Kohde: Päärata (Helsinki-Tampere), Hyvinkää 106, Tuusulan ja Hyvinkään välinen raja - Hyvinkään AK-alue - Hausjärven raja

Transkriptio

1 Toimitusnumero (6) Ratatoimitus rajan määräämiseksi Kohde: Päärata (Helsinki-Tampere), Hyvinkää 106, Tuusulan ja Hyvinkään välinen raja - Hyvinkään AK-alue - Hausjärven raja Sivutoimitukset: Aika: kello 9.00 Paikka: Toimitusinsinööri: Läsnäolijat: Rajankäynti: rekisteriyksikön Rautatiepiiri ja kiinteistön Kivimäki välillä Hyvinkään kaupunki, Tekniikka ja ympäristö, I krs. kokoushuone Anturasali, os. Suutarinkatu 2 D Hyvinkää Teppo Rantanen - hakijan eli Liikenneviraston edustajana paikalla vastaava rataisännöitsijä Kaj Grönqvist - Liikenneviraston valtuuttamana Uudenmaan ELY:sta Merja Rajala - Hyvinkään kaupunkia edustaen valtakirjalla toimitusinsinööri Jari Nukala - muut asianosaiset erillisen läsnäololuettelon mukaisesti 1. Toimituksen vireilletulo Toimitusinsinööri selosti toimituksen vireilletulon. Pääradan rajan määräämistoimitus Hyvinkään kaupungin osalta on tullut vireille Liikenneviraston hakemuksella Tiedottaminen ja kokouksen laillisuus Kokouksesta on tiedotettu lähetetyillä kutsukirjeillä Maanmittauslaitoksen diaarista ilmeneville asianosaisille. Kokouskutsu on julkaistu myös Aamuposti-nimisessä paikallislehdessä Toimituksesta on tiedotettu laillisesti, toimitusinsinööri on esteetön, uskottuja miehiä ei käytetä ja kokous on laillinen. Lainkohdat KML 4 ja KML Toimituksen tarkoitus Liikennevirasto on hakenut ratatoimitukset mm. pääradan Helsinki - Riihimäki väliselle rataosuudelle. Toimitusten ensisijaisena tarkoituksena on nykyisen rautatiealueen rajojen selvittäminen. Tässä toimituksessa käsitellään pääradan Hyvinkään kaupungin välistä rataosuutta. Kyseinen rautatiealue on muodostunut luvulla suoritetussa lunastustoimituksessa. Lunastuksen jälkeen rajamerkkejä on hävinnyt huomattavissa määrin rautatiealueen rajoilta. Tämän toimituksen päätarkoituksena on kartoittaa rata-aluetta rajaavat lunastuspyykit, määrittää kadonneiden lunastuspyykkien alkuperäinen paikka, rakentaa määritetylle paikalle uusi rajamerkki ja käydä raja rata- ja naapurikiinteistön välillä. Lisäksi tarkoituksena on kartoittaa koko rautatiealue ja määrätä se alue, johon rataverkonpitäjällä, Suomen valtiolla/liikennevirastolla on ratalain mukainen omistusoikeus. Toimituksen maastotöiden yhteydessä on mitattu tarkasti kaikki rata-alueelta löytyneet rajamerkit. Hävinneiden rajamerkkien paikalle on rakennettu rata-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen välisille rajoille uudet putkipyykit. Kiinteistön ja rata-alueen väliselle rajalle on rakennettu tarvittavilta osin uudet rajamerkit tai rajapaalut (muovipaalut) entisten hävinneiden rajamerkkien paikalle. Tässä yhteydessä on mitattu tarvittavilta osin myös ne alu-

2 Toimitusnumero (6) eet jatkotoimenpiteitä varten, joissa rata-alueen rakenteet ylittävät nykyisen rautatiealueen rajan. 4. Edellytykset Toimitusinsinööri selosti, että Maanmittauslaitoksen ja Liikenneviraston tavoitteena on, että kaikkien Suomen rautateiden rajat on tarkistettu ja maastoon merkitty vuoden 2017 loppuun mennessä. Toimituksen kohteena oleva rataosa eli Helsinki - Riihimäki päärata kulkee Hyvinkään kaupungin alueella. Toimituksessa on tarkoituksena selvittää vanhan rautatiealueen rajojen sijaintia osoittavien rajamerkkien paikat. Lisäksi selvitetään rautatiealueen rakenteiden osalta mahdollisesti aiemmin tapahtuneet leviämiset jatkotoimenpiteitä varten. Toimitus tehdään rajankäyntitoimituksena. Mahdolliset rata-alueen leviämiset voidaan käsitellä tässä toimituksessa, mikäli maanomistajalla ja rataviranomaisella on sopimus alueesta. Edellytykset toimitukselle ovat olemassa. Lainkohdat KML 101 ja KML Maastotyöt Maanmittauslaitoksen kartoittaja Juhani Salonen on mitannut ja merkinnyt tarpeellisilta osin rata-alueen maastoon. Mittaukset on tehty noudattaen vanhoja pyykkejä ja rajalinjauksia, kuten aikaisemmissa toimituksissa on määritelty. Mittaukset on tehty RTK-mittauksena GPS-laitteella. Asemakaavan sitovan tonttijaon alueella kadonneita pyykkejä ei ole pääsääntöisesti korvattu uusilla, koska alueella on tarkka pohjakartta, eikä rajan paikasta ole ollut epäselvyyttä. 6. Arkistotutkimukset Todetaan, että maastotyöt on suoritettu. Rajankäyntejä varten kaikki vanhat maanmittaustoimitukset on tutkittu. 7. Asianosaisten kuuleminen Keskusteltiin toimitukseen liittyvistä asioista. - yleisellä tasolla ratarajaamisen tarkoituksesta ja hyödyistä sekä ratarajaamisen kustannuksista - todettiin, että kiinteistöllä Takametsä rautatiealueen läheisyydessä on rautatien kunnossapitoon kuuluvaa läjitysmateriaalia. Kokouksessa sovittiin, että maanomistajan ja Liikenneviraston edustajien kesken sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Kaj Grönqvistin ilmoituksen mukaan asiaa ei ole tarvetta käsitellä enempää tässä toimituksessa - keskusteltiin mahdollisesti tulevista uusista pääradan ratahankkeista. Uusista ratahankkeista on kattava selvitys mm. Liikenneviraston internet-sivuilla

3 Toimitusnumero (6) 8. Maastokatselmus ja toimituskartta Maastokatselmusta ei ollut tarpeen suorittaa. Lainkohdat KML 188, KMA 48 Toimituskartta on tehty mittakaavassa 1:2000 uuden mittauksen ja osin rekisterikartta-aineiston perusteella. Kartan mittausluokka haja-asutusalueella on 3 ja asemakaava-alueen täydennysmittauksen osalta mittaluokka on Rajankäynti Toimituksessa käydään koko rata-alueen rajat Hyvinkään kaupungin alueella, seuraavilla ratakiinteistöillä: Rautatiealue, Rautatiealue, Rautatiealue sekä Valtionrautateiden alue Rajankäynnin perusteena ovat arkistotutkimuksissa tutkitut vanhat toimituskartat ja radan pakkolunastuskartat. Käytännössä rajankäyntejä varten on tehty tarvittavat arkistotutkimukset vanhoista pakkolunastustoimituksista sekä muista rata-alueeseen liittyvistä aiemmista maanmittaustoimituksista Koska rajankäynnin perusteena olevat toimitukset ovat hyvin vanhoja, tapauskohtaisesti rajankäyntiperusteina on käytetty maastohavaintoja (lähinnä maastosta löytyneitä rata-alueen vanhoja rajamerkkejä) tai/ja vanhoja pakkolunastustoimituksia sekä muita aiempia rata-alueeseen liittyviä maanmittaustoimituksia. Lisäksi todetaan, että joissakin tilanteissa rekisterissä olevien vanhojen kadonneiden pyykkien koordinaattien osoittama paikka vastaa hyvin nautinnan mukaista paikkaa. Lunastusrajalle rakennettujen vanhojen lohkopyykkien sijainti lunastusrajaan nähden on määritetty rajapisteenä rajan suuntaa määrittämättä radasta ulospäin. Mm. metsärajoja ei ole vaadittu avattaviksi, eikä ole avattu, mutta rajalinjoille on tarvittavilta osin rakennettu sitä osoittavia näkevöitysmerkkejä avaamisen helpottamiseksi. Toimituksessa rakennetut rajamerkit ja niiden kiinteistökohtainen sijainti on määritetty tarkemmin pöytäkirjan liitteenä olevassa rajankäyntiselitelmässä. Toimitusinsinööri esitteli rajankäyntejä toimituskartan avulla. Lisäksi käytiin läpi rajankäyntiselitelmä. Edellä mainittujen ratakiinteistöjen pinta-alat korjataan Jako-tietojärjestelmää vastaaviksi. 9.1 Rekisteriyksikön Rautatiepiiri 12:4 rajankäynti Tämän toimituksen yhteydessä suoritettiin rajankäynti rekisteriyksiköllä Rautatiepiiri Rajankäynti suoritettiin pakkolunastuskartan, arkistotunnus K:XIX-K, 644 C = 44 As (Vantaa) ja osittain maastossa todetun nautinnan perusteella. Rajankäynnin yhteydessä rakennettiin uudet putkipyykit nro:t ja määritettiin uudet rajapisteet. Todetaan lisäksi, että rekisteriyksikön Rautatiealue osalta on korjattu kiinteistörekisterikarttaa kiinteistöjen Einola ja Peräpuro sekä Karhumäki kohdalla.

4 Toimitusnumero (6) 10. Ratalain mukaiset suoja-alueet Toimituksen kohteena olevaan rata-alueeseen merkitään suoja-alue RataL 37 :n ja 51 :n mukaisesti. Pääsääntöisesti suoja-alue ulottuu 30 metrin etäisyydelle uloimman raiteen keskilinjasta. Lainkohdat RataL 37, RataL 51 Suojavyöhykkeen leveys on 30 metriä radan keskeltä kummallekin puolelle. Jos kiskoja on useampia, leveys mitataan uloimman raiteen keskikohdasta. Näin ollen yksiraiteisilla rataosuuksilla suojavyöhykkeen reunasta reunaan on etäisyyttä tasan 60 metriä, jos raiteita on useampia, niin sitten yli 60 metriä. Suoja- alueet muodostetaan käyttöoikeusyksiköksi, mutta vain rautatiealueen (rauta-tiealuekiinteistön) ulkopuolelle. Rautatiealueelle eli radanpitäjän omalle maalle käyttöoikeusyksiköitä ei muodosteta. Todetaan lisäksi, että asemakaava-alueilla suoja-alueesta ei muodosteta käyttöoikeusyksikköä. Radanpitäjän kanta on, että suoja- alue ei aiheuta pääsääntöisesti korvaustarvetta. Korvattavaa haittaa aiheutuisi vasta sitten, jos esim. rakentaminen evätään suoja-alueen vuoksi. Kasvillisuuden ym. osalta radanpitäjä tutkii ja sopii mahdolliset puunkaadot tai muut poistamiset kiinteistöittäin. 11. Tilusjärjestelyt ja -vaihto Kokouksessa ei tullut esille tarvetta tilusjärjestelyille. Toimituksessa ei tehdä tilusjärjestelyjä tai -vaihtoja. 12. Korvaukset ja maksaminen Toimitusinsinööri selosti korvausten määräämisen perusteita. Korvauksia ei ole kohteesta, haitasta tai vahingosta tarpeen määrätä, eikä niitä myöskään erikseen vaadittu. 13. Kiinteistöjaotuksen muutos Todettiin, että olemassa olevat rautatiealueet (lunastusyksiköt) , , ja ovat pituudeltaan sen verran hyviä kokonaisuuksia, ettei ole mitään tarvetta yhdistellä niitä. Toimituksessa ei muodostettu uusia ratakiinteistöjä. 14. Kustannusten osittelu Kyse on osasta valtakunnallista hanketta, jossa määritetään rautatiealueet. Toimituksesta aiheutuvat kustannukset määrätään hakijan eli Liikenneviraston/ Uudenmaan ELY:n maksettavaksi. 15. Asiakirjojen lähettäminen Toimitusinsinööri selosti asianosaisille asiakirjojen lähettämisen perusteet. Kokouksen pöytäkirja ja toimituskartat päivitetään toimituksen internet-sivuille. Lainkohdat KMA 58 Kukaan asianosaisista ei vaatinut kokouksen pöytäkirjaa ja toimituskarttoja lähetettäväksi.

5 Toimitusnumero (6) 16. Lopettaminen Toimitusinsinööri selosti muutoksenhakumenettelyn, toimituksen ja myös toimituskustannusten osittelun osalta sekä antoi valitusosoituksen. Toimitukseen voi hakea valittamalla muutosta 30 päivän kuluessa toimituksen lopettamisesta lukien. Oheisesta valitusosoituksesta ilmenee sekä toimituksen lopettamispäivä, että valitusajan päättymispäivä. Toimitus saavuttaa lainvoiman valitusajan päätyttyä tai kun mahdollinen muutoksenhaku on lopullisesti ratkaistu. Koska kaikki toimituksen asiat oli käsitelty, toimitusinsinööri lopetti toimituksen. Lainkohdat KML 190

6 Toimitusnumero (6) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee toimitusta , lopettamispäivä Ratatoimitus rajan määräämiseksi Päärata (Helsinki-Tampere), Hyvinkää 106, Tuusulan ja Hyvinkään välinen raja - Hyvinkään AK-alue - Hausjärven raja Rajankäynti: rekisteriyksikön Rautatiepiiri ja kiinteistön Kivimäki välillä Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maaoikeuteen viimeistään torstaina viraston aukioloaikana. Tässä asiassa toimivaltainen maaoikeus toimii Vantaan käräjäoikeudessa, joka on avoinna virka-aikana klo 8-16:15. käyntiosoite: Kielotie 21, Vantaa postiosoite: PL 194, Vantaa sähköpostiosoite: vantaa.ko(at)oikeus.fi Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina maaoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään yleensä 500 euron oikeudenkäyntimaksu. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimitusinsinööri: Teppo Rantanen