Metallirakenteiden valmistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metallirakenteiden valmistus"

Transkriptio

1 Metallirakenteiden valmistus

2 Metallirakenteiden valmistus Toimialaraportti 9/2007 Juha Elf

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2007 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Juha Elf Toimialapäällikkö Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Julkaisuaika Marraskuu 2007 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Metallirakenteiden valmistus Tiivistelmä Raportissa kuvataan metallirakenteiden valmistuksen nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Metallirakenteiden valmistuksen tuotanto kasvoi tasaisesti pidemmällä aikavälillä vuoteen 2002 asti. Metallituoteteollisuuden ja erityisesti elektroniikkateollisuuden puolella suhdannetaantuma hiljensi monet tehtaat vuosien aikana, mikä näkyi myös metallirakenteiden valmistuksen tuotannossa. Vuosien aikana metallirakenteiden puolella kapasiteetin käyttöasteet ja investoinnit olivat erittäin alhaisella tasolla. Viimeisen kolmen vuoden aikana alan yritysten koneiden ja laitteiden kapasiteetin käyttöasteet ovat nousseet, tilauskannat ovat kasvaneet ja investoinnit ovat kääntyneet nousuun. Suomessa metallirakenteiden valmistuksen bruttoarvo oli vuonna 2006 n. 2,0 mrd. euroa (nousua n. 14,8 %), mikä on n. 29,8 % metallituoteteollisuuden tuotannon bruttoarvosta. Suomessa metallirakenteiden valmistuksen tuotannosta menee vientiin n. 17,3 %. Vuonna 2006 metallirakenteiden valmistusalan yritysten viennin määrä nousi n. 354 milj. euroon (+8,8 %). Ala työllisti n henkilöä, missä on nousua 5,3 % vuoteen 2005 verrattuna. Ennakkotietojen mukaan vuonna 2006 metallirakenteiden valmistuksen käyttöomaisuusinvestoinnit olivat arviolta. n. 60,4 milj. euroa, mikä on n. 3,0 % tuotannon bruttoarvosta. Vuonna 2007 metallirakenteiden valmistuksessa tuotannon kapasiteetista oli vajaakäytössä 29 %, kun vastaava luku vuonna esim. vuonna 2004 oli 50 %. Vuoden 2004 loppupuoliskon jälkeen metallirakenteiden valmistuksen kehitys on ollut suotuisa ja alan tuotanto on ollut kasvussa myös kuluvana vuonna. Suomessa metallituoteteollisuuden tuotannon odotetaan edelleen kasvavan vuonna 2008, mutta hieman hitaampana kuin vuonna Vuonna 2008 kasvun odotetaan olevan arviolta 4 6 prosenttia. Myös viennin odotetaan kasvavan samaa kokoluokkaa. Teollisuudessa on tapahtumassa ja on jo osin tapahtunutkin rakenteellinen muutos, jossa päähankkijat ovat luopuneet mm. komponenttivalmistuksesta. Samalla ne keskittyvät brandin rakentamiseen, asiakashallintaan ja toimitusverkon kehittämiseen ja ohjaamiseen. Päähankkijoiden ulkoistaessa toimintaansa alan pk-yritykset ovat joutuneet enemmän vastaamaan päähankkijoilta saamiinsa tuotannollisiin haasteisiin. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Koneteollisuus, laivanrakennusteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja päähankkijoiden investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Alan yritykset joutuvat kiinnittämään huomiota myös ammattitaitoisen työvoiman saantiin. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen puh. (09) Asiasanat Metallituotteet, metallirakenteet, metallirakenteiden valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 69 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan tilanne Toimialan rakenne Toimipaikat ja henkilöstö Yrityskanta ja alan suurimmat yritykset suomessa Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Asiakastoimialat Vienti ja tuonti Tilanne keskeisissä eu-maissa Tuotanto ja tuotantomenetelmät Raaka-ainetoimittajat, tuotanto ja markkina-alueet Alan kansainvälinen kilpailukyky Yritysyhteistyö ja kansainvälistyminen Projektiliiketoiminnan tulevaisuuden näkymiä Vaihtoehtoiset toimintatavat kansainvälistyä Investoinnit,tuotekehitys ja kapasiteettitilanne Investoinnit Tuotekehitys ja innovaatiot Kapasiteettitilannne Taloudellinen tilanne Talous Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Tulevaisuudennäkymät toimialalla Yhtenvetoanalyysi (SWOT) Liitteet Lähteet Liite Kansainvälistymiskatsaus... 60

7

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pkyritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain päivitettävä sarja käsittää kuusi päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka ja muoviteollisuus, puutuoteteollisuus ja matkailu- sekä palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa Toimialaraporttien internet-sivuilla osoitteessa Toimialaraportin keskeiset tilastotiedot ovat saatavissa nykyisin valmiina kuvina, jotka myös päivittyvät automaattisesti Toimiala Online -tietopalvelun kautta. Tilastokuvat löytyvät asianomaisen toimialaraportin kohdalta. Tämä toimialaraportti käsittelee metallirakenteiden valmistuksen (TOL 281) nykytilannetta ja kehitysnäkymiä. Tämän raportin laatimisessa on käytetty uusinta käytettävissä olevaa tietoa, joka perustuu viimeisimpiin lähdeaineistoihin, julkaisuihin, julkaistuihin tutkimuksiin sekä alan asiantuntijoiden haastatteluihin. Maailmantalouden vaikutuksia Maailmantalouden kasvu on ollut viime vuosina poikkeuksellisen vahvaa, mikä on osaltaan vaikuttanut myös Suomen metallituote- ja kone- ja laiteteollisuuden tuotannon kasvuun. Yleisesti maailmantalouden vahvan kasvun arvioidaan edelleen jatkuvan vuonna 2008, mutta hieman heikompana kuin vuonna Talouden kasvu on ollut voimakkainta Aasiassa, jossa talouden odotetaan edelleen kasvavan muita talousalueita nopeammin. Erityisesti Kiina, Intia ja useat pienemmät Aasian maat ovat lisänneet investointejaan ja teollisuustuotantoaan. Näiden maiden talouskasvu jatkuu edelleen vahvana. Myös Venäjä on lisännyt teollisuustuotantoaan ja aineellisia investointeja. Venäjän talous hyötyy myös korkeasta energianhinnasta. USAn talouden mahdollinen epäsuotuisa kehittyminen voi heikentää yleisesti talouden kasvua myös muualla maailmassa. EU-alueella talouskasvun odotetaan hieman hidastuvan. Maailmantalouden suotuisaa kehittymistä voi haitata mm. korkealla pysyttelevä öljyn hinta. Metallialan yritysten toimintaan on viime vuosian ollut vaikuttamassa myös metalliraaka-aineiden korkealla pysyttelevä hintataso, mikä on osaltaan ollut nostamassa myös alan yritysten liikevaihtoa. Metallituoteteollisuuden ja metallirakennevalmistuksen kehitys vuosina Kuluvana vuonna 2007 metallituoteteollisuuden tuotannon kasvun arvioidaan olevan 6 8 prosentin luokkaa. Tuotannon ja viennin arvioidaan edelleen kasvavan vuonna 2008, mutta hieman maltillisemmin kuin aikaisemmin. Suhdanne-ennusteissa vuoden 2008 metallituoteteollisuuden tuotannon arvioidaan edelleen nousevan 4 6 prosenttia vuoteen 2007 verrattuna, myös viennin arvioidaan nousevan 5 6 prosenttia verran. Vuonna 2009 sekä tuotannon että viennin kasvuvauhdin odotetaan edelleen hieman laantuvan. Suomessa metallituotteiden tuotannosta menee vientiin pieni osa. Alan yritysten koneiden ja laittei-

9 8 den kapasiteetin käyttöasteet ovat viimeisien vuosien aikana nousseet ja investoinnit ovat kääntyvät hienoiseen nousuun. Viimeisien vuosien aikana alan yritysten liikevaihtoa ovat kasvattaneet myös metalliraaka-aineiden korkea hintataso. Viimeisimmässä PK-yritysbarometrikyselyssä metallituoteteollisuuden alan yrityksistä 61 prosenttia arvioi liikevaihtonsa paranevan seuraavan vuoden aikana. Vastaavasti metallirakenteiden valmistusalan yrityksistä 58 prosenttia arvioi liikevaihtonsa paranevan seuraavan vuoden aikana. Metallituoteteollisuus on hyvin riippuvainen kotimaisen kysynnän kehityksestä. Kone- ja laiteteollisuus ja rakentaminen ovat metallituotteiden tärkeitä jatkojalostajia ja investoinnit näillä aloilla vaikuttavatkin suoraan metallituotteiden tuotannon kasvuun. Myös elektroniikkateollisuus on yksi tärkeä metallituoteteollisuuden asiakasryhmä. Elektroniikkateollisuuden suhdannetaantuma hiljensi monet tehtaat vuosien aikana, mikä näkyi myös metallituoteteollisuuden puolella. Kone- ja laiteteollisuuden, laivanrakennus- ja rakennusteollisuuden hyvät tilauskannat ovat heijastuneet myös metallirakenteiden valmistuksen toimialan yritysten tilauskantoihin. Kone- ja laiteteollisuuden tilauskannat ovat erittäin hyvällä tasolla ja koneiden valmistuksen tuotannon arvioidaan kasvavan vuonna 2007 n. 10 %:n luokkaa ja kasvun odotetaan jatkuvan, mutta hidastuvan n. 7 %:iin vuoden 2008 aikana. Syyskuun 2007 lopussa kone- ja metallituoteteollisuuden tilauskannat olivat ennätystasolla ollen euromääräisesti 22 prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella kone- ja metalliteollisuudenyritysten liikevaihdon arvioidaan olevan loppuvuonna suurempi kuin viime vuonna samaan aikaan. Hyvät tilauskannat mahdollistavat alan myönteisen kehityksen niin liikevaihdon kuin henkilöstömäärän suhteen ainakin alkuvuodelle Rakennusteollisuuden suhdanne-ennusteissa kotimaan rakentamisen määrä kasvaa vuonna 2007 arvioiden mukaan n. 5 prosenttia ja vuonna 2008 kasvu hidastuu n. 3 prosenttiin. Merkittävin kasvu on liike- ja toimistorakentamisen sektorilla, kuten myös teollisuus- ja varastorakentamisessa. Teräsrakenneteollisuuden päätuotteita ovat runkorakenteet ja ohutlevy sekä niistä valmistetut jatkojalosteet, esimerkiksi vesikatteet ja julkisivuelementit. Teräsrakennetuotteiden tuotannon odotetaan edelleen hieman kasvavan. Myös teräsrakenteiden runkorakenteiden viennin odotetaan kasvavan jonkin verran. Osaava henkilöstö ja järjestelmätoimittajuus edelleen vahvistumassa Alan keskeisimpiä mahdollisuuksia on luoda ylivoimainen kilpailukyky järjestämällä motivoituneille henkilöille yrityksien toimesta läpi elämän jatkuva kokemusperäinen oppiminen. Tällöin panostuksia tulee lisätä erityisesti tuotekehitykseen sekä projektiliiketoiminnan ja yrityksen kokonaisvaltaisten suunnitteluprosessien hallintaan ja informaatiojärjestelmien kehittämiseen. Keskeinen teema on myös järjestelmätoimittajien lisääntyvä tarve ja kärkiyritysvetoinen kansainvälistyminen. Kärkiyritykset (=päähankkijat) ovat ulkoistaneet ja ulkoistavat parhaillaan tuotantoaan ja hakevat uusia järjestelmä- ja osajärjestelmätoimittajia. Järjestelmätoimittajan rooli lisää pk-sektorilla yhteistyön tarvetta. Tällöin yritykset yh-

10 9 distävät vahvuutensa, eivätkä eriytä niitä. Se edellyttää luottamusta ja tiedonkulun läpinäkyvyyttä, tuotteiden ja toimintojen standardisointia sekä vahvaa osaamista molemmin puolin. Kasvavana uhkana on alemman jalostusasteen tuotannon siirtyminen suoraan tai päähankkijoiden alihankintojen kautta pois Suomesta halvemman työvoiman maihin (Itä-Eurooppa) ja lähelle markkinoita. Logistinen sijainti ja Suomen lähialueiden kasvavat rakennusmarkkinat johtanevat uusiin liittoutumiin kansainvälisen kilpailukyvyn varmistamiseksi. Suuret kansainväliset yritykset tulevat mukaan Suomen markkinoille yritysostojen kautta kiristäen kilpailua. Alan kasvu ja tuotantotekniikan kehittyminen asettavat vaatimuksia sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden lisäkoulutukseen. Koulutussektorin ja metalliteollisuuden tulee tehostaa kampanjointiaan alan vetovoiman parantamiseksi ja nuorten mielenkiinnon lisäämiseksi alan työpaikkoja kohtaan. Metallirakenteiden valmistus käsittää metallipohjaisia osia, rakenteita tai kokonaisuuksia, joita ei voida käsitellä koneina, laitteina tai kulkuneuvoina. Toimialan keskeisinä vahvuuksina voidaan pitää kustannustehokasta ja laadukasta toimintaa sekä korkeaa tuotantoteknologian keskimääräistä tasoa. Parantaakseen kilpailukykyään pk-sektorin metallirakennevalmistajien tulee kehittää projektiliiketoiminnan eri osa-alueita, markkinointia ja yritysten välistä yhteistyötä sekä lisätä tuotekehitystoimintaa. Ala tarvitsee nopeasti uusia järjestelmätoimittajia. Työvoimapula (hitsaus, koneistus) ja perusraaka-aineiden vaihtoehtoisten hankintakanavien vähäisyys hidastavat alan kehitystä. Liikkeenjohtamistaidot, jatkuva yrityssuunnitteluprosessi ja sitä tukevien informaatiojärjestelmien merkitys korostuvat tulevaisuudessa. Koko henkilöstön toimintakyky kansainvälisessä ympäristössä on haaste vientiin aikoville yrityksille. Tuotekehityspanostuksia tulee lisätä asiakasaloilla, joissa kysyntä ja kasvunäkymät ovat huomattavat. Uusia tuoteratkaisuja tulee kehittää kasvualoille. Uusia mahdollisuuksia antavat elektroniikkateollisuuden rinnalla ympäristö- ja energia-ala sekä lähialueiden rakennussektori. Tuotekehitystoiminnan haasteena on laaja alihankintatoiminta, jossa kehitys tapahtuu usein päähankkijoiden ehdoilla. Toimialan eri yrityksien liiketoiminnat ovat hyvin heterogeenista. Raportin toivotaan antavan omalta osaltaan uusia ja täydentäviä tietoja sekä näkemyksiä niin metallirakenteita valmistaville yrityksille kuin muillekin toimialasta kiinnostuneille. Pyrkimyksenä on ollut esittää kokemuksia, näkemyksiä ja johtopäätöksiä, joiden toivotaan herättävän uusia ajatuksia nykyisten ja uusien vaihtoehtoisten toimintatapojen ja päämäärien analysointiin. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia niitä henkilöitä, jotka ovat auttaneet tämän raportin toteuttamisessa. Erityiset kiitokset eri yritysten ja järjestöjen edustajille, joiden asiantuntemus on huomattavasti edesauttanut tämän raportin laatimisessa. Raportin liitteenä on myös FinPron kansainvälistymiskatsaus teräsrakentamisen tilanteesta Saksassa. Oulussa marraskuussa 2007 Juha Elf

11 10 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan tilanne Ennakkotietojen mukaan Suomen metalli-, elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo (TOL 27-35) oli vuonna 2006 n. 61,9 mrd. euroa (n. +15 %), josta vientiin meni n. 44,5 mrd. euroa (n %). Tuotannon bruttoarvosta elektroniikka- ja sähköteollisuuden (TOL 30 33) osuus oli n. 26,0 mrd. euroa, kone- ja metallituoteteollisuuden (TOL 28, 29, 34, 35) 25,7 mrd. euroa ja metallien jalostuksen (TOL 27) n. 10,1 mrd. euroa. Yhteensä toimialat (TOL 27 35) työllistivät vuonna 2006 n henkilöä. Vuonna 2006 metallituoteteollisuuden (metallituotteet TOL 28) tuotannon bruttoarvo oli ennakkoarvioiden mukaan n. 6,84 mrd. euroa (+15,9 %), josta metallirakenteiden valmistuksen (TOL 281) osuus on n. 2,04 mrd. euroa (+14,8 %). Vuonna 2006 metallituoteteollisuudessa työskenteli yhteensä n henkilöä, joista metallirakenteiden puolella henkilöä. Kuva 1. Metallirakenneteollisuuden ja pääasiakastoimialojen kehitys 2000 = 100 tuotannon volyymi-indeksi, / TOL 34 TOL 281 TOL 29 TOL 35 Lähde: Tilastokeskus TOL 281 Metallirakenteiden valmistus TOL 29 Koneiden ja laitteiden valmistus TOL 34 Autojen ja peräneuvojen valmistus TOL 35 Muu kulkuneuvojen valmistus

12 11 Kone- ja metallituoteteollisuus ohitti 90-luvun alun lamaa edeltäneen tason vuonna 1995, jonka jälkeen kasvu jatkui vahvana vuoteen 2001 asti. Vuoden 2001 aikana kone- ja metalliteollisuuden kasvu pysähtyi ja toimialalla oli havaittavissa selkeää taantumaa vuosien 2002 ja 2004 aikana. Vuoden 2004 jälkeen metalliteollisuuden volyymi-indeksit ovat kauttaaltaan selkeästi parantuneet. Metallirakenteiden valmistuksen osalta kehitys on ollut suotuisa vuoden 2004 loppupuoliskolta lähtien ja suotuisa kehitys on jatkunut edelleen vuoden 2007 aikana. Kasvuennusteita arvioitaessa tulee huomioida alan keskeisimpien asiakastoimialojen (rakentaminen pk- ja suurteollisuudessa, kone- ja laitevalmistajien investoinnit sekä laivan rakennusteollisuuden tilanne) yhtäaikainen kehitys. Metallirakenteiden valmistuksen toimialan kehitystä arvioitaessa kannattaa huomioida tuotannon volyymi-indeksin lisäksi myös alan liikevaihdon kehittyminen. Viime vuosina liikevaihdon rajuun kasvuun on ollut toimialan hyvän suhdannekehityksen lisäksi ollut vaikuttamassa myös raaka-aineiden hintojen voimakas nousu vuoden 2004 jälkeen. Kuvassa 2 on metallirakenteiden liikevaihdon kehitysindeksi vuosina /2007. Kuva 2. Metallituoteteollisuuden alatoimialojen TOL 28 liikevaihdon kehityksen indeksi, / Metallirakenteiden valmistus 2851 Metallin pintakäsittely ja karkaisu 2852 Metallin mekaaninen työstö Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus Vuoden 2006 aikana metallirakenteiden valmistuksen tuotannon bruttoarvo on kohonnut edelleen 2,04 mrd. euroon (n. +15 %) vuoden 2006 aikana. Myös alan yritysten kokonaisvienti lisääntynyt 354 milj. euroon (n. +9 %). Ks. kuva 3. Vuosien 2006 ja 2007 hyvien tilauskantojen perusteella on syytä olettaa, että tuotannon myönteinen kehitys on jatkunut Toimialan myönteistä kehittymistä on edistänyt erityisesti alan tärkeimyös loppuvuonna 2007 ja tulee jatkumaan myös lähitulevaisuudessa vuoden 2008 aikana. mpien asiakastoimialojen, kuten kone- ja laite-, laivanrakennus- ja rakennusteollisuuden hyvä yleinen suhdannetilanne.

13 12 Myös alan toimipaikkojen ja työpaikkojen määrät ovat lisääntyneet viime vuosien aikana. Ks. kuvat 4 ja 5. Kuva 3. Metallituotteiden TOL 28 ja metallirakenteiden valmistuksen TOL 281 tuotannon, viennin ja tuonnin kehitys Milj Tuonti Vienti Tuotanto Metallituotteet Metallirakenteet Lähde: Tilastokeskus/Tullihallitus Kuva 4. Metallituotteiden TOL 28 ja metallirakenteiden valmistuksen TOL 281 toimipaikkojen määrän kehitys Toimipaikat Metallituotteet Metallirakenteet Lähde: Tilastokeskus

14 13 Kuva 5. Metallituotteiden TOL 28 ja metallirakenteiden valmistuksen TOL 281 henkilöstömäärän kehitys Henkilöstö Metallituotteet Metallirakenteet Lähde: Tilastokeskus Vuoden 2007 pk-yritysbarometrikyselyssä metallituoteteollisuuden alan yrityksistä 36 % arvioi yrityksensä henkilöstömäärän lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Vastaavasti metallirakenteiden valmistuksen alan yrityksistä 37 % ilmoitti yrityksensä henkilöstömäärän lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Metallituoteteollisuuden alan yrityksistä ainoastaan 1 % arvioi henkilöstömäärän vähenevän seuraavan vuoden aikana. Metallirakenteiden valmistusalan yrityksistä osalta 3 % yrityksistä arvioi henkilöstömäärän vähenevän. Metallituoteteollisuusalan merkittäviä työllistäjiä joko suoraan tai välillisesti ovat mm. kone- ja laiteteollisuus, rakennusteollisuus ja laivateollisuus. Viimeisen vuosikymmenen aikana Nokia ja siihen läheisesti sidoksissa olevat yritykset ovat työllistäneet alaa merkittävillä teollisuusinvestointi kohteillaan lähinnä kasvukeskuksissa. Tosin elektroniikka-alan investoinnit ovat viime vuosina vähentyneet. On myös huomioitava Outokummun Tornion tehtaiden erittäin mittavat laajennusinvestoinnit. Hanke on työllistänyt merkittävältä osalta pohjoissuomalaisia konepajoja. Metallituoteteollisuudessa metallirakenteiden valmistus ja metallin työstö ovat suhteellisesti merkittävimmät metallituoteryhmät eri tunnusluvuilla mitattuna eli yhteensä noin 65 % koko metallituoteteollisuuden bruttotuotannosta. Metallirakenteiden valmistajat on noussut alatoimiryhmistä merkittävimmäksi viejäksi. Osasyynä tähän on rakennusteollisuuden hyvä suhdannekehitys Suomen lähialueilla. Metallien takominen ja työstö (TOL 284 5) tekee alihankintatöitä lähinnä kone-, laite- ja kulkuneuvoteollisuuteen sekä muille metallituotevalmistajille. Taulukossa 1 on eräitä toimialan keskeisiä tunnuslukuja vuodelta 2006.

15 14 Taulukko 1. Eräitä toimialan (TOL 28) keskeisiä tunnuslukuja vuonna 2006 Määrä Muutos TOL 28 Metallituotteiden valmistus yhteensä Henkilöstö ,0 % Vienti 1149 meuroa -12,6 % Tuotannon bruttoarvo 6846 meuroa 15,9 % Tuotannon jalostusarvo 2499 meuroa 10,8 % TOL 281 Metallirakenteiden valmistus Henkilöstö ,3 % Vienti 354 meuroa 8,8 % Tuotannon bruttoarvo 2043 meuroa 14,8 % Tuotannon jalostusarvo 712 meuroa 19,5 % TOL 282 Metallisäiliöiden lämmityskattiloiden, -patterien ja kuumavesivaraajien valmistus Henkilöstö ,2 % Vienti 78 meuroa 1,9 % Tuotannon bruttoarvo 238 meuroa 1,2 % Tuotannon jalostusarvo 85 meuroa 6,2 % 283 Höyrykattiloiden valmistus Henkilöstö ,6 % Vienti 274 meuroa -19,4 % Tuotannon bruttoarvo 770 meuroa 21,1 % Tuotannon jalostusarvo 223 meuroa -3,6 % Metallin takominen, työstö jne. Henkilöstö ,2 % Vienti 143 meuroa -32,8 % Tuotannon bruttoarvo 2462 meuroa 18,4 % Tuotannon jalostusarvo 950 meuroa 11,9 % 286 Ruokailuvälin., työkalujen jne. valmistus Henkilöstö ,2 % Vienti 135 meuroa -1,1 % Tuotannon bruttoarvo 401 meuroa 7,4 % Tuotannon jalostusarvo 206 meuroa 1,1 % 287 Muu metallituotteiden valmistus Henkilöstö ,2 % Vienti 165 meuroa -25,9 % Tuotannon bruttoarvo 930 meuroa 16,1 % Tuotannon jalostusarvo 322 meuroa 9,3 % Lähde: Tilastokeskus

16 15 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimipaikat ja henkilöstö Vuoden 2005 aikana yrityskoko jatkoi nousuaan mitattuna toimipaikkakohtaisella liikevaihdolla. Vuonna 2005 toimipaikkakohtainen liikevaihto oli 1,26 meuroa (1,22 meuroa vuonna 2002, 1,18 meuroa vuonna 2003 ja 1,23 meuroa vuonna 2004). Myös työntekijäkohtainen liikevaihto on kasvanut edelleen vuoden 2005 aikana. Vuonna 2005 työntekijäkohtainen liikevaihto oli euroa/työntekijä, kun vastaava luku vuonna 2004 oli euroa/työntekijä. Viimeaikaisen kehityksen perusteella yritysten toimipaikkakohtaiset liikevaihdot ja työntekijäkohtainen liikevaihto ovat oletettavasti jatkaneet nousuaan myös vuosina 2006 ja Liikevaihtolukuja vertailtaessa kannattaa huomioida myös metallin raaka-ainehintojen nousun vuoden 2004 jälkeen, jolla on merkittävä painoarvo alan yritysten liikevaihdon muodostumiseen. Toimipaikkakohtaisten liikevaihtojen kasvaminen parantaa alan yritysten kilpailukykyä. Keskisuurten yritysten joukon olisi hyvä kasvaa, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota eri kehitysprojekteissa. Pienten yritysten mahdollisuudet tasavertaiseen toiminnan kehittämiseen päähankkijoiden kanssa on resurssien rajallisuuden vuoksi monesti ylivoimainen ponnistus. Yritysten keskikoon tulisikin kasvaa, jotta yritykset voisivat vastata päähankkijoiden tuote- ja kehittämistarpeisiin. Taulukko 2. Metallirakenteiden valmistajat (TOL 281) koko maassa 2005 Henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja 2003 Toimipaikkoja 2004 Toimipaikkoja 2005 Henkilöstö Liikevaihto 1000 Henkilöstö/ toimipaikka Liikevaihto/ Liikevaihto/ toimipaikka henkilö Yhteensä , ,0 tietoja ei ole tietosuojan vuoksi käytettävissä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri Suuri pienten yritysten joukko on tärkeä työllistäjä. Suurempi kokoluokka (henkilöstöä yli 50) on lisääntynyt lukumääräisesti kolmella yrityksellä vuoteen 2003 verrattuna ja neljällä verrattuna vuoteen Suurempaan kokoluokkaan on toivottavaa saada lisää yrityksiä, joten viimeaikainen kehitys on ollut myös sen suhteen suotuisa. Ala tarvitsee uusia projektiliiketoimintoja hallitsevia järjestelmä- ja komponenttitoimittajia, ks. luku 4. Suuret yritykset suurenevat ja huolehtivat volyymituotteista. Pidemmällä tähtäimellä pienille,

17 16 erikoistuneille ja korkean osaamisen, yrityksille jää riittävästi tilaa toimia, kasvaa ja kehittyä kannattavasti. Taulukko 3. Toimialan 281 yritykset TE-keskuksittain TE-keskus Toimipaikkoja Henkilöstön lkm. (toimip.) Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri

18 Yrityskanta ja suurimmat yritykset Suomessa Seuraavassa taulukossa on luetteloitu Suomen suurimmat yritykset metallirakenteiden toimialalta 2811 vuonna Taulukko 4. Toimialan TOL 2811 suurimpia yrityksiä vuonna 2006 Yritys Kotikunta Toimipaikkojen lukumäärä Henkilöstö Liikevaihto milj. euroa NORDIC ALUMINIUM OYJ KIRKKONUMMI yli 2,0 METALLISET OY HEINÄVESI yli 2,0 Aker Yards Cabins Oy PIIKKIÖ 240 yli 2,0 PEIKKO FINLAND OY LAHTI 228 yli 2,0 PARMARINE OY FORSSA yli 2,0 HUURRE FINLAND OY TAMPERE 206 yli 2,0 WECKMAN STEEL OY VIERUMÄKI yli 2,0 NORMEK OY VANTAA yli 2,0 TERÄSELEMENTTI OY LEMPÄÄLÄ yli 2,0 MIILUKANGAS KY RAAHE yli 2,0 CELSA STEEL SERVICE OY ÅMINNEFORS 119 yli 2,0 CONSTRUCTOR FINLAND OY LOHJA 119 yli 2,0 BEST-HALL OY KÄLVIÄ yli 2,0 ASLEMETALS OY KAARO 99 1,0-2,0 OY LAUTEX AB NUMMELA ,0-2,0 PLANNJA OY AB JOUTSENO 72 yli 2,0 HERMETEL OY ORIMATTILA 69 1,0-2,0 SBA INTERIOR OY MUSTIO 68 1,0-2,0 ETS-LINDGREN OY EURA 64 1,0-2,0 MAMETEK OY KAARINA 59 yli 2,0 Lähde: Tilastokeskus Teollisuuden komponentti ja ohutlevyvalmistajat erottuvat selvästi teräsrakennevalmistajien joukosta, sillä ohutlevytuotteiden valmistajien liikevaihdossa materiaalin osuus on lähes kaksinkertainen muihin teräsrakennetuotantolaitoksiin verrattuna. Viimeisien vuosien aikana useat alan yritykset ovat tehostaneet ja keskittyneet joko volyymituotteisiin tai ovat erikoistuneet pieniin kappalesarjoihin. Panostusta tuotekehitykseen lisätään kehittämällä räätälöityjä ja ympäristö ystävällisiä ratkaisuja. Tuotekehityksestä haetaan kilpailuetua itäeurooppalaisten ja Kauko-Idän teräsrakennevalmistajia vastaan. Nordic Aluminium Oyj on Euroopan johtava kosketinkiskovalmistaja, merkittävä alumiinisten kaapelitietuotteiden valmistaja sekä pitkälle jalostettujen alumiinikomponenttien ja profiilien valmistaja. Vuonna 2006 yrityksen liikevaihto oli 96,6 milj. euroa ja hen-

19 18 kilökuntaa oli n. 300 henkilöä. Viennin ja ulkomaantoimitusten osuus oli n. 39,1 % ja tärkeimmät vientimarkkinat ovat Länsi-Eurooppa, Pohjoismaat, Venäjä ja Pohjois-Amerikka. Metalliset Oy kuuluu Metalliset Gruop konserniin. Metalliset Oy on teollisuuden komponenttien ja moduulien kokonaistoimittaja. Tuotantoon kuuluu mm. levy- ja koneistuskomponentit ja kokoonpanot. Tuotantoon kuuluvat myös märkä- ja jauhemaalaus, sähkösinkitys, tinaus ja nikkelöinti. Vuonna 2006 Metalliset Oy:n liikevaihto oli n. 45,5 milj. euroa. Aker Yards Cabin Oy on erikoistunut moduulihyttien ja -kylpyhuoneiden sekä hyttialueiden rakentamiseen risteilijöihin ja muihin matkustajalaivoihin. Peikko Finland Oy kuuluu Peikko Group konserniin. Peikko Finland Oy on betonirakentamisen kiinnitysosien valmistamiseen erikoistunut yritys, jonka tuotanto ulottuu betoni- ja teräsrunkojen liitoksista kone- ja laiteperustuksiin. Peikko Group konsernin myynnin volyymiksi on arvioitu vuonna 2007 n. 90 milj. EUR ja konsernin henkilöstömäärä on yli 600 työntekijää. Parmarine Oy on erikoistunut valmistamaan mm. kylpyhuone-elementtejä, hyttejä ja palo-ovia laivateollisuudelle sekä kylpyhuone-elementtejä rakennuksiin. Yrityksen liikevaihto vuonna 2007 on arviolta 37 milj. euroa ja yrityksen työntekijämäärä on noussut n. 270 henkilöön. Huurre Finland Oy on kylmäalan asiantuntijayritys, joka kuuluu kansainväliseen Huurre Group -konserniin. Yritys tarjoaa yritysten tarpeisiin räätälöityjä kylmätiloja, jäähdytyspalveluja sekä huolto- ja korjauspalveluja. Yrityksen tuotteet vaihtelevat yksittäisestä tuotteesta kylmäkokonaisuuksiin, jotka sisältävät elementit, suunnittelun ja projektinhoidon, asennuksen ja huoltosopimuksen. Yrityksen pääasiakkaita ovat elintarviketeollisuus, päivittäistavarakauppa, logistiikkakeskukset, rakennusurakoitsijat ja kiinteistönhuolto, julkinen sektori ja laivanrakennusteollisuus. Yhtiön vuodelle 2007 budjetoitu liikevaihto on 35 milj. euroa. Weckman Steel Oy on erikoistunut teräsohutlevytuotteiden sekä teräshallien ja traktorinperävaunujen valmistamiseen. Weckman Steel oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat mm. kattojen muotolevyt, erilaiset kattorakentamisessa tarvittavat kattotarvikkeet, poimulevyt seiniin ja kattoihin, kantavat ja ovilevyt. Normek Oy tarjoaa teräksisen kokonaisuuden rakennushankkeisiin alkaen teräsrungosta aina erilaisiin julkisivuratkaisuihin. Yritys toteuttaa asiakkailleen mm. teollisuusrakennusten runkourakoita, toimisto-, liike- ja urheilurakennushankkeiden teräsrunkourakoita. Lisäksi yritys toteuttaa asiakkailleen teräsrakenneurakoita Skandinaviassa, Saksassa, Venäjällä, Baltian maissa jne. Teräksiset sillat-yksikkö toteuttaa siltojen teräsurakoita Suomen ja Skandinavian markkinoilla. Yrityksen tuotteisiin kuuluvat niin lasi-alumiini-

20 19 julkisivujärjestelmät, lasi-teräsjulkisivujärjestelmät, lasikatteet ja -katokset ja termorankajärjestelmään perustuvat keveät ulkoseinäelementti-tuotteet. Teräselementti Oy on erikoistunut rakennusten teräsrunkoihin, liike- ja toimistorakennusten julkisivuihin sekä halleihin. Yhtiön keskeiset markkina-alueet ovat Pohjoismaat, muut Itämeren ympärysvaltiot sekä Venäjä. Yhtiön liikevaihto vuonna 2006 oli 33,2 milj. euroa. Miilukangas Ky on konepaja- ja rakennustoimintaa sekä putkipinnoitusta ja karkaisua harjoittava konserni. Konepajatoiminnasta vastaa Miilukangas Ky, rakennustoiminnasta ja putkipinnoituksesta Rakennus Miilukangas Oy sekä karkaisutoiminnasta. Konsernin liikevaihto vuonna 2006 oli n. 34 milj. euroa. Henkilöstömäärä on n Taulukko 5. maassa Metallirakenteiden valmistuksen (TOL 281) yritysten määrän kehitys koko Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit Henkilöstön lkm (yritysrek.) Liikevaihto 1000 (yritysrek.) Yritysten lukumäärä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus, toimipaikkarekisteri Vuoden 2005 aikana alan yritysten määrä on edelleen kasvanut edellisiin vuosiin verrattuna. Vuosien 2006 ja 2007 aikana yritysten ja työpaikkojen määrän kasvun voidaan olettaa jatkuneen viimeaikaisen myönteisen kehityksen perusteella. Myös alan konkurssien määrä ja konkurssi riski on laskenut. Syyskuussa 2007 alan konkurssiriski oli 1,2 %, kun vastaavaa luku oli esim. vuotta aikaisemmin syyskuussa 1,6 % ja kolme vuotta aikaisemmin syyskuussa 2004 konkurssiriski oli 2,0 %. Vuosien 2005 ja 2006 aikana aloittaneiden yritysten määrä on noussut huomattavasti aikaisempiin vuosiin nähden. Uusia yrityksiä syntyy lähinnä automatisoituun levynkäsittelyyn ja hitsaustyöhön, CNC-työstöön, järjestelmäkokoonpanoon sekä pinnoitusalalle. Päähankkijoiden edelleen ulkoistaessa toimintojaan ja keskittyessään ydinosaamiseensa monen uuden yrityksen alkuvaiheeseen peruskuorman antaa entinen työnantaja.

Metallirakenteiden valmistus

Metallirakenteiden valmistus Toimialaraporttisarja Metallirakenteiden valmistus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Metallirakenteiden valmistus Toimialaraportti 8/2005 Juha Elf Julkaisusarjan nimi ja tunnus

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Kasvua kehittyviltä markkinoilta fokus kannattavuuden ja kassavirran parantamisessa

Kasvua kehittyviltä markkinoilta fokus kannattavuuden ja kassavirran parantamisessa Kasvua kehittyviltä markkinoilta fokus kannattavuuden ja kassavirran parantamisessa Markku Honkasalo, talous- ja rahoitusjohtaja, Rautaruukki Oyj Pörssisäätiön Pörssi-ilta Tampere 8.3.2012 Sisältö Ruukki

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 4/2015. Kehittyvät maat ovat riski Euroopan elpymiselle s. 3

Tilanne ja näkymät 4/2015. Kehittyvät maat ovat riski Euroopan elpymiselle s. 3 Tilanne ja näkymät 4/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Kehittyvät

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006

LEMMINKÄINEN-KONSERNI. Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 LEMMINKÄINEN-KONSERNI Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 Osavuosikatsaus 1-6 / 2006: Tulos parani selvästi Liikevaihto oli 731,2 milj. euroa (655,5) - josta kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 29,8 %

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007

Johtamiskoulutuksen tarve. Simo Halonen 4.10.2007 Johtamiskoulutuksen tarve Simo Halonen 4.10.2007 Sisältö Teknologiateollisuus ja Salon Konepaja Oy Johtamisosaamisen tarve Johtamisen erityishaasteita Suomessa Ammattikorkeakoulutuksen haasteita Päätoimialat

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki.

Ruukki tänään. Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama. Sakari Tamminen. 14.11.2007 www.ruukki. Ruukki tänään Rautaruukki Oyj Sakari Tamminen, President & CEO Sijoitus Invest 2007, Wanha Satama 14.11.2007 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki tänään Liikevaihto vuonna 2006: 3,7 mrd euroa 14 700 työntekijää

Lisätiedot

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4

Tilanne ja näkymät 2/2015. Vientimarkkinat kehittyvät epäyhtenäisesti s. 3. Uudet tilaukset vähentyneet uudelleen s. 4 Tilanne ja näkymät 2/215 ELEKTRONIIKKA- JA SÄHKÖTEOLLISUUS KONE- JA METALLITUOTETEOLLISUUS METALLIEN JALOSTUS SUUNNITTELU JA KONSULTOINTI TIETOTEKNIIKKA-ALA Maailman ja Suomen talouden näkymät Vientimarkkinat

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa

Metalliteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Metalliteollisuuden ulkomaankauppa 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Kuvio 1. Metalliteollisuuden tuotteiden ulkomaankauppa v. 2001 2012 (1-2) Mrd. euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015

Pk-yritykset Suomessa. Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritykset Suomessa Petteri Rautaporras 9.3.2015 Pk-yritys Tilastokeskuksen tilinpäätöstilastoissa EU:n komission suositus (6.5.2003) pienten ja keskisuurten (PK) yritysten määritelmästä (2003/361/EY,

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen 24.4.2013 Talouden alamäki Euroopassa jatkuu Teollisuustuotanto on vähentynyt EU-maissa 125 120 115 2005=100 EU27-maat Suomi 110

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016

MARA. EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.2016 EU-maat ja Aasia paikkasivat venäläisten yöpymisten laskua Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun 18.2.216 Euroopan talouskasvu tarttui Suomen matkailuun aasialaisten yöpymiset kasvavat kovaa vauhtia

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain

Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät alueittain Teknologiateollisuus ELY-alueittain 2014e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa Varsinais-Suomi Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014

Suhdannekatsaus. Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Suhdannekatsaus Johtava ekonomisti Penna Urrila 8.8.2014 Maailmantalouden iso kuva ? 160 140 120 100 80 USA:n talouden kehitystä ennakoivia indikaattoreita Vasen ast. indeksi 1985=100 Kuluttajien luottamusindeksi,

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015. 21.12.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2015 21.12.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne. Vuoden 2014 luvut ovat ennakkotietoja. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Osavuosikatsaus II/05

Osavuosikatsaus II/05 Osavuosikatsaus II/05 26.7.2005 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Toinen neljännes lyhyesti Hyvä tulos vaikeassa markkinatilanteessa. Toimitusmäärät laskivat, mutta tuotevalikoima ja myynnin

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Maailman valutuotanto

Maailman valutuotanto Maailman valutuotanto Yhteenveto Modern Castings-lehden ja American Foundry Society (AFS) - yhdistyksen tilastoimista luvuista vuosilta 2004, 2006, 2008, 2010 ja 2012 Tuula Höök 9.9.2014 Tilastoinnissa

Lisätiedot

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu

Teollisuuden / Suomen kilpailukyky. 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Teollisuuden / Suomen kilpailukyky 1.3.2016 Paikallinen sopiminen, Joensuu Toimintaympäristön ja yritysten kilpailukyky Suomessa on hyvä, jos: - yritysten tuotanto / liikevaihto kasvaa - vienti kasvaa

Lisätiedot

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki

Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009. Mika Rajamäki Suomen IT-palvelumarkkinat: näkymiä vuodelle 2009 Mika Rajamäki Market-Visio Oy Marketvisio on riippumaton ICT-johtamisen ja liiketoiminnan neuvonantaja. Marketvisio yhdistää Gartnerin globaalit resurssit

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2009 TAMMI-MAALISKUU 2009 Toimitusjohtaja Mika Ihamuotila: Vuoden ensimmäinen neljännes oli erittäin haasteellinen vaikean markkinatilanteen vuoksi. Liikevaihto laski ja tulos heikkeni

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Ajankohtaista Rautaruukista

Ajankohtaista Rautaruukista Ajankohtaista Rautaruukista Sakari Tamminen, toimitusjohtaja Sijoitus-Invest 2005 Wanha Satama, Helsinki 16.11.2005 www.ruukki.com Sakari Tamminen Ruukki lyhyesti Strategia etenee Avainlukuja Lähiajan

Lisätiedot

BE STRONGER WITH BE.

BE STRONGER WITH BE. BE STRONGER WITH BE. FI BE GROUP YHDESSÄ ENEMMÄN ETUJA ASIAKKAALLE BE Group Oy Ab on osa Pohjois- Euroopan johtavaa teräksen, ruostumattoman teräksen ja alumiinin kauppaan ja tuotantopalveluihin erikoistunutta,

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013

Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014. Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 Viljakaupan näkymät Euroopassa 2014 Korpisaari, Riihimäki Ilkka Pekkala 11.12.2013 1 Maailman viljatase 2013/14 2010/11 2011/12 2012/13 2013/14* Milj. tonnia Tuotanto 1751 1851 1790 1946 Kulutus 1784 1855

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko

Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari. Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Globaali tuotanto ja alihankinta seminaari Taustamateriaali Tammikuu 2007 Nina Jaakkola, Finpro Meksiko Taustaa Ulkoiset tekijät Maailman moninapaisuus Haastavampi kansainvälinen kilpailu Sisäiset tekijät

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot