Ekologialeikit Reippaat leikit Keskustelua ja tietopohjaa vaativat leikit Tutustumisleikit Luontoelämykset ja aistien herkistäminen

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLEIKIT

2 Ekologialeikit 1. Myyräpopulaatio Ravintoketju Ravintoverkko Elämänlangat Kommunikointi... 5 Keskustelua ja tietopohjaa vaativat leikit 6. Puun tarina Punaisin kivi Kyselyleikki Puun elämä Eläytyminen toisen asemaan Luonto elämän symbolina -leikki Piirretään ympäristökartta Luonnonasiat ikäjärjestykseen Museoleikki Kalastusleikki... 8 Luontoelämykset ja aistien herkistäminen 16. Tuhatjalkakävely Tunnista oma esine Luonto-cd Puusokko Värejä luonnosta Runo puusta Luonto-Kim Jätteet Aistien rajoitus Korvat höröllä Luontotaulu Tuoksucocktailit Ihmiskameraleikki Tarinoita luonnosta Kukat Kasvipaikka Kaupunkeja luonnonesineillä Lintusaari Kasvit kätköissä Retki-Kim Kukkien värejä Puun etsintä Luottamus- ja tunneleikit 38. Luottamuspolku Luottamusjono Tunteiden ilmaiseminen SISÄLTÖ Reippaat leikit 41. Lepakot ja yökköset Pöllöt ja varikset Lentokykyiset ja lentokyvyttömät eläimet Hippa Juna Etsijätontut Ympäristöaktivistileikki Metsänvartijahippa Hae esineitä Kielletty kasvi Luonnonesineiden kerääminen Puulta puulle Kalat karkaavat Ihmissyöjäkasvit Lintuviesti Tutustumisleikit 56. Ryhmänmuodostusleikkejä Tunnistusleikki Jätegallup Roskasaalistus Luonnonmukainen illallinen Ympäristönsuojeluun liittyvät leikit 61. Lajittelu Ekosysteemileikki a) Perusleikki b) Tekniikka kehittyy c) Ympäristömyrkyt kertyvät Happikatopeli Vinkkejä vartion, lauman tai vaeltaryhmän kokouksiin Pakkaukset Talotutkimus Maiseman suojelu Materiaalin kiertokulku Vedenkulutus Maatilavertailu Ympäristömainonta Harrastusten ekoasteet Kevätsiivous Luontopäiväkirja Marjastusta Kirppis... 31

3 EKOLOGIALEIKIT 1. MYYRÄPOPULAATIO tai isossa tilassa Osallistujia: 10 Kesto: 15 min Ryhmä jaetaan aluksi kahtia. Toiset ovat myyriä ja toiset niiden resursseja (asuntoja tai ruokaa). Ryhmät seisovat vastakkain noin 5 10 metrin päässä toisistaan. Jokainen resurssi päättää ensin mielessään haluaako olla asunto vai ruokaa. Kun ohjaaja antaa merkin, asunto nostaa käsivarret pään päälle harjakatoksi ja ruoka pyörittää kättä vatsan päällä. Myös jokaisen myyrän on päätettävä ennen ohjaajan merkkiä, tarvitseeko se nyt asuntoa (kädet pään päälle) vai ruokaa (kädet vatsalle). Merkin jälkeen kukin myyrä yrittää jonkin asunnon tai ruuan luo riippuen siitä kumpaa on päättänyt tarvita. Ne myyrät, jotka jäävät ilman resurssiaan, kuolevat ja muuttuvat resursseiksi. Jos taas myyrä saa oman resurssinsa, se selviää ja lisääntyy, siis resurssista tulee myös myyrä. Pelikierros alkaa uudelleen ja jatkuu niin kauan, kunnes kaikki myyrät ovat kuolleet. Pelin jälkeen keskustellaan siitä millaiset resurssit myyrille ovat optimaaliset tai vähintään oltava niiden selviytymiseksi hengissä tai myyräpopulaation kasvamiseksi. 2. RAVINTOKETJU Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 12 Kesto: noin 10 min Tarvikkeet: nauhoja tms. ryhmien merkitsemiseen, muovipusseja (pakastepusseja) kolmea eri kokoa, värikkäitä pahvinpalasia, fläppitaulu tms. Ryhmä jaetaan ja merkitään joillakin tuntomerkeillä (esim. nauhoilla) kolmeen yhtä suureen ryhmään: heinäsirkat, sammakot ja haukat. Leikkijöiden tavoitteena on pysyä hengissä. Jokainen saa muovipussin, heinäsirkat pienimmän, sammakot toiseksi pienimmän ja haukat suurimman. Ne kuvaavat kunkin eläimen vatsalaukkua ja sitä, miten paljon jokaisen on syötävä pysyäkseen hengissä. Maahan sirotellaan erivärisiä pahvinpalasia kasveiksi. Kullekin eläinryhmälle sovitaan turvapaikka, josta sitä ei saa syödä. Ohjaaja ilmoittaa syömisen alku- ja loppuajat. Leikkialueelle saavat ensin mennä heinäsirkat ja ruokailla hetken yksin. Sitten leikkialueelle tulevat sammakot, jotka yrittävät syödä heinäsirkkoja ottamalla niitä kiinni. Kun sammakko on saanut kiinni heinäsirkan, sen ruokapussi tyhjennetään sammakon pussiin ja heinäsirkka kuolee. Kun kasviruoka (pahvinpalat) loppuu, kuolevat kaikki ne heinäsirkat, jotka eivät saaneet pussiaan täyteen. Tietyn ajan kuluttua kuolevat myös ne sammakot, jotka eivät ehtineet syödä tarpeeksi heinäsirkkoja (ruokapussi vajaa). 3

4 Viimeisellä kierroksella haukat jahtaavat sammakoita. Koko pelin ajan ohjaaja pitää esim. fläppitaululle kirjaa eläinten lukumääristä alussa ja lopussa. Peliä voidaan käydä uudelleen erilaisista olosuhteista saadun kokemuksen perusteella, kunnes ravintoketju näyttää siltä, että kaikki eläinpopulaatiot säilyvät hengissä ja oikeissa suhteissa. 3. RAVINTOVERKKO Sisällä Sopivin ikäryhmä: vanhemmat vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 8 Kesto: noin 10 min Tarvikkeet: narukerä Ohjaajalla on pieni narukerä. Ryhmä seisoo hänen ympärillään. Joku ryhmästä saa sanoa olevansa jokin vihreä kasvi, esim. mänty, ja saa narunpään käteensä. Ympyrän jostakin suunnasta joku sanoo olevansa sellainen kasvinsyöjä, joka syö männynneulasia esim. mäntypistiäisen toukka, ja hänelle heitetään narukerä seuraavaksi. Jälleen ympyrän toiselta puolelta joku sanoo olevansa joku eläin, joka käyttää edellistä ravinnokseen, esim. pikkulintu, ja saa käteensä seuraavan narunkohdan. Näin jatketaan hajottajiin asti. Jos ryhmä on suuri, voidaan samaan naruun yhdistää toinenkin ravintoketju niin, että kaikilla on narua kädessään. Seuraavaksi ohjaaja kertoo tarinan, jossa jokin onnettomuus kohtaa mäntyä (se, jolla on narun alkupää), ja kehottaa mäntynä olevaa pelaajaa vetämään terävästi narusta. Silloin sen pelaajan, joka tuntee nykäyksen kädessään, on myös nykäistävä jne., kunnes huomataan miten laajalle jonkin renkaan onnettomuus vaikuttaa luonnossa. Myös ihminen olisi hyvä saada mukaan ravintoketjuun, jolloin havaitaan miten haavoittuvainen ihminenkin on. 4. ELÄMÄNLANGAT tai sisällä Sopivin ikäryhmä: vanhemmat vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 8 Kesto: noin 15min Tarvikkeet: narunpätkiä, eläinten ja kasvien kuvia, (maalarinteippiä kuvien kiinnitykseen) Leikki auttaa ymmärtämään sitä, että ympärillämme olevassa luonnossa on valtava määrä riippuvuussuhteita ja jonkin osan tuho on usein kohtalokasta monelle muulle. Jokainen leikkijä saa kasvin tai eläimen kuvan, jonka hän kiinnittää rintaansa. Kuvan lisäksi jokaiselle jaetaan langanpätkä, jonka toinen pää sidotaan vyötäisille. Tehtävänä on nyt yrittää löytää sellainen eläimen tai kasvin kuva, joka liittyy oman kuvan eläimen/kas- 4

5 vin elinehtoihin (eli jota tämä käyttää ravinnoksi, jolta saa suojaa, elää siinä jne.). Leikkijä, jolla on talitiaisen kuva, etsii esim. leikkijän, jolla on pihlajan kuva. Kun joku on löytänyt yhteyden, hän liittää oman lankansa toisen vyötäisillä olevaan lankaan. Kun kaikki yhteydet on löydetty, ohjaaja käskee yhden leikkijöistä kaatua maahan. Katsokaa, mitä tapahtuu! 5. KOMMUNIKOINTI Sisällä tai ulkona Osallistujia: 6 Kesto: 15 min- Ryhmissä pohditaan, miten eläimet kommunikoivat tai keskustelevat, kun ne eivät osaa puhua (muista erilaiset elinympäristöt: metsä, vesi, suo, ilma, sekä eri tilanteet: reviirin puolustus, kosinta, pesintä...). Valmistetaan pieni esitys esim. siitä a) kuinka madot varoittavat toisiaan mullan alla, etteivät toiset madot törmäisi niihin tai b) kuinka muurahaiset kertovat parhaista ruokapaikoista toisilleen. Erikoismaininnan saavat sellaiset ryhmät, jotka keksivät itse esitysaiheen. KESKUSTELUA JA TIETOPOHJAA VAATIVAT LEIKIT 6. PUUN TARINA Sisällä Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 3 Leikkijät kertovat puun (kasvin, eläimen tms.) tarinan siemenestä valmiiksi tuotteeksi jatkaen aina siitä, mihin edellinen on lopettanut. Voidaan leikkiä esimerkiksi siten, että jokainen keksii vuorollaan yhden sanan, yhden lauseen, yhden elinkaaren osan jne.. 7. PUNAISIN KIVI Sopivin ikäryhmä: sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: mikä tahansa määrä Leikkijät saavat tehtävän, esim. etsi punaisin kivi, värikkäin lehti, suurin käpy jne. Kun kaikki ovat löytäneet vaaditun asian, vertaillaan kenen kivi on punaisin. Keskustellaan esineiden ominaisuuksista, esim. miksi kivi on punainen. 5

6 8. KYSELYLEIKKI Sisällä tai ulkona Sopivin ikäryhmä: Kaikki Osallistujia: 2 Tarvikkeet: valmiita nimilappuja, maalarinteippiä kiinnitykseen Ohjaaja kiinnittää teipillä lapun kunkin leikkijän selkään. Lapussa on jonkin eläimen, kasvin tms. nimi. Jokainen yrittää kyselemällä selvittää, mitä omassa lapussa lukee. Kysymyksiin saa vastata vain kyllä, ei tai en tiedä. Esimerkkejä kysymyksistä: Olenko kasvi? Olenko eläin? Olenko elävä? Olenko iso? jne. Vastauksista päättelemällä voi tietää mitä lapussa lukee. 9. PUUN ELÄMÄ Osallistujia: 2 Valitaan lähistöltä puu ja kuvitellaan, millaista sen elämä on; mitä se näkee, kuulee, haistaa, tuntee, ajattelee, mitä se on jo nähnyt, millaiselta tuntuu oravan kiipeäminen oksille tai kolon hakkaaminen. Valikoidaan ryhmissä omat puut (joko olemassa oleva tai kuvitteellinen), joiden elämästä kerrotaan muutaman minuutin mittaisella puheella muille. 10. ELÄYTYMINEN TOISEN ASEMAAN Sisällä tai ulkona Sopivin ikäryhmä: sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 2 Leikkijä kuvittelee olevansa jokin eläin tai kasvi. Millaisen paikan eliö ottaa asuinpaikakseen? Miksi? Mitä ruokaa tai ravintoa eliö tarvitsee? Ketkä olisivat lajin ystäviä ja vihollisia? Verrataan keskustelussa esiin nousseita asioita ihmisen käyttäytymiseen vastaavissa tilanteissa. Eri ryhmät voivat edustaa ihmistä/muita eliöitä. 11. LUONTO ELÄMÄN SYMBOLINA -LEIKKI Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 3 A) Kukin ryhmän jäsen etsii luonnosta esineet, jotka kuvaavat toisia ryhmän jäseniä, ja kertoo miksi on valinnut juuri ne esineet. B) Seuraavaksi kukin jäsen etsii itseään parhaiten kuvaavan esineen ja kertoo tovereilleen, miksi valitsi esineen ja miten se kuvaa itseä. Esineitä voi olla useitakin, jos tuntuu, että esim. vauvaikää kuvaa toisenlainen esine kuin kouluikää. 12. PIIRRETÄÄN YMPÄRISTÖ- KARTTA Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 2 Suunnistussuoritusten yhteyteen käy kartanpiirtoharjoitus, jossa opetellaan havainnoimaan ympäristöstä löytyviä asioita. Tarkoitus ei ole piirtää oikeaoppisia karttamerkkejä, vaan piirtää lähialueista pareittain karttaa, johon merkitään esimerkiksi 6

7 A) kaikki ihmisen kädenjälkeä edustavat, ns. luontoon kuulumattomat asiat, kuten asfaltti, karkkipaperit, lyhtypylväät jne., eikä välttämättä mitään muuta. Pystyisikö kartalla silti suunnistamaan? Entä jos samasta alueesta tehtäisiin kartta, jossa näkyisivät vain luonnon muovaamat asiat? Myös aivan pienten asioiden, kuten maahan pudonneiden karkkipapereiden tai kiveyksen raossa kasvavien piharatamoiden merkitsemistä kannattaa korostaa! TAI B) vihreällä värillä kasvit, punaisella metalliset asiat, ruskealla paljas maa jne. Kartta tehdään pelkkiä värejä käyttäen, vahvat liidut ovat havainnollistavimpia. Kukin pari voi myös piirtää karttaa samasta alueesta mutta keskittyä merkitsemään eri asioita; karttoja voi sitten vertailla. ten 10 mielikuvitusesinettä. Aikaa keräämiseen on esim min. Ennen lähtöä johtaja näyttää esimerkkejä: kaarnanpala = Saarijärven Paavon pettuleipää, heinätukku = Väinämöisen partaa, kuorittu kanervanvarpu = Absalomin hius, jne. Kun esineet on kerätty, ryhmät palaavat takaisin lähtöpaikalle ja järjestävät näyttelyn keräämistään esineistä. Näyttelyt esitellään ja arvostellaan sitten yhteisesti ja eniten pisteitä saanut näyttely voittaa. Leikinohjaajan kannattaa muistuttaa leikkijöitä rauhoitetuista ja harvinaisista kasveista, joita ei saa poimia. Lisäksi kaarnan ja oksien repiminen elävistä puista ei ole sallittua. 13. LUONNONASIAT IKÄJÄRJESTYKSEEN Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset Osallistujia: 5 Yksin tai ryhmässä etsitään luonnosta esim. 5 esinettä, jotka laitetaan ikäjärjestykseen. Leikkijät saavat itse keksiä perustelut valitsemalleen ikäjärjestykselle (kivi on vanhempi kuin mustikanvarpu). 14. MUSEOLEIKKI Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 6 Leikkijät jaetaan ryhmiin. Ryhmät lähetetään maastoon tehtävänään kerätä museota var- 7

8 15. KALASTUSLEIKKI Sisällä tai ulkona Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 6 Tarvikkeet: keppi ja naru onkena Leikkijät istuvat piirissä, yksi on keskellä sokkona ja muut ovat kaloja. Kukin piirissä istuja valitsee itselleen jonkin kalalajin. Keskellä olija eli kalastaja ryhtyy ongellaan narraamaan kaloja pyörähdellen ympäri ja heittäen siimansa piirissä olijoita kohti. Kun joku piirissä tarttuu onkeen, on kalastajan kyselemällä saatava selville, minkä kalan hän on saanut. Kala saa vastata vain on tai ei, ja jollei kalastaja kuudella kysymyksellä saa selville saamansa kalan nimeä, hän joutuu heittämään siimansa uudelleen. Jos hän sen sijaan saa tietää kalan nimen, kala jää saaliiksi, ja kalastaja ja kala vaihtavat paikkaa. 8

9 LUONTOELÄMYKSET JA AISTIEN HERKISTÄMINEN 16. TUHATJALKA- KÄVELY Sopivin ikäryhmä: sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 5 Kesto: min Tarvikkeet: huiveja silmien sitomiseen 5 6 osallistujaa asettuu jonoon silmät sidottuina ja ottaa edellä olevaa hartioista kiinni. Ohjaaja toimii tuhatjalkaisen silminä ja kehottaa tuhatjalkaisen osina olevia osallistujia tarkastelemaan kuljettua maastoa mahdollisimman tarkasti, kuuntelemaan, haistelemaan ja tunnustelemaan. Tuhatjalkainen aloittaa kulkunsa, ja ohjaaja johdattelee maastossa kömpien kivien yli, kiertäen puita, kumartuen pensaiden ali jne. Ohjeiden mukaan tuhatjalkaisen osat tunnustelevat esim. puita, lehtiä, oksia, runkoja ja haistelevat leikattua nurmikkoa. Noin 10 min kiemurrellaan maastossa ja pysähdyttyä otetaan siteet pois silmiltä. Nyt osallistujien tulee kulkea reitti takaisinpäin muistellen hajuja, kosketuksia ja reittiä. 17. TUNNISTA OMA ESINE tai sisällä Osallistujia: 6 Kesto: n. 10 min Tarvikkeet: luonnonmateriaalia (käpyjä, oksia ), huiveja silmien sitomiseen Leikkijät istuvat piirissä silmät kiinni. Jokaiselle annetaan tunnusteltavaksi oma luonnonesine: kasvi, kivi, oksa, käpy, juurakko, kotilo jne. Kukin opettelee tuntemaan oman esineensä tuntoaistin perustella. Esineet kerätään pois ja laitetaan kiertämään sekalaisessa järjestyksessä leikkijältä toiselle. Tehtävänä on löytää oma esine. Kun oma esine sattuu kohdalle, se pidetään, mutta muut esineet laitetaan eteenpäin. Kun kaikki ovat mielestään löytäneet omansa, katsotaan mitä ne ovat. Tuntoaistin herkkyyttä voidaan testata ottamalla tunnusteltavaksi esim. vain kiviä tai kasveja. Esine, joka ehkä silmin on vaikea erottaa muista, onkin ehkä helppo tunnistaa tuntoaistin avulla. Yksi leikin versio on hajuaistin käyttäminen. 9

10 18. LUONTO-CD Osallistujia: mikä tahansa määrä Kesto: 20min Tarvikkeet: pahvia ja saksia tai valmiita cd-levyjä Jokainen leikkijä saa pahvisen cd-levyn (leikkijä voi tehdä sen myös itse). Sitten leikkijät etsivät itselleen luonnosta mielipaikan ja jäävät sinne polttamaan levylleen luonnon ääniä, eli piirtävät, kirjoittavat tai muuten merkitsevät kuulemiaan luonnon ääniä siten, että voivat soittaa (=esittää) levynsä muille. Levyn nimeksi voi laittaa äänityspaikan nimen. Leikin ohjaaja voi päättää, kuinka pitkään levyä saa tehdä. Kun sovittu aika on kulunut, leikkijät palaavat yhteen ja kertovat, mitä tunteita kuullut äänet heissä herättivät. 19. PUUSOKKO Osallistujia: mikä tahansa määrä Tarvikkeet: huiveja silmien sitomiseen Leikkijät ovat pareittain, joista toisella on silmät sidottu. Näkevä vie sokon puun luokse, ja tämä tunnustelee puuta. Sokko viedään pois puun luota ja häntä pyöritellään. Side otetaan pois silmiltä, ja entinen sokko yrittää löytää puun. Leikkijät vaihtavat osia. Voidaan purkaa puhumalla kunkin tuntemuksista. 20. VÄREJÄ LUONNOSTA Osallistujia: 3 Tarvikkeet: erivärisiä paperinpaloja Leikinjohtajalla on erivärisiä paperinpaloja, ja leikkijöiden pitää hakea luonnosta samanvärinen asia/esine kuin johtajan paperi. Leikin loputtua haetut esineet viedään takaisin sinne, mistä ne on haettukin, koska niiden paikka on siellä. Huom! EI KERÄTÄ ELÄ- VIÄ KASVEJA! Sopii hyvin leikittäväksi syksyllä, koska silloin luonnosta löytyy useita värejä. Vaihtoehtona leikinjohtajalla voi olla erilaisia esineitä (kiviä, oksia yms.), jolloin leikkijät hakevat luonnosta samoja/mahdollisimman samankaltaisia esineitä. 10

11 21. RUNO PUUSTA Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 5 Tarvikkeet: kynä ja paperia kirjurille Ryhmä tarkkailee puuta eri näkökulmista (esim. runkoa, oksia, läheltä, kaukaa yms.), ja jokainen sanoo kaksi adjektiivia, jotka kirjuri kirjaa. Kirjuri apulaisineen (muutama) kirjoittaa runon, jossa esiintyväy kaikki adjektiivit, ja leikinjohtaja lukee runon kaksi kertaa ensimmäisellä kerralla kukin haluaa kuitenkin vain kuunnella, ovatko hänen adjektiivinsa mukana, toisella kerralla voi sitten jo keskittyä taidenautintoon. 22. LUONTO-KIM Osallistujia: 4 Jakaannutaan kahteen joukkueeseen, ja molemmat joukkueet keräävät luonnosta asioita (ei eläviä kasveja!), jotka asettavat maahan piirrettyyn ruutuun, esim. 10 asiaa/joukkue. Sitten vaihdetaan ruutuja, ja joukkueille annetaan hiukan aikaa katsoa toisten ruutua. Tämän jälkeen mennään taas omalle ruudulle ja otetaan pois siitä joitakin asioita, ja toisten pitää katsomaan tullessaan huomata, mitä ruudusta on kadonnut. Leikkiä voi vaikeuttaa luontokappaleiden määrää tai samankaltaisuutta lisäämällä (esim. kasveja, mutta eri lajeja) tai sitten pois ottamisen sijasta vaihtamalla esineitä. 23. JÄTTEET Sisällä tai ulkona Osallistujia: mikä tahansa määrä Tarvikkeet: ihmisen tuottamia ja luonnonesineitä, läpinäkymätön säkki tms. Leikinjohtaja kerää laatikkoon tai säkkiin luonnosta löytämiään esineitä (kivi, käpy, lehti, kuivattu sieni ) sekä pari asiaan kuulumatonta (patteri, karkkipaperi ). Leikkijän pitää tunnustelemalla tuntea esineet ja sanoa, mitkä eivät kuulu joukkoon. 11

12 24. AISTIEN RAJOITUS Osallistujia: 3 Tarvikkeet: hansikkaita, huiveja, korvatulppia Rajoitetaan aisteja luonnossa liikuttaessa. Tuntoaistia voi rajoittaa pistämällä käteen hansikkaat, silmille huivin ja korviin korvatulpat. Liikkuminen tuntuu aivan toiselta. Miltä? Harjoituksen voi tehdä ryhmässä niin, että jäsenten eri aisteja rajoitetaan. Koetut tunteet jaetaan koko ryhmälle keskustellen. Toinen toteuttamistapa: kukin leikkijä kulkee saman reitin joka kerta eri aistia rajoittaen ja havainnoi sitä, kuinka eri aistein koettuna reitti on erilainen. 25. KORVAT HÖRÖLLÄ Osallistujia: 4 Ryhmä seisoo tai istuu maassa ringissä. Jokainen sulkee silmänsä ja avaa korvansa sekä nostaa kätensä nyrkissä eteen. Kaikki hiljentyvät kuuntelemaan luonnon (ja ihmisen) ääniä. Aina kuullessaan yhden (eri lähteestä tulevan) äänen leikkijä nostaa yhden sormen pystyyn. Kuuntelulla hiljennytään keskittymään edessä oleviin muihin tehtäviin sekä avataan aistit. 26. LUONTOTAULU Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 4 Tarvikkeet: pahvia, sakset, kynä, paperia Pari tekee pahvista taulunkehykset, jotka ripustetaan puuhun tai laitetaan maahan siten, että muodostuu kaunis taulu/maisema. Tämän jälkeen pari tekee maisemasta kertovan runon (miettii ensin avuksi sitä kuvailevia sanoja) ja kiinnittää runon taulun viereen. Kun kaikki parit ovat valmiita, kierretään tutustumassa toisten luomuksiin. 27. TUOKSU- COCKTAILIT Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 4 Tarvikkeet: pieniä purkkeja Pieneen purkkiin (esim. filmirullan koteloon) jokainen leikkijä kerää jotain luonnon tuoksua, esim. sekoittaa erilaisia kasvien osia, jotka sitten murskaa kepillä (ottakaa elävistä kasveista osia vain vähän ja harkiten, harvinaisista ei ollenkaan!). Kun kaikki ovat valmiita, pidetään cocktailkutsut, joissa leikkijät tuoksuttelevat toistensa cocktaileja. Voidaan myös arvailla, mitä mikäkin purkki sisältää. 12

13 28. IHMISKAMERA- LEIKKI Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 4 Ihmiskameraleikin tavoitteena on kehittää ympäristöherkkyyttä; opettaa leikkijät huomaamaan luonnon pieniä asioita, joita normaalisti ei ehkä huomaa. Leikkijät saavat kenties luontoelämyksen, ja oppivat, että jokainen näkee luonnon hieman eri tavalla (kamera-kuvaaja). Leikkijät ovat pareittain, toinen on kamera ja toinen kuvaaja. Sovitaan yhteiset merkit, joilla kameraa ohjaillaan. Esimerkiksi taputan oikeaa olkapäätä tarkentaa (eli katsoo) lähelle, ja vastaavasti taputan vasenta olkapäätä kamera katsoo kauas. Painan päästä kamera ottaa kuvan eli aukaisee silmät ja katsoo annetun ohjeen mukaan lähelle tai kauas ja sulkee silmät. Kuvaaja kuljettaa kameraa (joka siis pitää silmänsä kiinni, paitsi kuvaa otettaessa) ja etsii ympäristöstä mielenkiintoisia, kauniita, kauheita ym. kohteita kuvattaviksi. Jonkin ajan kuluttua voidaan vaihtaa pareja. Lopuksi kokoonnutaan pohtimaan ja vertailemaan kokemuksia, mielikuvia ja tuntemuksia. Vertaillaan myös sitä, miten eri ihmiset näkevät ympäristön eri lailla: mitä kuvaaja aikoi kuvata ja mistä kamera kuvan otti. 29. TARINOITA LUONNOSTA Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 6 Tarvikkeet: veteen liuotettuja vesivärejä esim. filmipurkeissa. Leikkijät jaetaan pieniin ryhmiin (3-4 leikkijää). Ryhmät keksivät sopivan tarinan, esim. kettu yllättää pyyn hangelta oleilemasta. He tekevät tarinaa kuvaavat jäljet hangelle, esim. ketun jäljet käsin hankeen painettuna ja pyyn jalanjälkiä, lisäksi pari tippaa verta (punaista vesiväriä) ja piehtaroimisjälkiä lumessa. Kukin pari keksii oman tarinansa ja toteuttaa sen: esim. jäniksen jälkiä ja keltaista vesiväriä, jäljet jatkuvat. Kun molemmat ryhmät ovat valmiit, ryhmät siirtyvät toisten arvoitusten luo ja yrittävät tulkita hangelle kerrotun tarinan. 30. KUKAT tai sisällä Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Leikkikurssien lempileikki. Leikitään ihan hiljaa kukkia, ollaan paikoillaan, ja kädet vaikka kukan vartena. 13

14 31. KASVIPAIKKA Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset, vaeltajat Tarvikkeet: narua Leikin johtaja antaa jokaiselle osanottajalle narun ja määrää heidät merkitsemään siitä muodostuvalla ympyrällä maastosta paikan, jossa leikkijän mielestä on useimpia erilajisia kasveja, puita ja pensaita. Johtaja tarkastaa jokaisen ympyrän. Se voittaa, jonka ympyrässä kasveja on eniten. Jokainen kilpailija voi myös itse opetella tunnistamaan alueensa kasvit. 32. KAUPUNKEJA LUONNONESINEILLÄ Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset Osallistujia: 6 Leikkijät ovat ryhmittäin maastossa. Jokaiselle ryhmälle annetaan tehtäväksi ajatella esimerkiksi jotakin viisikirjaimista kaupunginnimeä, mutta sitä ei saa sanoa ääneen. Sen jälkeen kukin ryhmä kerää sellaisia luonnonesineitä, joiden alkukirjaimet sisältyvät kyseisen kaupungin nimeen, ja asettaa ne järjestykseen tasaiselle paikalle. Jos kaupunki on L-A-H-T-I, kerätään esim. seuraavat kasvit: Lepänlehti, Apila, Heinä, Tammenterho, Itu (vaikkapa perunasta). Kun kaikki on asetettu näytteille, ryhmät saavat arvata, mistä kaupungista kussakin tapauksessa on kysymys. 14

15 33. LINTUSAARI Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset, vaeltajat Leikkijät ovat autiolle saarelle joutuneita tutkimusmatkailijoita. Saari on rajoitettu alue maastossa. Leikin johtaja määrää ajan, jonka kuluessa leikkijöiden on tarkkailtava saaressa näkemiään lintuja ja merkittävä huomionsa muistiin. Leikin johtaja tarkastaa merkinnät, ja parhaan kuvauksen antanut voittaa. 15

16 34. KASVIT KÄTKÖISSÄ Sisällä Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 5 Tarvikkeet: pahvikortteja, kuvia kasveista Ensin tarvitaan noin 50 kappaletta kortille liimattuja kuvia erilaisista suomalaisista kasveista; kuvia löytyy mainoksista ja lehdistä ym. Numeroi kortit ja kirjoita tueksesi lista, johon merkitset kasvin nimen ja kasvupaikan pääpiirteet. Kätke kortit kololle niin, että nimeät ensin eri seinustat esim. pelloksi, rannaksi, suoksi, kuusimetsäksi jne. Sijoita kortit osittain piiloon niiden oikeaa kasvupaikkaa kuvaavalle laidalle koloa. Pyydä lapsia etsimään mahdollisimman nopeasti kaikki kortit niin, että aina kasvin löytäessään he painavat mieleensä myös alueen, josta kasvin löysivät. Jos löytäjä ei tiedä kasvin nimeä, se tulee saman tien käydä selvittämässä johtajalta. Lopuksi käydään lista joukolla läpi ja katsotaan, kuka löysi minkin kasvin ja mistä. Etsintä sopii johdattelupeliksi ympäristönuoleen tai pohjustukseksi oikealle kevätretkelle. Samoja kortteja voi käyttää myöhemminkin vaikkapa Alias-pelin tapaan. 35. RETKI-KIM Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Retkellä johtaja yllättäen pysäyttää retkeläiset ja kysyy juuri kuljetun matkan varrelta erilaisia seikkoja, joita olisi pitänyt huomata. Esim. Mikä lintu pyrähti lentoon polun varrella? 36. KUKKIEN VÄREJÄ Sisällä tai ulkona Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 10 Leikkijät istuvat piirissä, yksi on piirin keskellä. Kullekin piirissä istuvalle määrätään jokin väri. Johtajan annettua alkumerkin keskellä olija huutaa jonkin kukan nimen, esim. leinikki, ja alkaa laskea kymmeneen. Ennen kuin hän on ehtinyt loppuun, on tässä tapauksessa keltaisen noustava ja huudettava: Tässä olen! Jos kyseisessä kukassa on useampia värejä, nousevat kaikki kukan värit. Se, joka nousee väärällä vuorolla tai ei ehdi nousta ennen kuin on laskettu kymmeneen, joutuu keskelle. Keskellä olija jatkaa kukkien luettelemista, kunnes joku joutuu vaihtamaan tehtävää hänen kanssaan. 37. PUUN ETSINTÄ Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 5 Kullekin leikkijälle annetaan jonkin puun lehti, ja kaikki saavat yhtaikaa lähteä etsimään omaa lehteään vastaavaa puuta lähimetsästä. Kun kaikki ovat puunsa löytäneet, kertoo jokainen, mikä puu on kyseessä. Puun etsintää voidaan leikkiä myös ryhmien keskeisenä siten, että kullekin ryhmälle annetaan yhtä monta ja yhtä vaikeasti löydettävissä olevan puun lehteä. Vaihtoehtoisesti voidaan leikkiä myös kukilla ja etsiä puiden lisäksi myös ruohokasveja. 16

17 LUOTTAMUS- JA TUNNELEIKIT 38. LUOTTAMUS- POLKU Osallistujia: 2 Ryhmästä muodostetaan pareja. Toinen ohjaa pariaan, jonka silmät ovat kiinni tai peitetty. Leikin ohjaaja voi määrätä erilaisia tehtäviä (mennäänkö suoraan, kumarrutaanko, hypätäänkö). Pari ohjataan koskettelemaan ja tunnustelemaan puiden runkoja, kasveja, kivien pintaa. Jossain vaiheessa parit vaihtavat rooleja. 39. LUOTTAMUSJONO Osallistujia: 3 Ryhmä asettuu jonoksi siten, että takana olevan kädet ovat edessä olevan olkapäillä. Jonon ensimmäinen pitää silmänsä auki, muut sulkevat silmänsä. Jono etenee ensimmäisen johdolla vähän matkaa. Ensimmäinen voi kertoa, milloin edessä on esteitä, milloin on kumarruttava ym. Hän voi myös kulkea ääneti, jolloin takana tulevien on oltava todella tarkkoja. Ensimmäisen tulee myös kulkea tarpeeksi hitaas- ti. Sopivan ajan kuluttua jonon ensimmäinen siirtyy viimeiseksi, ja jonon uusi ensimmäinen alkaa kuljettaa jonoa. Leikkiä jatketaan niin kauan, että kaikki saavat kuljettaa jonoa. 40. TUNTEIDEN ILMAISEMINEN tai sisällä Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: mikä tahansa määrä Tarvikkeet: jotakin materiaalia taideteokseen A) Piirretään maan ja veden raja kallioon tai rantahiekkaan märällä sormella tai hiilellä. Jälki näkyy vain hetken, ja sitten se katoaa miltä se tuntuu? Keskustellaan tai kirjoitetaan tunteista aforismi. B) Tehdään tilataideteos aiheista Mitä asioita ympäristössäsi haluaisit pyhittää tai kastaa? Mitkä asiat kaipaisivat puhdistamista? Mikä on sellainen muistosi, jota et koskaan haluaisi kadottaa tai pestä pois? C) Mitä kukin pelkää luonnossa? Esitetään tunteet ja pelon kohde tavalla, joka on kullekin ominaisin ja helpoin, esim. soittamalla, piirtämällä, tanssimalla. Peloista on hyvä puhua varsinkin ennen retkelle lähtemistä. 17

18 REIPPAAT LEIKIT 41. LEPAKOT JA YÖKKÖSET tai isossa tilassa Osallistujia: 15 Kesto: noin 10 min Tarvikkeet: huiveja silmien sitomiseen Tämä leikki on oiva tapa tutustua yöeläinten ravinnonpyyntiin yöllä. Leikkiin osallistujista valitaan yksi lepakko ja n.4 6 yökköstä. Loput muodostavat tiiviin ringin näiden ympärille. Lepakko yrittää silmät sidottuina pyydystää yökkösiä. Kaikkien on oltava mahdollisimman hiljaa, ja kun lepakko sanoo lepakko, vastaavat yökköset heti: yö. Lepakko yrittää siis äänen (kaikuluotauksen) perusteella löytää yökkösiä saaliikseen. Kun yökkönen on saatu kiinni, hän poistuu ringin sisältä. 42. PÖLLÖT JA VARIKSET Osallistujia: 10 Kesto: 10 min Tarvikkeet: valmiit tosi/epätosi -väittämät Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään, joista toiset ovat pöllöjä ja toiset variksia. Kummallekin merkitään kotipesä noin 20 metrin päähän pelikentän keskuksesta. Joukkueet asettuvat pelikentälle vastakkain noin 5 metrin päähän toisistaan. Ohjaaja alkaa esittää tosia ja epätosia väitteitä luonnosta. Kun väittämä on tosi, niin pöllöt jahtaavat variksia, ja kun väittämä on epätosi, niin osat vaihtuvat toisinpäin. Jos pöllö tai varis saadaan kiinni ennen kuin hän on ehtinyt kotipesälleen, hänen täytyy liittyä toiseen joukkueeseen. Väittämät voivat olla aistittavia, vaikeita, helppoja, esim. tuuli puhaltaa varisten takaa, lehdet kellastuvat syksyllä jne. 43. LENTOKYKYISET JA LENTO- KYVYTTÖMÄT ELÄIMET Sisällä Osallistujia: 5 Leikkijät istuvat ringissä. Joku istuu keskellä ja huutaa eri eläinten nimiä. Jos kyseessä on lentokykyinen eläin, kaikki leikkijät nousevat seisomaan. Jos kyseessä on lentokyvytön eläin, leikkijät menevät makuulle. Osanottaja, joka ei tunnista eläintä, tai joka reagoi viimeisenä tippuu pois. Leikinjohtaja voi istua piirissä mukana ja hämätä leikkijöitä tekemällä tahallaan väärin. 18

19 44. HIPPA tai isossa tilassa Osallistujia: 6 Valitaan yksi ryhmästä kiinniottajaksi ja sovitaan yhdessä alue, jonka sisällä hippaa leikitään. Karkuun juoksevat ovat turvassa matkimalla jonkin eläimen ääntä. Turvaa hakevan on joka kerta keksittävä eri eläimen ääni. Hippa vaihtuu, jos turvaan haluava ei keksi uutta eläimen ääntä tai ei ehdi äännellä ollenkaan. Voidaan myös määrätä matkittava eläinryhmä esim. lintu, nisäkäs, Suomessa esiintyvä eläin 45. JUNA Sopivin ikäryhmä: sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 6 Jokainen leikkijä ottaa maasta kasvin lehden tai pienen oksan (ei eläviä kasveja). Leikkijät muodostavat tämän jälkeen junan, joka liikkuu puulta/mättäältä toiselle. Junankuljettaja huutelee asemien nimiä (Koivukuja, Kanervakumpu, Mäntykangas, Mustikkamätäs ), ja matkustajat nousevat aina omalla asemallaan (se mikä lehti tms. heillä on) junasta pois. Tämä sama tehdään päinvastoin junan paluumatkalla, jolloin junan pituus taas kasvaa. 46. ETSIJÄTONTUT Sopin ikäryhmä: kaikki Osallistujia: 8 Valitaan kaksi kotipesää metsästä tai niityltä pienen matkan päässä toisistaan. Leikkijät jakautuvat kahtia kotipesiin ja leikinjohtaja jää keskelle kotipesien väliin. Hän huutaa: Tontut ulos pesästä ja etsimään! Leikkijät vastaavat: Mitä etsitään?, jolloin keskellä oleva huutaa jonkun kasvin, eläimen tai asian mitä tulee etsiä esim. Sinivuokko! Hän laskee kahteenkymmeneen, johon mennessä leikkijöiden tulee löytää sanottu asia (sinivuokko), seistä sen vieressä ja osoittaa sitä. Laskettuaan leikinjohtaja huutaa Seis!, jolloin etsintä päättyy ja kaikki pysähtyvät. Kotipesät saavat pisteen jokaisesta löydetystä eri asiasta, useampi leikkijä ei siis voi osoittaa samaa kohdetta. Voidaan pelata esim. tiettyyn pisterajaan saakka tai siten, että jokainen pisteen saanut tonttu jää seuraavalla etsintäkerralla kotipesään, ja voittajia ovat ne, joilla ensimmäisenä loppuvat etsijät. Huom! Kasveja EI saa ottaa maasta, vaan osoittaa! 19

20 47. YMPÄRISTÖ- AKTIVISTILEIKKI Aluksi voidaan tutustua erilaisiin ympäristönsuojelusta kertoviin artikkeleihin (tai esim. muistella uutisissa nähtyjä pätkiä) ja keskustella niissä esiintyvistä vaikuttamiskeinoista. Leikkijät asettuvat lattialle makaamaan ringin muotoon, päät keskustaan päin. Leikkijät muodostavat tiiviin ketjun laittamalla kätensä käsikynkkään vierustoverinsa kanssa. Ringin keskelle asetetaan symbolinen esine, mikä kuvaa ringissä olevien aktivistien suojelemaa kohdetta. Ringin ulkopuolella on joukko suojelun vastustajia, maanomistajia, poliiseja, tms. Nämä pyrkivät hajottamaan ketjun repimällä aktivisteja jaloista. Yhden lenkin hajotessa aktivistit kokoavat ringin nopeasti korjaamalla lenkin entiselleen. Tarkoituksena siis on, ettei suojeltava kohde pääse karkaamaan ringin keskeltä. Ringistä irtirevityistä aktivisteista voi tulla uusia maanomistajia ja poliiseja eli ringin hajottajia. Voidaan myös sopia, ettei ringin hajalleen repijöiden määrä lisäänny pelin kuluessa, jolloin voidaan päätyä myös sellaiseen lopputulokseen, missä aktivistit voittavat. 48. METSÄNVARTIJA- HIPPA tai iso sisätila Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 10 Leikkijät: metsänvartija, joka kulkee kuvitteellista polkupyörää polkien (jalat polkevat ilmassa) ja lippalakki heiluen (kämmen heiluu otsalla). puunhakkaaja, joka kulkee kyykyssä ankkakävelyä vaappuen kirveenään tyyny, jolla kaataa puita. useita puita, jotka pakenevat tasajalkaa hyppien. Leikin kulku: Puunhakkaaja koettaa kaataa puita tyynyllään nilkkoihin osumalla. Kaatunut puu menee kyykkyyn odottamaan metsänvartijaa, joka voi pelastaa puun koskemalla tätä päälaelle. Kaadettu puu, joka pelastetaan, muuttuu uudestaan eläväksi. Leikki jatkuu niin kauan kuin on hauskaa tai kaikki puut kaatuvat. 20

21 49. HAE ESINEITÄ Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 5 Esineitä voidaan hakea joukkueissa tai yksin. Leikinjohtaja määrää leikkijöitä noutamaan ympäristöstään tietyillä kirjaimilla (esim. P-A-R-T-I-O) alkavia esineitä. Nopein joukkue tai kilpailija voittaa. HUOM! Muistakaa jokamiehenoikeudet. Rauhoitettuja tai harvinaisia kasveja ei saa poimia, eikä oksia tms. repiä elävistä puista. 50. KIELLETTY KASVI Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 6 Joukko on jaettu joukkueisiin. Jokaisen joukkueen edessä, muutaman metrin päässä, on kasa kortteja, joissa on kasvien kuvia. Seassa on myös myrkyllisten kasvien kuvia (esim. myrkkykeiso, näsiä). Kilpailu leikitään viestinä, jossa joukkueiden tehtävänä on kerätä itselleen mahdollisemman monta myrkytöntä kasvia. Kerralla saa käydä hakemassa vain yhden kortin, ja matkalla saa olla vain yksi joukkueen jäsen. Jokaisesta myrkyttömästä kasvista saa pisteen, myrkkykasveista taas miinuspisteen. Korteissa voi myös olla esim. sienien kuvia. 51. LUONNON- ESINEIDEN KERÄÄMINEN Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 5 Leikin johtaja antaa kullekin leikkijälle paperilapun ja lähettää heidät maastoon etsimään lapussa mainittuja luonnon esineitä. Määräykset ovat esimerkiksi seuraavanlaisia: 1) jotakin ihmiselle hyödyllistä, 2) jotakin eläimelle hyödyllistä, 3) sytykkeitä, 4) jotakin punaista, 5) jotakin pyöreätä, 6) rakennusaineita, 7) jotakin epätavallista, 8) jotakin kaunista jne. Leikkijöille asetetaan määräaika (esim. 15 min.) ja sen jälkeen kukin tuo kokoelmansa johtajalle. Arvostellaan kokoelma yhdessä, ja parhaan kokoelman kerännyt voittaa. Leikkijä menettää kaikki pisteensä, jos hän on kerännyt rauhoitettuja tai harvinaisia kasveja, tai repinyt oksia tms. elävistä puista. 52. PUULTA PUULLE Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset Osallistujia: 5 Leikin johtaja merkitsee juoksuradan jonkin metsässä olevan polun varteen asettamalla paperilappuja määrävälimatkojen päässä toisistaan olevien puiden runkoihin ja kirjoittamalla kuhunkin lappuun tiedotuksen seuraavasta merkistä. (Esim. 25 metrin päässä tästä on suuri koivu, jossa seuraava tiedotus 21

22 jne.) Leikkijät lähetetään esim. ½ minuutin väliajoin liikkeelle tehtävänään pitää mielessä puiden järjestys ja maaliin palattuaan luetella merkityt puulajit järjestyksessä johtajalle. Kustakin oikeasta puusta annetaan piste, ja eniten pisteitä lyhimmässä ajassa saanut voittaa. 53. KALAT KARKAAVAT Vesileikki Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: väh. 10 Leikin kesto: n. 10min Osa lapsista muodostaa kalaverkon asettumalla piiriin kädet käsikkäin runsaan vyötärön syvyiseen veteen. Osa taas on kaloina piirin keskellä. Kalat koettavat päästä pois verkosta esim. sukeltamalla. Verkko yrittää estää kalojen karkaamista nostamalla tai laskemalla käsiä. Kun kaikki kalat ovat päässeet pois verkosta, vaihdetaan osia. Puolten vaihto voidaan tehdä myös silloin, kun ensimmäinen onnistuu pääsemään verkosta. HUOM! Etenkin sudenpentujen kanssa on pidettävä huoli turvallisuudesta. 54. IHMISSYÖJÄ- KASVIT Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Tarvittavat välineet: lusikoita, huiveja, ämpäri Metsästä löytyy ihmeellisiä kasveja, jotka ovat leiriläisille vaarallisia. Ainoa juotavaksi kelpaava vesi on tämän kasvialueen keskellä. Leikkijät jaetaan kahteen osaan, toiset ovat ihmissyöjäkasveja, toiset alkuasukkaita. Kasvit asettuvat sidotuin silmin harvaan piiriin vesiämpärin keskelle ja alkuasukkaat yrittävät hakea vettä lusikoilla tms. niin, että kasvit eivät saa heitä käsillään kiinni. Kasvit seisovat koko ajan samassa paikassa, mutta saavat kumartua ja liikuttaa käsiään. Piirin halkaisijan tulee olla vähintään 5 metriä. 10 minuutin kuluttua vaihdetaan puolia ja kuljetettu vesi mitataan. 55. LINTUVIESTI tai sisällä Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut Osallistujia: 8 Joukkueet istuvat tai seisovat joukkueittain jonossa. Jokaiselle näytetään jonkun linnun kuva (tai kuiskataan jonkin linnun nimi) siten, että jonojen ensimmäisillä leikkijöillä on keskenään sama lintu, toisilla keskenään sama jne. Leikin johtaja huutelee lintuja, ja ne, joiden lintu huudetaan, juoksevat jononsa ympäri ja takaisin omalle paikalleen. Nopein ryhmä saa pisteen. 22

23 TUTUSTUMISLEIKIT 56. RYHMÄN- MUODOSTUS- LEIKKEJÄ Sisällä Sopivin ikäryhmä: vartiolaiset ja vaeltajat. Sopii sudenpennuillekin, mutta he eivät välttämättä ymmärrä leikin nimeä ja ympäristötarkoitusta Osallistujia: 6 A) Kaikki saavat itselleen paperilapulla jonkin eläimen. Jos halutaan muodostaa parit, on jokainen eläin kahdella lapulla. Jos halutaan kolmen hengen ryhmiä, on jokainen eläin kolmella lapulla jne. Merkin saatuaan leikkijät alkavat äännellä kyseisen eläimen lailla, ja näin samoin ääntelevät eläimet löytävät toisensa. Jos halutaan, voidaan leikkiä muuntaa siten, että kyseistä eläintä näytelläänkin pantomiimina. Valittavat eläimet voivat vaihdella leikkijöiden iän/taitojen mukaan. B) Jokainen leikkijä hakee luonnosta tietyn asian, esim. kiven. Kun kaikki ovat löytäneet itselleen kiven, vertaillaan kiviä, ja ne joilla on lähinnä toisiaan muistuttavat kivet, muodostavat parin (tai niin monen hengen ryhmän kuin halutaan). Esineenä voi olla kivi, puun lehti, käpy, keppi jne., ja ryhmän muodostamisen idean saavat leikkijät itse keksiä: koko, väri, laji, muoto jne. C) Jonojärjestykseen meneminen: Asetutaan rinkiin. Leikkijät keksivät itselleen eläinsukunimen, joka alkaa samalla kirjaimella kuin leikkijän etunimi esim. Tiina Talitintti, Pia Pyy. Kun kaikilla on uusi sukunimi, voi leikinjohtaja huutaa erilaisia tehtäviä esim. kaikki linnut lentäkää, jolloin linnut heiluttelevat käsiään, tai kettua pienemmät kyykkyyn, jolloin pikkueläimet kyykistyvät jne. Kun on tarpeeksi leikitty, mennään uuden sukunimen mukaiseen aakkosjärjestykseen jonoon. 57. TUNNISTUSLEIKKI Sisällä tai ulkona Osallistujia: 6 Ryhmä asettuu tiiviisti piiriin kasvot kohti keskustaa, kädet selän takana. Ohjaaja antaa jokaisen käteen jonkin kasvin tai kasvinosan niin, että kaksi piirissä olijaa saa samanlaisen. Kukin kuvailee kädessään olevaa kasvia tai kasvin osaa (karhea, viisilehdykkäinen lehti, heinäkasvi, jossa on röyhy jne.). Muut piirissä kuuntelevat ja tunnustelevat samalla omaa näytettään. Jos joku arvelee, että hänellä on samanlainen kuin juuri kuvattu, hän käy katsomassa, onko kuvattu näyte samanlainen (toiset piilottavat oman näytteensä parhaansa mukaan). Jos hänellä on samanlainen näyte, hän jää seisomaan parinsa taakse. Jos hänellä kui- 23

24 tenkin on erilainen näyte, hän palaa paikalleen. Näin jatketaan, kunnes parit ovat löytyneet. Parit saavat tehtäväkseen tutustua toisiinsa (jos ovat toisilleen vieraita) tai keksiä esim. jutun kerrottavaksi toisille. 58. JÄTEGALLUP Sisällä tai ulkona Sopivin ikäryhmä: Vanhemmat vartiolaiset, vaeltajat, johtajat Osallistujia: 2 Tehkää esimerkiksi sudenpennuille kysely, jossa selvitätte heidän käsityksiään siitä, mistä materiaalit tulevat ja minne ne menevät. Antakaa heille aikaa selittää oma käsityksensä ilman oikein/väärin-asetelmaa ja vaikkapa nauhoittakaa selitykset. Voitte kysyä mm. mihin jätevesi menee, mihin pakokaasut menevät, mitä tapahtuu käytetyille hampurilaispapereille tai lahjapapereille tms. Entä mistä maito tulee, mistä omenamehu, missä muovia sitten syntyy? Keksikää parikymmentä yksinkertaista kysymystä ja kyselyt tehtyänne miettikää lasten vastauksia: Kuinka hyvin he tunsivat asiat? Missä asioissa koette oman käsityksenne olevan selkeämpi, missä ette? Selvittäkää itsellenne epäselvät asiat. Pohtikaa, mistä lapset saavat tietoa materiaalien kiertokulusta jne. 59. ROSKASAALISTUS Sopivin ikäryhmä: Sudenpennut, vartiolaiset Osallistujia: 2 Kerätkää lähipuistosta tai metsästä tms. kaikki roskat niin, että paikka jää siistiksi. Tutkikaa, mitä saitte saaliiksi: Mitä roskista voisi kierrättää? Miten ne ovat paikalle joutuneet ja mitä ne kertovat jättäjistään? Miksi ne on ehkä jätetty alueelle? Voitte myös tehdä niistä esittelyn ja määrätaulukon vaikka kololle, alueen lähellä olevalle kirjastolle tms. Perinteisen taulumallin tai kollaasin sijasta voitte väsätä löytämistänne artikkeleista myös roska-einarin (puiston ihka oman asukin) ja sijoittaa sen kolon lähelle tuomaan terveisiä puistosta. 24

25 60. LUONNON- MUKAINEN ILLALLINEN Sisällä Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset, vaeltajat, johtajat Osallistujia: 4 Tarvikkeet: Luomuruokaa Suunnitelkaa täydellinen illallinen ryhmällenne ja kenties ystävillennekin niin, että käy- tätte ainoastaan luomuna saatavia tarpeita. Käykää kaupassa, ostakaa aivan kaikki tarvitsemanne luomuna tai biodynaamisena, mieluiten tietysti kotimaisena ja lähellä tuotettuna. Merkitkää samalla hinnat ylös ja vertailkaa niitä tavallisten tuotteiden hintoihin. Entä mitä eroja niiden tuottamisen yhteiskunnallisissa ja ekologisissa vaikutuksissa on? Valmistakaa alkupalat, pääruoka, jälkiruoka sekä juomat ja nauttikaa hyvällä ruokahalulla. Miltä maistuu? YMPÄRISTÖNSUOJELUUN LIITTYVÄT LEIKIT 61. LAJITTELU tai isossa tilassa Osallistujia: 6 Tila jaetaan osiin, joista jokainen on jonkun jätteen keräysastia (esim. kentän neljästä laidasta yksi on komposti, toinen lasinkeräys, kolmas paperinkeräys ja neljäs sekajäteastia). Leikinjohtaja huutaa eri jätteitä, jolloin kaikki leikkijät juoksevat aina kunkin jätteen oikeaan lajittelupaikkaan. Esim. huudettaessa kurkun kuoret, leikkijät juoksevat kompostiin ja huudettaessa säilykepurkki, jolle ei tässä ole omaa lajittelupaikkaa, leikkijät juoksevat sekajäteastiaan. Haluttaessa väärään paikkaan juossut tai hitain leikkijä voidaan tiputtaa pois. Leikkiä voi vaikeuttaa lajitteluastioiden määrää kasvattamalla tai erikoistamalla. Voidaan esim. lajitella eri paperilaatuja, jolloin valkoinen kopiopaperi, värillinen paperi, sanomalehtipaperi ja muut paperit ovat eri paikoissa. Leikkiä voi muunnella myös siten, että leikkijät saavat leikinjohtajalta kuvakortteja (jätteiden kuvia), joita vievät erivärisiin keräilypönttöihin. 25

26 62. EKOSYSTEEMI- LEIKKI Pelaajia: vähintään 15 Tarvikkeet: 2 kartonkikorttia/pelaaja sinisiä tusseja: 8 leveäkärkistä, 2 pyöreä/kapeakärkistä 10 sinistä paperia VESI -tekstillä, miel. muovitaskuissa 10 vihreää tussia 10 vihreää paperia KASVI -tekstillä, miel. muovitaskuissa narua Valmistelut: Vie tussit sekä siniset ja vihreät paperit maastoon, aina sininen tussi ja sininen paperi/vihreä tussi ja vihreä paperi samaan paikkaan. Kiinnitä näkyville, esim. puihin. Mieti pelialueen rajat. Tämä leikki havainnollistaa ekosysteemiä ja ihmistä osana sitä. Myös ihmisen vaikutus ekosysteemiin tulee esiin. Leikki on muunnelma tavallisesta hengenryöstöstä. Tätä ekosysteemileikkiä on hyvä leikkiä kaksi eri versiota, perusleikki ja muunneltu versio, jolloin esim. ihmisen vaikutus tulee selvemmin esille. Leikkiin kuuluvat seuraavat roolit : Kasvit: puihin ripustettuja vihreitä papereita, joiden vieressä roikkuu vihreä tussikynä. Vesi: puihin ripustettuja sinisiä papereita, joiden vieressä roikkuu sininen tussikynä. 2 kpl kynistä on muuten samanlaisia mutta pyöreäkärkisiä. Loput kynät ovat tasakärkisiä (kynien kärjillä on merkitystä vasta kolmannessa pelissä). Vesipisteiden määrä vähenee 1. pelin kymmenestä 3. pelin neljään vesipisteeseen. Kasvinsyöjät = Jänikset: tehtävänään paeta kaikkia petoja ja keräillä omaan korttiinsa kasviksia ja vettä. Pedot 1 = Ketut: tehtävänään paeta ihmisiä, jahdata omaan korttiinsa jäniksiä ja kerätä vettä. Pedot 2 = Ihmiset: tehtävänään jahdata sekä kettuja että jäniksiä, kerätä omaan korttiinsa kasviksia ja vettä. Pelinjohtaja: tehtävänään alkuvalmistelut, leikkijöiden jako ryhmiin, pelin viheltäminen poikki 10 min jälkeen ja sen jälkeen elämäkorttien tarkistaminen. Jos pelaajia on esimerkiksi 14, niin roolijaot ovat seuraavat: jäniksiä: 8, kettuja 4, ihmisiä 2. Lisäksi 1 pelinjohtaja. Jos pelaajia on enemmän, jaetaan roolit seuraavassa suhteessa: jäniksiä 2/3 kaikista pelaajista, kettuja 1/3 kaikista pelaajista ja ihmisiä puolet kettujen määrästä. Leikkijöistä muodostetaan siis kolme ryhmää: jänikset, ketut ja ihmiset. Tarkoituksena on, että jänikset pakenevat niin kettuja kuin ihmisiäkin, ketut taas ottavat jäniksiä kiinni samalla kun pyrkivät pakenemaan ihmisiä, ja ihmiset taas metsästävät molempia. Lisäksi ideana on, että jokaisella leikkijällä on kaksi elämää eli henkikorttia (kartonkikortti, A6), joihin jokainen keräilee tarvitsemansa elintarvikkeet; ruokaa ja vettä. Jos jänis tai kettu saadaan kiinni, se joutuu luovuttamaan yhden henkikortin kiinniottajalleen. Tämä ei kuitenkaan saa lisää itse elämiä, vaan vain yhden aterian kiinni ottamastaan eläimestä. Kun eläin on menettänyt molemmat elämäkorttinsa, hän kuolee, eli joutuu pois leikistä. Ihminen on perusleikin aikana kuolematon. 26

27 Leikkiaikaa on aina 10 minuuttia per versio, ja kun leikinjohtaja viheltää pelin poikki, leikkijöiden elämäkortit tarkastetaan ja katsotaan, kuka on selvinnyt hengissä. Vain ne, joilla on riittävä määrä (kts. perusleikki ) sekä ruokaa että juomaa, selviytyvät elossa. Tämä koskee luonnollisesti myös ihmisiä. Leikkimaaston on hyvä olla hieman metsäinen, niin että kiinni ottaminen ja pakoon pääseminen vaikeutuvat, eivätkä ruoka- ja juomapisteet paista satojen metrien päähän. Tavallinen hengenryöstöalue on hyvä. Alueen laajuuden voi kukin leikinjohtaja määrittää leikin pituuteen ja vaativuuteen sopivaksi. 62 a) Perusleikki Kesto n. 10 min Jokaisella on kaksi pahvikorttia = 2 elämää. Jotta leikkijä selviytyisi (eläisi leikin loppuessa), hänen täytyy tietenkin onnistua keräämään riittävä määrä ruokaa ja juomaa. Elämäkortteihin vedetään aina tussilla viiva, kun onnistutaan löytämään kasvi (vain jänikset!) tai juomaa. Petojen ruoka-annokset lasketaan niiden metsästämien eläinten elämäkorteista (vrt. oikea ravintoketju, myrkkyjen kertyminen). Vesipisteitä on runsaasti, esim. 10, samoin kasvisruokia jäniksille, n. 10. Vesipisteiden ja kasvisruokien määrän voi pelinjohtaja määrittää parhaaksi katsomallaan tavalla. Eläinten tarvitsemat elintarvikkeiden määrät (metsästävät näitä pelin ajan kunnes jäävät kiinni tai peli vihelletään poikki): jänikset: 3 kasvia 3 vettä ketut: 3 vettä 2 jänistä ihmiset: 3 vettä 2 kasvia 2 jänistä tai 1 kettu 62 b) Tekniikka kehittyy Kesto n. 10 min Toisessa pelissä kaikki alkaa taas alusta. Maastoa voi muutella: Ruoho onkin kulottunut siinä, missä ennen oli ruokapiste, niitystä tehty parkkipaikka ja järvi rehevöitynyt umpeen, suolampareet kasvaneet soiksi jne.. Käyttökelpoisten vesi- ja ruokapisteiden määrä siis on pienentynyt esim. seitsemään. Jänisten ja kettujen täytyy löytää sama määrä ruokaa hengenpitimiksi kuin perusversiossakin. Ihmiset sen sijaan ovat tehokkaampia; saalis kuolee pelkän nimen huutamisella. Siis jos ihminen näkee jäniksen ja tunnistaa tämän vaikkapa Maijaksi, niin huutamalla Maija nähty Maija-jänis kuolee (=luovuttaa yhden elämäkortin ihmiselle). Toista, hieman armeliaampaa metsästystapaa voidaan käyttää, jos maasto on kovin avointa. Tällöin ihmisen täytyy yhä saada kiinni saaliseläimensä. Mutta kun näin käy, eläin joutuu luovuttamaan molemmat elämäkorttinsa kerralla ja näin ollen joutuu pois leikistä kertalaakista. 62 c) Ympäristömyrkyt kertyvät Kesto n. 10 min Tässä versiossa vesien määrä on kaiken kaikkiaan 4, ja niistäkin 2 on myrkyttynyttä. Jotkut vesistä ovat siis saastuneita (eli ne ohutkärkiset siniset tussit). Niinpä leikkijä mennessään hakemaan vesiviivaa korttiinsa ei voikaan tietää, onko samankokoinen tussi ohutkärkinen vai ei. Vasta tussin avattuaan hän huomaa tussin kärjen. Ja silloin on liian myöhäistä, sillä ohutkin viiva on vedettävä. Jänis kuolee, kun hänellä on 2 ohutta vesiviivaa elämäkortissaan. Kuten peruspelissä, tässäkin jänis tarvitsee 3 kpl saastumatonta juomavettä ja 2 kasvia. 27

28 Ketut ja ihmiset saavat ympäristömyrkkyjä elimistöönsä myös syömiensä eläinten mukana ( siis silloin kun jänisten/kettujen elämäkortit siirtyvät heille), ja siten myrkkyjä voi kertyä tappava määrä jo ennen kuin yhtäkään varsinaista vesipistettä on löydetty. Ihmisten ja kettujen tarvitsemat ruoka-ainemäärät ovat samoja kuin peruspelissä. Kettu kuolee 3 saastuneesta vesiannoksesta ja ihminen 4:stä, koska niiden sietokyky on suurempi. Purku: Etenkin jos ympäristömyrkyt otetaan mukaan, leikin lopuksi kannattaa keskustella ravintoketjuista ja ympäristömyrkkyjen kertymisestä elimistöön. Aluksi sovitaan pelialue, joka kuvaa järveä. Leikkijät jakaantuvat kolmeen määräsuhteiltaan erilaiseen ryhmään, esimerkiksi: saippuakuplat 3 kalat 4 happimolekyylit 13 Leikinjohtaja kertoo kehystarinan (voidaan myös vaikka näytellä): Partiolaisia on retkellä järven rannalla. Pitkän päivän päätteeksi he aikovat peseytyä. Siispä he saippuoivat itsensä ja juoksevat virkistävään veteen. Pian retkeläiset jo kuivattelevat itseään lämpimän nuotion loisteessa. Saippuakuplat jäävät lipumaan järven pinnalle 63. HAPPIKATOPELI tai isossa tilassa Sopivin ikäryhmä: Vartiolaiset, vaeltajat Osallistujia: 20 Kesto: 10 min Happikadolla tarkoitetaan veden happipitoisuuden laskua niin alhaiselle tasolle, että siellä normaalisti esiintyvät eliölajit eivät enää selviydy. Happikatoa aiheutuu muun muassa rehevöitymisestä ja sen mukanaan tuomasta kalojen määrän kasvusta. Lisääntyvä kalamäärä kuluttaa hapen, ja seurauksena on lajimäärän romahtaminen. Leikin tarkoituksena on osoittaa, että pienetkin pesuainemäärät rehevöittävät vesistöjä. 28