MAKASIINI. -uutuudet on otettu hyvin vastaan. Tuotantopanosten ennakkokauppa vauhtiin. Uuden sadon. voitto ratkesi. Raisioagron asiakaslehti

Transkriptio

1 Raisioagron asiakaslehti MAKASIINI Rehut, viljat, tuotantotarvikkeet ja -panokset 4 13 HUIPPUFARMARIkisan voitto ratkesi BENEMILK -uutuudet on otettu hyvin vastaan Tuotantopanosten ennakkokauppa vauhtiin Uuden sadon RUOKINTA- SUOSITUKSET

2 MAKASIINI Ajankuva Jarmo Puputti Raisioagron johtoon...4 Öljykasvituotannon haasteet...4 Jättirehuautot ovat kohta ovellasi...5 Koneagria ja Ruokintaseminaarit...6 Tule ennakkokaupoille...7 Kasvinviljely Huippufarmarikisan voittajat...8 ja kisan tulokset...11 Viljamarkkinakatsaus...12 Lämpimän kesän sadon laatu...14 Sopimuskausi Mikä on AgroVisu?...16 Suunnittele lannoitus etukäteen Nauta Uutta nurmituotantoon...18 Safesil ja Silosolve rehunsäilöntään...19 Benemilk-uutuusrehuvalikoima...20 Benemilk auttaa stressiin...21 Lövstan koetila Ruotsissa...22 Benemilk Robo toimii Wennströmin tilalla...24 Benemilk Black käytössä Kaustisella...25 Kioskista Benemilk Amino TMR:ää 26 Raappanan uusi navetta ihastuttaa 27 Mellit maittavat myös Venäjällä...29 Uudet 100-tonnarit Poro Panostus porotalouteen kannattaa 32 Sika Syntymäpainolla on merkitystä...34 Haapasen tilalla vahvaa yrittäjyyttä 36 Keuhkotulehdukset kuriin...38 Paavon niksinurkka...39 Siipi Kuulumisia Ilmajoelta...40 Analysoi viljat ja päivitä ruokintasuositus...41 Uusi kasvipohjainen rehu toimii hyvin...42 Verkossa Tilaukset kätevästi verkosta...44 Välipala Porosta herkkuja ruokapöytään...45 Uutiset

3 PÄÄKIRJOITUS JULKAISIJA Raisioagro Oy PL 101, Raisio Puh Faksi Sähköposti: VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Bengt-Erik Rosin kaupallinen johtaja Puh Toimituskunta Heikki Alastalo, tuotepäällikkö Juha Anttila, tuotepäällikkö Ilmo Aronen, T&K johtaja Thomas Fagerholm, myyntijohtaja Merja Holma, kehityspäällikkö Marja Hongisto, kehityspäällikkö Jaakko Laurinen, kehityspäällikkö Minna Oravuo, asiakkuuspäällikkö Päivi Volanto, kehitys-/tuotepäällikkö OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET Anne Aura Puh TOIMITUS Team Keskikastari Tmi ULKOASU JA TAITTO Mainostoimisto Uusimäki KANSIKUVA Marjo Keskikastari PAINATUS ForssaPrint ISSN X 39. vuosikerta Seuraava AgroMakasiini ilmestyy helmikuussa Kiitos yhteistyöstä! Minulla on ollut ilo ja etuoikeus työskennellä 35 vuotta teidän tuottajien kanssa. Matkan varrella on ollut tuhansia tuottajatapaamisia tiloilla, tupailloissa, maatalousnäyttelyissä, risteilyillä ja missä milloinkin. Enpä arvannut vuonna 1978, kun aloitin Keski-Pohjanmaalla Rehuraision rehukonsulenttina, millainen työrupeama iloineen ja joskus murheineenkin oli odottamassa. On myönnettävä, että rakennemuutoksen nopeus on välillä hirvittänyt. Huoli maaseudun tyhjenemisestä, edunvalvonnan riittävyydestä ja kotimaisen ruuan tulevaisuudesta on saanut mielen epävarmaksi. Esimerkiksi lypsykarjatilojen määrä on näiden vuosien aikana pudonnut noin tilasta alle tilaan. Tuottavuutta on kuitenkin kaikilla tuotantosuunnilla pystytty kehittämään. Meillä on edelleen elinvoimainen, kestävästi hoidettu ja perheviljelmiin perustuva ruuan alkutuotanto. Toisin kuin eräät poliittiset päättäjät, pidän omavaraisen ruuantuotannon varmistamista yhtenä itsenäisen valtion tärkeimmistä peruspilareista. Lisäksi meillä on mahdollisuus ja jopa moraalinen velvollisuus tuottaa ruokaa vientiin. Yhä suppeamman tuottajajoukon harteilla olevaa ruuantuotantoa ei tule jättää pelkästään markkinatalouden tai EU:n armoille. Yhteisen maatalouspolitiikan ja markkinatalouden nimissä tehdään helposti päätöksiä, joiden vaikutukset voivat olla arvaamattomat tuotannon säilymiselle pidemmällä aikavälillä. Poliittisen päätöksenteon lisäksi korostan suomalaisen kaupan ja kuluttajien vastuuta. Tuottajien ja maaseutuväestön äänellä ei tulevaisuudessa kyetä varmistamaan riittävää edunvalvontaa, vaan tarvitaan laajempi kansallinen yhteisymmärrys. Haluan esittää parhaat kiitokseni teille tuottajille, emännille ja isännille siitä, että olen saanut tehdä työtä teidän parissanne. Työ on ollut mieluisaa, koska olen tunnistanut teidän arvomaailmanne omakseni ja vuosien varrella tämä tunne on vain vahvistunut. Työ aitojen, suorien, tulevaisuuteen uskovien ihmisten kanssa on ollut palkitsevaa. Toivotan tekemisen iloa ja menestystä vaativassa ammatissanne! Onnea ja menestystä myös Raisioagron uudelle toimitusjohtajalle, Jarmo Puputille. Hän saa johdettavakseen hyvän yrityksen, sitoutuneen ja ammattitaitoisen henkilöstön - sekä hienot asiakkaat. Konsta Pylkkäsen sanoin, pysykää käpsäkästi olemisen syrjässä kiinni. Leif Liedes 3

4 AJANKUVA AGRO makasiini 4/13 Jarmo Puputti Raisioagron johtoon Diplomi-insinööri Jarmo Puputti on nimitetty alkaen Raisioagro Oy:n toimitusjohtajaksi ja Raisio-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Jarmo Puputti siirtyy Raision palvelukseen Nokian Raskaat Renkaat Oy:n liiketoiminta- ja toimitusjohtajan tehtävästä, jossa hän on toiminut vuodesta 2008 lähtien. Raisioagron nykyinen toimitusjohtaja Leif Liedes siirtyy Benemilk-projektin neuvonantajaksi ja jatkaa konsernin johtoryhmän jäsenenä. Öljykasvituotannon haasteet vuonna 2014 Öljykasvien viljely on kohdannut monenlaisia vaikeuksia viime vuosina. Olosuhteiltaan kasvukaudet ovat olleet vaikeita ja tuholaiset ovat teettäneet paljon työtä. Haasteita on edessä myös tulevalle kasvukaudelle. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Marjo Keskikastari Neonikotinoideja sisältävien peittausaineiden käyttö on kielletty vuoden 2014 alusta lähtien. Suomen olosuhteisiin ei ole ainuttakaan hyväksyttyä vaihtoehtoa meillä käytettyjen aineiden tilalle. Kansallisesti on kartoitettu vaihtoehtoja tuotannon jatkamiseksi kiel- losta huolimatta. On perustettu tutkimushankkeita, joilla pyritään selvittämään, onko kielletyillä tehoaineilla todellista vaikutusta pölyttäjiin meidän olosuhteissamme ja nimenomaan kun aineet käytetään peittausaineena. Lisäksi on selvitetty niin sanotun poikkeuspykälän käyttöä, joka mahdollistaisi peittausaineiden käytön sallimista ensi kesänä. Tästä poikkeusluvan käyttämisestä päätetään kansallisesti ja päätöstä odotetaan vasta ensi vuoden puolella. Kesän sadon vastaanotto jatkuu Viime kesän rypsi- ja rapsisadot onnistuivat kohtalaisen hyvin. Tuholaiset eivät rokottaneet kasvustoja kohtuuttomasti ja lämmin, aurinkoinen kesä kasvatti kohtuullisen hyvän sadon. Myös puintiolosuhteet olivat erinomaiset. Proteinoilin henkilöstön lomautuksesta huolimatta rypsin ja rapsin ostot sekä vastaanotto jatkuvat normaalisti. Nyt on hyvä hetki toimittaa tehtaalle viime kesän sato. Vastaanottopisteitä ovat kaikki tehdaspaikkakunnat ja tämän lisäksi Kokemäki ja Seinäjoki. Päivän hintanoteeraus löytyy tuttuun tapaan Raisioagron verkkosivuilta. 4

5 Vyöryvätkö jättirekat tiloille? Ajoneuvoyhdistelmien uudet kokonaispainot astuivat voimaan Huikeimmillaan yhdistelmään voidaan jatkossa lastata yli 50 tonnia rehua. TEKSTI Pekka Ahonen Tähän asti 7-akselisen yhdistelmän suurin kokonaispaino on ollut 60 tonnia. Uusi asetus antaa nyt viiden vuoden siirtymäajalla näille yhdistelmille mahdollisuuden 64 tonnin kokonaispainoon. 8-akselinen yhdistelmä voi saavuttaa 68 tonnin ja 9-akselinen jopa 76 tonnin kokonaispainon. Yhdistelmään voidaan siis jatkossa lastata jopa yli 50 tonnia rehua. Todellisuudessa lopputulos tulee olemaan varsin kirjava, koska kantavuuden nousuun vaikuttaa siis akseleiden määrä, ajoneuvon tyhjäpaino, konttien/säiliöiden paino ja renkaat. Jättirehuautojen määrään vaikuttaa myös luonnollisesti kuormia vastaanottavien asiakkaiden määrä, minkälaisen tien takana asiakas asuu ja osuuko matkalle painorajoitettuja siltoja. Irtorehuissa autojen täyttöaste on myös merkittävä tekijä. Pudotuseräkoot ohjaamaan täyttöasteen parantumista Rahtitaulukkomme on rakennettu nykyisille autoille sopiviksi. Uudet superrekat tulevat väistämättä muuttamaan rahtitaulukoitamme. Rahtitaulukkomme maksipudotuserä on tällä hetkellä 30 tonnia ja irtorahdeissa 35 tonnia. Näitä tulee luonnollisesti nostaa, ja irtorahdeissa pudotusrajat on järkevä päivittää neljällä jaolliseksi. Päivitämme irtorehun rahtitaulukoita vuoden vaihteeseen mennessä. Nykyiseen irtorehutaulukkoon tulee kaksi uutta isoa pudotuseräkokoa; yli 42 tonnia ja suurin yli 46 tonnia. Lisäksi muita pudotuseräkokoja tullaan muuttamaan siten, että autojen täyttöaste paranee. Kantavuutta siis saadaan autoihin lisää uudella voimaan tulleella asetuksella, mutta konttien/säiliöiden tilavuus ei kasva, joten täyttöasteen merkitys korostuu jatkossa. Irtorehuauton yhteen lokeroon mahtuu pääosin noin neljä tonnia rehua. Näin ollen täyttöasteen kannalta olisi järkevintä tilata esimerkiksi kuuden tonnin sijaan kahdeksan tonnia kerralla. Myös 15 tonnin tilaus kannattaa jatkossa muuttaa 16 tonnin tilaukseksi. Tällä tavoin kaikki käytettävissä oleva tilavuus saadaan käyttöön. Perusrahteihin korotuksia vuoden vaihteessa Kuljetusalan kustannusindeksin muutokset ovat olleet viime vuosina todella vähäisiä, joten olemme pystyneet säilyttämään rahtitasomme ennallaan kahden vuoden ajan. Tämän vuoden syksystä alkaen on kuitenkin ollut nähtävissä kustannusten nousua, johon valitettavasti joudumme reagoimaan. Tulemme korottamaan perusrahteja vuoden vaihteessa, ja samassa yhteydessä pyrimme huomioimaan yllä olevat muutokset niin, että korotus olisi mahdollisimman minimaalinen täyttöastetta tehostaville määrille. 5

6 AJANKUVA AGRO makasiini 4/13 KoneAgria tarjosi ammattiasiaa KoneAgria-näyttely pidettiin Jyväskylässä Tunnelmat olivat hyvät ja näyttelyn anti koettiin kiinnostavaksi ja hyödylliseksi. Raisioagrollakin oli tänä vuonna kävijöille paljon uutta tarjottavaa. TEKSTI JA KUVA Kimmo Kesälä Laajentunut Benemilk-rehuvalikoima on Raisioagron pääteema syksyllä, joten tuotteista käytiin näyttelyssä vilkasta keskustelua. Tuotevalikoiman laajentuminen koettiin hyvänä asiana. Asiakkaita kiinnosti erityisesti uusien tuotteiden pienempi annostelutarve. Paviljongin auditoriossa järjestettiin myös kaksi ruokintaseminaaria, jossa valotettiin Benemilk-keksinnön taustoja. Kumppanit mukana Neste Oil, Tama ja Trioplast olivat menossa mukana Raisioagron osastolla ja täydensivät vilkkaana käynyttä tuo- tantopanoskauppaa näyttelypäivien aikana. Tama tarjoaa maailman pisimmät ja vahvimmat käärintäverkot moni tarttuikin verkkoon ja hyödynsi näyttelytarjouksen. Myös Trioplastin tunnetut ja toimintavarmat pyöröpaalikalvot sekä uudet aumakalvot tekivät kauppansa näyttelyssä. Neste Oilin tuotteilla saatiin öljyvarastoja täytettyä talven varalta. Siemenkauppa aluillaan Katseet olivat myös jo keväässä, jonne tehtiin siemenvarauksia valmiiksi hyvissä ajoin. Uutuuslajikkeita halutaan perinteisten lajikkeiden rinnalle ja ne olivat tälläkin kertaa kysyttyjä. Muun muassa Salome ja Toria lajikkeet osoittautuivat suosituiksi. Osastollamme arvontaan osallistuneiden kesken arvottiin kaksi Makita työmaaradiota. Onnetar suosi Tero Nikulaista Haukivuorelta ja Antero Toivoa Kalkkiselta. Onnittelut voittajille! Raisioagron väki kiittää kaikkia osastolla käyneitä ja toivottaa hyvää loppuvuotta! Ruokinnan vuosi -seminaarikiertue 2013 Lehmien tuottavuutta parantava ruokinta on aihe, joka kiinnostaa ja saa ihmiset liikkeelle. Raisioagron ja yhteistyökumppaneiden järjestämä seminaarikiertue poimi yhteensä 14 paikkakunnalle mukavasti väkeä, parhaimmillaan marraskuun alussa Lahdessa oli yli 100 maidontuottajaa. Ensimmäiset seminaarit pidettiin Koneagrian yhteydessä lokakuun alkupuolella. Tuottajat ja sidosryhmät saivat kuulla uusinta tietoa lehmien ruokinnasta ja Benemilk-innovaation taustoista. Tilaisuuksissa annettiin myös vinkkejä siitä, miten kuluneen satokauden säilörehua kannattaa täydentää. Seminaarikiertue päättyy Iisalmeen Teksti ja kuvat: Petri Huttunen Raisioagron asiantuntijat Merja Holma ja Juha Anttila luennoivat lehmien ruokinnasta ja asiakkuusvastaavat kertoivat alueen ajankohtaisista asioista. Osassa seminaareista oli myös yhteistyökumppaneita esitelmöimässä muun muassa maitomarkkinoista ja säilörehuasioista. 6

7 Tule ennakkokaupoille hyvissä ajoin Tulojen ja menojen eriaikaisuus on yksi maatalouden taloudenpidon haasteista. Raisioagron ennakkomaksupalvelu on oiva keino tasata tulo- ja arvonlisäverotusta. Ennakkokaupalla varmistat haluamasi tuotteet ja säästät rahaa! TEKSTI Mikko Koski Raisioagro tarjoaa asiakkailleen ennakkomaksupalveluja eli perinteisiä tilinpäätöskauppoja. Ennakkomaksut kannattaa suunnitella jo nyt ja hoitaa alta pois hyvissä ajoin ennen vuodenvaihteen ruuhkaa. Ennakkomaksut verokannan mukaan Ennakkomaksuissa on huomioitava tuoteryhmien väliset erot verokannassa. Mikäli tilalla on tarvetta maksaa sekä 14 että 24 prosentin verokannan mukaisia tuotantopanoksia ennakkoon, on järkevintä tehdä kaksi erillistä ennakkolaskua. Ennen vuodenvaihdetta voi tilata ja maksaa etukäteen nimettyjä tuotantopanoksia. Toinen vaihtoehto on maksaa tietty summa kohdistamatta sitä tarkemmin mihinkään tuotteeseen. Ennakon eli etukäteismaksun loppuessa lähetetään normaali lasku ennakon ylittäneestä summasta. Ota yhteyttä asiakkuusvastaavaasi Mahdollisen ennakkomaksun suorittaminen kannattaa aloittaa keskustelemalla oman asiakkuusvastaavan kanssa. Hän neuvoo ennakkoon liittyvissä käytännön asioissa ja huolehtii siitä, että tulevat veloitukset kohdistuvat ennakkomaksutilille. Kasvinsuojeluaineet ennakkoon Kasvinsuojeluaineiden osalta ennakkokauppa pyörähtää käyntiin joulun tienoilla ja kestää helmikuun lopulle asti. Kasvinsuojeluainehankinnat kannattaa tehdä ennakkokauden aikana, sillä käyttökauden hinnat voivat olla useita prosentteja kalliimpia kuin ennakkokauden hinnat. Tilaamalla ennakkoon varmistat haluamasi tuotteiden saatavuuden, sillä joidenkin tuotemerkkien kohdalla valmistajat eivät enää myy tuotetta käyttökauden aikana. Siementen ennakkokauppa jo käynnissä Ennakkoon maksettua rahaa ei tarvitse kohdistaa tiettyyn tuotteeseen, mutta siementilauksissa kohdistus tietylle lajikkeelle ja tilausmäärälle kannattaa tehdä. Siemenerien saldot ovat rajalliset ja uutta tavaraa ei tule tuotantolinjalta kuten esimerkiksi rehuja. Nyt on siis oikea ajankohta miettiä ensi vuoden kylvösuunnitelmat ja varata siemenet sitä varten. Tutustu lehden liitteeseen Raisioagron kattavasta tuotantopanos- ja tarvikeluettelosta löydät ratkaisut kaikkiin tilanteisiin. Voit tutustua valikoimaamme tämän lehden liitteenä olevasta tuoteluettelostamme. 7

8 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/13 Jännittävän kisan voitto jaettiin Huippufarmari haussa kilpailu on saatu päätökseen. Kisan palkintokolmikko erottui selvästi muista. Kärkikaksikon välille ei kuitenkaan saatu eroa tarkistuslaskennassakaan. Iso-Eskolan ja Mäenpään tilat jakavat voiton ja saavat kumpikin 4000 euron arvosta Raisioagron tuotantopanoksia. Iso-Hulmin tila kuittaa kolmannesta sijasta euron tuotantopanokset. TEKSTI JA KUVAT Aki Finer, Jaakko Laurinen ja Tuomas Uusitalo Iso-Eskolassa korkein sato Yli seitsemän tonnin vehnäsadolla viljely kannattaa, vaikka tonnihinta onkin vuoden takaista alempi. Tuula ja Kalle Eskola saavat täydet 10 pistettä sekä sadosta että taloudesta. Ympäristöpisteissä Eskolan sijoitus on viides, mutta ympäristötuloksissakaan ei ole varsinaisesti valittamista kun esimerkiksi fosforitase on -19,1 kiloa. Satotason ollessa näin korkea tulee myös fosforilannoitukseen kiinnittää tulevaisuudessa huomiota, kun maan fosforivaranto alenee. Kylvölannoitukseen jälkeen lisätyppeä on annettu kaksi kertaa raemaisena ja kerran typpiliuoksena. Vehnälle on käytetty jaettua typpilannoitusta jo useamman vuoden ajan. Typpilannoitus on osalla lohkoista jaettu kahteen kertaan, ensimmäinen lisälannoitus annetaan pensomisvaiheessa ja toinen lisälannoitus tähkien tullessa esiin. Jaettua lannoitusta on kokeiltu myös ohralla, Kalle Eskola kertoo. Lannoituksen jakaminen kannatti Eskolan mukaan lannoituksen jakamisesta saa hyödyn sadonlisän ja valkuaisen noston kautta, vaikka siitä työtä tuleekin. Myös kevään kiireet helpottuvat ja laonuhka pienenee, kun ei anna kaikkea typpeä kerralla. Kokonaistyppimääräksi vehnälle on annettu 148 kiloa hehtaarille, ja näin myös valkuaispitoisuus on saatu nostettua 13,6 prosenttiin, joka on Amaretolle korkea. Voittotulos osoittaa, että korkeaan satotasoon ja laatuun kannattaa aina panostaa, jos osaa työnsä hyvin. Hehtaarikohtainen tulos on tätä kautta paras, niin korkea- kuin matalahintakaudellakin. - Olen kyllä tyytyväinen tähän tulokseen. Jälkeenpäin ajateltuna olisi pitänyt mennä pari päivää aikaisemmin kylvöille ja kylvää hieman syvempään, kun oli kuiva kevät. Rikkakasviruiskutus Broadwaylla yhdessä korrensääteiden kanssa oli hieman kova seos, olisi voinut olla parempi valita joku toinen rikka-aine, Kalle Eskola miettii. 8

9 Mäenpään tila ainoa hinnankinnittäjä Petri Holman jaettu ykköstila on seurausta useista onnistuneista tekijöistä. Niistä vähäisin ei ole sadon myyntihinta. Holma oli kiinnittänyt osan satonsa perushinnasta jo keväällä hintaan 188 euroa per tonni, jolla hinnoiteltiin ensimmäiset kaksi tonnia hehtaarisadosta. - Hinnan kiinnittäminen on sitä riskien hallintaa, joskus siinä tekee tappiota, mutta tällaisena vuonna se kannatti. Ja se hyvä puoli siinä on, että tietää etukäteen mitä viljasta tulee saamaan. Jälkiviisaana voi todeta, että enemmänkin olisi pitänyt kiinnittää, Holma tuumaa. Lisäksi Holma sai siemensopimuksen perusteella siemenlisän. Lopullinen tilityshinta nousi 187,9 euroon tonni. Hehtaarin tuotot olivat lähes 300 euroa korkeammat kuin päivän hintaan myydyn suurimokauraerän olisivat olleet. Kustannuspuolella Holman tilaa auttoi äärimmäisen matala puintikosteus sekä Eskoloita vähäisempi tuotantopanosten käyttö. Tässäkin tapauksessa kaikkein tärkein tekijä oli kuitenkin korkea satotaso. Yli kuusi tonnia aikaisesta Akseli-kaurasta kuivana vuonna on kelpo suoritus. - Jos vettä olisi tullut hieman enemmän, olisi sato ollut vieläkin parempi, Holma toteaa. Holma hävisi hiuksen hienosti Eskolalle sato- ja talousosiossa, mutta oli ympäristöosiossa Eskolaa parempi. - Tulokseen täytyy olla tyytyväinen, ja aion jatkossakin viljellä kauraa, ensimmäistä vuottaan kauraa viljelevä Holma kertoo. Iso-Hulmille 10 pistettä ympäristöosiosta Vanha-Perttuloiden tasainen suoritus ylsi kolmanteen tilaan. Tuotantopanosten hyötysuhteesta kertova EkoPlusindeksi, hiilijalanjäljestä kertova HiiliPlus-luku sekä ravinnetaseet antoivat ympäristön kannalta parhaan lopputuloksen. Ravinteet kotiutettiin erinomaisella hyötysuhteella. Hyvässä kasvukunnossa oleva maa sai kylvölannoituksena 300 kiloa Suomensalpietaria. Yhtään enempää ei olisi tarvittu, sillä paikoin oltiin lakoviljan rajamailla. Yli kuuden ja puolen tonnin hehtaarisatoa edesauttoi kasvinsuojelupuoleen panostaminen. - Tautitorjunnan merkitys on tärkeä, kun haluaa tuottaa hyvälaatuista viljaa ja saada korkean sadon. Ja laadukkaan viljan kanssa on helpompi käydä kauppaa, Kalle Vanha-Perttula toteaa. Laadultaan Marthe -mallasohra oli erinomaista. Valkuaistaso oli 10,9 prosenttia, lajitteluaste I+II 98 prosenttia ja itävyys 98,5 prosenttia. - Oli mielenkiintoista olla kilpailussa mukana ja olen tulokseeni tyytyväinen. Mielestäni kaikki tehtiin niin kuin piti, eikä tule mieleen mitään, mitä olisi pitänyt tehdä toisin, Vanha- Perttula miettii. 9

10 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/13 Suikinsillan tila neljänneksi Petri Kuokka viljeli Eskolan tavoin Amaretto-vehnää. Taktiikka erosi ainakin typpilannoituksen osalta, joka oli tasolla 110 kg N/ha jaettuna. Tälläkin määrällä päästiin yli kuuden tonnin satotasoon ja leipävehnän peruslaatu täyttyi valkuaistasolla 12,7 prosenttia. Typpitase oli miinuksella ja fosforitase ryhmän paras. Ympäristötulokset nostivat sijoitusta mutta palkintopallille pääsemiseksi olisi vaadittu tätäkin korkeampi sato. Jaettu vitossija Hunsalle ja Levomäelle Tasaisessa kisassa Hunsan tilan hybridikevätrapsi Tapper ja Levomäen Marble-kevätvehnä jakavat viidennen sijan. Kummankin satotasot ovat erittäin hyviä ja laatukin kohdallaan. Levomäkeä auttaa niin kustannusten kuin HiiliPlus-hiilijalanjälkiindek-sin osalta 75 prosenttisesti hakkeeseen perustuva kuivaus. Lannoitusta on optimoitu jaetulla typpilannoituksella, joka on tehty Yara N- Sensor -tekniikalla. Hunsalla etuna on esimerkiksi erittäin pieni siemenkustannus, joka on saatu aikaan tarkkuuskylvöllä. Kuitenkaan hieno, lähes kolmen tonnin hehtaarisato rapsista ei riittänyt kärkikolmikkoon nousemiseksi. Kaikki kilpailijat onnistuivat Seitsemäs sija meni Ilkka Matinollille. Aikaisen Wolmari-rehuohran sato ylitti kuusi tonnia, kuten kisan muillakin viljakilpailijoilla. Niin kustannuskuin tulopuolikin asettui kuitenkin tässä kisassa sellaiseksi, että kärkeen ei ylletty. Kahdeksanneksi tuli Rabbe Fagerströmin Krokbyn tila, joka kilpaili Smila-keväthybridirapsilla. Päällepäin hyvännäköinen kasvusto antoi satoa 2200 kiloa, joka oli menestystä ajatellen liian tavanomainen tulos. Syynä oli möhöjuuri, joka verotti sadosta parhaan terän. Tästä huolimatta viljely kannatti hyvin. Kaiken kaikkiaan kilpailu oli siis kovatasoinen, ja kaikki viljelijät onnistuivat kilpailussa hyvin. Hyvää onnistumista kuvaa se, että kilpailijoiden satotasot olivat reilusti valtakunnan keskisatoa korkeammat. Kyseessä lienee ensimmäinen kerta, kun myös ympäristövaikutuksia arvioidaan satokilpailussa peräti neljän eri mittarin avulla. Tuloksissa riittää esiteltävää, pohdittavaa ja pureskeltavaa vielä moniin yhteyksiin. Eri kasveilla eri taktiikat Kilpailun osallistujajoukko osoitti, että kaikilla kasveilla voi päästä hyvään tulokseen. Kärkikolmikkoon päästiin leipävehnällä, kauralla ja mallasohralla. Eri kasvit vaativat erilaisia toimenpiteitä huipputulokseen pääsemiseksi. Iso-Eskolan tilalla taktiikkana oli panostaa kunnolla korkean satopotentiaalin lajikkeeseen. Niin lannoitekuin kasvinsuojeluainekäyttö oli runsasta, ja viljelytoimenpiteitä tehtiin reilusti. Mäenpään tilalla taas kasvina oli kaura, joka ei ole niin vaativa lannoituksen ja kasvinsuojelun suhteen. Holma käytti lannoitetta ympäristötuen sallimissa rajoissa, ja huolehti myös kasvinsuojelusta, mukaan lukien tautitorjunnasta. Iso-Hulmin tilan mallasohralla ravinnekäyttö jäi matalahkoksi, mutta kuitenkin riittäväksi. Heillä keskityttiin kasvinsuojeluun ja se tehtiin huolella, toimenpiteistä tinkimättä. Yhtä kaikki, kilpailun osallistujat osoittivat toimenpiteillään ja tuloksillaan, että hyvään satoon ei päästä ilmaiseksi. Huipputuloksiin pääseminen edellyttää huolellisia viljelytoimenpiteitä, kasvilajin ja -lajikkeen tarvitseman panoskäytön sekä huolehtimista maan kasvukunnosta. 10

11 Huippufarmari haussa -kilpailun tulokset TEKSTI Aki Finer, Jaakko Laurinen ja Tuomas Uusitalo Huippufarmari haussa kilpailu oli erittäin tasainen. Voitto jaettiin kahden tilan kesken molempien tilojen kerätessä 26 sijalukupistettä. Voiton kilpailussa veivät Mäenpään tilan Petri Holma ja Iso-Eskolan tilan Kalle Eskola. Kolmannelle sijalle tämän vuoden kilpailussa sijoittui Iso-Hulmin tilan Kalle Vanha-Perttula 23 pisteellä. Huippufarmari haussa kilpailussa kilpailijoiden suoriutumista arvioitiin kolmessa osa-alueessa. Kilpailun lopputulokset on laskettu sato-, talous- ja ympäristöosa-alueiden summana (taulukko 1). Jokaiselta osa-alueelta kilpailijoille annettiin suorituksen mukaiset sijalukupisteet, ensimmäinen sai 10 pistettä ja kahdeksas 3 pistettä. Taulukossa 2 on eritelty kilpailijoiden tulokset eri osa-alueilta. Näiden tulosten perusteella kilpailijoille annettiin sijalukupisteet. Sadon suhdeluvun laskennassa on vertailulukuna käytetty Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus TIKE:n valtakunnallista 10 vuoden keskisatoa eri kasvilajeille. Talouslaskennassa on käytetty tuotantopanosten hinnoissa lannoitteiden osalta syyskuun lannoitehintoja, jotka ovat vastaavalla tasolla kuin viime kesänä. Kasvinsuojeluaineiden hinnat ovat Raisioagron hinnaston mukaiset. Kaikki hinnat ovat verottomia. Sadon hinnoittelussa on käytetty viikon 41 hintoja, ellei satoa ole myyty aikaisemmin tai hintaa ole kiinnitetty. Kiinnitetty hinta edustaa Raisioagron sopimuksissa maksimissaan 50 prosenttia sadon määrästä. Hinnoittelussa on otettu huomioon myös mahdolliset laatuhyvitykset ja sopimuslisät. Taulukko 1. Osa-alueiden sijalukupisteet ja lopputulokset sijoitus kilpailija sato talous ympäristö pisteet yhteensä 1. Holma Petri Eskola Kalle Vanha-Perttula Kalle Kuokka Petri Levomäki Tuomas Hunsa Seppo Matinolli Ilkka Fagerström Rabbe Taulukko 2. Kilpailijoiden tulokset eri osa-alueissa Ympäristöpisteiden laskennassa on käytetty neljää osa-aluetta, joissa kilpailijat saivat sijalukupisteet suoriutumisensa mukaisesti. Jokaisen osa-alueen sijalukupisteet laskettiin yhteen, ja yhteispistemäärän perusteella määräytyi ympäristöosion paremmuusjärjestys. Kilpailun tuloslaskenta on käyty läpi Satafood Kehittämiskeskus ry:n asiantuntijoiden kanssa Ympäristöministeriön rahoittaman Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle hankkeen puitteissa. Laskentamenettelyn todettiin olevan johdonmukainen. 10 v. Sadon keskisatluku suhde- Sato Talous Ympäristövaikutukset Laji Lajike kg/ha kg/ha EUR/ha EkoPlus HiiliPlus N tase P tase Eskola Kalle vehnä Amaretto , ,3-19,1 Holma Petri kaura Akseli , , ,1 Vanha-Perttula Kalle ohra Marthe , , Hunsa Seppo rapsi Trapper , , ,1-13,8 Matinolli Ilkka ohra Wolmari , , ,1-12,6 Levomäki Tuomas vehnä Marble , , ,1-17,1 Kuokka Petri vehnä Amaretto , , ,8-23,4 Fagerström Rabbe rapsi Smilla , , ,5-19,3 Osion paras arvo on lihavoitu taulukossa. 11

12 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/13 Toimiva viljamarkkina TARVITSEE SITOUTUMISTA Kotimaisen viljan tarjonnan määrä vaikuttaa aina kotimaan hintatasoon. Globaaleilla markkinoilla paikallisen markkinan vaikutus on kuitenkin marginaalinen. Sitkeässä on käsitys, että kotimaan tuotantoa tai tarjontaa rajoittamalla saadaan hintataso selvästi lähialueita korkeammaksi. Teoriassa näin voisi käydä, jos tarjonta olisi ainoa tekijä, joka hintatasoon vaikuttaa. Mutta markkinatilanteet vaihtelevat monilta osin, ja hintatason määräytyminen on useiden tekijöiden summa. Miksi hintojen ennakoiminen on vaikeaa? Viime talvena hintataso oli korkealla sekä meillä että muualla. Kotimaan tuotanto oli noin 3,7 miljoonaa tonnia. Tänä vuonna kokonaistuotannon arvioidaan olevan 3,9 miljoonaa tonnia, ja hintataso on tällä hetkellä euroa per tonni alhaisempi kuin viime vuonna. Selvää on, ettei tonnin tuotannon kasvulla ole näin suurta vaikutusta hintatasoon, vaan hintatason lasku johtuu hintatason alentumisesta kaikkialla maailmassa. Suomen kaltaisen pienen tuotantoalueen hintataso määräytyy muun maailman tilanteen mukaan. Hintojen suuri vaihtelu aiheuttaa haasteita sekä myyjille että ostajille. Kaikkien toimijoiden kannalta suhteellisen vakaa hintakehitys ja kohtuullisen korkea hintataso tuo vakautta, suunnitelmallisuutta ja uskoa markkinaan. Muutosten voimakkuutta ja suuntaa ei kuitenkaan voi ennustaa kovin pitkälle tulevaisuuteen, joten tulevaisuuden hintojen arvailua hyödyllisempää on panostaa omaan tekemiseen, tuotannon laatuun ja määrään. Osta halvalla ja myy mahdollisimman kalliilla. Kannattaa selvittää oman tekemisen kustannukset ja tavoitteet, valita yhteistyökumppanit ja suojata omaa toimintaa esimerkiksi viljelysopimusten kautta. Hyötyykö ostaja hintojen laskusta? Osta halvalla ja myy mahdollisimman kalliilla. Perusperiaate pitää edelleen paikkansa. Viljan käyttäjän kannalta voi äkkiseltään tuntua hienolta, kun hinnat laskevat ja raaka-aine halpenee. Periaatteessa näin onkin, mutta jos muutokset tapahtuvat hyvin nopeasti, ei lopputulos olekaan välttämättä ennakko-odotusten mukainen. Lopputuotteiden osalta hintapaineet lisääntyvät kun tiedetään raakaaineen halventuneen, mutta varastossa olevan raaka-aineen arvo ei 12

13 Yksittäinen toimija ei pysty muuttamaan viljamarkkinoiden suuntaa - edes kotimarkkinoilla. Tilanteet muuttuvat nopeasti ja muutoksiin reagointi on haasteellista. Keskittyminen omaan tekemiseen ja hyvän yhteistyökumppanin valintaan antavat perustan selviytymiselle markkinamuutoksissa. TEKSTI JA KUVA Minna Oravuo muutu välittömästi, vaan tietyllä viiveellä. Hintojen nopea lasku vaikuttaa tarjontaan, ja riittävän suuri lasku voi jopa tyrehdyttää tarjonnan. Näin kävi kuluvanakin syksynä. Viljan tarjonta hiipui puintikauden jälkeen. Myyjät jäivät seuraamaan tilanteen kehittymistä ja siirsivät viljan myyntejä. Viljan käyttäjä tarvitsee kuitenkin tasaisen raaka-ainevirran. Myös kansainvälistä kauppaa käyvät toimijat tarvitsevat tasaisen viljavirran, jotta vientikauppoja voidaan tehdä ja varmistua siitä, että sitoumukset voidaan myös toteuttaa. Tarjonnan hiljentyminen voi hetkellisesti saada hinnat nousemaan, mutta tarjonnan lisääntyessä pudotus voi olla nopea, jos tarjonta ruuhkautuu. Näin voi käydä, jos normaali määrä viljaa myydään normaalia lyhyemmässä ajassa. Kuka hyötyy viljelysopimuksista? Viime vuosina sopimusmäärät ovat olleet laskussa. Tilanne ei kosketa vain Raisioagroa, vaan trendi on yleinen. Sopimuksille ei nähdä lisäarvoa. Markkinat ovat vetäneet kaikki viljelijöiden tarjoamat erät ja kutakuinkin myyjän haluamaan ajankohtaan. Kuluvana talvena tilanne voi olla toinen. Jos viljan tarjonta siirtyy keväälle hiljaisen syksyn jälkeen ja ruuhkautuu, ovat sopimusviljelijät silloin selvästi paremmassa asemassa. Sopimuksen tarkoituksena on varmistaa tuotettavalle viljalle ostaja ja halutessa jopa lopullinen hinta. Myös ruuhkatilanteessa. Viljelijä ei oikeastaan voi hävitä mitään, jos hän tekee perinteisen markkinahintaisen sopimuksen. Perushinnat voivat toki vaihdella eri toimijoiden välillä ajankohdasta riippuen, mutta todennäköisesti myyntiajankohdalla on paljon suurempi vaikutus saatavaan kokonaistulokseen. Viljelijä ei voi hävitä mitään, Markkinoilla jos hän tekee perinteisen toimiminen ilman markkinahintaisen sopimuksen. mitään sitoutumista on suurimman mahdollisimman riskin ottamista. Raisioagro tarvitsee sopimusviljelijöitä turvatakseen raakaaineen hankinnan ja pyrkii myös kehittämään sopimustoimintaa niin, että se palvelisi mahdollisimman hyvin molempia osapuolia. 13

14 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/13 Lämmin kesä kasvatti laadukkaan sadon Kasvukaudella 2013 viljojen ja öljykasvien kylvöt ja puinnit saatiin tehtyä lähes normaaliin aikaan ja ihanteellisissa olosuhteissa. Myös kasvukauden olosuhteet olivat hyvät, joskin osin satotasot jäivät jälkeen optimisadosta vähäisen sademäärän vuoksi. TEKSTI Minna Oravuo Vehnän laatu on muodostunut erinomaiseksi hyvien olosuhteiden ansiosta. Kevätvehnän esinäytteiden valkuaispitoisuus on keskimäärin 13,2 prosenttia, mikä on selvästi viime vuoden laatua korkeampi. Merkittävimpien lajikkeiden valkuaispitoisuudet ovat pääsääntöisesti viime vuotta parempia. Vehnän sakoluku on keskimäärin Suurimokauran esinäytteiden analyysitulokset HLP, kg Jyväkoko, < 2mm Saanto, % Sato, kg/ha Kaura SW Ingeborg 58,8 51,6 3,2 2,1 70,8 70, Belinda 57,9 59,2 9,3 3,5 70,0 72, Mirella 56,4 58,2 10,5 3,6 74,0 72, Viviana 56,7 58,2 7,0 5,3 69,0 72, Ivory 58,1 58,6 2,1 1,8 72,2 73, Peppi 58,9 60,8 8,8 5,9 70,6 73, Keskiarvo 57,4 59,1 7,3 4,0 70,6 72, Mallasohran esinäytteiden analyysitulokset Itävyys- % Valkuainen % Lajite I+II % Sato kg/ha Ohra Barke 97,9 97,4 10,9 10,9 93,6 91, Tipple 97,7 97,3 10,3 9,8 95,2 93, Charmay 97,5 96,5 11,0 10,6 93,6 91, Cha Cha 95,8 94,3 10,7 9,9 92,1 91, Marthe 97,6 97,2 10,9 10,4 94,1 93, Fairytale 97,4 97,3 10,1 10,0 90,4 86, Keskiarvo 97,5 97,2 10,7 10,5 94,7 91, Kevätvehnän esinäytteiden analyysitulokset Valkuainen Sakoluku HLP, Kg Sato, kg/ha Vehnä Amaretto 12,4 12, ,8 81, Anniina 14,4 14, ,7 82, Demonstrat 13,0 11, ,9 81, Kruunu 12,0 12, ,0 80, Marble 12,5 11, ,9 82, Quarna 14,5 14, ,3 82, Zebra 12,4 12, ,3 81, Wellamo 12,8 12, ,8 81, Keskiarvo 13,2 12, ,2 81, , kun viime vuonna se oli liian kosteista olosuhteista johtuen vain 280. Hehtolitrapaino on 82,2, mikä kertoo hyvästä jyväkoosta, vaikka kasvustot osin kärsivätkin kuivuudesta. Kaiken kaikkiaan tavanomaista suurempi osa vehnästä täyttää myllyvehnän laatuvaatimukset ja vastaavasti rehuvehnälaatuista vehnää on niukemmin tarjolla. Korkeita hometoksiinipitoisuuksia ei vehnällä juuri ole esiintynyt. Suurimokauran laatu kohtuullinen Suurikauran hehtolitrapaino on Raisioagron saamien esinäytteiden mukaan keskimäärin 57,4 kiloa, kun se viime vuonna oli 59,1 kiloa. Vastaavasti pienten (alle 2 mm) jyvien osuus on suurempi kuin viime vuonna. Viime vuonna merkittävin suurimokauranäytteiden hylkäämisen syy oli liian korkeat hometoksiinipitoisuudet. Tänä vuonna hometoksiineja esiintyi huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna. Sopimusviljelijöiden ilmoittama suurimokauran keskimääräinen sato on kiloa per hehtaari. Viime vuonna satotaso oli 50 kiloa alhaisempi. Mallasohran laatu erinomainen Kuivista olosuhteista huolimatta mallasohran esinäytteiden valkuaispitoisuus on hyvinkin maltillinen, lähestulkoon ihanteellinen. Keskimäärin valkuaispitoisuus on 10,7 prosenttia, mikä on hieman edelliskesää korkeampi, mutta hyvä niin. Itävyys on hyvä, keskimäärin 97,5 prosenttia ja lajittelu I+II -aste keskimäärin 95 prosenttia. Rehuviljojen laatu tyydyttävä Rehuviljojen hehtolitrapainot ovat lähes vuoden 2012 tasoa, eli laatu on tyydyttävä. Valkuaispitoisuus voisi toki olla korkeampi. Nyt sekä kotoisten että teollisten rehujen valkuaispitoisuutta pitää täydentää valkuaiskasveilla. 14

15 Sopimuskauteen 2014 luottavaisin mielin Suotuisan kasvukauden jälkeen on taas mukava suunnitella tulevaa. Uuteen sopimuskauteen valmistautuminen käynnistyy viljelysuunnitelmia sekä tuotantopanoshankintoja tehden. TEKSTI Minna Oravuo I KUVA Sofia Hellgren Kasvukaudesta 2013 jäi pääsääntöisesti hyvät kokemukset ja onnistumisia tuli sekä sadon määrän että laadun suhteen. Sato saatiin korjattua erinomaisissa olosuhteissa ja syystyötkin glyfosaattiruiskutuksineen ja muokkauksineen onnistuivat hyvin. Pellonparannustöitäkin saatiin vuoden tauon jälkeen taas jatkettua. Toivottavasti tuleva talvi tuo pelloille sen verran pakkasta ja routaa, että myös kalkituksia saadaan tehtyä. Asiantuntijoiden mukaan pelloillamme on vuosikymmenten kalkitusvaje ja peltojen kasvukunnon parantamisen lisäksi myös lannoitteiden hyväksikäyttö paranee kalkitusten kautta. Tämä tuo myös kustannussäästöjä. Mitä viljelyyn ensi kesänä? On taas se aika vuodesta, jolloin tehdään suunnitelmat uudelle sopimuskaudelle. Monilla onkin tehtynä viiden tai jopa kymmen vuoden viljelysuunnitelmat, joita päivitetään ja täydennetään uusien kokemusten, olosuhteiden ja markkinatilanteen mukaan. Hyvälaatuisille elintarvikeviljoille on edelleen kysyntää. Myllyvehnän ja suurimokauran sopimuksia tehdään entiseen malliin. Erityisesti suurimokauran sopimusmäärässä on kasvun varaa. Mallasohrasopimuksia tehdään seuraavista lajikkeista: Barke, Tipple, Fairytale, Marthe, Charmay ja Cha cha. Barken ja Tipplen sopimusmääriä halutaan kasvattaa, mutta Cha cha -lajikkeen osalta sopimusvuosi 2014 on tällä tietoa viimeinen. Öljykasvien sopimuksia tehdään tulevallekin kasvukaudelle sekä rypsistä että rapsista. Ruista kylvettiin runsaasti syksyllä, joten myös rukiin tuotanto kannattaa vahvistaa sopimuksella. Härkäpavun ja rehuherneen sopimusalaa halutaan kasvattaa, samoin luomusuurimokauran. Myös muita luomuviljasopimuksia tehdään entiseen tapaan. Rehuviljojen sopimusmäärät kasvuun Rehuviljojen osalta tilanne on sama kuin useana vuonna. Satokautena 2012/13 Suomessa tuotettavasta viljasta meni lähes miljoonaa tonnia eli 67 prosenttia rehukäyttöön. Kyseisestä määrästä käytettiin 67 prosenttia tiloilla, mutta 33 prosenttia eli 635 miljoonaa tonnia tulee myös markkinoille. Valitettavasti rehuviljojen sopimuskulttuuri on huono. Nyt on taas mahdollisuus korjata tilanne. Etenkin rehuvehnää tarvitaan paljon, ja mielellään näkisimme osan viljelijöistä nimenomaan keskittyvän rehuvehnän sopimusviljelyyn. Viljelyhalukkuuskysely ja tulevan kauden sopimusehdot lähetetään tutustuttavaksi tuttuun tapaan tammikuussa Kyselyyn vastaaminen ja sopimusten teko tapahtuu tammimaaliskuun aikana. 15

16 KASVINVILJELY AGRO makasiini 4/13 AgroVisu helpottaa kasvinsuojelusuunnittelua Kasvinsuojeluaineiden hankinnat ensi vuodelle ovat alkamassa. Raisioagro on tehnyt hankinnan suunnitteluun uuden sähköisen työvälineen nimeltä Agrovisu. Agrovisu tuottaa tankkiseokset ja hehtaarikäytöt kasveittain sisältävän kasvinsuojelusuunnitelman, jonka saat omalta asiakkuusvastaavaltasi kasvinsuojeluainehankintojen ja tarjousten yhteydessä. TEKSTI Jaakko Laurinen AgroVisu Asiakas Etunimi Sukunmi Raisioagro Oy Etunimi Sukunimi Yritysnimi Puh Lähiosoite Etunimi Sukunimi MARTTILA Puh OHRA kokonaispinta-ala 20 ha. Erittely toimenpiteittäin. Rikkaruiskutus1 10 ha Ohra Perusrikat, matara, savikkaa ym Nimike Tuotteen nimi Käyttömäärä / ha Yks. Koko alalle yhteensä / ha Perusrikkatorjunta+Mangaanilannoitus (korkea ph tai muuten mangaanin puute) L 12 1 L G 4 L ,3 6,6 14,0 Yhteensä 30,9 Valvatti, ohdake Tuotteen nimi Käyttömäärä / ha Yks. Koko alalle Valmis seos valvattiin ja ohdakkeeseen: Ariane S Rikkaruiskutus2 Nimike 10 ha Ohra yhteensä / ha Ariane S 5 L 2 L 20 19,6 Yhteensä 19,6 Tautitorjunta1 10 ha Ohra Nimike Tuotteen nimi Käyttömäärä / ha Yks. Koko alalle yhteensä / ha Tehokkain tautiaine+tehokas korrensäädekäsittely L 2,5 15,2 Mirador 5 L Proline 5 L Sonis 5 L 0,4 0,25 L 2,5 13,2 0,25 L 4 12,5 Yhteensä 40,9 Glyfosaatti 20 ha Ohra Nimike Tuotteen nimi Käyttömäärä / ha Yks. Koko alalle yhteensä / ha Glyfosaatti+Kiinnite juolavehnän torjuntaan ja nurmen lopetukseen 0,5 L L ,5 2,1 Korrensääde1 Nimike ha Ohra Tuotteen nimi Käyttömäärä / ha Yhteensä 11,6 0,2 Yks. Koko alalle yhteensä L 4 / ha Yhteensä 4,3 4,3 Hehtaarikustannukset ( /ha) ovat laskettu ilman määräalennuksia, rahtia ja alv:ta. Tarkat tuotehinnat ovat Tarjouksessa. Kysy Agrovisusta asiakkuusvastaavaltasi samalla kun tiedustelet kasvinsuojeluaineita uudelle kaudelle. Agrovisua tehdessä kartoitetaan ensin eri kasvien hehtaarit, jotka asiakkuusvastaava merkitsee Agrovisuohjelmaan. Kun pinta-alat ovat selvillä, siirrytään ensimmäiseen kasviin, esimerkiksi ohraan, ja käydään läpi kaikki kasvin kasvinsuojelutoimenpiteet kasvukauden aikana. Jokaisessa vaiheessa valitaan parhaiten sopiva ratkaisu asiakkaan lohkoilla vallitsevaan tilanteeseen. Kun kaikki tarpeelliset kasvinsuojelutoimenpiteet on käyty läpi, siirrytään seuraavaan kasviin kunnes kaikki on päästy läpi. Tuloksena saa- daan pdf-tiedostona sähköpostitse lähetettävä kasvinsuojelusuunnitelma, joka syntyy normaalin kaupankäynnin yhteydessä, ylimääräistä aikaa sen tekoon ei kulu. Tarvittavan kokonaistuotemäärän hintoineen ohjelma laskee toiseen pdf-liitteeseen. AgroVisusta hyödyt irti Asiakas saa hyötyä Agrovisusta monella tavalla. Muistiinpanojen tarve vähenee, koska kaikki puhuttu kirjataan suunnitelmalle. Usein aineiden käyttöhetki on kuukausien päässä ja käyttöhetkellä voi olla vaikea muistella mille lohkoille tietty rikka-aine olikaan hankittu, mikä olikaan sen käyttömäärä ja mitä muita aineita tankkiseokseen oli ajateltu. Agrovisu-suunnitelman voi pitää mukana ruiskutustyössä ja todeta helposti mitä tankkiin pitää laittaa. Toisaalta tarpeiden järjestelmällinen läpikäynti kaupantekovaiheessa pitää myös huolta, että mikään aine ei unohdu ostaa. Kun aineet loppuvat kesken tai niitä ei ole ensinkään, tulee kiireessä käyttöaikana noudetuille purkeilla hintansa jo vaivannäönkin vuoksi. Raisioagron suosituksia rikkakasvien torjuntaan Suosittelemme kevätvehnän ja rukiin ruiskutuksiin laajatehoista Broadwayta, jolla saat kuriin niin tavalliset kuin heinämäisetkin rikat, kuten juolavehnän ja hukkakauran. Kaikki yhdellä ajokerralla! Käyttömäärä: Broadway 150 g/ha + Dassoil-kiinnite 0,5 l/ha Syysviljojen kylvöpinta-ala kasvoi huomattavasti viime vuodesta. Ehdotuksemme syysviljojen torjuntaan on Ally 50 ST 1 tabl./ha + Primus 0,075 l/ha + Sito Plus 0,1 l/ha. Tällä seoksella torjut varmasti syysitoiset saunakukat sekä kevätitoiset rikkakasvit. Hyvä vaihtoehto myös suorakylvetyille pelloille! Yksinkertaisin vaihtoehto kaikkien kevätviljojen torjuntaan on Cantor MegaPack, jolla saadaan erittäin laaja teho yleisimpiin rikkakasveihin. Paketti sisältää 2 x 3l Cantoria ja 1 x 150 g Premium Classicia. Käyttömääräksi suosittelemme Cantor 0,4 l/ha + Classic Premium SX 12 g/ha + Sito Plus 0,1 l/ha. 16

17 Yara N-Sensor säätää typpilannoitusmäärää kasvuston vaihtelun mukaan. Lannoituksen suunnittelulla parempiin satoihin Lannoitteiden käyttösuunnitelma kannattaa aina tehdä kasvien todellisten ravinnetarpeiden mukaan. Suunnittelussa on otettava huomioon myös lannoituksen määrä sekä oikea-aikaisuus. Lannoituksen suunnittelulla on tärkeä merkitys, kun tähdätään hyvään ja laadukkaaseen satoon. TEKSTI Heikki Alastalo I KUVA Jaakko Laurinen Lannoitus voidaan tehdä nykyään hyvin tarkasti, sillä suunnittelun apuna voidaan käyttää viljavuustutkimusta, kasvianalyysia, lohkon aikaisempia satoja sekä tietoa kasvin ravinnetarpeesta ja käyttötarkoituksesta. Taloudellisesti kannattava ja ympäristöystävällisesti tehokas lannoitus saadaan toteutettua, kun hyödynnetään kaikki olemassa oleva tieto suunnitelmaa tehdessä. Sadon määrän mukaan tarkennetulla lannoituksella ravinteet käytetään myös tehokkaasti, eikä ravinteita kerry tarpeettomasti maahan tai huuhtoudu vesistöön. Jaettu lannoitus yleistyy Valtaosa Suomessa tehdystä lannoituksesta tehdään kokonaisuudessaan kylvön yhteydessä, mutta yhä kasvavissa määrin yleistyy myös jaettu lannoittaminen. Kasvukauden aikana annetussa lisälannoituksessa on otettava huomioon lannoitteen levitystasaisuus ja käytettävien lannoitteiden laatu. Jaetun lannoituksen avulla voidaan parantaa satomääriä ja valkuaispitoisuutta huomattavasti. Tutkimustulokset todistavat, että jaetulla lannoituksella voidaan saada selvästi parempi tuotto hehtaarilta verrattuna kertalannoitukseen. Lisälannoitus kannattaa Lisälannoitukseen suosittelemme YaraBela Axania rikin tarpeen ollessa pieni tai YaraBela Sulfania, jos kasvusto puolestaan kärsii rikin puutteesta. Nestemäisistä vaihtoehdoista suosittelemme typpiliuosta, jonka seoskumppaniksi voi laittaa rikkipitoista YaraVita Thiotrac hivenlannoitetta (5 l/ha). Lannoitusta suunniteltaessa kannattaa ottaa huomioon myös Raisioagron valikoimasta saatavat lehtilannoitteet, joiden avulla hivenravinteet saadaan kasvin käyttöön juuri oikeaan aikaan. Lehtilannoitteiden käyttö on yksinkertaista, koska ne voidaan sekoittaa useimpien kasvinsuojeluaineiden kanssa ja näin säästetään ajokertoja. Selvitä ravinnepuutokset Yara Megalab kasvianalyysi on erittäin hyvä tapa selvittää ravinnepuutokset kasvukauden aikana ja se, millä tuotteilla ravinnepuutos kannattaa hoitaa. Huippusatoon tähdättäessä hyvä vaihtoehto on useita hivenravinteita sisältävä YaraVita Gramitrel 2 l/ ha + Mantrac Pro 0,5 l/ha. Raisioagron laajasta lannoitevalikoimasta löydät ratkaisut eri tarpeisiin ja asiantuntevien asiakkuusvastaaviemme avulla lannoitesuunnitelmat onnistuvat helposti ja järkevästi. 17

18 NAUTA AGRO makasiini 4/13 Nurmisiemen ten ennakkokaus i on alkanut - varaa omas i! Vauhtia ja voimaa nurmituotantoon MTT:n koetilalla Ruukissa viljeltiin Raisioagron nurmilajikkeita, hyvin tuloksin kuumasta kesästä huolimatta. Vuoden 2013 kasvukausi oli hyvin lämmin ja paikoitellen kuiva, varsinkin rannikkoalueilla. Kun nurmiseokset valitaan kahden tai kolmen niiton niittostrategian mukaan ja seokset ovat monipuolisia, saadaan haluttua korkean sulavuuden rehua joka sadolta myös kuivina kesinä. Kauden 2014 perusprinsiipit Raisioagron ykkösnyrkki tehokkaaseen nurmituotantoon on Varma 2 -timotei-nurminataseos. Siinä on 70 prosenttia Nuutti-timoteitä ja 30 prosenttia Inkeri-nurminataa. Tämä hyvin satoisa ja laadukasta rehua tuottava seos sopii koko Suomeen ja tuottaa kolme satoa. Edullisempi versio on kahden niiton Varma 1 -seos, jossa on 80 prosenttia timoteita ja 20 prosenttia nurminataa. Englannin raiheinä on Euroopan viljellyin rehukasvi. Hyvien tulosten perusteella olemme lisänneet sen 18 Viime kesä oli oikea maissikesä. Maissia oli Suomessa viljelyssä ennätysala ja sadot ovat olleet hyviä. Suotuisan kesän ansiosta myös myöhäisemmät lajikkeet ehtivät kehittyä. TEKSTI JA KUVAT Juha Anttila TEKSTI Juha Anttila I KUVA Raija Suomela, MTT Raisioagron nurmiseoksilla on saatu huipputuloksia MTT Ruukin kokeissa. Seokset talvehtivat hyvin ja olivat täystiheitä keväällä. Kasvustot lannoitettiin ympäristötuen mukaisesti, pois lukien apilaseokset, joissa typpitaso oli matalampi. Vauhti 1 ja 2-, Voima- sekä Teho 1 ja 2 -seoksilla saatiin kolmen niiton strategialla yli kiloa kuiva-ainetta/hehtaarisatoja. Activatemaissista huippusatoja osuutta seoksiimme. Vauhti 2:ssa ja Vauhti 1:ssä on lisäksi, rainadan ja puna-apilan osuutta lisätty ja timotein vähennetty. Näillä seoksilla on erinomainen jälkikasvukyky. Varsinkin toisessa ja kolmannessa sadossa ne ovat lyömättömiä. Vauhti 2 sinimailaseos ei tarvitse typpilannoitusta, sillä sen Plato-sinimailanen on ympätty. Englannin raiheinää on lisätty myös Laidunseokseen, Voima-ruokonataseokseen ja Teho 1 -apilaseokseen. Voima on intensiivisen viljelyn kolmen niiton seos. Siinä on kotimaista Karoliina-ruokonataa, joka on sulavuudeltaan ja maittavuudeltaan nurminatojen luokkaa. Se pystyy tuottamaan hyvän sadon myös kuivissa olosuhteissa. Hyvän jälkikasvunsa ja kokeiden perusteella lisäsimme myös Teho 1 -apilaseokseen englannin raiheinää. Teho 1 sisältää lisäksi puna-apilaa, timoteitä ja nurminataa. Näillä seoksilla onnistut saamaan huippusatoja ja rehua eläimillesi.

19 Maissin jyvät ovat täyttyneet, ennakkonäytteen kuiva-aine hulppeat 30 prosenttia! Activate-maissia Kuhmoisissa ihailevat Ari-Pekka Vainio ja Arto Helin. Olennaista maissisäilörehussa on kuiva-aine, tärkkelys ja kuidun sulavuus. Jos tärkkelystä ei tule, jää rehuun liikaa sokeria, joka on nopeasti hajoavaa ja happamoittaa pötsiä voimakkaasti. Ruokintaan halutaan nimenomaan maissin suojattua tärkkelystä, jonka hajoamisnopeus on vain yhdeksän prosenttia per tunti pötsissä. Silloin voidaan oikeasti ruokkia turvallisesti vaikka tärkkelystasot näyttäisivätkin korkeilta. Kuiva-ainetaso yllätti Suomessa oli tänä vuonna muutama sata hehtaaria maissia viljelyssä. Ruotsissa pidetään maissisäilörehussa tavoitteena prosentin kuivaaine- ja noin 30 prosentin tärkkelystasoa. Suomessa on totuttu aiemmin noin13-19 prosentin kuiva-ainetasoon ja alle 20 prosentin tärkkelykseen maissisäilörehuilla. Activate-maissilla päästiin meillä tänä vuonna jopa tuohon maagiseen 30 prosentin kuiva-ainetasoon. Ahvenanmaalla päästiin huikeaan 42 prosentin kuiva-aineeseen ja pe- räti prosentin tärkkelykseen! Activate on markkinoiden aikaisin maissi, jossa FAO-luku on 150. Se muodostaa keskikorkean kasvuston, jossa tähkän osuus on suuri ja kuidun sulavuus hyvä. Sen D-arvot ovat olleet luokkaa Raisoagrolta saat maissin viljelyyn siemenet, viljelyohjeet, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet. Ota yhteyttä asiakkuusvastaaviin tai Juha Anttilaan , Hyviä säilörehuja Safesil-ja SiloSolve -säilöntäaineilla Viime kesänä Safesilsäilöntäainetta oli käytössä yli 200 tilalla ja SiloSolvea 20 tilalla ensimmäistä kertaa. Käyttäjäkokemukset ja tulokset ovat olleet hyviä. Safesilin ja SiloSolven turvallisuutta ja helppoa käytettävyyttä on kiitelty. Safesilin säilöntäominaisuudet perustuvat luonnolliseen maitohappokäymiseen ja SiloSolven lisättyihin maitohappobakteereihin. SiloSolve - uusi biologinen säilöntäaine SiloSolvea Raisioagrolle toimittaa maailman suurin bakteeritalo, tanskalainen CHR Hansen. Silosolven teknologia perustuu CHR Hansenin tutkimiin ja osin patentoimiin heteroja homofermentativiisiin maitohappobakteerikantoihin. Ne parantavat erityisesti rehun käymislaatua ja rehun aerobista kestävyyttä. Näin rehun jälkilämpenemistä sekä voihappobakteerien lisääntymistä ehkäistään tehokkaasti. Valikoimissamme on kolme tuotetta: Silosolve AS 200, kuivalle rehulle, estää hiivat ja homeet SiloSolve AS 200, luomutuotantoon SiloSolve MC, kostealle rehulle, estää voihappobakteerit. SiloSolvea on helppoa ja edullista käyttää. Yksi 200 gramman pussi sekoitetaan 200 litraan vettä. Käyttömäärä on 2 l/tn. Yhdellä pussilla tehdään siis 100 tonnia rehua. Kummankin rehun säilönnällinen laatu on huippuluokkaa, kuten myös rehujen maittavuus. Rehuissa on ammoniakkityppi ollut alle 50, haihtuvat rasvahapot alle 15 ja sokeria on rehuissa mukavasti. Kun nämä ovat kunnossa, on rehu hyvin säilynyttä. Varaa oma SiloSolve- ja Safesilsäilöntäaineesi asiakkuusvastaaviltamme. Saat tuotteet edulliseen ennakkohintaan. Safesilin ja SiloSolven säilörehuanalyysit 2013 ja lisätietoa säilöntäaineista löydät nettisivuiltamme sekä Juha Anttila 19

20 NAUTA AGRO makasiini 4/13 Uudet Benemilk -rehut on otettu innolla vastaan Benemilk Robo parantaa energian saantia Syksyllä markkinoille tulleet uudet Benemilk -rehut ovat saaneet hyvän vastaanoton. Uusi valikoima kattaa entistä paremmin eri ruokintatilanteet. TEKSTI Merja Holma Lypsyrobotin houkutusrehu Benemilk Robo sekä seosrehuruokintaan tarkoitettu Benemilk Amino TMR on mahdollistanut Benemilk-ruokinnan entistä laajemmalle tilajoukolle. Myös muut uudet sekä entiset Benemilkit ovat nostaneet yhä useamman tilan maidon pitoisuuksia. Benemilk Black -rehut ovat löytäneet tiensä korkeatuottoisten karjojen ruokintaan. Useilta tiloilta saadun palautteen mukaan Benemilk Black -täysrehu sekä Benemilk Amino Black -puolitiiviste ovat tukeneet terveyttä sen lisäksi, että pitoisuudet ja tuotokset ovat nousseet. Poikimaväli on lyhentynyt, siemennysten määrä vähentynyt ja solut alentuneet. Näistä voit lukea käytännön tilakokemuksia lehtemme sivuilta Benemilk Robo on tuonut aivan uudentyyppisen energialisän houkutusrehun muodossa robottikarjoille. Pitoisuudet nousevat jo vajaan parin viikon käytön jälkeen, tuotoksessakin havaitaan positiivinen suunta ja kierto piristyy. Rehu on hämmästyttävän maittava noin vahvaksi rehuksi, Benemilk Robossa on energiaa peräti 13,5 megajoulea. Ensikot saavat robotilla käydessään kaivattua lisäenergiaa, jolloin tiinehtyminenkin sujuu helpommin. Erityisesti aperuokinnalla, ruokintapöytätilan jäädessä niukaksi, ensikot joutuvat usein kärsimään negatiivisesta energiataseesta, mikä valitettavasti vaikeuttaa tiinehtymistä. Lähes kaikkia Benemilk-rehuja voidaan pitää lypsyrobotilla houkutusrehuna, mutta erityisesti Benemilk Robo sopii ruokintaan silloin, kun erikseen annetun väkirehun määrä jää vain viiteen kiloon 30 kilon tuotosluokassa. Monipuolinen valkuaisrehuvalikoima Benemilk Amino Red on tehokas puolitiiviste, jossa käyttömääräksi riittää 5 kiloa 30 kilon maitotuotoksessa. Se sopii erityisesti tiloille, jotka haluavat päästä pienemmällä annoksella hyviin pitoisuuksiin. Tuote sopii hyvin erillisruokintaan sekä parsinavetoissa että pihatoissa. 20