MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Jarno Virta

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Jarno Virta VALTIONEUVOSTON ASETUS AFRIKKALAISEN SIKARUTON LEVIÄMISEN EH- KÄISEMISEKSI SIKOJEN ULKOTARHOJEN AITAAMISEEN MYÖNNETTÄVÄSTÄ AVUSTUKSESTA Tausta Keskeiset ehdotukset Afrikkalainen sikarutto on sikojen lakisääteisesti vastustettava helposti leviävä eläintauti. Se on sioille tappava, mutta ei tartu ihmisiin. Tautiin ei ole rokotetta eikä hoitoa ja näin ollen ainoa keino suojautua on torjuntatoimenpiteet. Suomessa ei ole koskaan tavattu afrikkalaista sikaruttoa, mutta sitä on kasvavassa määrin Suomen lähialueilla Venäjällä ja Baltian maissa. Suomessa on sikatilaa. Afrikkalaisen sikaruton leviäminen Suomeen aiheuttaisi merkittävää vahinkoa sianlihantuotannolle, sekä suuret tappiot yrittäjille sikojen menetyksen takia ja valtiolle isot menot niistä johtuvien eläintautikorvausten takia. Sianlihan vienti vaikeutuisi tuntuvasti tai kävisi kokonaan mahdottomaksi. Suomen luonnonvarainen villisikakanta on kasvussa. Villisikoja arvellaan olevan noin kappaletta. Suurin osa niistä on Kaakkois-Suomessa lähellä Venäjän rajaa. Suomessa pidetään sikoja ulkona useammanlaisen siankasvatuksen puitteissa. Suomessa tarhataan villisikoja koko maassa. Suomessa on noin 180 villisikatarhaa. Villisikoja kasvatetaan ulkona aitauksessa. Lisäksi ulkonapito on olennainen osa sikojen luonnonmukaista tuotantoa. Tällaisia sikatiloja on noin 15 kappaletta. Yksi eläinten hyvinvointikorvauksen ehtona olevista, valittavissa olevista sitoumuksista on sitoumus pitää eläimiä ulkona. Eläinten hyvinvointikorvausta saavia sikatiloja on noin 25 kappaletta. Niin sanottuja vapaakasvatustiloja (free range) on noin 30 kappaletta. Lisäksi sikoja pidetään ulkona kotieläinpihoilla. Kotieläinpihojen määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta niitä arvioidaan oleva muutama kymmenen kappaletta. Yhteensä sikoja ulkona pitäviä tiloja arvioidaan siten olevan Suomessa noin 280 tilalla. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi maa- ja metsätalousministeriö on antanut maa- ja metsätalousministeriön asetuksen varotoimenpiteistä afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläinten välillä (jäljempänä varotoimenpiteitä koskeva asetus, ei vielä julkaistu säädöskokoelmassa tätä muistiota kirjoitettaessa). Asetuksen 1 :ssä säädetään sikojen ulkonapitokiellosta. Pykälän 1 momentin mukaan sikojen pitäminen ulkona on kielletty. Pykälän 2 momentin 3 kohdan mukaan kielto ei kuitenkaan koske sellaisia pitopaikkoja joissa ulkotarhat on suojattu olemassa olevan aidan oheen kyseisen asetuksen liitteen vaatimusten mukaisesti rakennetulla teräsverkkoaidalla tai sähköaidalla, tai joissa ulkotarhat on suojattu muulla riittävän vankalla rakenteella niin, että luonnonvaraiset villisiat eivät pääse kosketuksiin tarhassa pidettävien sikojen kanssa. Valtioneuvoston asetuksessa säädettäisiin valtionavustuslain nojalla maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista myönnettävästä avustuksesta sikojen ulkotar-

2 2 hojen suoja-aidan rakentamiseen. Avustuksella tuettaisiin siten sikojen ulkotarhojen aitaamista siten, että aita täyttäisi edellä mainitun varotoimenpiteitä koskevan asetuksen 1 :n 2 momentin 3 kohdan vaatimuksen mahdollistaen sikojen pitämisen ulkona. Sikojen ulkonapito on olennainen osa useampaa siankasvatusmuotoa, kuten edellisessä kappaleessa on kuvattu. Toisaalta edellä mainitussa varotoimenpiteitä koskevassa asetuksessa säädetyt vaatimukset riittävästä aitaamisesta ovat afrikkalaisen sikaruton koko Suomen sianlihantuotannolle aiheuttaman riskin vuoksi välttämättömiä. Aitaamisen kaikkien kustannusten jättäminen siankasvattajille olisi kohtuutonta, kun otetaan huomioon, että kyse ei ole tuotantotoiminnan kehittämisestä vaan koko sianlihantuotannon kannalta tärkeästä eläintaudin torjuntatoimenpiteestä. Avustusta voisi saada tarhassa olemassa olevan aidan oheen rakennettavasta teräsverkkoaidasta, tai olemassa olevan aidan varustamisesta sähköaidalla. Aitaan sovellettavat tekniset vaatimukset olisivat asetuksen liitteessä. Liite olisi samansisältöinen kuin varotoimenpiteitä koskevan asetuksen liite. Varotoimenpiteitä koskevan asetuksen 1 :n 2 momentin 3 kohdan mukaan sikojen ulkonapito olisi mahdollista myös liitteen vaatimuksia vastaavalla, riittävän vankalla rakennelmalla suojatulla alueella. Käsiteltävänä olevan valtioneuvoston asetuksen mukainen avustus maksettaisiin kuitenkin vain liitteen vaatimuksia vastaavan aidan rakentamisesta. Avustus maksettaisiin kertakorvauksena rakennetun aidan pituuden mukaan. Lisäksi avustuksen määrän pitämiseksi kohtuullisena sitä laskettaessa huomioitava aidan pituus rajattaisiin niin, että tuettavan aidan pituutena otettaisiin huomioon 1500 neliömetrin alan aitaamiseen tarvittava määrä aitaa yhtä sikaa kohti. Avustus myönnettäisiin Euroopan unionin toimesta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamista vähämerkityksiseen tukeen maatalousalalla annetun komission asetuksen (EU) N:o 1408/2013 (jäljempänä de minimis -asetus mukaisena vähämerkityksisenä tukena. Avustuksen myöntävän viranomaisen tulisi siis soveltaa nyt ehdotetun valtioneuvoston asetuksen säännösten lisäksi myös kyseisen komission asetuksen säännöksiä ja varmistua asetuksen mukaisten edellytysten täyttymisestä. De minimis -asetuksen vähämerkityksisen tuen kokonaismäärää koskevan säännöksen johdosta avustuksen enimmäismäärä olisi euroa avustuksensaajaa kohti. Avustuksen myöntäisi ja avustuksen maksamisesta päättäisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Asetus annettaisiin valtionavustuslain nojalla, koska kyse on valtionavustuslain 1 :n 1 momentissa tarkoitetusta avustuksesta. Avustukseen sovellettaisiin ehdotetun asetuksen säännösten lisäksi valtionavustuslain säännöksiä. Valtionavustuslaissa säädetään muun muassa valtionavustuksen hakemisesta, maksamisesta, käytöstä ja käytön valvonnasta, sekä valtionavustuspäätöksestä. Lausuntojen huomioiminen Maa- ja metsätalousministeriö pyysi päivätyllä kirjeellä lausuntoa asetusluonnoksesta sekä luonnoksesta edellä mainituksi varotoimenpiteitä koskevaksi ase-

3 3 tukseksi. Lausuntokierros jouduttiin taudin leviämisen estämisestä seuraavan kiireellisyyden vuoksi toimittamaan poikkeuksellisen lyhyenä. Lausuntojen määräajaksi asetettiin Lausuntoa pyydettiin seuraavilta tahoilta: Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira), Luonnonvarakeskus, aluehallintovirastot, Maaseutuvirasto, Suomen riistakeskuksen Pohjois-Karjalan aluetoimisto, Hämeen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus, Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC rf, Helsingin yliopisto/kliinisen tuotantoeläinlääketieteen laitos/saaren klinikka, Eläinten Terveys ETT ry, Suomen Sikayrittäjät ry, Suomen villisiankasvattajien yhdistys ry, Suomen Minipossuyhdistys ry, Elintarviketeollisuusliitto ETL, Luomuliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto ry. Asetusluonnoksista lähetettiin lisäksi hieman myöhemmin erikseen lausuntopyyntö Ahvenanmaan maakuntahallitukselle ja Ahvenanmaan valtionvirastolle. Lausuntoja saatiin määräaikaan mennessä lausuntopyynnön vastaanottajilta sekä siankasvattajilta, yksityishenkilöiltä ja muilta tahoilta yhteensä 189 kappaletta. Lausuntokierroksella olleiden asetusluonnosten mukaan mahdollisuus ulkonapitoon aidatulla alueella, samoin kuin mahdollisuus aitaamisavustukseen, olisi koskenut vain villi- ja villasikoja. Perusteluna poikkeamiselle ulkonapitokiellosta vain villi- ja villasikojen osalta oli se, että näillä tarhoilla ei pääsääntöisesti ole eläinten sisälläpitoon soveltuvia tiloja. Tähän ulkonapitomahdollisuuden ja avustuksen rajaukseen kiinnitettiin monessa lausunnossa huomiota ja sitä pidettiin tarpeettomana jos ulkonapitoalueet on asianmukaisesti aidattu. Asiaa arvioitiin lausuntopalautteen johdosta uudelleen. Varotoimenpiteitä koskevaa asetusluonnosta muutettiin tämän uudelleenarvioinnin johdosta niin, että sikojen ulkonapito asianmukaisesti aidatulla alueella on mahdollista myös muiden sikojen kuin villi- ja villasikojen osalta. Käsiteltävänä olevaa asetusluonnosta aitaamisavustuksesta muutettiin vastaavasti niin, että avustus olisi mahdollista saada myös muiden ulkonapitoalueiden kuin villi- ja villasikatarhojen aitaamiseen. Lisäksi aitaamisavustuksen määrää korotettiin. Asetusluonnokseen tehtiin myös eräitä muita, vähäisempiä muutoksia. Pykäläkohtaiset perustelut 1. Soveltamisala. Pykälän mukaan asetusta sovellettaisiin avustukseen, joka myönnetään sikojen ulkotarhojen aitaamiseen afrikkalaisen sikaruton leviämisen ehkäisemiseksi. Avustusta ei myönnettäisi Ahvenanmaan maakunnassa sijaitsevan sikojen ulkotarhan aitaamiseen. Makerasta ei myönnetä avustuksia Ahvenanmaalle. Aitaamisavustus on investointituki ja tällainen tuki kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) mukaan Ahvenanmaan toimivaltaan. 2. Tuettava toimenpide. Avustusta voitaisiin myöntää teräsverkkoaidan rakentamiseen sikatarhassa jo olevan aidan oheen, tai tarhassa jo olevan aidan varustamiseen sähköaidalla. Teräsverkko- ja sähköaidalle asetettavat vaatimukset olisivat asetuksen liitteessä. Molempia aitaamisvaihtoehtoja on jo nykyisin sovellettu villisikatarhojen aitaamisessa. Asetuksessa säädettäisiin aidan teknisistä vaatimuksista samansisältöisesti kuin varotoimenpiteitä koskevan asetuksen liitteessä.

4 4 3. Avustuksen yleiset ehdot. Pykälän 1 momentin mukaan avustus maksettaisiin maatilatalouden kehittämisrahaston varoista. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä olisi, että maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmassa olisi osoitettu tarkoitusta varten myöntämisvaltuus tai määräraha. Maatilatalouden kehittämisrahaston käyttösuunnitelmaan on muutettu siten, että aitaamisen tukemiseen on käytettävissä 1,2 miljoonan euron määräraha. Pykälän 2 momentin mukaan avustus myönnettäisiin de minimis-asetuksen mukaisena vähämerkityksisenä tukena. Avustukseen sovellettaisiin siten kyseisen asetuksen mukaisia ehtoja. Asetuksessa säädetään muun muassa, että jäsenvaltion yhdelle yritykselle myöntämän vähämerkityksisen tuen kokonaismäärä ei saa olla yli euroa kolmen verovuoden jakson aikana (3 artiklan 2 kohta). Tuen myöntämisen yhteydessä on siten pyydettävä hakijalta selvitys kaikesta hänen saamastaan vähämerkityksisestä tuesta ja varmistuttava että näiden tukien kokonaismäärä ei ylitä kyseistä määrää. Lisäksi de minimis-asetuksessa säädetään muun muassa tuen kasautumisesta ja seurannasta. Pykälän 3 momentin mukaan avustusta ei myönnettäisi, jos avustuksen kohteena oleva hanke on aloitettu ennen kuin tukihakemus on tullut vireille. Hanke olisi toteutettava kokonaisuudessaan 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä. Avustusta ei näin ollen maksettaisi sellaisen aidan osalta, joka on jo rakennettu tai jonka rakentaminen on aloitettu ennen tukihakemuksen vireille tuloa. Hankkeen toteuttamiselle asetettava määräaika johtuu sikojen ulkonapitokiellon voimaantulosta. Edellä mainitun, varotoimenpiteitä koskevan maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaan sikojen ulkonapitokielto tulisi voimaan Aitaamiselle maksettavan avustuksen ehtona on, että aita on rakennettu ennen kiellon voimaantuloa. 4. Avustuksen määrä. Pykälän 1 momentin mukaan avustusta maksetaan enintään 1500 neliömetrin pinta-alan aitaamiseen tarvittavalle määrälle aitaa tarhassa keskimäärin pidettävää sikaa kohti. Avustuksen piiriin voi tulla monenlaisia alueita, joilla sikoja pidetään ulkona. Säännöksen tarkoituksena on varmistaa, että tuettavalla aidalla suojattavan alueen koko pysyy kohtuullisena suhteessa sikojen määrään. Jos aitaaminen toteutetaan tarhassa jo olevan aidan oheen rakennettavalla teräsverkkoaidalla, avustus olisi 7,50 euroa yhtä uuden teräsverkkoaidan juoksumetriä kohti. Jos aitaaminen toteutetaan tarhassa olevaan aitaan asennettavalla sähköaidalla, avustus olisi 5,30 euroa tarhassa olevan verkkoaidan yhtä juoksumetriä kohti. Avustuksen määrä on määritelty arvioitujen materiaalikustannusten mukaan siten, että avustuksen arvioidaan kattavan noin 94 % aidan materiaalikustannuksista. Aidan asentamisesta aiheutuvat ihmis- ja konetyökustannukset jäisivät kokonaan tuenhakijan vastattavaksi 5. Avustuksen hakeminen. Pykälässä säädettäisiin avustuksen hakemisesta elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskuksesta. Avustusta olisi haettava 30 päivään syyskuuta 2017 mennessä Maaseutuviraston vahvistamalla lomakkeella ja avustushakemukseen olisi liitettävä aidan toteuttamissuunnitelma. Avustuksen haun määräaika on tarpeen asetuksen 6 :n mukaisen hakijoiden etusijajärjestyksen soveltamiseksi, jotta avustus voidaan myöntää ilman tarpeetonta viivytystä myös niille hakijoille, jotka eivät ky-

5 5 seisen säännöksen mukaan ole etusijalla. Avustusta voitaisiin kuitenkin myöntää ja maksaa jo ennen kyseistä määräaikaa. 6. Etusijajärjestys. Avustusta myönnettäessä etusijalla olisivat hakijat, jotka pitävät sikoja lihantuotantotarkoituksessa. Säännöksellä mahdollistettaisiin avustuksen myöntäminen ensisijassa tuotantotoimintaa harjoittaville hakijoille, jos tarkoitukseen varatut määrärahat käyvät vähiin. Tätä pidetään tarpeellisena, koska avustuksen soveltamisalan laajuudesta johtuen hakijoiden joukossa tulee olemaan monenlaista toimintaa harjoittavia tahoja. 7. Avustuksen maksaminen. Avustuksen maksua haettaisiin avustuspäätöksen tehneeltä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Maaseutuviraston vahvistamaa lomaketta käyttäen. Avustus maksettaisiin kertasuorituksena, toteutuneen aidan pituuden perusteella. Avustuksen maksamista kertasuorituksena pidetään hallinnollisesti perusteltuna ottaen huomioon, että avustuksen arvioidaan olevan keskimäärin muutamia tuhansia euroja. Avustusta maksettaisiin enintään avustuspäätöksessä myönnetty määrä. Avustuksen maksamista olisi haettava hankkeen valmistumisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden kuukauden kuluessa toimenpiteen toteuttamisen määräajan päättymisestä. Pykälän 2 momentin mukaan Maaseutuvirasto vastaisi maksupäätöksiin sisältyvien menojen tarkastamisesta ja hyväksymisestä sekä maksujen teknisestä suorittamisesta. Maaseutuvirasto siten vahvistaa, että maksuille on tiliöinnit/kirjanpito ja tarvittavat määrärahat, sekä suorittaa teknisesti avustuksen siirron hakijan tilille. 8. Kirjanpito. Pykälässä säädettäisiin avustuksen saajan pitämästä kirjanpidosta. Kirjanpito on tarpeen satunnaisotannalla tehtäviä avustuksen käytön tarkastuksia varten. 9. Voimaantulo. Asetus tulisi voimaan 5 päivänä heinäkuuta 2017 ja olisi voimassa 31 päivään joulukuuta Asetuksen on tarpeen tulla voimaan mahdollisimman pian, jotta aitoja päästään rakentamaan nopeasti. Koska avustusta maksetaan vain aidoista, jotka on rakennettu 31 päivään joulukuuta 2017 mennessä ja avustusten maksatukset ehditään hoitaa vuoden 2018 aikana, asetuksen voimassaolo säädettäisiin päättymään vuoden 2018 lopussa. Esityksen vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Avustus maksettaisiin maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) varoista. Makeran käyttösuunnitelmassa on tehdyllä muutoksella varattu tarkoitusta varten 1,2 miljoonan euron määräraha. Villisikatarhaajien yhdistykseltä saatujen tietojen mukaan villisikatarhojen keskimääräinen aidan pituus on noin 800 metriä. Yhdistyksen jäsentarhojen keskimääräinen sikaluku on noin 80 kappaletta ja emakoiden lukumäärä on noin 1/3 sikojen kokonaismäärästä. Tukea maksettaisiin enintään aitamäärästä, mikä tarvitaan sellaisen tarhan aitaamiseen, jossa on pinta-alaa 1500 m2 yhtä tarhassa olevaa sikaa kohti. Muistion alussa, kohdassa Tausta esitetyin tavoin avustushakemuksia arvioidaan saatavan yhteensä noin 280 kappaletta. Muut tarhat ovat arvion mukaan villisikatar-

6 6 Vaikutukset tuensaajille hoja pienempiä, minkä vuoksi keskimääräiseksi aidan pituudeksi arvioidaan 700 metriä. Jos suoja-aita tehtäisiin pelkästään verkkoaitana, tuen tarve olisi noin 1,47 milj. euroa ja jos suoja-aita tehtäisiin pelkästään sähköaitana, tuen tarve olisi noin 1,04 milj. euroa. Pääosa aidasta tehtäneen sähköaitana, koska sen tekemisessä työkustannus on pienempi kuin verkkoaidan tekemisessä. Jos sähköaidan osuus olisi koko tuettavien suoja-aitojen määrästä 70 %, niin avustustarve olisi noin 1,2 milj. euroa. Tarkoitukseen varatun määrärahan määrä perustuu tähän arvioon. Avustusta myönnetään vain Makeran käyttösuunnitelmassa varatun määrärahan puitteissa. Ehdotetulla avustuksella on sikojen ulkotarhoille huomattava merkitys. Afrikkalaisen sikaruton leviämisen estämiseksi tarvittavasta aitaamisesta aiheutuu tarhoille suhteellisen merkittävät kustannukset. Kyse ei ole tarhojen tuotantotoimintaan liittyvästä ja sitä hyödyttävästä investoinnista, vaan koko Suomen sianlihantuotannon kannalta tarpeellisesta eläintaudin leviämisen estämiseksi tehtävästä suojatoimenpiteestä. Vaikutukset viranomaisten toimintaan Muistion alussa, kohdassa Tausta esitetyin tavoin avustushakemuksia arvioidaan saatavan yhteensä noin 280 kappaletta. Avustus- ja maksatushakemukset jakautuvat eri elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kesken. Avustuksesta viranomaisille aiheutuvaa työmäärää on avustuksen tarkoituskin huomioiden siten pidettävä suhteellisen vähäisenä. Jarno Virta Vanhempi hallitussihteeri Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaosasto/oikeudellinen yksikkö Puhelin