Reittiopas. Ylinen Viipurintie Hämeenlinnasta Viipuriin. Rauno Huikari

Transkriptio

1 Reittiopas Ylinen Viipurintie Hämeenlinnasta Viipuriin Rauno Huikari

2 Alkusanat Reittioppaan tarkoituksena on esittää ymmärrettävässä ja helposti luettavassa muodossa Ylisen Viipurintien reitti valmistusajankohdan kartoilla. Karttapohja aineistona on käytetty maanmittauslaitoksen maastotietokannan 05/2017 aineistoa. Ylinen Viipurintie on vähintään 1300 luvulla syntynyt, yksi maamme pääteistä, ja se kulkee Hämeenlinnasta Lahden kautta Viipuriin. Tien reitin määrittelyssä olen käyttänyt kaikkea saatavilla olevaa aineistoa, joita olen tulkinnut. Joissain kohdissa aiemmat tutkimukset ovat puutteellisia ja olen alla seuraavassa tekstissä kertonut omia tarkennuksia ja kommentteja muiden aineistoihin. Aivan ensimmäinen lähdeteos on Matti Vakkilaisen, Vanhoilla Valtateillä, Siinä tie on kuvattu hyvällä tarkkuudella Hämeenlinnasta Hollolaan. Loppumatka Lahdesta Viipuriin on kuvattu erittäin huonosti ja sekavasti. Yksi tärkeimmistä lähteistä on Kirsi Salosen: Ylinen Viipurintie, v Kirjaan kuuluu 1: kartta johon tie on kuvattu summittaisesti. Kartan pohjana on ollut 1: peruskartat, mutta julkaisuun tie ei ole päätynyt tälle mittakaavalle ainakaan Kouvolan kirjastossa olevaan versioon. Yksi parhaista lähteistä tutkimuksessa oli Venäjän armeijan topografijoukkojen tekemä kartoitus vuosina mittakaavassa 1: Näitä karttoja kutsutaan nimellä Senaatinkartasto. Tein tutkimuksen kolmessa eri osassa: Kausalasta Vainikkalaan, Kausalasta Hämeenlinnaan ja Lahdesta pohjoista reittiä Lappeenrantaan. Kartat ovat kirjassa suoraan edeten Hämeenlinnasta Vainikkalaan, mutta kommentit seuraavat tutkimuksen järjestystä.

3 Kausala Vainikkala Kausalan kohdalla päälähteenä on Niina Seppäläisen, Lahden AKK:ssa kirjoittama tutkimus: Iitin kirkonkylän ja Kausalan asutushistoriallinen muutos historiallisten karttojen valossa. Tutkimuksen sivulla 48 oleva kartta tien linjasta on hyvin pienessä mittakaavassa, mikä tekee siitä hankalasti tutkittavan. Tien kulkua kuvaavassa viivassa on mielestäni virhe Kausalan raviradan kohdalla. Kausala Keltti väli on Seppäläisen tekstissä lainattu Saloselta ja on hieman epämääräinen. Senaatinkartan perusteella piirsin reitin Niinimäentietä ja Kivistenmäen kautta. Kivistenmäen itäpuolella tie on kääntynyt etelään 12 tien poikki, eikä sen pohjois puolta kuten nykyään. Keltissä vanha tien pohja näkyy peruskartalla 6 ja 12 teiden välissä sähkölinjan kohdalla. Siitä tie on todennäköisesti kulkenut hautausmaan vierestä kohti Paviljonkia, mutta tässä kohden Senaatinkartta ei näytä lauttarantaan menevää tietä ollenkaan. Tuntematonta pätkää jää n. 200m. Keltin lauttavalkaman kohdalta on Museovirasto tehnyt Inventointiraportin: VT6. Kouvolan kohdan parantamisalueen arkeologinen inventointi Paviljongilta alas menevän tien olen kävellyt ja kuvannut, samoin kuin tien jatkumon Kymijoen toiselta puolelta heti joen rannasta asti aina Kouvolan keskustaan. Tielinjaus perustuu tässä Senaatinkarttaan. Salosen kartta jota oman tutkimuksen jälkeen katselin, on hyvin suuripiirteisesti piirretty Kouvolan kohdalla. Keltti Tykkimäki välin tielinjauksesta löytyy Kouvolan kaupungin sivuilta vanha kartta jonka päälle on piirretty nykyiset tiet. Kartta on hyvin tarkka. tie.gif Tykkimäestä Uttiin tienmäärittelyn apuna toimi Senaatinkartta XIII 39. Kaitjärven länsipuolella tie koukkaa senaatinkartan mukaan radan pohjoispuolelle. Salosen kartassa tie pysyisi etelä puolella. Luotan enemmän Senaatinkarttaan XIV 41. Salonen mainitsee virheellisesti Somerharjun jälkeen ensi Urovuorentien, vaikka se on vasta Taavetissa ja tässä kohtaa radan etelä puolella kulkee Okkolantie. Taavetin linnoituksen ja Viipurintien linjausta tarkistin useammasta lähteestä, mutta jopa museovirastolla oli alueesta kehno kartta. Ontelan itäpuolella olevan Kappelin eteläpuolelta tie on mennyt 6 tien linjaa pitkin ja poikennut heti sen jälkeen 6 tien pohjoispuolelle ja kulkenut järven rannassa olevan Kivimäen eteläpuolelta. Tästä kohtaa on olemassa myös Luumäki Ontela tarkkuusinventointi v joka vahvistaa tielinjan muutaman sadan metrin matkalta Kappelin ja Kivimäen välillä. Tästä aina Mikkelintielle asti Salosen selostus reitistä ei auta tien linjan määrityksessä lainkaan. Määritys on tehtävä puhtaasti Senaatinkartan avulla. Tie on jäänyt pääosin 6 tien alle. Kuitenkin Toikkalassa tie on kulkenut pellonreunassa tien etelä puolella. Lappeenrannan keskustaan saavuttaessa Salonen luettelee taas paikannimiä väärässä

4 järjestyksessä ja tielinjan määrittäminen jää Senaatinkartan varaan. Käytän tielinjan määrittämiseen mm vuoden 1952 peruskarttaa ja C.W. Gyldenin kaupunkikarttaa vuodelta Määrittelin reitin Gyldenin kartan perusteella koukkaamaan varuskunta alueella, eikä menemään sen etelä puolelta. Uskon että tie on siirretty kasarmien tieltä etelämmäksi Gyldenin kartan ja Senaatinkartan teon välillä. Lappeenrannasta Viipuriin lähdettäessä tielinja on helppo määrittää Senaatinkartan XV 46 ja v 52 peruskartan avulla. Läntinen haara on Salosen mukaan vanhempi ja sen varrella olevat paikat on mainittu Teitin majapaikkaluettelossa. Senaatin ja peruskartan mukaan tielinja kulkee Salosen maininnasta poiketen heti 6 tien eteläpuolella lähempänä rataa kuin nykyinen t.387. Sieltä on menty Kuuselaan ja jatkettu kalkkitietä hevossillan yli. Tietä 3891 on tultu aina Vainikkalaan saakka johon loppuu toistaiseksi minun reitin määritys. (Pohjakartta loppuu) Rajalla tie on mennyt Hounijoen yli kivisiltaa pitkin. Salosen kartassa on tässä kohden koukkaus etelään. Kausala Hämeenlinna Reitti on selvitetty pääasiassa Senaatinkartan XIV 36 avulla. Kausalasta länteen Uusikylään saakka. Salosen kartalla reitti menee aivan eri linjaa kuin hänen selostamassaan linjauksessa. Senaatin kartan mukaan tie ylitti Uusikylässä taas radan pohjoispuolelle jo ennen nykyistä Kouvolantietä. Kouvolantietä pitkin on tultu Nastolan läpi, siten on menty pieni pätkä vaakatietä ja tultu takaisin Villähteentielle. Tien nimen vaihdellessa on tultu aina Helsingin moottoritielle saakka. Sieltä on tie kulkenut nykyisiä Viipurintietä ja Karjalankatua. Lahden torin kaivauksissa 2013 kaivettiin esiin myös pätkä Viipurintietä. Tästä en kuitenkaan löytänyt karttaa tai piirrosta kaivausten facebook sivuilta tai museovirastosta. Paras lähde tien linjalle ydinkeskustassa on siten Alfred Caweenin 1877 tekemä ruutukaava. Kiitos tästä lähteestä Lahen Lehti 2/2015: Sauli Hirvonen. Keskustan ja urheilukeskuksen välillä Caweenin piirroksen ja Senaatinkartan välillä on ero. Caween on oikaissut Senaatinkartan tien mutkat. Itse piirsin mutkat reittiin. Lahden kaupunki on palanut pari kertaa ja sitä on myllätty paljon. Tarkkaa tutkimusta ei tiestä ole olemassa. Tie on jatkunut länteen vt12 pitkin Salpakankaan läpi aina 2955 tielle saakka. Uusi tie on oikonut mutkia ja vanhan tien mutkia on vaikeaa tai mahdotonta rekonstruoida kartalle. Muutin mittakaavaa pienemmäksi tämän siirtymätaipaleen ajaksi. Tietä 2955 on tultu heti ennen kuin on siirrytty peltomäentielle ja tultu Hälvälän koulun vierestä Untilaan. Sieltä takaisin tielle 2955 ja Kukonkoivun risteysalueelle joka on myllätty niin pahasti että tarkasta tielinjasta ei ota selkoa. VT12 länteen on oikonut useita tien mutkia mm Vihatuntielle Eerolan talon vierestä joka löytyy myös Senaatinkartalta XIV 32. Tästä lännempänä siirrytään alueelle josta senaatinkarttoja ei ole. Käytän apuna 1960 luvun alkupuolen peruskarttoja. VT 12 pohjoispuolella tie on noudattanut Kivikoskentien ja Kyläkulmantien linjaa jonka päähän VT12 oikaisulinja päättyi vielä 60 luvulla. Tien eteläpuolella on menty

5 Tenheläntien päähän jossa tie on nykyään pellon alla. Helvetin kurun läpi on menty pellon toisella puolella Vanhatietä. Tie on jatkunut VT12 pohjoispuolella Hämeenkosken läpi Keskustietä pitkin Linnakallion ja Kirkon kohdalla Teurojoen yli. Edelleen Keskustietä VT12:lle jota pitkin mäki ylös ja siirtyminen eteläpuolelle Ojastenmäentielle. Sen päässä siirrytään taas pohjoispuolelle Hakalantielle, jonka päässä tie ylittää Löytynojan Koivusiltaa pitkin. Sillan toisella puolella tie on haarautunut kahteen osaan, joista pohjoinen haara käväisee Lammilla. Eteläinen haara kulkee Jahkolantietä ja Viipurintietä Tanttilaan. Pohjoinen haara kulki Pääjärventietä ja Oitentietä Mommilantielle aina Lammin kirkolle saakka. Sieltä on kaarrettu Hämeentietä pitkin Vääksyntielle ja Tanttilaan. Matti Vakkilainen on kuvaillut kirjassaan Lammin lukuisia poikkiteitä. VT12 linjaa pitkin ohitetaan Siltala, Maantiekorkee ja Kapakanmäki nimiset mäet. Pieni koukaus Pohjoistenkujalle, ennen tien eteläpuolelle siirtymistä. Suomelantietä aina VT10 saakka ja sieltä Syrjäntaantietä Tuulokselle. Sieltä on käännytty Länteen kohti Hämeenlinnaa Pannujärventietä pitkin. Tie on kulkenut ennen 10 tietä Tervalammintietä, ennen yhdistymistään 10 tiehen. Hetken kuljettuaan suoraa linjaa, Viipurintie on koukannut nykyisellä Hirvenojantiellä. Sen jälkeen Murthuhdintiellä ja pieni koukaus heti saman tien toisella puolen Lauhiantietä. Peruskartta v.1962 näyttää hyvin tien linjan seuraavaksi Karuttanojan länsipuolella Myllylle saakka. Sieltä on käännytty Rouvintielle. Seuraavaksi 10 tieltä on erottu Mäntykievarintielle ja Hangasmäentielle jota pitkin on tultu Kankaistenjärvelle. Kontuvuorentietä on taas palattu 10 tielle. Kankaistenkylän läpi Myllyojalle, jolta kohdalta vanha tie on hävinnyt käytöstä nykyään. Peruskartalta tie vielä löytyy v Häkkärinmäentietä 10 tielle ja taas Velssintielle. Siirintietä ja joen toisella puolella jo hävinnyttä tienlinjaa pitkin Ruununmyllyntielle. Hävinnyt osuus näkyy jälleen v.1961 peruskartalla. Idänpäässä tie on kiertänyt soisen järven poukaman. Tämän jälkeen tielinja on hävinnyt Hätilässä ja Sairionmäessä asutuksen alle. Vakkilainen kuvailee tien linjausta maaston muotojen avulla, mutta tarkkaa kuvaa ei taida olla kellään. Ensimmäinen silta meni vesistön yli nykyisen rautatiesillan kohdalta. Sieltä oli enää lyhyt matka Hämeen Linnaan. Vaihtoehtoinen reitti Lahdesta Heinolan ja Jaalan kautta Tie on eronnut Eteläisestä reitistä Joutjärven (Joutsenjärvi senaatinkartalla XIV 33) länsipuolella, Karjalankadun liikenneympyrässä pitkin Ahtialantietä. Siltä on koukattu Karoliinankujalla ja Heinolan Vanhatiellä. Salosen mukaan tie on jatkunut Ahtilantien pohjoispuolella Pitkämäenkadun ja Tuulikadun linjaa (Salonen virheellisesti Tullikatu). VT24 jälkeen Siltamäenkatua ja E75 eteläpuolella Virtalankatuna. Peruskartta 1964 auttaa tien hahmottamisessa yhdessä Senaatinkartan XIV 34 kanssa. E75 pohjoispuolella tie linja on ollut ensin Vanhaa Ahtilantietä Myllypohjan koulun vierestä ja sitten Ahtialantietä. Valitettavasti Senaatinkarttaa ei löydy ruudusta XV 34 joten olen taas peruskartan varassa. Valitettavasti Salonen ei ole määrittänyt peruskarttojen avulla reitti Ahtilassa. Se on osin kadonnut asutuksen alle mutta on silti hahmotettavasti kartografisesti. Peruskartan mukaan tie on tehnyt kulman Sipurantien kohdalla ja on myöhemmin

6 kulkenut Kahinkadun ja Laaninkadun linjoja ennen kuin on palannut Ahtilantielle Alaniitynkadun risteyksessä rautatien vieressä. Muutin kartan mittakaavan taas suuremmaksi, koska reitti näyttää jatkossa pysyvän hyvin vt uralla. Puhtaasti peruskartan 1965 viitteiden perusteella uskon että tielinja on ylittänyt Seestanjoen lähempänä järveä ja kulkeneen Seestan talon pihan läpi ja kääntynyt Sprengtporteninmäen kohdalta nykyisen rautatien yli. Vanhalla kartalla on metsässä paksu kärrypolku jota ei selitä muu kuin vanha tielinja. Matti Vakkilaisen selostus on erittäin sekava tältä kohtaa joten käytän lähteenä Salosen reittikertomusta ja karttoja. Härkälässä on reitissä kääntöpiste kohti itää. Siellä myös sijaitsi Kievari matkalaisia varten. Vierumäellä reitti on todennäköisesti oikaissut nykyisen risteyksen tekemän mutkan. Oikotie näkyy vielä 1965 peruskartassa. Tietä 363 on menty aina Tuhkamäkeen saakka, josta vanha reitti on kääntynyt etelään Uusikylää kohden. Tässä Senaatinkartta XV 35 osoittaa hyvin että nykyistä suoraan itään menevää haaraa ei ollut Tien linjan tarkastelu koko matkalta Järvisen kylään osoittaa että tien linjaus ei ole muuttunut yhtään 1870 jälkeen. Järvisen kylästä lähtee vanha tie Uusikylään, mutta Viipurin tie jatkuu koilliseen. Reitti menee Vuolenkosken läpi Kymijoen alkuun. Siellä olen merkannut reitin alkuperäiselle siltasaarelle. Tätä reittiä ei näy senaatinkartassa XV 36, mutta peruskartalla näkyy reitti sitäkin kautta. Peruskarttoja ja senaatinkarttaa vertailemalla, voi todeta että tienlinjaus ei käytännössä itään päin pitkin tietä 363 ole muuttunut ennen Kimolan kanavaa. Kanavan aiheuttama tielinjan muutos on hyvin vähäinen. Kimolan lahti on ollut satoja vuosia sitten jopa nykyistä laajempi. Kanavan rakentaminen laajensi lahtea 1870 tasosta. Tie on siksi kulkenut lahden pohjoispuolen mäkien rinteitä kiemurrellen, kuten nykyään. Tien linja Jaalaan ei vieläkään ole muuttunut vuosien kuluessa. VT46 tie on ylitetty suoraan ja jatkettu sokerimäen vierestä kohti Sonnanjärven myllysiltaa (Senaatinkartalla XV 38 Somanjärvi). Lintukymin ylityksen jälkeen on menty Selänpäähän. Ilmeisesti tie kulki sitä aiemmin Pukkilan pihan läpi, nyt se on oikaistu. Lisäksi ennen radanylitystä tie on mennyt hieman pohjoisempaa talojen vierestä ja radan toisellakin puolella reitti on ollut Senaatinkartan XV 39 mukaan hieman erilainen. Salosen mukaan radan jälkeen tie olisi kulkenut harjun alarinnettä pitkin alkaen selkätien kohdalta. Peruskartan mukaan rinteen alla kulkee tiepohjia, joita Senaatinkartta XV 39 ei tunne. En oikein ymmärrä miksi tie olisi kulkenut vaikeassa rinteessä hienon helppokulkuisen kankaan asemasta. Merkkasin karttaan violetilla Salosen esittämän linjan. Hieman myöhemmin tie on kuitenkin jatkunut Salpausselän päällä ohittaen mm Vartiokallion. Kääpälän kylän kohdalla paria isompaa mutkaa on ehkä hieman oikaistu. Tuohikotissa tie on mennyt suoraan uuden Mikkeli Kouvolatien yli ja kääntynyt sen jälkeen pohjoisemmaksi. Koska tien linja kulkee nyt Savitaipaleelle saakka käytännössä vt 377 linjaa pitkin pudotin taas mittakaavan pienemmäksi. Alue on edelleenkin hyvin harvaanasuttua joten tarvetta uusille tielinjauksille ei ole ollut. Tie ohittaa Pyöriän, Riihijärven ja Matalajärven välisellä mäellä olevan muinaislinnoituksen. Heti tämän jälkeen pudotaankin taas senaatinkarttojen ulkopuolelle. Kuninkaankartasto 1790 on niin epämääräinen että siitä ei ole kuin summittaiseksi kuvan antajaksi. Kun parempaa kartta aineistoa ei ole, niin esimerkiksi Heituinlahden kylän kohdalla ei selviä onko tie koukkinut muualla vt377 linjasta. Valkosenkylästä alkaen käytän apuna kulontorjuntakarttaa v Kärmelammen

7 länsipuolella tie on kulontorjuntakartan mukaan kiertänyt suon ja tehnyt lammen rannassa jyrkänmutkan. Mutka näkyy myös 1971 peruskartalla. Ollikkalan risteyksen jälkeen ollaan niin lähellä savitaipaletta että parannan taas kartan tarkkuutta. Savitaipaleelta on tehty Kulttuuriympäristöselvitysraportti 2014 Teija Aholan toimesta, käytän tätä myös apuna reitin vahvistamisessa. Siinä on käytetty apuna useita vanhoja karttoja. Juuri ennen keskustaan tuloa vanha tienlinja on kulkenut pitkin Urheilutietä ja luonnollisesti oikaissut vielä vt 13 takana mutkan ennen Peltoinlahdentietä. Merkitsin karttaan Aholan ilmakuvaan piirtämän reitin tarkasti hänen viivansa mukaisesti. Mutkat vaikuttavat ainakin peruskartan 1971 mukaan oikeilta ja samoilta kuin Aholan tutkimilla isojakokartoilla. Kirkon ympäri tehtiin aikoinaan pidempi mutka nykyistä keskustietä pitkin. Savitaipaleelta kaakkoon lähdettäessä kartalta näkyy alkuperäisen tien mutkat. Peruskartalle 1971 on vt13 oikaistu jo useassa kohdassa, mutta vanha tie näkyy yleensä ja pyrin paikantamaan kaikki mutkat kulontorjuntakartan 1936 avulla. Vanhoja tielinjoja ovat Puustellintie, Pappilanmäentie, Takalan talon pihan kautta Rutahontietä. Niittylän talo on kierretty Itäpuolelta, Vuorelantietä Vuorelan länsipuolelta ja heti Löytänäjärven eteläpuolella on käyty tien länsipuolella. Kalalammen pohjoispäässä on käyty talon pihapiirissä ja tie risteyksessä on käyty Lummelan talon pihassa. Onko tie kulkenut alun perin Värtölänharjua pitkin vai harjun itäpuolen reunoilla, siitä ei saa varmuutta kartta aineistolla. Harjun päälle on merkitty polku ura jo senaatinkartassa XV45. Heti harjun jälkeen vanha tie eroaa nykyisestä ja kulkee suoraan etelään Tallisenlammen rannan kautta. Heti Kuukanniemen korkean mäen kierron jälkeen on käännytty taas etelään Juvolan ja Remusen kylien kautta. Senaatinkartallakin vahvempi väylä menisi jo vt13:lle takaisin. Senaatinkartalla Remusen nimi on Heikkinen. Vielä Iitiän kylän kautta kierrettyä Viipurin tie on ylittänyt sen jälkeen vt13:n ja käynyt lähempänä Rutolanlahtea. Väylä näkyy vielä tarkoilla kartoilla. Telataipaleen ylityspaikka on ollut hieman nykyisen sillan pohjoispuolella. Ylityksen jälkeen reitti on kiemurrellut Rutolan kylässä piirtämäni viivan mukaisesti. Linja on edelleen hahmotettavissa peruskartassa 1950 ja Senaatinkartassa XV45. Torppakylän jälkeen tie on yhtynyt eteläiseen tiehen. Valmistunut Rauno Huikari