MAAKUNTAINFO. Varsinais-Suomi. Minna Koivukangas ja Mika Villa

Transkriptio

1 MAAKUNTAINFO Varsinais-Suomi Minna Koivukangas ja Mika Villa

2 Yleistä Varsinais-Suomen maakunnasta Varsinais-Suomi sijaitsee Suomen lounaisessa kolkassa Saaristomeren rannikolla. Varsinais-Suomi on väkiluvultaan maan kolmanneksi suurin maakunta, Uudenmaan ja Pirkanmaan jälkeen. Kaksikielisessä maakunnassa on n asukasta. Asukkaista 5,7 % on ruotsinkielisiä ja 3,9 % vieraskielisiä. Maan sisäisen muutto alueelle on jäänyt pieneksi ja maahanmuutto on muodostunut merkittävimmäksi väkiluvun kasvun lähteeksi. Maakunnassa on 27 kuntaa. Varsinais-Suomi koostuu viidestä seutukunnasta: Turun, Loimaan, Vakka- Suomen, Salon ja Turunmaan seutukunnista. Varsinais-Suomen pinta-alasta lähes puolet on vettä. Maakunnassa on saarta ja eniten vapaa-ajan asuntoja Suomessa. 2

3 Varsinais-Suomen asema aluetaloudessa Varsinais-Suomen asema aluetaloudessa on merkittävä niin tuotannon, työllisyyden kuin väestönkin osalta. Alueen osuus koko maataloussektorin tuotannosta on hyvin merkittävä monissa tuoteryhmissä (mm. vilja, kananmunat, siipikarja ja sikatalous) ja luomutuotantokin on alueella vahvaa. Ruokaketju on kokonaisuudessaan alueella huomattava työllistäjä. Lähiruoka on nouseva trendi. Teollisen tuotannon osuus on ollut alueella suurempi kuin useimmilla Suomen alueilla. Turun telakan ja sen alihankkijaverkoston yhteistyönä on rakennettu maailman parhaat, suurimmat kuten myös ympäristöystävällisimmät risteilijät. Tätä kautta maakuntaan on rakentunut ainutlaatuinen osaamisverkosto. Meri- ja metalliteollisuus muodostavat kivijalan, jonka rinnalla alueen muun merkittävän teollisuuden kuten koneiden, laitteiden sekä autojen valmistuksen on hyvä toimia. Metalli mukaan lukien elektroniikka-ala toimialana on ollut yksi maakunnan vahvuuksista. Toimialan kehitys vaikuttaa laajasti koko maakunnan hyvinvointiin, sillä toimiala on vahva myös Turun seudun ulkopuolella. Perinteinen teollisuus on kuitenkin menettämässä jalansijaa palvelusektorille, kuten muuallakin maassa. Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden suhdannetilanne on hyvin samankaltainen kuin koko maassa. Liikevaihto ja tilauskanta kääntyivät kasvuun vuoden 2014 aikana alueen teknologiateollisuudessa. Varsinais-Suomessa teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtyi tammi-maaliskuussa Liikevaihdon arvioidaan kuitenkin kasvavan vuonna 2015 hyvän tilauskehityksen johdosta. Näin siitä huolimatta, että Venäjän taantuma sekä talouspakotteet ovat osaltaan leikanneet liikevaihtoa ja uusia tilauksia sekä heikentäneet kasvuodotuksia myös alan yrityksissä Varsinais-Suomessa. Teknologiateollisuuden tilauskirjat olivat kesäkuun lopussa arvoltaan 22% suuremmat kuin vuotta aiemmin. Meriteollisuuden vahvasti kohentunut tilanne tulee vahvistamaan Turun alueen taloutta jatkossa. Yhtenä maakunnan elinkeinojen kehittämisen painopistealueena on jo pitkään ollut bio- ja lääkeala. Luovat alat jatkavat myös kasvuaan Turussa ja Varsinais-Suomessa. 3 Sukunimi

4 Varsinais-Suomen asema aluetaloudessa Taloudellisten aktiviteettien ja rannikkosijainnin johdosta alue on keskeisessä roolissa kuljetuksissa ja logistisissa palveluissa. Esimerkiksi lounaisrannikon satamien kautta kulkee neljännes koko maan ja yli 90 % Suomen ja Skandinavian välisistä merikuljetuksista. Alueen erityisvahvuuksina voidaan mainita saaristo ja muu luonnonympäristö sekä monipuolinen kulttuuriympäristö, jotka toimivat vetovoimatekijöinä matkailulle. Alueen tilanne on muuttunut vuoden 2008 jälkeen alueen talouden sakattua Varsinais-Suomessa poikkeuksellisen syvälle. BKT per henkilö supistui 17 %:lla parissa vuodessa. Tämä perustui suurelta osin kahden perinteisesti vahvan klusterin toiminnan romahdukseen, eli matkapuhelintuotannon lopahtamiseen (-> Microsoft Oy:n Salon yksikön lakkauttaminen keväällä 2016) ja meriteollisuuden tilauskirjan tyhjentymiseen. Pitkän taantuman kautta menetetyt työpaikat ja tuotanto muodostavat merkittävän kuopan kehityksessä ja sen täyttämiselle on löydettävä keinot. Peruskysymys on Mistä kasvua yrityssektorille ja sen kautta uusia työllistymismahdollisuuksia? PK-yritysbarometrin tulokset syksyllä 2015 viittaavat kotimarkkinoiden lievään elpymiseen tai ainakin yritysten odotusten nousuun erityisesti Varsinais-Suomessa. 4

5 Varsinais-Suomen viisi seutukuntaa Loimaan seutuun kuuluvat Aura, Koski Tl, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki ja siellä asuu n asukasta. Loimaan seutukunta on keskeistä maatalous- ja elintarviketuotantoaluetta. Metalliteollisuus on alueella myös vahvaa. Loimaan seudulle on ominaista pienten ja keskisuurten yritysten suuri osuus seudun yrityskannassa. Salon seutuun kuuluvat Salo ja Somero ja siellä asuu n asukasta. Seudun elinkeinorakenteessa jalostuksella on merkittävä rooli, joskin sen merkitys on vähentynyt matkapuhelinteollisuuden rakennemuutoksen myötä. Salon seudun vahvuutena on sen sijainti Turun ja Helsingin välissä hyvien liikenneyhteyksien varrella. Salo on rakennemuutosaluetta (näillä näkymin vuoden 2018 loppuun asti), joten alueelle on vuosien kuluessa ohjautunut erinäistä rakennemuutosrahoitusta. Alue ei jäänyt polkemaan paikalleen vaan siellä on mm. uudenlaista teollisuutta (Ledil Oy). Turunmaan seutuun kuuluvat Kemiönsaari ja Parainen ja siellä on n asukasta. Seudun vahvuutena on ainutlaatuinen saaristo monipuolisine matkailumahdollisuuksineen. Turunmaan elinkeinorakenne painottuu täten palveluihin. Alueella on kuitenkin myös merkittävää teollista toimintaa, josta keskeisenä seutukuntakeskuksessa Paraisilla sijaitseva kalkkitehdas. Turun seutuun kuuluvat Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku ja siellä on n asukasta. Turussa ja sen lähiympäristössä on mm. monipuolista bioalan osaamista ja tuotantoa sekä elintarvike-, laivanrakennus-, lääke-, metalli- ja tietotekniikkateollisuutta. Seutukunnan elinkeinorakenne on monipuolinen. 5

6 Varsinais-Suomen viisi seutukuntaa Seutukunnassa on vahvaa osaamispääomaa ja erilaiset palveluelinkeinot muodostavatkin yli 3/4 seudun työpaikoista. Turun seutu on myös Varsinais-Suomen liikenteellinen solmukohta, jossa valtatiet ja raideliikenne kohtaavat kansainvälisen lentoaseman ja maakunnan vilkkaimmat satamat. Vakka-Suomen seutuun kuuluvat Kustavi, Laitila, Pyhäranta, Taivassalo, Uusikaupunki ja Vehmaa ja siellä on n asukasta. Seutu tunnetaan Suomen ainoasta autotehtaasta. Alueella on merkittävää metalliteollisuutta ja halua panostaa uuteen teolliseen tuotantoon. Vakka-Suomi poikkeaa muista Varsinais-Suomen seutukunnista siinä, että siellä seutukuntakeskuksen asema ei ole yhtä yksiselitteinen kuin muilla seuduilla, vaan Uusikaupunki muodostaa yhdessä Laitilan kanssa seudun merkittävimmät asutuskeskittymät. Vakka-Suomessa jalostuksen osuus elinkeinorakenteessa on maakunnan korkein, mutta myös alkutuotanto on merkittävässä asemassa. 6

7 Työttömyystilanne Varsinais-Suomen työttömyysaste oli heinäkuun 2015 lopussa 14,7 %(+0,7 %-yks.) 7

8 Varsinais-Suomen kuntien työttömyysaste ja työttömyysasteen muutos heinäkuussa 2015 HUOM! Työpaikkoja on V-S:ssa vuonna 2015 kaikkiaan vähemmän kuin vuonna

9 Työlliset Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella

10 Työttömyyden haasteet Varsinais-Suomessa päähaasteet työttömyyden osalta kytkeytyvät seuraaviin ryhmiin: - Nuorten työttömyys on kasvanut yhä huolestuttavaa tahtia vaikka kasvuvauhti näyttääkin hidastuvan. - Pitkäaikaistyöttömyys ja sen myötä rakennetyöttömyys on kasvussa. - Erityisesti Turun ja Salon seutuja koskee maahanmuuttajien ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyden kasvu. 10

11 Koulutus Varsinais-Suomi on koulutusmaakunta. Turussa sijaitsee kaksi yliopistoa, suomenkielinen Turun yliopisto ja ruotsinkielinen Åbo Akademi. Lisäksi maakunnassa toimii neljä ammattikorkeakoulua: Turun ammattikorkeakoulu, Yrkeshögskolan Novia, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Diakonia ammattikorkeakoulu. Turun ammattikorkeakoululla on toimipisteet myös Salossa, Loimaalla, Uudessakaupungissa ja Paraisilla. Varsinais-Suomessa toimii 16 ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjää ja oppilaitokset sijaitsevat eri puolilla maakuntaa. Uusia opiskelijoita maakunnan yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa aloittaa vuosittain noin Koulutustasolla mitattuna Varsinais-Suomi on maan parhaimpien maakuntien joukossa: 28 % koko väestöstä ja 41 % vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. 11

12 Turvapaikanhakijat ja maahanmuutto Varsinais-Suomessa on tilanteen mukaan yhteensä turvapaikanhakijaa, joista Turussa 886. Koko Suomen vireille tulleet turvapaikkahakemukset kansalaisuus määrä %-osuus Irak % Afganistan % Somalia % Albania 738 2% Syyria 729 2% Hakijat yhteensä Ulkomailta Suomeen suuntautuva maahanmuutto keskittyy Varsinais-Suomessa voimakkaasti Turkuun. Vuoden tammi elokuussa Varsinais-Suomeen muutti ulkomailta yhteensä henkilöä, joista 61 % muutti Turkuun. Seuraavaksi eniten maahanmuuttoa kohdistui Saloon ja Turun suurempiin naapurikuntiin. 12

13 Maakuntastrategia 13 Strategian visiona on "Varsinais-Suomessa elämisen laatu on parasta. Menestyvää ja hyvinvoivaa maakuntaa rakennetaan yhteistyöllä ja kumppanuudella". Maakuntaohjelman päätoimenpide on kumppanuusfoorumi: Maakuntastrategian kärkiteemat ovat: - Tulevaisuus muodostuu valinnoista nyt vastuullisuus - Yhdessä rajat ylittäen yhteistyötaidot - Lähestyttävä Itämeren portti saavutettavuus - Innovoivaa edelläkävijyyttä resurssiviisaus

14 V-S liiton edunvalvonnan painopisteet vuonna 2015 ja hallitusohjelmatavoitteet: Tunnin junalla kohti Etelä-Suomen työssäkäyntialuetta Liikennejärjestelmästä on huolehdittava Meriklusteri suomalaista huippuosaamista Kiertotalous kestävää kasvua ja energiaa Matkailuala viennin kärkialaksi Life science viennin vauhdittaja Aluehallintouudistus maakunnallista elinvoimaa vahvistavalla tavalla Saaristomeren tilan parantaminen Itämeren suojelun keskiöön Alueellisen kehittämisen resursoinnista huolehditaan Koulutusvienti merkittävä suomalainen vientipotentiaali käyttöön Elinvoimainen maaseutu ja kilpailukykyinen elintarviketuotanto 14

15 Lähteet: Varsinais-Suomen liiton sivut -> linkit mm. Maakunnan tila , Luotain, Alueelliset kehitysnäkymät, Toimiala Online Wikipedia 15