Vuoden 2015 sääntelyn toimivuuden kartoituksen seuranta

Transkriptio

1 Vuoden 2015 sääntelyn toimivuuden kartoituksen seuranta Raportoitu asia Tutkijoiden, opiskelijoiden ja eräiden muiden ryhmien maahantuloa ja oleskelua koskevan direktiiviehdotuksen (KOM(2013) 151 lopullinen) epäkohtia ovat tutkijoiden ja opiskelijoiden osalta kansallisia työ- ja oleskelulupajärjestelyjä monimutkaisemmat menettelyt. Säädös ei myöskään saisi tarpeettomasti vaikeuttaa tutkijoiden ja opiskelijoiden maahantuloa Suomeen. Sama ongelma on EU:n tutkijadirektiivissä (2005/71/EY, ) ja erityisosaajadirektiivissä (2009/50/EY, ). Tilanne Direktiivi on annettu ja sen kansallinen täytäntöönpano tulee tehdä viimeistään Laillisen maahanmuuton sektoridirektiivit ovat vielä varsin uusia direktiivejä ja niiden vaikutuksia ja toimivuutta on vaikea vielä tässä vaiheessa arvioida. Myös tutkijadirektiivi on hyväksytty. Erityisosaajadirektiivi on edelleen neuvoteltavana. Kemikaalien luokituksia ja merkintöjä koskeva asetuksen (CLP-asetus, 1272/2008/EU) 45 artiklan perusteella yhdenmukaistetaan tietovaatimuksia ja tiedon toimittamisen formaattia kemikaalien seoksille, jotka on luokiteltu terveydelle aiheutuvan vaaran tai fysikaalisen vaaran takia. Yhdenmukaistaminen on kannatettavaa antaen myrkytystietokeskukselle paremmat toimintaedellytykset kiireellisissä tilanteissa. Suunnitellut tietovaatimukset koetaan ylimitoitetuiksi. Suomessa päästökauppaan sisältyy suuri määrä hyvin pieniä laitoksia, joiden päästöt saattavat olla jopa nollatasolla. Nämä eivät kuitenkaan täytä komission asettamia kriteerejä laitoskäynnin väliin jättämiseksi (komission asetus 600/2012). Tämä ei ole tarkoituksenmukaista ja aiheuttaen turhaa hallinnosta ja taloudellista taakkaa. Ohjeistukseen tulisi lisätä laitoksen kokoon ja päästöjen vähäisyyteen liittyvä kriteeri. Ihmislääkedirektiivi (2001/83/EY) tulisi muuttaa asetukseksi vastaavalla tavalla kuin eläinlääkeasetus -ehdotus. Tämä vähentäisi hallinnollista taakkaa, vähentäisi kustannuksia, yhtenäistäisi lainsäädäntöä, vähentäisi oikeudellisia tulkintoja, nopeuttaisi muutosten voimaanastumista ja parantaisivat sisämarkkinoiden toimintaa. EU:n puutavara-asetuksen (EU) N:o 995/2010 tarkoituksena on estää laittoman EU:ssa ja sen ulkopuolella tuotetun puutavaran päätyminen EU:n markkinoille. Toimivaltaisen viranomaisen hallinnollista taakkaa ja tarkastuksiin vaadittavaa resurssia vähentäisi huomattavasti joustavampi lähestymistapa toimivaltaisten viranomaisten suorittamiin valvontaorganisaatioiden tarkastuksiin. Toimijoille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja lisäkustannuksia tulisi pyrkiä vähentämään hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti jo olemassa olevia kestävyyden ja laillisuuden todentavia järjestelmiä. Markkinarakennetoimija-asetuksen (EMIR-asetus 648/2012) ehdotetut täytäntöönpanosäädökset lopettaisivat pankkitakauksien käytön sähkö- ja kaasujohdannaisinstrumenteissa, mikä uhkaa Pohjoismaisen sähkömarkkinan toimintaa. Lisäksi EMIR asettaa raportointivelvollisuuksia johdannaissopimuksiin liittyen myös finanssisektorin ulkopuolisille toimijoille. Raportointivelvoite on pienten vastapuolten osalta tarpeettoman työläs. Pääosa informaatiosta saataisiin yksipuolisella raportoinnilla, jossa ainoastaan finanssisektorin toimijat olisivat raportointivelvollisia. EU:n tietosuojasääntelyn yhdenmukaistaminen on tärkeää. Kemikaalien luokituksia ja merkintöjä koskeva asetuksen (CLP-asetus, 1272/2008/EU) 45 artiklan mukaisesti asetukseen lisättiin syyskuussa -16 liite VIII, jolla myrkytystietokeskuksille toimitettavat tiedot harmonisoidaan. Asia on edennyt ja säätely on päästökaupan laitoskäyntien osalta parantunut. Laitoskäynnin väliin jättämistä koskevia kriteerejä on kevennetty siten, että vähäpäästöisten päästökauppaan kuuluvien laitosten kohdalla on aiempaa enemmän harkinnanvaraa. Suomessa tämä koskee noin 300 päästökaupan laitosta. Asia ei tule käsiteltäväksi tämän komission kaudella. Tehdyn REFIT-arvioinnin pohjalta puutavara-asetuksen (EUTR) sisältöä ei tulla avaamaan. Kestävyyden ja laillisuuden todentavien järjestelmien hyödynnettävyyttä tarkastellaan EUTR:n tulkintaohjeen vuosittaisen päivityksen yhteydessä. EMIR-asetuksesta on tehty uudelleentarkastelu joulukuussa 2016, joka on osana komission REFIT-ohjelmaa. Tämän johdosta komissio on antanut asetusehdotuksen Neuvoston työryhmäneuvottelut alkavat kesäkuussa ja U-kirje annetaan valtioneuvoston yleisistuntoon Yleinen tietosuoja-asetus on annettu keväällä 2016 ja sitä

2 Ehdotuksessa yleiseksi tietosuoja-asetukseksi (KOM(2012) 11 lopullinen) tavoite hallinnollisen taakan vähentämisestä ei kuitenkaan näyttäisi toteutuvan. Neuvotteluissa komission ehdotukseen onkin tehty tältä osin parannuksia. Vaikuttamistyötä on jatkettava neuvotteluiden loppuun saakka, jotta uudistuksen taloudelliset vaikutukset ja hallinnollinen taakka pysyvät kurissa. Lisäksi biopankkeihin kerättävää tietoa koskevat liian tiukat vaatimukset vaikeuttaisivat kansallisen biopankkitoiminnan edellytyksiä. Viitearvoasetusehdotuksella (9/2013) pyritään vastaamaan kvviitekorkojen väärinkäyttötapauksiin. Tulisi keskittyä niihin viitearvoihin, joilla suurin vaikutus eurooppalaisiin rahoitusmarkkinoihin. Nyt asetuksen vaatimukset ovat joiltain osin suhteettomat pienemmille toimijoille. Ehdotus osakkeenomistajien oikeudet direktiiviksi (2007/36/EY) on nostanut agendalle yleisen maakohtaisen veroraportoinnin käyttöönoton. Asia tulisi käsitellä tavanomaisessa järjestyksessä eikä hyväksyä täysin uusia ja pääasian ulkopuolisia teemoja valmisteluun viime hetkillä. Menettely on periaatteellisesti tärkeä, sillä on vaara, että koko järjestelmä romuttuu, jos kaikissa yhteyksissä voidaan kaikista mahdollisesta asioista neuvotella. Tällöin kaikki normaali valmistelu ohitetaan, ja koko sääntelyn perusta murtuu. Rakennusten energiatehokkuus direktiivi (2010/31/EU) sisältyy komission REFIT-ohjelmaan. Direktiivi arvioidaan vuoden 2017 alkuun mennessä siitä saatujen kokemusten ja tapahtuneen edistyksen valossa. aletaan soveltaa Asetus jättää jäsenvaltioille kansallista asetuksen säännöksiä täydentävää liikkumavaraa. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän selvittämään asetuksen edellyttämien kansallisten lainsäädäntötoimien tarvetta sekä valmistelemaan lainsäädäntömuutoksia. Asetus on hyväksytty ja Suomen tavoitteet suhteellisuusperiaatteen toteutumisesta on saavutettu. Direktiivimuutos on hyväksytty joulukuussa Maakohtainen veroraportointia koskeva asia on jätetty direktiivistä pois. Komissio antoi ehdotuksen direktiivin muuttamiseksi Ehdotuksen taustalla on ollut muun muassa REFITtarkistus. Direktiiviehdotuksen käsittely neuvostossa ja parlamentissa on käynnissä keväällä Asuntoluottodirektiivi (2014/17/EU) tuo asuntoluoton antajille lisää kuluja mm. ennakkotietolomakkeen ja tarvittavien IT-järjestelmämuutosten johdosta ilman, että siitä olisi hyötyä asiakkaille verrattuna jo olemassa olemaan kansalliseen lainsäädäntöön. Asuntoluottodirektiivi on implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön. Lintudirektiivissä (2009/147/EY) ja luontodirektiivissä (1992/43/ETY) ei tarpeellisuudestaan huolimatta oteta erityisolosuhteita huomioon. Tiukan suojelun lajilistojen tulisi analysoida lajien suojelutarpeen osalta ottaen huomioon lajin runsauden jäsenvaltioissa. REFIT-tarkastelussa. Refit-tarkastelun joulukuussa 2016 valmistuneiden komission johtopäätösten mukaan direktiivit sopivat tarkoitukseensa eikä niitä avata. Komissio on laatinut vuosille toimenpideohjelman (COM(2017) 198), jonka tavoitteena on toimeenpanon tehostaminen ja sen parempi yhteensovittaminen sosio-ekonomisiin tavoitteisiin ja muihin politiikan aloihin. Digitaalisten mediasisältöjen arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) mukaan digitaaliset mediasisällöt kuuluvat yleisen arvonlisäverokannan piiriin, eikä niihin voida siten soveltaa alennettua arvonlisäverokantaa painettuj lehtien ja kirjojen tapaan. Verokantojen eroavaisuudet eivät kannus kehittämään ja etsimään digitaalisiin sisältöihin perustuvia uusia toimintamalleja, mikä heikentää media-alan kilpailukykyä suhteessa esimerkiksi kansainvälisiin toimijoihin. Mediatuotteiden arvonlisäverotuksen tulisi olla teknologiariippumatonta. Komissio antoi joulukuussa 2016 sähköisten julkaisujen arvonlisäverokantoja koskevan ehdotuksen. Käsittely jatkuu neuvoston työryhmässä. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi kannattaa sitä, että jäsenvaltioille annettaisiin mahdollisuus soveltaa samaa alennettua verokantaa sähköisiin julkaisuihin kuin painettuihin julkaisuihin. Tekijänoikeusdirektiivissä (29/2001/EY) Ongelmat ovat pysyneet perusteiltaan muuttumattomina. yksityisen kopioinnin ja hyvitysmaksujärjestelmän sääntelyn tarkkahyvitysmaksu on mainittu komission työohjelmassa, mutta implementointi on jätetty jäsenvaltioiden harkintaan lopputuloksen toistaiseksi ei ole tiedossa, että komissio olisi tekemässä asiasta hyvin esitystä. erilaiset toteutukset. Jäsenvaltioiden laitemaksujärjestelmät ovat tekniikan kehityksen vuoksi kasvaneet kattamaan hyvin erityyppisiä laitesegmenttejä. Laitemaksujärjestelmistä aiheutuva hallinnollinen taakka on lisääntynyt, jopa suhteettomasti verrattuna järjestelmän kautta kerättävään hyvitykse Vaikeuttaa uusien liiketoimintamallien syntymistä.

3 Eurodac-asetus (603/2013) ja viisumitietojärjestelmää koskeva päätös. Monitulkintaisuus. Raportoinnin päällekkäisyys finanssialalla, esim Euroopan markkinarakennetoimija-asetus (EMIR), uusi yhteinen pankkivalvontamekanismi, vakuutusyhtiöitä koskeva Solvenssi II. Direktiivi raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyydestä (2003/59/EY) ja ajokorttidirektiivi (2006/126/EY) tulevat aiheuttamaan raskaan kaluston kuljettajapulaa ikä- ja ammattipätevyysvaatimuksien vuoksi. Ongelma syntyy erityisesti sellaisessa maatalous- tai muussa yritystoiminnassa, jossa tehdään lyhyitä kuljetuksia raskailla ajoneuvoilla. Lisäksi, direktiivin edellyttämä koulutuksen valvonnan lähtökohtana opetuksen toteutus perinteisen luokkaopetuksen tyyliin. Tulee ottaa huomioon parhaillaan meneillään olevassa raskaan kaluston kuljettajien ammattipätevyysdirektiivin uudistuksessa. Komissio antoi Eurodac-asetusta koskevan muutosehdotuksen (COM(2016) 272 final) kesällä 2016 osana CEAS-pakettia. Ehdotuksen käsittely on kesken. EMIR-asetuksesta on tehty uudelleentarkastelu joulukuussa 2016, joka on osana komission REFIT-ohjelmaa. Tämän johdosta on annettu asetusehdotus. Neuvoston työryhmäneuvottelut alkavat kesäkuussa ja U-kirje annetaan valtioneuvoston yleisistuntoon Käynnissä olevassa uudelleen tarkastelussa eräät maa- ja metsätalouden kuljetukset ollaan jättämässä soveltamisalan ulkopuolelle km-rajoituksin tai ilman sekä opetusmenetelmiä ollaan väljentämässä, joskin painotetaan vielä koulutuskeskuksessa tapahtuvaa koulutusta. Suomen tavoitteena olisi, että perustason ammattipätevyyden saavuttamisessa voitaisiin käyttää kaikkia vaihtoehtoja rinnakkain niin, että muukin kuin nopeutettu perustason ammattipätevyyskoulutus olisi koevaihtoehdon rinnalla käytettävissä. Vireillä olevan ammattipätevyysdirektiivin muutoksen (COM(2017) 47 final) yhteydessä ollaan ehdottamassa maataloustoiminnan kuljetusten lukemista poikkeusten piiriin, mikä helpottaisi näiden kuljetusten hoitamista. Tosin ajokortin ikävaatimus ilman ammattipätevyyttä on raskaimmassa kalustossa korkeampi (esim. C-luokassa 18 vuoden sijaan 21 vuotta ilman 280 h ammattipätevyys koulutusta). Ikävaatimusten määräytymistä ehdotetaan selkeytettäväksi em. käsittelyn yhteydessä, mutta muutoksia niihin ei ehdoteta. Neuvoston yleisnäkemys ehdotuksesta hyväksyttiin Neuvottelut parlamentin kanssa alkanevat syksyllä Merenkulun ns ilmoitusmuodollisuusdirektiivi (2010/65/EU) määrää epätarkoituksenmukaisia ilmoituskäytäntöjä aiheuttaen hallinnollista taakkaa. Monet direktiivin vaatimuksista hoituisivat käytännössä yksinkertaisemmin. Lisäksi tietojen välittämisestä EU:n SafeSeaNet-järjestelmään saatava hyöty on kyseenalainen. Direktiivi yleispalvelusta ja käyttäjien oikeuksista sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen alalla (yleispalveludirektiivi 2002/22/EY) sisältää (5 artikla) tarpeettomat säännökset mm. loppukäyttäjän oikeudesta puhelinluetteloihin ja maksullisiin yleisöpuhelimiin. Artikla tulee kumota. vanhentuneena. Yleispalveluvelvollisuuden tulee olla teknologianeutraali. Direktiivi on DG MOVE:n alaisen EMSW-työryhmän käsittelyssä. Direktiivin arviointia koskeva työ alkoi viime kesänä Asia sisältyy vireillä olevaan merenkulun säädösten REFIT-pakettiin, josta on annettu E-kirje. REFIT - arvioinnin loppuraportti pitäisi valmistua kesällä COM tulee käynnistämään lähiaikoina RFD-direktiivin uudelleen arvioinnin jatkotyön ja siihen liittyvien digitaalisten haasteiden (esim. sovellukset, avoin data, tekniset alustat, tietojen hallinta, tietovarastot, tiedon keruun harmonisointi ja kustannukset) selvitystyön. Esitys ilmoitusmuodollisuusdirektiivin uudistamisesta annettaneen kesällä Direktiivin uudistaminen on osa direktiiviehdotusta COM(2016) 590 final. Asian valmistelu on kesken neuvostossa ja parlamentissa, mutta vaatimus yleisöpuhelinten ja luettelopalveluiden tarjoamisesta on poistumassa direktiivistä. Postidirektiivissä (1997/67/EY) pyritään kaikkien käyttäjien Postidirektiiviä (1997/67/EY) ei tulla tarkastelemaan uudelleen saatavilla oleva kohtuuhintainen ja tietyt laatuvaatimukset täyttävä nykyisen komission aikana, vaan aikaisintaan vuonna postin yleispalvelu. Siinä säädetään (3 artikla) yleispalvelun Osana DSM-strategiaa on parhaillaan käsiteltävänä komission toteutumisesta viitenä päivänä viikossa ja esimerkiksi ehdotus rajat ylittävien pakettimarkkinoiden sääntelystä yleispalveluun kuuluvista tuotteista. Perinteisen postitoiminnan (KOM(2016) 285 final). merkitys on vähentynyt samalla kun logistiikan ja kokonaispalvelu rooli on kasvanut. Direktiivissä voitaisiin luopua viisipäiväisestä jakelusta tai säätää jakelusta joustavammin luoden edellytyksiä sähköisten kanavien ja palveluiden käytölle. Sähköisen viestinnän sääntelykehyksen (sähköisen viestinnän Komissio on antanut ehdotuksen voimassa olevan sähköisen

4 puitedirektiivi 2002/21/EY, sähköisen viestinnän käyttöoikeusdirektiivi 2002/19/EY) vuonna 2016 käynnistyvässä uudistuksessa tulisi kriittisesti arvioida tarve huomattavan markkinavoiman sääntelylle ja sitä koskeville menettelysäännöksille, jotta voitaisiin purkaa hallinnollisesti raskaat ja jäsenmaiden kannalta epätarkoituksenmukaiset menettelyt koskien mm. markkina-analyyseja, komission kansallisten viranomaisten sääntelytoimenpiteisiin puuttumista ja komission antamia suosituksia. Samalla tulee varmistaa, että sääntely on linjassa teknologioiden ja markkinoiden kehityksen kanssa. Päällekkäisiä tietoverkossa toimivia palveluntarjoajia koskevia ilmoitusvelvoitteita (incident notification) löytyy muun muassa seuraavasti: tunnistautumispalvelua koskeva asetus, tietosuoja-asetusluonnos, tietoturvadirektiiviehdotus ja maksuliikepalvelua koskeva direktiiviehdotus. Niiden asettamat velvoitteet tulevat kohdistumaan eri toimialoille eri tavoin. Pahimmillaan samasta häiriöstä tulee informoida eri tavoin neljän eri säännöksen vaatimusten mukaisesti. Audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi (AVdirektiivi 2010/13/EU) asettaa toimijat eriarvoiseen asemaan soveltaen perinteiseen, lineaariseen televisiotoimintaan sovelletaan tilausvideopalveluja huomattavasti tiukempaa ja yksityiskohtaisempaa sääntelyä, muun muassa mainontaa koskien. Sääntelyn tulisi olla teknologianeutraalia ja kohdistua tasapuolisesti kaikkiin toimijoihin (perinteinen televisio, internet, mobiili). AV-direktiivin uudelleentarkastelu sisältyy komission digitaalisia sisämarkkinoita koskevaan strategiaan ja direktiivi on mukana komission REFIT-ohjelmassa. Matkapakettidirektiivi (90/314/ETY), matkustajavastuuasetus (1371/2007/EY) Tiemaksujärjestelmien yhteentoimivuusdirektiivi (2004/52/EY)/EETS, älyliikennedirektiivi ITS (2010/40/EU), mittauslaitedirektiivi (MID; 2004/22/EY) Televiestinnän sisämarkkinoita koskevan asetuksen nojalla annettu täytäntöönpanosääntely ja ns. jatkosääntely (komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2016/2286 ja parlamentin ja neuvoston roaming-asetuksen (EU) No 531/2012 muutos tukkutason sääntelyyn. Vaarallisten kemikaalien vientiä ja tuontia koskeva asetus (PIC, 649/2012/EU, artikla 14(6)) edellyttää EU:ssa kiellettyjen tai rajoitettujen kemikaalien vientiin EU:n ulkopuolelle vastaanottajamaan viranomaisten ennakkohyväksyntää ennen vientiä. Ongelmana on teollisuus- ja torjunta-aine käytön sekoittuminen, jolloin ennakkohyväksymispyynnöt eivät etene. Asetuksessa 1007/2011 (16.3 artikla) määrätään, että viestinnän sääntelykehyksen muuttamiseksi. Ehdotuksen käsittely neuvostossa ja parlamentissa on käynnissä. Suomi vaikuttaa neuvotteluissa aktiivisesti. Neuvotteluissa ovat olleet esille kysymykset sääntelyn tasosta. Suomelle tärkeä erityiskysymys on puheliikenteen terminointisääntely, sekä loppukäyttäjien oikeuksia koskevien säännösten harmonisoinnin taso. Tietosuoja-asetus hyväksytty 4/2016 ja soveltaminen alkaa 5/2018. Asetuksen 20 artiklan tehokkaaseen täytäntöönpanoon on kiinnitettävä huomiota. Oikeutta tarvittaessa syvennettävä (vaatimus yhteentoimivuudesta rajapintojen kautta) sektorilainsäädännössä mm. liikennepalveluissa Komission antaman ehdotuksen audiovisuaalisia mediapalveluita koskevan direktiivin muuttamisesta (KOM(2016) 287 final) käsittely on alkanut kesäkuussa Asiasta saavutettiin yleisnäkemys Komission ehdotuksessa direktiivin soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi videonjakoalustoihin (alaikäisten suojelu ja vihapuhe) ja tilausvideopalveluille esitetään uusia velvoitteita (eurooppalaiset kiintiöt ja tuotannon rahoitusosuudet). Lineaarisia televisiopalveluita koskevaa mainonnan määrällistä sääntelyä on esitetty kevennettäväksi. Puheenjohtajan kompromissiesityksessä soveltamisalaa on laajennettu komission ehdotusta enemmän ja sääntelyä siten lisätty. Suomi on neuvostossa vastustanut direktiivin soveltamisalan laajentamista ja pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että perinteisiä televisiopalveluita ja internetin välityksellä tarjottavia mediapalveluita koskevan sääntelyn välistä epäsuhtaa tulisi korjata ensisijaisesti purkamalla vanhaa televisiosääntelyä. Matkapakettidirektiivin (90/314/ETY) velvoitteita saattavat muistuttaa muusta lainsäädännöstä koituvat monet muut velvoitteet (esim. palvelua koskevat tiedonantovelvoitteet), jotka matkanjärjestäjien on otettava huomioon. Tässä yhteydessä olisi erityisesti huomioitava EU:n matkustajanoikeuksia käsittelevät asetukset lentoliikenteen, merenkulun, rautatieliikenteen ja tieliikenteen alalla. Komission ehdotus on odotettavissa EETS:n osalta Lisäksi älyliikennedirektiivi ITS:n kokonaisuudistus on valmisteilla komissiossa, josta ehdotus on odotettavissa vuonna Käsitelty ja säädökset ovat tulleet voimaan. Roaming-sääntelyn on todettu sisältävän Suomen kannalta merkittäviä haasteita, mutta sääntelyn ja siihen neuvotteluissa saavutettujen helpotusten käytännön vaikutusta voidaan arvioida vasta, kun säädöksiä on alettu soveltamaan alkaen. Ei ole tiedossa, että olisi tulossa uudelleentarkastelu. Komission toimesta laadittavana asetuksen soveltamisohje,

5 kuituselosteet tulisi merkitä jäsenvaltion virallisella kielellä, ellei jäsenvaltio toisin määrää. Jätesiirtoasetuksesta 1013/2006 pitää tarkastella EU:n sisällä hyödynnettäväksi siirrettävän jätteen lupamenettelyn tarpeellisuutta. Neitseelliselle raaka-aineelle ei ole vastaavia vaatimuksia. Kiertotalouden näkökulmasta prosessien raakaaineeksi soveltuvan jätteen hyödyntäminen olisi EU:n jätteen vähentämisen ja kierrätystavoitteiden edistämisen kannalta oleellista. Lupamenettelystä tulisi luopua. Ongelmana myös jätteen käsitteen monitulkintaisuus. saattaa auttaa asiassa. Jätesiirtoasetus 1013/2006, jolla on liittymäkohtia myös kiertotalouteen on edelleen REFIT tarkastelussa. Jätesiirtojen lupamenettelystä ei voida luopua siltä osin kuin on kyse vaaralliseksi luokitellusta jätteestä. Tällöin toimittaisiin Baselin yleissopimuksen vastaisesti. Suomi ei ole siksi vaikuttanut asiaan. EU:n jätesiirtoasetuksella (1013/2006) pannaan täytäntöön vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus. Yleissopimus asettaa tietyt velvoitteet sopimuspuolille siirrettäessä jätteitä maasta toiseen. EU ml. Suomi ei voi poiketa näistä velvoitteista ilman, että se rikkoo Baselin yleissopimusta. Tiettyjä jätteitä voidaan jo nykyään siirtää maasta toiseen hyödynnettäväksi ns. vihreänä siirtona, jossa ei tarvitse hakea erillistä jätesiirtolupaa. Tällaiset jätteet on luokiteltu tavanomaiseksi, ei-vaaralliseksi jätteeksi. Jätedirektiivien kiertotalouspaketin käsittelyn yhteydessä jätesiirtoasetuksen uudistamista ei ole nostettu esiin.