Sisällys. Aada Pruikkonen. Taittaja. Iisak Lassheikki. Mei Hua Chen. Toimittaja

Transkriptio

1 1

2 Sisällys 3 Pääkirjoitus 4 Tutkiva journalismi 6 #Bilegate ja seuraukset 8 Onko ulkonäöllä merkitystä? 10 Gallup 11 Summer-to-do-list 12 Ulkomailla opiskelu 14 Totuus yliopistosta 16 Penkkarit ja wanhat 18 Kari Lassila - rakkaudesta kirjallisuuteen 19 Monen miljöön Mikko 20 Kolumni 21 Testi 22 Arvostelut 25 Testin tulokset 26 Yleisönosastokirjoitukset Eero Sankila Taittaja Aada Pruikkonen Toimittaja Eeva Rantala Toimittaja Johanna Jukkola Toimittaja Iisak Lassheikki Taittaja Mei Hua Chen Toimittaja Osoite: Tornion yhteislyseon lukio Kauppakatu 29, Tornio Painopaikka: Tornion Kirjapaino Kannen kuva: Eeva Rantala Kuvien editointi: Iisak Lassheikki ja Eero Sankila Kiitokset: Anna-Maija Niskavaara, Jaana Stoor ja tukijat. 2

3 Pääkirjoitus Tästä kesä voi alkaa Vihdoinkin tennarit jalkaan, kevyempi takki päälle ja aurinkolasit päähän! Minulle kevätaika on aina yhtä hullunmyllyä: pitäisi jaksaa opiskella, vaikka ulkona paistaa aurinko, tanssiharrastuksen kevätshow lähenee ja kalenteri on muutenkin täynnä deadlineja toisensa perään. Vaikka niin paljon rakastankin tätä keväthulinaa, odotan jo itsekin sitä, että saan todistuksen käteen, esiriput sulkeutuvat ja kalenterini pääsee potemaan valkoisen paperin kammoa. Suvivirren jälkeen ansaittu kesäloma alkaa. Tämän kevään Tylliläisessä olemme haastatelleet ja tutkineet aikaisempaa enemmän. Pääset muun muassa kurkistamaan, minkälaista yliopistoelämä oikeasti on, kuulemaan Tyllin opiskelijoiden mielipiteitä ulkonäöstä sekä testaamaan, onko lukio salakavalasti vaikuttanut elämääsi. Toivottavasti syksyn kirjoituksiin lukevat löytävät motivaatiota opiskeluun myös heinäkuun helteissä. Toimikaa aurinkokennoina ja imekää auringosta kaikki mahdollinen energia varastoon syksyä varten. Muistakaa myös pitää suomalaiset jäätelötilastojen kärjessä! Mahtavaa kesää kaikille! Laura Hannonmaa Päätoimittaja 3

4 Pikaopas tutkivaan Vaikka pääasiallisen lukijakuntamme eli tylliläisten yleissivistyksen sekä älykkyyden voi jokainen suorastaan aistia väreilevän ilmassa lukion käytävillä seikkaillessaan, ei hyppysissäsi olevan lehtemme teeman merkitys ole välttämättä kaikille tuttu. Ei hätää, asia on näppärästi korjattavissa tämän artikkelin avulla. Mikä? Tutkiva journalismi, eräs journalismin alalajeista Ketkä? Tutkivat journalistit Mitä? Paljastavat useimmiten yhteiskunnallisia, vaiettuja aiheita Missä? Ympäri maailmaa Miten? Eri medioiden, kuten lehtien ja TV:n välityksellä Milloin? Koko ajan Mistä on tutkivan journalistin työ tehty? Tutkivan journalismin yhdistyksen sivuilta (www. tutkiva.fi) löytyvän napakan määritelmän mukaan tutkiva journalismi on perusteellista ja kriittistä toimitustyötä, mikä kertoo jo melko paljon työn luonteesta. Päämääränä ei ole hetkessä kyhätä sensaatiohakuista, huhupuheisiin pohjautuvaa pintapuolista artikkelia - päinvastoin. Tavallisesti julkaisua valmistellaan pitkään, viikoista jopa vuosiin. Tämän vuoksi toimittajalta vaaditaankin omistautumista ja pitkäjänteisyyttä. Usein myös itse julkaisu on melko pitkä, etenkin jos kyseessä on lehtiartikkeli. Tutkivaa journalismia tehdessä on keskeistä kyseenalaistaa asioita ja muutenkin suhtautua tietoihin kriittisesti. Alansa parhaille tutkiville journalisteille jaetaan palkintoja niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Esimerkiksi Suomessa jaetaan vuosittain Lumilapio-palkinto, jossa haetaan parasta juttua, juttusarjaa, ohjelmaa, verkkojulkaisua tai muuta vastaavaa, selvästi yhtenäistä kokonaisuutta. Yhdysvalloissa taas myönnetään muun muassa Pulitzer-palkintoja, joiden yhtenä osa-alueena on tutkiva journalismi. Pohjatyötä tehdessä tietoa on hankittava yleensä runsaasti. Tietojen keräämiseksi voidaan esimerkiksi tehdä lukuisia haastatteluja toisinaan nimettömiä lähteitä käyttäen, perehtyä tarkasti johonkin asiaan ja siitä tehtyihin tutkimuksiin tai tutkia esimerkiksi verotietoja ja oikeusjuttuja. Usein tietojen hankkiminen on vaikeaa - onhan tarkoituksena tuoda julkisuuteen asioita, jotka joku usein pyrkii salaamaan. 4

5 journalismiin Tutkivan journalismin tulevaisuudennäkymät Tulevaisuus tuo uusia tuulia myös tutkivaan journalismiin. Tekniikan kehittyminen on näkynyt ja tulee edelleen näkymään muun muassa toimittajien työskentelytavoissa. Perinteisiä, paperisia sanomalehtiä luetaan yhä vähemmän, kun taas kännyköiden, tietokoneiden ynnä muiden laitteiden äärellä aikaa kuluu yhä enemmän. Konkreettisen lehden painaminen ei ole ilmaista hupia (me Tylliläisen toimituksessakin olemme sen huomanneet), mikä on myös osaltaan vaikuttanut lehtien sähköistymiseen. Joillakin alueilla tilanne on tulehtunut. Kautta aikain on journalisteja menehtynyt työnsä vuoksi, eikä edelleenkään toimittajien henki ole aina turvassa. Toisaalta kriisiytyneet alueet ovat yleensä juuri niitä mehukkaimpia kohteita epäkohtiin puuttumiselle, sillä sieltä niitä varmasti löytyy. Tutkivan journalismin muuttuessa yhä maailmanlaajuisemmaksi ilmiöksi vastaan tulee myös haasteita. Tutkivat journalistit paneutuvat asiaansa perin pohjin ja tekevät varsin runsaasti taustatyötä julkaisuaan varten. Kuten aiemmista kappaleista selvisi, yleensä heidän tarkoituksenaan on saattaa päivänvaloon asioita, joista ei muuten puhuta. Ei liene yllättävää, etteivät kaikki tästä ilahdu - varsinkaan, jos heillä itsellään on syytä salailla jotain. Suomessa toimittaja saa luultavasti tehdä työtään melko rauhallisin mielin, mutta mikä on tilanne muualla maailmassa? Lisää tietoa aiheesta - Tutkivan journalismin yhdistys (Suomi) - Tutkivien journalistien kansainvälinen verkosto(the International Consortium of Investigative Journalists) - Jyväskylän yliopiston tutkivan journalismin opiskelijoiden kokoama sivusto Aada Pruikkonen 5

6 #Bilegate Viime helmikuussa penkkareiden ja vanhojen jatkojen runsas alkoholin käyttö sai Tornion yhteislyseon lukion henkilökunnan puuttumaan kovin ottein oppilaskunnan toimintaan. Asiaa olivat puimassa rehtori Marko Kaarlela, apulaisrehtori Aki Luosujärvi, oppilaskunnan puheenjohtaja Samuli Juntti, nuorisotoimen edustajat, tilanvuokraaja sekä poliisi. Rehtori ja apulaisrehtori julkaisivat asiasta tiedotteen myös Wilmassa. Tylliläisen toimitus haastatteli rehtori Kaarlelaa ja puheenjohtaja Junttia tapahtuneesta. Party all night Oppilaskunta on järjestänyt viime vuosina iltatoimintana bileitä, jotka nyt tulivat tiensä päähän. Tänä vuonna sekä penkkareissa että vanhojen jatkoilla sattuneet ylilyönnit pakottivat oppilaskunnan miettimään toimintaansa uudesta näkökulmasta. Aiempina vuosina tämänkaltaisia ylilyöntejä ei ole tapahtunut, kommentoi Marko Kaarlela. Aiemmin toimintaa on ehkä katsottu sormien läpi liikaa, mutta kuitenkin aina on korostettu, ettei kyseessä ole koulun toimintaa. Oppilaskunnan pääasiallinen tehtävä on vaikuttaa opiskelijoita koskeviin asioihin ja kehittää kouluyhteisön toimintaa (edu. fi ). Kaarlelan mielestä oppilaskunnan intressit ovat olleet vääriä, mutta hän on muilta osin tyytyväinen oppilaskunnan toimintaan. Ennen on järjestetty toimintaa myös kouluajalla, mutta tänä vuonna kouluajan toiminta on ollut olematonta, sanoo Kaarlela. Vojakkalan Nuorisoseura (Kuva: Naamiaispukuja ja lasipulloja Myös penkkareita vietettiin varsin alkoholisävytteisesti. Penkkarit olivat koristelua ja abivideota myöten loistavat, sanoo Kaarlela ja kehuu erittäin hyvää työtä tehneitä abeja. Henkilökunta joutui kumminkin virkavelvollisuutenaan puuttumaan alkoholin käyttöön ja TYL:n viemäritkin pääsivät viinan makuun. Tällä kertaa humaltuneet opiskelijat selvisivät suullisella varoituksella, mutta tulevaisuudessa rangaistuskäytännöt mietitään uusiksi. Harkinnassa on ollut reppujen tarkistuksia alkoholijuomien varalta sekä puhalluttamista. Muualla tämänkaltaiset toimenpiteet ovat nähneet jo päivänvalon. Penkkareiden rekvisiittaa 6

7 ja seuraukset Rajoituksia Oppilaskunnan hallituksessa ei oltu tyytyväisiä lopputulemaan. Hallitus olisi mielellään jatkanut biletoimintaa alkoholittomana, mutta lopulta kaikki bileiden järjestäminen kiellettiin. Nyt varmaan joku suuttuu tästä, mutta asiasta ei päätetty yhdessä, sanoo Juntti. Kaikki - poliisi, tilanvuokraaja ja nuorisotoimi - olivat suostuvaisia, kunhan alkoholi jätettäisiin pois juhlista, mutta pari päivää myöhemmin rehtori ilmoitti meille, ettemme saa järjestää koulun ulkopuolista toimintaa, kokoontua hallituksen nimissä koulun ulkopuolella tai käyttää oppilaskunnan varoja koulun ulkopuolisen toiminnan järjestämiseen. Rehtori Kaarlela kertoo Tylliläiselle kuitenkin oven olevan avoimena mahdolliselle iltatoiminnalle. Viime vuodet oppilaskunnan toiminta on ollut lähes täysin juhlien järjestämistä eikä aikaa ole käytetty muuhun toimintaan. Bileet ovat myös kattaneet rahallisesti koko oppilaskunnan toiminnan. Nyt emme tiedä, mistä saamme rahaa, kommentoi Juntti. Bileistä saaduilla rahoilla on ostettu esimerkiksi kalusteita uuteen koulurakennukseen. Uuteen nousuun Oppilaskunta on uuden edessä. Toiminnan fokus on siirrettävä pois bileiden järjestämisestä. Rehtorimme nimeää nopeasti kehityskohteita: Tiedottaminen kuntoon ja suunnitelmallisuutta toimintaan. Henkilökohtainen tavoite on, että tulevaisuudessa örveltämisen sijaan pyrimme enemmän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja kantaaottavaan toimintaan, toteaa Juntti. Tällä hetkellä oppilaskunnan hallitus koostuu lähinnä toisen vuoden opiskelijoista, jotka ovat tottuneet, että bileiden järjestäminen on oppilaskunnan toimintaa. Luultavasti pari seuraavaa lukuvuotta tulevat olemaan haasteellisia oppilaskunnalle, joka joutuu etsimään uusia toiminnan muotoja. Aiempaa kokemuspohjaa monipuolisesta oppilaskuntatoiminnasta ei juurikaan ole. Keväällä on järjestetty erilaisia pienempiä tapahtumia, kuten LAN-ilta, liikuntapäivä yhdessä Haaparannan lukion kanssa sekä perinteinen kevätretki, joka tällä kertaa suuntautuu Suomen Detroitiin, Ouluun. LAN-ilta oli sinänsä onnistunut uusi tapahtuma, jonka osallistujamäärä jäi kuitenkin harmillisen pieneksi. Jos iltatilaisuuksia halutaan järjestää, niistä voidaan keskustella. Esimerkiksi LAN-ilta, jonne on palkattu aikuinen henkilö, pystyttiin järjestämään kerhotoimintana, mikä voidaan lukea osaksi koulun toimintaa. Kaarlela toivookin, että oppilaskunnan hallitus painottaisi toimintaa kouluajan puolelle. Koulupäivän aikaiselle toiminnalle on oppilaskunnalla vapaat kädet, kertoo Kaarlela. 7 Iisak Lassheikki ja Eero Sankila

8 Onko ulkonäöllä merkitystä? Halusimme tai emme, ulkonäöllä on erittäin suuri rooli nyky-yhteiskunnassamme, ehkä jopa liian suuri. Media tyrkyttää meille koko ajan ajatuksia siitä, mikä on kaunista ja miltä meidän kuuluisi näyttää. Median luoma kuva tuo paineita etenkin meille nuorille. Näemme vain hyvännäköisten ihmisten menestyvän ja pyrimme tietysti samaan. Kukapa ei haluaisi olla rikas, menestynyt ja kaikkien ihailema? Ulkonäkö ajan saatossa Jo antiikin ajoilta on pohdittu kauneutta ja ulkonäköä. Platon kuvasi kauneuden sellaisena, joka loistaa kaikkein kirkkaimmin ja vetää meitä puoleensa. Kauneusihanteet ovat aina kytköksissä aikakauden ajatuksiin. Esimerkiksi tanakkuus oli aikoinaan kaunista, sillä se kuvasti vaurautta. Vuosien mittaan ihanneulkonäkö on muuttunut radikaalisti. Naiset ovat pukeutuneet korsetteihin saavuttaakseen kauniin tiimalasimuodon. Myöhemmin oli kaunista pukeutua vaatteisiin, jotka häivyttivät naisten kurvit ja korostivat poikamaista siluettia. Miehet taas pukeutuivat aiemmin heleisiin ja koristeellisiin vaatteisiin, joita nykyään pidettäisiin hyvin naisellisina. Jälkeenpäin miesten oli korostettava maskuliinisuutta olkatoppauksilla ja tummilla yksinkertaisilla kankailla. Nykyään ihanteena on urheilullisuus. Miesten on oltava lihaksikkaita ja vahvoja. Naisten taas on oltava laihoja ja samalla kurvikkaita. Lisää tietoa kauneusihanteista vuosien saatossa voit löytää Tylliläisen 2013 syksyn numerosta. 8 Ulkonäkö biologisessa merkityksessä Teemme sekunneissa johtopäätöksen toisistamme pelkästään ulkonäön perusteella. Tämä johtuu osittain biologisista syistä. Tiedostamattamme arvioimme muita ihmisiä tarkastellen, voisivatko he olla mahdollisia lisääntymiskumppaneita tai uhkia. Usein pelkän ulkonäön perusteella voi nähdä, onko ihmisellä hyvä perimä. Tämä takaa ihmislajin säilymisen. Tutkimusten mukaan haluamme kumppaneiksemme symmetrisiä ihmisiä, sillä se kertoo hyvästä vastustuskyvystä. On myös tehty tutkimus, jonka mukaan kauniit naiset saavat jopa 16 % enemmän lapsia kuin vähemmän kauniit naiset, jolloin ajan myötä viehättävämpien naisten lukumäärä lisääntyisi. Ulkonäkö muualla maailmassa Länsimaissa on melko lailla sama ihanneulkonäkö. Toisaalta lännessä ollaan hieman suvaitsevaisempia erilaisuuksia kohtaan. Pidämme monia asioita kauniina, ja meillä on erilaisia käsityksiä kauneudesta. Aasiassa, etenkin Itä-Aasiassa,

9 kauneuskäsitys on hieman yksipuolisempaa ja pysynyt melko lailla samanlaisena vuosien mittaan. Siellä vaalitaan esimerkiksi kalpeaa ihoa, suuria silmiä, kaksinkertaisia silmäluomia (double eyelids), pieniä huulia ja kasvoja sekä x-linjaa. Kauneus on jopa niin yksipuolista, että monet käyvät kauneusleikkauksissa saavuttaakseen ihanneulkonäön. Tämä on yleistä etenkin Etelä-Koreassa, eikä kauneusleikkauksilla ole yhtä negatiivista konnotaatiota kuin lännessä. Aasiassa kauneus jää enemmän naisten harteille. Aasiassa on yleistä, että miehet elättävät perhettä rahallisesti, kun taas naiset ovat yleensä kotona huolehtimassa lapsista ja kotiaskareista. Miehen palatessa kotiin raskaan työpäivän jäl- keen on ymmärrettävää, että hän haluaa kauniin naisen tervehtivän häntä. Toki naiset toivovat hyvännäköistä miestä, mutta ennemmin he vaativat tältä hyvää koulutusta ja työpaikkaa. Ulkonäkö työelämässä Tutkimuksien mukaan ulkonäöllä on suuri merkitys työelämässä. Hoikat, pitkät ja nuorekkaan näköiset ihmiset menestyvät paremmin kuin tukevat, lyhyet ja vanhan näköiset ihmiset. Ylipainoisuus yhdistetään yleensä laiskuuteen, huolimattomuuteen, jolloin työelämässä suositaan laihoja. Vanhalta näyttäminen voi myös hidastaa työssä etenemistä, sillä yleensä vanhuuteen yhdistetään vähäenergisyys, jolloin työntekijä voisi tuottaa vähäisiä tuloksia. Yleensä pitkät pääsevät nopeammin urallaan eteenpäin. Eihän kukaan katso pomojaan alaspäin. Opiskelijoiden mielipide Tänä keväänä tekemämme kyselyn mukaan monien koulumme opiskelijoiden mielestä ulkonäöllä on ainakin vähän väliä. Useat kiinnittävät huomionsa ensimmäiseksi silmiin. Myös elekieli, olemus ja siisteys pistävät silmään. Monien mielestä suomalaiseen ihanneulkonäköön kuuluu urheilullisuus ja luonnollisuus. Ideaaliulkomuoto naiselle olisi laiha, muttei alipainoinen; kurvikas, muttei lihava; pitkät hiukset ja luonnollinen, vähäinen meikinkäyttö. Miehelle taas olisi eduksi lihaksikas vartalo ja hyvä olemus. Kyselyyn osallistui 154 opiskelijaa, joista 99 oli tyttöjä ja 55 poikia. Lähteet löydät QR-koodista: 9 Mei Hua Chen

10 Gallup Tylliläinen kysyi: 1. Mitä mediaa seuraat? 2. Paljonko käytät mediaa päivässä? 3. Mitä mieltä olet nykyajan mediasta? Samuli Juntti, 14D 1. Pääosin luen sanomalehtiä, käyn Facebookissa ja käytän WhatsAppia. 2. Noin tunnin. 3. Liikaa negaatioita. Aki Isto, 14C 1. Luen Iltalehteä, Yle-uutisia ja satunnaisesti ulkomaan uutisia. Katson myös televisiota ja kuuntelen radiota. 2. Paljon. 3. Iltalehdet ovat sensaatiohakuisia ja vahvistavat stereotypioita. Anna-Viola Rytkönen, Alu13 1. Käytän enimmäkseen somea, eniten Tumblria, Twitteriä ja Instagrammia. 2. Noin 2-3 tuntia. 3. Sitä on liikaa ja sitä käytetään liikaa, mutta on se mukavaakin. Marta Rodriguez Velasco, vaihto-opettaja Espanjasta 1. Käytän aika paljon internetiä. Seuraan uutisia ja joitain blogeja sen kautta. Käyn tietysti myös Facebookissa. 2. Aika paljon, noin 3 tuntia päivässä 3. Sitä on helposti saatavilla, ja tietoa tulee tulvana. On oltava kriittinen, mihin uskoo. Lisää Martasta koulun verkkolehdestä Luupista 2/2015. Eeva Rantala ja Mei Hua Chen 10

11 Summer-to-do-list - Kesäkunto o Nyt on täydellinen aika aloittaa kesäkunnon tavoitteleminen, kun jäätelökioskitkin ovat avanneet luukkunsa! Älä huoli, näytät silti hyvältä. - Road trip o Matkusta ympäri Suomea tai vain naapurikaupunkiin (kyllä, Haaparanta ja Kemikin käyvät). Kesän ikimuistoisesta ja opettavaisesta reissusta voi syksyllä kirjoittaa järisyttävän hyvän esseen! - Ala turistiksi o Leiki oman kotikaupunkisi turistia. Hanki tarvittavat kartat ja harhaile ympäri kaupunkia etsien lähintä kauppaa. Muista ottaa liian painava laukku sekä huonot kengät, jotta kokemuksesi on mahdollisimman uskottava. Muista, että Kaupunginlahti on uskomattomin turistikohde, jonka olet koskaan nähnyt! - Kesä kuivaa minkä kasteleekin o Etsi kaupungistasi kaikki mahdolliset sadettimet, juokse niiden alle ja leiki olevasi jonkin leffan romanttisessa sadekohtauksessa. Jos Suomen luonto sattuu yllättämään sadekuurolla, ota siitä kaikki hyöty tanssimalla sateessa. - Eräjormailu o Testaa erätaitosi luonnonhelmassa ja lähde telttailemaan. Jos oikea metsä tuntuu vielä turhan hurjalta, takapihan viidakko voi aluksi riittää aivan hyvin. Hyödyllisiä taitoja metsässä ovat muun muassa vaahtokarkin paistaminen nuotiolla, kaverista huolehtiminen sekä nuotion tekeminen vaahtokarkkiasi varten. Jos et osaa pystyttää uutta huippumodernia telttaasi, nuku tähtien alla. - Päivä mummona o Aloita aamusi käymällä läheisellä uimarannalla aamu-uinnilla. Viimeistään seitsemän maissa pitää olla liikkeellä! Virkistävän uinnin jälkeen voit lähteä tyhjentämään metsää marjoista, joista loihtiikin maukkaan piirakan koko perheelle. - Tee oma elokuva o Kuvaa kesän aikana hauskoja pätkiä eri tilanteista, joista voit koota oman videon kesän lopuksi. Video on takuuvarma piristäjä syksyn harmaudessa. - Sadepäivät o Voit vihdoin katsoa sen uuden kesäleffan tai lukea kirjan sisällä potematta huonoa omaatuntoa. Jos kaikki leffat ovat vain yksinkertaisesti huonoja, voit editoida omaasi. Laura Hannonmaa 11

12 Ulkomailla Opiskelu on iso osa elämää. Ensin käymme yhdeksän vuotta peruskoulua, sitten menemme joko lukioon tai ammattikouluun ja sieltä jatko-opintoihin tai työelämään. Suomessa on hyvä opiskella ja opetuksen taso on korkea, mutta olemmeko tietoisia kaikista niistä mahdollisuuksista, joita meillä ulkomailla saattaisi olla. Eikö vuosi tai pari opiskelua muualla kuin Suomessa olisikin avartava kokemus? Nykyään on monia tapoja lähteä ulkomaille sivistämään itseään niin kielellisesti kuin kulttuurillisestikin. Kielimatkat ovat muutaman viikon pituisia matkoja, jotka sijoittuvat yleensä kesälomalle. Koska matka on korkeintaan kuukauden mittainen, ei kynnys lähteä matkaan esimerkiksi yksinään ole kovin suuri. Vaihtovuosi vaatii jo hieman enemmän. Uusi perhe, kulttuuri ja kieli kokonaisen vuoden ajaksi ovat joillekin unelmien täyttymys. Mikä olisikaan parempi keino itsenäistyä ja hankkia uusia kokemuksia kuin viettää vuosi poissa Suomesta? Vaihto-oppilaaksi lähtemiseen liittyy toki enemmän järjestelyjä kuin kielimatkalle tai lyhyemmälle kurssille lähtemiseen, eikä se tietenkään ilmaistakaan ole, mutta vuoden aikana saatavien uusien kokemusten ja parantuneen kielitaidon määrää voi olla hankala mitata rahassa. Onhan myös mahdollista käydä koko lukio tai ammatillinen koulutus ulkomailla, mutta siihen vaaditaan jo huomattavasti enemmän järjestelyjä. Kun lukiosta on selvitty, ajankohtaiseksi tulevat mahdollisesti yliopisto- tai ammattikorkeakouluopinnot. Nykyään suomalaisia korkeakouluopiskelijoita lähtee ulkomaille opiskelemaan enemmän kuin aiemmin. Opiskelijavaihto yliopistosta tai ammattikorkeakoulusta on hyvä tapa hankkia kokemusta erilaisista kulttuureista. Suomalaisen tuskin on mahdollista kansainvälistyä liikaa. Ulkomailla Kokemuksia ja kielitaitoa 12 voi suorittaa omiin opintoihinsa liittyvää harjoittelua tai kokonaisen korkeakoulututkinnon. Monet ulkomaiset korkeakoulut järjestävät myös erilaisia lyhyempiä kursseja esimerkiksi kesäisin. Kokemukset opiskelijavaihdoista ulkomailla ovat yleisesti ottaen hyviä, ja joillekuille on käynyt niin, että kun on kerran ulkomaille lähtenyt, niin sille tielle on jäänyt. Suomen kannalta tilanne ei äkkiseltään kuulosta kovin hyvältä, mutta eikö ole hienoa, että suomalaista osaamista ja ammattitaitoa viedään myös ulkomaille. Kansainvälistyminen on tärkeää, ja hyvää kielitaitoa korostetaan aina vain enemmän. Mitä nuorempana kontakteja ulkomaille syntyy, sitä helpompaa on aikuisena harkita töiden tekemistä esimerkiksi Euroopan alueella. Suunnittelu ja tiedonhankinta ennen ulkomaille lähtemistä kannattaa aloittaa ajoissa, ja myös käytännön järjestelyt on syytä hoitaa huolellisesti. Kun pohjatyön tekee hyvin, saa ulkomaan jaksosta paljon enemmän irti. Eeva Rantala

13 opiskelu Tilastotietoa Vaihtoon lähtevien suomalaisnuorten kohteena ovat useimmiten Euroopan maat. Korkeakouluopiskelijoiden kymmenen suosituimman vaihto-opiskelun kohdemaan joukossa Euroopan ulkopuolisia maita olivat ainoastaan Yhdysvallat ja Kiina vuonna Suosituimpien vaihto-opiskelumaiden kärkeä pitävät edelleen Saksa, Espanja ja Britannia. Vuonna 2013 näihin maihin lähti yhteensä 2434 opiskelijaa, mikä on lähes neljännes kaikista sinä vuonna vaihtoon lähteneistä opiskelijoista. Ammattiin opiskelevien vaihtojaksot suuntautuvat lähes poikkeuksetta Eurooppaan. Kaikista yliopistojen vaihtoon lähteneistä opiskelijoista noin 60 % opiskelee joko tekniikan alaa, humanistisia tai kauppatieteitä. Ammattikorkeakouluista eniten vaihtoon lähtee yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan, tekniikan ja liikenteen alan sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan opiskelijoita. Kaikilla koulutusasteilla vaihtoon lähtee todennäköisimmin naisopiskelija. Korkeakouluopiskelijoista ainoastaan luonnontieteiden sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla miehet ja naiset ovat yhtä aktiivisia lähtemään ulkomaille opiskelemaan. Kelan opintotukitilastojen mukaan Iso-Britannian tai Ruotsin valitsee lähes puolet kaikista ulkomaille suuntaavista suomalaisista tutkinto-opiskelijoista, useimmiten humanistisille ja kaupallisille aloille. 13

14 Totuus Useimmille lukiolaisille yliopistoopiskelu on vielä tuntematonta. Yliopistossa opiskelu mielletään vaikeaksi, opiskelurytmi mahdottomaksi sekä luennot tylsiksi. Millaista yliopistossa opiskeleminen todellisuudessa on? Matkalla lääkikseen Haastattelin Oulun yliopistossa lääketiedettä opiskelevaa Asta Rukajärveä yliopistoelämästä ja siihen liittyvistä asioista. Asta aloitti opintonsa syksyllä 2014, eli hän opiskelee yliopistossa ensimmäistä vuotta. Hän pääsi opiskelupaikkaansa kolmannella hakukerralla. Pääsykokeisiin Asta luki paljon. Aloitin puolta vuotta ennen pääsykoetta laskemaan ja lukemaan. Toki takana oli aiemmat kaksi hakukertaa, joten pohjatiedot olivat melko hyvät. Tein kuitenkin huomattavasti enemmän töitä kuin aikaisempina vuosina ja siksi varmaankin pääsin sisälle. Kaikkien alojen pääsykokeisiin ei välttämättä tarvitse treenata noin paljon, mutta lääkis on aika suosittu hakukohde, Asta kertoo. Harva pääsee haluamaansa tiedekuntaan ensimmäisellä yrittämällä. Aika kannattaa kuitenkin käyttää hyödyksi ja opiskella jotain, mikä auttaa seuraavana vuonna hakiessa. Ennen lääketieteelliseen pääsyä Asta opiskeli Oulun yliopistossa kemiaa. Asta koki myös kemian todella mielenkiintoiseksi alaksi mutta oli kuitenkin päättänyt haluavansa lääke- 14 tieteelliseen. Kemian opinnoista oli myöhemmin Astalle paljon hyötyä, sillä lääketieteellisen valintakoe perustuu lukion fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan. Englannin ja ruotsin kielen taidon hyödyllisyyttä korostetaan nykyään. Kuinka tärkeää niiden hallinta on yliopistossa? Englannin kieli korostuu etenkin tiedonhakutilanteissa. Yleensä melko alussa opintoja suoritetaan myös yliopiston järjestämä englannin kielen kurssi. Ruotsin kielestäkin on oma kurssinsa. Ruotsin kieli on tärkeä hallita työelämässä, ainakin lääkärinä. Vaikka kielissä ei olisikaan hyvä, niin kyllä täällä silti pärjää, Asta kannustaa. Opiskelijan elämää Monien ajatuksissa yliopisto -opiskelu on rankkaa ja paljon aikaa vievää. Mikä on totuus? Asta Rukajärvi kertoo opiskeluun kuluvan ajan riippuvan paljon kurssista: välillä opiskelu vie paljon aikaa, ja välillä taas opiskelu on todella rentoa. Koen kuitenkin, että aikaa on jäänyt hyvin harrastuksille, kavereille ja muulle vapaa - ajalle. Mielestäni fuksivuonna kannattaa olla mahdollisimman paljon tapahtumissa mukana ja hankkia ystäviä, jotta seuraavatkin vuodet olisi ilo opiskella, Asta tarkentaa. Opiskelun tahdista Asta yllättyi positiivisesti. Toki opiskeluun voi saada hyvinkin paljon aikaa kulutettua, jos haluaa, hän kuitenkin lisää. Myös rahankäyttö mietityttää monia. Astan mukaan itse opiskelu yliopistossa on melko edullista, vaikkakin tämä voi vaihdella paljon eri tiedekuntien välillä. Asta on hankkinut opiskeluun tarvittavat materiaalit netistä ja kirjastosta, yhtä anatomian kuvastoa lukuun ottamatta. Rahaa kuluu vain esimerkiksi muistiinpanovälineisiin, jos muistiinpanoja haluaa tehdä.

15 yliopistosta Opiskelun arkea Yliopiston opiskelurytmi vaikuttaa siis kiireiseltä. Opiskelun vaativuutta on kuitenkin vaikea määritellä, sillä se vaihtelee paljon koulutusohjelmien ja kurssien välillä. Myös pakollisen opetuksen määrä vaihtelee. Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelurytmiä Asta kuvaa seuraavasti: Meillä harvat luennot ovat olleet pakollisia. Tänä keväänä olemme opiskelleet biokemiaa, josta on ollut yhteensä neljä välitenttiä sekä kevään päätteeksi vielä lopputentti. Syksyllä meillä oli anatomiaa, josta oli joka viikko harjoituksia, joiden lopussa oli pieni loppukuulustelu, ja niistä tietty määrä piti päästä läpi. Lisäksi oli kaksi pienempää tenttiä sekä yksi iso lopputentti ennen joulua. Olen kuullut, että seuraava vuosi tulisi olemaan hieman rankempi. Tätä biokemiaa on pystynyt opiskelemaan melko pitkälti omaan tahtiin, mutta välitentit ovat pitäneet koko kevään ajan hyvän rytmin päällä. Myös luennoilla käyminen pitää tahtia yllä. Se on pakko myöntää, että ennen tenttiä tulee kyllä opiskeltua enemmän. Kuten monella meistä, myös Asta Rukajärvellä oli ennakkoajatuksia yliopistoopiskelusta. Opiskelu yliopistossa ei ole ollut niin rankkaa kuin kuvittelin. Kuvittelin myös, että yliopistoon tullessa pitäisi olla jo vähän aikuisempi, ja ajatte- 15 lin opiskelun olevan jotenkin erikoista, mutta opiskelun aloitus sujui kuitenkin helposti, ja yliopiston rytmiin oppi ihan huomaamattaankin, Asta kertoo. Asta myös iloitsee löytäneensä yliopistosta paljon samanhenkisiä kavereita, mitä hän oli odottanutkin. Haastattelun päätteeksi kysyin Astalta neuvoja lukiolaisille. Yliopisto -opiskelu on mukavaa, joten lähtekää vain rohkeasti tavoittelemaan unelmianne. Älkää lannistuko, jos ette pääse sisään ensimmäisellä yrittämällä, Asta Rukajärvi kannustaa. Johanna Jukkola Yliopisto -opiskelu eroaa lukio -opiskelusta muullakin tavoin kuin opiskelurytmiltään. Vastuu oppimisesta on enemmän itsellä, sekä opiskelutahti rakentuu pääosin oman valinnan mukaan. Asta kaipaa lukiosta oppitunteja, joissa vuorovaikutus, keskustelu ja kysymysten esittäminen, opettajan kanssa oli paljon helpompaa. Toki luennoillakin voi keskustella ja kysellä, mutta luennoitsija tuntuu monesti melko kaukaiselta ja luentosali isolta, Asta selittää.

16 16

17 17

18 Kari Lassila rakkaudesta kirjallisuuteen Torniossa 33 vuotta äidinkieltä ja kirjallisuutta opettanut Kari Lassila istahtaa haastateltavakseni. Arviolta pitkälti yli 3000:ta oppilasta opettanut Kari jää ensi syksynä eläkkeelle. Opettajan ura ei koskaan ollut Karin haaveammatti, mutta ammatinvalintamahdollisuuksien rajallisuus ajoi Karin lopulta opettajaksi. Voi siis sanoa, että jouduin opettajaksi. Kari ei kuitenkaan mitenkään vähättele opettajan ammattia, vaan pikemminkin päinvastoin. Hänen mielestään opettajan työ on hienoa ja tärkeää, mutta vaikeaa. Pelkäsin sitä hommaa. Jos Karista ei olisi tullut opettajaa, hän olisi halunnut kirjallisuudentutkijaksi tai antikvariaattikauppiaaksi johonkin suureen yliopistokaupunkiin Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Kari yritti ensin hakea toimittajan opintoihin, mutta sen epäonnistuttua lähtikin opiskelemaan matematiikkaa. Huomasin jo ensimmäisen lukuvuoden kuluessa, että minua ei matematiikka kiinnostanut tarpeeksi. Sen sijaan kirjallisuus veti minua vahvasti puoleensa. Niinpä pyrin opiskelemaan kirjallisuutta Oulun yliopistoon ja pääsinkin sisään. Hyväksyttyään ajatuksen opettajan ammatista 24 vuotta vierähti äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kymmenisen vuotta filosofian opettajana Putaan lukiossa. Tornion lukioiden yhdistyttyä vuonna 2006 Kari jatkoi Tornion yhteislyseon lukion äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Parasta opettamisessa on Karin mukaan ollut se, kun opiskelijoista on aistinut, että opetettava asia on jollain tavalla merkityksellistä eikä vain pakkopullaa. Erityisesti Karin mieleen ovat jääneet filosofian tuntien syvälliset keskustelut: Kun opiskelijat innostuvat, esittävät omia kantoja ja väittelevät. Keskustelua on kuitenkin vaikea herättää oppitunneilla esimerkiksi suurten ryhmäkokojen takia. Onkin erittäin hienoa, kun keskustelua ja väittelyä syntyy. Kari myös kehottaa oppilaita käyttämään hyväksi opettajien yliopistokoulutusta: Keskustelua syntyy oppitunneilla liian vähän. Oppilaiden pitäisi olla aktiivisempia ja uskaltaa kysyä. Itse olen kokenut sen olevan vähän niin kuin nuorallakävelyä. Opettajalla pitää olla auktoriteettia, mutta toisaalta opettajan pitäisi olla niin helposti 18 lähestyttävä, että opiskelijat uskaltavat sanoa ja keskustella. Paras ilmapiiri ei synny pelosta. Kysyessäni Karin kirjaharrastuksesta hänen kasvoillaan välähtää pieni hymy. Kirjojen kautta hän on päässyt keskustelemaan monien eri aikakausien sielunveljien ja -siskojen kanssa. Ilman kirjoja se olisi ollut mahdotonta. Nuorena miehenä Kariin tekivät vaikutuksen amerikkalaiset 1900-luvun realistit Ernest Hemingway ja John Steinbeck. Myös Henry Millerin anarkismi ja elämänilo säväytti. Kaikissa tyylisuunnissa on kirjoitettu hienoja teoksia, mutta ehkä realismi on kuitenkin lähinnä omia mieltymyksiäni luvun realisteista erityisesti venäläinen Leo Tolstoi vakuutti elämännäkemyksensä syvyydellä. Suomalainen Arvid Järnefelt teki vaikutuksen teoksillaan ja elämällään. Iän myötä Kari on kallistunut yhä enemmän kotimaisen kirjallisuuden puoleen. Viime vuonna luin Pentti Haanpään kootut teokset läpi uudelleen vuosien jälkeen ja totesin: Haanpää on edelleen dynamiittia! Paras kirjallisuus puhuu elämän tärkeimmistä asioista, kuten ystävyydestä, rakkaudesta, elämän merkityksellisyydestä, kuolemasta ja kuoleman kohtaamisesta. Karin ohje opiskelijoille on, että kirjallisuutta kannattaa lukea. Siellä ollaan perimmäisten ja tärkeimpien kysymysten äärellä ihmiselämän kannalta. Opiskelijoiden omissa teksteissä kirjojen lukeminen näkyy hyvänä kielitajuna: osaa kirjoittaa hyvää ja sujuvaa kieltä, ja teksti on mukavaa luettavaa. Ne, jotka lukevat paljon, ovat tavallaan saaneet kirjakielen kirjoittamisen oppitunteja siinä sivussa tajuamatta edes sitä, että tässä harjoitellaan kirjakielen hallintaa samalla. Tulevista eläkepäivistä kysyttäessä vastaus tulee ytimekkäästi: Aion elää ja nauttia elämästä täysin siemauksin. Kiitän opettajatovereita menneistä yhteistyön vuosista ja toivotan jaksamista ja innostusta vaativassa tehtävässä. Kiitän myös opiskelijoita yhteistyön vuosista ja toivotan voimia ja onnea elämään. Paras kirjallisuus puhuu elämän tärkeimmistä asioista, kuten ystävyydestä, rakkaudesta, elämän merkityksellisyydestä, kuolemasta ja kuoleman kohtaamisesta. Laura Hannonmaa

19 Monen miljöön Mikko Tilanne on elävä, toivottavasti tilanne selviää mahdollisimman pian, koulumme historian ja yhteiskuntaopin opetta - ja Mikko Komulainen toteaa jatkostaan ensi vuonna Tornion yhteislyseon lukios- sa. Tylliläinen ei halunnut ottaa riskiä ja päästää Mikkoa lähtemään ilman haas - tattelua, joten jututimme häntä. Mikko on ehtinyt opettamaan ympäri Suomea niin lukioissa kuin ylä- ja ala - kouluillakin. Tornio onkin jo seitsemäs paikkakunta, jossa hän työskentelee Kajaanin jälkeen toiseksi isoin. Pienem- piäkin kyliä on sattunut matkalle. Täällä ei heti jokainen tunnista kadulla, Mikko naurahtaa. Myös ulkomailla on tullut käy- tyä. Mikko opiskeli pääasiassa historiaa yli asukkaan Greifswaldissa Poh- jois-saksassa neljä lukukautta, eli kahden vuoden ajan. Mikko on viihtynyt y Torniossa ja lukiossamme ja kehuu oppilaitosta sekä sen opiskelijoita: Työilmapiiri on hyvä ja in- nostava. Historian tunneilla Mikko muis- taa ottaa aina Tornion esiin merkittävänä rajakaupunkina ja esimerkiksi jääkäriliikkeen yhteydessä. Harrastuksista puhuttaessa Mikko tunnustautuu ahkeraksi kirjaston käyttä- jäksi. Mikko mainitsee myös lenkkeilyn, koiran kanssa ulkoilun ja metsästyksen sekä kertoo myös pyöräilevänsä kesäisin paljon. Työn ohessa Mikolla on sivuharrastuksena pikkuhiljaa valmistuva väitöskirja Viron vähemmistöpolitiikasta vuosilta Data on jo valmiina, työ on lä- hinnä muutamien tukevien artikkeleiden etsimistä sanoma- ja aikakauslehdistä sekä netistä. Mikko on myös mukana lukion oppilaskuntatoiminnassa. Oppilaskunnan toi- mintaan Mikko on tyytyväinen y ja näkee erittäin tärkeäksi, että lukioaika on muu- takin kuin raakaa opiskelua. Oppilaskunta toimii avoimesti ja suunnittelemme tapahtumia, Mikko toteaa. Itse asiassa haastattelun jälkeen edessä on heti oppi - laskunnan hallituksen kokous. Pohdim - me pohjatuntien tarpeellisuutta, Mikko paljastaa ja kertoo hänellä olevan muis- ta lukioista hyviä kokemuksia pohjatun - nittomista koeviikoista. Mikolla on uusia ideoita sekä intoa ja halua parantaa kouluamme. Mikon terveisinä Tyllin opiskelijoille on tuttu hyvä slogan ahkeruus palkitaan. Eero Sankila ja Iisak Lassheikki 19

20 Kolumni Kysykää, kysykää! Aikamme kummastella ja ällistellä ympäröivää maailmaa on rajallinen, joten miksi emme ottaisi iloa irti ja nauttisi siitä koko rahan edestä? Uteliaisuus ja tiedonjano ovat mahtavia asioita, joita meidän tulisi kunnioittaa. Millainen maailma olisikaan, jos ketään ei voisi vähempää kiinnostaa mikään? Moni keksintö olisi jäänyt tekemättä ja monet sairaudet parantamatta. Tieteen ja tekniikan lisäksi uteliaisuuttaan kannattaa ehdottomasti suunnata sopivissa määrin myös ympärillä oleviin kanssaeläjiin. Ei, en kannusta ketään Ulla Taalasmaa -tyyliseen turhankin tarmokkaaseen toisten asioihin puuttumiseen, enkä varsinkaan kyseisten asioiden levittelyyn. Kuitenkin on tervettä - jopa suositeltavaa - pitää huolta läheisistään ja kysyä, jos jokin näyttää olevan vialla. Päämäärätön Miksi? -kysymysten jankkaaminen neljän kysymyksen sekuntinopeudella ei kuitenkaan ole avain oppimiseen, onneen tai muuhunkaan mieltäylentävään tarkoitukseen. Kysymystulvan motiivina ei siis tulisi olla lähipiirin ärsyyntymisherkkyyden testaaminen tai opettajan ajaminen burn outin partaalle, vaan tiedon kerääminen ja ajattelemaan haastaminen. Sekä sanavarastoaan että luovuuttaan kannattaa myös hyödyntää tehokkaasti, joten askarruttavaa asiaa voi tiedustella muillakin kysymysrakenteilla kuin niillä turhankin yleisillä kysymyssana + kirosana partitiivissa -yhdistelmillä. Kauan odotetusta kesälomasta huolimatta ei aivoja kannata täysin jättää narikkaan säilytettäväksi elokuun 10. päivään saakka, vaikka ehdottomasti suosittelen kaikille koulukirjojen huolellista piilottamista - poissa silmistä, poissa mielestä ja sitä rataa. Sen sijaan suosittelen omiin mielenkiinnonkohteisiin keskittymisen lisäksi ihmettelemään asioita, joita ei arjen kiireiden keskellä tule edes ajatelleeksi. Miksi meren tyrskyt ovat valkoisia? Kuinka korkea aurinkoa uhkaavasti lähestyvä kumpupilvi todellisuudessa on? Miksi väsyneenä kaikki naurattaa? Mitä juhannuskokon savu on? Jo antiikin aikoina elänyt Platon tiesi, ettei oppimiseen ole muuta alkua kuin ihmettely, mutta koulussa ylitsevuotava tietotulva voi hetkessä lamaannuttaa halun hämmästellä. Toisinaan on täysi työ pysyä edes perusasioissa kärryillä, jolloin aivokapasiteettia tuskin on käytettävissä kovinkaan luovaan ihmettelyyn. Lomalla toivon mukaan pääsemme eroon tästä(kin) ongelmasta ja voimme sammuttaa tiedonjanoamme omaan tahtiin, valtavaan tietomäärään hukkumatta. Aada Pruikkonen 20

21 Testi: Mitä lukio tekee ihmiselle? Lukio vaikuttaa elämääsi enemmän kuin arvaatkaan. Jonakin päivänä saatat huomata itsessäsi aivan uusia piirteitä. Viides kuppi kahvia päivälle sekä yksinkertaisten laskujen tarkistaminen laskimella saattavat tulla osaksi arkipäivää, puhumattakaan laulujen sanoittamisesta uudelleen omaan elämääsi sopivaksi. Testaa, kuinka paljon lukio on vaikuttanut sinuun. 1. Kun kuulen Salattujen elämien tunnusmusiikin kajahtavan olohuoneesta a. jatkan tyynesti läksyjeni tekemättä jättämistä. b. SIIS MÄ LUIN JUONIPALJASTUK- SISTA, ETTÄ AARO TULEE TAKAS. c. sisälleni syntyy suuri kamppailu läksyt vai Salkkarit. 2. Näytän koeviikolla a. hyvältä, kuten aina. b. noh, ainakin pesin hampaat c. kokeilen huolettomampaa tyyliä. 3. Huoneeni koeviikolla on a. samanlainen kuin aina ennenkin. b. abstraktia taidetta. c. no, sänky jäi kyllä petaamatta 4. Yksinkertaiset kertolaskut a. sujuvat yleensä. b. osaan kyllä derivoida ja integroida tämän, mutta mikä on kertolasku? c. joskus tarkistan graafisella, 150 euron arvoisella laskimellani laskun 1*2. 5. Kahvin juontini a. en juo kahvia. b. on huolestuttavissa lukemissa. c. joskus olen hurja ja juon kupposen. 6. Kun pesen hampaita... a. hetkinen En ole syönyt vielä iltapalaa! 7. Näen taivaalla a. taivaan. b. E=mgh. c. valon siroamisen. 8. Deadlinet ovat mielestäni a. vain suuntaa-antavia. b. KUOLEMA. c. ihania viikon rytmittäjiä! 9. Mitä olet oppinut lukiossa? a. mitä tähän nyt keksis b. olen vihdoin ymmärtänyt, miksi en liukene huonekaluihin. c. kuinka tyhmä oikeasti olen. 10. Mitä ajattelen elämästä lukion jälkeen? a. Ajattelen, siis olen. Hetkinen, siis kuulostiko tuo fiksulta? b. SIIS LOPPUUKO LUKIO? c. olen pohtinut eri vaihtoehtoja, mut ta en ole vielä päättänyt mitään. 11. Mitä laulat Antti Tuiskun Peto on irti -kappaleessa? a. mä kävelen tän luokkahuoneen poikki ja käyn sanoon opelle, että peto on irti. b. MÄ TULIN TÄNNE LASKEEN! LASKIN ON IRTI! c. Aina kun opiskelen, peto on irti. Tietenkin! b. alan pohtia, onko hampaan kiille elollista ainetta. c. huomaan, että harjani on valmistettu polyamidista. Testin tulokset ovat sivulla

22 Arvostelut Synkkä, jännittävä pakko katsoa! Game of Thrones (2011- jatkuu edelleen), luoneet: David Benioff ja D.B Weiss When you play the game of thrones, you win or you die. Seitsemän kuningaskunnan kuningas Robert Baratheon suo lordi Eddard Starkille, Talvivaaran herralle ja lapsuuden ystävälleen, kunnian olla kuninkaan Koura. Edellisen kouran menehdyttyä yhtäkkisesti Eddard päättää suostua kuninkaan tarjoukseen ja perehtyä edeltäjänsä kuolemaan. Samalla hän ajautuu valtakunnan poliittisiin juonitteluihin. Samaan aikaan Kapean meren toisella puolella aikaisemman kuninkaan perilliset suunnittelevat vallankaappausta. Myös pohjoisessa Muurin toisella puolella vanhat tarut alkavat herätä henkiin. Game of Thrones perustuu George R.R. Martinin Tulen ja jään laulu -fantasiakirjasarjaan. Sekä kirjaettä tv-sarja ovat suuressa suosiossa. Fanit ja kriitikot ovat ylistäneet tv-sarjaa. Se on ollut yli 120 kertaa ehdolla erilaisiin palkintoihin ja voittanut niistä 68. Game of Thrones on mielestäni uskomattoman hyvä. Henkilöt ovat realistisia eivätkä suoraan hyviä tai pahoja, vaan ovat harmaalla alueella. Joitakin henkilöitä suoranaisesti vihaa, mutta heidän tekonsa ja motiivinsa ovat ymmärrettävissä. Toisia rakastaa, mutta heidän toimintansa on joskus kyseenalaista. Juoni on ennalta arvaamaton ja saa katsojan istumaan sohvansa reunalla jännittäen seuraavaa tapahtumaa. Juuri, kun ajattelee hyvien voittavan, he menettävät päänsä. Sarjassa on monia käänteitä, joten kiinnostus ei koskaan lopahda. Tosin joskus tarinat saattavat mennä yli hilseen, sillä ne ovat hyvin monimutkaisia ja yksityiskohtaisia. Näyttelijät ovat loistavia ja eläytyvät erinomaisesti rooliinsa. Etenkin Jack Gleeson on ylivoimainen. Hän näyttelee kaikkien vihaamaa kruununprinssiä Joffrey Baratheonia niin hyvin, että hänet sekoitetaan joskus hahmoonsa, vaikka onkin kuulemma hyvin mukava ja hauska ihminen. Myös sarjan lapsinäyttelijät ovat huikeita eivätkä koskaan ylinäyttele, vaan ovat uskottavia suorituksissaan. Sarja on väkivaltainen, mutta se mielestäni tuo sarjaan uskottavuutta. Sarjassa tosin on liikaa alastomuutta ja seksiä, mutta se on sinällään ymmärrettävää, sillä se on HBO:n tuottama. Sarja on kaiken kaikkiaan hyvin käsikirjoitettu, siinä on loistavat näyttelijävalinnat ja se on erittäin viihdyttävä. Suosittelen sarjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet fantasiasta, politiikasta ja jännityksestä. Mei Hua Chen 22

23 Hämmennystä laajassa mittakaavassa Jussi Valtonen: He eivät tiedä mitä tekevät (2014) Joe Chayefski on amerikkalainen tutkija ja neurotieteen professori, joka muuttaa nuorena Suomeen. Siellä hän avioituu suomalaisen Alinan kanssa. Yhteiselo ei kuitenkaan suju täysin suunnitelmien mukaan, ja lopulta Joe eroaa Alinasta ja muuttaa takaisin Yhdysvaltoihin työn perässä. Alina jää Suomeen heidän poikansa Samuelin kanssa. Yhdysvalloissa Joe aloittaa uuden elämän, eikä hän opi tuntemaan Samuelia olemattoman yhteydenpidon takia. Jossain vaiheessa hänen on kuitenkin pakko katsoa elämäänsä taaksepäin ja miettiä valintojaan uudessa valossa. He eivät tiedä mitä tekevät on puhutteleva romaani, joka käsittelee monia ajankohtaisia aiheita, kuten tieteellisen tutkimuksen moraalia, ihmisen yksityisyyden häviämistä, ydinperheen hajoamista ja uusioperheen ongelmia. Vastakkainasettelua kirjaan on saatu eläinaktivisteista ja tutkijoista, jotka käyttävät eläimiä kokeissaan. Ei ole helppoa saada tuloksia aikaan työssä, jonka sabotoimiseksi yritetään jatkuvasti löytää uusia keinoja. Jussi Valtonen on psykologi ja kirjailija, jonka esikoisteos ilmestyi vuonna Hän on opiskellut neuropsykologiaa Yhdysvalloissa ja työskennellyt assistenttina Helsingin yliopiston psykologian laitoksella. He eivät tiedä mitä tekevät on Valtosen kolmas romaani, ja sen kirjoittamiseen meni kuusi vuotta. Se sai vuoden 2014 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Palkintotilaisuudessa Valtonen sanoi: Halusin tehdä yhteiskunnallisen romaanin, jossa olisi mahdollisimman laaja perspektiivi. Se liittyy omaan hämmennykseeni maailman äärellä. Eeva Rantala Tunteilla mässäilyä vai sallittua viihdettä? Temptation Island Suomi (2015) Luottamus, rakkaus, onni, yhteinen tulevaisuus. Näillä sanoilla alkaa kohusarja Temptation Island Suomi. Kyseisessä sarjassa neljä pariskuntaa erotetaan Thaimaan paratiisiin kahdelle eri saarelle, joilla 24 sinkkua yrittävät vietellä heitä. Iltanuotiolla pariskunnat näkevät toisistaan tarkasti valittua videomateriaalia, jonka tarkoituksena on saada kumppani näkymään mahdollisimman huonossa valossa. Kolmen viikon chillailu, juhliminen ja treffeillä käyminen sinkkujen kanssa laittavat parisuhteet koetukselle. Temptation Island sarjaa on amerikkalaisen alkuperäisversion lisäksi esitetty 19 eri maassa. Tämä tosi-tv-sarja onkin siis kansainvälisesti melko suosittu, vaikka Suomessa sarja on saanut paljon huonoja arvosteluja sen moraalittomasta luonteesta. Kaikkein parasta ohjelmassa on juontaja Sami Kuronen, joka iltanuotiolla hiillostaa pareja heidän näkemistään videoista. Hän esittää hyvin johdattelevia lisäkysymyksiä kyseenalaistaen parien kumppaneiden toiminnan eli toisin sanoen yrittää kääntää parit toisiaan vastaan. Tämä Kurosen ja muun tuotannon toiminta parien eroamisen eteen tekeekin ohjelmasta hieman kyseenalaisen. Kaikesta huolimatta monet, minä mukaan lukien, katsovat tätä tunteilla mässäilyä. On totta, ettei Temptation Island ole mikään hyvä mittari parisuhteiden kestävyydelle, mutta onko sen tarkoituskaan olla? Itselle ainakin sarja on pelkkää hyvää viihdettä ja tylsien iltojen pelastus. 23 Johanna Jukkola

24 Arvostelut YouTuben hymyilyttävin Hello! Marcus Butler on englantilainen youtubettaja. Hänen pääkanavansa on MarcusButlerTV, jolle hän tekee muun muassa erilaisia haasteita ja asiavideoita. Hänellä on myös daily vlog -kanava MoreMarcus sekä pelikanava Marcus- ButlerGames. Pääkanavallaan Butlerilla on noin 3,2 miljoonaa tilaajaa, mikä Wikipedian mukaan tekee hänen kanavastaan 188:nneksi suosituimman koko YouTubessa. MarcusButlerTV:lle uusia videoita ilmestyy viikoittain. Videot ovat varsin inhimillisen mittaisia; yleensä ne kestävät viidestä kymmeneen minuuttia. Ne ovat melko tiiviiksi leikattuja, ja niiden vuoksi on selvästi nähty vaivaa. Päivittäisistä päiväkirjamaisista videoista pitäville suosittelen siis MoreMarcus-kanavaa. Pääkanavalta löytyy useita haasteita, parodioita eri aiheista sekä paljon asiavideoita huumorilla höystettynä. Toisinaan videoilla vierailee muitakin tunnettuja youtubettajia, kuten Butlerin tyttöystävä Niomi Smart, Zoella tai Alfie (PointlessBlog). Videoillaan Marcus on useimmiten iloinen ja positiivinen, mikä saa katsojankin hymyilemään. Englanninkielisiä videoita katsellessa myös sanavarasto ja kuullunymmärtämistaidot kehittyvät vähitellen, mistä voi olla hyötyä jopa koulussa. Rehellisesti en keksi kyseisestä vloggaajasta mitään negatiivista, joten suosittelen kanavaa lämpimästi! Aada Pruikkonen 24

25 Testin tulokset Eniten a-vaihtoehtoja Lukio ei ole juurikaan vaikuttanut sinuun. Olet oman elämäsi herra, eikä lukio aiheuta sinulle turhaa (mitään) stressiä. Et välitä aikatauluista tai läksyistä etkä ole kovin motivoitunut opiskelija. Oletko nyt varmasti saanut kaiken irti lukio-opiskelustasi? Pieni pohdinta hampaiden harjauksen ohella ei tee kenellekään pahaa. Eniten b-vaihtoehtoja Lukio for life vai miten se meni? Lukio on vaikuttanut sinuun niin paljon, että elämäsi pyörii täysin lukion ympärillä. Et voi ajatella mitään muuta kuin opiskelua: taivaalla näet vain fysiikan kaavoja ja voit pahoin lukiessasi tekstiä, jossa on kirjoitusvirheitä. Pitäisikö sinun vähän hellittää? Kesäloma on hyvää harjoitusta edessä olevaan väistämättömään eroon lukiosta. Joskus on ihan terveellistä olla päivä ilman koulukirjoja. Eniten c-vaihtoehtoja Onneksi olkoon! Olet ihanteellinen lukiolainen. Lukio vaikuttaa sinuun juuri sopivasti. Opiskelusi sujuvat hyvin, mutta osaat myös rentoutua. Sen sängyn voisit kyllä pedata! Testi ja tulokset: Laura Hannonmaa ja Johanna Jukkola 25

26 Tilanteen pelastaja Yleisönosastokirjoitukset Luokkakaveri, jonka kanssa olet joillakin samoilla tunneilla, tulee käytävällä vastaan ja pysähtyy rupattelemaan. Juttelette tovin kysellen seuraavasta tunnista ja valinnoista, kunnes saapuu se jäätävä hiljaisuus. Kumpikaan ei tunne oikein toista, eikä juttukaan enää luista. Molemmat alkavat kaivamaan kännykkäänsä laukun pohjalta ja syventyvät somen ihmeelliseen maailmaan. Tämäkö tilanteen sitten pelasti? Seisotaan loppuvälituti vierekkäin kännykät kourassa. Loistava aika tutustua paremmin kaveriin menee hukkaan laavatessa Instagramin etusivua. Kaikki ahdistavat sosiaaliset tilanteet tuntuvat hoituvan sillä, että kaivat luurin esille ja turvaudut siihen. Yksin käytävällä seistessäkin turvautuu mieluummin siihen tuttuun ja turvalliseen kännykkään kuin lähtee rupattelemaan puolitutuille. Ja taas väsyttää Puhelinriippuvainen Nuoret nukkuvat aivan liian vähän! Sen näkee ja kuulee varsinkin aamuisin koulujen käytävillä; haukotukset ja väsymyksen valittelu kantautuvat niidenkin oppilaiden korviin, jotka aloittavat kouluaamunsa virkeänä. Useimmiten kavereiden kanssa chattailu tai pelien pelaaminen vie aimoannoksen meidän jokaisen yöunista, mikä heijastuu myös koulunkäyntiin ja voi näin ollen vaikuttaa siihen negatiivisesti. Siispä sinä siellä, ota itseäsi niskasta kiinni ja ala tavoitella pidempiä yöunia! Yökukkuja Missä isovanhempien kunnioitus? Suurin osa omistaa yhden tai useamman isovanhemman, mutta kuinka monen elämään he osallistuvat aktiivisesti? Liian usein törmätään tilanteeseen, jossa edellisestä mummolakäynnistä on vierähtänyt jo tovi. Lapsenlapset tuovat valoa isovanhempien eläkepäiviin. Kuinka moni on huomannut vierailunsa aikana heidän piristyvän? Kuinka helposti läheisän elämään saakaan päivänpaistetta, joka säteilee takaisin ja tekee myös oman olon paremmaksi. Älä siis unohda rakkaita isovanhempiasi, sillä jo pieni vierailu tekee ihmeitä. Nimetön 26 Asiakaspalvelu Ymmärtävätköhän eri yritysten myyjät, kuinka tärkeä heidän olemuksensa on? Olen monesti saanut tavata myyjiä, joita ei kiinnosta yhtään auttaa. Se antaa heti huonon kuvan koko liikkeestä, mikä on sitten menetys koko yritykselle. Kun kerran on saanut huonoa palvelua, tuntuu kuin saisi sitä aina. Myyjien täytyy tehdä hyvä vaikutus, jotta asiakkaat olisivat tyytyväisiä ja haluaisivat tulla uudelleen. Myyjien täytyy olla sosiaalisia ja auttavaisia. Nuorisotilat Kokemusta on Tornioon pitäisi saada lisää nuorisotiloja vanhemmalle nuorisolle, eli yli 16-vuotiaille. On ärsyttävää mennä Nuorkalle, jossa pörrää 14-vuotiaita jonneja ES-huuruissa. Olisi erittäin mukavaa, jos saataisiin omat tilat, jonne alle lukioikäisillä ei olisi asiaa. Nuorisotilat ovat nuorille paikkoja, joissa tavata toisia, joten kunnan kuuluisi panostaa tähän. #Sinääh Oliko tarpeellista? Varmaan aika moni syksyllä lukion aloittanut hämmästyi, kuinka kallista lukiossa opiskelu on. Piti hankkia monen sadan euron tietokone ja kasoittain koulukirjoja. Tietokoneen sanottiin olevan kaikille pakollinen, mutta todellisuudessa se ei ollut välttämätön vaan suositeltava. Mihin tätä tietokonetta tarvitsee, kun kaikki oppikirjatkin piti hankkia? Koulun yhteistilauksella hankitut tietokoneet osoittautuivat viallisiksi, ja koneiden korjauksen jälkeen löytyi vain uusia sisäisiä vikoja. Kemin lukio on tehnyt viisaasti, sillä siellä on kerrottu, että koneita voi käyttää kirjojen sijaan oppitunnilla. Kemiläiset eivät siis ole turhaan ostaneet tietokonetta, mutta näköjään torniolaisia rahastetaan tarpeettomasti. Meitä pitäisi informoida paremmin siitä, mihin tietokoneita tarvitaan. Jos niitä tarvii YO-kokeisiin, en usko, että ne säilyvät hyvänä siihen asti. Erityisesti minua ensimmäisen vuoden opiskelijana tympii se, että joudumme maksamaan opinnoistamme paljon suuremman summan kuin toisen ja kolmannen vuoden opiskelijat. PA

27 Verkko-opetusta kipeille Tänä teknologian aikana näen tehostamisen varaa koulumme toiminnassa. Kun oppilas on kipeänä kotona, jää päivän opetus väliin. Ajoittain oppilas joutuu olemaan kotona jopa useita päiviä. Opetuksen kova tahti ei anna armoa oppilaan jäädessä jälkeen, eivätkä tukiopetukset aina riitä palauttamaan oppilasta samalle linjalle muiden kanssa. Nykyteknologia mahdollistaisi täysin uuden kanavan opetukselle. Kun oppilas joutuisi jäämään kotiin, miksei hän voisi silti ilmoittautua joillekin tunneille verkossa? Opetuksen lähettäminen oppilaan kotikoneelle ei nykyään ole scifiä. Luokkien smartboard-kuvan pystyy välittämään suoraan internetiin, eikä muutama tarvittaessa luokkaan tuotava mikrofoni kuormittaisi koulun budjettia. Tunnille osallistuminen olisi toki oppilaan vapaa valinta, taudin heikentämiä voimia silmällä pitäen. Mielestäni lukiollamme olisi tilaisuus olla tässä edelläkävijä yhtenä Lapin suurimmista lukioista. Pidän kokeilun aloittamista esimerkiksi matemaattisissa aineissa erittäin tarpeellisena: poissaolo yhdeltäkin pitkän matematiikan oppitunnilta tuottaa kosolti vaikeuksia loppujakson ajan. Koulun pulpetit Oppilaskunnan puheenjohtaja Samuli Juntti Voisiko kouluun hommata erikokoisia pulpetteja? Pitkät ihmiset joutuvat istumaan selkä kyttyrässä, kun taas lyhyiden kyynärpäät hädin tuskin yltävät pulpetille. Tämä on aika kaukana ergonomiasta. Hiukkanen Nuorten ääni kuuluviin Mielestäni äänioikeus pitäisi antaa myös nuorille. Eduskunnassa päätetään koko ajan myös meitä koskevista asioista, joten olisi mielestäni täysin kohtuullista, että saamme myös vaikuttaa näihin asioihin. 16-vuotias on jo kykenevä äänestämään. Kiitos keittäjille Innokas äänestäjä En ymmärrä ainaista valitusta kouluruuasta. Kuinka hyvä asia onkaan, että meillä on ilmainen ruokailu! Itselleni maistuvat hyvin koulumme ruuat. Erityisen kiitoksen ansaitsevat koko ajan paranevat ja monipuolistuvat salaatit. Syökää siis kun saatte - ja vieläpä ilmaiseksi. Opettajien ulosanti Maistakaa edes! Olen vuosien varrella tarkastellut useita opettajia ja olen huomannut, kuinka monella on hankala olla luokan edessä rohkeasti. Suuri osa opettajista on hiljaisia, ryhdittömiä tai muuten vain kiusallisia. Haluankin siis antaa vinkkinä kolme asiaa: ryhti hymy äänenkäyttö. Vedä hartiasi taakse, nosta kevyt hymy huulille ja pidä huoli, että äänesi on riittävän kova, sillä monesti luokassa on hälinää ja jollakin voi olla hälykuulo eli äänet sekoittuvat puuroksi eikä opetuksesta saa selvää. Esiintyjä Synsam Kaakinen Tornio: Hallituskatu 5, puh Kemi: Kauppakatu 17, puh