Oriveden kaupungin hyvinvointitilinpäätös v hyvinvointisuunnitelma v

Transkriptio

1 Oriveden kaupungin hyvinvointitilinpäätös v hyvinvointisuunnitelma v Oriveden kaupungin hyvinvointiryhmä Hallintojohtaja Tuija Peurala

2 Taustaa Kuntalain velvoittamana kunnan tulee pyrkiä edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan. Niin ikään mm. terveydenhuoltolain ( /1326) 12 :n mukaan kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia ja niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Oriveden ensimmäinen laaja sähköinen hyvinvointikertomus hyväksyttiin valtuustossa Löytyy osoitteesta: info hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

3 Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkaneelle valtuustokaudella/ Painopistealueet: Asuminen, ympäristö ja turvallisuus Saavutettavat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Yhteisöllisyyden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus Hyvinvointiviestinnän edistäminen Hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen Orivedellä

4 Laajan hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen v Missä onnistuttiin ja mikä jäi toteutumatta? Asuminen, ympäristö ja turvallisuus Kuntalaisilla on käytettävissä asumistarpeeseen hyvä ja tarkoituksenmukainen asunto + Vuokra-asumisen kehittämisohjelma tehty v. 2014, osa toimenpiteistä tullaan toteuttamaan vuosina Vanhojen vuokra-asuntojen ylläpidon PTS-suunnitelma tehty + Kaupungin omalla tonttitarjonnalla turvataan kohtuuhintaisten tonttien saanti + Yleiskaavatoimikunta aloittanut työn v Nuorten tukiasumisen tarpeen selvitystä ja toimintasuunnitelmaa ei ole toteutettu - Sosiaalisen isännöintiä ei ole aloitettu, asian selvittäminen siirretty vuodelle Ikäihmisten kotona asumista tuetaan kotihoitoa kehittämällä + mm. kotihoidon asiakastyöhön kohdistettu työaika kasvanut + ympärivuorokautinen kotihoito + teknologian hyödyntäminen (mm. kotihoidon koneellinen lääkkeiden annosjakelu) + kotiutustiimiin fysioterapeutti + ennaltaehkäisevä kotikäynti tarjotaan kaikille 75 vuotta täyttäneille + lisätty jaksohoitopaikkoja kotihoidon ja omaishoidon asiakkaille

5 Tehty ikäihmisten ja kehitysvammahuollon palvelurakenteen muutos, siirrytty laitosvaltaisuudesta asumispalveluihin + Lisätty perhehoitoa, omaishoidon tukea ja tehostetun palveluasumisen paikkoja, ja samassa yhteydessä vähennetty laitospaikkoja + Kehitysvammahuollon ohjatun ja autetun asumisen yksikön ( paikkaa) rakentaminen on alkanut keväällä 2017 ja yksikkö valmistuu keväällä Esteettömyyttä ja turvallisuutta on parannettu kaikissa väestöryhmissä + Esteettömyyskartoituksessa esitetyt korjausehdotukset tehty osittain, kartoitus tulee päivittää lähivuosina + Kotiutustiimin fysioterapeutti - Kaupungin uusia internet-sivuja ei ole hyödynnetty esteettömyysasioiden tiedotuksessa, tiedotusta kehitetään v aikana - Asuntojen esteettömyyden parantamiseksi ei ole järjestetty erityistä neuvontaa ja ohjausta, tiedotusta kehitetään v aikana Hyvät sisäiset ja ulkoiset liikennejärjestelmät + Julkiset liikenneyhteydet parantuneet + Nopa-palveluliikenteen kehittäminen. Myös jatkossa Nopan markkinointiin on panostettava ja kehitettävä. + Seudullinen yhteistyö ja perustettu kuntaan poikkihallinnollinen henkilöliikenneryhmä - Sosiaalihuoltolain mukaisia kuljetuspalveluita ei ole pystytty taloudellisista syistä ottamaan käyttöön - 9-tien perusparannus ei ole edennyt, mutta joulukuussa 2016 on valmistunut 9-tien kehityskäytäväselvitys

6 Saavuttavat peruspalvelut ja ennaltaehkäisy Ohjaus- ja neuvontapalveluja on vahvistettu + Lisätty ikäihmisten palvelujen asiakasohjausta (nyk. 2 työntekijää) + Aloitettu kotitoritoiminta Palvelutalolla + Aikuisneuvolan saavutettavuutta lisätty, uudet toimitilat Orivesi-talolle + Työttömien terveystarkastukset kaikille halukkaille + Ennaltaehkäisevä kotikäynti tarjotaan kaikille 75 vuotta täyttäneille + Käynnistetty Keinu-toiminta (hyvinvointineuvola) - Pakka-toimintamallia (paikallinen alkoholihaittojen ennaltaehkäisyn käytännönläheinen toimintamalli) ei ole otettu käyttöön Peruspalvelut ovat kuntalaisten saavutettavissa + Lain määrittämät hoitoon pääsyn ja hakemuksien käsittelyn määräajat toteutuvat + Kaikille varhaiskasvatusta hakeneille on järjestetty hoitopaikka lain säätämässä ajassa. + Asiakasperheille vuosittain asiakastyytyväisyyskysely, jonka perusteella varhaiskasvatustoimintaa on kehitetty. + Varhaiskasvatuksessa käyttöön kiusaamisen ehkäisyn ja liikunnan suunnitelma +Varhaiskasvatus on tehnyt yhteistyötä yksityisen varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa laajentaen näin varhaispalvelua tarvitsevien asiakkaiden valinnan mahdollisuuksia. - Sosiaali- ja potilasasiamiesraporttien perusteella kuntalaiset ovat ilmaisseet tyytymättömyyttä terveysaseman lääkäripalveluista ja lastensuojelusta (mm. henkilöstön vaihtuvuus, aikojen saatavuus, henkilöstö tavoitettavuus). Näistä ongelmista on reklamoitu Tampereen kaupunkia ja toimenpiteitä asioiden parantamiseksi on tehty ja tehdään edelleen (mm. organisaatiomuutokset, lisäresurssit).

7 Lapsiperheiden palveluissa painopistettä siirretty ennaltaehkäisyyn siten, että vahvan tuen palvelujen tarve ja kustannukset ovat vähentyneet + Syksyllä 2014 on otettu käyttöön KEINU-toiminta (entinen hyvinvointineuvola) ja perhevalmennukset + KiVa-kouluohjelma käytössä kouluilla + 3 uutta vakanssia v (2 sosiaaliohjaajaa, jalkautuva psykiatrinen sairaanhoitaja) + Nuorisopsykiatrian työryhmä perustettu Orivedelle, nykyisin nuoret pääsevät hoitoon 1-3 viikossa. + Perustettu koulupsykologin virka + Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus vähintään 62 % täyttyy (2015: 77 %, 2016: 67 %) + Lastensuojelun sijaishuollon päivät vähentyneet 23 % ( pvää), kustannukset ovat Toista koulukuraattorin vakanssia ei ole perustettu - Nuorisotyön kehittäminen (nuorisotalon aukioloajat, nuorisotyöntekijäresurssi), kehitystyö aloitettu ja jatkuu tulevina vuosina Myös jatkossa palveluita pitää kehittää entisestään ennaltaehkäisevään suuntaan (mm. nuorisotyön kehittäminen ja resursointi, oppilashuoltotyön painopiste) ja yhteistyötä rajapinnoilla, kuten oppilashuollon ja sote-palvelujen välillä tulee kehittää. Päihdeongelmista kärsivien kuntalaisten asumis- ja kuntoutumispalvelujen kehittäminen - Lähipalveluna tarjolla vain päihdeohjaajan ja aikuissosiaalityön tuki, A-klinikan toiminta loppunut Orivedellä ja palvelut tarjolla Tampereella. - Päihdeasiakkaille suunnattua päivätoimintaa ei ole aloitettu - Sosiaalista kuntoutusta ei ole tarjolla, selvitellään mahdollisuuksia toiminnan aloittamiselle v

8 Toimivat ja oikea-aikaiset palvelut ovat hillinneet sote-menojen kasvua + Sote-palvelujen nettokustannukset asukasta kohti pienentyneet, v. 2013: 4039 /as (Sotkanet), v. 2015: 3757 /as (Sotkanet) v. 2016: 3488 /as. (tilinpäätöstieto) + Säästöt ovat syntyneet siitä, että palvelurakennetta on pystytty kehittämään, kuntalaisille on tarjottu oikea-aikaista hoitoa oikeassa paikassa, rakennemuutos laitosvaltaisuudesta asumispalveluihin ja korjaavasta työstä ennalta ehkäisyyn (suurimmat säästöt syntyneet erikoissairaanhoidosta, ikäihmisten palveluissa (vanhainkoti), lastensuojelussa, toimeentulotuessa ja kehitysvammahuollossa) Työllisyyspalvelujen kehittäminen + Työllisyyspalvelujen palveluita ja prosesseja on kehitetty yhteistyössä esimerkiksi palvelumuotoilun keinoin vastaamaan paremmin eri asiakasryhmien tarpeita + Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärää on pystytty kasvattamaan ilman lisäresursseja + Uudet toimitilat mahdollistavat monipuoliset toiminnot ja suuremmat asiakasmäärät + Kierrätystavaratalo - Molemmat etsivät nuorisotyötekijät, työvalmentajat ja starttivalmentaja määräaikaisissa toimissa Sähköisten palvelujen käyttöön + Sote-palveluissa mm. ajanvaraukset, Terveystasku + Kaupungin uusille kotisivuille tehty hyvinvointisivut, joita on tarkoitus kehittää jatkossa + Varhaiskasvatuksessa otettu käyttöön digitaaliset kasvunkansiot - Myös tulevina vuosina täytyy panostaa entistä enemmän sähköisten palvelujen kehittämiseen myös muilla toimialoilla.

9 Yhteisöllisyyden lisääminen, syrjäytymisen vähentäminen ja sisäinen turvallisuus Eri ikäisille kuntalaisille on turvattu tasapuoliset liikuntamahdollisuudet ja tuetaan kuntalaisten omaehtoista harrastamista ja vapaaehtoistyötä + Harrastusportaali otettu käyttöön ( + Liikuntapaikkojen määrä kasvanut (Rovastinkankaan tekonurmikenttä valmistunut v. 2015, frisbeegolfrata v.2013). Kävijämäärät ovat nousseet huomattavasti. + Lasten ja nuorten erityisliikuntatoiminta käynnistettiin. + Seuraaville talousarviokausille on esitetty kaikille avoimien liikuntapaikkojen korjausta/rakentamista mm. tenniskenttien saneerausta ja nuorille suunnatun lähiliikuntapaikan rakentamista + Kuntalaisilta tulleiden palautteiden pohjalta on aloitettu liikuntapaikkasuunnitelman valmistelu + Seura- ja järjestöfoorumin toiminta vakiintui, pääsääntöisesti 2 krt/vuodessa +7.-luokkalaisille järjestettiin tutustumispäivä keväisin ja liikuntakierros syksyllä + Laadittu kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, toimenpiteiden toteutus v Tuetaan yhdistyksiä ja yhteisöjä hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden edistämisessä + Järjestöjen Talo -hanke käynnistynyt 11/2016, hankkeelle haettu jatkorahoitusta + Kaupunki on mukana kumppanina Aunen ja Erkin Koti -säätiön Oriveden Aurumhankkeessa sekä Hyvä kasvaa Orivedellä jatkohankkeessa, jos toteutuu - Vertaisryhmien käyttöä erilaisissa elämänvaiheessa ei ole toteutunut - Kokemusasiantuntijoiden käyttö palvelujen kehittämisessä ei ole toteutunut

10 Terveyden ja hyvinvoinnin ja hyvinvointiviestinnän edistäminen Väestön ravitsemustila on kohentunut + Poikkihallinnollisen ravitsemustyöryhmän perustaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen + Ravitsemusterapeutin pitäminen luentojen ja tilaisuuksien lisääminen/vakiinnuttaminen + Varhaiskasvatuksessa lisätty Sapere ravitsemus- ja ruokakasvatusmenetelmän käyttöä + Ikäihmisten asumispalvelujen ja laitoshoidon asiakkaiden ruokailun ja ravitsemuksen tilaa seurataan säännöllisesti (MNA- tai NRS- menetelmällä) + Ikäihmisten asumispalvelujen ja laitoshoidon sekä terveyskeskuksen vuodeosastolle tehdään säännöllisesti laatukäyntejä, jossa arvioidaan mm. ruuan laatua, ravitsemushoitoa, ruokalistoja sekä sovitaan yhteisesti kehityskohteita. Terveys ja hyvinvointi on tehty kaikkia väestönryhmiä kiinnostavaksi asiaksi + Hyvinvointi-ilta tms. järjestetään kaksi kertaa vuodessa + Kaupungin uusille verkkosivuille lisätty hyvinvointisivut - Asiakasfoorumeita ei ole juurikaan järjestetty (terveyskeskukseen asiakasraati) Hyvinvointityön rakenteiden vahvistaminen + Sähköinen hyvinvointikertomus on työvälineenä käytössä + Hyvinvointikertomuksen ja kunnan toiminta- ja taloussuunnittelun vuosikellot yhdistetty + Hyvinvointityöryhmä perustettu ja toiminta vakiintunut, kokoontuu säännöllisesti - EVA-menettelyä (ennakkovaikutusten arviointi päätöksenteossa) ei ole otettu käyttöön - Hyvinvointiryhmän toimintamallia ja kokoonpanoa tulee tarkentaa ja kehittää tulevina vuosina, jotta aito poikkihallinnollisuus ja yhteistyö toimisivat mahdollisimman tiiviisti

11 Hyvinvointisuunnitelma v Kertomuksen pohjana on Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus. Koko Pirkanmaan osalta painopistealueiksi vuosille on valittu lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen sekä päihteettömän ja savuttoman elämäntavan tukeminen. Alueellinen suunnitelma löytyy PSHP:n internet-sivuilta. Hyvinvointikertomuksen tavoitteista on tehty kuntalaisille suunnattu hyvinvointikysely helmi-maaliskuussa Kyselyyn vastasi 325 henkilöä. Hyvinvointityöryhmä järjestää avoimen työpajan, jossa työstetään tarkemmin valittuja tavoitteita ja pohditaan konkreettisia toimenpiteitä, joita lähdetään tulevia vuosina toteuttamaan. Syksyllä hyvinvointikertomuksen laatimista jatketaan mm. vanhus- ja vammaisneuvoston, nuorisovaltuuston ja kaupungin luottamushenkilöiden kanssa. Uusi valtuusto hyväksyy suunnitelman loppuvuonna 2017

12 Jako neljään Ryhmätyöt Ryhmä 1: kokoushuone 1 (lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen) Ryhmä 2: kokoushuone 2 (ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen) Ryhmä 3: kh:n kokoushuone (päihteettömän ja savuttoman elämäntavan tukeminen) Ryhmä 4: valtuustosali (turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden lisääminen) Vaihdetaan huonetta n min. välein Noin klo kokoonnutaan valtuustosaliin, jossa sihteerit lyhyesti vetävät yhteen käydyt keskustelut

13 Ryhmä 1 yhteenveto / lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen nuorten työllistymismahdollisuudet nuorten kokoontumispaikat (bändi, mopo ym. toiminta) -yhteistyö koulun kanssa+3. sektori joustava perusopetus toimiva koulun nuorisotyö kerhotoiminta kesken koulupäivän talviharrastusten lisääminen (esim. pilkkiminen) nuorten kokoontumistilat nuoret+vanhukset -yhteistyö koulunjälkeinen kerhotoiminta yhteistyö järjestöjen kanssa jokaiselle lapselle harrastus (arvio, seuranta, rahoituksen haku) koko perheen yhteiset harrastukset/liikuntapaikat/ höntsyily toritanssit yhteiset käytännöt (salivuorot ja maksut) yhteishengen kohottaminen liikuntavälineet kuntoon

14 Ryhmä 2 yhteenveto/ ikäihmisten elämänhallinnan edistäminen erityisesti liikuntaryhmissä seniorialennukset kulttuuripassi käyttöön uimahallin ja liikuntahallin tilojen käytön tehostaminen tiedottaminen > paperitiedote tarpeellinen harrastusmahdollisuuksista > riittävän usein ilmestyvä kaupungin työtekijöiden jalkauduttava kertomaan eri palveluista kimppakyytien hyödyntäminen syrjäseuduilla harkittu taksikyyti Nopan rinnalle Nopan aikataulut vaikeaselkoiset Nopa > arvokortin saavutettavuus sosiaalihuoltolain alainen kuljetuspalvelu yksinäisten tavoittaminen (esim. puolison kuolema, eläkkeelle jäävät jne.), myös ne, jotka eivät pyydä apua etsivä vanhustyö luonnon hyvinvointivaikutukset > esteettömiä luontoreittejä lähiruoka > huomiota ikäihmisten ravitsemukseen > vrt. Ikaalisten malli (kotikokki) ateriapalvelun oheispalelut > esim. ystävä mukaan naapuriavun ja vapaaehtoistyön tärkeys ikäryhmistä riippumattomia tapahtumia > sukupolvien kohtaaminen lähitori > lava torille ryhmäkoti > yhteisöllisyys > ikäihmisten kimppakämppä koirakaverit > esim. voi hakea koiran lenkille mukaan kaverikoirat vierailulle myös yksinäisten koteihin siivousapu eläkeläisille ilmaisia palveluita tai tuntuvia huojennuksia nuoret voivat avustaa/opastaa ikäihmisiä ja päinvastoin > vrt. elämänkokemuksen jakaminen, työttömien työllistäminen

15 Ryhmä 3 yhteenveto / päihteettömän ja savuttoman elämäntavan tukeminen Resursseja päihdetyössä pitäisi suunnata ennaltaehkäisevään työhön (nyt resurssit korjaavassa työssä) Sosiaalinen isännöinti lisäksi tueksi Koko koulujen kampanjat, myös alakoulun 5. 6.luokat ja ehkä vieläkin nuoremmat (10-vuotiaat)? Kokemusasiantuntijoita kouluille puhumaan, faktat pöytään! Nuorten mielenkiinnon suuntaaminen harrastuksiin, esim. mopotalli, matalan kynnyksen kohtaamispaikat jne ennaltaehkäisevä vaikutus Kaupungin nuorisotyön resurssi ennaltaehkäisevään työhön, esim. koulun nuorisotyö Kaksi nuorisotyöntekijää lisää Walkers-toiminnan mahdollisuudet vapaaehtoistyöntekijöitä tarvitaan Nuorisotyön jatkumo eri kouluilla ja nuorisotalolla nuoret tavoitetaan, kun kaikki koulussa Vertaisryhmät vanhemmille Kolmannen sektorin mahdollisuudet päivätoiminnan käynnistämiseksi (Sini)nauha on valmis käynnistämään toiminnan, jos olisi paikallisyhdistys Sitran uudet toimintamallit, Helsinki Mission toimintamalli? Ymmärryksen lisääminen siitä, mistä riippuvuus syntyy Poikkihallinnollisuus Uuden ajan raittiussihteeri Huumekäyttäjien kohtaaminen / ammattitaito resurssi?

16 Ryhmä 4 yhteenveto / turvallisuuden, viihtyvyyden ja osallisuuden lisääminen Teemaryhmissä käytiin vapaata keskustelua turvallisuuteen, viihtyvyyteen ja osallisuuteen liittyvistä aiheista hyvinvointikyselyn pohjalta. Kyselyssä esiin nousseita teemoja olivat erityisesti kevyen liikenteen väylien ja liikuntapaikkojen kuntoa koskevat asiat, vapaaehtoistyön sekä yhdistystoiminnan tukeminen sekä työllisyyden lisääminen. Myös erityisryhmien liikunta- ja harrastusmahdollisuudet, asuinympäristön viihtyvyyden kehittäminen sekä kulkureittien esteettömyyden kehittäminen saivat keskustelua aikaan. Sosiaalinen isännöinti kiinnosti kuntalaisia kokonaisvaltaisena elämänhallintana. Kevyenliikenteen väylien ja liikuntapaikkojen kunto Kuntalaisten huoli koski kevyen liikenteen väylien kapeutta ja pientareiden puutteellisuutta. Kevyen liikenteen väylien kunto koettiin paikoitellen muutenkin todella huonoksi. Asukkaat kokivat, että niiden läheisyydessä oleva liikenne on monin paikoin hurjaa, joka lisäsi väylien kapeudesta johtuvaa turvattomuuden tunnetta. Jotkut kuntalaiset olivat kokeneet jopa tästä johtuvaa liikkumiseen pelkoa. Eräjärven kevyen liikenteen väylä nostettiin esimerkkinä keskustelussa esiin. Erityisesti ikäihmisten koettiin tarvitsevan kunnolliset pientareet turvallisuuden tunteen kohottamiseksi. Myös kevyen liikenteen väylien auraukseen kaivattiin resursointia säännöllisen kunnossapidon aikaansaamiseksi. Liikuntapaikat haluttiin keskustelussa tehdä kuntalaisille tutuiksi esimerkiksi erilaisten karttojen ja tiedotuksenavulla. Nuoriin panostaminen koettiin tärkeäksi. Pienten lasten leikkikenttätoiminnan ohella kaivattiin toimintaa myös vanhemmille lapsille esimerkkeinä skeittipuistot ja parkour radat. Urheilupaikkojen kunto kaipaa kuntalaisten mielestä kartoitusta aktiivisten liikuntapaikkaselvitysten muodossa. Kuntalaisten aktivointi koettiin tarpeellisena, jotta urheilupaikkoja voidaan paremmin korjata. Kentille tulisi laittaa liikuntapaikkojen korjaamisesta vastaavien yhteystiedot, joihin ihmiset voivat olla yhteydessä epäkohtia havaitessaan. Myös penkkejä kaivattiin lisää liikuntapaikkojen yhteyteen. Taisto sai kiitosta erinomaisesta työstä. Vapaaehtoistyön ja yhdistystoiminnan tukeminen Kaupungilta kaivattiin myötämielisyyttä ja tukea yhdistyksille erilaisten avustusten saamiseksi. Yhdistyksille haluttiin lisärahoitusta. Hankaluudeksi koettiin kuitenkin rahoituksen hakeminen eri paikoista. Avustuksiin liittyvää tiedotusta kaivattiin lisää. Kyläyhdistykset haluttiin saada kuntalaisten kokoontumispaikoiksi. Järjestöjen talon tulevaisuus ja ylläpito halutaan varmistaa. Järjestöjentalo on koonnut sateenvarjon lailla eri yhdistykset yhteen.

17 Aktiivinen toiminta työllisyyden hoidossa Työttömien yhdistyksen henkiin herättäminen ja tähän liittyvän rahoituksen saaminen koettiin tärkeäksi. Nuorten työllistäminen koettiin erityisen tärkeänä. Lyhytaikaisetkin työpaikat edistäisivät merkittävästi nuorten työllistymistä. Kaupunki ja yritykset voisivat tehdä yhteistyötä tässä asiassa. Pienillä työllisyyspätkillä koettiin olevan merkitystä useamman nuoren työllistymiselle. Tavoitteeksi haluttiin asettaa 0 työtöntä nuorta. Tähän pääsemiseksi halutaan kaikkien keinojen käyttöönottoa. Myös osuuskunnat nähtiin merkittävinä työllisyyden kohottajina. Kaupungin työllisyyspalvelut saivat kiitosta aktiivisuudestaan. Keskustelussa kaivattiin sähköistä sivustoa, johon voitaisiin koota eri järjestöjen tarjoamia työpaikkoja. Erityisryhmien tarpeet Kaupungin toivottiin mahdollistavan esteettömän kulun erilaisille erityisryhmille. Esteetöntä kulkua toivottiin erilaisten palvelujen saannin turvaamiseksi myös erityisryhmille. Erityisesti raput koettiin ongelmallisen jyrkiksi. Erilaiset tilat ja kokoontumispaikat haluttiin saada esteettömiksi. Esteettömyys koettiin perusasioista huolehtimisena. Asuinympäristön viihtyvyys Asuinympäristön kehittäminen koettiin tärkeänä. Erityisesti torin kehittäminen nostettiin esiin keskusteluissa. Tori koettiin merkittäväksi yhteisöllisyyttä lisääväksi tekijäksi erityisesti kausiasukkaille. Myös torin sijainti herätti keskustelua. Sen koettiin sijaitsevan väärällä paikalla. Kuntalaisidentiteetti Kuntalaisidentiteetin vahvistamista pidettiin hyvin olennaisena asiana Oriveden kehittämiselle. Positiivinen orivesiläinen identiteetti on tärkeää osallisuudelle!

18 KIITOS!