Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot. fi

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Yhdenvertaisuusvaltuutet un toimisto Pamela Sarasmo fi 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Yhdenvertaisuusvaltuutettu kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Uudistuksen tavoitteet Esitysluonnoksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, parantaa palvelujen yhdenvertaisuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta sekä pienentää palveluista aiheutuvia kustannuksia 3 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu katsoo olevan selvää, että uudistuksen kustannustavoite aiheuttaa lisähaastetta sille, että myös uudistuksen muut tavoitteet, kuten yhdenvertaisuuden parantuminen, saataisiin käytännössä toteutettua. Yhdenvertaisuuden lisääntymisen varmistamiseksi uudistuksessa tulee jatkossa kiinnittää vakavaa huomiota siihen, miten uudistus toteutuessaan huomioisi eri asiakkaat hdän moninaisine ominai-suuksineen. Uudistuksen vaikutuksia on esitysluonnoksessa arvioitu kattavasti useastakin eri näkökulmasta katsottuna (ks. luku 4). Näyttää kuitenkin siltä, että uudistuksen tavoitteena olevaa yhdenvertaisuutta on arvioitu tässä

2 vaiheessa melko suppeasti. Esitysluonnoksessa yhdenvertaisuusvaikutuksia on käsitelty rajallisesti lähinnä kielellisten oikeuksien sekä suku-puolivaikutusten osalta, vaikka ymmärryksemme mukaan esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on arvioinut muistakin näkökulmista yhdenvertaisuuden toteutumista. Yhdenvertaisuusvaltuutettu painottaa, että näin valtavan uudistuksen ollessa kyseessä, on sen jatkovalmistelussa tehtävä kattava ja perusteellinen yhdenvertaisuusvaikutusten arviointi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu nostaa seuraavassa esille joitakin havaitsemiaan yhdenvertaisuusriskejä Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

3 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

4 9. 7. Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

5 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää maakunnan ja sen alueen kuntien neuvotteluvelvollisuutta tärkeänä (3:15 ). Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden siirtyessä maakuntien järjestämisvastuulle, voidaan nähdä riskinä että tietyt palvelut, joita nykyään hoidetaan yhtstyössä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kunnan muiden toimijoiden kanssa, jäävät uudistuksen jälkeen nykyistä hkommalle sijalle. Jotta näin kävisi, olisi varmistettava, että maakuntien ja kuntien yhtstoiminta tulee olemaan selkeää kaikille osapuolille erityisesti silloin, kun on kysymys maakuntien ja kuntien jaetusta tai päällekkäisistä vastuista. Päällekkäisten vastuiden osalta yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa nostaa perustelutekstssä mainittujen esimerkkien oheen erityisryhmien liikuntapalvelut. Nykyisellään erityisryhmien liikuntapalveluja järjestävät kunnat, erityisryhmien liikuntajärjestöt, sosiaali- ja terveydenhuollon laitokset sekä esimerkiksi koulut. Myös jatkossa on varmistettava, että vammaisten henkilöiden, pitkäaikaissairaiden ja ikääntynden mahdollisuudet harrastaa liikuntaa julkisissa palveluissa vät jää ainoastaan erityispalveluiden varaan. Kuntien liikuntapalveluita on jatkossakin kehitettävä sekä puittltaan että valikoimaltaan esteettömiksi ja saavutettaviksi. Maakuntavaltuuston tehtävien osalta yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa tuoda esille huolensa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista. Maakuntalakiluonnoksen mukaan maakuntavaltuusto päättäisi palveluista ja muista suorittsta perittävien maksujen ylsistä peruststa sekä maakunnan järjestämisvastuulle kuuluvista palveluista perittävistä asia-kasmaksuista (4:16.2/8 ). Kun huomioidaan uudistukselle asetettu 3 miljardin euron säästötavoite sekä linjaukset asukkaiden kokonaisverotuksen pysyttämisestä entisellään, saattaa maakunnissa esiintyä painetta asiakasmaksujen korotuksiin. On selvää, että asiakasmaksujen korotukset kohdentuisivat ankarasti vähävaraisiin sekä monia eri palveluita tarvitseviin asiakkaisiin. Yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää kannatettavana maakuntalakiluonnoksen 26 :ää, jonka mukaan maakunnan vaikuttamistoimielimiksi on asetettava ainakin maakunnan nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Edelleen yhdenvertaisuusvaltuutettu pitää kannatettavana, että maakuntalakiluonnoksen 6 :ssä maakunnille annetaan alueellisia romaniasiain neuvottelukuntia sekä romaniasioita koskevia tehtäviä. Valtuutettu katsoo kuitenkin, että vähemmistökielen vaikuttamistoimielimessä (5:27 ) olisi syytä huomioida suomen, ruotsin ja saamen kielten lisäksi myös viittomakieli viittomakielilain (359/2015) ja YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimuksen mukaisesti Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin

6 Avoimet vastaukset: Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin

7 Avoimet vastaukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

8 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koskevan 4 :n 2 momentin mukaan sosiaali- ja terveyspalveluja toteutettaessa on edistettävä esteettömyyttä. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa, että sosiaali- ja terveyspalveluissa olisi sekä edistettävä että huomioitava esteettömyys. Säännöksen perusteluiden osalta valtuutettu ehdottaa, että siellä mainittaisiin viranomaisen ja palvelun tarjoajan velvollisuus tehdä asianmukaisia ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavia kohtuullisia mukautuksia yhdenvertaisuuslain (1325/2014) 15 :n edellyttämällä tavalla, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada palveluita. Palvelujen kieltä koskevan 6 :n osalta yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa seuraavaa: Ruotsinkielisten asiakkaiden mahdollisuuteen saada palvelua omalla äidinkielellään on uudistuksen jatkotyöstämisessä kiinnitettävä erityistä huomiota: esitysluonnoksen mukaan 18 maakunnasta kuudesta tulisi kaksikielinen maakunta eli maakunta, josta lakisäätsesti tulee saada palvelua myös ruotsiksi. Niin ikään saamenkielisen väestön kielelliset oikeudet on pystyttävä turvaamaan erityisesti saamelaisten kotiseutualueella niin pohjoissaamen, inarinsaamen kuin koltansaamen osalta. Edelleen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota viittomakielisten asiakkaiden oikeuteen saada sosiaalija terveydenhuollossa asianmukaista tulkkauspalvelua: kaikilla palvelujentarjoajilla ole suinkaan riittävästi tietoa tai ymmärrystä kielellisistä oikeuksista, esimerkiksi tulk-kauspalveluiden hankkimisen osalta tai siitä, miten kohdataan tulkkauspalvelua käyttävä asiakas.

9 Asiakkaan valinnanvapautta koskevan 12 :n mukaan maakunnan on järjestettävä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut siten, että asiakkaalla on mahdollisuus valita palvelun tuottaja siten kuin siitä erikseen säädetään. Yhdenvertaisuusvaltuutettu haluaa painottaa, ett vammaisia henkilöitä saa jättää valinnanvapauslainsäädännön ulkopuolelle. Niin ikään on tur-vattava valinnanvapauden käyttäminen asianmukaisin tukimuodoin niille vammaisille henkilöille, jotka tarvitsevat tuettua päätöksentekoa. Lisäksi todettakoon, että sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluja on uudistuksen jälkeenkin pystyttävä tarjoamaan kaikille asiakasryhmille. On pidettävä huolta esimerkiksi siitä, ettvät riskit liittyen palveluiden liiallisiin keskittämisiin vammaispalveluiden tai kielivähemmistöjen osalta pääse toteutumaan. Sen varalta, että kohtuutonta keskittämistä kuitenkin esiintyisi, tulisi luoda knoja, miten keskittämisiin voitaisiin puuttua tehokkaalla tavalla ja miten voitaisiin ratkaista keskittämisestä aiheutuvia ongelmia. Yhdenvertaisuusvaltuutettu toteaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain osalta lopuksi, että pitää sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa maakunnassa sääntelevää 36 tärkeänä muun muassa saamenkielisten ja ruotsinkielisten palveluiden kehittämisen osalta Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

10 Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

11 Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? Avoimet vastaukset:

12 Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

13 Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

14 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

15 Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

16 Vapaamuotoiset huomiot verolasta Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

17 Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua? Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. - Yhdenvertaisuusvaltuutettu, joka toimii myös kansallisena ihmiskaupparaportoijana, katsoo tarpeelliseksi kiinnittää huomiota myös ihmiskaupan uhrhin asiakasryhmänä, joka tarvitsee sekä sosiaali- että terveydenhuollon erityispalveluita. Tällä hetkellä voimassa olevan lainsäädännön mukaan (laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta sekä ihmiskaupan uhrin tunnistamisesta ja auttamisesta /746) ihmiskaupan uhrien sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään niin sanotulla kaksijakoisella mallilla. Kunnat järjestävät palvelut uhrlle, joilla on kotikunta Suomessa, kun taas ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä (Joutsenon vastaanottokeskus) järjestää palvelut hlle, joilla ole kotikuntaa Suomessa. Laki takaa ihmiskaupan uhrlle poikkeuksellisen laajat sosiaali- ja terveyspalvelut ja käytäntö on osoittanut, että varsinkin seksuaaliseen hyväksikäytön piiriin joutunden ihmiskaupan uhrien sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on huomattavan suuri erityisesti psyykkisen terveydenhuollon, asumisen ja toimeentulon osalta. Kansallinen ihmiskaupparaportoija katsoo, että ihmiskaupan uhrit ja hdän erityistarpeensa tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksessa. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa on huolehdittava kieltsten turvapaikkapäätösten saanden henkilöiden tarvitsemista palveluista. YhdenvertaisuusvaltuutettuKirsi Pimiä YlitarkastajaPamela Sarasmo

18 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.