkaa), melojille oma laituri, aallonmurtaja, sosiaalitilat, autopaikoitusalue, veneiden ja kanoottien säilytysvarasto, uimaranta, kansallispuisto- ja vesireittiopasteet, polttoaineen jakelu ja kahvila. Savutuvat, savusaunat ja taukotuvat. P-1 -alueet (Syrjä, Lehmiranta Pajuviita ym.), rakennukset, rakennelmat, satamat, laiturit, vesillelasku- ja rantautumispaikat, wc, tavernat ja tulipaikat. Kansallispuistojen reitistöjen yhdistyminen yksityisten maanomistajien maa-alueisiin ja reitteihin ja rantautumispaikkoihin. Viralliset veneväylät Konnevedelle ja Hankavedelle. Melojille laiturirakenteet Ruohosaareen ja Navettasaareen. Kierinniemen ranta-asemakaava-alue ja satamarakenteet, aallonmurtaja, laiturit, polttoaineen jakelu- ja jätehuoltopiste, vierasvenelaituri, sosiaaliset tilat, veneiden säilytysvarasto ja kahvila. Retkiluistelureitit Etelä-Konnevedelle ja Hankavedelle. Veneiden camping-alue. Camping-alue. Kalajanjärven salmen laajentaminen ja vetolaiturin rakentaminen. Konnekosken kutualueen entisöinti. Konnekosken vetouistelusiltojen rakentaminen ja pidentäminen. Konnekosken pienvenesatama ja rantautumispaikka. Kerkonkosken ja Kiesimän kanava-alueiden matkailullinen kehittäminen ja lisärakentaminen. 23

24 Konnevesi Majoituskapasiteetin lisääminen ensisijaisesti Häyrylänrannan, Siikapirtin ja Konneveden tutkimusaseman alueille sekä Etelä-Konneveden ranta-alueille. Mäkäräniemeen rantautumispaikan, uimarannan ja wc:n rakentaminen, Kivisalmen alueelle opasteet, polttoaineen ja jätehuollon palvelupiste sekä lisää vierasvenelaitureita ja huoltotiloja. Mieronvirran viitoituksen tarkastus. Haukisaareen melojille laiturit ja sauna. Luontopolkujen rakentaminen koskien rannoille. Paikoitusalueen rakentaminen Siikakoskelle. Siikakoskelle paikoitusalueen rakentaminen. Siikakosken ylittävän kevyenliikenteen väylän rakentaminen. Kunnan markkinoinnin suunnittelu. Kuntaan matkailusta vastaava henkilö ja ympärivuotinen matkailun palvelupiste. Venelaiturin rakentaminen Kellankosken alavirtaan. Häyrylänranta Camping-alue SFFC-luokitusta vastaavaksi (>3 tähteä), huoltotilojen, suihkujen, wc-tilojen ja keittiön laajennuksen toteuttaminen ja viihtyvyyteen sekä ympäristöön panostaminen. Hotellin ja majoitustilojen lisärakentaminen (mökit). Paikoitusalueen suunnittelu, sijoitus ja lisärakentaminen. Ravintolarakennuksen terassin laajennus, kattaminen ja lasittaminen tavoite 200 asiakaspaikkaa. Viheralueiden, reittien, väylien, vesipisteen, jätteiden jakelupisteiden, opasteiden, grillipaikkojen ja frisbeegolf-radan suunnittelu ja lisärakentaminen. Sosiaalitilojen rakentaminen vesistömatkailijoille. Varastotilojen rakentaminen ja kanoottien vuokraus- ja säilytystoimintaa varten. Lisäalueen varaaminen vieraveneille. Melontalaiturin rakentaminen ja oman laiturin rakentaminen risteily- ja taksiveneille ja Pilssin tyhjennyspaikan rakentaminen. Kansallispuiston sisäiset kehittämistarpeet, jotka ovat Master Plan -hankkeessa koottuja kehittämistarpeita ja -toiveita puiston palveluiksi: (Kansallispuisto (HKS) kuitenkin lopullisesti määrittää mitä puiston alueelle voidaan toteuttaa) Enonniemen alueen retkeilyreitistöjen toteuttaminen siten, että ne muodostavat yhteensä noin 40 kilometrin pituisen rengasreittiverkoston, joka on yhteydessä muuhun tie- ja reittiverkostoon alueella. Vanhojen historiallisten polkureittien yhdistäminen kansallispuiston sisälle rakennettavaan reitistöihin. Näköalapaikkojen, pitkospolkujen ja portaiden rakentaminen eri reittien varrelle (Kalajanvuori ja Loukkuvuori -alueille). Satamien ja rantautumispaikkojen suunnittelu ja rakentaminen risteilyasiakkaille siten, että asiakkaat pääsevät Enonniemen vuorimaisema-alueelle eri reittejä myöten. Kalajajärvi Vuori-Kalaja yhdysreitin rakentaminen, Vuori-Kalaja Loukkuvuori yhdysreitin rakentaminen. Vuori-Kalajan lampi: vaellusretkeilyn tukikohta, suuri kotalaavu, wc:t ja kalusteet, opasteet. Maastopyöräily- ja polkujuoksureitistön rakentaminen sekä suunnistuskartan toteuttaminen. Vuokratupien ja saunojen rakentamisalueiden varaaminen. 24