Oma hallinto 200 vuotta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oma hallinto 200 vuotta"

Transkriptio

1 Oma hallinto 200 vuotta 2

2 Oma hallinto kansakuntaa rakentamaan Suomen hallinto kehittyi aluksi vuosisatoja osana Ruotsin valtakuntaa. Napoleonin sodat johtivat vuonna 1808 Suomen sotaan, Porvoon valtiopäiviin ja Haminan rauhaan. Niiden seurauksena Suomi saavutti autonomisen aseman Venäjän keisarikunnan yhteydessä. Suomi sai oman sisäisen hallintonsa Tuolloin toimintansa aloitti hallituskonselji, jonka nimi muutettiin myöhemmin senaatiksi. Se muodostui talousosastosta ja oikeusosastosta, joka toimi ylimpänä tuomioistuimena. Ulkosuhteita lukuun ottamatta talousosaston viisi toimituskuntaa vastasivat kaikista yhteiskunnan aloista, omasta valtiontaloudesta, keskusvirastoista sekä perinteiseen muotoon jääneestä läänin- ja paikallishallinnosta. Keskushallintoon muodostettiin myös laillisuusvalvonnasta vastaava prokuraattorin virka, joka jatkui oikeuskanslerin virkana itsenäistymisen jälkeen. Vuonna 1810 Suomessa oli noin miljoona asukasta ja Suomen siviilihallinnon virkamiesten lukumäärä oli runsaat 500. Suomalainen hallinto toteutti pohjoismaisia hallintoperiaatteita. Erityisesti lain noudattaminen hallinnossa ja kaikessa virkatoiminnassa muodostui Suomen hallinnon pysyväksi perustaksi. Hallinto toimi 1800-luvulla talouden ja yhteiskunnan keskeisenä uudistajana. Näin Suomi sai mm. oman rahan, markan. Maahan rakennettiin teitä, kanavia, rautateitä ja sairaaloita sekä luotiin kansakoululaitos. Urheus, viisaus, työ ja sivistys Merkkivuoden 1809 tunnuksen kuvanauha kiteyttää aikakauden historiaa neljän tunnetun maalauksen kautta. Albert Edelfelt, Porilaisten marssi, 1892, kuva Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kuva-arkisto Robert Wilhelm Ekman, Porvoon valtiopäivien avajaiset,1858, kuva Janne Suhonen Pekka Halonen, Tukinuittajat, 1925, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö, kuva Rauno Träskelin Magnus Enckell, Kansakoulu, 1899, Ateneum/Antell, kuva Pirje Mykkänen/KKA Erityisen voimakas uudistusaalto käynnistyi J. V. Snellmanin johtaman kansallisen herätyksen myötä 1860-luvulla. Suomenkieli sai virallisen aseman ja syntyi kunnallinen itsehallinto. Kansalaiset saivat asioida hallinnossa ja käydä koulua omalla äidinkielellään. Etukansi: Valtioneuvosto itsenäisyyspäivän juhlavalaistuksessa Kuva Janne Suhonen 1

3 Vuonna 1816 hallituskonseljin nimi muutettiin Senaatiksi, ja vuonna 1819 se muutti Turusta Helsinkiin. C. L. Engelin suunnittelema rakennus palvelee nykyäänkin Valtioneuvostoa. Kuva Rakennustaiteen museo 2

4 Kuva eduskunta/juha Lindqvist Itsenäistymisestä hyvinvointiyhteiskuntaan Suomen itsenäistyttyä maassamme alkoi kehitys kohti nykyaikaista pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, jonka hallinto on uudistunut jatkuvasti kansalaisten palvelun ja ympäristön muutosten tarvitsemalla tavalla. Suomen tasavallan perustuslaki hyväksyttiin Ylimmiksi valtioelimiksi tulivat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto. Parlamentaarisen demokratian mukaisesti valtioneuvosto eli maan hallitus vastaa toiminnastaan yleisellä äänioikeudella valitulle eduskunnalle. Itsenäisen Suomen perustuslaki toteutti myös kansalaisten perusoikeudet sekä valtiovallan kolmijaon lainsäädäntö-, hallitus- ja tuomiovaltaan. Tasavallan hallinto käytti hyväkseen aikaisempia hallinnon rakenteita. Senaatin talousosaston perilliseksi tuli valtioneuvosto puheenjohtajanaan pääministeri. Toimituskunnista tuli ministeriöitä ja niitä johtamaan nimitettiin ministerit. Senaatin oikeusosaston tehtävät periytyivät korkeimmalle oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Samalla perustettiin uudet ministeriöt ulkoasioita, maanpuolustusta ja sosiaaliasioita varten. Valtioneuvoston ja ministeriöiden alaisina jatkoivat eri hallinnonalojen keskusvirastot ja laitokset sekä alue- ja paikallishallinto. Suomen asukasluku oli itsenäisyyden alussa noin 3 miljoonaa ja virkamiehistön lukumäärä oli kasvanut noin :een. Tasavallan presidentti ja maan hallitus olivat läsnä eduskunnan 100-vuotisistunnossa luvulta alkaen julkinen hallinto valtio ja kunnat laajentui nopeasti. Tämä johtui pitkälti hyvinvointivaltion lisääntyneiden tehtävien kuten koulutuksen, terveydenhoidon ja sosiaalipalveluiden hoitamisesta. Työministeriö perustettiin vuonna 1970 ja ympäristöministeriö vuonna luvulla keskusvirastojärjestelmästä luovuttiin, lääninhallitusten määrää vähennettiin, ja useiden virastojen tilalle perustettiin liikelaitoksia ja valtionyhtiöitä luvun alussa vahvistui tietotekniikan laajamittainen hyödyntäminen, otettiin käyttöön tulosohjausjärjestelmä ja kehysbudjetointi sekä toteutettiin kuntien valtionapujärjestelmän uudistus, joka on lisännyt kuntien itsenäisyyttä. 3

5 Vuonna 2000 voimaan tullut parlamentarismia korostanut uusi perustuslaki toi muutoksia ylimpien valtioelinten tehtäviin ja suhteisiin. Niistä keskeisiä määritellään perustuslaissa seuraavasti: 2 : Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. 93 : Suomen ulkopolitiikkaa johtaa tasavallan presidentti yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. 66 : Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. 68 : Kukin ministeriö vastaa toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta toiminnasta. 93 : Valtioneuvosto vastaa Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansallisesta valmistelusta ja päättää niihin liittyvistä Suomen toimenpiteistä, ellei päätös vaadi eduskunnan hyväksymistä. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Kuvassa presidentin esittelysali valtioneuvoston linnassa. 4 Kuva valtioneuvoston kanslia

6 Valtionhallinto 2000-luvun alkaessa Valtionhallinnolle on ominaista vuosisatojen takaa tuleva jatkuvuus ja vakaus sekä samanaikainen uudistuminen vastaamaan kansalaisten ja yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin. Valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa tai asianomaisessa ministeriössä. Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Valtioneuvostoon kuuluu oikeuskansleri. Valtioneuvostoon tulevat keskeiset asiat käsitellään valmisteluvaiheessa ministerivaliokunnissa. Suomessa on nykyään 12 ministeriötä, jotka yhdessä muodostavat pääministerin johtaman valtioneuvoston. Useissa ministeriöissä tehtävät on jaettu kahdelle valtioneuvoston jäsenenä toimivalle ministerille. Vuonna 2008 kauppa- ja teollisuusministeriö sekä työministeriö yhdistettiin työ- ja elinkeinoministeriöksi, johon liitettiin myös aluekehityksen asiat. Valtiovarainministeriöön siirrettiin hallintoasiat sisäasiainministeriöstä, mihin samalla koottiin kaikki maahanmuuttoasiat. Keskeinen hallinnon palveluja uudistava tekijä on ollut tietotekniikka. Hallinnon palveluinformaatio on sähköisesti saatavissa ja kaikilla hallinnonaloilla tietotekniikka on sekä parantanut palveluita että tuonut säästöjä. Siitä ovat esimerkkejä muun muassa kansalaisten veroilmoitusten käsittely sähköisenä, koko maan kattava kiinteistötietojärjestelmä, sähköinen yhteishaku opiskelijoille ja väestötietojärjestelmä. Valtionhallinnon uudistusten seurauksena valtion budjettitalouden piiriin kuuluva henkilöstö on supistunut vuoden 1988 noin työntekijästä nykyiseen noin :een. Toteutumassa olevan korkeakouluuudistuksen jälkeen valtion henkilöstön määrä laskee edelleen :een. Ministeriöiden henkilöstön määrä on nykyään noin Valtioneuvosto ja sen ministeriöt kehittävät hallintoa jatkuvasti vahvistaakseen sen parhaita perinteitä sekä uudistaakseen sitä vastaamaan mm. globalisaation, väestön ikärakenteen, ilmastomuutoksen ja teknisen kehityksen tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Suomesta tuli Euroopan unionin jäsen vuonna EU-asiat hallinnossa: Valtioneuvosto vastaa EU-asioista ja parlamentarismin mukaisesti sen on nautittava myös EU-asioiden käsittelyssä eduskunnan luottamusta. Eduskunnassa EU-asiat käsittelee pääasiassa suuri valiokunta. Pääministerin johdolla toimivassa, viikoittain kokoontuvassa EU-ministerivaliokunnassa käsitellään Suomen EU-politiikan toimintalinjat. Vastuu EU-asioiden seurannasta, valmistelusta ja toteutuksesta on toimivaltaisilla ministeriöillä. Seuraavan sivun kuva: Pääministeri Matti Vanhasen II hallitus on itsenäisen Suomen 70. hallitus. Hallitus muodostetaan eduskuntavaalien tuloksen perusteella ja sen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Hallituksen jäsenet eli ministerit ovat samalla ministeriönsä päälliköitä. 5

7 Kuva Janne Suhonen 6

8 Nykyaikainen julkishallinto muodostuu monista osista Valtion keskushallintoon kuuluvat valtioneuvosto, ministeriöt sekä valtion virastot ja laitokset, kuten esimerkiksi Verohallitus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tai Opetushallitus. Valtion aluehallinnon muodostavat kuusi lääniä, 15 TE-keskusta sekä useat eri alojen erilliset aluehallinnot. Koko aluehallinto on parhaillaan laajan uudistuksen kohteena. Valtion paikallishallinnossa palvellaan suoraan kansalaisia, kuten esimerkiksi poliisilaitoksissa, maistraateissa, Työ- ja elinkeinotoimistoissa, Verohallinnon paikallisyksiköissä tai oikeusaputoimistoissa. Kuntien itsehallinto on maamme keskeisin itsehallinnon muoto. Kunnat vastaavat lakisääteisten peruspalvelujen tarjoamisesta kansalaisille, kuten terveydenhoidosta, koulutuksesta ja sosiaalipalveluista. Suomessa on 348 kuntaa, joiden palveluksessa on yhteensä noin työntekijää. Kuntien alueellista yhteistoimintaa toteuttavat 19 maakunnan liittoa. Kuntien yhdessä hoitamia tehtäviä ovat esimerkiksi erikoissairaanhoito ja ammatillinen koulutus. Muuta itsehallintoa edustavat Ahvenanmaan itsehallinto, kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen itsehallinto sekä yliopistojen itsehallinto. Välillinen valtionhallinto täydentää ja tukee viranomaisia hyvinvointiyhteiskunnan tehtävien hoitamisessa, kuten esimerkiksi Kansaneläkelaitos, riistanhoitopiirit, metsänhoitoyhdistykset, Liikenneturva ja Rahaautomaattiyhdistys. Tuomioistuimet ovat valtion toimintojen kolmijaon mukaisesti riippumattomia. Valtion liiketoiminnalla on Suomessa pitkä historia. Valtio on perustanut ja hankkinut osakeyhtiöitä aivan itsenäisyyden ajan alusta asti. Toinen tärkeä toimintatapa on ollut avoimilla markkinoilla toimivien valtion laitosten kehittäminen liiketoimintaa harjoittaviksi yhtiöiksi. Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt toimivat markkinoilla eikä niitä lueta julkishallintoon. Useimpien niiden omistajapolitiikkaa hoitava yksikkö on sijoitettu valtioneuvoston kansliaan, missä siitä vastaa erikseen tehtävään nimetty ministeri. Valtionyhtiöt ja osakkuusyhtiöt Alko Oy, Altia Oyj, Arek Oy, OHY Arsenal Oyj, Art and Design City Helsinki Oy, Boreal Kasvinjalostus Oy, CSC-Tieteen tietotekniikan keskus Oy, CIMO Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus, Destia Oy, Edita Oyj, Ekokem Oy Ab, FCG Finnish Consulting Group Oy, Fingrid Oyj, Finnair Oyj, Finnvera Oyj, Finpro Oyj, Fortum Oyj, Gasum Oy, Governia Oy, Hansel Oy, Haus kehittämiskeskus Oy, Hevosopisto Oy, Itella Oyj, Kemijoki Oy, Labtium Oy, Metso Oyj, Motiva Oy, Neste Oil Oyj Outokumpu Oyj, Patria Oyj, Rahapaja Oy, Raskone Oy, Rautaruukki Oyj, Sampo Oyj, Silta Oy, Solidium Oy, Sponda Oyj, Stora Enso Oyj, Suomen Erillisverkot Oy, Suomen Ilmailuopisto Oy, Suomenlinnan Liikenne Oy, Suomen Siemenperunakeskus Oy, SuomenTeollisuussijoitus Oy, Suomen Viljava Oy, TeliaSonera AB, Teollisen yhteistyön rahasto Oy (Finnfund), Tietokarhu Oy, Vapo Oy, Veikkaus Oy, VR-Yhtymä Oy, Yleisradio Oy, Yrityspankki Skop Oyj 7

9 Julkinen hallinto valtio ja kunnat EDUSKUNTA TASAVALLAN PRESIDENTTI VALTIONEUVOSTO MINISTERIÖT VIRASTOT JA LAITOKSET ALUEHALLINTO KUNTAYHTYMÄT JA MAAKUNTIEN LIITOT PAIKALLISHALLINTO 348 KUNTAA VALTIO KUNNAT 8

10 Valtion tulot ja menot Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2010 ( ) Lähde valtiovarainministeriö tulo- ja varallisuusverot 10,30 mrd. euroa liikevaihtoon perustuvat verot 13,34 mrd. euroa ulkoasiainministeriö 1,2 mrd. euroa oikeusministeriö 0,8 mrd. euroa sisäasiainministeriö 1,3 mrd. euroa puolustusministeriö 2,7 mrd. euroa tasavallan presidentti, valtioneuvoston kanslia, eduskunta 0,2 mrd. euroa valtionvelan korot 2,1 mrd. euroa ympäristöministeriö 0,3 mrd. euroa valmisteverot 5,16 mrd. euroa muut verot 2,19 mrd. euroa valtiovarainministeriö 14,9 mrd. euroa sosiaali- ja terveysministeriö 11,3 mrd. euroa työ- ja elinkeinoministeriö 4,2 mrd. euroa valtion velan lisääminen 13,02 mrd. euroa muut tulot 6,18 mrd. euroa opetusministeriö 6,2 mrd. euroa liikenne- ja viestintäministeriö maa- ja 2,2 mrd. euroa metsätalousministeriö 2,8 mrd. euroa Tulot 50,2 mrd. euroa Menot 50,2 mrd. euroa Valtion palvelut kansalaisille rahoitetaan pääosin veroilla. Valtiontalous on viime vuosina ollut ylijäämäinen. Nyt taantumaa lievitetään ja palveluista huolehditaan lisäämällä valtion velkaa. Sen maksaminen on nousun alkaessa suuri haaste. Suurimmat menoerät valtion budjetissa ovat sosiaali- ja terveysmenot, opetus ja kulttuuri, työllisyys sekä kuntien tukeminen, josta sisältyy merkittävä osa valtiovarainministeriön pääluokkaan. 9

11 Valtioneuvoston kanslia Kuva Kirsi Nordman Valtioneuvoston kanslia on ministeriö, joka vastaa pääministerin johdolla hallitusohjelman toimeenpanon valvonnasta ja avustaa pääministeriä valtioneuvoston johtamisessa. Valtioneuvoston kanslia vastaa Suomen EUpolitiikan yhteensovittamisesta ja käsittelee EU:n kehittämistä. Valtioneuvoston kanslia turvaa kaikissa olosuhteissa pääministerin ja hallituksen toimintaedellytykset, huolehtii yleisen tilannekuvan kokoamisesta sekä valtioneuvoston yhteisestä varautumisesta poikkeusoloihin. Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluu myös valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka. Hallinnonalalla olevat yhtiöt jaotellaan valtioenemmistöisiin ja osakkuusyhtiöihin. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat pääministerin avustaminen valtioneuvoston yleisessä johtamisessa sekä hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittamisessa Euroopan unionissa päätettävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen sekä Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat valtioneuvoston viestintä ja valtionhallinnon viestinnän yhteensovittaminen valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten ja palvelujen järjestäminen valtionyhtiöiden ja valtion osakkuusyhtiöiden yleinen omistajapolitiikka Valtioneuvoston kanslian hallinnonala valtionyhtiöt valtion osakkuusyhtiöt 10

12 Ulkoasiainministeriö Kuva Milma Kettunen Ulkoasiainministeriön tehtävänä on edistää suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Syvenevän yhteistyön maailmassa ulkoasiainministeriö toimii kansainvälisen yhteisvastuun rakentamiseksi ja rauhan vahvistamiseksi demokratian, tasa-arvon, ihmisoikeuksien kunnioituksen, kestävän kehityksen ja oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Kansainvälisten suhteiden osaajana ulkoasiainministeriö valmistelee ja toteuttaa Suomen ulkopolitiikkaa sekä yhdistää eri tahojen asiantuntemuksen kansalliseksi toimintalinjaksi. Ulkoasiainhallinnon organisaatioon kuuluvat ulkoasiainministeriön lisäksi myös sen alaisuudessa toimivat Suomen ulkomaanedustustot. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvat ulko- ja turvallisuuspolitiikka, ulkopoliittisesti merkittävät kansainväliset asiat sekä kansainväliset suhteet yleisesti avustaminen valtiosopimusten ja muiden kansainvälisten velvoitteiden yhteensovittamisessa kauppapolitiikka ja kaupallis-taloudelliset suhteet kehityspolitiikka ja kehitysyhteistyö suomalaisten etujen ja oikeuksien valvominen, konsulipalvelut ja vastaavat muut viranomaispalvelut ulkomailla kansainväliset lainkäyttö- ja tutkintaelimet Suomen edustaminen Euroopan yhteisöjen tuomioistuimissa ja Suomea Euroopan unionin jäsenenä koskevissa valvontamenettelyissä Suomen ulkomaanedustus vieraiden valtioiden ja kansainvälisten järjestöjen edustautuminen Suomessa Ulkoasiainministeriön hallinnonala Suomen ulkomaan edustustoverkko formin.finland.fi 11

13 Oikeusministeriö Oikeusministeriö ylläpitää ja kehittää oikeusjärjestystä ja oikeusturvaa sekä huolehtii demokratian rakenteista ja kansalaisten perusoikeuksista. Ministeriö vastaa keskeisimpien lakien valmistelusta, oikeuslaitoksen toimintakyvystä ja tuomioiden täytäntöönpanosta. Tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan oikeusministeriön toimialaan kuuluvat lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla valtioneuvoston lainvalmistelun kehittäminen ja EU-oikeudellinen neuvonta, tuomioistuinlaitos, syyttäjäntoimi, ulosottotoimi, oikeusapu ja muu oikeudenhoito kriminaalipolitiikka, rikoksentorjunta ja rikosseuraamukset vaalit, kansanäänestykset ja puolueet Ahvenanmaan maakunnan itsehallinto ja saamelaisten kulttuuri-itsehallinto Oikeusministeriön hallinnonala Tuomioistuimet Syyttäjälaitos Oikeusapu Ulosotto Rikosseuraamusvirasto HEUNI YK:n yhteydessä toimiva Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Konkurssiasiamiehen toimisto Kuluttajariitalautakunta Oikeushallinnon palvelukeskus Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Optula Oikeusrekisterikeskus Onnettomuustutkintakeskus Rikoksentorjuntaneuvosto Rikosseuraamusalan koulutuskeskus Saamelaiskäräjät Tietosuojavaltuutetun toimisto Kuva Sari Gustafsson/Lehtikuva 12

14 Sisäasiainministeriö Sisäasiainministeriö on sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton ministeriö. Ministeriö vastaa yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä, johtaa ja valvoo pelastustointa, sen palveluiden saatavuutta ja tasoa sekä vastaa Suomen rajavalvonnasta ja henkilöiden rajatarkastuksista. Ministeriö vastaa myös Suomen kansalaisuutta, maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevista asioista, maahanmuuttajien kotouttamisesta, etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisestä, rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisystä. Ministeriön tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa, jossa ihmiset ja eri väestöryhmät kokevat yhteiskunnan yhdenvertaisena ja oikeudenmukaisena. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvat yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisihallinto ja yksityinen turvallisuusala maahanmuutto, kansainvälinen suojelu, paluumuutto ja maahanmuuttajien kotouttaminen Suomen kansalaisuus etnisen yhdenvertaisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistäminen sekä rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisy pelastustoimi hätäkeskustoiminta Kuva Esko Jämsä rajaturvallisuus ja meripelastustoimi siviilikriisinhallinnan kotimaan valmiudet Sisäasiainministeriön hallinnonala Hallinnon tietotekniikkakeskus Hätäkeskuslaitos Keskusrikospoliisi Liikkuva poliisi Maahanmuuttovirasto Palosuojelurahasto Pelastusopisto Poliisiammattikorkeakoulu Poliisin tekniikkakeskus Rajavartiolaitos Sisäasiainhallinnon palvelukeskus Suojelupoliisi Syrjintälautakunta Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset Ulkomaalaisten säilöönottoyksikkö Vähemmistövaltuutetun toimisto 13

15 Tasavallan presidentti on Suomen puolustusvoimien ylipäällikkö. Puolustusministeriö Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaaj ana kansallisesta puolustuspolitiikasta ja turvallisuudesta sekä kansainvälisestä puolustuspoliittisesta yhteistyöstä. Puolustusministeriö vastaa sotilaallisen maanpuolustuksen voimavaroista ja puolustusvoimien toimintaedellytyksistä. Sen vastuulla on Suomen osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan sekä Euroopan turvallisuusrakenteisiin vaikuttaminen kansallisten etujen turvaamiseksi. Puolustusministeriö vastaa myös kokonaismaanpuolustuksen koordinoinnista ja kestävästä maanpuolustustahdosta. Se antaa pyynnöstä virka-apua muille viranomaisille. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan puolustusministeriön toimialaan kuuluvat puolustuspolitiikka sotilaallinen maanpuolustus kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen sotilaallinen kriisinhallinta- ja rauhanturvaamistoiminta Kuva Maasotakoulu/Anne Nyman Puolustusministeriön hallinnonala Puolustusvoimat Puolustushallinnon rakennuslaitos Maanpuolustuskoulutusyhdistys Puolustushallinnon Palvelukeskus 14

16 Kuva Kimmo Mäntylä/Lehtikuva Valtiovarainministeriö Valtiovarainministeriö valmistelee hallituksen talous- ja fi nanssipolitiikkaa ja valtion talousarvion sekä toimii veropolitiikan asiantuntijana. Ministeriö vastaa myös rahoitusmarkkinapolitiikan valmistelusta ja valtion työnantajaja henkilöstöpolitiikasta sekä julkishallinnon kehittämisestä. Lisäksi se vastaa kuntahallinnon lainsäädännön sekä kunnallistalouden kehittämisestä. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan valtiovarainministeriön toimialaan kuuluvat talous- ja fi nanssipolitiikka valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus sekä maksupolitiikan ja maksujen yleiset perusteet veropolitiikka, verotus ja yleinen tullipolitiikka valtion lainanotto, valtionvelka sekä valtiontakaukset ja -takuut rahoitusmarkkinoiden toiminta kansainväliset rahoituslaitokset valtionhallinnon työnantaja-, henkilöstö- ja työmarkkinapolitiikka, henkilöstön oikeudellinen asema, eläkkeet ja muut palvelussuhteen ehdot valtion yleinen tilastotoimi julkishallinnon yleinen kehittäminen sekä valtionhallinnon rakenteiden, ohjausjärjestelmien ja toiminnan kehittäminen aluehallinnon ja valtion paikallishallinnon aluejaot ja niiden yhteensovittaminen valtionhallinnon tietohallinnon ohjaus, sähköisen asioinnin ja tietoturvallisuuden yleiset perusteet valtion ja kuntien tietohallintoyhteistyö sekä valtioneuvoston yhteinen tietohallinto läänin- ja rekisterihallinto sekä väestökirjanpito kuntajaotus, kunnallishallinto ja -talous sekä valtion ja kuntien suhde Valtiovarainministeriön hallinnonala Lääninhallitukset Maistraatit Senaatti-kiinteistöt Tilastokeskus Tullihallitus Valtiokonttori Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Verohallinto Väestörekisterikeskus Valtion eläkerahasto Valtion vakuusrahasto Kuntien eläkevakuutus Kuntien takuukeskus 15

17 Opetusministeriö Opetusministeriö johtaa ja kehittää Suomen koulutus-, tiede-, kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapolitiikkaa. Ministeriön vastuulle kuuluvat siten koulutus, tiede, kulttuuri, opintotuki, tekijänoikeus, liikunta, nuoriso, kirkollisasiat, alan kansainvälinen yhteistyö ja EU-asiat. Ministeriön toiminnan tavoitteena on taata kansalaisten mahdollisuudet kehittää itseään koulutuksen ja kulttuuripalvelujen avulla sekä turvata työelämän vaatima ammattitaito, vahvistaa kansallista kulttuuria ja edistää kansainvälistä yhteistyötä. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan opetusministeriön toimialaan kuuluvat koulutus ja tiede taide, kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö arkisto-, museo- ja yleinen kirjastotoimi evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muut uskonnolliset yhdyskunnat opintotuki tekijänoikeus Kuva Martti Kainulainen/Lehtikuva Opetusministeriön hallinnonala Ammattikorkeakoulut Arkistolaitos Celia Näkövammaisten kirjasto Kansallinen audiovisuaalinen arkisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Museovirasto Opetushallitus Opintotuen muutoksenhakulautakunta Suomen Akatemia Suomenlinnan hoitokunta Taiteen keskustoimikunta, valtiontaidetoimikunnat ja alueelliset taidetoimikunnat Valtion elokuvatarkastamo Valtion elokuvalautakunta Valtion taidemuseo Varastokirjasto Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti Yliopistojen palvelukeskus Certia Yliopistot Ylioppilastutkintolautakunta 16

18 Maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriö johtaa uusiutuvien luonnonvarojen kestävän käytön politiikkaa tavoitteenaan ihmisten ja luonnon hyvinvointi. Lainsäädäntötyössä ministeriö toimii osana valtioneuvostoa ja Euroopan unionin päätöksentekoa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala kattaa maa- ja puutarhatalouden, maaseudun kehittämisen, metsätalouden, eläinlääkintähuollon, eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonnan ja kalatalouden. Ministeriö hoitaa myös riista- ja porotaloutta, vesivarojen käyttöä ja maanmittausta. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvat maatalous maaseudun kehittäminen metsätalous kala-, riista- ja porotalous elintarvikkeet maatalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja laatu, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä kasvinterveys maanmittaus ja paikkatietojen yhteiskäyttö vesitalous Kuva maa- ja metsätalousministeriö Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala Elintarviketurvallisuusvirasto Maaseutuvirasto Geodeettinen laitos Metsähallitus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Maanmittauslaitos 17

19 Liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö edistää yhteiskunnan toimivuutta ja väestön hyvinvointia huolehtimalla, että kansalaisten ja elinkeinoelämän käytössä on laadukkaat, turvalliset ja edulliset liikenne- ja viestintäyhteydet sekä alan yrityksillä kilpailukykyiset toimintamahdollisuudet. Kuva Jaakko Avikainen/Lehtikuva Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan liikenne- ja viestintäministeriön toimialaan kuuluvat tie- ja rautatieliikenne, siviili-ilmailu ja vesiliikenne liikenneväylät, satamat ja lentopaikat ilmakehän tutkimus ja seuranta, sääpalvelut sekä fysikaalinen merentutkimus ja seuranta sähköinen viestintä, postitoiminta ja lehdistön tukeminen viestintäpalvelujen tietoturvallisuus Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala Tiehallinto Rautatievirasto Viestintävirasto Ilmailulaitos Finavia Merenkulkulaitos Varustamoliikelaitos Finstaship Ilmatieteen laitos Luotsausliikelaitos Finnpilot Ajoneuvohallintokeskus Ratahallintokeskus Ilmailuhallinto 18

20 Työ- ja elinkeinoministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa Suomen yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan toimintaympäristöstä, työmarkkinoiden toimivuudesta ja työntekijöiden työllistymiskyvystä sekä alueiden kehittymisestä globaalissa taloudessa. Ministeriö muodostettiin vuoden 2008 alussa kauppa- ja teollisuusministeriöstä, työministeriöstä ja sisäasiainministeriön alueiden kehittämistehtävien yksiköstä. Kuva Jaakko Avikainen/Lehtikuva Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan työ- ja elinkeinoministeriön toimialaan kuuluvat työllisyys, työttömyys ja julkinen työvoimapalvelu työympäristökysymykset, työehtosopimukset ja työriitojen sovittelu alueiden kehittäminen elinkeinopolitiikka energiapolitiikka sekä ilmastopolitiikan kansallisen valmistelun ja toimeenpanon yhteensovittaminen innovaatio- ja teknologiapolitiikka, yritysten kansainvälistyminen ja tekninen turvallisuus markkinoiden toimivuus, kilpailun edistäminen ja kuluttajapolitiikka Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala Energiamarkkinavirasto Tekes Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Geologian tutkimuskeskus Huoltovarmuuskeskus TE-keskukset Invest in Finland Turvatekniikan keskus Kilpailuvirasto Työ- ja elinkeinotoimistot Kuluttajatutkimuskeskus VTT Kuluttajavirasto Ydinjätehuoltorahasto Matkailun edistämiskeskus Mittatekniikan keskus Patentti- ja rekisterihallitus 19

21 Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on turvata väestön terveellinen elinympäristö, hyvä terveys ja toimintakyky, kohtuullinen toimeentulo sekä riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut elämän eri tilanteissa. Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa sosiaaliturvan ja sosiaali- ja tervey denhuollon kehittämistä ja toimintaa. Ministeriö määrittelee sosiaali- ja terveyspolitiikan suuntaviivat, valmistelee lainsäädännön ja keskeiset uudistukset sekä ohjaa näiden toteuttamista. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvat hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisy sosiaali- ja terveyspalvelut lääkehuolto terveydensuojelu sekä säteilyhaittojen, kemikaalien ja geeniteknologian valvonta toimeentuloturva vakuutusmarkkinoiden toiminta työsuojelu naisten ja miesten välinen tasa-arvo Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Työttömyysturvan muutoksenhakulautakunta Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus ( lähtien) Säteilyturvakeskus Työsuojelupiirit Kuva Markku Ulander/Lehtikuva 20

22 Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö edistää kestävää kehitystä. Tavoitteena on hyvä ja turvallinen elinympäristö, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, ympäristöhaittojen ehkäiseminen sekä asunto-olojen kehittäminen. Kuva YHA kuvapankki/ Vesa Kuusava Keskeisiä toiminnan tavoitteita ovat muun muassa, että ilmastonmuutosta hillitään luonnon monimuotoisuuden köyhtymistä hillitään Itämeren tila on hyvä ympäristöriskit ovat hallinnassa luonnonvarojen käyttö on kestävää ihmisillä on mahdollisuudet tarpeitaan vastaavaan asumiseen hyvässä rakennetussa ympäristössä. Valtioneuvoston ohjesäännön mukaan ympäristöministeriön toimialaan kuuluvat ympäristönsuojelu ja ympäristövahinkojen torjunta alueiden käyttö luonnonsuojelu rakentaminen asuminen Ympäristöministeriön hallinnonala Alueelliset ympäristökeskukset (13) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) Metsähallituksen luontopalvelut Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristölupavirastot (3) 21

23 Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kuva Martti Kainulainen/Lehtikuva Äänestämällä vaikuttaminen yhteisiin asioihin on jokaisen kansalaisen perusoikeus. Eduskunta valitaan joka neljäs vuosi yleisillä vaaleilla, joissa äänioikeutettuja ovat kaikki 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Valtioneuvosto, maan hallitus, muodostetaan eduskuntavaalien perusteella ja sen tulee nauttia eduskunnan luottamusta. Pääministeri johtaa valtioneuvoston toimintaa ja huolehtii valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittamisesta. Valtionhallinto palvelee kansalaisia ja kansakunnan tulevaisuuden rakentaminen on kaikkien asia. 22

24 Kuva Sanna Heikintalo/Lehtikuva 1 Valtioneuvoston kanslia PL 23, Valtioneuvosto Käyntiosoite: Snellmaninkatu 1 A, Helsinki p. (09) 16001, (09) Helsinki,

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Luonnos 4.7.2013 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi aluehallintovirastoista annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksen tavoitteena on koota eräiden

Lisätiedot

SUOMEN NELJÄS RAPORTTI ALUEELLISIA KIELIÄ TAI VÄHEMMISTÖKIELIÄ KOSKEVAN EUROOPPALAISEN PERUSKIRJAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

SUOMEN NELJÄS RAPORTTI ALUEELLISIA KIELIÄ TAI VÄHEMMISTÖKIELIÄ KOSKEVAN EUROOPPALAISEN PERUSKIRJAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SUOMEN NELJÄS RAPORTTI ALUEELLISIA KIELIÄ TAI VÄHEMMISTÖKIELIÄ KOSKEVAN EUROOPPALAISEN PERUSKIRJAN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SYYSKUU 2010 JOHDANTO... 1 YLEINEN OSA... 3 1. PERUSTIETOA SUOMESTA... 3 Väestö, uskonto

Lisätiedot

terveydenhuollon lakeihin ehdotetaan tehtäväksi Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen.

terveydenhuollon lakeihin ehdotetaan tehtäväksi Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi sosiaali- ja terveysalue laatii järjestämispäätöksen. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Esityksen

Lisätiedot

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: Suomen perustuslaki 11.6.1999/731 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 Valtiosääntö Suomi

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LUONNOS 18.8.2014 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:2 TYÖSUOJELU SUOMESSA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:2 TYÖSUOJELU SUOMESSA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:2 TYÖSUOJELU SUOMESSA SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2010 Työsuojelu Suomessa Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2010:2 ISBN 978-952-00-2977-7

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA

EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA EUROOPAN UNIONI KONSOLIDOIDUT SOPIMUKSET PERUSOIKEUSKIRJA MAALISKUU 2010 30.3.2010 Euroopan unionin virallinen lehti C 83/1 S E U EUROOPAN UNIONISTA TEHDYN SOPIMUKSEN JA EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHDYN

Lisätiedot

SUOMEN SEITSEMÄS MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJINNÄN POIS- TAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA

SUOMEN SEITSEMÄS MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJINNÄN POIS- TAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SUOMEN SEITSEMÄS MÄÄRÄAIKAISRAPORTTI KAIKKINAISEN NAISTEN SYRJINNÄN POIS- TAMISTA KOSKEVAN KANSAINVÄLISEN YLEISSOPIMUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA Toukokuu 2011 Johdanto Yhdistyneiden kansakuntien kaikkinaisen

Lisätiedot

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020

Palvelut ja tiedot käytössä. Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 Palvelut ja tiedot käytössä Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 2020 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe... 1 1 Julkisen hallinnon ICT:n toimintaympäristö ja nykytila... 3 1.1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS MAAHANMUUTON TULEVAISUUS 2020 -STRATEGIASTA SISÄLLYS LUKIJALLE 3 1 MAAHANMUUTON NYKYTILA 5 1.1 Lyhyessä ajassa maahanmuuttomaaksi... 5 1.2 Maahanmuutto on monimuotoistunut...

Lisätiedot

Ruotsin, Norjan ja Tanskan kriisivalmiusjärjestelyt ja niiden kehittyminen 2000-luvulla sekä pohjoismaisten mallien vertailu

Ruotsin, Norjan ja Tanskan kriisivalmiusjärjestelyt ja niiden kehittyminen 2000-luvulla sekä pohjoismaisten mallien vertailu Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea TPAK Ruotsin, Norjan ja Tanskan kriisivalmiusjärjestelyt ja niiden kehittyminen 2000-luvulla sekä pohjoismaisten mallien vertailu Leena Huovinen Ruotsin, Norjan

Lisätiedot

SUOMEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN SEKÄ OIKEUDENHOIDON TULEVAISUUS. - Pitkän aikavälin tavoitteet

SUOMEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN SEKÄ OIKEUDENHOIDON TULEVAISUUS. - Pitkän aikavälin tavoitteet SUOMEN SISÄISEN TURVALLISUUDEN SEKÄ OIKEUDENHOIDON TULEVAISUUS - Pitkän aikavälin tavoitteet Parlamentaarinen työryhmä 2015 2 SISÄLLYSLUETTELO Työryhmän toimeksianto 1. Sisäinen turvallisuus ja oikeudenhoito

Lisätiedot

virastoselvitys -hanke (VIRSU) 4/2015 Aluehallinnon selvitysryhmän raportti Valtiovarainministeriön julkaisuja

virastoselvitys -hanke (VIRSU) 4/2015 Aluehallinnon selvitysryhmän raportti Valtiovarainministeriön julkaisuja Keskusja aluehallinnon virastoselvitys -hanke (VIRSU) Aluehallinnon selvitysryhmän raportti 4/2015 Valtiovarainministeriön julkaisuja Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys -hanke (VIRSU) Aluehallinnon

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020. Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia Sisällys 2 Lukijalle............................................................... 3 Kohti sosiaalista kestävyyttä.............................................

Lisätiedot

NUORISOTYÖ JA -POLITIIKKA

NUORISOTYÖ JA -POLITIIKKA Sisällysluettelo 1. Nuorisotyön rakenne 2. Nuorisopolitiikan rakenne 3. Nuorisolaki 4. Nuorisotyön ja -politiikan rahoitus 5. Kuntien nuorisotyö 6. Aluehallinto - Läänien nuorisotoimi 7. Valtakunnalliset

Lisätiedot

KAIKKI OVET KYLLÄ AUKEE JA KAIK- KEEN PÄÄSEE, JOS ON HYVIÄ IDEOITA JA YHTEISTYÖHALUJA

KAIKKI OVET KYLLÄ AUKEE JA KAIK- KEEN PÄÄSEE, JOS ON HYVIÄ IDEOITA JA YHTEISTYÖHALUJA KAIKKI OVET KYLLÄ AUKEE JA KAIK- KEEN PÄÄSEE, JOS ON HYVIÄ IDEOITA JA YHTEISTYÖHALUJA NUORISOTOIMEN SUHDE LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA KOSKEVAAN OHJELMATYÖHÖN KUNNISSA Pia Tasanko Opinnäytetyö Humanistinen

Lisätiedot

Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta

Ratkaisujen Suomi. Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta Ratkaisujen Suomi Neuvottelutulos strategisesta hallitusohjelmasta 27.5.2015 SISÄLLYS 1 SUOMEN TULEVAISUUDEN VISIO: SUOMI 2025 YHDESSÄ RAKENNETTU...5 2 TILANNEKUVA...6 2.1 Suomen vahvuudet, heikkoudet,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014. 7/2014 Laki. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014. 7/2014 Laki. alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 2014 7/2014 Laki alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista Annettu Helsingissä 17 päivänä tammikuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille 2012 2015

Valtion kotouttamisohjelma. Hallituksen painopisteet vuosille 2012 2015 Valtion kotouttamisohjelma Hallituksen painopisteet vuosille 2012 2015 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja Konserni 27/2012 Valtion kotouttamisohjelma Hallituksen painopisteet vuosille 2012 2015 Työ-

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013

Suomen arktinen strategia 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 14/2013 Suomen arktinen strategia 2013 Valtioneuvoston periaatepäätös 23.8.2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeen

Keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeen Keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeen yhteinen koontiraportti 5/2015 Valtiovarainministeriön julkaisuja Keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeen yhteinen koontiraportti Valtiovarainministeriön

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Tiivistelmä Suomi on matkalla kohti vähähiilistä ja resurssitehokasta yhteiskuntaa ja kestävää taloutta. Tämän toteuttamisessa

Lisätiedot

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen

Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen 14/2014 Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014 14/2014 Avoin ja yhdenvertainen osallistuminen Valtioneuvoston demokratiapoliittinen selonteko 2014

Lisätiedot

Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus

Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus Puolustusministeriön tulevaisuuskatsaus www.defmin.fi PUOLUSTUSMINISTERIÖN TULEVAISUUSKATSAUS JOHDANTO... 2 1. TULEVAISUUDEN MUUTOSTEKIJÖIDEN VAIKUTUKSIA PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALAN KEHITYKSEEN...

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN, PIETARSAAREN JA OULUN ETELÄISEN ALUEEN KORKEAKOULURAKENTEEN KEHITTÄMINEN

KESKI-POHJANMAAN, PIETARSAAREN JA OULUN ETELÄISEN ALUEEN KORKEAKOULURAKENTEEN KEHITTÄMINEN KESKI-POHJANMAAN, PIETARSAAREN JA OULUN ETELÄISEN ALUEEN KORKEAKOULURAKENTEEN KEHITTÄMINEN Selvitys/kehittämisraportti Professori Jorma Rantanen 31.1.2009 Saatteeksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen kyberturvallisuusstrategia

Suomen kyberturvallisuusstrategia Suomen kyberturvallisuusstrategia Valtioneuvoston periaatepäätös 24.1.2013 1 Sisällys 1. Johdanto...1 2. Kyberturvallisuuden visio...3 3. Kyberturvallisuuden johtaminen ja kansallinen koordinaatio...4

Lisätiedot

Hyvä medialukutaito. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Undervisnings- och kulturministeriet. Suuntaviivat 2013 2016

Hyvä medialukutaito. Opetus- ja kulttuuriministeriö. Undervisnings- och kulturministeriet. Suuntaviivat 2013 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Undervisnings- och kulturministeriet Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:11 Hyvä medialukutaito Suuntaviivat 2013

Lisätiedot

S uomen perustuslaki 11.6.1999/731

S uomen perustuslaki 11.6.1999/731 S uomen perustuslaki 11.6.1999/731 Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 :ssä määrätyllä tavalla, säädetään: 1 luku Valtiojärjestyksen perusteet 1 Valtiosääntö S uomi

Lisätiedot

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi

Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi Kunnat turbulenssissa Millainen on tulevaisuuden kunta? Tulevaisuuden kunta asiantuntijatyöryhmän keskustelupaperi Joulukuu 2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin

Lisätiedot

Marja Vaarama TYÖPAPERI. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan

Marja Vaarama TYÖPAPERI. Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan Marja Vaarama TYÖPAPERI Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään hyvinvointiyhteiskuntaan 18 2013 Työpaperi 18/2013 Kaikenikäisille Hyvä Suomi Sukupolvipolitiikalla

Lisätiedot