FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy FCG Finnish Consulting Group Oy TUULIWATTI OY IIN OLHAVAN TORNATORINMAAN TUULIVOIMAPUISTON YMPÄRISTÖSELVITYKSET

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin OlhavanTornatorinmaan tuulivoimapuisto I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 OSA 1, LUONTO 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS Kallio- ja maaperä sekä topografia Pinta- ja pohjavedet Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet LUONTOSELVITYS Aineisto ja menetelmät KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT Kasvillisuusalue Hankealueen metsät Hankealueen suot Rakentamisalueiden luontoarvot LINNUSTO JA ELÄIMISTÖ Alueen linnuston yleispiirteet Pesimälinnusto Muuttolinnusto Nisäkäslajisto Luontodirektiivin liitteen IV (a ja b) lajit ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO Arvokkaat luontotyypit Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet Uhanalainen ja arvokas lajisto Kasvillisuus Linnusto YHTEENVETO JA VAIKUTUKSET LUONTOARVOILLE Luontotyypit Linnusto Pesimälinnusto Muuttolinnusto OSA 2, MAISEMA 9 MAISEMASELVITYS Maisemaselvityksen aineisto ja menetelmät MAISEMA-ALUE Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET Maisema-alueet Kulttuurihistorialliset kohteet... 17

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin OlhavanTornatorinmaan tuulivoimapuisto II 12 HANKEALUEEN MAISEMAKUVA Mahdolliset näkemäsektorit Havainnekuvat VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN OSA 3, MUINAISJÄÄNNÖKSET 14 MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI Inventoinnin tavoitteet Inventointialue ja menetelmät INVENTOINTIKOHTEET JA TULOKSET OSA 4, MELU JA VARJOSTUS 16 MELU- JA VARJOSTUSMALLINNUKSEN TAVOITTEET LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT Melu Varjostus MELU- JA VARJOSTUSMALLINNUSTEN TULOKSET LÄHTEET Kuvat FCG Finnish Consulting Group Oy / Markku Hukkanen, Saara-Kaisa Konttori

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 1 (31) 1 JOHDANTO TuuliWatti Oy suunnittelee kolmen tuulivoimalan laajennusta Iin Olhavan rakenteilla olevan kahdeksan tuulivoimapuiston yhteyteen (kuva 1). Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuiston osayleiskaava (kuva 3) on hyväksytty Iin kunnanvaltuustossa kesäkuussa 2011 ja kahdeksan voimalaa ovat saaneet rakennusluvat. Laajennusosa sijoittuu jo kaavoitetun alueen luoteispuolelle. Tämän ympäristöselvityksen tavoitteena on toimia esiselvityksenä Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimatuotantoalueen laajennukselle, jossa kartoitetaan hankealueen ympäristölliset mahdollisuudet tuulivoimatuotannon laajentamiseen. Tässä selvityksessä on esitetty hankealueen ympäristölliset lähtökohdat ja vaikutukset luonnon, maiseman ja muinaisjäännösten osalta sekä selvitetty suunniteltujen tuulivoimaloiden aiheuttamat laskennalliset melu- ja varjostusvaikutukset. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Iin Olhavan hankealue sijaitsee Olhavan kylän pohjoispuolella noin kilometrin etäisyydellä, valtatien 4 itäpuolella. Suunnitellut tuulivoimalat ovat enintään 140 m korkeita lieriötornimallisia tuulivoimaloita, joiden yksikköteho on noin 3 MW. Hanke kattaa tuulivoimalaitokset perustuksineen, niitä yhdistävät maakaapelit, ilmajohdot sekä tiestön. Sähkönsiirto toteutetaan tuulivoimapuiston sisällä maakaapelilla alueelle rakennetulle sähköasemalle ja sieltä eteenpäin 110 kv ilmajohdolla valtakunnan verkkoon. Kuva 1. Hankealueen sijainti.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 2 (31) Kuvat 2. ja 3. Hankealueen sijainti ja voimaloiden paikat, yläkuvassa (ei mittakaavassa). Olhavan tuulivoimapuiston osayleiskaava (alakuva) on hyväksytty kesällä 2011 ja rakennusluvat voimaloille myönnetty.

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 3 (31) OSA 1 LUONTO

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 4 (31) 3 YMPÄRISTÖN YLEISKUVAUS 3.1 Kallio- ja maaperä sekä topografia 3.2 Pinta- ja pohjavedet Hankealueen kallioperä koostuu pääosin erilaisista gneisseistä ja maaperä on pienipiirteisesti vaihtelevien moreeniharjanteiden mosaiikkia. Alueelle sijoittuu useita kalliopaljastumia. Maaston alavissa moreenialueiden painanteissa esiintyy turvemaita. Alue on alavaa rannikkoseutua, jossa maaston korkeuserot ovat varsin pieniä. Maasto kohoaa loivasti kohti itää ja koillista. Tuulivoimapuiston laajennusalueen osalla maaston korkeimmat kohdat ovat noin 25 metriä merenpinnan yläpuolella. Pintavedet Hankealue sijaitsee Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella ja Perämeren rannikkoalueella (vesistöalue 84). Hankealue sijoittuu kolmannen jakovaiheen valuma-aluejaossa välialueelle 84V128. Olhavan tuulivoima-alueen laajennusosalle ei sijoitu pintavesiä. Suunniteltujen tuulivoimaloiden pohjoispuolelle jää kapea pohjois-eteläsuuntainen Ulkulammi. Voimaloiden eteläpuolelle, voimassa olevalle tuulivoimakaava-alueelle sijoittuvat Sulajärvet, kolme pientä järveä. Hankealueen eteläpuolelle jää Olhavanjoki noin kahden kilometrin etäisyydelle tuulivoimapuiston laajennusalueesta. Merenrantaan laajennusalueelta on lyhimmillään noin kilometrin etäisyys. Pohjavesialueet Hankealuetta lähin pohjavesi alue Kynkäänharju ( ) sijaitsee noin 4,5 km kaakkoon. Kynkäänharjun pohjavesialue on I-luokan pohjavesialue, jonka kokonaispinta- Muut pohjavesialueet sijaitsevat vielä etäämmällä hankealueesta. Kuva 4. Hankealueen eteläpuolelle sijoittuu Olhavanjoki.

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 5 (31) 3.3 Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet Hankealueen läheisyyteen ei sijoitu Natura-alueita, suojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Lähimmät Natura-alueet sijoittuvat merialueelle. Kuva 5. Hankealueen läheisyyteen sijoittuvat luokitellut pohjavesialueet ja Naturaalueet. 4 LUONTOSELVITYS 4.1 Aineisto ja menetelmät Hankealueelle eli tuulivoimapuiston laajennusosalle laaditun luontoselvityksen tavoitteena on paikantaa arvokkaat luontotyypit, jotka ovat joko lainsäädännöllä määritelty tai muutoin alueellisesti edustavia sekä selvittää mahdolliset uhanalaisen sekä EU:n luontodirektiivien mukaisen kasvi- ja eläinlajiston esiintymät. Arvokkaiksi tulkitut luontokohteet on esitetty kartalla, kuvailtu pääpiirteissään sekä arvotettu valtakunnallisesti ja alueellisesti. Hankealueen luonnonolojen selvittämisen tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat alueet sekä luonnonsuojelulain (47 ja 49 ) mukaisen erityisen arvokkaan lajiston mahdolliset esiintymisalueet. Luontoselvityksen maastoinventoinnin on laatinut FM biologi Markku Hukkanen ja raportoinnista ovat vastanneet FM biologit Minna Tuomala ja Ville Suorsa FCG Finnish Consulting Group Oy:stä.

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 6 (31) Lähtötiedot Maastotöiden tueksi selvitettiin hankealueelta ja sen lähistöltä tiedossa oleva uhanalaisten lajien paikkatieto ympäristöhallinnon uhanalaisrekisteristä (Hertta Eliölajit - tietokanta, Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus, 2011). Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset Hankealueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on inventoitu yhden maastopäivän ajan Inventoinneissa tarkasteltiin voimaloiden rakennuspaikkojen sekä niitä yhdistävien tielinjausten osalta tarkemmin kasvillisuustyyppejä sekä koko alueelta arvokohdetarkasteluna alueen mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä, luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen (Raunio ym. 2008) mukaisesti uhanalaisia luontotyyppejä sekä arvokkaalle lajistolle potentiaalisia kasvupaikkoja. Luontoselvityksen raportissa käsitellään alueen luonnon yleispiirteet, kuten metsien kasvupaikkatyypit ja käsittelyaste. Lisäksi mahdolliset arvokkaat luontokohteet, mm. kansallisten lakien mukaiset sekä paikallisesti muutoin arvokkaat luontotyypit paikannetaan, kuvaillaan ja arvotetaan alueellisesti ja valtakunnallisesti (mm. luontotyyppien uhanalaisuusluokitus). Hankealueen eteläpuolelle sijoittuvan kaavoitetun tuulivoimapuistoalueen luonnonolosuhteita on kartoitettu aiemmin Olhavan luontotyyppiselvityksessä (Lapin Vesitutkimus 2010). Linnustotiedot Tämän yleispiirteisen ympäristöselvityksen ohessa hankealueella ei suoritettu pesimälinnustoinventointeja tai muutonseurantaa. Alueen linnustoa koskevat tiedot perustuvat pääosin Suomen III Lintuatlaksesta saatavaan tietoon (Valkama ym. 2011) sekä linnusto-osuuden laatijan asiantuntijanäkemykseen alueen linnuston yleispiirteistä. Alueen läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevia erityisesti suojeltavien petolintujen tiedossa olevia reviirejä tai pesäpaikkoja tiedusteltiin Metsähallituksen ylläpitämästä petolinturekisteristä (Ollila 2011). Lisäksi tiedusteltiin Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisteristä alueen läheisyydessä mahdollisesti sijaitsevia sääksen pesäpaikkatietoja (Honkala 2011). 5 KASVILLISUUS JA LUONTOTYYPIT 5.1 Kasvillisuusalue 5.2 Hankealueen metsät Hankealue lukeutuu metsäkasvillisuusvyöhykkeiden aluejaossa keskiboreaaliselle Pohjanmaan alueelle (3a) ja rajautuu keskiboreaaliseen Lapin Kolmion alueeseen (3c). Pohjanmaa on pääosin karujen luontotyyppien aluetta ja Lapin kolmio on emäksisten ja karbonaattisten kivilajien ansiosta vaateliaan kasvillisuuden esiintymisalueena potentiaalista seutua. Hankealueen kangasmaan metsäalueet ovat kasvupaikkatyypiltään Pohjois-Suomen tuoreita puolukka-mustikkatyypin (VMT) kankaita sekä karumpia kuivahkoja variksenmarja puolukkatyypin (EVT) kankaita. Karuimmilla kallioalueilla esiintyy myös kuivaa variksenmarja kanervatyypin (ECT) kangasta.

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 7 (31) Kuva 6. Tyypillistä sekapuustoista tuoretta VMT -kangasta hankealueen pohjoisosissa. Alueelle sijoittuu runsaasti kitukasvuista kalliomännikköä sekä myös nuoria turvekankaan mäntytaimikoita. Alueen pohjoisosassa, voimalan nro 11 länsi- ja eteläpuolille sekä voimalalle johtavalle tielinjaukselle sijoittuu varttuneempia tuoreen kankaan sekapuustoisia kangasmaita sekä ojitettuja turvemaita, jotka ovat pääasiassa männiköitä. Runsaiden kalliopaljastumien alueella esiintyy kanervatyypin jäkäläisiä kangasmaita. Kallioiden väliset soistumat ovat ojittamattomia isovarpuisia rämeitä, joilla kasvaa kitukasvuista mäntyä. Runsaammin avokalliota ja kalliometsiä sijoittuu alueen eteläosaan, voimalan nro 9 eteläpuolelle, missä suunniteltu tielinjaus sivuaa kalliokohteet niiden itäpuolella. Kuva 7. Kallioalueiden kitukasvuisia männiköitä voimalan 9 eteläpuolella.

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 8 (31) Kuva 8. Kallioiden väliset turvemaat ovat rahkaisia ja isovarpuisia rämeitä. 5.3 Hankealueen suot Alueelle ei sijoitu laajempia luonnontilaisia soita. Hankealueen pohjoispuolella sijaitsee edustava Ulkusuon kapea, mutta luonnontilainen aapasuoalue. Kallioiden väliset painanteet ja pienipiirteisesti vaihtelevien moreeniselänteiden väliset alueet ovat isovarpuisia rämeitä, joilla etenkin vaivaiskoivu ja juolukka esiintyvät runsaina. Vahvasti heinittyneitä korpimuuttumia sijoittuu voimalan nro 11 tielinjauksen alueelle. 5.4 Rakentamisalueiden luontoarvot Voimaloiden rakennuspaikat ja huoltotiestö Inventointien yhteydessä laajennusalueen kolmen voimalan rakennuspaikat sekä niitä yhdistävän huoltotien linjaukset on tarkistettu. Kohteet sijoittuvat kuivien kankaiden kallioisten mäntytaimikoiden tai varhaisten kehitysvaiheiden kasvatusmetsien alueille. Voimaloiden rakennuspaikat on esitetty alla olevissa kuvissa (kuvat 9 11). Voimaloita yhdistävä huoltotiestö sijoittuu voimaloiden 9 ja 10 osalta sivuun edustavammista kallioalueista ja voimalalle 11 rakennettava huoltotie sijoittuu korpimuuttumien ja talousmetsäkankaiden alueelle.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 9 (31) Kuvat 9. ja 10. Voimalan nro 9 rakennuspaikka (yläkuva) sijoittuu tuoreen kankaan sekapuustoiseen talousmetsään ja voimalan nro 10 (alakuva) kivikkoisen kuivahkon kankaan mäntytaimikkoon. Kuva 11. Voimalan nro 11 rakennuspaikka sijoittuu kuivahkon kankaan varttuneemman männikön alueelle.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 10 (31) 6 LINNUSTO JA ELÄIMISTÖ 6.1 Alueen linnuston yleispiirteet Pesimälinnusto Muuttolinnusto Valtakunnallisessa Lintuatlashankkeessa selvitettiin koko Suomen pesimälinnuston levinneisyyttä 10 x 10 km suuruisilla atlasruuduilla vuosina (Valkama ym. 2011). Olhavan hankealue kuuluu kokonaisuudessaan Iin Olhavan atlasruutuun (726:342, selvitysaste tyydyttävä), missä havaittiin Atlaksen aikana yhteensä 99 lintulajia, joista 75 lajia tulkittiin alueella varmasti tai todennäköisesti pesiväksi (Valkama ym. 2011). Alueen pesivän maalinnuston keskitiheydeksi on arvioitu noin paria/km2 (Väisänen ym. 1998). Hankealueen pesimälinnusto koostunee pääasiassa alueellisesti yleisistä ja tavanomaisista pienialaisten suolaikkujen sekä ojitettujen rämeiden kirjavoimien talousmetsäalueiden lajeista. Kartta ja ilmakuvatarkastelun sekä luontoselvityksen maastokäynnin perusteella alueella ei sijaitse juurikaan alueen linnustollista monimuotoisuutta lisääviä elinympäristöjä. Luontoselvityksen yhteydessä alueella ei tehty merkittäviä lintuhavaintoja, koska luontoselvitys toteutettiin pesimälinnuston kannalta liian myöhäisessä vaiheessa. Metsähallituksen petolinturekisterin mukaan 15 km etäisyydellä Olhavan hankealueesta ei sijaitse tiedossa olevia meri- tai maakotkan pesäpaikkoja. Sen sijaan km etäisyydellä hankealueesta sijaitsee yhteensä neljä tunnettua muuttohaukan reviiriä (Ollila 2011). Luonnontieteellisen keskusmuseon sääksirekisterin mukaan alueen läheisyydessä ei sijaitse tiedossa olevia sääksen pesäpaikkoja (Honkala 2011). Selvät maanpinnanmuodot, kuten meren sekä suurten järvien rannikko ja suuret jokilaaksot muodostavat muuttolinnuille tärkeitä muuton suuntaajia eli ns. johtolinjoja. Olhavan hankealue sijoittuu noin 2,5 km Iin rannikkolinjan koillispuolelle, joka toimii Perämeren rannikkoalueen kautta kulkevan lintumuuton johtolinjana. Syksyllä etelän ja kaakon suuntaan kulkeva muuttovirta tiivistyy Iin rannikon tuntumaan. Iin alueella Perämeren rannikkolinjaa muuttava lajisto käsittää tuulivoiman törmäysvaikutuksille herkistä lajiryhmistä ainakin joutsenia, kurkia ja petolintuja, mutta rannikkolinjaa seuraa myös jonkun verran hanhia sekä lukuisa joukko muita lajeja. Perämeren pohjoisosien kautta kulkeva kuikkalintujen sekä arktisten vesilintujen muuttovirta suuntaa sisämaahan tuulensuunnasta riippuen jossain Simojokisuun ja Iin Myllykankaan välisellä rannikkoalueella (mm. Suorsa 2011, Eskelin ym. 2009), eli luultavasti Olhavan hankealueen pohjoispuolella. Rannikkoalueen yllä kulkeva joutsen-, petolintu- ja kurkimuutto saattaa kulkea osin tuulivoimaloiden törmäysriskikorkeudella, mutta kuikkalintu- ja vesilintumuutto kulkee tyypillisesti mantereen yllä huomattavan korkealla (mm. Suorsa 2011). Ei ole kuitenkaan täysin selvää, missä vaiheessa esimerkiksi mereltä mantereelle saapuva kuikkalintumuutto nostaa korkeuttaan niin paljon, että se kulkee törmäysriskikorkeuden yläpuolella. Syksyllä Perämeren pohjoisosan kiertävä petolintumuutto tiivistyy voimakkaasti Iin pohjoisosien kohdalla, missä on viime vuosina havaittu voimakasta petolintumuuttoa. Etupäässä kaakkoon muuttavien piekanan, hiirihaukan ja mehiläishaukan, mutta myös varpushaukan ja suohaukkojen sekä joidenkin muidenkin petolintujen muuttovirta tiivistyy suhteellisen kapealle vyöhykkeelle rannikon tuntumaan. Syksyn petolintumuutto on voimakkaimmillaan Iin Myllykankaan kohdilla ja hajaantuu selvästi Olhavan kylän eteläpuolella, kun rannikko kääntyy etelää kohden (Kalle Simonen, kirjall. ilm.). Näin ollen Olhavan suunnitellun tuulipuiston alueella petolintumuutto kulkee vielä suhteellisen kapeana rintamana, mutta sen tarkempi sijoittuminen riippuu voimakkaasti tuulensuunnasta. Mantereen yllä muutto kulkee tyypillisesti hyvin korkealla, mutta rantavyöhykkeen läheisyydessä se saattaa kulkea osin myös törmäyskorkeudella (Kalle Simonen, kirjall. ilm.; Jouni Pursiainen, kirjall. ilm.).

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 11 (31) 6.2 Nisäkäslajisto Hankealueella ei ole tehty erillistä muuttolinnustoselvitystä, joten muuttoreittien tarkemmasta sijoittumisesta ja lintujen lentokorkeuksista hankealueella ei ole tarkempaa tietoa. Muuttoreittien sijoittuminen johtolinjaan nähden riippuu voimakkaasti vallitsevasta tuulen suunnasta, joka todennäköisesti määrää esimerkiksi sen mistä lintujen muuttovirta kulloinkin kulkee suhteessa hankealueeseen. Etenkin petolintujen ja kurkien muuttokäyttäytyminen riippuu voimakkaasti vallitsevista tuuliolosuhteista ja voi siirtyä tuulensuunnan mukaan rannikolta jopa pitkälle sisämaahan saakka. Alueella tavattava nisäkäslajisto on tyypillistä havumetsävyöhykkeen lajistoa. 6.3 Luontodirektiivin liitteen IV (a ja b) lajit EU:n luontodirektiivin liitteessä IV (a ja b) luetellaan yhteisön tärkeänä pitämiä eläinja kasvilajeja, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, jolloin niiden lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä (Lsl 49 Lsl 42 ). Suojelullisesti arvokkaista lajeista liito-oravan esiintyminen alueella on epätodennäköistä, sillä lajin levinneisyyden pohjoisraja sijoittuu Oulu Kuusamo linjalle, eikä liitooravasta ole juuri havaintoja Oulun pohjoispuolisella rannikkoseudulla. Alueen liitooravapotentiaalia tarkasteltiin kasvillisuusselvityksen yhteydessä, etsimällä potentiaalisia haapavaltaisia kolopuumetsiä. Liitteen IV (a) lajeista alueella saattavat levinneisyytensä puolesta esiintyä pohjanlepakko ja saukko sekä kaikki suurpetomme, joista todennäköisimmin ilves, susi ja karhu. Hankkeella ei katsota olevan haitallista vaikutusta suurpetojemme esiintymiseen metsätalouden ennestään pirstomalla alueella. Lepakkojen osalta hankealueella ei ole tehty detektorihavainnointiin perustuvaa inventointia. Lepakoista käytännössä kyseeseen tulee pelkästään pohjanlepakko, jonka levinneisyys ulottuu aina pohjoisimpaan Lappiin saakka. Hankealueen lepakoille potentiaalisia elinympäristöjä tarkasteltiin maastoinventointien yhteydessä. Hankealueen merkitys lepakoiden elinalueena todetaan kuitenkin yleispotentiaaliltaan heikoksi, sillä alueella tai sen läheisyydessä ei sijaitse lepopaikoiksi soveltuvia rakennuksia tai suurta määrää kolopuita. Tästä johtuen tuulivoimaloiden vaikutukset pohjanlepakolle arvioidaan vähäisiksi. Muuttavien lepakoiden on muualla maailmassa raportoitu törmäävän tuulivoimaloiden lapoihin tietyillä alueilla jopa lintuja runsaslukuisemmin, mutta pesimäalueiden läheisyydessä lepakot lentävät vain poikkeustapauksissa törmäysriskikorkeudella. Lepakoita esiintyy Lapissa hyvin harvakseltaan (Hagner-Wahlsten 2009). 7 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA LAJISTO 7.1 Arvokkaat luontotyypit Arvokkaiksi luontotyypeiksi luetaan kohteet joiden olemassaolo merkittävästi lisää alueen luontoarvoja. Luontotyyppejä suojellaan tai muutoin huomioidaan maankäytössä luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja lajien elinympäristöjen säilyttämiseksi. Arvokkaalla luontotyypillä esiintyy usein arvokasta eliölajistoa. Merkittävimmät luontotyypit on lueteltu luonnonsuojelulaissa (LSL 29 ) ja niiden olemassaolo on lailla turvattu sen jälkeen kun alueellinen ELY-keskus on tehnyt niistä rajauspäätöksen ja saattanut sen maanomistajan tiedoksi. Hankealueella ei sijaitse luonnonsuojelulain mukaisia arvokkaita luontotyyppejä. Metsälaki (MetsäL 10 ) määrittelee metsätaloustoimissa huomioitavia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, jotka ilmentävät luonnon monimuotoisuutta ja ne on hyvä huomioida myös maankäytön suunnittelussa. Hankealueen metsälakikohteet on esitetty arvokkaiden luontokohteiden kuvauksissa.

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 12 (31) Vesilaissa on pilaamis-, muuttamis- ja sulkemiskielto, joka koskee 15 a ja 17 a :ssä lueteltuja kohteita eli alle hehtaarin suuruisia lampia sekä pieniä puroja, lähteitä ja lähteikköjä. Hankealueella on hyvin vähän luonnontilaisia pienvesiä ja alueella mahdollisesti olleet luonnontilaiset purot ovat metsätaloustoimissa aikoinaan oikaistuja. Lähteitä tai tihkupintoja ei inventoinneissa havaittu. Suomen ensimmäinen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi valmistui vuonna 2008 ja siinä uhanalaisuutta on arvioitu erikseen koko maassa, Pohjois-Suomessa ja Etelä- Suomessa (Raunio ym. 2008). Hankealue sijoittuu Lapin kolmion alueelle, joka luetaan uhanalaisuusarvioinnissa vielä Etelä-Suomeen. Uhanalaisia luontotyyppejä ei ole lakisääteisesti turvattu, mutta ne ovat yleensä hyvä indikaattori arvokkaista luontokohteista. Usein uhanalaiseksi luokiteltu luontotyyppi on myös muutoin huomioitu mm. metsälaissa ja luonnonsuojelulaissa. Hankealueen luontokohteiden kuvauksissa on esitetty niiden luokituksen mukainen uhanalaisuus (koko maa/etelä-suomi) Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet Suunnittelualueelle ei sijoitu erityisiä rajattavia luontokohteita, jotka tulisi huomioida voimalapaikkojen tai tielinjausten muutoksella. Kallioalueet Hankealueelle sijoittuu useampia avokallioalueita, joiden puusto on luonnontilaista kitukasvuista männikköä. Kalliot esiintyvät pitkänomaisina juotteina ja niiden alarinteiden puusto on talousmetsämännikköä. Kalliokkoalueita voidaan tulkita metsälain (MetsäL 10 ) kitu- ja joutomaan arvokkaina elinympäristöinä säästettäviksi. Tässä työssä edustavimpia kohteita kallioalueista ei ole lähdetty kartalla erikseen rajaamaan, sillä ne sijoittuvat suunnitelluilta rakennuspaikoilta syrjään. Edustavimmat kalliot sijoittuvat voimalan nro 9 eteläpuolelle suunnitellun tielinjauksen sivuun, tien länsipuolelle. Lisäksi voimalan nro 10 koillispuolella ja voimalan 11 itäpuolella (aluerajauksen ulkopuolella) sijaitsee edustavampia kallioalueita. Kallioalueilla on merkitystä paikallisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta, sillä ne ovat kokonaisuutena mosaiikkimaisesti vaihtelevien suoalueiden kanssa mm. kanalintujen elinympäristöinä tärkeitä alueita. 7.2 Uhanalainen ja arvokas lajisto Kasvillisuus Linnusto Uhanalaiset ja suojeltavat lajit Alue sijoittuu uhanalaisuustarkastelun aluejaossa keskiboreaalisen Pohjanmaan alueeseen (3a). Inventoinneissa hankealueelta ei havaittu uhanalaista (CR, EN, VU), erityisesti suojeltavaa tai luontodirektiivin (liite IV b ja liite II) putkilokasvilajistoa. Ei myöskään silmälläpidettävää (NT) tai alueellisesti uhanalaista (RT) kasvilajistoa. Hertta Eliölajit tietokannan mukaan lähimmät tiedossa olevat uhanalaisesiintymät (putkilokasvit, sammalet) sijoittuvat varsin etäälle hankealueesta. Iin Olhavan Lintuatlasruudussa on havaittu yhteensä 27 varmasti tai todennäköisesti pesivää (Valkama ym. 2011) suojelullisesti arvokasta lintulajia (taulukko 1). Atlasruudussa havaituista lajeista neljä on luokiteltu uhanalaiseksi viimeisimmän Suomen uhanalaisluokituksen (Rassi ym. 2010) mukaan: tukkasotka, hiirihaukka, törmäpääsky ja kivitasku on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Lisäksi alueella on havaittu pesivänä 9 silmälläpidettävää (NT) lintulajia. Suomen kansainvälisiä erityisvastuulajeja (Rassi ym. 2001) atlasruudussa pesii 14 ja EU:n lintudirektiivin liitteessä I (79/409/ETY) lueteltuja lajeja 8.

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 13 (31) Pesimälajien lisäksi alueen kautta arvioidaan muuttavan useita suojelullisesti arvokkaita lintulajeja. Taulukko 1. Iin Olhavan Lintuatlasruudussa havaitut varmasti tai todennäköisesti pesivät (Valkama ym. 2011) suojelullisesti arvokkaat lintulajit. IUCN = Suomen lajien uhanalaisuusluokittelu (VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (Rassi ym. 2010), EVA = Suomen kansainvälinen erityisvastuulaji (Rassi ym. 2001), Dir. = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji (79/409/ETY). Laji Pesimisvarmuus IUCN EVA EU Haapana (Anas penelope) varma x Tavi (Anas crecca) varma x Tukkasotka (Aythya fuligula) varma VU x Telkkä (Bucephala clangula) varma x Tukkakoskelo (Mergus serrator) todennäköinen NT x Isokoskelo (Mergus merganser) varma NT x Pyy (Bonasa bonasia) varma x Teeri (Tetrao tetrix) todennäköinen NT x x Hiirihaukka (Buteo buteo) varma VU Kuovi (Numenius arquata) todennäköinen x Punajalkaviklo (Tringa totanus) varma NT Valkoviklo (Tringa nebularia) varma x Rantasipi (Actitis hypoleucos) varma NT x Pikkulokki (Hydrocoloeus minutus) varma x x Naurulokki (Larus ridibundus) varma NT Kalatiira (Sterna hirundo) varma x x Lapintiira (Sterna paradisaea) varma x Lapinpöllö (Strix nebulosa) varma x Suopöllö (Asio flammeus) varma x Palokärki (Dryocopus martius) todennäköinen x Törmäpääsky (Riparia riparia) varma VU Niittykirvinen (Anthus pratensis) varma NT Leppälintu (Phoenicurus phoenicurus) varma x Kivitasku (Oenanthe oenanthe) varma VU Sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix) varma NT Isokäpylintu (Loxia pytyopsittacus) varma x Punavarpunen (Carpodacus erythrinus) todennäköinen NT Täytyy huomata, että Lintuatlasruudussa pesiväksi tulkituista suojelullisesti arvokkaista lajeista kaikkia ei suinkaan tavata Olhavan hankealueella, koska hankealue kattaa vain hyvin pienen osan atlasruudusta ja sen elinympäristöistä. Lisäksi atlasruudun suojelullisesti arvokkaista lajeista osa on merenrantojen ja kosteikoiden lajeja, joita ei hankealueella esiinny. Osa erityisesti metsäympäristöihin sitoutuneista lajeista saattaa kuitenkin potentiaalisesti esiintyä aika ajoin myös Olhavaan suunnitellun tuulipuiston alueella. Välittömästi hankealueen pohjois- ja itäpuolelle sijoittuu pari pientä lampea (Ulkunlammi ja Pyöriälammi) sekä luonnontilaisen kaltainen Ulkunsuo, joiden linnustollisista arvoista ei ole tietoa.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 14 (31) 8 YHTEENVETO JA VAIKUTUKSET LUONTOARVOILLE 8.1 Luontotyypit 8.2 Linnusto Pesimälinnusto Kokonaisuutena hankealue on metsä- ja suoluonnon osalta varsin käsiteltyä tai kuivaa ja kallioista männikköä. Alueelle ei sijoitu huomionarvoisia pintavesiä tai suoluontokohteita. Luonnon monimuotoisuuden kannalta paikallisesti arvokkaiksi kohteiksi voidaan mainita alueen runsaat kalliopaljastumat, joista puustoltaan luonnontilaisimmat ovat rämelaiteineen mm. kanalinnuston kannalta merkittäviä. Hankkeen vaikutukset pesimälinnustolle ilmenevät pääasiassa muuttuvien elinympäristöjen sekä lisääntyvän häiriön kautta. Alueen lintulajisto koostunee pääosin alueellisesti tavanomaisista ja yleisistä lajeista metsä- ja suoelinympäristöihin sitoutuneista lajeista, joiden elinympäristövaatimukset ovat kohtuullisen joustavat, jolloin ne todennäköisesti sopeutuvat muutokseen ja/tai löytävät korvaavaa elinympäristöä muualta lähialueelta. Rakennettavan tuulivoimapuiston myötä jotkin hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä mahdollisesti pesivät herkät ja huonosti häiriötä sietävät lajit, tulevat luultavasti siirtymään kauemmas tuulivoimapuiston vaikutusalueelta. Tällä ei kuitenkaan katsota olevan merkittävää vaikutusta lajien populaatiokehitykseen laajemmalla alueella. Voimalapaikkojen raivaus, teiden rakentaminen ja maakaapelien asennus heikentää alueen elinympäristöjä jonkin verran, mutta toimien laajuus ja vaikutukset ovat verrattavissa metsänkäsittelytoimista aiheutuviin vaikutuksiin. Nyt suunnitellut kolme voimalayksikköä kasvattavat alueelle ennestään suunnitellun tuulipuiston kokoa yhteensä 12 voimalayksikköön. Pääosin metsätalousvaltaisella hankealueella tuulipuiston rakentamisen vaikutukset alueella pesivien lintujen elinympäristöihin voidaan kuitenkin katsoa kokonaisuutena vähäisiksi. Tuulipuiston rakentaminen aiheuttaa vähäistä törmäysriskin kasvua alueen pesimälajeille, minkä arvioidaan kohdistuvan etupäässä alueella pesiviin tai liikkuviin kanalintuihin sekä suurikokoisiin lajeihin, kuten esim. laulujoutseneen, kurkeen tai petolintuihin. Yleisesti ottaen alueen pesimälajit liikkuvat ruokailumatkoillaan ja alueella siirtyessään metsän sisäosissa tai hiukan metsänrajan yläpuolella. Tuulivoimaloiden aiheuttaman ja alueen pesimälinnustoon kohdistuvan törmäysvaikutuksen ei katsota kasvavan suuruudeltaan merkittäväksi. Tuulipuiston sisäisen sähkönsiirron rakentaminen maakaapelina ei aiheuta alueen linnuille törmäysriskiä. Maakaapelin asentaminen ja huoltotiestön rakentaminen pirstoo hieman alueen elinympäristöjä, mutta sen vaikutukset arvioidaan vähäiseksi. Tuulipuiston sähkönsiirron voimajohto lisää hieman linnustoon kohdistuvaa törmäysriskiä, jonka arvioidaan kohdistuvan etenkin alueen kanalintukantaan. Voimajohdon aiheuttama törmäyskuolleisuus arvioidaan vähäiseksi, koska voimajohdon läheisyydessä ei esiinny suuria lintumääriä ja törmäykset lienevät enimmäkseen harvinaisia yksittäistapauksia. Pesimälinnustoon kohdistuva vaikutusarviointi sisältää merkittäviä epävarmuustekijöitä alueen pesimälinnuston puutteellisesta tuntemuksesta johtuen.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 15 (31) Muuttolinnusto Linnuilla on tutkitusti hyvä kyky väistää niiden muuttoreiteille osuvia tuulivoimapuistoja. Olhavan suunniteltu tuulivoimapuisto käsittää koko laajuudessaan 12 voimalayksikköä ja sen leveys on noin 2,5 km, joten se on kohtuullisen pieni ja tiivis kokonaisuus. Lisäksi suunnitellut tuulivoimalat ovat lähes 200 m korkeita, jolloin ne erottuvat hyvin maisemassa. Näin ollen muuttavilla linnuilla arvioidaan olevan runsaasti aikaa ja mahdollisuutta väistää voimalat jo riittävän etäältä. Nykyisen tietämyksen mukaan keskimäärin noin % linnuista väistää tuulivoimaloita ja välttää törmäykset niiden kanssa (Scottish Natural Heritage 2010). Suunnitellun tuulipuiston aiheuttamat lintutörmäykset voidaan laskea karkeasti yleistäen Koistisen (2004) esittämällä tavalla. Koistisen mukaan keskimääräisellä suomalaisella paikalla arvioidaan tapahtuvan vuosittain keskimäärin 1,0 kuolettavaa törmäystä / tuulivoimala. Tämän perusteella laskettuna koko suunniteltuun Olhavan tuulivoimapuistoon, törmäisi vuodessa noin 12 lintua. Tämä tarkoittaa kaikkea alueella tapahtuvaa lintujen liikehdintää (mm. pesimälinnut, muuttolinnut, ruokailulennot) ja luku on niin pieni, että se ei todennäköisesti yksistään aiheuta millekään alueella esiintyvälle lajille vähäistä suurempia populaatiovaikutuksia. Olhavan suunniteltu tuulipuisto ei todennäköisesti aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen kautta kulkevalle muuttolinnustolle, koska tuulipuisto on selkeästi muusta ympäristöstä erottuva ja suhteellisen pieni sekä kapea-alainen ja tiivis kokonaisuus, jonka linnut voivat luultavasti helposti väistää. Lintujen muuttoreiteistä ja lentokorkeuksista ei ole alueelta tarkempaa tietoa, joten varovaisuusperiaatteen mukaisesti arvioidaan, että tuulipuistolla saattaa olla vähintään vähäisiä paikallisia vaikutuksia lintujen muuttoreitteihin. Yhden tuulipuiston aiheuttamalla vähäisellä ja paikallisella muutoksella lintujen muuttoreitin varrella ei ole merkittävää vaikutusta laajemmassa mittakaavassa pohjoisen Perämeren rannikkoalueen kautta muuttaville linnuille. Yleensä lintujen törmäykset tuulivoimaloihin tapahtuvat erittäin huonoissa sääoloissa sekä paikoilla, missä liikkuu runsaasti törmäysherkkiä lajeja ja voimalat on rakennettu ilman tarkempaa tietoa alueen linnustosta ja sen käyttäytymisestä. Lintujen on todettu välttelevän tuulivoimaloita myös ruokailu- ja levähdysalueiden lähistöllä. Olhavan tuulipuiston välittömässä läheisyydessä ei kuitenkaan olemassa olevan tiedon perusteella arvioida sijaitsevan merkittäviä muutonaikaisia levähdyspaikkoja tai lintujen ruokailualueita, eikä tuulipuiston kautta arvioida kulkevan merkittävissä määrin lintujen ruokailulentoja.

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 16 (31) OSA 2 MAISEMA

20 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 17 (31) 9 MAISEMASELVITYS 9.1 Maisemaselvityksen aineisto ja menetelmät 10 MAISEMA-ALUE Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun tuulivoimapuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet ja arvioida miten mahdollinen tuulivoimapuisto näkyy lähialueen maisemassa ja mikä on maiseman sietokyky tuulivoimaloiden osalta. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä valokuvia kohdealueesta. Lisäksi tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema " (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Tuulivoimapuistosta on laadittu myös kolme havainnekuvaa, hyödyntämällä alueesta laadittua maastomallia. Maisemavaikutusten arvioinnista on vastannut FM, maisemasuunnittelija AMK Saara-Kaisa Konttori ja havainnekuvien laatimisesta projektiassistentti Leila Väyrynen ja ympäristöinsinööri AMK Hans Vadbäck FCG Finnish Consulting Group Oy:stä Pohjois-Pohjanmaan jokiseutu ja rannikko Ii kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Pohjanmaahan ja tarkemmassa seutujaossa Pohjois- Pohjanmaan jokiseutuun ja rannikkoon. "Pohjanmaa on laaja aluekokonaisuus, jonka luonne vaihettuu eri tekijöiden suhteen sekä etelästä pohjoiseen että rannikolta sisämaahan siirryttäessä. Yhteistä koko alueelle ovat suurehkot joet, selvärajaiset jokilaaksot ja näiden väliset lähes asumattomat selännealueet sekä suhteellisen tasainen maasto, jonka korkeusvaihtelut ovat yleensä vähäiset.." Pohjois-Pohjanmaan jokiseudun ja rannikon tunnuspiirteitä ovat kohtisuoraan merta laskevat virrat ja jokilaaksoissa sijaitsevat viljellyn maan vyöhykkeet. Alueella on mannerjäätikön kerrostamia moreenialueita sekä paikoin syvään veteen kasautuneita tasaisia savikkoalueita tai sora- ja hietikkoalueita. Järviä ei Pohjois-Pohjanmaan jokiseudulla ja rannikolla juurikaan ole, mutta aapasoita on runsaasti. 11 ARVOKKAAT MAISEMA-ALUEET JA KULTTUURIHISTORIALLISESTI MERKITTÄVÄT KOHTEET 11.1 Maisema-alueet 11.2 Kulttuurihistorialliset kohteet Olhavan tuulivoimapuiston alueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Lähimmät maakunnallisesti merkittävät maisemakokonaisuudet sijaitsevat Iijoen suulla noin 13 km etäisyydellä hankealueesta sekä Krunnien saarilla noin 18 km etäisyydellä hankealueesta. Olhavanjoen suisto ja Olhanvan kylän ympäristö oli aiemmin RKY 1993 listauksen mukaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, mutta sillä ei ole enää sitä statusta. Silti alue voidaan vielä katsoa maakunnallisesti arvokkaaksi ympäristöksi. Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde on Nybyn kartanoalue noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta luoteeseen valtatien VT 4 varrella.

21 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 18 (31) Kuva 12. Hankealueen läheisyydessä sijaitsevat arvokkaat maisema-alueet ja kulttuurihistorialliset kohteet. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Pohjanlahden rantatien linjaus ei jää hankealueen välittömään läheisyyteen. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät tieosuudet ovat lähimmillään Nybyn kartanoalueella ja noin kolmen kilometrin etäisyydellä hankealueesta Olhavan kylän lounaispuolella. Pohjanmaan teollisuuden kartanot Ii/Nyby "Pohjanmaalla ei ole ollut kartanolaitosta, mutta maakunnassa 1800-luvulla vaikuttaneen teollisuusporvariston kartanomaiset patruunarakennukset ovat verrattavissa kartanoiden päärakennuksiin. Pohjanmaan teollisuuden ja 1800-luvun patruunanrakennuksiin pihapiireineen ja lähiympäristöineen liittyy Pohjanmaan ja Suomen historiassa poikkeuksellista henkilö-, maanomistus- ja yhteiskuntahistoriaa sekä maaseudun varhaista teollistumishistoriaa. Ne kuvastavat Pohjanmaan laivanvarustuksen ja siihen liittyvän muun liiketoiminnan tuomaa vaurautta Rannikko-Pohjanmaalla. "Meren rannalla Iin Olhavassa 1784 toimintansa aloittaneen Nybyn lasiruukin rakennuksista on jäljellä 1840-luvulla rakennettu suuri päärakennus ja valtava kivinavetta, lasipruukista vain perustusten rauniot. Pitkässä päärakennuksessa on yli 10 huonetta

22 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 19 (31) 12 HANKEALUEEN MAISEMAKUVA ja navetta on rakennettu yli 40:lle lehmälle. Tehdasyhdyskuntaan on kuulunut aikanaan myös saha, mylly, laivaveistämö ja koulu sekä runsaasti muuta rakennuskantaa. Pohjanmaan rantatie on osa Nybyn historiallista ympäristöä ja tietä reunustavista kiviaidoista on osia jäljellä. Ruukille on johtanut myös viitoitettu merireitti" Pohjanmaan rantatie"pohjanmaan rantatie on yksi Suomen tärkeistä historiallisista tielinjoista. Ratsupolusta 1600-luvulla kehittynyt maantie on kulkenut Turusta Tukholmaan Pohjanlahden ympäri. Rantatie on ollut Pohjanmaan tärkein tie ja Lapin läänin alueella pitkään ainoa maantie. " " Lapin läänin alueella lähes koko rantatien pituus, 70 kilometriä, on paikallistettavissa maastossa. Parhaiten säilyneet yli kilometrin mittaiset tieosuudet, joissa sekä vanhan tien linjaus että maasto ovat säilyneet, ovat Simossa Onkalonperäntie, Onkalontie, Simonkyläntie, Kirkkotie ja Palokankaantie sekä Viantie, Keminmaalla ja Torniossa Hisikankaantie ja Torniossa Hietaharjuntie, Laivajärventie sekä Färimäentie. Simon kunnassa Simonkyläntie, joka on toiminut kesätienä jo 1600-luvulla, on valittu Tielaitoksen museotievalikoimaan. " Olhavan alueelle on suunnitteilla jo aiemmin kahdeksan tuulivoimalan tuulipuisto, jota nyt suunniteltavat kolme tuulivoimalaa täydentävät. Olhavan hankealue sijaitsee metsätalousalueella, jossa maisematila on pääosin sulkeutunutta. Hankealuetta halkoo metsäautotie, joita tullaan hyödyntämään hankkeen huoltotienä. Hankealueen maisema on pienialaisten metsien, soiden ja pienten suojärvien ja lampien kirjomaa ympäristöä. Metsät ovat pääosin metsätalouskäytössä. Hankealueen koillispuolelle sijoittuu voimajohtoalue. Rautatie ja valtatie VT 4 jäävät hankealueen lounaispuolelle. Etäisyyttä rautatielle hankealueelta on noin 500 m ja valtatie VT 4:lle noin 900 m. Hankealueen maisema on hyvin peitteistä metsäalueista johtuen. Laajoja avoimia maisematiloja ei ole hankkeen välittömässä läheisyydessä. Laajempia maisematiloja sijaitsee hankealueen koillis- ja itäpuolisilla suoalueilla. Muilta osin hankealueetta ympäröivät alueet ovat pääosin peitteisiä ja maaston korkeuserot ovat vähäisiä. Olhavanjoen rannalle sijoittuva Olhavan kylä sijaitsee noin kahden kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Olhavan kylän ympäristössä on Pohjois-Pohjanmaan jokilaaksoille tyypillisesti sijoittunut asutusta ja peltoaloja. Joskin asutus- ja viljelysalueet ovat suppeampia kuin Pohjois-Pohjanmaan merkittävillä jokilaaksojen viljelysalueilla. Olhavajoen ranta-alueiden lisäksi asutusta ja loma-asutusta on sijoittunut merenranta-alueille. Merenranta on lähimmillään noin 1,5 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Kuva 12. Hankealueen läheisyydessä, Kemintien varrella sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokas Nybyn kartano.

23 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 20 (31) 12.1 Mahdolliset näkemäsektorit 12.2 Havainnekuvat Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Olhavan tuulivoimatuotantoalueelle suunnittelut kolme lisävoimalaa sijaitsevat peitteisellä alueella ja todennäköisiä näkemäsektoreita voimaloille avautuu hyvin vähän. Parhaimmat näkymät voimaloille avautuu todennäköisesti hankealueen koillispuolisilta suoalueilta, joille ei kohdistu suurta käyttöä. Asutusta ja merkittäviä liikenneväyliä, joille voimalat voisivat näkyä, sijaitsee lähimmillään noin kilometrin etäisyydellä uusista voimaloista hankealueen luoteispuolella valtatien VT 4 varrella. Valtatieltä VT 4 ei avaudu suoria avoimia näkemäsektoreita kohti tuulivoimaloita. Voimalat voidaan kuitenkin paikoin havaita valtatieltä puuston latvuston yläpuolella. Tien reunapuusto on kuitenkin sen verran tiivistä ja korkeaa, että näkymät ovat paikallisia. Nybyn kartanoalueen avoimilta pelloilta on todennäköisempää havaita tuulivoimalan lavat puuston yläpuolella. Olhavan kylältä ja Olhavan jokivarren avoimilta peltoalueilta voidaan havaita tuulivoimaloiden osia puuston yläpuolella. Olhavan suunnasta tarkasteltuna nyt suunniteltavat kolme tuulivoimalaa jäävät kuitenkin maisemassa taka-alalle eivätkä hallitse maisemaa. Merenranta-alueilla sijaitseville asunnoille ja loma-asunnoille tuulivoimalat eivät todennäköisimmin näy, koska pääkatselusuunnat avautuvat kiinteistöiltä kohti merta. Toisaalta myös ranta-alueiden puusto katkaisee näkymät kohti voimaloita. Havainnekuvat on laadittu alueesta tehtyä maastomallinnusta hyödyntäen VirtualMapja WindPro -ohjelmilla. Maastomallinnustarkastelun pohjalta tuulivoimapuiston lähiympäristöstä otettuihin valokuviin on mallinnettu tuulivoimalat. Mallinnusta varten otetut valokuvat on pyritty ottamaan kohteista, joille tuulivoimalat olisivat havaittavissa. Hankealueen ja sen lähiympäristön peitteisyydestä johtuen, tuulivoimaloille ei juurikaan avaudu yleisiltä kulkureiteiltä tai pihapiireistä suoria avoimia näkymiä. Puusto katkaisee tehokkaasti näkymät tuulivoimaloille. Tuulivoimaloista havaitaan tarkasti valituista tarkastelupisteistä lähinnä osia tuulivoimaloiden lavoista, jos niitäkään. 13 VAIKUTUKSET MAISEMAAN JA KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Olhavan tuulivoimapuiston kolme lisävoimalaa eivät tule merkittävissä määrin näkymään hankealueen läheisille päätieväylille tai asutukselle. Voimalat voidaan havaita tiemaisemassa ja Olhavan asutusalueille tarkastelupisteestä riippuen puuston latvuston yläpuolella. Kolme lisävoimalaa eivät merkittävästi lisää maiseman muutosta. Läheisellä kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla Nybyn kartanoalueella tuulivoimalat eivät tule hallitsemaan maisemaa eikä voimalat muuta kohteen luonnetta tai arvoa merkittävästi, koska voimaloita ei juurikaan havaita kohteista ympäröivien alueiden peitteisyydestä johtuen. Maakunnallisesti merkittävät maisemallisesti arvokkaat kohteet sijaitsevat niin etäällä hankealueesta, ettei tuulivoimaloiden arvioida vaikuttavan merkittävästi kohteiden luonteeseen ja arvoon.

24 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 21 (31) Kuva 13. Valokuvasovite Olhavan sillalta kohti tuulivoimaloita. Etummaiset tuulivoimalat ovat jo rakenteilla, tässä raportissa käsiteltävistä voimaloista näkyy vain siiven kärkiä puunlatvojen yläpuolella. Kuva 14. Valokuvasovite Asematieltä pohjoiseen kohti tuulivoimaloita. Etummaiset tuulivoimalat ovat jo rakenteilla, tässä raportissa käsiteltävistä voimaloista näkyy vain siiven kärkiä puunlatvojen yläpuolella. Kuva 15. Valokuvasovite Nybyn pihapiiristä.

25 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 22 (31) OSA 3 MUINAISJÄÄNNÖKSET

26 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 23 (31) 14 MUINAISJÄÄNNÖSINVENTOINTI 14.1 Inventoinnin tavoitteet 14.2 Inventointialue ja menetelmät Arkeologinen selvitys on osa Iin Olhavan tuulivoimapuiston suunnittelualueen laajennuksen ympäristön perustilan selvitystä ja se myös palvelee alueen osayleiskaavoituksen suunnittelua. Tavoitteena on selvittää tuulivoimapuistoalueen mahdolliset muinaismuistolain suojelemat kohteet sekä selvittää alueen tulevan maankäytön vaikutus muinaismuistoihin. Hankealueen sijainti on esitetty tarkemmin johdannossa. Muinaisjäännösselvityksen tarkoitus oli paikantaa hankealueen esihistoriallisen ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Entuudestaan alueelta tunnetaan muinaisjäännöskohde Parviaisenkangas W [muinaisjäännösrekisterinumero ]. Parviaisenkangas W nimellä tunnettu esihistoriallinen rakkakuoppa sijaitsee tuulivoimapuiston keskellä. Maastotyöt tehtiin tilaajan toimittamien tuulivoimapuiston suunnitelmien mukaisilla tuulivoimaloiden rakennuspaikoilla sekä tarpeelliseksi katsotuilla alueilla niiden ympäristössä. Alueelta yritettiin paikantaa aiemmin tuntemattomia muinaisjäännöksiä ennen muuta maaperäkartan perusteella. Muinaisjäännösinventoinnin laati FM arkeologi Kalle Luoto FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. Maastotyöt tehtiin alueella Inventointialueen sijainti on kuvattu tämän raportin johdannossa. Maastotyötä valmisteltiin tutustumalla aluetta kuvaaviin historiallisiin karttoihin. Esitöiden yhteydessä havaittiin, että alueella ei kartta-aineiston perusteella todennäköisesti sijaitse historiallisen ajan muinaisjäännöksiä. Historiallinen Olhavan kylä sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä hankealueesta Olhavajoen rannalla. Historiallisten karttojen perusteella alue on ollut takamaata, jossa lähinnä on voitu harjoittaa metsään liittyviä elinkeinoja. Alueen maasto on lähinnä suota, kalliota tai kivikkoista moreenia. Runsasvetiset suot sekä kivikot vaikeuttivat paikoittain alueella liikkumista. Maastohavaintojen perusteella alue ei ole ollut sopivaa maanviljelylle ja asutukseenkin se vaikuttaisi huonosti soveltuvalta. Aiemman (v. 2010) Tuulivoimala-alueen arkeologisen inventoinnin tuloksena ei löydetty uusia muinaisjäännöskohteita eikä alueella havaittu tuntemattomia muinaisjäännöksiä tai kulttuurihistoriallisia kohteita (Rostedt, T. et al. 2010). Inventoinnin tavoitteena oli löytää ja dokumentoida ennestään tuntemattomia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Työn apuna käytettiin historiallisia karttoja, joiden perusteella pyrittiin paikantamaan historiallisen ajan muinaisjäännöskohteita. Esihistoriallisia muinaisjäännöksiä etsittiin maastosta erityisesti topografisesti otollisilta alueilta. Maastotyöt keskittyvät suunnittelualueella sijaitseville voimalanpaikoille, voimajohtoreiteille sekä maaston pinnanmuodostuksen kannalta olennaisiin kohteisiin. Ennen maastokäyntiä suunnitellun kaava-alueen ominaispiirteisiin, historiallisiin karttoihin sekä maaperään tutustuttiin kartta- ja ilmakuvatarkastelun ( digitaaliarkisto: avulla. Ilmakuvien ja karttamateriaalin avulla etsittiin alueita, joilla todennäköisimmin sijaitsisi muinaisjäännöskohteita, jotta voitiin rajata tarkemmin maastossa tarkasteltavia alueita. Muinaisjäännösselvityksen maastotyöt tehtiin Maastoinventoinnin yhteydessä tarkistettiin systemaattisesti suunniteltujen voimaloiden sijoitusalueiden lähiympäristö noin 50 metrin säteellä, sekä yleispiirteisesti tarkastettiin huoltotiestön alueet sekä ennalta potentiaalisiksi muinaisjäännösten sijaintialueiksi tulkitut alueet hankealueella. Lisäksi luotiin yleiskatsaus koko hankealueelle. Erityistä huomiota maastokäynnillä kiinnitettiin suunniteltujen tuulivoimaloiden sijaintipaikkoihin. Yleisesti ottaen alue oli melko soista ja kivikkoista. Voimaloita ympäröivien alueiden tarkastuksissa keskityttiin lähinnä avokallioalueille.

27 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 24 (31) Maastotöiden yhteydessä kohteet paikannettiin GPS-laitteen sekä perus- ja osoitekartan tietojen perusteella. Havaituista kohteista tehtiin kirjallisia muistiinpanoja ja niistä otettiin digitaalisia kuvatallenteita. Inventoinnin kenttätyömenetelmiin kuuluivat koekuopitus ja muinaisjäännösten näkyvien rakenteiden visuaalinen havainnointi. Lapionpistot ja koekuopat kaivettiin paikkoihin, jotka valittiin topografian perusteella intuitiivisesti. Kaivutyö tehtiin lapiolla ja lastalla puhtaaseen pohjamaahan asti. Koekuopat peitettiin kaivamisen jälkeen. Pintapoimintaa ei tehty, koska alueella ei ollut sille soveliaita alueita. Tutkimuksen kenttätyövaiheessa tehdyt havainnot paikannettiin GPS-laitteella. Tutkimuksen koordinaatistona käytettiin KKJ 3 (2003) koordinaattijärjestelmää. Vanhojen tai poikkeavien koordinaattien muunnokseen käytettiin MapInfo 8.5 tietokoneohjelmaa, jolla myös kaivauskertomuksen kartat laadittiin. Kohteet paikannettiin GPSlaitteen (tarkkuus noin +/- 5 m), mittanauhojen ja bussolin avulla. Havaintopisteiden sijainti merkittiin peruskarttaotteeseen (MK 1:20 000). Inventoinnin yhteydessä ei tarkastettu voimala-alueella sijaitsevaa muinaisjäännöskohdetta Parviaisenkangas W, koska Poutiainen ja Rostedt olivat tarkastaneet kohteen edellisvuoden keväänä (Rostedt, T. et al. 2010: 8). 15 INVENTOINTIKOHTEET JA TULOKSET Maastossa tarkastettiin suunnitellut voimalanpaikat 9, 10 ja 11 sekä suunnitellut tieurat. Maastossa ei tehty havaintoa kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista tai muinaisjäännöksistä.

28 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 25 (31) OSA 4 MELU JA VARJOSTUS

29 FCG Finnish Consulting Group Oy Iin Olhavan Tornatorinmaan tuulivoimapuisto 26 (31) 16 MELU- JA VARJOSTUSMALLINNUKSEN TAVOITTEET Hankkeen aiheuttamia melu- ja varjostusvaikutuksia on arvioitu laatimalla mallinnukset tuulivoimaloiden aiheuttamista äänenpainetasoista ja varjostuksesta. Mallinnusten tavoitteena on osoittaa, kuinka laajalle alueelle kyseiset vaikutukset ulottuvat ja ulottuvatko mallinnukset läheiselle asutukselle tai loma-asutukselle. Tuulivoimaloiden aiheuttamia meluvaikutuksia on arvioitu melun laskentamallin avulla, joiden mukaan on tehty melumallinnus WindPRO-ohjelmalla tuulivoimapuistosta. Tuulivoimaloiden aiheuttamat varjostusvaikutukset on mallinnettu WindPro-ohjelman SHADOW-moduulilla alustavien voimalanpaikkojen sijoitusten mukaisesti. Melu- ja varjostusmallinnukset on laatinut ympäristöinsinööri AMK Hans Vadbäck FCG Finnish Consulting Group Oy:stä. 17 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 17.1 Melu Äänenpainetasot on mallinnettu WindPRO laskentaohjelmalla pohjoismaista teollisuusmelun laskentamallia käyttäen napakorkeuksiltaan 140 m korkeita voimaloita. Lähtötietoina referenssivoimalana on käytetty tuulivoimalaitosvalmistajan Vestas V112 3 MW:n voimalaa. Laskelmissa tuulivoimalan lähtömelutaso (L WA ) on 106,5 db. Melumallinnuksen tuulen nopeudeksi on valittu 8 m/s. Pienemmillä tuulen nopeuksilla tuulivoimaloiden melu vähenee, kuten myös luonnossa ilmenevä taustamelu. Tuulen nopeuden kasvaessa tuulivoimaloiden melu voimistuu, mutta yli 10 m/s tuulen nopeuksilla ympäristön taustamelu on jo niin voimakasta, että se peittää tuulivoimalaitoksien aiheuttamat äänitasot alleen. Selvityksen tuloksia on havainnollistettu ns. leviämiskarttojen avulla. Leviämiskartta esittää melun leviämisen keskiäänitasokäyrät 5 db:n välein valituilla lähtöarvoparametreilla. Mallinnuksen epävarmuus on noin db. Melumallinnusta tarkasteltaessa on huomioitava, etteivät siinä esiintyvät melutasot esiinny yhtäaikaisesti joka puolella tuulivoimapuistoa. Pääosin mallinnuksen tulokset vastaavat tilannetta myötätuulitilanteessa tuulivoimalaitokselta tarkastelupistettä kohti. Melutasojen toteutuminen maastossa riippuu merkittävästi tuuliolosuhteista. Meluntorjuntaa ohjaavat Suomessa Valtioneuvoston päätöksen VNp 993/1992 mukaiset melutason ohjearvot. Kyseiset ohjearvot on esitetty taulukossa Taulukko 2. Yleiset melun keskiäänitasojen ohjearvot(vnp 993/1992). Vaikutuskohde Klo 7-22 Klo 22-7 Ulkona Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuoliset virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Sisällä 1) 2) 55 db 50 db 3) 4) 45 db 40 db Asuin, potilas ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus ja kokoontumistilat 35 db - Liike ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla on melutason yöohjearvo kuitenkin 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan kuitenkin soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja.