koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä ESITYKSEN P ÄÄA.SIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

Transkriptio

1 1984 vp. - HE n:o 18 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi terveydenhoitolain 9 luvun muuttamisesta ESITYKSEN P ÄÄA.SIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan uudistettaviksi terveydenhoitolain 9 lukuun sisältyviä säännöksiä veden käyttämisestä taloustarkoituksiin. Jotta terveysviranomaiset voisivat valvoa talousveden terveydelliseen laatuun vaikuttavia tekijöitä, ehdotetaan, että kaikkien vesilmtosten tulee tehdä toimintaansa koskeva ilmoitus terveyslautakunnalle. Ilmoituksen johdosta antamassaan päätöksessä terveyslautakunta voisi antaa määräyksiä talousveden terveydellisen laadun turvaamiseksi. Lisäksi lainmuutoksella pyritään saamaan talousveden valvontatutkimukset vallitsevia olosuhteita ja tarpeita vastaaviksi. Muutokset on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain voimaan tullessa jo toimivien vesilaitosten tulee esityksen mukaan tehdä toimintaansa koskeva i!lmoitus vuoden kuluessa lain voimaan tulosta. YLEISPERUSTELUT 1. Nykyinen tilanne ja ehdotetut muutokset Terveydenhoitolaki (469/65) on valmisteltu 1950-luvulla, jolloin vesihuoltotilanne maassamme oli olennaisesti erilainen kuin nykyisin. Suurin osa talousvedestä otettiin yksittäisistä kaivoista ja muista vedenottamoista. Pääosa voimassa olevan terveydenhoitolain talousvesisäännöksi:stä tarkoittavatkin kaivoista aiheutuvien terveydellisten haittojen estämistä. Vesilaitoksia koskevia yksityiskohtaisia säännöksiä ei tuolloin nähty välttämättöm.iksi, vaikka esimerkiksi elintarvikehuoneistoja koskevat säännökset otettiin lakiin. Asutuksen keskittymisestä taajamiin ja järjestetyn vesihuollon yleistymisestä on seurannut, että nykyisin yli 70 % väestöstä kuuluu järjestetyn vesihuollon piiriin. Näin ollen vesilaitosten jakamasta talousvedestä voi. aiheutua paljon suurempia terveydellisia haittoja H kuin yhden kiinteistön tai muiden pienten vedenottamojen vedestä. Vesilaitosten jakamaan veteen liittyvistä ongelmista ovat osoituksena eräät veden välityksellä levinneet epidemiat ja kemikaalien annostdussa tapahtuneet häiriöt, jotka ovat aiheuttaneet terveydellistä vaaraa veden käyttäjille. Voimassa olevan lain mukaan terveyslautakunnan on valvottava, ettei kunnassa käytetä talouteen tai muuhun sellaiseen tarkoitukseen vettä tai jäätä, josta saattaa aiheutua terveydellistä haittaa. Lisäksi vesilaitos on lain mukaan rakennettava ja sitä on hoidettava siten, ettei siitä aiheudu terveydellistä haittaa. Laissa ei kuitenkaan ole selkeästi annettu terveysviranomaiselle mahdollisuutta jo suunnitteluvaiheessa vaikuttaa vesilaitoksen vedenottamon sijainnin ja vedenkäsittelymenetelmän valintaan, vaikka nämä seikat vaikuttavat ratkaisevasti talousveden laatuun.

2 vp. - HE n:o 18 Muutoksen tavoitteena on ulottaa valvonta paitsi talousveden terveydelliseen laatuun myös tähän laatuun vaikuttaviin tekijöihin vedenottamolla ja vesilaitoksella. Tämän vuoksi ehdotetaan, että ennen vesilaitoksen rakentamisen aloittamista vesilaitoksesta tulisi tehdä terveyslautakunnalle 'ilmoitus, josta kävisi selville veden terveydellisen laadun arvioimiseksi tarpeelliset seikat. Ilmoituksen perusteella antamassaan päätöksessä terveyslautakunta voisi tarvittaessa antaa talousveden laadun turvaamiseksi välttämättömiä määräyksiä. Voimassa olevan lain mukaan säädetään asetuksella muun muassa siitä, kuinka usein terveyslautakunnan jatkuvan valvonnan alaisen talousveden laatu on tutkittava. Lakiehdotuksen mukaan valvontaan liittyvistä vesitutkimuksista antaisi ohjeita ja määräyksiä lääkintöhallitus. Muutos mahdollistaisi nykyistä joustavamman menettelyn. Terveydenhoitolain 9 luvusta ehdotetaan samalla poistettaviksi päällekkäiset ja turhat säännökset. Lakiehdotus on valmisteltu virkatyönä ja valmisteluvaiheessa on neuvoteltu vesilaitostoimintaan liittyvien tahojen kanssa. 2. Esityksen organisatoriset ja taloudelliset vaikutukset Ehdotus ei aiheuta organisaation muutostarpeita, lisähenkilöstön tarvetta eikä lisää merkittävästi terveysvalvonnan kustannuksia. YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 1. Lakiehdotuksen perustelut 52. Terveysvalvontaviranomaiset vastaavat talousveden terveydellisen laadun valvonnasta. Talousvedellä tarkoitetaan nautittavaksi sekä elintarvikkeiden valmistukseen tai käsittelyyn tai tähän tarvittavien astioiden ja välineiden puhdistamiseen käytettävää vettä. Pykälän 2 momentti vastaa voimassa olevan lain 55 :n 2 momenttia, paitsi että ilmaisun "veden puhdistaminen" sijasta käytetään termiä "veden käsittely", joka edellistä paremmin vastaa säännöksen tarkoitusta. Vastaava tarkennus on tehty 3 momenttiin, jossa voimassa olevan lain 55 :n 3 momentin käsite "vieraat aineet" on muutettu muotoon "veden käsittelyyn käytettävät aineet". Momentin muutoksen perusteella lääkintöhallitukselle annettaisiin oikeus antaa määräyksiä tai ohjeita myös talousveden terveydellisen laadun kannalta tarpeellisista tutkimuksista. Säännösehdotukseen liittyy terveydenhoitoasetuksen 70 ja 71 :n muutokset. 54. Voimassa olevan lain 54 : n säännökset on tarpeettomina poistettu, koska niissä tarkoitettu terveyslautakunnalle annettu valtuutus määräysten antamiseen sisältyy myös 82 :ään. Pykälään on sisällytetty vesilaitoksen määritelmä. Lakiehdotuksen mukaan vesilaitos olisi kyseessä aina, kun vettä jatkuvasti tai toistuvasti putkistoa käyttäen johde- 1taan taloustarkoituksiin käytettäväksi. Vesilaitoksena pidettäisiin myös sellaista laitosta, jolla on osa vesilaitoksen laitteista tai varusteista talousveden toiselle laitokselle myyntiä tai toiselta laitokselta ostetun talousveden jakelua varten. Vesilaitoksena ei kuitenkaan pidetä enintään kahden asuinhuoneiston omaan käyttöön tarkoitettua vedenhankintalaitteistoa. Vesilaitokseen kuuluisivat kaikki sen toimintaa varten tarpeelliset laitteet ja rakennelmat kuten vedenottamot, vedenkäsittelylaitokset, pumppaamot, vesisäiliöt ja vesijohtoverkot. Tällöin määrittely vastaa sisällöltään yleisistä vesi- ja viemärilaitoksista annetussa laissa ( 982/77) käytettyä määrittelyä. 55. Vesilaitoksen jakaman veden terveydellisen laadun varmistamiseksi otettaisiin käyttöön ilrnoitusmenettely. Lakiehdotuksen mukaan kaikista vesilaitoksista tulee tehdä ilmoitus terveyslautakunnalle. Toimivaltainen terveyslautakunta määräytyy sen mukaan, minkä kunnan alueelle vesilaitos ensisijaisesti talousvettä toimittaa. Säännösehdotukseen liittyy terveydenhoitoasetuksen 55 :n muutos, joka määrittelee ilmoituksen sisällön. Sen mukaan ilmoituksen tulee sisältää paitsi tiedot toiminnan harjoittajasta, myös vesilaitoksesta saatavan talousveden terveydellisen laadun arvioimiseksi tarvtittavat tiedot. Ilmoituksen perusteella terveyslautakunnan

3 1984 vp. - HE n:o 18 3 olisi mahdollista jo vesilaitoksen suunnitteluvaiheessa vaikuttaa vesilaitoksen vedenottaman sijoitukseen ja vedenkäsittelytapaan. Vesilaitoksen rakennuslupaa käsitellessään rakennusvalvontaviranomaisen tulisi pyytää terveyslautakunnalta tieto sanotusta ilmoituksesta ja siitä mahdollisesti annetusta päätöksestä, jos halcija ei ole sitä liittänyt hakemusasiakirjoihin. Koska ilmoitusmenettely ohjaisi vesilaitoksen rakentamista, ilmoitus tulisi tehdä niin ajoissa, että terveyslautakunta ehtisi sen käsitellä ennen kuin vesilaitoksen rakentamiseen ryhdytään. Saamansa ilmoituksen perusteella terveyslautakunta voisi päätöksessään antaa muun muassa laitteiden toimivuutta ja varmuutta sekä käytettäviä materiaaleja ja kemikaaleja koskevia määräyksiä. Terveydenhoitolain 56 :n perusteella terveyslautakunta voisi lisäksi edellyttää vesijohtoveden jatkuvaa laadunvalvontaa. Pykälän 2 momentin mukaan ilmoitus on tehtävä myös olennaisesti muutettaessa tai laajennettaessa vedenottamoa tai vedenkäsittelylaitosta taikka veden laadun muuttuessa merkittävästi laitoksen käytössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Ilmoituksen terveyslautakunnalle vaatisi siten esimerkiksi uusi vedenottopaikka sekä uuden käsittely-yksikön tai kemikaalin käyttöönotto. Jos laitoksen suunnittelun ja rakentamisen aikana tehdään veden laatuun olennaisesti vaikuttavia muutoksia, olisi näistäkin tehtävä ilmoitus. 57. Voimassa olevan lain nimike "vesilaitoksen puhdistuslaitteiden vastaava hoitaja" on muutettu nimikkeeksi "vastaava hoitaja", jolla tarkoitetaan vesilaitoksen vedenkäsittelyn hoidosta ja käyttötavan ohjauksesta vastaavaa henkilöä. Ehdotuksen mukaan talousvettä yli 200 hengelle toimittavalla vesilaitoksella ja vastaavalla muulla vesilaitoksella tulee olla lääkintöhallituksen hyväksymän pätevyyden omaava vastaava hoitaja, jonka tehtäviin kuuluisi vesilaitoksen jakaman veden laadun valvonta, joka sisältää vedenkäsittelyn hoidosta ja laitoksen käyttötavan ohjauksesta huolehtimisen. Yli 200 hengelle ta:lousvettä toimittavia vesilaitoksia olisivat ne vesilaitokset, joiden toimittaman talousveden määrä ylittää 200 hengelle lasketun 50 m 3 /vrk kulutuksen. Vedenkäsittelyyn katsotaan kuuluvaksi kaikki se toiminta, jolla veden fysikaalisiin, kemiallisiin tai mikrobiologisiin laatuominaisuuksiin vaikutetaan. Vastaavalla hoitajalla tulee olla vesilaitoksen vedenkäsittelytarpeeseen ja -tapaan nähden riittävät tiedot veden laadusta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä vedenkäsittelytekniikasta. Pykälän 2 momentin luettelo veden välityksellä leviävistä tartuntataudeista on saatettu vastaamaan nykyistä tietämystä mahdollisesti veden välityksellä leviävistä tartuntataudeista. Lisäksi sekä 2 että 3 momenttiin on tehty 1 momentin muutoksen aiheuttamat tarkennukset. 2. Voimaantulo Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta Lakiin sisältyvän siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa toimivien vesilaitosten tulee vuoden kuluessa lain voimaantulosta tehdä terveyslautakunnalle toiminnastaan ilmoitus, jotta terveysvalvontaviranomaiset olisivat tietoisia alueellaan toimivista vesilaitoksista. Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

4 vp. - HE n:o 18 Laki terveydenhoitolain 9 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen. mukaisesti kumotaan 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) 53 S:n 2 momentti ja muutetaan 52, 54, 55 ja 57 näin kuuluviksi: 9 luku Veden käyttäminen taloustarkoituksiin 52 s Terveyslautakunnan tulee valvoa, ettei talousvetenä käytetä vettä, josta saattaa aiheutua terveydellistä haittaa. Terveyslautakunta voi määrätä, että vesistöstä tai pohjavedestä talousvedeksi johdettava vesi on desinfioitava ja muutoinkin käsiteltävä, mikäli se on tarpeen terveydellisen haitan poistamiseksi. Lääkintöhallitus antaa yleiset määräykset ja ohjeet talousveden desinfioimisesta ja terveydellisistä laatuvaatimuksista sekä tarpeellisista tutkimuksista samoin kuin siitä, mitä aineita :talousveden käsittelyyn saa käyttää. 54 s Vesilaitos on sijoitettava ja rakennettava niin, ettei sen jakamasta vedestä aiheudu terveydellistä haittaa, ja sitä on myös hoidettava niin, ettei tällaista haittaa aiheudu. Vesilaitoksella tarkoitetaan tässä laissa sd laista laitosta, jonka tehtävänä on huolehtia vesijohtoveden toimittamisesta talousvetenä käytettäväksi. Vesilaitoksena ei kuitenkaan pi detä enintään kahden asuinhuoneiston omaan käyttöön tarkoitettua vedenhanldntalaitteistoa. 55 Vesilaitoksesta on toiminnan harjoittajan tehtävä hyvissä ajoin ennen laitoksen rakentamisen aloittamista kirjallinen ilmoitus sen kunnan terveyslautakunnalle, jonka alueella laitos pääasiallisesti toimii. Ilmoitukseen on liitettävä tiedot vedenottaman sijainnista ja vedenkäsittelymenetelmästä sekä muista sellaisista seikoista, jotka ovat tarpeen veden terveydellisen laadun arvioimiseksi. Terveyslautakunta tarkastaa ilmoituksen. D moituksen johdosta mahdollisesti tehtävässä päätöksessä voidaan antaa erityisiä määräyksiä talousveden terveyddlisen laadun turvaamiseksi. Talousvettä yli 200 hengelle toimittavan vesilaitoksen tai vastaavan muun vesilaitoksen ilmoituksesta on kuitenkin aina tehtävä pääitös. Mitä 1 momentissa on säädetty, on noudatettava soveltuvin osin myös, milloin vedenottamoa tai vedenkäsittelylaitosta olennaisesti laajennetaan tai muutetaan taikka milloin laitoksen käytössä tapahtuu veden laadun kan nalta merkittäviä muutoksia. 57 s Talousvettä yli 200 hengelle toumttavan vesilaitoksen ja vastaavan muun vesilaitoksen vedenkäsittelyn hoidosta ja käyttötavan ohjauksesta vastaavalla hoitajalla (vastaava hoitaia)!tulee olla lääkintöhallituksen hyväksymä pätevyys. Henkilö, jonka epäillään tai tiedetään sairastavan lavantautia, pikkulavantautia tai muuta sa1monellatautia, punatautia tai lapsibalvausta tai muuta sellaista tautia, jonka J.ää.. kintöhallitus on määrännyt näihin rinnastettavaksi, taikka olevan sellaisen taudin tartunnankantaja, ei saa toimia vesilaitoksella sellaisessa tehtävässä, jossa hän saattaa aiheuttaa tartunnan leviämisen veden välityksellä. Henkilön, joka otetaan 2 momentissa mainittuun tehtävään, on osoitettava lääkärintodistuksella, ettei hän sairasta 2 momentissa tarkoitettua tarttuvaa tautia. Lääkärintodistus ei saa olla 30 päivää vanhempi. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985.

5 1984 vp. - HE n:o 18 5 Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Lain voimaan tullessa tounmnassa olevasta vesilaitoksesta on. tehtävä terveyslautakunnalle ilmoitus vuoden kuluessa lain voimaantulosta. Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1984 Tasavallan Presidentti MAUNO KOMSTO Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski-VikatmfltZ

6 vp. - HE n:o 18 Liite Laki terveydenhoitolain 9 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan 27 päivänä elokuuta 1965 annetun terveydenhoitolain (469/65) 53 :n 2 momentti ja muutetaan 52, 54, 55 ja 57 näin kuuluviksi: Voimassa oleva laki Ehdotus 9 luku Veden käyttäminen taloustarkoituksiin 52 Terveydenhoitolautakunnan tulee valvoa, ettei kunnassa käytetä talouteen tai muuhun sellaiseen tarkoitukseen vettä tai jäätä, josta saattaa aiheutua terveyllistä haittaa. 53 Milloin kaivoa tai muuta pohjaveden ottamoa käyttää enemmän kuin viisi perhettä, on vesi siitä otettava pumppua käyttäen. 52 Terveyslautakunnan tulee valvoa, ettei talousvetenä käytetä vettä, josta saattaa aiheutua terveydellistä haittaa. Terveyslautakunta voi määrätä, että vesistöstä tai pohjavedestä talousvedeksi johdettava vesi on desinfioitava ja muutoinkin käsiteltävä, mikäli se on tarpeen terveydellisen haitan poistamiseksi. Lääkintöhallitus antaa yleiset määräykset ja ohjeet talousveden desinfioimisesta ja terveydellisistä laatuvaatimuksista sekä tarpeellisista tutkimuksista samoin kuin siitä, mitä aineita talousveden käsittelyyn saa käyttää. (Kumotaan) Jos kaivo tai muu vedenottamo ei täytä 52 ja 53 :ssä mainittuja vaatimuksia, voi terveydenhoitolautakunta määrätä puutteet korjattaviksi taikka, jollei puutteita korjata, kieltää vedenottarneo käyttämisen sekä tarvittaessa määrätä sen suljettavaksi tai täytettäväksi. 55 Vesilaitos vedennosto-, puhdistus- ja jakelulaitteineen on niin rakennettava ja hoidettava, 54 Vesilaitos on sijoitettava ja rakennettava niin, ettei sen jakamasta vedestä aiheudu terveydellistä haittaa, ja sitä on myös hoidettava niin, ettei tällaista haittaa aiheudu. Vesilaitoksella tarkoitetaan tässä laissa sellaista laitosta, jonka tehtävänä on huolehtia vesijohtoveden toimittamisesta talousvetenä käytettäväksi. Vesilaitoksena ei kuitenkaan pidetä enintään kahden asuinhuoneiston omaan käyttöön tarkoitettua vedenhankintalaitteistoa. 55 Vesilaitoksesta on toiminnan harjoittajan tehtävä hyvissä ajoin ennen laitoksen raken-

7 1984 vp. - HE n:o 18 7 Voimassa oleva laki ettei siitä aiheudu terveydellistä haittaa. Terveydenhoitolautakunta voi määrätä, että vesistöstä tai pohjavedestä taloustarkoituksiin johdettava vesi on desinfioitava ja tarvittaessa muutoinkin puhdistettava. Lääkintöhallituksen asiana on antaa maaräyksiä taloustarkoituksiin käytettävän veden desinfioimisesta ja terveydellisistä laatuvaatimuksista sekä siitä, mitä vieraita aineita sellaiseen veteen saa sekoittaa. 57 s Vesilaitoksen puhdistuslaitteiden vastaavana hoitajana tulee olla lääkintöhallituksen hyväksymän pätevyyden omaava henki:lö. Henkilö, jonka epäillään tai.tiedetään sairastavan lavantautia, pikkulavantautia tai muuta salmonelloosatartuntaa, punatautia, lapsihalvausta, leptospiroosia, keltatautia tai muuta sellaista tautia, jonka lääkintöhallitus katsoo voivan levitä veden välityksellä, tai olevan sellaisen taudin tartunnankantaja, ei saa toimia vesilaitoksen puhdistuslaitteiden hoitajana. Henkilön, joka otetaan vesilaitoksen puhdistuslaitteita hoitamaan, on osoitettava lääkärintodistuksella, ettei hän sairasta 2 momentissa tarkoitettua tarttuvaa tautia. Lääkärintodistus ei saa olla 30 päivää vanhempi. Jos vesilaitoksen puhdistuslaitteita hoitava henkilö tietää, että hän tai hänen perheensä jäsen tai muu hänen kanssaan samassa huoneistossa asuva henkilö on sairastunut 2 momentissa mainittuun tarttuvaan tautiin, on hänen ilmoitettava siitä esimiehelleen, jonka on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin asianomaisen siirtämiseksi muuhun työhön siihen asti, kunnes tartunnan leviämisen vaaran voidan todeta olevan ohi. Ehdotus Iamisen aloittamista kirjallinen ilmoitus sen kunnan terveyslautakunnalle, jonka alueella laitos pääasiallisesti toimii. Ilmoitukseen on liitettävä tiedot vedenottaman sijainnista ja vedenkäsittelymenetelmästä sekä muista sellaisista seikoista, jotka ovat tarpeen veden terveydellisen laadun arvioimiseksi. Terveyslautakunta tarkastaa ilmoituksen. Ilmoituksen johdosta mahdollisesti tehtävässä päätöksessä voidaan antaa erityisiä määräyksiä talousveden terveydellisen laadun turvaamiseksi. Talousvettä yli 200 hengelle toimittavan vesilaitoksen tai vastaavan muun vesilaitoksen ilmoituksesta on kuitenkin aina tehtävä päätös. Mitä 1 momentissa on säädetty, on noudatettava soveltuvin osin myös, milloin vedenottamoa tai vedenkäsittelylaitosta olennaisesti laajennetaan tai muutetaan taikka milloin laitoksen käytössä tapahtuu veden laadun kannalta merkittäviä muutoksia. 57 s Talousvettä yli 200 hengelle toimittavan vesilaitoksen ja vastaavan muun vesilaitoksen vedenkäsittelyn hoidosta ja käyttötavan ohjauksesta vastaavalla hoitajalla (vastaava hoitaja) tulee olla lääkintöhallituksen hyväksymä pätevyys. Henkilö, jonka epäillään tai tiedetään sairastavan lavantautia, pikkulavantautia tai muuta salmonellatautia, punatautia tai lapsihalvausta tai muuta sellaista tautia, jonka lääkintöhallitus on määrännyt näihin rinnastettavaksi, taikka olevan sellaisen taudin tartunnankantaja, ei saa toimia vesilaitoksella sellaisessa tehtävässä, jossa hän saattaa aiheuttaa tartunnan leviämisen veden välityksellä. Henkilön, joka otetaan 2 momentissa mainittuun tehtävään, on osoitettava lääkärintodistuksella, ettei hän sairasta 2 momentissa t>arkoitettua tarttuvaa tautia. Lääkärintodistus ei saa olla 30 päivää vanhempi.

8 8 Voimassa oleva laki 1984 vp. - HE n:o 18 Ehdotus Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 198. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Lain voimaan tullessa toiminnassa olevasta vesilaitoksesta on tehtävä terveyslautakunnalle ilmoitus vuoden kuluessa lain voimaantulosta.