KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2015 Sivu 134 (143) Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2015 Sivu 134 (143) Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Keskiviikko kello KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. x Varis Antti - Laaksonen Vappu, 1. vpj. x Hänninen Seija - Poikolainen Virpi, 2. vpj. x Mäkäräinen Ritva - Hytölä Matti x Mehto-Hämäläinen Ulla - Kytölä Pentti x Kakko Matti - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Väisänen Simo x Manninen Timo - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Oittinen Heikki x Valtuuston II vpj. Hänninen Mauri x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Jokitalo Juha, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Antti Mehto Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Pentti Kytölän ja Mirja Minkkisen. Tarkastusaika Konnevedellä Pentti Kytölä Mirja Minkkinen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa kello 9-15 Virka-asema Allekirjoitus Kunnansihteeri Jouko Hyppönen

2 Kunnanhallitus VALTUUSTON PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO, PÄÄTÖKSET KOKOUKSESTA Kh. 84 Kuntalain (365/1995) 23 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Täytäntöönpanoon kuuluu olennaisena osana päätösten laillisuuden valvonta. Valvonta antaa mahdollisuuden korjata laillisuusvirheet, jotka muuten voivat johtaa valituksiin. Kuntalain 56 :n mukaan Jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava valtuuston uudelleen käsiteltäväksi. Jos valtuusto pysyy päätöksessään, kunnanhallituksen on saatettava hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, onko täytäntöönpanolle laillisia esteitä. Hallinto-oikeus ei saa ratkaista asiaa ennen kuin valitusaika päätöksestä on kulunut. Kunnanhallitus toteaa, että valtuuston tekemät päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eikä valtuusto ole ylittänyt toimivaltaansa. Päätökset ovat muutenkin lakien ja asetusten mukaisia, joten ne voidaan panna täytäntöön sellaisinaan.

3 Kunnanhallitus LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMINEN Kh. 85 Esityslistan liite 1 Esityslistan liitteenä on Konneveden kunnan ja Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen välinen sopimusluonnos luonnonsuojelualueen perustamisesta. Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan liitteenä olevan sopimusluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen sopimuksen Konneveden kunnan puolesta.

4 Kunnanhallitus TILAN MYYMINEN KONNEVEDEN VUOKRA-ASUNNOT OY:LLE Kh. 86 Esityslistan liite 2 Konneveden Vuokra-asunnot Oy haluaisi ostaa kunnalta Vatukkonimisen tilan (22:160). Tila sijaitsee kirkonkylän asemakaava-alueella korttelissa 113 ja sen pinta-ala on m 2. Yhtiön tarkoituksena on rakentaa tilalle rivitalo. Konneveden kunnan ja Konneveden Vuokra-asunnot Oy:n välinen kauppakirjaluonnos on esityslistan liitteenä. Kunnanhallitus hyväksyy esityslistan liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja oikeuttaa samalla kunnanjohtajan ja kunnansihteerin allekirjoittamaan luonnoksen mukaisen kauppakirjan Konneveden kunnan puolesta Pekka Karhunen ilmoitti olevansa esteellinen osallistumaan tämän asian käsittelyyn. Hän poistui kokoushuoneesta tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi.

5 Kunnanhallitus KULTTUURI KYLÄSSÄ HANKKEESEEN OSALLISTUMINEN Kh. 87 Kulttuuri kylässä hanke on laaja-alainen ja poikkitaiteellinen kulttuurihanke, jonka hallinnoijana on SisäSavon Sävelet ry. Hankkeen tarkoitus on tuoda kulttuuria jokaisen ihmisen saataville ja antaa jokaiselle mahdollisuus nauttia erilaisista kulttuurielämyksistä omalla paikkakunnalla. Hankkeen tavoitteena on pilotoida kulttuuripalveluja ja elämyksiä, joita voidaan toteuttaa helposti eri-ikäisten kanssa ja erityisesti kuntakeskusten ulkopuolella Sisä-Savon (Rautalampi, Suonenjoki, Tervo ja Vesanto) ja Konneveden kunnan alueella. Kulttuuria pyritään viemään lähelle kaikenlaisia ihmisiä ja sitä kautta tavoittaa erityisesti myös sellaisia ihmisiä, joita kulttuurielämykset eivät ole vielä tavoittaneet aiemmilla toimintatavoilla. Hankkeen avulla halutaan myös monipuolistaa jo kulttuuripalveluja aiemmin käyttäneiden ihmisten kokemusmaailmaa. Lisäksi hankkeen tavoitteena on lasten ja erityisesti alueella asuvien nuorten saaminen mukaan kulttuuritoimintoihin. Hankkeen aikana toteuttavia kulttuuritoimintoja ovat esimerkiksi erilaiset poikkitaiteelliset esitykset, lyhytkurssit ja yhteislaulutilaisuudet. Nämä toiminnot toteutetaan pääosin hankkeeseen sitoutuneiden ja alueella asuvien ammattitaiteilijoiden sekä ammattimaisesti toimivien harrastajien voimin. Hankkeeseen palkataan osa-aikainen projektipäällikkö ja osa-aikainen hankesihteeri, jotka toimivat myös projektitaiteilijoina hankkeessa. Hankkeen toteutusaika on ja kokonaisbudjetti euroa. Kuntien rahoitusosuus jakautuu seuraavasti: Suonenjoki euroa ja muut kunnat euroa. Kunnanhallitus päättää, että Konneveden kunta osallistuu Kulttuuri kylässä hankkeeseen ja sitoutuu maksamaan osuutensa hankkeen kuntarahoituksesta.

6 Kunnanhallitus TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTTOKESKUSKÄYTTÖÖN SOVELTUVIEN RAKENNUSTEN KARTOITUS Kh. 88 Esityslistan liite 3 Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Keski- Suomen kuntia kartoittamaan turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuskäyttöön soveltuvia tiloja kunnan alueella (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta, 746/2010). Mikäli alueelta löytyy majoituskäyttöön soveltuvia tiloja, pyritään kunnan, ely-keskuksen ja SPR:n Länsi-Suomen piirin kanssa laatimaan aiesopimuksia vastaanottotilojen käyttöönotosta. Varsinaisen sopimuksen vastaanottokeskuksen perustamisesta laatii kuitenkin aina maahanmuuttovirasto sopijaosapuolten kanssa, koska vastaanottokeskusten kustannukset maksaa maahanmuuttovirasto. Elokuun lopussa turvapaikanhakijoita oli tullut Suomeen yli henkilöä. Määrä on lähes kaksinkertainen koko viime vuoden määrään verrattuna. Maahanmuuttoviraston mukaan käytössä olevat vastaanottokeskukset ovat täynnä. Tämän takia maahanmuuttovirasto ja SPR ovat neuvotelleet myös suoraan kuntien kanssa vastaanottokeskusten perustamisesta. Sisäministeriö on käytännössä linjannut vastanottokeskuksen vähimmäiskapasiteetiksi 100 paikkaa. Tiloissa tulisi olla riittävä määrä saniteetti- ja keittiötiloja majoitettavien määrään nähden, aputiloja vapaaaikaa ja harrastustoimintaa varten sekä henkilökunnalle riittävät työ- ja sosiaalitilat. Lisäksi kartoitusvaiheessa tulisi huomioida tilojen paloturvallisuus, jätehuolto ja turvallisuuskysymykset. Keski-Suomen alueella kartoitetaan ensisijaisesti vastaanottokeskustiloja. maahantuloalueilla kartoitetaan myös järjestelykeskustiloja, joissa turvapaikanhakijat voidaan rekisteröidä. Ely-keskus pyytää kuntia kartoittamaan ensisijaisesti kunnan omat tyhjillään olevat rakennukset. Mutta jos kunnan tiedossa on myös muita kuin kunnan omistamia tiloja, ely-keskus pyytää kuntia ilmoittamaan myös ne soveltuvin osin. Kartoituksen perusteella Konnevedellä ei ole vastaanotto- tai järjestelykeskuksiksi soveltuvia tiloja. Esityslistan liitteenä on Konneveden kunnan vastaus Keski-Suomen ely-keskuksen kartoituspyyntöön.

7 Kunnanhallitus Kunnanhallitus merkitsee Konneveden kunnan vastauksen tietoonsa saatetuksi.

8 Kunnanhallitus TURVAPAIKANHAKIJOIDEN JA OLESKELULUVAN SAANEIDEN VASTAAN- OTTAMINEN KUNTAAN Kh. 89 Viime vuosien lukuisat konfliktit maailmalla ovat ajaneet ennen näkemättömän määrän ihmisiä hakemaan turvaa kotiseutunsa ulkopuolelta. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n mukaan siirtymään joutuneiden ihmisten määrä on ensimmäistä kertaa järjestön historiassa ylittänyt 60 miljoonaa ja muuttoliikkeen ennustetaan jatkavan kasvuaan. Suurin yksittäinen syy paenneiden määrän kasvulle on Syyrian kriisi. Lisäksi eri puolilla maailmaa on viime vuosina puhjennut tai syttynyt uudestaan viitisentoista eri konfliktia, jotka ajavat ihmisiä hakemaan suojelua niin konfliktien lähialueilta kuin kauempaakin. Myös Euroopasta suojelua hakevien määrä on kasvanut merkittävästi. Tulijoiden määrät alkoivat lisääntyä viime vuonna, jolloin EU- ja ETAmaihin saapui yhteensä noin hakijaa. Tänä vuonna tulijoiden määrät ovat yhä jatkaneet kasvuaan etenkin itäisen Välimeren ja Länsi- Balkanin alueilla, joista moni hakija jatkaa muualle Eurooppaan. Kasvava liikkuvuus konfliktialueilla ja Euroopassa heijastuu myös Suomeen. Vuoden 2015 alusta Suomeen on saapunut ennätysmäärä kansainvälistä suojelua hakevia, syyskuun puoliväliin mennessä noin henkilöä. Hakijoita on saapunut etenkin Irakista, Somaliasta, Albaniasta, Afganistanista ja Syyriasta, joukossa lähes 700 yksin tullutta alaikäistä hakijaa. Tämän hetken ennusteen mukaan Suomeen odotetaan saapuvan noin hakijaa tänä vuonna. Maahanmuuttovirasto on palkannut lisähenkilöstöä käsittelemään kasvavaa hakemusten määrää, ja on oletettavaa, että moni saa oleskeluluvan Suomeen. Hakemuksensa käsittelyä odottaessaan hakijat saavat vastaanottopalveluja, joihin kuuluvat mm. majoitus, vastaanotto- tai käyttöraha sekä välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelut. Hakijoille järjestetään myös suomen tai ruotsin kielen opetusta ja muuta toimintaa. Vastaanottopalveluina voidaan järjestää myös ateriat. Koska hakijamäärä on kasvanut nopeasti, kaikki toiminnassa olevat vastaanottokeskukset ovat täynnä ja Maahanmuuttovirasto perustaa koko ajan uusia keskuksia eri puolille Suomea. Valtio korvaa vastaanotosta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi kuntien tulee varautua järjestämään turvapaikanhakijalapsille esi- ja perusopetusta. Myönteisen päätöksen saatuaan turvapaikanhakijat muuttavat kuntaan asukkaiksi ja kotoutumista tukevat palvelut käynnistyvät. Lapset ja nuoret jatkavat vastaanottokeskusvaiheessa alkanutta koulukäyntiä ja aikuisille maahanmuuttajille laaditaan te-toimistossa ja/tai kunnassa alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma, jossa sovitaan kielen opiskelusta ja muusta kotoutumiskoulutuksesta sekä työllistymisen tukitoimista.

9 Kunnanhallitus Maahanmuuttajat tarvitsevat myös kunnallisia peruspalveluita kotoutumisensa ja arkensa tueksi. Etenkin asuntojen järjestäminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelut korostuvat kuntaan muuton alkuvaiheessa. Viranomaiset saavat tällä hetkellä paljon yhteydenottoja myös järjestöitä ja muilta vapaaehtoistahoilta tulijoiden auttamiseksi ja kansalaisyhteiskunnalla on merkittävä rooli vastaanoton tuessa. Turvapaikkaprosessin päätyttyä on tärkeää varmistaa oleskeluluvan saaneille kuntapaikka sujuvasti ilman viiveitä. Suojelua saavien kuntiin ohjaamisesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö yhdessä ely-keskusten kanssa. Tavoitteena on, että kuntiin muutto on hallittua ja perustuu vapaaehtoisiin kuntien kanssa etukäteen tehtäviin vastaanottosopimuksiin. Tällä hetkellä ely-keskukset tekevät vuosittain sopimuksen noin kuntapaikasta, minkä lisäksi vastaanottokeskuksista muuttaa henkilöitä itsenäisesti kuntiin oleskeluluvan saatuaan. Tämä muodostaa pääosan oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden siirtymisestä kuntiin. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä on selvää, että vuonna 2016 kuntapaikkoja tarvitaan moninkertaisesti nykytilannetta enemmän, arvioiden mukaan vähintään henkilölle. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden ohella kuntapaikkaa tarvitsevat vuosittain kiintiömenettelyn kautta saapuvat. Tämän hetken tarve kiintiön kautta saapuville on noin 800 kuntapaikkaa. Kunnissa olisi hyvä varautua kasvavaan kuntapaikkatarpeeseen ja alkaa suunnitella vastaanottoa jo nyt, myös alaikäisten yksin tulleiden tarvitseman perhekotimajoituksen ja muun tuen osalta. Kotouttamisen suunnittelussa hyvänä välineenä on kotoutumislain mukainen yhden tai useamman kunnan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa laatima kotouttamisohjelma. Valtio tukee ely-keskuksen kanssa sopimuksen tehneitä kuntia taloudellisesti suojelua saaneiden vastaanotossa. Kunnalle maksetaan valtion varoista laskennallista korvausta /vuosi alle 7-vuotiaista ja /vuosi 7-vuotiaista ja tätä vanhemmista 3 4 vuoden ajalta. Lisäksi kunnalle korvataan todellisten kulujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon erityiskustannuksia, tulkkaus- ja käännöspalveluja sekä toimeentulotukikustannuksia. Lakisääteisten kuntakorvausten ohella vuoden 2015 aikana kuntapaikan saaneista maksetaan erilliskorvausta euroa alle 7-vuotiaista ja 700 euroa 7-vuotiaasta ja tätä vanhemmista. Lisäksi maksetaan euron bonusraha kunnille, jotka tekevät sopimuksen vähintään 20 hengen suuruisen ryhmän vastaanotosta ensimmäistä kertaa tai neljän vuoden tauon jälkeen. Myös valtionosuusjärjestelmässä huomioidaan maahanmuuttajat korotettuina kertoimina valtionosuuksia määritettäessä. Näiden lisäksi kuntien on varauduttava siihen, että kotouttamistyöhön voidaan tarvita myös muuta kunnan rahoitusta.

10 Kunnanhallitus Konnevedelle on perustettu mahdollisia turvapaikka-asioita varten yhteysryhmä, johon kuuluvat seuraavat henkilöt: Ritva Manninen, SPR, Olavi Virtanen, seurakunta ja Juha Jokitalo, kunta. Yhteysryhmän puheenjohtaja on Ritva Manninen. Turvapaikka-asioista tiedotetaan Konneveden kunnan verkkosivujen kautta. Aiheeseen liittyvät kysymykset ja kommentit voi lähettää sähköpostiosoitteeseen Ritva Mannisen puhelinnumero on Kunnanhallitus merkitsee turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden vastaanottoon liittyvät toimenpiteet tietoonsa saatetuiksi. Samalla kunnanhallitus päättää, että Konneveden kunta on valmis osallistumaan turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden kotouttamiseen.