Metallirakenteiden valmistus

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Metallirakenteiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Metallirakenteiden valmistus Toimialaraportti 8/2005 Juha Elf

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Juha Elf, toimiala-asiantuntija Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallirakenteiden valmistus Tiivistelmä Raportissa kuvataan metallirakenteiden valmistuksen nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Metallirakenteiden valmistuksen tuotanto kasvoi tasaisesti pidemmällä aikavälillä vuoteen 2002 asti. Metalliteollisuuden ja erityisesti elektroniikkateollisuuden puolella suhdannetaantuma hiljensi monet tehtaat vuosien aikana, mikä näkyi myös metallirakenteiden valmistuksen tuotannossa. Vuosien aikana metallirakenteiden puolella kapasiteetin käyttöasteet ja investoinnit olivat erittäin alhaisella tasolla. Viimeisen vuoden aikana alan yritysten koneiden ja laitteiden kapasiteetin käyttöasteet ovat nousseet ja investoinnit ovat kääntyvät hienoiseen nousuun. Suomessa metallirakenteiden valmistuksen bruttoarvo oli vuonna 2004 n. 1,5 mrd. euroa (laskua n. 0,2 %), mikä on n. 28 % metallituoteteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Suomessa metallirakenteiden valmistuksen tuotannosta menee vientiin hieman vajaa 20 %. Viennin määrä on laskenut viime vuosien aikana muutaman prosentin. Ala työllisti n henkilöä, missä on laskua 6,6 % vuoteen 2003 verrattuna. Vuonna 2004 metallirakenteiden valmistuksen käyttöomaisuusinvestoinnit olivat n. 40 milj. euroa, mikä on n. 2,7 % tuotannon bruttoarvosta. Investointien määrä oli n. 16 % pienempi kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2004 metallirakenteiden valmistuksessa tuotannon kapasiteetista oli vajaakäytössä 34 %, kun vastaava luku vuonna 2003 oli 50 %. Vuoden 2004 loppupuoliskon jälkeen metallirakenteiden valmistuksen kehitys on ollut suotuisa ja alan tuotanto on ollut kasvussa myös kuluvana vuonna. Suomessa metallituoteteollisuuden tuotannon odotetaan kokonaisuudessaan kasvavan vuoden 2006 aikana n. 2 %. Metallirakenteiden valmistuksen puolella kasvu voi olla hieman korkeampi. Teollisuudessa on tapahtumassa ja on jo osin tapahtunutkin rakenteellinen muutos, jossa päähankkijat ovat luopuneet mm. komponenttivalmistuksesta. Samalla ne keskittyvät brandin rakentamiseen, asiakashallintaan ja toimitusverkon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintaansa alan pk-yritykset joutuvat yhä enemmän vastaamaan päähankkijoilta saamiinsa tuotannollisiin haasteisiin. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja päähankkijoiden investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Metallituotteet, metallirakenteet, metallirakenteiden valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 47 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan tilanne Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Yrityskanta ja alan suurimmat yritykset suomessa Markkinoiden rakenne ja kehitys Metalliteollisuuden jakautuminen klustereihin Asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tilanne keskeisissä EU-maissa Tuotanto ja tuotantomenetelmät Raaka-ainetoimittajat, tuotanto ja markkina-alueet Alan kansainvälinen kilpailukyky Yritysyhteistyö ja kansainvälistyminen Projektiliiketoiminnan tulevaisuuden näkymiä Vaihtoehtoiset toimintatavat kansainvälistyä Investoinnit ja kapasiteettitilanne Investoinnit Kapasiteettitinne Taloudellinen tilanne Talous Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat... 43

7 8 Tulevaisuudennäkymät toimialalla Yhtenvetoanalyysi (swot) Lähteet... 47

8 7 0 Saatteeksi Toimiala-Infomedia -julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Näiden julkaisujen toivotaan palvelevan TE-keskuksien omien tietotarpeiden lisäksi myös alan toimivien ja toimintaansa aloittavien yritysten sekä eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee metallirakenteiden valmistuksen (TOL 281) nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Tämän raportin laatimisessa on käytetty uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaisuihin, julkaistuihin tutkimuksiin sekä alan asiantuntijoiden haastatteluihin. Maailmantalouden vaikutuksia Vuoden 2005 aikana maailman talouden kasvu on keskittynyt edelleen Kaukoitään ja muille nopeasti kehittyville alueille. Erityisesti Kiina, Intia ja muu Aasia ovat lisänneet investointejaan ja teollisuustuotantoaan. Myös Venäjä on lisännyt teollisuustuotantoaan ja aineellisia investointeja. Näissä maissa teollisuustuotannon kasvu pysyy suhteellisen vahvana myös lähitulevaisuudessa. Pahin taantuma Länsi-Euroopassa ja USAn teollisuustuotannossa on ohitettu ja edessä on hidas kasvu. Maailmantalouden suotuisaa kehittymistä voivat haitata korkealle kohonneet energian hinnat. Metallialan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet mm. metalliraaka-aineiden korkea hintataso. Viimeisimmät vuodet ovat olleet hiljaisempia johtuen mm. vähentyneistä teollisuuden investoinneista. Kansainvälistyminen voimistuu, omistus keskittyy ja monikansallisten yritysten rooli vahvistuu. Kilpailu kiristyy asiakkaista ja työpaikoista. Osaavasta työvoimasta on tulossa merkittävä kilpailukeino. Internet nopeuttaa globalisoitumista voimakkaasti. Ympäristö vaatimukset kiristyvät. Valmistusverkostot kilpailevat globaalisti. Toimintojen ulkoistamiskehitys jatkuu edelleen. Vaatimukset liiketoimintojen suunnittelulle nousevat. Metallituoteteollisuden ja metallirakennevalmistuksen kehitys vuonna 2005 ja 2006 Suhdanne-ennusteissa vuoden 2006 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan nousevan 1 2 prosenttia vuoteen 2005 verrattuna, myös viennin arvioidaan nousevan parin prosentin verran. Suomessa metallituotteiden tuotannosta menee vientiin pieni osa. Arvioiden mukaan metallituotteiden vienti kasvaa vuonna 2005 noin 12 prosenttia vuoteen 2004 verrattuna ja vuonna 2006 noin 2 prosenttia. Alan yritysten koneiden ja laitteiden kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisen vuoden aikana nousseet ja investoinnit kääntyvät hienoiseen nousuun. Viimeisen vuoden aikana alan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet myös metalliraaka-aineiden korkea hintataso. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniik-

9 8 kateollisuuden puolella suhdannetaantuma hiljensi monet tehtaat vuosien aikana, mikä on näkynyt myös metallituoteteollisuuden puolella. Osaava henkilöstö ja järjestelmätoimittajuus vahvistumassa Alan ehkä keskeisin mahdollisuus on luoda ylivoimainen kilpailukyky järjestämällä motivoituneille henkilöille yrityksien toimesta läpi elämän jatkuva kokemusperäinen oppiminen. Tällöin panostuksia tulee lisätä erityisesti tuotekehitykseen sekä projektiliiketoiminnan ja yrityksen kokonaisvaltaisten suunnitteluprosessien hallintaan ja informaatiojärjestelmien kehittämiseen. Keskeinen teema on myös järjestelmätoimittajien lisääntyvä tarve ja kärkiyritysvetoinen kansainvälistyminen. Kärkiyritykset (=päähankkijat) ovat ulkoistaneet ja ulkoistavat parhaillaan tuotantoaan ja hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tällöin yritykset yhdistävät vahvuutensa, eivätkä eriytä niitä. Se edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista molemmin puolin. Kasvavana uhkana on alemman jalostusasteen tuotannon siirtyminen suoraan tai päähankkijoiden alihankintojen kautta pois Suomesta halvemman työvoiman maihin (Itä- Eurooppa) ja lähelle markkinoita. Logistinen sijainti ja Suomen lähialueiden kasvavat rakennusmarkkinat johtanevat uusiin liittoutumiin kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Suuret kansainväliset yritykset tulevat mukaan Suomen markkinoille yritysostojen kautta kiristäen kilpailua. Alan kasvu ja tuotantotekniikan kehittyminen asettavat vaatimuksia sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden lisäkoulutukseen. Koulutussektorin ja metalliteollisuuden tulee tehostaa kampanjointiaan alan vetovoiman parantamiseksi ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseksi alan työpaikkoja kohtaan. Metallirakenteiden valmistus käsittää metallipohjaisia osia, rakenteita tai kokonaisuuksia, joita ei voida käsitellä koneina, laitteina tai kulkuneuvoina. Toimialan keskeisinä vahvuuksina voidaan pitää kustannustehokasta ja laadukasta toimintaa sekä korkeaa tuotantoteknologian keskimääräistä tasoa. Parantaakseen kilpailukykyään pk-sektorin metallirakennevalmistajien tulee kehittää projektiliiketoiminnan eri osa-alueita, markkinointia ja yritysten välistä yhteistyötä sekä lisätä tuotekehitystoimintaa. Ala tarvitsee nopeasti uusia järjestelmätoimittajia. Työvoimapula (hitsaus, koneistus) ja perusraaka-aineiden vaihtoehtoisten hankintakanavien vähäisyys hidastavat alan kehitystä. Liikkeenjohtamistaidot, jatkuva yrityssuunnitteluprosessi ja sitä tukevien informaatiojärjestelmien merkitys korostuvat tulevaisuudessa. Koko henkilöstön toimintakyky kansainvälisessä ympäristössä on haaste vientiin aikoville yrityksille. Tuotekehityspanostuksia tulee lisätä asiakasaloilla, joissa kysyntä ja kasvunäkymät ovat huomattavat. Uusia tuoteratkaisuja tulee kehittää kasvualoille. Uusia mahdollisuuksia antavat elektroniikkateollisuuden rinnalla ympäristö- ja energia-ala sekä

10 9 lähialueilla voimistuva rakennussektori. Tuotekehitystoiminnan haasteena on laaja alihankintatoiminta, jossa kehitys tapahtuu päähankkijoiden ehdoilla. Koulutussektorin ja metalliteollisuuden tulee tehostaa kampanjointiaan alan vetovoiman parantamiseksi ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseksi alan työpaikkoja kohtaan. Alan toimialajärjestön toimesta tähän panostetaan jo voimakkaasti. Suomalaiset yritykset voivat parantaa kilpailukykyään panostamalla entisestään tuotannon ja tuotteiden laatuun. Metalliyritykset ovat yhteistyöperinteen osalta muiden toimialojen yrityksiä jäljessä. Rakennettaessa alueellisia verkosto-ohjelmia tulee ne rakentua kärkiyrityksien (=järjestelmätoimittajien) ympärille asiakaslähtöisesti tavoitteena luoda voimakkaita metallin alueellisia keskuksia. Tulevaisuudessa järjestelmätoimittajaketjut kilpailevat keskenään yhä globaaleimmilla markkinoilla. Toimialan eri yrityksien liiketoiminnat ovat hyvin heterogeenista. Raportin toivotaan antavan omalta osaltaan uusia ja täydentäviä tietoja sekä näkemyksiä niin metallirakenteita valmistaville yrityksille kuin muillekin toimialasta kiinnostuneille. Raportissa esitettyjä näkemyksiä ei pidä ottaa itsestään selvänä totuutena, vaan niitä tulee soveltaa yrityskohtaisesti. Pyrkimyksenä on ollut esittää tosiasioihin perustuvia kokemuksia, näkemyksiä ja johtopäätöksiä, joiden toivotaan herättävän uusia ajatuksia nykyisten ja uusien vaihtoehtoisten toimintatapojen ja päämäärien analysointiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat auttaneet tämän raportin toteuttamisessa. Erityiset kiitokset eri yritysten ja järjestöjen edustajille, joiden asiantuntemus on huomattavasti edesauttanut tämän raportin laatimisessa. Oulussa 1 päivänä marraskuuta 2005 Juha Elf Toimiala-asiantuntija

11 10 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan tilanne Suomen metalli-, elektroniikka- ja sähköteollisuuden liikevaihto oli vuonna 2004 noin 44,2 mrd. euroa. Liikevaihdosta elektroniikka- ja sähköteollisuuden (TOL 30 33) osuus oli 18,9 mrd. euroa, kone- ja metallituoteteollisuuden (TOL 28, 29, 34, 35) 18,5 mrd. euroa ja metallien jalostuksen (TOL 27) 6,8 mrd. euroa. Yhteensä toimialat (TOL 27 35) työllistivät vuonna 2004 noin henkilöä. Metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli 5,4 mrd. euroa, josta metallirakenteiden (TOL 281) 1,5 mrd. euroa. Vuonna 2003 metallituoteteollisuudessa (TOL 28) työskenteli yhteensä henkilöä, joista metallirakenteiden (TOL 281) puolella henkilöä Kuva 1. Metallirakenneteollisuuden ja pääasiakastoimialojen kehitys 2000=100 volyymi-indeksi, (Tilastokeskus) TOL 281 Metallirakenteiden valmistus TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 34 Autojen ja peräneuvojen valmistus TOL 35 Muu kulkuneuvojen valmistus Kone- ja metallituoteteollisuus ohitti lamaa edeltäneen tason vasta vuonna 1995, jonka jälkeen kasvu jatkui vahvana vuoteen 2001 asti. Vuoden 2001 aikana kone- ja metalliteollisuuden kasvu pysähtyi ja toimialalla oli havaittavissa taantumaa. Viimeisen vuoden ai-

12 11 kana metalliteollisuuden volyymi-indeksit ovat kauttaaltaan parantuneet. Metallirakenteiden valmistuksen osalta kehitys on ollut suotuisa vuoden 2004 loppupuoliskon ja vuoden 2005 aikana. Kasvuennusteita arvioitaessa tulee huomioida alan keskeisimpien asiakastoimialojen (rakentaminen pk- ja suurteollisuudessa, sekä kone- ja laitevalmistajien tilanne) yhtäaikainen kehitys. Tuotanto milj Kuva 2. Metallituotteiden Tol 28 ja metallirakenteiden Tol 281 tuotannon kehitys (Tilastokeskus) Milj Vienti Tuonti Kuva 3. Metallituotteiden Tol 28 ja metallirakenteiden Tol 281 viennin ja tuonnin kehitys (Tilastokeskus)

13 12 Toimipaikat Toimipaikat Henkilöstö Henkilöä Kuva 4. Metallituotteiden Tol 28 ja metallirakenteiden Tol 281 toimipaikkojen ja henkilöstön kehitys (Tilastokeskus) Viimeisen vuosikymmenen aikana Nokia ja siihen läheisesti sidoksissa olevat yritykset ovat työllistäneet alaa merkittävillä teollisuusinvestointi kohteillaan lähinnä kasvukeskuksissa. Tosin elektroniikka-alan investoinnit ovat viime vuosina selkeästi vähentyneet. On myös huomioitava Outokummun Tornion tehtaiden erittäin mittavat laajennusinvestoinnit. Hanke on työllistänyt merkittävältä osalta pohjoissuomalaisia konepajoja. Metallirakenteiden valmistaminen on suhteellisesti merkittävin metallituoteryhmä eri tunnusluvuilla mitattuna eli noin kolmannes koko metallituoteteollisuudesta. Suhteellisesti suurin viejä on edelleen prosessiteollisuuden laitteita toimittavat höyrykattiloiden valmistajat. Metallien takominen ja työstö (TOL 284 5) tekee alihankintatöitä lähinnä kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuteen sekä muille metallituotevalmistajille. Taulukossa 1 on eräitä toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2004.

14 13 Eräitä toimialan (TOL 28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2004 (Tilasto- Taulukko 1. keskus) määrä muutos TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Henkilöstö ,9 % Vienti meuroa -4,3 % Tuotannon bruttoarvo meuroa 2,4 % Tuotannon jalostusarvo meuroa 2,5 % TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö ,6 % Vienti 274 meuroa -10,3 % Tuotannon bruttoarvo meuroa -0,2 % Tuotannon jalostusarvo 566 meuroa 3,5 % TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö ,4 % Vienti 75 meuroa 6,3 % Tuotannon bruttoarvo 217 meuroa 3,2 % Tuotannon jalostusarvo 80 meuroa -0,1 % 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö ,3 % Vienti 468 meuroa -10,2 % Tuotannon bruttoarvo 771 meuroa -9,9 % Tuotannon jalostusarvo 124 meuroa -37,2 % Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö ,8 % Vienti 188 meuroa -3,4 % Tuotannon bruttoarvo meuroa 7,3 % Tuotannon jalostusarvo 793 meuroa 8,5 % 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valmistus Henkilöstö ,8 % Vienti 133 meuroa 1,3 % Tuotannon bruttoarvo 364 meuroa 2,6 % Tuotannon jalostusarvo 211 meuroa 4,1 % 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö ,5 % Vienti 233 meuroa 11,3 % Tuotannon bruttoarvo 797 meuroa 11,5 % Tuotannon jalostusarvo ,6 %

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Yrityskoko on kääntynyt laskuun mitattuna toimipaikkakohtaisella liikevaihdolla 1,18 meuroa vuonna 2003 (1,34 meuroa vuonna 2001 ja 1,22 meuroa vuonna 2002). On kuitenkin huomioitava, että vuoden 2003 jälkeen metallialalla on tapahtunut elpymistä, mikä on voinut vaikuttaa myös toimipaikkakohtaisen liikevaihdon muutoksiin. Toimipaikkakohtaisten liikevaihtojen pienentyminen heikentää alan yritysten kilpailukykyä, sillä pienten yritysten mahdollisuudet tasavertaiseen toiminnan kehittämiseen päähankkijoiden kanssa on resurssien rajallisuuden vuoksi monesti ylivoimainen ponnistus. Keskisuurten yritysten joukon olisi hyvä kasvaa, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota eri kehitysprojekteissa. Yritysten keskikoon tulisikin kasvaa, jotta yritykset voisivat vastata päähankkijoiden tuote- ja kehittämistarpeisiin. Metallirakenteiden valmistajat (TOL 2811) koko maassa 2003 (Tilasto- Taulukko 2. keskus) Henki löstön suuruusluokka Toimipaikkoja 2001 Toimipaikkoja 2002 Toimipaikkoja 2003 Henkilöstö Liikevaihto Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/toimipaikka Liikevaihto/henkilö , , , ,9 218, Yhteensä , ,5 Suuri pienten yritysten joukko on tärkeä työllistäjä. Suurempi kokoluokka (henkilöstöä yli 100) on vähentynyt lukumääräisesti neljällä vuoteen 2001 verrattuna, johon uusia yrityksiä toivotaan nousevan lisää. Ala tarvitsee uusia projektiliiketoimintoja hallitsevia järjestelmä- ja komponenttitoimittajia, ks. luku 4. Suuret yritykset suurenevat ja huolehtivat volyymituotteista. Pidemmällä tähtäimellä pienille, erikoistuneille ja korkean osaamisen, yrityksille jää riittävästi tilaa toimia, kasvaa ja kehittyä kannattavasti.

16 15 Taulukko 3. Toimialan 281 yritykset TE-keskuksittain (Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri) TE-keskus Toimipaikkoja Henkilöstön lkm. (toimip.) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Seuraavassa taulukossa on luetteloitu Suomen suurimmat yritykset metallirakenteiden toimialalta vuodelta 2003.

17 16 Taulukko 4. Toimialan TOL 2811 suurimmat yritykset vuonna 2003 (Tilastokeskus) Yritys Kotikunta Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto milj. PPTH-Norden Oy Peräseinäjoki yli 20 Nordic Aluminium Oyj kirkkonummi yli 20 Rannila Steel Oy Vimpeli yli 20 Parmarine Oy Forssa yli 20 Best-Hall Oy Kälviä ,9 Purso Oy Siuro yli 20 Weckman Steel Oy Vierumäki yli 20 Miilukangas Ky Raahe ,9 Teräspeikko Oy Lahti yli 20 Metallilaite Oy Heinävesi yli 20 Teräselementti Oy Lempäälä yli 20 Lumon Oy Kouvola yli 20 Normek Oy Vantaa yli 20 Constructor Finland Oy Lojo yli 20 Piikkio Works Oy Piikkiö yli 20 Oy Lautex Ab Nummela ,9 SBA Interior Oy Mustio ,9 Pellonpaja Oy Ylihärmä ,9 Hermetel Oy Orimattila ,9 PPTH-Norden Oy Åminnefors yli 20 Ohutlevyvalmistajat erottuvat selvästi teräsrakennevalmistajien joukosta, sillä ohutlevytuotteiden valmistajien liikevaihdossa materiaalin osuus on lähes kaksinkertainen muihin teräsrakennetuotantolaitoksiin verrattuna. Viimeisien vuosien aikana useat alan yritykset ovat tehostaneet ja keskittyneet joko volyymituotteisiin tai ovat erikoistuneet pieniin kappalesarjoihin. Panostusta tuotekehitykseen lisätään kehittämällä räätälöityjä ja ympäristö ystävällisiä ratkaisuja. Tuotekehityksestä haetaan kilpailuetua itäeurooppalaisten ja Kauko-Idän teräsrakennevalmistajia vastaan. Taulukko 5. Metallirakenteiden valmistus 281 toimialan yritysten määrän kehitys (Tilastokeskus ja yritys- ja toimipaikkarekisteri) Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit Henkilöstön lkm (yritysrek.) Liikevaihto euroa (yritysrek.) Yritysten lukumäärä

18 17 Vuoden 2003 aikana alan yritysten määrä on vähentynyt edelleen edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2004 konkurssien määrä on noussut neljällä vuoteen 2003 verrattuna. Uusia yrityksiä syntyy lähinnä automatisoituun levynkäsittelyyn ja hitsaustyöhön, CNC-työstöön, järjestelmäkokoonpanoon sekä pinnoitusalalle. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa monen uuden yrityksen alkuvaiheeseen peruskuorman antaa entinen työnantaja.

19 18 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Taulukossa 6 on esitetty Suomen eri teollisuusalat liikevaihdoittain vuosina 1995 ja Teknologiateollisuuden liikevaihto oli vuonna 2004 n meuroa, koko teollisuuden liikevaihto oli n meuroa. Taulukko 6. Teollisuuden liikevaihto teollisuusaloittain (liikevaihto milj. euroa) (Teknologiateollisuus) Teollisuudenala Teknologiateollisuus Puu- ja paperiteollisuus Elintarviketeollisuus Energian tuotanto Kemianteollisuus Graafinen teollisuus Tekstiiliteollisuus Muut Yhteensä Teknologiateollisuus koostuu kolmesta päätoimialasta: elektroniikka- ja sähköteollisuudesta, kone- ja metalliteollisuudesta sekä metallien jalostuksesta. Näiden osuus teollisuuden liikevaihdosta oli vuonna 2004 n. 44,8 prosenttia eli meuroa. Seuraavassa taulukossa 7 on esitetty teknologiateollisuuden eri toimialojen liikevaihdot vuosien 1995 ja 2004 aikana. Suurimpana yksittäisenä toimialana elektroniikka- ja sähköteollisuus, jonka liikevaihto vuonna 2004 oli meuroa. Metallituotteiden (TOL 28) liikevaihto oli meuroa. Taulukko 7. Teknologiateollisuuden liikevaihto toimialoittain, liikevaihto meuroa (Teknologiateollisuus) Alatoimiala Elektroniikka- ja sähkö Kone- ja metallituotteet josta metallituotteet (TOL 28) Metallien jalostus Yhteensä

20 19 Metallirakenteiden valmistuksen tuotannon bruttoarvo, tuotannon jalostusarvo, kone- ja laiteinvestoinnit, toimitilainvestoinnit ja vienti ovat jakaantuneet viime vuosina taulukon 8 mukaisesti. Vuoden 2004 tiedot ovat ennakkotietoja. Taulukko 8. Metallirakenteiden (TOL 281) valmistuksen rakennetilastoja (Tilastokeskus, Yksikkö: 1000 ) Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Kone- ja laiteinvestoinnit Toimitilainvestoinnit Muut investoinnit Vienti Asiakastoimialat KTM:n toimialakyselyllä selvitettiin metallirakenteiden valmistajilta, mille toimialoille ne toimittavat tuotteita tai palveluita. Yritykset saivat luetella enintään 5 merkittävintä asiakastoimialaa. Rakentaminen 18 % Muut 43 % Koneiden valmistus 18 % Tukkukauppa 3 % Metsäteollisuus 18 % Kuva 5. Asiakastoimialat liikevaihdon mukaan painotettuna (Pk-toimialabarometrit) Metallirakentajien merkittävimmät asiakastoimialat ovat kone- ja laitevalmistajat sekä rakennusala. Muista toimialoista voidaan mainita kuljetusvälineteollisuus, paperi-, kemian-, teräs- ja öljyteollisuuden tehdasinvestoinnit, julkinen hallinto, VR sekä puolustusvoimat.

21 Vienti ja tuonti Metallirakenteita valmistavien yritysten merkittävimmät vientituotteet ovat erilaiset metallirakenteet ja tehdasvalmisteiset rakennukset. Taulukko 9. (Tullihallitus) Metallirakenteiden viennin kehitys maittain HS-luokka 7308 (milj. euroa) Vientimaa Venäjä 65,9 48,8 18,2 19,2 21,5 24,9 26,0 33,5 Ruotsi 45,2 33,1 44,7 43,7 44,1 42,9 35,4 41,0 Norja 24,4 59,9 17,0 20,4 27,4 15,1 16,5 21,4 Saksa 20,5 17,7 13,1 26,9 63,2 33,1 37,2 13,4 Viro 16,7 19,3 10,1 10,4 7,9 16,4 13,8 11,2 Etelä-Korea 12,4 5,6 6,9 11,3 10,3 2,6 3,1 6,4 Iso-Britannia 9,3 8,7 8,6 8,4 10,3 11,8 15,1 17,9 Indonesia 9,3 3,5 1,7 Tanska 7,9 8,2 9,6 14,8 23,0 17,6 15,8 16,9 Puola 6,9 8,2 4,5 6,6 7,4 3,0 2,9 3,4 Alankomaat 6,0 5,1 3,4 4,9 6,1 4,9 4,1 5,6 Kiina 2,7 5,6 7,6 10,4 6,4 5,0 4,8 4,7 Yhteensä 261,0 266,1 177,6 213,9 271,8 218,5 209,3 213,5 Viennin määrä on vähentynyt selkeästi vuoden 2001 vientimääristä. Suurin vientimaa vuonna 2004 on ollut Ruotsi. Vienti Venäjälle, Ruotsiin, Norjaan ja Viroon sekä Saksaan muodostaa yli puolet alan kokonaisviennistä. On myös huomattava, että Venäjän vienti on kasvanut tasaisesti viime vuosina huolimatta yleisestä talouden taantumasta. Ruotsin vienti tulee lähinnä teollisuus- ja infrarakentamisen puolelta. Viennin jakauma tuoteryhmittäin HS-Luokka 7308 (milj. euroa) (Tullihal- Taulukko 10. litus) Tuoteryhmä Sillat 6,4 5,9 1,7 1,7 2,2 2,1 4,9 Tornit, mastot 4,4 4,3 4,8 3,5 3,4 2,4 2,7 Ovet, ikkunat 13,6 15,0 12,3 14,5 14,0 11,8 9,9 Tukemisvarusteet 2,9 1,1 1,5 1,4 1,1 1,5 2,2 Vesirakenteet 30,5 0,0 1,5 1,7 0,0 0,2 0,1 Eriste-elementit 43,1 29,1 35,5 45,2 48,2 48,7 43,2 Muut 165,9 122,1 156,8 204,1 150,0 142,7 150,6 Yhteensä 266,8 177,6 214,1 272,1 218,5 209,3 213,5 Vuonna 2004 metallirakenteiden vienti kasvoi 2 prosenttia vuoden 2003 tasosta. Viime vuosina tasaisimmin vienti on kasvanut Venäjälle. Vienti Saksaan on vähentynyt selkeästi viime vuosina. Kova kilpailu, tiukat asiakasvaatimukset ja heikko suhdanne ovat heikentäneet Keski-Euroopan viennin kehittymistä. Standardihallien toimittaminen Venäjälle

22 21 suurella volyymilla vanhan ajan malliin ei ole enää todennäköistä vaikkakin Venäjän vienti on viimeisten vuosien aikana osoittanut elpymistä. Ruotsin markkinoiden vetovoima varasto- ja teollisuusrakennuksien osalta tulee maan teräsrakenneyhdistyksen mukaan jatkumaan. Teollisuushallien toimittajille markkinoiden läheisyys, kotimaahan verrattavissa olevat toimintatavat ja myös kilohintavertailu nostavat Ruotsin yhdeksi potentiaaliseksi alan viennin kasvun kohdemaaksi. Muut maat 29 % Ruotsi 19 % Venäjä12% Ranska3% Tanska4% Kiina 4 % USA 5 % Iso-Britannia 5 % Norja6% Viro7% Saksa6% Kuva 6. Metallituotteiden (TOL 28) vienti Suomesta maittain 2004 (Tullihallitus) Pk-sektori voi laajentaa markkina-alueitaan tarjoamalla tuote- ja palvelukokonaisuuksia alan järjestelmätoimittajille (hallienvalmistajat, rakennusliikkeet, engineering-yritykset) ns. kotimaan kansainvälistyjän roolissa. Loppuasiakkaat haluavat (Itä-Euroopan alueella) turn-key-periaatteella yhä kokonaisvaltaisempia toimituksia sisältäen suunnittelun, projektinhoidon, teräsrakenteet, tarvikkeet sekä tekniikan että asennuksen. Metallirakenteiden kokonaistuonti on vähentynyt vuonna 2004 vuoteen 2003 verrattuna lähes 15 prosenttia. Taulukossa 10 metallirakenteiden tuonti maittain vuosina Taulukossa 11 metallirakenteiden tuonti tuoteryhmittäin vuosina Taulukko 11. Metallirakenteiden tuonti (HS 7308) (Tullihallitus) Tuontimaa Ruotsi 11,6 13,1 16,1 15,8 17,3 17,8 18,4 Saksa 8,9 8,2 10,1 11,3 10,5 13,7 11,6 Puola 5,7 3,5 7,7 7,1 5,7 6,1 6,2 Viro 5,4 7,1 10,3 16,8 20,0 21,1 17,4 Espanja 3,0 1,5 2,0 0,7 0,8 3,8 0,7 Alankomaat 1,3 1,3 2,1 4,5 2,6 4,1 4,3 Venäjä 0,8 3,0 2,5 6,6 4,5 2,8 1,0 Norja 1,2 2,7 3,7 2,9 2,7 2,2 0,8 Muut 9,0 9,8 18,0 23,2 18,9 21,8 21,8 Yhteensä 45,7 48,9 70,5 84,3 80,3 89,2 77,8

23 22 Metallirakenteiden tuonti vähentyi selkeästi vuonna Tuonti on lisääntynyt lähinnä Ruotsista. Viime vuosien kasvanut tuonti Virosta osoitti hienoista laskua vuoden 2004 aikana. Huomattavan alhaiset palkkakustannukset houkuttelevat yrityksiä siirtämään alihankintaansa Viroon ja muihin halpapalkka maihin. Kansainvälisten yritysten tuloa vastaan alan yrityksien tulee varautua kovenevaan hintakilpailuun tuotannossa ja asennuksissa. Saksassa viranomaiset ovat lisänneet rakennustyömaiden valvontaa rajoittaakseen ulkomaisen työvoiman käyttöä. Lisääntyvä terve kilpailu lisännee tuote- ja tuotantopuolen kehittämisvauhtia parantaen alan kansainvälistä kilpailukykyä. Tukea on saanut Tekesin teknologiohjelmista mm. Kansainvälinen projektiliiketoiminta n meuroa Laatu verkostotaloudessa n. 10 meuroa Metallurgian mahdollisuudet n. 25 meuroa Materiaalit energiatekniikan palveluksessa KESTO n. 10 meuroa Uusi teollinen toimintatapa UTT n. 30 meuroa Taulukko 12. Tuonnin jakauma tuoteryhmittäin (milj. euroa) (Tullihallitus) Tuoteryhmä Sillat 0,3 1,0 0,6 0,5 0,4 0,6 2,0 Tornit, mastot 0,3 0,4 0,9 0,1 0,3 0,5 1,1 Ovet, ikkunat 9,1 10,1 13,1 13,9 14,7 17,4 13,6 Tukemisvarusteet 4,2 5,5 9,1 10,7 5,9 5,7 6,8 Eriste-elementit 0,9 1,0 2,7 2,3 1,4 1,2 2,9 Muut 33,9 34,4 45,1 56,4 57,6 63,8 77,8 Yhteensä 38,2 48,8 52,3 71,5 83,9 80,3 89,2 3.4 Tilanne keskeisissä EU-maissa Vuoden 2000 jälkeen metallirakenteiden valmistuksen kehitystrendi laski usean vuoden ajan suurimmassa osassa keskeisissä EU-maissa. Suomen metallirakenteiden toimialatrendi nousi selkeästi vuoden 2004 loppupuoliskolla oltuaan sitä ennen selvästi laskeva viimeisen kolmen vuoden aikana. On myös huomattava, että Saksan metallirakenteiden toimialakehitys on ollut lähes jatkuvassa laskusuunnassa vuoden 2000 jälkeen. Italia ja Espanja ovat pystyneet nostamaan metallirakenteiden valmistuksen määrää vuosien 2000 ja 2004 välisenä aikana. Erityisesti Espanja on selvinnyt vuoden 2000 jälkeisestä laskusuhdanteesta erittäin hyvin verrattuna muihin EU-maihin. Vuoden 2004 loppupuoliskolta lähtien Suomen metallirakenteiden kehitystrendi on ollut suotuisa luvun puolivälin jälkeen metallirakenteiden kysyntä oli voimakkaassa kasvussa sekä Suomessa että Espanjassa, mutta myös Espanjan metallirakenteiden määrän valmistuksen kasvu hiipui vuosituhannen vaihteessa. Espanjalla on perinteitä eräillä kone- ja työkaluvalmistuksen sektoreilla. Espanjan talous kasvoi viimevuosikymmenen lopulla yli 3 prosenttia vuodessa, mutta talouden kasvu hidastui hieman vuosituhannen alussa. Sillä on hyvät yhteydet Etelä- Amerikkaan, joka osaltaan selittää kehitystä. Laajat investoinnit infrastruktuuriin ja rakentamiseen (moottoritiet, luotijunat) sekä autoteollisuus lisäävät myös alan kysyntää.

24 23 Indeksi 2000= Suomi Espanja Iso-Britannia EU15 Italia Ranska Saksa Kuva 7. Metallirakenteiden valmistuksen kehitystrendit (2000=100) keskeisissä EU-maissa (Tilastokeskus) Suurin raakateräksen tuottajamaa EU-alueella vuonna 2004 oli Saksa 46,4 milj. tonnin vuosituotannolla. Muita suuria tuottajamaita EU-alueella ovat olleet mm. Italia, Ranska, Espanja ja Iso-Britannia. Suomen raakateräksen vuosituotanto oli 4,8 milj. tonnia. Uusista EU-maista merkittävin raakateräksen tuottajamaa on Puola, jonka vuosituotanto vuonna 2004 oli 10,6 milj. tonnia. Taulukko 13. Raakateräksen suurimpia tuottajamaita EU-alueella vuonna 2004 (IISI 2005 Edition World Steel in Figures) Vuonna 2002 milj. tn Vuonna 2003 milj. tn Vuonna 2004 milj. tn 1. Saksa 45,0 44,8 46,4 2. Italia 26,1 26,7 28,4 3. Ranska 20,3 19,8 20,8 4. Espanja 16,4 16,5 17,7 5. Iso-Britannia 11,7 13,3 13,8 6. Belgia 11,3 11,1 11,7 7. Puola 9,1 10,6 8. Tsekki 7,0 9. Alankomaat 6,1 6,6 6,8 10. Itävalta 6,2 6,3 6,5 11. Ruotsi 5,8 5,7 6,0 12. Suomi 4,0 4,8 4,8 13. Slovakia 4,5 14. Luxemburg 2,7 2,7 2,7 15. Unkari 2,0 16. Muut EU-maat 3,3 Yhteensä 160,5 192,9

25 24 Yhteensä maailmalla tuotettiin raakaterästä 1 056,7 milj. tonnia vuonna Suurin raakateräksen tuottajamaa on ollut Kiina, jonka vuosituotanto vuonna 2004 oli 272,5 milj. tonnia. Kiinan raakateräksen oma tuotanto on kasvanut selkeästi viime vuosina; esim. vuonna 2002 Kiinan oma raakateräksen tuotanto oli 182,2 milj. tonnia. Kiinan raakateräksen tuotanto menee suurelta osin Kiinan omaan talouden nousuun ja kulutuksen kasvuun. Muita suuria tuottajamaita ovat olleet mm. Japani, USA, Venäjä Etelä-Korea, Saksa ja Ukraina. EU:n maiden raakateräksen tuotanto oli 192,9 milj. tonnia vuonna Taulukko 14. Raakateräksen suurimpia tuottajamaita maailmalla vuonna 2004 (IISI 2005 Edition World Steel in Figures) Vuonna 2002 milj. tn Vuonna 2003 milj. tn Vuonna 2004 milj. tn 1. Kiina 182,2 222,4 272,5 2. Japani 107,7 110,5 112,7 3. USA 91,6 93,7 98,9 4. Venäjä 59,8 61,5 65,6 5. Etelä-Korea 45,4 46,3 47,5 6. Saksa 45,0 44,8 46,4 7. Ukraina 34,1 36,9 38,7 8. Brasilia 29,6 31,1 32,9 9. Intia 28,8 31,8 32,6 10. Italia 26,1 26,7 28,4 11. Ranska 20,3 19,8 20,8 12. Turkki 16,5 18,3 20,5 13. Taiwan 18,2 18,8 19,5 14. Espanja 16,4 16,5 17,7 15. Meksiko 15,2 16,7 30. Suomi 4,8 4,8 Muut maat Yhteensä 903,6 969, ,7 Taulukko 15. Eräitä teräksen suurimpia yritysvalmistajia maailmalla ja Euroopassa Eurooppalaiset yritykset lihavoitu. (IISI 2005 Edition World Steel in Figures) Vuonna 2004 milj. tn Vuonna 2003 milj. tn Liikevaihto (mrd. ) konsernitasolla vuonna Arcerol 46,9 42,8 26,6 2. Mittal Steel 42,8 35,3 3. Nippon Steel 32,4 31,3 4. JFE 31,6 30,2 5. POSCO 30,2 28,9 6. Shanghai Baosteel 21,4 19,9 7. US Steel 20,8 17,9 8. Corus Group 19,0 19,1 11,4 9. Nucor 17,9 15,8 10. Thyssen Group, Saksa 17,6 16,1 11,7 11. Riva Acciao, Italia 16,7 15,7 4,9 12. ISG 16,1 13,5 13. Gerdau 14,6 12,3 14. Sumitomo 13,0 12,8 15. EvrazHolding 12,2 13,9 41. Voestalpine, Itävalta 5,9 5,8 4,4 45. HKM, Saksa 5,5 5,4 55. Rautaruukki, Suomi 4,5 4,6 2,9 60. SSAB, Ruotsi 4,1 3,9 2,1

26 25 Euroopassa teräsrakenteiden tuotanto on suurinta Saksassa, muita suuria tuottajamaita ovat olleet myös Iso-Britannia, Espanja ja Italia. Saksan itäosissa sijaitsevat tehtaat ovat kasvattaneet tuotantoaan länsiosan kustannuksella hyödyntäen Venäjän ja Itä-Euroopan alhaista kustannustasoa. Itäisen osan teräsrakenneteollisuus kasvaa, mutta länsiosan teollisuus pienentää tuotantoaan. Teräsrakenteita käytetään Euroopan maissa eri tavoin. Yleisesti teräs on voittanut markkinaosuutta muilta rakennusmateriaaleilta. Teräsrunkojen käyttö silloissa on vaihdellut yleisestä 40 prosenttia tasosta Norjan alhaiseen 20 prosentin tasoon. Euroopassa on arvioitu teräsrakenteiden markkinaosuuksiksi suurissa varastorakennuksissa olevan reilut 60 prosenttia ja pienissä yksinkertaisissa varastorakennuksissa jopa yli 90 prosenttia ja maatalousvarastoissa 85 prosenttia. Euroopassa kaikissa maissa on rakennuksissa käytettävien teräsrakenteiden tuotanto ollut suurempi kuin kulutus. Tästä johtuen kilpailu alalla on kovaa. Teräsrakenteiden ylikapasiteettia puretaan tuotteiden suoralla viennillä ja jatkojalosteiden tuotantoyksiköiden lisääntyvällä perustamisella. Uusia markkinoita haetaan Venäjältä ja IVY-maista, Baltiasta, Puolasta, Unkarista ja Tsekeistä. Maiden kasvavat rakennusmarkkinat lisäävät terästeollisuuden jatkojalosteiden kysyntää ja markkinoita jaetaan parhaillaan. Teräsalan kilpailu kovenee mm. Aasian, Itä-Euroopan, Venäjän ja Ukrainan tuotantojen mahdollisesti noustessa. Erityisesti Kiinan raakateräksen tuotanto on ollut jatkuvassa kasvussa. Kilpailussa pysyäkseen teräsjätit tehostavat tuotantoaan ja hakevat strategisia kumppaneita Itä-Euroopan lisäksi Aasiasta ja Etelä-Amerikasta. Teräsalan kilpailu kovenee mm. Aasian, Itä-Euroopan, Venäjän ja Ukrainan tuotantojen noustessa. Terästuotannosta yhä suurempi osuus on tullut Kaukoidästä ja Etelä-Amerikasta. Kilpailussa pysyäkseen teräsjätit hakevat strategisia kumppaneita Itä-Euroopan lisäksi Aasiasta ja Etelä-Amerikasta.

27 26 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Raaka-ainetoimittajat, tuotanto ja markkina-alueet Metallirakenteiden valmistajien liiketoiminta koostuu pääsääntöisesti asiakaskohtaisesti räätälöityjen projektitoimitusten hallinnasta. Metallirakenteiden valmistajien toiminta voi lähteä asiakaslähtöisestä tarpeesta, johon voi kuulua yksittäisten tuotteiden valmistusta, suunnittelua, palvelua, komponentteja ja suurempien järjestelmien toimitusta. Suunnittelu ja tehokas, kokonaisvaltainen projektien hoito korostuu parannettaessa kustannustehokkuutta. Loppuasiakkaat vaativat tarvittaessa yhä suurempia ja kokonaisvaltaisempia toimituskokonaisuuksia. Materiaalien hallinta ja ostoprosessi ovat keskeisiä kustannustehokkuuteen vaikuttavia toimintoja. Raaka-aineteräksen tuottajat Suomessa ovat: Rautaruukki Oy, hiilipitoiset (0,2 0,9 %) terästuotteet Outokumpu Oy, ruostumattomat terästuotteet Imatra Steel Oy, seostamattomat ja seostetut tankotuotteet Fundia Ab (Rautaruukki-konsernia), langat, tangot, betoniteräkset Terästuotteiden jakelussa toimii terästukkuliikkeiden (varastointi, esikäsittely) lisäksi pieniä maahantuovia agentuuriliikkeitä. Kolmannen selkeän ryhmän muodostavat putkituotteisiin erikoistuneet tukkuliikkeet. Neljäntenä ryhmänä mainittakoon pienet levyjen esikäsittelyyn erikoistuneet yritykset, jotka ostavat raaka-aineensa tukkureilta ja maahantuovilta agenteilta. Loppukäyttäjän hankintakustannukset vähenevät, kun ne voivat ostaa tarvitsemansa tuoteyhdistelmän yhdeltä toimittajalta. Esikäsittely- ja teräspalvelutoiminnallaan tukkurit pyrkivät erottautumaan ja luomaan pitkäaikaisia alihankintasuhteita asiakkaidensa kanssa ja saamaan varastokaupalleen lisäarvoa. Taulukko 16. Teräskaupan tukkuliikkeet 2004 Yritys Omistus Liikevaihto 2004 milj. Asva Oy Rautaruukki 405 Oy Kontino Ab Perheyhtiö 76 Starckjohann Steel Oy Ab ( Bröderna Edsstrand Ab 233 Algol Oy Toimiva johto (2003) 121 Metallirakenteiden valmistajien toiminta on tyypillistä projektiliiketoimintaa, ks Tuotantoprosessin merkittävin vaihe yksittäistuotannossa on kokoonpano ja sitä seuraava laitteen tai rakenteen koekasaus ja pakkaaminen. Raskaissa rakenteissa pintakäsittely sisältäen esikäsittelyn (raesuihku- tai kemiallinen puhdistus) sekä maalaus ja varsinkin kul-

28 27 jetus asiakkaalle ovat vaativia vaiheita. Teräshallien tiukentuneet paloturvallisuusohjeet ovat lisänneet palosuojausmaalauksen käyttöä. Osajärjestelmien ja komponenttien alihankinnan merkitys kasvaa kokoajan. Tarpeet yhteistyöverkostojen luomiseen ja niiden hallinnan merkitys omassa liiketoiminnassa on kasvanut. Asiakaskohtaisten toimitusprojektien ja logistiikan hallinta Raaka-aineet Tarvikevarasto Esikäsittely Koneistus Pintakäsittely Hitsaus Kokoonpano A S I A K K A A T Osajärjestelmä- ja komponenttihankinnat Testaus ja pakkaus Kuva 8. Metallirakennevalmistajan tuotantoprosessin kuvaus Metalliyritysten toiminta on viennin voimakkaan kehityksen myötä nopeasti kansainvälistynyt. Pienet palvelevat lähimarkkinoita ja valmistavat osia suurten kansainvälistyvien yritysten tarpeisiin. Viennin merkitys kasvaa osuuden ollessa muun pk-teollisuuden yleisellä tasolla. Yrityksien liiketoimintoja on kehitettävä kokonaisvaltaisesti painopisteenä kansainvälistymisille markkinoille tähtäävät pk-yritykset. Perusmetalliteollisuus - kaivosteollisuus - terästeollisuus - värimetalliteollisuus Teräspalvelukeskukset Tukkukauppa Esikäsittelylaitokset Metallirakenteiden valmistajat Järjestelmätoimittaja - kokoonpano ja suunnittelu - logistiikan hallinta Komponenttitoimittaja - koneistus ja pintakäsittely Asiakkaat Rakennusala Metalliklusteri - kone- ja laitevalmistus - muu prosessiteollisuus - kulkuneuvoteollisuus Metsäklusteri Teleklusteri Kuva 9. Metallirakennevalmistajien yhteydet eri klustereihin

29 28 Toimialan keskeisimmistä asiakasryhmistä ja niissä tapahtuvista muutoksista saa viimeisimmän tiedon pk-toimialabarometrista. Metallirakenteita valmistavista yrityksistä n. 60 prosenttia ilmoitti vuoden 2003 kesällä toimittavansa vientiin tuotteitaan joko suoraan tai osana jonkin toisen kotimaisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Metalliyrityksille vienti on selvästi tavanomaisempaa kuin pk-yrityksillä keskimäärin. 4.2 Alan kansainvälinen kilpailukyky Suomessa työntekijöiden työvoimakustannukset tuntia kohti olivat vuonna 2004 Euroopan teollistuneiden maiden keskitasoa. Kaikkein korkeimmat työvoimakustannukset olivat Saksan läntisessä osassa, missä työtunti maksoi työnantajalle 30,77 euroa. Alan kovin kilpailu-uhka työvoimakustannusten osalta tullee itäeurooppalaisten valmistajien taholta. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi toimialalle olisi hyvä kehittää uusia tuotteita ja ylivoimainen henkilöstön osaaminen (oppiva organisaatio). Tuotantorakenteita, toimintatapoja, organisaatioita markkinointia ja johtamismenetelmiä on myös hyvä kehittää. Yrityksien on keskityttävä ydinosaamiseensa, jolloin toimitaan yhteistyöverkoissa (virtuaalitehtaat). Kokonaisläpimenoaikoja on lyhennettävä, on siirryttävä asiakasohjautuvaan tuotantoon ja asiakaskohtaisesti valmistettuihin tuotteisiin. Ympäristöasioihin on paneuduttava. T&k-panostuksia lisäämällä ja ottamalla käyttöön viimeisimmät suunnittelu- ja valmistusmenetelmät sekä automaatioastetta kohottamalla voidaan myös parantaa kilpailukykyä. Taulukko 17. Teknologiateollisuuden välittömät palkat (euroa/h) sosiaalikuluineen vuonna 2004 (Teknologiateollisuus) Saksa (läntinen) 28,65 29,19 30,77 Norja 30,60 30,27 30,52 Sveitsi 28,80 30,30 30,12 Tanska * 25,25 25,62 26,69 Alankomaat * 25,20 23,72 24,48 Suomi 21,36 22,48 23,62 Ruotsi 21,50 22,35 23,60 Iso-Britannia 21,00 21,10 21,87 Itävalta * 20,30 20,40 21,20 Italia 17,45 17,85 18,96 Ranska ** 17,25 18,20 18,38 Viro 3,95 * Ilman vuoro- ja ylityökorvauksia ** Ilman ylityökorvauksia Palkkakustannuksien vertailussa Suomi on sijoittunut Ruotsiin nähden hieman kalliimmalle tasolle. Taulukossa ovat myös Viron teollisuuden keskimääräiset palkkakustannukset, jotka ovat tällä hetkellä arvioiden mukaan n prosenttia Suomen teollisuuden palkkakuluista.

30 29 Saksan vähäistä alihankinnan käyttöä ei voi selittää palkkojen alhaisuudella. Kysymys on toimintakulttuurista, jossa muutos tapahtuu vaiheittain. Perinteisesti Saksassa tehdään itse tuotantoprosessin monet vaiheet. Kilpailutilanteen kiristymisen seurauksena on tapahtunut ja edelleen tapahtumassa alihankintatoiminnassa muutos. Muutosvaihe mahdollistaa päteville osajärjestelmä- ja komponenttitoimittajille pääsyn Saksan markkinoille, jos selkeää lisäarvoa kyetään erikoisosaamisella tarjoamaan. Pelkkä hintaetu ei riitä. Teknologia-, toiminta- ja markkinointiosaaminen korostuvat. On osattava lähestyä oikeaa asiakasta. Verrattaessa suomalaisen ja saksalaisen konepajayrityksen kilpailukykyä käytännön vientitilanteessa 96 totesimme työvoimakustannuksien olevan tuolloin samalla tasolla. Perusraaka-aineiden hinnoissa oli löydettävissä prosenttia kustannusetu saksalaiselle konepajalle. Kotimaan rajojen ulkopuolelle ulottuva hintavertailu kannattaa tehdä samoja raaka-aineita hankkivien yhteistyökumppaneiden kanssa, joilla on valmiit, globaalit hankintakanavat. Kansainvälisen projektiliiketoiminnan osa-alueita tulisi hoitaa riittävän kilpailukykyisesti. Projektiliiketoiminnassa tulisi luonnollisesti huomioida laatukysymykset, toiminnan tehokkuus, teknilliset ratkaisut ja loppuun asti viety palvelu. Teräshallien toimittajina suomalaiset ovat kansainvälisesti lähialueilla kilpailukyisiä. Hitsattujen palkkien valmistusmenetelmät antavat suomalaisille edelleen kilpailuedun. Asiakaslähtöisyys on itsestään selvyys asiakkaiden vaatiessa yhä kokonaisvaltaisempia toimituksia. Teräksen kasvava käyttö rakennusmateriaalina eri Euroopan maissa lisää kysyntää. Alalle uusia mahdollisuuksia tuo betoni- ja terästeollisuuden yhteistyö tuoden uusia tuotteita ja arkkitehtuurisia rakenneratkaisuja. Siltarakenteiden viennin painopiste on ollut Ruotsin markkinoilla. Tehokas tuotanto, projektiosaaminen, riittävä hinta/laatu-suhde ja markkinoiden samanlaisuus sekä läheisyys ovat riittäneet kilpailukeinoiksi paikallisia valmistajia vastaan. Markkinoilla on nähtävissä taantumista, koska uusia tiehankkeita ei suunnitella aikaisemmassa laajuudessa perusinfran riittävän kapasiteetin ja laajuuden vuoksi. Painopiste siirtynee yhä enemmän kunnossapidon puolelle. Siltarakenteille markkinoita löytyy myös muista Pohjoismaista. Ohutlevyteollisuuden vuosituotanto on miljardin verran ja se on ryhmittynyt Rautaruukin ympärille. Yritys on omistanut omistaa merkittävimmät profilointialan yritykset ja on ollut raaka-aineen toimittajana monopoliasemassa. Pienille yrityksille ala on vaikea, sillä perusinvestoinnit koneisiin ovat raskaat. Alan markkinointi kulkee tukkuliikkeiden kautta. Sesonkiluontoisuuden vuoksi alalla vallitsee ylikapasiteettitilanne ja koneiden käyttöasteet vaihtelevat rajusti. Suomessa kattojen patoutunut korjaustarve yllä pitää kattoprofiilien tasaista kysyntää myös tulevaisuudessa. Profiilien valmistus kohdemaissa kotimaisesta raaka-aineesta lisääntyy. Rannila Steel Oy:llä on omat jatkojalostusyksiköt Suomen ja Ruotsin lisäksi mm. Virossa, Puolassa, Venäjällä, Tshekissä, Ukrainassa, Liettuassa ja Slovakiassa. Toinen suuri valmistaja on

31 30 Weckman Oy. Muut profiileja valmistavat yritykset kpl ovat pienempiä, kuitenkin niin merkittäviä, että hintakilpailu alalla säilyy. Raaka-aineita tulee jonkin verran mm. Englannista ja Ruotsista painottuen sesonkihuippujen tasaamiseen raaka-ainehankinnoissa. Asiakkaat haluat yhä enemmän kokonaistoimituksia. Alan kärkiyrityksien niin koti- kuin ulkomaisissa toimituksissa on lisääntyvää kysyntää katon läpivientituotteilla, laadukkailla kiinnitystarvikkeilla, kattoikkunoilla ja teräsrunkorakenteilla sekä teräsrakennesuunnittelulla että asennuspalvelulla. Metallirakenteiden valmistusteknologia Itämeren ympäristön hitsattavien rakenteiden valmistajilla on käytössään samantasoinen teknologia. Samanaikaisesti kilpailijoillamme on saatavilla halvempi raaka-aine ja työvoima (Itä-Eurooppa). Jotta voimme parantaa kilpailukykyämme tulee automatisoinnin astetta edelleen nostaa: Railonseuranta (valokenno, induktiivinen tai kapasitiivinen) Automaattiset jigit Nosto/siirtokalusto Tehokas raaka-ainekäyttö suunnittelujärjestelmien automatisointi (CAD/CAM) Henkisen osaamisen merkitys, projektienhoito ja engineering sekä uudet tuoteratkaisut, korostuvat. ISO 9000:en mukaisen laatujärjestelmän rakentaminen alkaa yleensä päähankkijan osto-osaston vaatimuksesta. Ympäristösertifiointi ISO on myös kilpailuetu yrityksille. 4.3 Yritysyhteistyö ja kansainvälistyminen Metallirakenteita valmistavat yritykset voivat tuotantovälineiden kannalta helposti tehdä yhteistyötä ja käyttää hyväkseen toistensa kapasiteettia. Yhteistyötä tehdään suurten yritysten ehdoin. Nämä vastaavat projektien toteutuksesta ja pitävät hallussaan toimitusten tärkeimpien osien valmistamisen varmistaakseen toimituksen kannalta kriittisten osien varman toimituksen. Alihankintaa käyttää tai toimii itse alihankkijana prosenttia yrityksistä. Case-esimerkki: Voidaanko elektroniikkateollisuuden kansainvälistymismallia soveltaa myös Itä- Euroopan nousevilla rakennusmarkkinoilla? Elektroniikkateollisuuden globaalien kärkiyrityksien sopimusvalmistajille esitetään yhä voimakkaampia tarpeita perustaa valmistusyksiköitä kohdemarkkina-alueille, lähinnä

32 31 USA:han ja Kiinaan. Tällöin menestymiseen tarvitaan maailmanluokan tilaus- ja toimitusprosesseja sekä globaaleja asiakkaita menestyäkseen 2000-luvun kilpailutilanteessa. Pienen yrityksen on päätettävä haluaako jäädä paikalliseksi toimittajaksi vai riittävätkö kyvyt ja halut toimia globaalisti asiakkaan tehtaiden lähellä. Päätöksiä tehtäessä tulee arvioida yhden asiakkaan kokonaisvaltainen osuus yrityksen liiketoiminnoissa, joka ei mielellään saisi nousta 30 prosentin tasoa ylemmäksi. Kansainvälistyminen suuren suomalaisen, kansainvälisen asiakkaan rinnalla on riskeiltään hallittua ja suositeltava tapa käynnistää uudella markkinoilla aktiviteettejä. Markkinoille menevän yrityksen tulee panostaa myös uusien asiakkaiden hankkimiseen osoittaakseen omaa kilpailukykyään voidessaan myydä tuotteitaan myös nykyisten asiakkaidensa kilpailijoille. Luottamuksellisuus ja nykyinen liiketoiminta eivät häiriinny, taitavasti asiat hoitaen millään lailla. Pk-sektorilla on havaittavissa asian suhteen melko varovaisia otteita. Paras yhteistyötaho pyrittäessä kansainvälisille markkinoille voi olla suomalainen kilpailija. Kilpailijoiden välisestä yhteistyöstä hyvänä esimerkkinä käy oululainen hyvin menestynyt vientiyhtiö, jonka omistavat kaksi siltasuunnittelu- ja yksi maaperäsuunnittelutoimistoa. Yhteinen yhtiö tuo toiminnan kannalta tarpeellisia pelisääntöjä ja antaa yhden juridisen partnerin asiakkaan ja yritysryhmän välille. Asiakkaat Yhteisvientipäällikkö - markkinointi Projektipäällikkö - projektien hoito JÄRJESTELMÄTOIMITTAJA Suunnittelu Osajärjestelmätoimittaja Osatoimittaja Asennus Kuva 10. Järjestelmätoimittajan ja alihankkijan markkinointiyhteistyö Kuvan 10 mukainen yhteistyö kansainvälisten markkinoiden käynnistämisessä on yksi muoto, jota voidaan käyttää kansainvälistymisprosessissa. Yhtenä keskeisenä vaikeutena on kansainvälisien asiakkaiden erilainen projektienhoitokulttuuri, joka tulee huomioida resurssimielessä jo aloitusvaiheessa. Uusia mahdollisuuksia antaa suuryrityksien tarve