Hankehakemus. Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma. Viranomaisen merkintöjä. 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan

Transkriptio

1 1 (15) Hankehakemus Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma Viranomaisen merkintöjä Saapumispäivämäärä Käsittelijä Diaarinumero EURA 2014/5532/ /2017/ESAELY Puhelinnumero Hakemusnumero Hakemustyyppi Uusi Hankekoodi Tila Saapunut 1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan Viranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2 Hakijan perustiedot Hakijan virallinen nimi Navitas Kehitys Oy Organisaatiotyyppi Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Kehittämisyhtiö Jakeluosoite Wredenkatu 2 Postinumero Tilinumero (IBAN) FI WWW-osoite Hankkeen yhteyshenkilön nimi LÖNNROOS MATTI Yhteyshenkilön sähköpostiosoite matti.lonnroos@navitaskehitys.fi Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely Vain yksi hakija ý Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke) Y-tunnus Puhelinnumero Postitoimipaikka Varkaus BIC OKOYFIHH Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa Yritysasiamies / Rahoitus ja hankkeet Yhteyshenkilön puhelinnumero Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten (tuen siirto) Osatoteuttajat Hakijan (osatoteuttajan) nimi Y-tunnus Organisaatiotyyppi Suomen Ympäristökeskus SYKE Valtion viranomainen Iisalmen Teollisuuskylä Oy Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö Savonia-ammattikorkeakoulu Oy Ammattikorkeakoulu

2 Perustele, miksi hanke toteutetaan yhteishankkeena. Hankkeen tarkoituksena on kattaa toiminnallaan koko Pohjois-Savon alue. Hankkeen toimenpiteiden kohteena ovat ensisijaisesti maakunnan alueella toimivat yritykset, uutta liiketoimintaa hakevat yritykset ja yritystoimintaa harkitsevat sekä muut toiminnallaan taloudellista hyötyä maakunnalle tuottavat tahot. Hankealueen laajuus johtaa siihen, että kattavuuden turvaamiseksi on mukana myös muita alueellisia toteuttajia (Iisalmen Teollisuuskylä Oy/Ylä - Savo, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy / Kuopio)) päätoteuttajan lisäksi. Toimintaa on tarkoitus rakentaa myös niin, että Sisä-Savon seutu (Kehitysyhtiö SavoGrow Oy) on yhteistyökumppanina mukana. Hankkeella on tarkoitus tuoda maakuntaan kaksi muualla kehitettyä ja testattua toimintamallia, Motiva Oy:n hallinnoima Teolliset Symbioosit toimintakokonaisuus sekä Suomen Ympäristökeskuksen kehittämä Malli-Y - yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiskokonaisuus. Malli-Y:n osalta kehitetään sitä vielä eteenpäin niin, että yritykset voivat saada käyttöönsä myös taloudellista laskenta-aineistoa. Malliin liitetään myös eri rahoitusvaihtoehtojen tarkastelua yleisellä tasolla, esim. investointien rahoituksiin liittyen. Näin ollen osatoteuttajaksi haetaan myös Suomen Ympäristökeskus SYKE. Teolliset Symbioosit mallin toteutus on sopimuspohjainen Motiva Oy:n kanssa, mutta kaikki varsinainen työ tehdään alueella. 3 Hankkeen perustiedot Hankkeen julkinen nimi Teolliset Symbioosit materiaalikehitys ja Malli - Y analyysi Pohjois-Savo Alkamispäivämäärä Päättymispäivämäärä Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen 4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa) 4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen toimesta tuodaan Pohjois-Savoon kaksi uutta yritysten kiertotalouden kehittämismallia. Teolliset Symbioosit toiminnassa tarkastellaan yritysten ja muiden toimijoiden materiaali- ja sivuvirtoja siten, että toimijat voivat löytää toistensa virroista materiaaleja uusille tuotteille ja liiketoiminnalle. Tavoitteena on järjestää Pohjois-Savossa eri alueilla työpajoja vähintään 2-3 työpajaa / alue. Suomen Ympäristökeskuksen kehittämä Malli - Y on yritysten ympäristövaikutusten arviointiin kehitetty elinkaarimallinnuksen työkalu. Malli on kehitetty ja testattu Pohjois-Karjalan alueella ja mallin tuomisella Pohjois- Savoon sitä kehitetään edelleen tarjoamaan yrityksille myös laskennallista tietoa kiertotalouden toimenpiteiden vaikutuksista. Mallin kehittämisellä pyritään aktivoimaan yrityksiä ryhtymään toteuttamaan erilaisia kiertotalouteen liittyviä kehittämistoimia. Tavoitteena hankkeen aikana pilotoida mallia ainakin 3-5 yrityksessä kullakin toimintaalueella; Keski-Savo, Ylä-Savo, Sisä-Savo ja Kuopion seutu. 2 (15) Teolliset Symbioosit toimenpiteet työpaketteina: 1. Tunnistetaan kiinnostavat toimialat ja materiaalivirrat - ainakin puunjalostus, metalli, rakentaminen, energia ja mahdollisesti elintarvike - materiaalivirtaselvityksen tekeminen tai yhteistyö muun tahon kanssa 2. Yritysten kontaktointi ja kehittämisen tarpeet - tehdään yrityksissä haastatteluja ja selvityksiä; materiaalit, tarpeet, kehitystavoiteet - haetaan olemassa olevia hyödynnettävissä olevia malleja 3. Muodostetaan symbiooseja ja verkostoja - työpajojen järjestäminen - tarpeiden ja toiveiden kirjaaminen, SYNERGie tietokannan ylläpitäminen, resurssitieto ja yhteistyömahdollisuudet, symbioosit; tietokanta on valtakunnallinen, jolloin voidaan löytää myös eri alueiden välisiä verkostoja 4. Energiatehokkuus, uusien energioiden hyödyntäminen - seurataan kehitystä ja aktivoidaan yrityksiä kokeiluihin ja muutoksiin 5. Tiedottaminen ja viestintä

3 3 (15) - tiedotetaan aktiivisesti toiminnasta ja mahdollisuuksista - esitellään onnistuneita symbiooseja toimijoiden luvan perusteella - järjestetään infoja, pienimuotoisia koulutuksia - järjestetään tutustumisia valtakunnan muihin onnistuneisiin symbiooseihin. Malli - Y:n elinkaariklinikan toteutus yrityksessä: 1. Esiselvitys; yrityksen tavoitteet, odotukset, prosessit, materiaalit, rahoitus; yrityskohtainen kysely ja/tai haastattelu; selkiytetään elinkaaritarkastelun periaatteet 2. Yrityksen tuotanto/ toimintaprosessiin liittyvien tietojen kerääminen; tuotteet/palvelut, raaka-aineet/materiaalit, energia, päästöt, toimintapuitteet, logistiikka ja rahoitus 3. Elinkaariklinikan (tapaamisen) toteuttaminen ( 3-4 tuntia); kuvataan toiminta ja tuotantoprosessi 4.Ympäristövaikutusten arviointi; tietopankkien aineistojen yhdistäminen mallintamisen avulla yrityksen antamiin tietoihin 5.Tulokset; läpikäynti, arviointi, kehityskohteet, toimenpiteiden arviointi 6. Kirjallinen raportti yritykselle. Teolliset Symbioosit ja Malli-Y:n tuloksena syntyy lyhyen aikavälin tuloksina: - yritysten kilpailukyky paranee energiatehokkuuden, materiaalisäästöjen ja ympäristövaikutusten (jätteet) tehostumisen kautta - yritykset ottavat käyttöön uusia vähähiilisiä, energia- ja materiaalitehokkaita teknologioita - yritykset saavuttavat toimintaansa kehittämällä merkittäviä kustannussäästöjä - yritykset synnyttävät täysin uusia tuotteita tai materiaaleiltaan parempia tuotteita - ympäristöosaaminen, resurssiviisaus ja kiertotalous muodostavat yrityksille merkittävää imago- hyötyä - verkottumisen kautta yritykset löytävät myös tehokkaampia yhteistyön muotoja - osaaminen yrityksissä kehittyy - yritykset löytävät täysin uusia liiketoiminta-alueita - uusiutuvan energian käyttö laajenee yrityksissä ja myös alueilla; fossiiliset poistuu merkittävässä määrin - osataan vaatia myös yhteistyökumppaneilta ympäristötietoisuutta- ja vastuullisuutta - ylitetään toimialojen ja myös perinteisten materiaalien raja-aitoja uudella ajattelulla - haetaan ja vaaditaan prosesseihin, tuotantoon ja toimintaan uusia rahoitusmalleja Pitkällä jänteellä: - ilmastonmuutoksen hallinta - jätteiden määrän väheneminen - fossiilisten polttoaineiden merkittävä väheneminen - kuluttajat alkavat vaatimaan yrityksiltä ympäristöosaamista, tuotteiden kierrätettävyyttä, vihreitä arvoja - yritykset tarjoavat kuluttajille täysin uusia malleja hankkia ja käyttää tuotteita; käytön veloittaminen - muutos mahdollistaa yritysten paremman menestyksen, uudet tuotteet mahdollistavat työllisyyttä ja kansantalous pärjää paremmin 4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä Finnish Industrial Symbiosis System and Model - Y in Northern Savo 4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä The project brought to the North Savo, two new circulating economy models for enterprises development. Industrial symbiosis in action look at the materials and the effluents from companies and other operators, so that operators can find each other flows of materials for new products and business. The aim is to organize the North Savo workshops in different regions of at least 2-3 workshops / region.

4 4 (15) Developed by the Finnish Environment Model - Y is the assessment of the environmental impact of business development life cycle modeling tool. The model has been developed and tested in the North Karelia region and the introduction the model of North-Savo it will be further developed to provide information about the impact of the deferred rotation of economy measures for companies. The development model aimed at activating the companies to take to implement a variety of development activities related to the circulation economy. The aim of the project to pilot a model of at least 3-5 of the company in each area of operation; Central-Savo, Upper- Savo, Inner-Savo and the Kuopio region. 5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä 5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset? Resurssiviisaus ja kiertotalous ovat toimintatapoja, jotka jokaisen yhteiskunnan toimijan tulee ottaa huomioon. Ymmärtää niiden merkitys ja mielellään käyttää hallitusti. Pohjois-Savossa on ryhdytty monen toimijan voimin viemään näitä asioita eteenpäin. On syntynyt lukuisia hankkeita, joilla asioita edistetään joko laajasti tai rajatummassa toimintapiirissä. Toimijoita ovat Savonia-AMK, Itä-Suomen yliopisto, LUT, ProAgria, Luonnonvarakeskus, Navitas Kehitys ja VKI- kaupungit. Jokaisella on kohderyhmästä ja omasta osaamisesta muodostuva hankekokonaisuus. Hankeluettelo erikseen kohdassa 9.1. Yritysten kokonaisvaltainen huomioiminen ei oikeastaan ole yhdenkään hankkeen teemana, vaan on rajauduttu eri toimialoihin, eri materiaalien käyttöön tai rajatuille alueille. Paha sanoa, mutta kokonaisuus ei ole kenenkään hallussa ja toisaalta niukoilla resursseilla yhteistyön tekeminen hankkeiden välillä on haasteellista. Teolliset Symbioosit materiaalikehitys ja Malli - Y analyysi Pohjois-Savo hanke tuo uuden ja toivottavasti laajaalaisemman tarkastelun tähän kokonaisuuteen. Tälläkään hankkeella ei ole resursseja koordinointiin, mutta valmiutta kyllä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Teolliset Symbioosit tarjoaa jo seitsemän maakunnan alueella koetellun ja hyviä tuloksia saavuttaneen toimintaalustan yritysten verkottumiselle materiaalien kierrätyksen ja uusiokäytön kehittämisen kautta. Tarkastelussa huomioidaan niin neitseellisten raaka-aineiden tehokkaampi käyttö (mahdolliset materiaalikeskukset) kuin myös tuotannon sivuvirtoina syntyvät materiaalijäämät ja muut sivuvirrat (mahdolliset materiaalipankit). Liian useasti sivuvirrat viedään maakunnasta muualle eikä niitä hyödynnetä Pohjois-Savossa, jolloin kokonaistase huononee. Tässä yhteydessä on tarpeellista tarkastella myös jätelaitosten tulevaisuutta erilaisten materiaalien mahdollisina keskittyminä. Riittävän suuret materiaalivirrat mahdollistavat tällöin raaka-aineiksi kelpaavien "jätteiden" tehokasta käsittelyä, esim. maamassat ja tuhkat. Yrityksillä on valitettavan heikko tuntemus kiertotalouden periaatteiden tarjoamista mahdollisuuksista ja taloudellisista hyödyistä. Suomen Ympäristökeskuksen kehittämä elinkaarimallinnukseen perustuva Malli - Y tarjoaa työvälineen yrityskohtaiselle toiminnan ja tuotannon tarkastelulle. Mallia on nyt testattu Pohjois-Karjalassa lähinnä ympäristövaikutusten arvioinnin osalta ja tuotettu yrityksille kehitysmalleja. Kun tähän kehitetään lisäksi eri osaalueiden taloudellisten vaikutusten laskenta ja rahoitusmallien tarkastelu, voidaan yrityksille tuottaa taloudellista faktaa toimenpiteiden kustannus- ja säästövaikutuksista, kun yritykset antavat keskeistä laskennan dataa mallin käyttöön. Hankkeen valmistelussa on tutustuttu eri toimijoiden aihepiirissä tehtävään hanketyöhön ja tutkimukseen. Lisäksi on valtakunnallisella tasolla haettu tietoa ja kumppanuuksia eri toimijoiden kautta; Teknologiateollisuus ry, EK, Metsäteollisuus ry, Rakennustuoteteollisuus ry, Motiva Oy, Syke, LuKe, Sitra, Jätelaitosten yhdistys ja Kuntaliitto. Omat tarpeemme ja valtakunnalliset tavoitteet ovat hyvin yhteneviä. Olemme tutustuneet aineistojen tai tapaamisten muodossa kaikkiin Pohjois-Savon (myös Etelä-Savo ja Pohjois- Karjala) alueella käynnissä oleviin resurssiviisauden ja kiertotalouden hankkeisiin. Yhteistyötahto on kaikkien osalta molemminpuolista, mutta resurssien kautta haastavaa. Selkein puute Pohjois-Savon alueella on materiaalivirtojen selvitysten puuttuminen, jolta osin pitäisi löytää eri rahoittajien yhteistyönä mahdollisuus tehdä yksi kokonaisuus tai erillisiä materiaalikohtaisia selvityksiä. Savonia-AMK on joidenkin hankkeidensa kautta selvittänyt alkutuotannon ja elintarviketuotannon tietoja. Tältä osin tässä hankkeessa hyödynnetään Savonian materiaaliosaamista ja opiskelijaresurssia pienimutoisen selvityksen laatimiseksi 2-3 materiaalikokonaisuuden osalta. Pro-Agrialla on alkutuotannon osalta tehty ja tekeillä erilaisia selvityksiä.

5 5 (15) 5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet? Hankkeen tavoitteena on tuoda Teolliset Symbioosit toimintamalli Pohjois-Savoon siten, että sitä ryhdytään toteuttamaan koko Pohjois-Savon alueella. Tältä osin mallin käytön sopimuskumppanina on Motiva Oy, joka johtaa ja hallinnoi FISS verkostoa. Teolliset Symbioosit toiminnan kautta päästään kehittämään Pohjois-Savon eri toimijoiden käytössä olevia materiaalivirtoja siten, että mahdollisimman suuri hyöty materiaaleista jää Pohjois-Savoon, eikä kulkeudu maakunnan rajojen ulkopuolelle. Tavoitteena on siis löytää sellaisia yritysten ja myös muiden toimijoiden välisiä kumppanuuksia, mikä mahdollistaa hyödyn maksimoimista. Symbioosit on tuottanut muilla alueilla hyviä tuloksia ja sen uskotaan palvelevan myös pohjois-savolaisia toimijoita hyvin. Työ tulee olemaan haastavaa, mutta helpompaa jo useilla alueilla testatulla konseptilla. Tavoitteena on tehdä myös pienimutoinen materiaaliselvitys 2-3 materiaalikokonaisuuden osalta Savonia AMK:n osaamisen ja opiskelijaresurssien hyödyntämisen kautta keväällä ja kesällä 2018 ja mahdollisesti keväällä Hankkeen kautta haetaan myös yritysten tahtoa neitseellisten materiaalien osalta keskitettyjen materiaalikeskusten perustantaan. Tästäkin aiheesta on puhuttu eri puolilla maakuntaa ja vuosikausia, jokohan talouden ahdinko olisi moottorina järkevälle yhteistyölle. Hankkeessa tarkastellaan myös käytössä olevien ja uusien tuotantoalueiden materiaalitehokkuuden kehittämistä. Jätelaitosten osalta haetaan uusia avauksia ja mahdollisuuksia erilaisten materiaalipankkien muodostamiseksi maakuntaan. Nyt on tilanne hieman sellainen, että kaikki haluavat kaikkea ja tällöin materiaalien jakautuminen liian hajalleen ei mahdollsta tarvittavien käsittelytekniikoiden tuomia uusia mahdollisuuksia, mm. tuhkien puhdistaminen (kalliita prosesseja, jolloin tarvitaan suuria massoja). Uskomme, että Malli - Y.n avulla ja edelleen kehittämisellä päästään parantamaan yritysten kiertotalousosaamista. Malli - Y on Suomen Ympäristökeskuksen elinkaarimallinnuksen kautta kehittämä analyysi, jolla pureudutaan tehokkaasti yritysten ympäristövaikutusten arviointiin. Ylipäätään päästään yrityksiin, kun pystytään osoittamaan niille laskennallista ja myös taloudellista (edelleen kehitettävä osa) faktaa kiertotalouden tuomista hyödyistä ja kustannusvaikutuksista. Laskennalla varmistetaan yrityksen uudistumisen ja toimenpiteiden kustannushyödyt. 5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan? Teolliset Symbioosit toimintamallia ei ole toteutettu Pohjois-Savossa. Malli tarjoaa testatun toiminta-alustan yritysten keskinäiselle verkottumiselle materiaalien hallinnan ja kierron muodossa. Malli mahdollistaa uudenlaista ajattelua materiaalien käsittelyyn, tarjoaa yrityksille uusia innovaatioita materiaalien hyödyntämiseen, mahdollistaa uusien tuotteiden syntymistä, mahdollistaa uusien yritysten syntymistä ja tuottaa koko maakuntaan taloudellista hyvinvointia. Malli on juurrutettavissa maakuntaan ja sen toimijoiden palvelukokonaisuuksiin ahkeralla työllä, konkreettisilla toteutuksilla ja esimerkin voimalla. Malli- Y on uusi kehitetty analyysimalli yritysten ympäristövaikutusten arviointiin. Mallia on testattu kahden vuoden ajan Pohjois-Karjalan alueen yrityksissä ja mallin tuomisella Pohjois-Savoon siihen kehitetään myös taloudellisten analyysien elementti. Osoitetaan yrityksille taloudellisilla faktoilla resurssiviisauden ja kiertotalouden tarjoamat mahdollisuudet ja hyödyt. Resurssiviisaus ja kiertotalous tehokkaasti toteutettuina tarjoavat oikeasti toimijoilleen sellaisia imagollisia, tunnettuus ja myös taloudellisia hyötyjä, että ne juurtuvat varmasti eri toimijoiden jokapäiväiseksi toiminnan sisällöksi. 5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät? Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat: - Pohjois-Savon alueella toimivat yritykset toimialaan rajautumatta - uusia tuoteinnovaatioita hakevat yritykset ja yritystoimintaa aloittavat - uusia tuotantomenetelmiä hakevat ja kehittävät yritykset - uusia rahoitusmalleja tavaratuotantoon hakevat yritykset

6 6 (15) - yritykset, jotka voivat uusilla palvelukonsepteilla luoda itselleen uutta liiketoimintaa - ympäristöarvoja arvostavat ja kilpailuvalttinaan käyttävät yritykset - uutta imagoa hakevat yritykset - tuotantotehokkuutta ja kustannustehokkuutta hakevat yritykset - mukana voi olla myös muita maakuntaan taloudellista hyötyä tuottavia toimijoita, esim. osaamisen lisäarvoa tuottavat. Teolliset Symbioosit toimintaan haetaan keskeistä erilaisia materiaalivirtoja hallitsevaa yritystä ja sen jälkeen fasilitointien kautta muuta kumppania. Tavoitteena on synnyttää vähintään 10 symbioosia, elikkä toimijoiden välistä yhteenliittymää materiaalien uudelleen käytön tai muun kierron kautta. Malli - Y:n kautta toteutettaviin analyyseihin haetaan yritystä, joista tavoitteena on, että vähintään puolet alkaa toteuttaa esitettyjä kehittämistoimenpiteitä. Tämä sillä edellytyksellä, että yritykset ovat valmiitta antamaan oman toimintansa tietoja, talouslukuja ja muuta laskentatietoa mallin käyttöön. Kumpaakaan toimenpidettä ei rajata näihin yritysmääriin, jos halukkaita kehittäjiä löytyy enemmän. 5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät? Välillisiä kohderyhmiä ovat: - muut hanketoimijat yhteistyötahoina ja tiedon edelleen välittäjinä - oppilaitokset yhteistyötahoina ja toivotaan syntyvän oppilastöitä ainakin Symbioosien kehittämisen kautta - alueen palvelualan yritykset; eivät ole ensisijaisena toimenpiteiden kohteena - tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot; Symbioosien ja innovaatioiden edelleen kehitystyö - kunnat ja kuntalaiset paremman ympäristön kautta, uusien tuotteiden hyödyntäjinä ja aktiivisina kuluttajina - kansalaisjärjestöt ja yhdistykset voivat löytää uutta toimintaa - Malli Y:n osalta voidaan tehdä yhteistyötä oppilaitosten kanssa, esim. harjoitustöitä. 6 Toteutus ja tulokset 6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Symbiooseissa yritykset (muut toimijat) tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista ja palveluja. Näin toisen toimijan sivuvirta ("jäte") muuttuu tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia vähentäen haitallisia ympäristövaikutuksia. Symbiooseissa on mahdollista synnyttää kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa että mahdollisesti myös kansainvälisille markkinoille. Symbioosit toimii yritysten aktivoinnin ja sitouttamisen kautta työpajoissa tehtävällä resurssitiedon vaihdolla ja verkottumisella. Hankkeella on mahdollisuus hankkia ostopalveluna asiantuntijatietoutta symbioosien toteuttamiseen. Hanketta johdetaan Navitas Kehitys Oy:n toimesta, projektijohtajalla on 30 %:n työaika ja hän toimii myös KierRehankkeen projektijohtajana, jolloin näiden hankkeiden kiinteä yhteistyö on hyvin hallinnassa. Pohjois-Savoon perustetaan yksi kokoaikainen ja kaksi puolikasta hankevastaavan tehtävää hoitamaan aktivaattorin työtä ja fasilitoimaan yritysten välistä vuorovaikutusta. Lisäksi materiaaliselvitysten osalta käytetään Savonia AMK:n osaamista yhden henkilön n. 10 %:n työpanoksella. Tähän liittyen on lisäksi tarkoitus käyttää Savonian opiskelijoita sekä opintojen osana että palkattuna resurssina selvitysten tekemiseen alueilla (yhteensä 7 henkilöä / 3 kk:n työjaksossa). Yksi tehtävistä tulee Navitas Kehitys Oy:lle, jonka toimesta tarjotaan asiantuntijapalveluja ja yhteistyötä myös Kehitysyhtiö SavoGrown alueelle (kenttätyötä Sisä-Savossa tehdään myös SavoGrow Oy:n itsensä ja/tai TechnoGrowth Vol 2 hankkeen kautta). Toinen osa-aikainen tehtävä perustetaan Iisalmen Teollisuuskylä Oy:lle hoitamaan Ylä-Savon alueen kenttätyötä. Puolikas tehtävä perustetaan Savonia-ammattikorkeakoulu Oy:lle vastaamaan Kuopion alueen kenttätyöstä. Rekrytoinnit ja tehtäviin asettamiset toteutetaan hankerahoituksen varmistuttua. Materiaaliasiantuntija toimii Savonian Kuopion yksikössä koordinoiden koko hankealuetta ja

7 7 (15) opiskelijoiden on tarkoitus jakaantua alueille: 2 Varkaus, 1 Suonenjoki, 2 Kuopio, 2 Iisalmi. Ensisijaisena tehtävänä on löytää yrityksiä, joilla on selkeästi sen mittakaavan kokoisia sivuvirtoja, joista voidaan löytää merkittää hyödyntämispotentiaalia. Valitettavaa on, ettei Pohjois-Savossa ole tehty maakunnan kattavaa materiaalivirtojen kartoitusta. Tämä helpottaisi huomattavasti nyt käynnistettävää työtä. Tarkoituksena on kuitenkin koota eri hankkeiden kautta syntynyttä tietovarantoa ja tehdä työn ohessa pienimuotoista materiaalikartoitusta. Tarkoituksena kuitenkin on, että eräiden materiaalien osalta (metalli, puu, pehmeät materiaalit, kotitaloudet)tehtäisiin erillisiä kartoituksia (ei yhtä isoa kokonaisuutta) hankkeessa mukana olevien tahojen yhteistyöllä ja erillisrahoituksella. Hankkeessa hyödynnetään sitä tietoutta, mitä erilaisista materiaalivirroista on saatavissa muiden hankkeiden ja tehtyjen selvitysten kautta. Jätekukolla ja muilla jäteyhtiöillä jonkin verran erilaista koottua "jäte/materiaali" tietoutta, Pohjois-Savon luonnonvaratalouden toimenpideohjelmasta saadaan jonkin verran tietoa, Itä- Suomen Energiatilastosta saadaan viitteellistä tietoa energian kulutuksesta ja sen tuotannosta. Tietovaranto on kuitenkin aika niukka. Hankekohtaisia selvityksiä alkutuotanto ja elintarviketuotanto on olemassa. Hankevastaavat järjestävät toiminta-alueella työpajoja, joihin kootaan sekä materiaalien haltijoita, että uusia tuoteinnovaatioita omaavia yrittäjiä ja yritystoiminnasta kiinnostuneita. Tavoitteena on hankkeen aikana ainakin 2-3 työpajaa per alue, eli yhteensä 8-12 työpajaa. Työpajat voivat olla toimiala tai materiaali painottuneita, mutta myös täysin heterogeenisia, joissa ainakin muualla on saavutettu hyviä tuloksia. Tavoitteena on saada työpajoihin vähintään keskeistä materiaalien haltijayritystä/toimijaa jakautuen eri alueille, vähintään muuta yritystä tai toimijaa jakautuen eri alueille ja muita osallistuvia henkilöitä (myös yksityiset tuoteinnovaattorit). Työpajoja siis tarjotaan avoimesti kaikille kiinnostuneille, ei pelkästään yrityksille. Toimenpiteet työpaketteina: 1. Tunnistetaan kiinnostavat toimialat ja materiaalivirrat - ainakin puunjalostus, metalli, rakentaminen, energia ja mahdollisesti elintarvike - materiaalivirtaselvityksen tekeminen tai yhteistyö muun tahon kanssa 2. Yritysten kontaktointi ja kehittämisen tarpeet - tehdään yrityksissä haastatteluja ja selvityksiä; materiaalit, tarpeet, kehitystavoiteet - haetaan olemassa olevia hyödynnettävissä olevia malleja 3. Muodostetaan symbiooseja ja verkostoja - työpajojen järjestäminen - tarpeiden ja toiveiden kirjaaminen, SYNERGie tietokannan ylläpitäminen, resurssitieto ja yhteistyömahdollisuudet, symbioosit; tietokanta on valtakunnallinen, jolloin voidaan löytää myös eri alueiden välisiä verkostoja 4. Energiatehokkuus, uusien energioiden hyödyntäminen - seurataan kehitystä ja aktivoidaan yrityksiä kokeiluihin ja muutoksiin 5. Tiedottaminen ja viestintä - tiedotetaan aktiivisesti toiminnasta ja mahdollisuuksista - esitellään onnistuneita symbiooseja toimijoiden luvan perusteella - järjestetään infoja, pienimuotoisia koulutuksia - järjestetään tutustumisia valtakunnan muihin onnistuneisiin symbiooseihin. Suomen Ympäristökeskus on kehittänyt elinkaariklinikka- konseptin ja toimintamallin ( Malli-Y), jolla voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten sekä kasvuyritysten kilpailukykyä, resurssien tehokkaampaa käyttöä, kustannustehokkuutta, materiaalitehokkuutta, energiatehokkuutta ja luoda parempaa liiketoimintaa ympäristövaikutusten arvioinnin, analyysien ja toimenpidesuositusten kautta. Mallia on testattu lähes 30 yrityksessä Pohjois-Karjalassa. Tarkoituksena on mallin tuomisella Pohjois-Savoon kehittää sitä edelleen niin, että mukaan otetaan myös

8 8 (15) kustannusvaikutusten arviointi, jotta yritykset voivat saada selkeää kustannustietoutta toiminnastaan ja erityisesti kehittämistoimenpiteiden ja muutosten kustannusvaikutuksista. Mallin edelleen kehittäminen aloitetaan loppuvuodesta 2017 aikana ja vuoden 2018 aikana se jalkautetaan Pohjois-Savoon siten, että tavoitteena on pilotoida mallia 3-4 yrityksessä kullakin alueella; Keski-Savo, Sisä-Savo, Kuopion seutu ja Ylä-Savo. Elinkaariklinikan toteutus yrityksessä: 1. Esiselvitys; yrityksen tavoitteet, odotukset, prosessit, materiaalit, rahoitus; yrityskohtainen kysely ja/tai haastattelu; selkiytetään elinkaaritarkastelun periaatteet 2. Yrityksen tuotanto/ toimintaprosessiin liittyvien tietojen kerääminen; tuotteet/palvelut, raaka-aineet/materiaalit, energia, päästöt, toimintapuitteet, logistiikka ja rahoitus 3. Elinkaariklinikan (tapaamisen) toteuttaminen ( 3-4 tuntia); kuvataan toiminta ja tuotantoprosessi 4.Ympäristövaikutusten arviointi; tietopankkien aineistojen yhdistäminen mallintamisen avulla yrityksen antamiin tietoihin 5.Tulokset; läpikäynti, arviointi, kehityskohteet, toimenpiteiden arviointi 6. Kirjallinen raportti yritykselle. Hankkeeseen haetaan mukaan osallistujia seuraavasta yritysjoukosta: Stora Enso Oyj, Savopak Oy, Varkauden Puu Oy, Warkaus Works Oy, Sahala Works Oy, Oy CleanFlame Ab, Savon Paino Oy, AFT Aikawa Oy, Keski-Savon Jätehuolto liikelaitoskuntayhtymä, Finforel Oy, Huutokosken Arvo-Kala Oy, Carelian Caviar Oy, PK-Kanavat Oy, Parmarine Oy, UK-Muovi Oy, Suomen Kuormalava Oy, Lassila&Tiaknaoja Oy, Olvi Oy, IPO Wood Oy, Anaika Wood Oy, Lunawood Oy, Ponsse Oyj, Normet Oy,Ahmotuote Oy, Kevako Oy, KPA Unicon Oy, Kuusakoski Oy, Profile Vehicles Oy,, Valio Oyj, Suomivalimo Oy, Betonimestarit Oy,, Ylä-Savon Jätehuolto Oy, Vieremän Lämpö ja Vesi Oy, Timaco Oy, Arctic Machine Oy, Keitele Engineered Wood Oy, M.A.S.I Company Oy, Oy FLT Ab, Oy Morehouse Ltd, Sepon Kaluste Oy, Ecomet Oy, Savon Taimen Oy, Rudus Oy, Stainless Team Finland Oy, Maitomaa Oy, Iisveden Metsä Oy, Pakkasmarja Oy,Valion Hillotehdas Oy, Sepa Oy, Heinon Tukku Oy, Refesco Finland Oy, Iso-Kallan panimo, Lignell&Piiapanen Oy, Apetit kala Oy, VA-Varuste, Turo Tailor Oy, Scantarp Oy, Lasilinkki, Kuopion Woodi Oy, Junttan Oy, Hydroline Oy, Norelco Oy, POK-group Oy, A-Avenue, Jätekukko Oy, Savon Voima Oyj, Jeld-Wen Suomi Oy, Yara Oy, Kuopion Vesi Oy, Adelante Oy, Atria Oy, Sac von Sellu oy, Kuopion Enrgia Oy, Ekokem Oy, Bella Boats Oy, Kuopion Monirakennus Oy, JL-Rakentajat Oy, Maamerkki Oy, Skanska Oy, YIT Oyj, Lemminkäinen Oy ja Puijon Romu Oy. Lisäksi kartoitetaan muita metalli, puu, elektroniikka, rakennustuotteet ja rakentaminen yrityksiä molempiin toimenpiteisiin. Yrityksiltä ei kerätä erillistä yritysrahoitusta (ennakkositoumukset), vaan toimenpiteisiin osallistumisesta kerätään tulona osallistumismaksuja. 6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on? Teolliset Symbioosit ja Malli-Y:n tuloksena syntyy lyhyen aikavälin tuloksina: - yritysten kilpailukyky paranee energiatehokkuuden, materiaalisäästöjen ja ympäristövaikutusten (jätteet) tehostumisen kautta - yritykset ottavat käyttöön uusia vähähiilisiä, energia- ja materiaalitehokkaita teknologioita - yritykset saavuttavat toimintaansa kehittämällä merkittäviä kustannussäästöjä - yritykset synnyttävät täysin uusia tuotteita tai materiaaleiltaan parempia tuotteita - ympäristöosaaminen, resurssiviisaus ja kiertotalous muodostavat yrityksille merkittävää imago- hyötyä - verkottumisen kautta yritykset löytävät myös tehokkaampia yhteistyön muotoja - osaaminen yrityksissä kehittyy - yritykset löytävät täysin uusia liiketoiminta-alueita - uusiutuvan energian käyttö laajenee yrityksissä ja myös alueilla; fossiiliset poistuu merkittävässä määrin - osataan vaatia myös yhteistyökumppaneilta ympäristötietoisuutta- ja vastuullisuutta - ylitetään toimialojen ja myös perinteisten materiaalien raja-aitoja uudella ajattelulla - haetaan ja vaaditaan prosesseihin, tuotantoon ja toimintaan uusia rahoitusmalleja

9 9 (15) - saadaan toteutettua valituilla materiaalialueilla pienimuotoiset kapasiteettiselvitykset (Savonia AMK:n johdolla) Pitkällä jänteellä: - ilmastonmuutoksen hallinta - jätteiden määrän väheneminen - fossiilisten polttoaineiden merkittävä väheneminen - kuluttajat alkavat vaatimaan yrityksiltä ympäristöosaamista, tuotteiden kierrätettävyyttä, vihreitä arvoja - yritykset tarjoavat kuluttajille täysin uusia malleja hankkia ja käyttää tuotteita; käytön veloittaminen - muutos mahdollistaa yritysten paremman menestyksen, uudet tuotteet mahdollistavat työllisyyttä ja kansantalous pärjää paremmin 6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen? Teolliset Symbioosit tullaan sitomaan eri toimijoiden jatkuvaksi toiminnaksi siten, että kustakin tahosta nimetään yhdyshenkilöitä (yritysasiamiehet, elinkeinoasiamiehet, ympäristövastaavat, jätelaitosten henkilöt), jotka tullaan kouluttamaan hankkeen kautta Teolliset Symbioosit koulutusmallilla. Hankkeen kautta saatavat kokemukset ja onnistumiset osoittavat jatkuvan toiminnan hyödyllisyyden ja yritykset ovat valmiita maksamaan toiminnasta ainakin osittaista korvausta. Malli-Y:n kehittäminen perustuu siihen, että siitä tulee vapaasti hyödynnettävä analyysimalli. Ajatuksenamme on, että ensisijaisesti Savonia AMK voisi saada siitä toimivan mallin opetukseen että myöhempään yritysyhteistyöhönsä. Mallia toki voivat hyödyntää alueelliset kehittämisorganisaatiot, ELY- keskuksen kehittämispalvelut ja yksityiset konsulttiyritykset saaden siitä itselleen uuden työkalun. Lähtökohtana on, että Malli on yrityksille ilmainen analyysi, voiko siitä jatkossa ottaa jotain maksua, jaa nähtäväksi. Tarkoituksena on periä yrityksiltä tulona osallistumismaksua Symbioosien tapahtumiin (työpajat, koulutukset ja muut valmennukset, symbioosin muodostaminen) /henkilö tapahtumasta riippuen. 7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä Hankkeelle haetaan ennakkoa Kyllä ý Ei Kustannusmalli Flat rate 24 % palkkakustannuksista Hankkeen kustannukset ja rahoitus Kustannukset Yhteensä 1 Palkkakustannukset Ostopalvelut Kone- ja laiteinvestoinnit 0 4 Rakennukset ja maa-alueet 0 5 Muut kustannukset 0 6 Flat rate Kustannukset yhteensä Tulot Nettokustannukset yhteensä Kustannusarvio yhteensä Rahoitus Yhteensä Osuus nettokustannuksista (%) 1 Haettava EAKR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus ,5 3 Muu julkinen rahoitus ,5 4 Yksityinen rahoitus 0 0 Rahoitus yhteensä Rahoitussuunnitelma yhteensä

10 10 (15) 8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus 8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)? Hankkeen päätoteuttajan, osatoteuttajien ja kumppaneiden kesken laaditaan hankerahoitusvaiheeseen aiesopimus ja hankkeen käynnistyessä toteuttamissopimus. Aiesopimus on hakemuksen liitteenä. Teolliset Symbioosit osalta haetaan kultakin alueelta 5-10 yritystä, joilla merkittävää materiaalivirtaa ja sitä kautta myös sivuvirtoja. Yrityksiltä haetaan vapaamuotoinen kiinnostuksen ilmaus hankkeeseen osallistumisesta. Yritysrahoitusta ei kerätä, vaan tilaisuuksista ja koulutuksista peritään henkilötason osallistumismaksua /tilaisuuden luonteesta riippuen tulona. Yritysten sitoumuksia on saatu (tilanne ) yhteensä 24 kpl ja lisäksi on useita kiinnostuneita, mutteivat ole allekirjoittaneet sitoumusta syystä tai toisesta. Toiminnan käynnistyttyä tulee osallistuja varmasti lisää. 8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty? Tarkoituksena on hakea Pohjois-Savon kehittämisrahastolta 5 %:n kuntarahaosuutta vuosille Hakemus jätetään samanaikaisesti tämän hakemuksen kanssa. 9 Yhteydet muihin hankkeisiin 9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.) Sekä tämän hankkeen, että KierRe - Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa hankkeen, valmistelutyössä on kontaktoitu erittäin laajasti niin maakunnallisia, ylimaakunnallisia kuin myös valtakunnan tason toimijoita. Aihepiirin alueella on runsaahkosti erilaista toimintaa, joskin muutamat kokonaisuudet ovat hyvinkin rajattuja joko toteuttajan tai kehityskohteen laajuuden osalta. Erityisesti kiinnostaa sellaiset hankkeet, joissa tuloksena syntyy aineisto materiaalivirroista ja niiden määrästä. Pyritään laajaan, avoimeen ja oppivaan vuorovaikutukseen eri hankkeiden välillä sekä vältetään turhia päällekkäisyyksiä. Kokonaiskoordinaatio asian tiimoilta puuttuu, eikä siihen tämänkään hankkeen resursseilla pystytä vastaamaan. Selkeä puute: Pohjois-Savon materiaalivirrat selvitys. KierRe - Kiertotalouden ja resurssiviisauden toteuttaminen Pohjois-Savossa, hanke Pohjois-Savon liiton rahoituskäsittelyssä A71424 / Savolaisen ekopientalon modernit rakennusmateriaalit (EkoMateriaalit) A70613 / Uusiomateriaalien hyötykäyttö Savo-Karjalan kiertotaloudessa A70048 / Pohjois-Karjalan teolliset symbioosit A71697 / Materiaalikierron yhteistyömalli A71163 / Pohjoissavolaisen materiaalitehokkaan kiertotalouden liiketoiminta (KILIKE) A71236 / Keskitetyn biojalostamon toimintamalli, raaka-aineet ja mädätejäännöksen käyttökohteet A71423 / HevosWoima - Esiselvitys Etelä-Savon hevostalouden materiaalivirtojen hyödyntämisestä uusiutuvana energiana A70043 / ToimintaMALLI yritysten elinkaaristen Ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) A71278 / Resurssiviisas Järvi-Saimaa - Ympäristön, yritysten ja asukkaiden hyvinvointi hiilineutraalisti A70897 / EcoSairila Kehittämisohjelma A71779 / Warkaus Green Teck Valley teollisuuskeskittymä A70710 / Hyvinvointia elintarvikkeista A70140 / Pohjoissavolaisen materiaaliteknologian TKI-ympäristön selvityshanke (MaTKI- selvitys) A70088 / Techno Growth 2020 A70798 / Wood Innovation Network S20201 / Techno KnowHow

11 11 (15) A71003 / Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa A70843 / BiNo-Resurssitehokkaat ja älykkäät asumisen ratkaisut- investoinnit, vaihe 2 A70994 / Pyrolyysiöljyihin perustuvien enrgiaratkaisujen kehittämien ja arvioiminen (Pyreus) / RuokaSavo 9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.) Olemme hakeneet valtakunnan ja alueelliselta tasolta tietämystä ja yhteistyötä seuraavilta tahoilta (varmaan myös useita hankkeita käynnissä). Sitra Motiva Oy Suomen Ympäristökeskus Luonnonvarakeskus EK Teknologiateollisuus ry Metsäteollisuus ry Rakennustuoteteollisuus ry Jätelaitosten yhdistys ry Kuntaliitto TEM 10 Maantieteellinen kohdealue ý Hankkeen toiminta kohdistuu yhden maakunnan alueelle Hankkeen toiminta kohdistuu usean maakunnan alueelle Hankkeen toiminta on valtakunnallista Maakunnat Pohjois-Savo Seutukunnat Ylä-Savon, Kuopion, Sisä-Savon, Varkauden Kunnat Iisalmi, Kuopio, Suonenjoki, Varkaus, Leppävirta, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Pielavesi, Rautalampi, Tervo, Vieremä, Sonkajärvi, Vesanto, Siilinjärvi Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite? Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka 11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä 11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman mukaisesta sisällöllisestä teemasta? Navitas Kehitys Oy:llä, Iisalmen Teollisuuskylä Oy:llä, Savonia-ammattikorkeakoulu Oy:llä ja yhteistyökumppaneilla Kehitysyhtiö SavoGrow Oy:llä ja Kuopion kaupungilla, kaikilla pitkäaikainen kokemus hanketoiminnasta ja kaikilla palveluksessaan hankeosaajia hankkeiden hallinnoinnin suhteen. Sekä kiertotalous että resurssiviisaus ovat olleet kohta 2- vuotta kiinnostuksen ja selvitysten kohteena. Tätä työtä on tehty erityisesti VKI- kaupunkien kesken, mutta myös laajemmin. Kaikilla toimijoilla on hankkeen vaatimaa yritystuntemusta ja aluetuntemusta turvaamaan hankkeen yritysten osallistuminen. Hankkeelle tullaan palkkaamaan osa-aikainen projektijohtaja (30 %), yksi kokoaikainen (Varkaus) ja kaksi puoliaikaista (Iisalmi, Kuopio) hankevastaavaa Teolliset Symbioosit toimintaan, henkilöiden osaaminen pitäisi olla

12 12 (15) materiaalitekniikan tai tuotantotalouden osaamisen puolelta. Lisäksi Savonialla on yksi 10 % työajalla oleva materiaalipuolen asiantuntija, jonka kautta voidaan hyödyntää opiskelijaresurssia materiaaliselvitysten tekemiseksi. Voidaan myös palkata opiskelijoita 3-kuukauden jaksoon tekemään selvityksiä. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on valtion tutkimus- ja asiantuntijalaitos, jonka yhtenä keskeisenä tehtävän on edistää kestävää materiaali- ja energiataloutta sekä haitallisten päästöjen hallintaa muun muassa arvioimalla tuotteiden ja palveluiden elinkaaren aikaisia vaikutuksia ja kehittämällä työvälineitä ekologiseen tuotesuunnitteluun. Hankkeen toteuttajilla on pitkä kokemus yritysten kanssa toimimisesta. Lisäksi SYKEllä on useita hankkeita, joissa on etsitty keinoja vähähiilisyyden ja resurssitehokkuuden edistämiseksi. SYKEssä hanke sijoittuu kestävän kulutuksen ja tuotannon keskukseen, jolla on ympäristöosaamisen lisäksi laajaa ja pitkäaikaista kokemusta mm. pienten, keskisuurten ja suurten yritysten liiketoiminnan kehittämisessä, yritysten tuotantoprosessien suunnittelusta, uusiutuvasta energiasta, vähähiilisyydestä, resurssitehokkuudesta sekä kiertotaloudesta Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan? Riski Rahoitus Yritykset Osaaminen Materiaalivirrat Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden pienentämiseksi Turvataan hankkeelle riittävät resurssit toimenpiteiden onnistumiseksi Hankkeeseen liittyviä teemoja pidetty keskustelussa yritysten kanssa, saada yritykset sitoutumaan hankkeen toteutukseen Hanke vaatii kokemusta omaavia hanketoimijoita, vaikkakin toteuttajilla laaja hankekokemus Maakunnallisen selvityksen puuttuessa tiedot ovat hajallaan eri hankkeiden aineistoissa, asettaa haasteen kokonaisuuden hallinnalle. Tehdään pienimuotoisia selvityksiä hankkeen toimesta, jolta osin yrityksiltä saatava tieto on tietenkin pieni riski, saadaanko todellista tietoa Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi Puheenjohtaja, Navitas Kehitys Oy Jäsen, Iisalmen Teollisuuskylä Oy Jäsen, Kehitysyhtiö SavoGrow Oy Jäsen, Kuopion kaupunki Jäsen, Savonia AMK Jäsen, Suomen Ympäristökeskus Jäsen, Yritysedustaja Jäsen, Yritysedustaja Sihteeri, Navitas Kehitys Oy, projektijohtaja Rahoittajan edustaja Asiantuntijoina hankehenkilöstöä ja tarvittaessa muita 12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista Tuotosindikaattorit Toimintalinja 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen Erityistavoite 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen

13 13 (15) Muuta tukea kuin rahoitustukea saavat yritykset 40 Yritykset, jotka tuovat markkinoille uuden tai aiemmasta versiosta merkittävästi kehitetyn vähähiilisyyttä 4 edistävän tuotteen tai materiaalin Yhdyskuntien vähähiilisyyttä edistävät uudet ratkaisut 1 Yrityksissä toteutettavat vähähiilisyyttä edistävät demonstraatiot 4 Tutkimus- ja kehittämisinstituutioiden vetämään hankkeeseen osallistuneet yritykset 70 Yrityksissä säästetty energia Yritykset, jotka käynnistävät t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai 4 tutkimuslaitosten kanssa 13 Horisontaaliset periaatteet 13.1 Sukupuolten tasa-arvo Kyllä Ei Perustelu Selvitystä ei ole tehty. Hankkeen toimenpiteet ovat sukupuolineutraaleja ja kohdistuvat yritysten prosesseihin enemmän kuin ihmisiin. Hankkeessa toki voidaan tehdä valistusta ja Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta ý kehittää ihmisten osaamista ympäristöarvoissa ja resurssiviisaudessa. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen) ý Kyllä huomioitu, hankkeessa ei mies- eikä naiserityisiä toimenpiteitä. Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen ý 13.2 Kestävä kehitys Ei varsinainen, mutta toki huomioidaan toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. Ei tapahdu syrjintää.

14 14 (15) Vaikutuksen kohde Ekologinen kestävyys 14 Liitteet Pakolliset liitteet Yhteishankkeen sopimus Muut liitteet Välitön vaikutus Vaikutusaste Välillinen vaikutus Perustelu Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 Materiaalitehokkuus on keskeinen osa 10 luonnonvarojen käyttöä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 5 Energiatehokkuuden edistämisen välityksellä Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 1 Ei ainakaan huononneta tilannetta. Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 Fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen, 5 uusiutuvat energiat, biotalous. Natura ohjelman kohteet Taloudellinen kestävyys Materiaalit ja jätteet 7 Materiaalitehokkuus, osaaminen ja 10 ymmärtäminen. Uusiutuvien energialähteiden käyttö 5 Pyritään ohjaamaan toimijoita voimakkaasti 10 tähän suuntaan. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 Tietämyksen laajentuessa elinkeinorakenne 4 monipuolistuu ja uudistuu. Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 Tähänkin mahdollisuus yritysten välisen vuorovaikutuksen kautta. Esim. hankkeessa olevat asiat ovat osittain uusia ja niiden 2 ohjaamiseen tarvitaan osaajia. Liikkuminen ja logistiikka 3 Materiaalitehokuuden kautta voidaan saavuttaa 10 merkittäviä logistisia säästöjä. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus Hyvinvoinnin edistäminen 5 Kun saadaan markkinoille uusia kestäviä ja kierrätettäviä tuotteita, niin hyvinvointi kehittyy 5 myönteisesti Tasa-arvon edistäminen 2 Avoin tiedonvaihto ja osaamisen korostaminen 2 kehittävät myös tasa-arvoa. Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 3 Pohjois-Savon haluaa olla ainakin pitkällä tähtäyksellä resurssiviisas, ympäristöstään huolehtiva, hiilineutraali ja materiaalitehokas 6 maakunta. Kulttuuriympäristö Ympäristöosaaminen 5 Hankkeella päästään oleellisesti kehittämään yritysten ympäristöosaamista ja myös 5 vastuullisuutta. Yritysten sitoumuksia Rahastohakemus Hankehenkilöstö Ympäristövaikutukset Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi. Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen. Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen siirronsaajia.

15 15 (15) Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus Matti Lönnroos Hankevalmistelija (Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)

16 Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake 1 (8) Hakijan (päätoteuttajan) nimi Navitas Kehitys Oy Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji Kuntarahoitus Jakeluosoite Wredenkatu 2 Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö LÖNNROOS MATTI Y-tunnus Postinumero Yhteyshenkilön puhelinnumero Organisaatiotyyppi Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö, Kehittämisyhtiö Postitoimipaikka Varkaus Yhteyshenkilön sähköpostiosoite matti.lonnroos@navitaskehitys.fi 1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo? Pohjois-Savon Teolliset Symbioosit ja Malli - Y hanke tuo uuden ja toivottavasti laaja-alaisemman tarkastelun kiertotalouden kokonaisuuteen. Hankkeella ei ole resursseja laajaan koordinointiin, mutta valmiutta kyllä tehdä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Teolliset Symbioosit tarjoaa jo koetellun ja hyviä tuloksia saavuttaneen toiminta-alustan yritysten verkottumiselle materiaalien kierrätyksen ja uusiokäytön kehittämisen kautta. Tarkastelussa huomioidaan niin neitseellisten raaka-aineiden tehokkaampi käyttö (mahdolliset materiaalikeskukset) kuin myös tuotannon sivuvirtoina syntyvät materiaalijäämät ja muut sivuvirrat (mahdolliset materiaalipankit). Liian useasti sivuvirrat viedään maakunnasta muualle eikä niitä hyödynnetä Pohjois-Savossa, jolloin kokonaistase huononee. Tässä yhteydessä on tarpeellista tarkastella myös jätelaitosten tulevaisuutta erilaisten materiaalien mahdollisina keskittyminä. Riittävän suuret materiaalivirrat mahdollistavat tällöin raaka-aineiksi kelpaavien "jätteiden" tehokasta käsittelyä, esim. maamassat ja tuhkat. Malli - Y mahdollistaa yrityksille uuden analyysimallin, jolla tarkastellaan yrityksen ympäristövaikutuksia usean aihekokonaisuuden kautta; energia, raaka-aineet, materiaalivirta, tuotantoprosessi, logistiikka ja myös uudet rahoitusmallit. Yrityksissä tehdään analyysi elinkaarimallinnuksen välinein klinikkatoiminnalla ja saadaan yritykselle selkeä tietoaineisto uudistumisen elementeistä ja myös taloudellisista vaikutuksista. Teolliset Symbioosit toiminnan kautta päästään kehittämään Pohjois-Savon eri toimijoiden käytössä olevia materiaalivirtoja siten, että mahdollisimman suuri hyöty materiaaleista jää Pohjois-Savoon, eikä kulkeudu maakunnan rajojen ulkopuolelle. Tavoitteena on siis löytää sellaisia yritysten ja myös muiden toimijoiden välisiä kumppanuuksia, mikä mahdollistaa hyödyn maksimoimista. Symbioosit on tuottanut muilla alueilla hyviä tuloksia ja sen uskotaan palvelevan myös pohjois-savolaisia toimijoita hyvin. Työ tulee olemaan haastavaa, mutta helpompaa jo useilla alueilla testatulla konseptilla. Uskomme, että Malli - Y.n avulla ja edelleen kehittämisellä päästään parantamaan yritysten kiertotalousosaamista. Malli - Y on Suomen Ympäristökeskuksen elinkaarimallinnuksen kautta kehittämä analyysi, jolla pureudutaan tehokkaasti yritysten ympäristövaikutusten arviointiin. Ylipäätään päästään yrityksiin, kun pystytään osoittamaan niille laskennallista ja myös taloudellista (edelleen kehitettävä osa) faktaa kiertotalouden tuomista hyödyistä ja kustannusvaikutuksista. Laskennalla varmistetaan yrityksen uudistumisen ja toimenpiteiden kustannushyödyt. 2 Toteutus ja tulokset

17 Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Symbiooseissa yritykset (muut toimijat) tuottavat toisilleen lisäarvoa hyödyntämällä tehokkaasti toistensa sivuvirtoja, teknologiaa, osaamista ja palveluja. Näin toisen toimijan sivuvirta ("jäte") muuttuu tuottavaksi resurssiksi toiselle ja säästää kummankin kustannuksia vähentäen haitallisia ympäristövaikutuksia. Symbiooseissa on mahdollista synnyttää kaupallisesti menestyviä korkean jalostusasteen tuotteita loppukäyttäjien tarpeisiin sekä kotimaassa ja mahdollisesti myös kansainvälisille markkinoille. 2 (8) Symbioosit toimii yritysten aktivoinnin ja sitouttamisen kautta työpajoissa tehtävällä resurssitiedon vaihdolla ja verkottumisella. Hankevastaava järjestää toiminta-alueella työpajoja, joihin kootaan sekä materiaalien haltijoita, että uusia tuoteinnovaatioita omaavia yrittäjiä ja yritystoiminnasta kiinnostuneita. Tavoitteena on hankkeen aikana ainakin 2-3 työpajaa sekä Keski-Savon ja Sisä-Savon alueella kummallakin. Työpajat voivat olla toimiala tai materiaali painottuneita, mutta myös täysin heterogeenisia, joissa ainakin muualla on saavutettu hyviä tuloksia. Tavoitteena on saada työpajoihin vähintään 30 osallistujaa, josta yrityksiä 25. Toimenpiteet työpaketteina: 1. Tunnistetaan kiinnostavat toimialat ja materiaalivirrat - ainakin puunjalostus, metalli, rakentaminen, energia ja mahdollisesti elintarvike - materiaalivirtaselvityksen tekeminen tai yhteistyö muun tahon kanssa 2. Yritysten kontaktointi ja kehittämisen tarpeet - tehdään yrityksissä haastatteluja ja selvityksiä; materiaalit, tarpeet, kehitystavoiteet - haetaan olemassa olevia hyödynnettävissä olevia malleja 3. Muodostetaan symbiooseja ja verkostoja - työpajojen järjestäminen - tarpeiden ja toiveiden kirjaaminen, SYNERGie tietokannan ylläpitäminen, resurssitieto ja yhteistyömahdollisuudet, symbioosit; tietokanta on valtakunnallinen, jolloin voidaan löytää myös eri alueiden välisiä verkostoja 4. Energiatehokkuus, uusien energioiden hyödyntäminen - seurataan kehitystä ja aktivoidaan yrityksiä kokeiluihin ja muutoksiin 5. Tiedottaminen ja viestintä - tiedotetaan aktiivisesti toiminnasta ja mahdollisuuksista - esitellään onnistuneita symbiooseja toimijoiden luvan perusteella - järjestetään infoja, pienimuotoisia koulutuksia - järjestetään tutustumisia valtakunnan muihin onnistuneisiin symbiooseihin. Suomen Ympäristökeskus on kehittänyt elinkaariklinikka- konseptin ja toimintamallin ( Malli-Y), jolla voidaan edistää pienten ja keskisuurten yritysten sekä kasvuyritysten kilpailukykyä, resurssien tehokkaampaa käyttöä, kustannustehokkuutta, materiaalitehokkuutta, energiatehokkuutta ja luoda parempaa liiketoimintaa ympäristövaikutusten arvioinnin, analyysien ja toimenpidesuositusten kautta. Tarkoituksena on mallin tuomisella Pohjois-Savoon kehittää sitä edelleen niin, että mukaan otetaan myös kustannusvaikutusten arviointi, jotta yritykset voivat saada selkeää kustannustietoutta toiminnastaan ja erityisesti kehittämistoimenpiteiden ja muutosten kustannusvaikutuksista. Mallin edelleen kehittäminen aloitetaan syksyllä 2017 aikana ja 2018 aikana se jalkautetaan Pohjois-Savoon siten, että tavoitteena on pilotoida mallia 3-5 yrityksessä sekä Keski-Savossa että Sisä-Savossa. Elinkaariklinikan toteutus yrityksessä: 1. Esiselvitys; yrityksen tavoitteet, odotukset, prosessit, materiaalit, rahoitus; yrityskohtainen kysely ja/tai haastattelu; selkiytetään elinkaaritarkastelun periaatteet