Kouvolan kaupungin museoiden lippujen hinnat vuonna 2009:

Transkriptio

1 KOUVOLAN KAUPUNGIN MUSEOIDEN PÄÄSYMAKSUT JA AUKIOLOAJAT Kouvolan kaupungin museoiden lippujen hinnat vuonna 2009: Pääsylippu 3 / eläkeläiset, opiskelijat, varusmiehet ja työttömätt 2, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy. Tykkimäen rannekkeella vapaa pääsy. Yhdellä pääsylipulla pääsee saman alueen kaikkiin museoihin. Sippolan kotiseutumuseoon vapaa pääsy. Vuosilippu Kouvolan kaupungin museoihin 30. Lippua näyttämällä pääset vuoden ajan ilmaiseksi kaikkiin Kouvolan kaupungin museoihin. Lippu on voimassa vuoden ostopäivästä lukien. Lipun voi ostaa kaikista museoista. Aukioloajat: Kouvolan taidemuseo Kouvola-talo, Varuskuntakatu 11, Kouvola Kouvolan taidemuseo on avoinna: ti ke to pe la su maanantaisin suljettu Kouvolan kaupunginmuseo ELIMÄKI Elimäen museoalue, Vanhamaantie 1054, Elimäki, Elimäen Kotiseutumuseo Koulumuseo Avoinna KOUVOLA Kouvolan Kaunisnurmen museokortteli, Kouvola Apteekkimuseo, Varuskuntakatu 9 Rautatieläiskotimuseo, Veturimiehenraitti 5, Kouvolan Mäkikylä Puolakan talomuseo, Museonmutka, Kouvola Apteekkimuseo ja Rautatieläiskotimuseo

2 Puolakan talomuseo avoinna KUUSANKOSKI Kuusankosken Kettumäen museoalue Työväenasuntomuseo, Kettumäki 1 Palomuseo, Kalliosuoja, Kuusankoski avoinna ti-to su SIPPOLA Sippolan kotiseutumuseo, Sippolantie 18, Sippola su VALKEALA Valkealan Hirsmäen museoalue, Vanhatie 22, Valkeala Suomen Puotimuseo Valkealan kotiseutumuseo

3 Lisätietoa Kouvolan kaupungin museoista: KOUVOLAN TAIDEMUSEO Kaksikerroksinen Kouvolan taidemuseo rakennettiin vuonna 1987 osaksi Kouvolan kulttuurikeskusta, Kouvola-taloa. Erkki Valovirran suunnittelemaa Kouvola-taloa pidetään yhtenä Suomen kauneimmista postmodernistisista rakennuksista. Kouvolan taidemuseon kokoelmat koostuvat Kouvolan kaupungin -, Kymenläänin taidesäätiön - ja Kouvolan taidemuseon taidekokoelmista. Uuden kunnan syntyessä Kouvolan taidemuseon osakokoelmiksi liittyvät yhdistyvien kuntien taidekokoelmat. Taidemuseo vastaa pohjois-kymenlaaksolaisen taiteen keräämisestä ja säilyttämisestä jälkipolville. Kouvolan taidemuseossa on vuosittain 6-11 vaihtuvaa näyttelyä. Pääpaino on uudessa, Kymenlaaksolaisessa taiteessa. Vuosittain pyritään järjestämään myös kansainvälisiä näyttelyitä. Kouvolan taidemuseo toimii kuvataiteen asiantuntijaelimenä alueellaan. KOUVOLAN KAUPUNGINMUSEO Kouvolan kaupunginmuseo koostuu kymmenestä paikallismuseosta sekä kotiseututalosta, jotka sijaitsevat eri puolilla kaupunkia. Museoissa voit tutustua paikkakunnan monipuoliseen historiaan tai nauttia interiöörimuseoiden tunnelmasta. KOTISEUTUMUSEOT: KETTUMÄEN KOTISEUTUTALO Kuusankosken kotiseututalo on arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema kansallisromanttinen, pyöröhirsinen rakennus. Vuonna 1898 valmistunut Kymintehtaan Mäkikoulu siirrettiin kotiseututaloksi Kettumäelle vuonna Kotiseututalossa on esillä kaupunginmuseon esineistöä sekä kesäkautena viisi vaihtuvaa näyttelyä, joiden järjestämisestä vastaa Kuusankoski-seura. SIPPOLAN KOTISEUTUMUSEO Sippolan kotiseutumuseo toimii vuonna 1843 pappilaksi rakennetussa rakennuksessa, jolla on ollut monivaiheinen historia. Rakennus on toiminut kunnantupana, käräjätalona ja punaisten esikuntana ja sen suojissa on toiminut myös kansanhuoltotoimisto, kunnankirjasto, säästöpankki ja seurakuntasali. Museossa esitellään Sippolan historiaa esihistoriasta nykypäivään. VALKEALAN KOTISEUTUMUSEO Valkealan kotiseutumuseossa esitellään Valkealaan historiaa ja kehittymistä esihistoriasta nykypäivään. Valkealan kotiseutumuseo on vuonna 1774 rakennettu kirkkoherran pappila. Talon vaiheet ovat mielenkiintoiset ja moninaiset. Perimätiedon mukaan vuonna 1790, silloin Kymenlaakson alueella sotaa käyvä, Ruotsin kuningas Kustaa III on vieraillut ja yöpynyt talossa. Ruotsin kuningas voitti venäläiset joukot maineikkaassa Walkialan taistelussa. Kun vuonna 1880 valmistui uusi pappila Niinistöön entinen pappilarakennus siirrettiin käräjätaloksi Hirsmäelle. ERIKOISMUSEOT: APTEEKKIMUSEO Kouvolasta tuli rautateiden risteysasema vuosina Rautatien mukana paikkakunnalle tuli myös apteekki. Ensimmäinen apteekin Kouvolaan rakennutti apteekkari Ludvig Åkerstedt. Tämä nykyisin Tuulensuoja-nimisenä tunnettu rakennus toimi aikoinaan myös kauppalantalona. Lars Winter jatkoi apteekkitoimintaa Valtakadulla. Vuonna 1938 apteekki muutti tien toiselle puolelle apteekkari Ossian Mannelinin rakennuttamaan taloon.

4 Kouvolan apteekkimuseossa on esillä Kouvolan I apteekin vanha kalusto ja esineistö, osin Winterin, osin Mannelinin ajalta. Museo kuvaa näin 1900-luvun alkupuolen asema-ajan ja kauppala-ajan varhaisvuosien apteekkia. Apteekkimuseon pihalla voit myös tutustua yrttimaahan ja entisajan tavallisimpiin lääkekasveihin. KOULUMUSEO Elimäen ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa koulumuseon paikalla vuonna Koulun perustivat Mustilan kartanon leskirouva Sofia af Forselles ja Peippolan kartanon isäntä Emil aj Forselles alustalaistensa lapsille. Vanha koulurakennus purettiin huonokuntoisena vuosisadan alussa. Uusi koulu valmistui samalle paikalle vuonna Koulumuseossa on esillä Elimäen kansakoululaitoksen historiaa sanoin ja kuvin. Näytteillä on koulun perustamiseen liittyvää arkistoaineistoa, mm. ensimmäisten oppilaiden sisäänkirjoituskirja. Vanhan ajan koulutunnelmaa voit aistia luokassa, jonka esineistö on peräisin Elimäen kansakouluista. Arvokkaan kokonaisuuden muodostaa Mustilan koulun käsikirjasto. Esillä on myös entisajan koulunkäyntiin liittyvää esineistöä; oppilaiden omia tavaroita, arvostelukirjoja, vihkoja, muistokirjoja ja kiusantekovälineitä. PALOMUSEO Palomuseo sijaitsee Kuusankosken sairaalanmäen kalliosuojassa, joten itse tila on jo kokemisen arvoinen. Museo esittelee palolaitoksen erityisesti tehdaspalokuntien historiaa monipuolisesti. Palomuseon kokoelmiin kuuluu edustava kokonaisuus tehdaspaikkakunnan varhaista palokalustoa hevosvetoisista paloruiskuista paloautoihin. Suurin osa kokoelmista on peräisin Kymintehtaan palokunnalta. SUOMEN PUOTIMUSEO Jaakko Eerikinpoika Pokki ( ) koki Suomen suuriruhtinaskunnan vaiheita Venäjän neljän keisarin hallituskaudella. Jaakko Pokki lunasti, Pokin mäellä sijainneen, maakaupan nimiinsä v Tämä puoti sijaitsi Valkealan kirkon läheisyydessä. Kauppias aloitti Hirsmäen kauppatalon rakentamisen 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla. Puodiksi entisöidyssä museossa on esillä Jaakko Pokin autenttista kauppakalustoa ja suomalaista kauppaesineistöä. Muistatko ajan, jolloin kauppias otti karamellit kauniista peltipurkista ja kääräisi ne paperitötteröön? Muistatko sikurin, paperikankaan tai verokahvin? Suomalainen elinkeinoelämä esittäytyy esineellisessä muodossaan yli sadan vuoden aikamatkana Suomen Puotimuseossa. NÄIN ENNEN ASUTTIIN: ELIMÄEN KOTISEUTUMUSEO Elimäen kotiseutumuseo on ulkomuseo, jonka seitsemän rakennusta on siirretty museoalueelle eri puolilta Elimäkeä. Museoalueella on vanha talonpoikaistupa, luhtiaitta, pikkuaitta, savusauna, sepän paja, kauppamakasiini ja riihirakennus hevoskiertoineen. Ulkomuseoalueen erikoisuus on ns. mamsellimylly, tuulimylly, joka on alkujaan kuulunut Mustilan kartanoon. PUOLAKAN TALOMUSEO Puolakan talomuseo sijaitsee vanhassa Kymijoen kulttuurimaisemassa Kouvolan Mäkikylässä. Puolakan talomuseo esittelee talonpoikaisasumista 1900-luvun alussa. Vanhimmat rakennukset ovat 1700-luvulta. Talossa asuttiin vielä vuonna Talon rakennukset ovat aikanaan muodostaneet lähes umpipihan. Piharakennuksiin kuului kaksi aittaa, miesten ja naisten aitat, jotka ovat peräisin 1800-luvun alusta. Muut nykyiset piharakennukset, liiteri, ajokaluvaja ja talli ovat myöhemmin rakennettuja. Sikala, navetta ja halkokatos on aikaisemmin purettu, samoin kauempana sijainneet riihi ja sauna.

5 Talon viimeiset asukkaat olivat neljä naimatonta sisarta, joista viimeinen asukas, Otto Puolakka kuoli Museoksi tila ostettiin vuonna Puolakan miehet olivat tunnettuja puusepän- ja hevosenhoidontaidoistaan. Sisarukset noudattivat lähes täydellistä omavaraisuutta valmistaen edelleen itselleen ja muillekin kyläläisille puuastioita, tuoleja, rekiä ja tarvekaluja. Otto ja hänen sisaruksensa vastustivat kaikkea kehitystä ja sen vuoksi talo on säilynyt liki viime vuosisadan asussa. RAUTATIELÄISKOTIMUSEO Rautatieläiskotimuseo esittelee asumista 1900-luvun alun Kouvolan kauppalassa. Rautatieläiskotimuseona toimiva, vöörmanni Nygrenin 1890-luvulla rakentama talo on purettu alkuperäiseltä paikaltaan Kotkankalliolta ja pystytetty nykyiselle paikalleen Kaunisnurmen museokortteliin 1980-luvulla. Kouvolan kylä sai rautatien vuonna 1870, kun Etelä-Suomen emärata Riihimäen ja Pietarin välillä valmistui. Asemaa, "statioonaa", ei Kouvolassa vielä tuolloin ollut. Kuusankosken paperitehdasta varten rakennettiin pääradan varteen vuonna 1875 pysähdyspaikka tavaraliikennettä varten vaatimaton hirsinen asema. Kouvolan asema muuttui merkittäväksi liikenteen keskukseksi, kun paikka oli valittu Savon ja Kotkan ratojen lähtökohdaksi. Kouvolasta tuli vuonna 1890 neljään suuntaan lähtevien ratojen risteysasema, josta myöhemmin tuli Suomen suurin. Vuonna 1849 syntynyt David Nygren oli ollut rakentamassa rautatietä ja jäi ratatyön päätyttyä Kymijoen sillan luo ratavartijaksi. Kouvolan ensimmäistä asemaa rakennettaessa David Nygren oli ratapihan rakennustöissä ja hänet nimitettiin rataesimieheksi "vöörmanniksi". Hän mieltyi kovasti uuden aseman mäntymetsäiseen ympäristöön ja rakensi talon kanervan peittämälle harjanteelle asemaa vastapäätä ja toi nuoren Liisa-vaimon uutta taloa asumaan. Vuonna 1877 syntyi ensimmäinen asemalainen, Nygrenin tytär Matilda. TYÖVÄENASUNTOMUSEO Kettumäellä työväenasuntomuseossa saat käsityksen siitä, miten paperitehtaalaiset asuivat luvun alkupuolella. Kettumäen ulkomuseoalueelle on siirretty Puistomaalta kolme alkuperäistä työväenmökkiä, yksi aittarakennus sekä suurempi maataloa muistuttava työväen asuinrakennus. Museo on interiöörimuseo, jossa esimerkkiperheiden kanssa pääsee aikamatkalle neljälle eri vuosikymmenelle. Rissasen perheen tarinan kautta eletään ja 1900-lukujen vaihdetta, aikana, jolloin Kuusankoskelle saapui paljon väkeä muualta. Niemiset ovat nuoripari, jonka elämää voi seurata 1910-luvulla luvulle matkataan selluloosatehtaan työntekijä Vanhasen ja hänen perheensä mukana.1930-luvulla Kuusankoski on jo muotoutunut kaupunkimaiseksi ja asukkaiden elämäkin saanut kaupunkimaisia piirteitä. Näihin muutoksiin voi tutustua paperisalimestari Kääriäsen perheen kodissa.