DRAFT SUHAT-HANKKEEN YKSIKÖIDEN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI: DEA-ANALYYSI SUHAT-YKSIKÖIDEN TEHOKKUUDESTA. Ekqvist Marko PALO/PAKE THL.

Transkriptio

1 SUHAT-HANKKEEN YKSIKÖIDEN TEHOKKUUDEN ARVIOINTI: DEA-ANALYYSI SUHAT-YKSIKÖIDEN TEHOKKUUDESTA Ekqvist Marko PALO/PAKE THL DRAFT TIIVISTELMÄ DEA-analyysiä (Data Envelopmenti Analysis) on käytetty varsin laajasti kuntasektorin toiminnan tehokkuustarkasteluissa. Tässä selvityksessä tarkastellaan SUHAT-hankkeen yhteydessä kerättyä aineistoa ja siihen sovellettua DEA-analyysiä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan vuosien aineistoja siten, että aikasarja on jaettu kahteen kolmen vuoden poikkileikkausjaksoon. Aineistosta on laskettu panos- ja tuotosmuuttujien osalta kummankin jakson summamuuttujat, joiden perusteella on toteutettu DEAanalyysi. Aineiston aggregointi ajallisesti useamman vuoden ajalta antaa luotettavamman tuloksen ja paremman lähtökohdan tehokkuudessa(efficiency) ja vaikuttavuudessa(effectiveness, impressiveness) tapahtuneisiin muutoksiin. Molemmille aikajaksoille on laskettu DEA1(tuotannollinen tehokkuus) ja DEA2(tekninen tehokkuus) tehokkuusindeksit. Tässä selvityksessä on myös tehty vaikuttavuustarkastelu liittämällä vaikuttavuutta kuvaava indeksi yhdeksi DEA-mallin muuttujaksi. Asiasanat: DEA, tuottavuus, tehokkuus, tehokkuusrintama, kustannustehokkuus, vaikuttavuus, suun terveydenhuolto. 1. JOHDANTO Tässä selvityksessä DEA analyysi toteutettiin kahdella eri tarkastelunäkökulmalla. Ensimmäisessä tarkastelussa tuotosmuuttujina olivat hoidossa käyneet potilaat ikäryhmittäin. Vastaavasti panosmuuttujana käytettiin keskimääräisiä kokonaiskustannuksia. Tämä ns. sotu-tehokkuus (DEA1) tarkastelu antaa tulokseksi indeksiluvun, joka kuvaa tuotannollista tehokkuutta tarkastelujakson aikana suhteessa muihin samassa tarkastelussa oleviin yksiköihin. Tuotannollisesti tehokkaat yksiköt saavat indeksiarvon yksi (1). Toinen tarkastelunäkökulma kuvaa ns. teknistä tehokkuutta (DEA2), jossa tuotosmuuttujana ovat painotetut toimenpiteet ja panosmuuttujina henkilökunnan lukumäärät henkilöstöryhmittäin. Satunnaisvaihtelun eliminoimiseksi on panos- ja tuotosmuuttujat laskettu kahden ajanjakson summamuuttujina, joissa kummankin ajanjakson pituus on kolme vuotta. Tässä tutkimuksessa on myös tarkasteltu vaikuttavuusmuuttujan (impressiveness) vaikutusta tehokkuuslukuihin. Vaikuttavuusmuuttujaksi on valitty DMF ja D-indeksien avulla laskettu muuttuja. Tulostauluissa vaikuttavuustarkastelussa mukana olevat mallit on merkitty vastaavasti DEA1 e ja DEA2 e. 2. AINEISTON KÄSITTELY DEA-mallissa käytetty aineisto on saatu summaamalla vuosien ja panos- ja tuotosmuuttujat yhteen. Malleihin valitut muuttujat on esitetty taulukossa 1. Perusmalliajon lisäksi on laskettu kummankin tehokkuusindeksit ottamalla huomioon eri aikajaksojen vaikuttavuusmuuttujat. Vaikuttavuusindeksit laskettiin yksikkökohtaisesti. DMF-summamuuttujassa käytettiin SUHATarkistotietokannan kokonaissummaa eri ikäryhmissä 0-17 vuotiaat. Kyseisen indeksin nimittäjään laskettiin kunkin ikäryhmän tuktimusten ja tarkastusten summat. DMF indeksi laskettiin kaavan (1) avulla. ΣDMF DMF ind = (ΣEHL tutk + ΣHL tutk + ΣSHG tark + ΣHH tark ) (1) missä ΣEHL tutk erikoishammaslääkäritutkimukset, ΣHL tutk hammaslääkäritutkimukset, ΣSHG tark suuhygienistien tarkistukset ja ΣHH tark hammashoitajien tarkistukset. Yli 18 vuotiaiden ikäryhmistä oli saatavilla D-indeksiarvot 25v, 35v, 50v ja 65v. Näistä ja edellä kuvatun DMF ind -indeksin lukuarvoista laskettiin yksikkökohtaiset keskiarvot. D-indeksiarvo laskettiin kaavalla (2). D ind = 1 n n D i = i=1 (D Dn) n Näin saimme muodostettua vaikuttavuusindeksin, jonka avulla voimme tarkastella kyseisessä muuttujassa tapahtuneita muutoksia eri tarkastelujaksoilla. Vaikuttavuusindeksi syötettiin DEAmalleihin samalla tavoin kuin tehtäisiin haittamuuttujien suhteen eli kyseisen lukuarvon käänteisarvona. Tähän päädyttiin, koska muuttujan luonteesta johtuen pienin omainaisarvo tarkoittaa hoitoi-suuden suhteen parempaa suunterveydentilaa. Taulukoissa on käytetty merkintää DEA e, kun tarkoitetaan sellaista tehokkuusindeksiä, jonka laskennassa on käytetty vaikuttavuusindeksiä. Vaikuttavuusindeksi syötettiin DEA-malliin kaavan (3) muodossa. (2) 1 e i = 1 ( n n i,j=1 DMFj + Di) (3) Tulostauluikoissa on esitetty DEA -laskennan tulokset siten, että DEA1 -mallin tuotosmuuttujat on summattu yhdeksi muuttujaksi ja vastaavasti DEA1 -mallin panosmuuttujina olevat henkilöstöresurssit on yhdistetty samaan muuttujaan.

2 Table 1: DEA1-mallissa käytetyt panos- ja tuotosmuuttujat Σ Panokset Σ Tuotokset Käyttökustannukset (eur) Sotut 0-5v Sotut 6-17v Sotut 18-45v Sotut 46-64v Sotut 65-74v Sotut 75v- Vaikuttavuusindeksi Table 2: DEA2-mallissa käytetyt panos- ja tuotosmuuttujat Σ Panokset EHL (htv) HL (htv) SHG (htv) HH (htv) Muu henkilöstö (htv) Σ Tuotokset Painotetut toimenpiteet (lkm) Vaikuttavuusindeksi Fig. 1: DEA1 Tehokkuusrintama vuosijaksolla MENETELMÄT Tässä selvityksessä on käytetty DEA-mallia (Data Envelopment Analysis) [1]. DEA:n avulla voidaan määrittää tarkasteluyksiköiden (DMU Decision making Unit) suhteellinnen tehokkuus. DEA malliin voidaan lähötietoina syöttää eri yksiköissä olevia muuttujia. Tätä voidaankin pitää yhtenä DEA laskennan etuna. Muunnoksia ei tarvita, vaan riittää kun lukuarvot syötetään sellaisenaan mallin käsiteltäväksi. DEA laskenta tuottaa tarkastelujakson yksiköistä tehokkuusluvun. Ajanjakson tehokkaimmat yksiköt saavat lukuarvon yksi. 4. TULOKSET DEA -malliajot tuotettiin R-ohjelmalla Benchmarking -ohjelmakirjaston avulla. Kyseisen ohjelmakirjaston avulla voidaan tehokkuuslukujen lisäksi tuottaa tarkasteltavasta aineistosta kuvaajat. Ohjelmakirjasto tarjoaa myös mahdollisuuden analysoida tarkemmin vertailtavia yksiköitä. Mallin avulla voidaan tarkastella erityisesti niiden yksiköiden tuotosmuuttujia, jotka eivät yltäneet tehokkuusrintamalle. Ohjelma laskee tuotosmuuttujille optimiarvot, jotka yksiköiden tulisi toteuttaa saavuttaakseen tarkastelujakson aikana tehokkuusrintaman tai pyrkiäkseen tehokkaampaan tulokseen toiminnassaan DEA1 tehokkuusluvut Vuosijakson keskimääräiseksi DEA1 tehokkuusluvuksi saatiin (N=38). Tehokkuusrintaman saavutti tästä joukosta 8 yksikköä. Tehokkuusrintama on esitetty kuvassa 1 Tehokkuusjakaumat on esitetty taulukossa 3. Vastaavasti tehokkuusjakaumakuvio on esitetty kuvassa 2. Vuosijakson keskimääräiseksi DEA1 tehokkuusluvuksi saatiin (N=40). Tehokkuusrintaman saavutti tästä joukosta 8 yksikköä. Tehokkuusrintamakuvio on esitetty kuvassa 3. Tehokkuusjakaumat on esitetty taulukossa 4. Vastaavasti tehokkuusjakaumakuvio on esitetty kuvassa DEA2 tehokkuusluvut Vuosijakson keskimääräiseksi DEA2 tehokkuusluvuksi (tekninen tehokkuus) saatiin (N=39). Tehokkuusrintaman Fig. 2: DEA1 Tehokkuusjakauma vuosijaksolla Fig. 3: DEA1 Tehokkuusrintama vuosijaksolla saavutti tästä joukosta 6 yksikköä. Tehokkuusrintama on esitetty kuvassa 5 Tehokkuusjakaumat on esitetty taulukossa 5. Vastaavasti tehokkuusjakaumakuvio on esitetty kuvassa 6.

3 Table 3: DEA1-mallin tehokkuusjakaumat E < E < E < E < E < E < E < E < E < E = Fig. 4: DEA1 Tehokkuusjakauma vuosijaksolla Table 4: DEA1-mallin tehokkuusjakaumat E < E < E < E < E < E = Fig. 5: DEA2 Tehokkuusrintama vuosijaksolla Table 5: DEA2-mallin tehokkuusjakaumat E < E < E < E < E < E < E < E = Fig. 6: DEA2 Tehokkuusjakauma vuosijaksolla Vuosijakson keskimääräiseksi DEA2 tehokkuusluvuksi saatiin (N=41). Tehokkuusrintaman saavutti tästä joukosta 8 yksikköä. Tehokkuusrintamakuvio on esitetty kuvassa 7. Tehokku-

4 usjakaumat on esitetty taulukossa 6. Vastaavasti tehokkuusjakaumakuvio on esitetty kuvassa 8. Table 6: DEA2-mallin tehokkuusjakaumat E < E < E < E < E < E < E < E = Fig. 7: DEA2 Tehokkuusrintama vuosijaksolla Fig. 8: DEA2 Tehokkuusjakauma vuosijaksolla DEA1 YKSIKKÖKOHTAISTEN TULOSTEN TARKASTELUA Taulukkoon 7 on koottu DEA1 -malliajon tulokset yksikkökohtaisesti. Taulukon DEA1(1) ajo sisältää tuotosmuuttujina oman toiminnan potilaskäynnit kolmen vuoden summatietona (sotut) ikäryhmittäin kukin omana tuotosmuuttujanaan (0-5v, 6-17v, 18-45v, 46-64v, 65-74v ja yli 75v). Panosmuuttujana on yksikkökohtaiset käyttökustannukset summattuna kolmen vuoden ajalta ( ). DEA1(2) malliajo sisältää samat panos- ja tuotosmuuttujat kuin ensinmainittu, mutta tähän ajoon on tuotosmuuttujaan lisätty myös vaikuttavuusmuuttuja e i, jonka laskenta on esitetty kaavassa (3). DEA1(3) malliajossa on tuotosmuuttujat summattu yhteen siten, että ikäryhmäkohtaiset yksikkökohtaiset (DMU) muuttujat on laskettu yhteen muuttujaan. Tässä malliajossa vaikuttavuusindeksiä e i on käytetty yhtenä tuotosmuuttujana. Table 7: DEA1-malliajon tulostaulukko tarkastelujaksolla id DMU DEA1(1) DEA1(2) DEA1(3) 1 Espoo 1,00 1,00 1,00 2 Helsinki 1,00 1,00 1,00 3 Hyvinkää 0,70 0,72 0,65 4 Hämeenlinna 0,87 0,89 0,65 5 Imatra 0,69 0,69 0,64 6 Joensuu 0,75 0,83 0,75 7 Jyväskylä 0,27 0,28 0,19 8 Kaarina-Piikkiö 0,78 0,78 0,75 9 Suupohja ) 0,77 0,77 0,62 10 Kemi 1,00 1,00 1,00 11 Kerava 0,68 0,68 0,46 12 Kirkkonummi 1,00 1,00 1,00 13 Kotka 0,68 0,73 0,55 14 Kuopio 0,94 0,94 0,91 15 Lahti 1,00 1,00 1,00 16 Eksote 0,45 0,45 0,39 17 Lohja 0,88 0,89 0,75 18 Loimaa 1,00 1,00 0,87 19 Mikkeli 1,00 1,00 0,91 20 Oulu 0,88 0,92 0,86 21 Paimio-Sauvo 1,00 1,00 0,78 22 Oiva 0,95 0,95 0,61 23 Pori 0,87 0,87 0,80 24 Päijät-Häme 1,00 1,00 0,77 25 Raahe 0,61 0,62 0,55 26 Raisio 0,96 1,00 1,00 27 Rauma 0,35 0,35 0,29 28 Riihimäki 0,79 0,79 0,68 29 Salon seutu 0,77 0,77 0,56 30 Savonlinna 1,00 1,00 0,88 31 Seinäjoki 1,00 1,00 1,00 32 Tampere 1,00 1,00 1,00 33 Turku 0,96 1,00 0,95 34 Tuusula 0,64 0,64 0,58 35 Vantaa 0,98 1,00 0,92 36 Varkaus 0,71 0,71 0,48 37 YTHS 1,00 1,00 0,93 38 Ylöjärvi 1,00 1,00 1,00

5 Table 9: DEA1-malliajon tulostaulukko tarkastelujaksolla Table 8: DEA1-malliajon tulostaulukko tarkastelujaksolla id DMU DEA1(1) DEA1(2) DEA1(3) 1 Espoo 1,00 1,00 1,00 2 Heinola 0,92 0,92 0,78 3 Helsinki 1,00 1,00 1,00 4 Hyvinkää 0,72 0,72 0,61 5 Hämeenli 0,84 0,84 0,56 6 Imatra 0,90 0,90 0,76 7 JIK ky 0,73 0,73 0,62 8 Jyväskylä 0,92 0,92 0,82 9 Kaksineuvoinen 1,00 1,00 1,00 10 Kauhajoki 0,95 0,95 0,85 11 Kerava 0,69 0,69 0,60 12 Kirkkonummi 0,91 0,92 0,60 13 Kotka 0,84 0,84 0,74 14 Kuopio 1,00 1,00 1,00 15 Lahti 1,00 1,00 0,90 16 Lappeenranta 0,74 0,74 0,57 17 Lohja 0,77 0,77 0,68 18 Loimaa 0,84 0,84 0,67 19 Mikkeli 0,72 0,72 0,62 20 Nurmijärvi 0,87 0,92 0,74 21 Oulu 1,00 1,00 1,00 22 Paimio-Sauvo 1,00 1,00 1,00 23 Karviainen 1,00 1,00 1,00 24 Oiva 1,00 1,00 0,87 25 Pori 0,74 0,75 0,66 26 Päijät-Häme 1,00 1,00 0,69 27 Raahe 0,61 0,61 0,55 28 Raisio 0,66 0,66 0,56 29 Rauma 0,66 0,66 0,55 30 Riihimäki 0,88 0,89 0,66 31 Rovaniemi 0,73 0,73 0,68 32 Salon seutu 0,81 0,81 0,58 33 Seinäjoki 1,00 1,00 0,89 34 Tampere 1,00 1,00 1,00 35 Turku 0,97 0,97 0,92 36 Tuusula 0,61 0,62 0,56 37 Vantaa 1,00 1,00 0,99 38 Varkaus 0,73 0,73 0,55 39 YTHS 1,00 1,00 1,00 40 Ylöjärvi 0,99 0,99 0,90 DEA1 tehokkaat DEA1 seuraajat ,7,8,9,11,16,18,21,22,27,30,34, ,4,5,6,7,8,9,11,13,14,15,16,17,18,21,22,23,25,27,28,29,30,3 26 7,8,11,13,16,18,20,24,30, ,4,6,14,15,17,19,23,25,28, ,15,19,20,23,24,33,35, ,4,6,13,17,19,20,24,25,28,29, DEA1(3) malliajon lähempää tarkastelua DEA mallilla voidaan tarkastella tehokkuusrintamalla olevien yksiköiden lisäksi niitä yksiköitä, joiden toiminnassa on läheisiä piirteitä tehokkaisiin yksiköihin, mutta jotka eivä jostain syystä ole yltäneet vielä tehokkuusrintamalle. Taulukon 9 yksikkölistauksesta voidaan tarkastella niitä yksiköitä, jotka mallilaskennan mukaan voisivat hyötyä tehokkaaksi määritetyn yksikön toimintoja seuraamalla. Taulukkoon on koottu DEA1(3) malliajon tehokkaaksi määrittämät yksiköt ja niiden seurantayksiköt. Taulukon antamia tuloksia ei ole analysoitu vielä tarkemmin ja sen antamia tuloksia voidaan pitää vain suuntaa antavina DEA1(3) säästöpotentiaali DEA malli tarjoaa myös tarkasteluasetelman säästöpotentiaalien tutkintaan. Halutaan esimerkiksi tietää millä panosten tai tuotosten yhdistelmällä olisi päästy tehokkuusrintamalle. DEA1 -mallin suhteen voidaan esimerkiksi laskea yksikkökohtaisesti, kuinka paljon voitaisiin säästää mikäli tuotannollinen tai tekninen tehokkuus olisi ollut optimaallista DEA1(3) tuotosmuuttujien optimointi Tehokkuusrintaman alapuolella olevien yksiköiden on mahdollista päästä tehokkuusrintamalle kahdella eri mekanismilla. Ensimmäinen vaihtoehto on pitää kustannukset samalla tasolla ja tuottaa samaan aikaan enemmän tuotoksia. Toinen vaihtoehto on vähentää panoksia (resursseja) ja tuottaa vähintään sama määrä tai enemmän tuotoksia. 6. DEA2 YKSIKKÖKOHTAISTEN TULOSTEN TARKASTELUA Taulukkoon 10 on koottu DEA2 -malliajon tulokset yksikkökohtaisesti. Taulukon DEA2(1) ajo sisältää tuotosmuuttujana painotetut toimenpiteet summattuna yksiköittäin kolmen vuoden ajalta. Panosmuuttujana on yksikkökohtaiset henkilöstöresurssit henkilöstöryhmittäin summattuna kolmen vuoden ajalta ( ). DEA1(2) malliajo sisältää samat panos- ja tuotosmuuttujat kuin ensinmainittu, mutta tähän ajoon on tuotosmuuttujaan lisätty myös vaikuttavuusmuuttuja e i, jonka laskenta on esitetty kaavassa (3). DEA1(3) malliajossa on panosmuuttujat summattu yhteen siten, että yksikkökohtaiset (DMU) henkilöstömäärämuuttujat on laskettu yhteen muuttujaan. Tässä malliajossa vaikuttavuusindeksiä e i on käytetty yhtenä tuotosmuuttujana. Samoin kuin DEA1 ajossa on taulukon 10 muuttujaan DEA2(3) laskennassa hyödynnetty vaikuttavuusindeksiä. Taulukkoon 11 on koottu vuosijakson DEA-malliajon tulokset.

6 Table 10: DEA2-malliajon tulostaulukko tarkastelujaksolla id DMU DEA2(1) DEA2(2) DEA2(3) 1 Espoo 0,88 1,00 0,86 2 Heinola 1,00 1,00 0,97 3 Helsinki 1,00 1,00 1,00 4 Hyvinkää 0,92 0,92 0,75 5 Hämeenlinna 0,81 0,82 0,70 6 Imatra 1,00 1,00 0,67 7 Joensuu 1,00 1,00 0,83 8 Jyväskylä 0,88 0,89 0,73 9 Kaarina-Piik 0,85 0,87 0,76 10 Suupohja 1,00 1,00 0,59 11 Kemi 1,00 1,00 1,00 12 Kerava 0,85 0,85 0,80 13 Kirkkonummi 1,00 1,00 0,71 14 Kotka 0,98 0,99 0,70 15 Kuopio 0,99 0,99 0,95 16 Lahti 1,00 1,00 0,91 17 Eksote 0,84 0,84 0,74 18 Lohja 0,82 0,84 0,73 19 Loimaa 1,00 1,00 0,83 20 Mikkeli 1,00 1,00 0,75 21 Oulu 1,00 1,00 0,84 22 Paimio-Sauvo 1,00 1,00 0,78 23 Oiva 1,00 1,00 0,86 24 Pori 0,87 0,87 0,75 25 Päijät-Häme 1,00 1,00 0,84 26 Raahe 0,97 0,97 0,65 27 Raisio 1,00 1,00 1,00 28 Rauma 0,58 0,58 0,35 29 Riihimäki 1,00 1,00 0,72 30 Salon seutu 1,00 1,00 1,00 31 Savonlinna 1,00 1,00 1,00 32 Seinäjoki 1,00 1,00 0,88 33 Tampere 1,00 1,00 1,00 34 Turku 0,94 1,00 0,84 35 Tuusula 0,89 0,89 0,79 36 Vantaa 0,99 1,00 0,87 37 Varkaus 0,99 0,99 0,80 38 YTHS 1,00 1,00 0,93 39 Ylöjärvi 1,00 1,00 1,00 Table 11: DEA2-malliajon tulostaulukko tarkastelujaksolla id DMU DEA2(1) DEA2(2) DEA2(3) 1 Espoo 0,93 0,93 0,86 2 Heinola 1,00 1,00 0,89 3 Helsinki 1,00 1,00 1,00 4 Hyvinkää 0,61 0,61 0,49 5 Hämeenlinna 0,93 0,93 0,71 6 Imatra 0,89 0,89 0,70 7 JIK ky 1,00 1,00 0,71 8 Jyväskylä 0,75 0,75 0,73 9 Kaksineuv 1,00 1,00 1,00 10 Kangasala 0,81 0,81 0,65 11 Suupohja 1,00 1,00 0,61 12 Kerava 0,81 0,81 0,79 13 Kirkkonummi 0,96 0,96 0,75 14 Kotka 0,49 0,49 0,44 15 Kuopio 1,00 1,00 1,00 16 Lahti 1,00 1,00 1,00 17 Eksote 0,86 0,86 0,74 18 Lohja 0,73 0,73 0,67 19 Loimaa 0,98 0,98 0,80 20 Mikkeli 0,97 0,97 0,81 21 Nurmijärvi 0,95 0,96 0,70 22 Oulu 1,00 1,00 0,97 23 Paimio-Sauvo 1,00 1,00 1,00 24 Karviainen 1,00 1,00 0,82 25 Oiva 0,97 0,97 0,92 26 Pori 0,89 0,89 0,86 27 Päijät-Häme 0,79 0,79 0,62 28 Raahe 0,77 0,77 0,63 29 Raisio 1,00 1,00 1,00 30 Rauma 1,00 1,00 1,00 31 Riihimäki 1,00 1,00 0,69 32 Rovaniemi 0,83 0,83 0,68 33 Salon seutu 1,00 1,00 1,00 34 Seinäjoki 1,00 1,00 0,95 35 Tampere 0,89 0,89 0,85 36 Turku 0,75 0,76 0,66 37 Tuusula 0,94 0,94 0,83 38 Vantaa 1,00 1,00 1,00 39 Varkaus 1,00 1,00 0,77 40 YTHS 0,81 0,82 0,36 41 Ylöjärvi 1,00 1,00 0,99

7 7. JOHTOPÄÄTÖKSET DEA mallinnuksen avulla voidaan täydentää ja tutkia tarkemmin eri ajanjaksojen tuotosten ja panosten vaikutusta tehokkuuteen. Tässä työssä toteutettiin seurantajaksojen kesken tehokkuusvertailut koko aineistosta saatujen tunnuslukujen avulla. Tämän lisäksi tarkasteltiin yksiköitten tunnuslukuja eri malliasetelmilla. Vaikuttavuustarkastelua varten laskettiin hoitoisuusindeksi yksikkötasolla, jonka perusteella saatiin DEA-laskentaan uusi vaikuttavuutta kuvaava tuotosmuuttuja. DEA1 tehokkuustarkastelun vaikuttavuusindeksin huomioonottavassa mallilaskennassa 17 yksikköä (N=32) kasvatti tai piti ennallaan tehokkuuslukunsa. Tavanomaisessa mallitarkastelussa saman tai paremman tuloksen saavutti yhteensä 20 yksikköä. Tarkastelujaksojen välillä DEA1 tehokkuus, jossa oli huomioitu vaikuttavuusmuuttuja kasvoi hienoisesti (0,75 0,77). DEA2 eli tekninen työvoimapanoksen tehokkuus laski vastaavasti saman verran tässä vaikuttavuustarkastelussa (0,82 0,80). Perinteisessä DEA1 tarkastelussa (ilman vaikuttavuuskomponenttia) kasvua oli kolme prosenttia (0,84 0,87) Vaikuttavuusmuuttujan mukaanotto vähensi kummassakin tapauksessa tehokkuusrintaman saavuttaneita yksiköitä perinteiseen laskentamalliin verrattuna. Työn aikana saadut DEA mallin tuottamat tulokset ovat jatkossa vertailupohjana, kun DEA-mallia sovelletaan koko valtakunnan aineistoon. Tämän johdosta referenssilukujen tuottaminen tästä aineistosta on hyvä lähtökohta kun tarkastellaan ja tehdään jatkossa vertailuja myös muihin yksiköihin, kuin SUHAT-hankkeessa mukana olevien toimintyksiköiden kesken. 8. LÄHTEET [1] P. Bogetoft and L. Otto (2011), Benchmarking with DEA and SFA, R package version 0.20.