SISÄLLYS. N:o 855. Valtioneuvoston asetus. kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 2006 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 855 Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa Sisäasiainministeriön asetus sisäasiainministeriön työjärjestyksen muuttamisesta Sisäasiainministeriön asetus sisäasiainministeriön maksullisista suoritteista annetun asetuksen muuttamisesta Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Lääkelaitoksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen muuttamisesta N:o 855 Valtioneuvoston asetus kuntien valtionosuudesta annetun asetuksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, muutetaan kuntien valtionosuudesta 30 päivänä joulukuuta 1996 annetun asetuksen (1271/1996) 3, sellaisena kuin se on asetuksessa 1448/2001 ja 810/2002, seuraavasti: 3 Kuntien valtionosuuslain 10 :ssä tarkoitettu syrjäisyysluku muodostuu kahden väestöpohjaindeksin summasta, joiden kummankin minimiarvo on 0. Ensimmäinen väestöpohjaindeksi (paikallinen väestöpohjaindeksi) mittaa väestön määrää 25 kilometrin etäisyydellä ja toinen (seudullinen väestöpohjaindeksi) 50 kilometrin etäisyydellä kuntakeskuksesta. Paikallinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä :sta enintään 25 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus :lla. Seudullinen väestöpohjaindeksi saadaan vähentämällä :sta enintään 50 kilometrin etäisyydellä asuvan väestön määrä ja jakamalla erotus :lla. Indeksit lasketaan Tilastokeskuksen viiden vuoden välein tarkistamasta tilastosta, joka koskee väestön jakautumista 1 neliökilometrin kokoisille alueille. Syrjäisyyslisään oikeutetut kunnat vuodenvaihteen tilaston perusteella ovat seuraavat: Kunta Syrjäisyysluku Utsjoki 1,94 Enontekiö 1,89 Savukoski 1,87 Muonio 1,77 Kolari 1,71 Pelkosenniemi 1,68 Salla 1,67 Puolanka 1,62 Kittilä 1,62 Ranua 1,61 Pello 1,59 Taivalkoski 1,56 Inari 1,56 Ylitornio 1,48 Posio 1,48 Hyrynsalmi 1,42 Vaala 1,40 Pudasjärvi 1,35 Sodankylä 1,

2 2462 N:o 855 Kunta Syrjäisyysluku Kunta Syrjäisyysluku Pyhäntä 1,34 Houtskari 1,29 Kestilä 1,26 Kinnula 1,24 Suomussalmi 1,24 Ilomantsi 1,23 Kemijärvi 1,21 Kuhmo 1,19 Kivijärvi 1,09 Rautavaara 1,06 Pulkkila 1,03 Piippola 1,03 Valtimo 1,00 Pihtipudas 0,99 Viitasaari 0,96 Keitele 0,92 Juuka 0,92 Perho 0,91 Utajärvi 0,88 Karstula 0,87 Pyhäjärvi 0,85 Hailuoto 0,84 Kannonkoski 0,83 Nurmes 0,83 Korppoo 0,82 Kärsämäki 0,82 Halsua 0,81 Lestijärvi 0,78 Puumala 0,75 Kyyjärvi 0,75 Iniö 0,72 Lieksa 0,71 Kuhmoinen 0,69 Vesanto 0,69 Kuusamo 0,68 Tervola 0,68 Heinävesi 0,65 Savonranta 0,64 Rantsila 0,64 Joutsa 0,60 Kesälahti 0,58 Ristijärvi 0,58 Merikarvia 0,55 Kustavi 0,54 Karvia 0,54 Nauvo 0,53 Kangasniemi 0,52 Rantasalmi 0,51 marraskuuta Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä kuntien yleistä valtionosuutta vuodelle Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä syyskuuta 2006 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Neuvotteleva virkamies Markku Nissinen

3 2463 N:o 856 Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa Annettu Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) 20 :n 2 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tätä asetusta sovelletaan otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen. 2 Opiskelijaksi ottamisen perusteet nuorille tarkoitetussa koulutuksessa Jos nuorille tarkoitettuun lukiokoulutukseen hakeutuvia on enemmän kuin täytettäviä opiskelupaikkoja, opiskelijat otetaan lukioon perusopetuksen päättötodistuksen äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen kielen, vieraitten kielten, uskonnon tai elämänkatsomustiedon, historian, yhteiskuntaopin, matematiikan, fysiikan, kemian, biologian, terveystiedon ja maantiedon arvosanojen aritmeettisen keskiarvon osoittamassa järjestyksessä. Korotetut arvosanat otetaan huomioon jos siitä on erillinen koulun antama todistus. Keskiarvo lasketaan sadasosan tarkkuudella. Mikäli useammalla hakijalla on sama keskiarvo, otetaan tällöin valinnassa huomioon hakijoiden esittämät hakutoiveet ja sen jälkeen hakijoiden kaikkien aineiden aritmeettinen keskiarvo. Opiskelijat otetaan erikseen suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koulutukseen. Jos samalla koulutuksen järjestäjällä on useita oppilaitoksia, sovelletaan 1 momentissa mainittuja perusteita erikseen kunkin oppilaitoksen osalta. Mikäli opiskelija ei tule valituksi haluamaansa lukioon, koulutuksen järjestäjä voi tarjota hänelle aloituspaikkaa muusta lukiostaan tai jonkin toisen koulutuksen järjestäjän lukiosta, jos koulutuksen järjestäjät ovat asiasta sopineet. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa osan opiskelijoista muilla kuin perusopetuksen päättötodistuksella koulutukseen hakevista. Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida näiden hakijoiden edellytykset suoriutua lukio-opinnoistaan. Tätä asetusta sovelletaan myös yhteishakuajankohdan jälkeen tehtäviin valintoihin. 3 Pääsy- ja soveltuvuuskokeiden sekä muiden näyttöjen huomioon ottaminen Jos koulutuksen järjestäjä käyttää 2 :ssä tarkoitetussa opiskelijavalinnassa pääsy- tai soveltuvuuskokeita, saadaan kokeiden tulokset ottaa valinnassa huomioon siten, että niiden vaikutus on enintään puolet enimmäispistemäärästä. Otettaessa opiskelijoita lukiokoulutukseen, jossa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa

4 2464 N:o 856 painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan 2 :ssä tarkoitettua keskiarvoa laskettaessa ottaa huomioon samassa pykälässä mainittujen tai muiden opetuksessa painotettujen oppiaineiden arvosanat koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Koulutuksen järjestäjä voi ottaa huomioon myös hakijan muun koulutuksen, harrastukset tai muita lisänäyttöjä. Edellä todettujen lisänäyttöjen vaikutus yhdessä mahdollisten 1 momentissa tarkoitettujen kokeiden kanssa ei saa ylittää puolta enimmäispistemäärästä. 4 Opiskelijaksi ottamisen perusteet muussa lukiokoulutuksessa Tätä asetusta sovelletaan myös valittaessa opiskelijoita International Baccalaeureate, European Baccalaureate ja Reifeprüfung -tutkintoihin johtaviin opintoihin. Koulutuksen järjestäjä voi selvittää hakijoiden opetuskielen hallinnan riittävyyden. Koulutuksen järjestäjä päättää aikuisille tarkoitettuun lukiokoulutukseen ottamisen perusteista. Alle 18-vuotias hakija saadaan ottaa tässä momentissa tarkoitettuun koulutukseen kuitenkin ainoastaan hakijaan liittyvästä erityisestä syystä. Koulutuksen järjestäjä päättää lukiolain 20 :n 3 momentissa tarkoitettujen aineopiskelijoiden ottamisen perusteista. 5 Voimaantulo ja siirtymäsäännökset tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan 30 päivänä joulukuuta 1998 annettu opetusministeriön päätös lukion opiskelijaksi ottamisen perusteista (1202/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Tässä asetuksessa mainittuja perusteita sovelletaan ensimmäisen kerran otettaessa opiskelijoita heinäkuun 2007 jälkeen alkavaan koulutukseen. Siihen saakka opiskelijavalintaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa saadaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki Opetusneuvos Heikki Blom

5 2465 N:o 857 Sisäasiainministeriön asetus sisäasiainministeriön työjärjestyksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2006 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti lisätään 26 päivänä toukokuuta 2005 annetun sisäasiainministeriön työjärjestyksen (351/2005) 19 :ään uusi 15 a kohta seuraavasti: 19 Pelastusosaston tehtävät Pelastusosasto käsittelee pelastustoimeen kuuluvat asiat, jotka koskevat: 15 a) Suomen Erillisverkot Oy:n omistajaohjausta; lokakuuta Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Kansliapäällikkö Ritva Viljanen

6 2466 N:o 858 Sisäasiainministeriön asetus sisäasiainministeriön maksullisista suoritteista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2006 Sisäasiainministeriön päätöksen mukaisesti lisätään 30 päivänä joulukuuta 2004 sisäasiainministeriön maksullisista suoritteista annettuun asetukseen (1437/2004) uusi 2 a seuraavasti: 2a Julkisuuslain perusteella annettavat suoritteet Viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää sisäasiainministeriö ottaen huomioon, mitä viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. lokakuuta Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 2006 Sisäasiainministeri Kari Rajamäki Neuvotteleva virkamies Pasi Bröijer

7 2467 N:o 859 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Lääkelaitoksen maksullisista suoritteista annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti lisätään Lääkelaitoksen maksullisista suoritteista 9 päivänä marraskuuta 2005 annettuun asetukseen (870/2005) uusi 3 a seuraavasti: 3a Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :n 2 momentissa tarkoitetusta tiedon esille hakemisesta sekä saman lain 34 :n 3 momentissa tarkoitettujen kopioiden ja tulosteiden antamisesta perittävistä maksuista päättää Lääkelaitos ottaen huomioon, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 :ssä säädetään. lokakuuta Helsingissä 27 päivänä syyskuuta 2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen Lakimies Janne Pitkävirta

8 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 1 arkki EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2006 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN