Harrastajat ovat kytkeneet pc:itä televisioihinsa

Transkriptio

1 TEEMA: KOTITEATTERI Kodin Harrastajat ovat kytkeneet pc:itä televisioihinsa jo useita vuosia mitä erilaisimmin keinoin. Tavoitteena on saada tietokone toimimaan sulavana kodin mediamoniosaajana. Vähimmäistavoitteina pidetään, että dvd-elokuvat näkyvät televisiosta, ja että pc kykenee tallentamaan tv-lähetystä, nykyisin tietysti digi-tv-signaalista. Pelkästään se voi olla haastava tavoite Suomen hankalissa digi-tvoloissa, koska standardeja kehitetään jatkuvasti. Mutta myös cd-musiikin, valokuvien ja itse kuvattujen videmediavaltiaat Tietokone keskitettynä mediapalvelimena voisi jakaa musiikkia, tv-kuvaa ja muuta sisältöä kaikkialle kodissa. Tällä hetkellä se korvaa käytännössä dvd-soittimen, tallentavan digiboksin ja musiikkisoittimen. TEKSTI: OSSI JÄÄSKELÄINEN PIIRROS: ERIC LERAILLEZ 32 MikroPC 8 / 2006

2 oiden olisi hyvä sujahtaa olohuone-pc:n eli media-pc:n kiintolevylle mahdollisimman kivuttomasti. Puhutaan jopa kodin keskitetystä mediapalvelimesta, joka hoitaisi kaiken yllä mainitun koko kodissa, ilman viivettä ja tietysti moneen huoneeseen samaan aikaan langattomasti. Todellisuudessa kuluu vielä aikaa, että yksi pc kykenisi hallinnoimaan ja liikuttamaan kaikkea kodin mediasisältöä samaan aikaan olohuoneen televisiolähetyksestä lastenhuoneen musiikkiin ja takkahuoneen valokuvaesitykseen helppokäyttöisesti. Mutta vision muuttuminen arkitodellisuudeksi ei ehkä ole aivan niin kaukana kuin voisi äkkiseltään kuvitella. Testissä olevat ratkaisut eivät vielä näin monipuolisiin suorituksiin veny, mutta melkoisen tv-toimintojen moniosaajan pc:stä voi jo nyt rakentaa. Kodin mediaunelman toteuttamisen voi aloittaa kourallisella erilaisia ratkaisuja. Mutta mikä parasta, ohjelmien käytettävyys on parantunut olennaisesti. Enää pc:n sisuskalujen ja sielunelämän tunteminen ei ole mediapc:n käyttöönoton vähimmäisvaatimus. Turhan usein sitä kuitenkin edelleen tarvitaan. Karkeasti ohjelmat jakautuvat ilmaisiin linux-versioihin, windowsissa toimiviin erillisohjelmistoihin sekä Microsoftin omaan kaupalliseen ratkaisuun: XP Media Center Edition -windowsiin (MCE). Mutta mikä niistä toimii Suomessa ja mikä tärkeintä, riittävän helposti? HELPOIN EI TARJOA KAIKKEA Viimeistään Microsoftin mukaan tulo media-pc-markkinoille on herättänyt suuren yleisön pohtimaan, että pc:n voisikin tuoda työhuoneesta olohuoneeseen mediakeskukseksi. MCE-windowsia on myyty suomenkielisenä tämän vuoden ajan. Microsoft on pyrkinyt kitkemään media-pc:hen normaalisti liitettävän ajatuksen käytön vaikeudesta. Tarkoitus on, että MCE ostetaan valmiin konepaketin mukana, joten käyttäjälle jää kaapeleiden kiinnitys ja perusasetusten tekeminen. Käytettävyydeltään MCE onkin ihanteellisella tasolla ja lisälaitteet kaukosäätimiä myöden ovat heti käyttövalmiita. Edistyneemmät käyttäjät saattavat kuitenkin kaivata kehittyneempiä ominaisuuksia esimerkiksi kuvan tai äänen paranteluun ja säätöön. Niitä MCE ei sitten tarjoakaan. Helppo ja monipuolinen myydään siis edelleen eri paketeissa. Vaihtoehtoiset mediaohjelmistot eroavat MCE:stä pääasiassa integraatioltaan, käyttöliittymältään ja käytettävyydeltään. Vastineeksi ne tarjoavat enemmän ominaisuuksia ja paremman toimintojen säätövaran. TOIMIVUUS RIIPPUU AJUREISTA Itse rakennetun media-pc:n rakentaminen on kuitenkin edelleen kova urakka. Laitteiston valinnan ja kokoamisen jälkeen vaikein osuus on vielä edessäpäin: ajureiden ja sovellusohjelmien asennus, niiden viilaaminen ja hienosäätö ja lopulta tasapainoilu pc:n suorituskyvyn ja kuvanlaadun välillä. Kuvan laadunparantelu kun kysyy roimasti suoritintehoa. Jos ei käytä laatikosta valmista MCE:tä, säätäminen on pakollista, sillä vaihtoehtoisissa mediakeskuksissa ominaisuuksia ei ole valmiiksi integroitu yhdeksi kokonaisuudeksi. Esimerkiksi kau- Testikone: Athlon 64 X Gt ram Geforce 6600 pci-e Hauppauge WinTV HVR-1300 Nebula DigiTV pci Testi GB-PVR GeeXboX KnoppMyth MediaPortal Windows XP Media Center Edition Yahoo! Go for TV kosäädin ei ehkä toimi kaikkien ohjelmien kanssa tai tv-kortin mukana tulleet ajurit eivät olekaan yhteensopivia mediaohjelmiston kanssa. Joskus esimerkiksi tv-kortin mukana tulevilla ajureilla lähetystä voi katsoa ainoastaan korttivalmistajan omalla tv-sovelluksella! Onneksi valmistajan www-sivuilta löytyy yleensä standardit bda-ajurit (broadcast driver architecture), joilla tv-korttia voi käyttää muissakin sovelluksissa. Osa testin mediasovelluksista tukee suoraan yleisimpiä tv-kortteja, jolloin ajureita ei erikseen tarvita. Kaukosäätimille ei valitettavasti ole yhtä yleispätevää ajuriratkaisua. Yleensä kaukosäätimen pc-pään vastaanotin liitetään tv-korttiin, joten valmistajakohtaisia ajureita tarvitaan, ja ajuri siirtää kaukosäätimen käskyt käytössä olevaan mediaohjelmaan. Ongelmaa pahentaa, että osa ohjelmista tukee vain tiettyjen valmistajien kuten ATIn säädintä tai Microsoftin MCE-kaukosäädintä. LAITTEISTO RAJOITTAA VAIHTOEHTOJA Kun media-pc on harkinta- tai hankintavaiheessa, tv-kortin valintaan on syytä kiinnittää erityishuomiota. Käytännössä bda-ajurit ovat muodostuneet MCE:n myötä de facto -standardiksi, eli niiden pitäisi löytyä valitulle tv-kortille. Sen lisäksi kannattaa tutustua huolella mediasovellukseen ja varmistaa, mitä komponentteja se tukee tai ei tue. Esimerkiksi jotkut tv-kortit eivät suostu ajureista huolimatta keskustelemaan tiettyjen mediasovellusten kanssa. Osa mediasovelluksista tukee ilman ajureitakin kattavaa valikoimaa tv-kortteja ja kaukosäätimiä. Microsoftin MCE:n kanssa ongelmia on vähemmän, sillä kaikki sille sertifioidut komponentit toimivat siinä varmasti. MCE-tuki ei kuitenkaan takaa, että sama osa toimisi toisessa mediasovelluksessa tai käyttöjärjestelmässä. Tv-korteissa on ajureiden lisäksi myös fyysisiä eroja. Kalliimmissa korteissa on yleensä oma mpeg2-signaalinpurkupii- > MikroPC 8/

3 Testi ri, joka purkaa digi-tv:n lähetysvirran suoraan tv-kortilla. Halvemmista korteista purkupiiri puuttuu, jolloin digisignaali puretaan ohjelmallisesti pc:llä. Purkupiirin hyöty on, ettei tv-signaalin käsittely kuluta käytännössä yhtään prosessoritehoa, kun tv-kortin piiri hoitaa raskaan laskentatyön. Halvempien tvkorttien ohjelmallinen purku vaatii rutkasti vääntöä suorittimelta. Asialla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Purkupiiriä ei voi jälkeenpäin vaihtaa, mutta ohjelman voi päivittää. Tulevaisuuden teräväpiirtolähetyksiä voi katsoa, jos käytössä on halvemman tv-kortin ohjelmallinen purku, mutta jos on törsännyt kalliimpaan mpeg2-purkupiirillä varustettuun tv-korttiin, hdtv jää haaveeksi. Oikea tv-kortti on media-pc:n olennaisin komponenttivalinta. MEDIAPINGVIINI VAATII TYÖTÄ Jos valitsee ilmaisen linuxin ja sen päällä toimivan mediasovelluksen, tv-kortin valinta korostuu entisestään. Monet korteista toimivat hyvin, mutta osa ei toimi linuxissa lainkaan. Osan saa toimimaan epävirallisten päivitysten avulla, mikä vaatii paitsi aikaa myös tietoa. Lisäksi mediakeskus-linuxeissa itse linux-ydin ei välttämättä ole ajan tasalla. Liian vanhan ytimen kanssa vaikkapa toimivaksi vannottu kortti jääkin mediaohjelmalle näkymättömiin. Esimerkiksi Nebulan tv-kortin saa toimimaan linuxissa vasta ytimen kanssa. Uuden ytimen päivityksen onnistuminen riippuu siitä, mitä jakeluversiota linuxin kanssa käytetään. GeeXboXissa uuden ytimen asentaminen on käytännössä mahdotonta, mutta KnoppMythissä ytimen päivittäminen on helppoa. Ytimen päivitystä vaikeuttaa karsitut sovellukset, kuten tekstipohjaiset nettiselaimet. Noviisille päivitystä ei voi varauksetta suositella, sillä jos valmiiksi käännettyä ydintä ei löydy, lähdekoodi pitää päivittää ja kääntää käsityönä. Linux-versiot kehittyvät nopeasti, ja samalla uudet versiot ratkaisevat ongelmia nopeasti. Tässä testissä mukana olevasta KnoppMythistä ilmestyi pari päivää testin aloittamisen jälkeen uusi versio. Helpoin tapa päivitykselle on ladata uusi jakeluversio ja käyttää päivitystoimintoa. Päivittäessä on syytä pitää mielessä, että automaattipäivitys tyhjentää tylysti koko järjestelmäosion asetuksineen kaikkineen. Toisen levyosion tv-tallenteisiin ei kosketa. Ennen päivitystä on siis syytä tehdä varmuuskopio tietokannasta, asetuksista ja käyttäjien tiedostoista. Se hoituu yhdellä klikkauksella MythTV-käyttöliittymästä. WINDOWSILLA PÄÄSEE HELPOMMALLA Täydellinen mediasovellus venyy moneen suuntaan. Käytön on oltava helppoa ja suoraviivaista kaukosäätimen, hiiren ja näppäimistön kanssa. Samalla ominaisuudet ja asetukset eivät saa olla liian rajoittuneita. Vaikka useimmat eivät tarvitse ainakaan heti dekooderin hienosäätöasetuksia, tv-kuvan ylipiirron kompensointia tai kuvan jälkikäsittelyä, ei monipuolisista ominaisuuksista ole haittaakaan. Nälkä kasvaa syödessä, ja mediasovelluksen rajoitteet voivat pakottaa siirtymään toiseen ratkaisuun. Parasta onkin valita heti riittävän monipuolinen, mutta silti käyttäjäystävällinen paketti. Windowsille tehtyjen mediakeskusten kanssa komentoriville näpyteltävät parametrit voi unohtaa. Perusasetukset saa kuntoon graafisen ja selkeän tv-käyttöliittymän kautta, eikä edistyneempienkään asetusten muokkaaminen ole hankalaa. Kaikkia testin windows-mediasovelluksia voi käyttää kanavahaun jälkeen oletusasetuksilla tai korkeintaan kevyen säätämisen jälkeen. Tältä osin käytettävyys on kiitettävällä tasolla. Syvällisemmät asetukset eivät ehkä ole välttämättömiä, mutta niillä saa hienosäädettyä tv-kuvaa paremmaksi tai käyttöliittymää oman tarpeiden mukaiseksi. Testin monipuolisimmat säädöt löytyvät Media- Portalista, mutta sekin toimi heti eli asennuksen ja kanavahaun jälkeen. Windows MCE -valmispakettia lukuun ottamatta media-pc:n rakentamisessa ja asetusten säätämisessä kuluu aikaa. Mediasovelluksen asennus sujuu ongelmitta, mutta valintojen käyminen läpi ja niiden vaikutuksen selvittäminen eivät suju hetkessä. Pahimmillaan voi joutua tappelemaan tuntikaupalla ennen kuin sovellus edes näkee tv-kortin ja löytää kanavat. OMINAISUUKSIA VAI HELPPOUTTA? Kun laitteiston saa toimimaan halutulla tavalla, käyttö on kiitettävän sujuvaa kaikilla testiohjelmilla. Eri asia onkin, kuinka helppoa on ja kauanko aikaa kuluu, ennen kuin tähän vaiheeseen päästään. Käyttöliittymä vaihtelee sovelluksittain, mutta kaikissa käytettävyys on riittävä. Ilmaiset mediasovellukset eivät häviä kaupallisille vastineille, vaikka ulkoasu olisikin karumpi. Kaiken kuluneen ajan, vaivan ja virittelyn jälkeen on kuitenkin pakko todeta, että Vastaan tulevat ongelmat vaihtelevat pienistä kauneusvirheistä kriittisiin ongelmiin. Koosteena eri mediasovellusten eteen tulleita virheitä. helpoimmalla pääsisi tyytymällä hajuttomaan, mauttomaan ja valmiiksi pureskeltuun Windows MCE:hen. Säätäminen on kuitenkin sitä palkitsevampaa, mitä vaativampi käyttäjä on: silminnähden parantuneen kuvan ansiosta tv-kuva ja dvd-elokuvat ovat huomattavasti nautittavampia. Monipuolisuus ja käytettävyys eivät edes ole täysin toisensa poissulkevia asioita. Esimerkiksi Media- Portal toimii kuten MCE, mutta säätövaraa on huomattavasti enemmän. Yksikään testin moniottelijoista ei ole täydellinen. Eniten harmaita hiuksia aiheuttaa ongelmien diagnosointi ja tiedon puute siitä, mikä ongelman ylipäätään aiheuttaa. Konepellin alla puuhaaminen muuttuu aikaa vieväksi harrastukseksi. Totuus kuitenkin on, että helpoimmalla pääsee, kun ostaa tallentavan digiboksin ja dvd-soittimen. Samalla menettää mahdollisuuden palkitsevaan ja kun mikään ei toimi, turhauttavaan harrastukseen. 34 MikroPC 8 / 2006

4 Ilmaisohjelma pelastaa kuvanlaadun TAULUTELEVISIOIDEN KUVANLAATUA moititaan usein siitä, että ne olisivat hd- eli teräväpiirtolähetysten kanssa erinomaisia, mutta tämän hetken digi-tv-signaalin takia kuvassa näkyy heikommasta tarkkuudesta ja kuvan pakkauksesta johtuvia virheitä. Mediakeskusohjelmissa dvd-, digi-tv- ja divx-kuvaa voi useimmiten muokata ohjelman asetuksista omalle silmälle ja näyttölaitteelle paremmin sopivaksi. Myös pc:n näytönohjainajureista voi säätää kuvan kirkkautta, kontrastia, gammakorjausta ja värejä. Eli samoja perusasetuksia, mitä televisiosta tai taulutelevisiosta säädetään kuvan korjaamiseksi. Ffdshow on media-pc:hen tarkoitettu ilmainen kuvan jälkikäsittelyohjelma. Se antaa paljon lisää mahdollisuuksia kuvan säätöön. Ohjelmalla saa muokattua videokuvaa reaaliajassa, ja sen tarjoama arsenaali kuvan paranteluun on häkellyttävä. Ohjelman perussäätöihin kuuluvat kohinanvaimennus, kuvan terävöitys, lomitusviivojen poisto sekä kuvan skaalaus eli tarkkuuden muuttaminen täsmälleen näyttölaitteelle sopivaksi. Ffdshow tavallaan piiloutuu windowsin taustalle, eli sitä ei tarvitse erikseen käynnistää. KUVAN MAINIO JÄLKIKÄSITTELIJÄ Kun esimerkiksi katsotaan digi-tv:tä, Ffdshow kaappaa tv-kortin ja mediasovelluksen tuottaman kuvan itselleen, jälkikäsittelee sen määritysten mukaan ja lähettää kuvan normaaliin tapaan televisiolle. Tämä tapahtuu käyttäjän huomaamatta ja reaaliajassa. Kun kuva siirtyy taulutelevisiolle oikealla tarkkuudella, sen laatu paranee. Helposti käy niin, että ensin media-pc skaalaa kuvan lcdtelevision kannalta pari kuvapistettä väärälle tarkkuudelle, koska se ei osaa täsmälleen oikeaa tarkkuutta. Sen jälkeen televisio joutuu muuttamaan tarkkuuden uudelleen, ja mitä useampi tarkkuuden muutos, sitä huonompi kuva. Lisäksi Ffdshow ssa pystyy valitsemaan käytettävän skaalausalgoritmin, joista parhaat ovat useimmiten selvästi laadukkaampia kuin taulutelevision sisältä löytyvä kuvan tarkkuutta muuttava piiri. Ffdshow tuottaa siis parempilaatuisen tvja dvd-kuvan kuin taulutelevision oma skaalauspiiri. LIIOITTELU EI KANNATA Monipuolisten asetusten takia ohjelman valikkoviidakon parissa voi vierähtää aikaa, kunnes Ffdshow on parhaimmillaan taulu-tv:n parina. Kun kuva saadaan muutettua hyvällä muuntoalgoritmilla jo pc:n päässä lcd-television ominaistarkkuudelle, kuvan laatu paranee oleellisesti. sopiva kompromissi tv:n ja pc:n suorituskyvyn väliltä löytyy. Kompromisseja pitää tehdä, sillä parhaisiin kuuluvaan Lanczos-skaalausalgoritmiin kuluu suoritintehoa kuin jäätelöä kesäkuumalla. Jos kuvaa yrittää parantaa liikaa, suoritin tukehtuu ja videon toisto muuttuu diaesitykseksi. Eri lähteet vaativat erilaiset asetukset, joten Ffdshow lle saa tallennettua eri asetusyhdistelmiä tv-kuvalle, divx-tiedostoille tai dvdelokuville. Skaalauksen lisäksi kuvan msharpen-terävöinti on toinen suorittimen tehosyöppö. Vaikka msharpen on terävöintialgoritmi, se jopa kumoaa kohinaa. Jos käyttää prosessoriystävällisempiä terävöintitapoja, suotimet voivat myös kumota toisiaan, koska esimerkiksi terävöinti korostaa kohinaa. Jos terävöintiä liioittelee, kohinanpoistoa pitää lisätä, jolloin prosessoritehoa kuluu turhaan. Toisaalta pieni kohina peittää digi-tv-kuvan pakkausvirheitä. > Linkkejä KnoppMyth: GeeXboX: geexbox.org/ GeeXboXin tukemat laitteet: LinuxTV, lista linuxissa tuetuista tv-korteista: linuxtv.org/wiki/ WinLirc: winlirc.sourceforge.net/ The Green Button, windows media center-apuohjelmia: thegreenbutton.com/ Ilmaisia mce-plugineita: DVB-T -kanavien taajuudet: DVB-C -kanavien taajuudet (HTV) ja valmis channel.conf -tiedosto linuxille: dvb.swelcom.fi/cable.php LUE ENSIN DVD PLAZAA Myös suodattimien järjestys vaikuttaa kuvan laatuun ja suorittimen tehontarpeeseen. Valmiiksi kohinaista kuvaa on turha skaalata tarkemmaksi, eikä kuvaa kannata terävöidä ennen kuin se on skaalattu lopulliseen kokoon. Pc:n suorituskyvyn tarve korostuu, jos käytetään raskasta mediasovellusta. MediaPortalille suositellaan kahden gigahertsin suoritinta, ja kun tähän ynnätään Ffdshow n vaatima suoritinteho, minkä tahansa nyky-pc:n saa polvilleen liian innokkaassa kuvanparantelussa. Maltillisesti käytettynä Ffdshow on erinomainen työkalu, joka parantaa kuvaa huomattavasti. Tosin asetusten virittäminen optimaalisiksi omalle media-pc:lle ja näyttölaitteelle vaatii aikaa. Linux-pohjaista versiota Ffdshow sta ei ole. Optimointia ei onneksi tarvitse aloittaa aivan tyhjästä, sillä esimerkiksi suomenkielisen DVD Plazan -keskustelufoorumeilta saa apuja Ffdshow n perusasetuksiin ja sieltä löytää linkin ohjelman uusimpaan versioonkin. Esimerkiksi keskusteluketju: keskittyy erityisesti Ffdshow-säätöihin. Muutenkin Ffdshow-noviisin kannattaa ensin tutustua Dvd Plazan erinomaisiin vinkkeihin. Lisäksi heti kesälomien jälkeen ilmestyvässä MikroPC-lehdessä on tarkempi artikkeli, miten Ffdshow n asetuksia kannattaa virittää. > MikroPC 8/

5 Testi Windows-pohjaiset GB-PVR Versio: MediaPortal Versio: RC4 Windows XP Media Center Edition Versio: Hinta: paketin mukana (ei erillisenä) GB-PVR ON HELPPO asentaa. Sen jälkeen alkaa kompurointi. Pelkkä kanavien saaminen kohdalleen edellyttää parin päivän taistelua testilaitteistolla tv-kortista riippumatta ja outojen apuohjelmien kuten xmltv:n asentamista ja opettelemista. Analogikanavien viritys pitää hoitaa täysin käsityönä. Dokumentaatio näyttää kattavalta, mutta ongelmien esiintyessä se on yhtä tyhjän kanssa. Valmistajan keskustelualueella tarjoiltiin useita erilaisia vinkkejä kanavahaun onnistumiseen, mutta yhteistä ohjeille oli, etteivät ne auttaneet. Ohjelmisto tuntuu kovin keskeneräiseltä. Jos pitää editoida käsin viittä eri tiedostoa ja muuttaa windowsin rekisteriä, käyttömukavuus on kaukana helposta. Jos ongelmia ei ilmaannu tai niistä selviää, GB-PVR palkitsee todella fiksulla ja monipuolisesti säädettävällä käyttöliittymällä. Myös suomalaisittain tärkeä dvb-tekstitys toimii. GB-PVR on testin oikukkain sovellus, hyvänä päivänä se on vain askelen MCE:n ja Media- Portalin jäljessä, mutta huonona päivänä sitä ei saa toimimaan kirveelläkään. Ongelmista huolimatta GB-PVR vaikuttaa erittäin lupaavalta ja monipuoliselta ohjelmalta. Se on ehdottomasti kokeilemisen arvoinen. + käyttöliittymä, monipuolinen, kevyt epäluotettava toiminta, kanavanhakuongelmat MEDIAPORTAL ON vasta 0.2-kehitysversiossa, mutta siitä huolimatta sen käyttöönotto on ongelmatonta, ja molemmat testatut digi-tvkortit toimivat heti. Näin hyvä toiminnallisuus jo tässä vaiheessa antaa luvan odottaa todella paljon valmiilta versiolta. Beetaversio näkyy siinä, että ohjelma kaatui käytössä kertaalleen ja ainakaan vielä YLE:n dvb-tekstitys ei toimi. Tekstitysongelma on luvattu korjata pian ilmestyvässä seuraavassa versiossa. Käyttöliittymä on lähes samalla tasolla MCE:n kanssa. Illuusiota voi vielä täydentää valitsemalla oletusarvoisen ulkoasun tilalle Media Center -olemuksen. Vain käyttö ilman kaukosäädintä onnistuu hieman huonommin kuin MCE:ssä, mutta pelkän hiiren ja näppäimistönkin avulla MediaPortal kyllä toimii. Selkeydestään huolimatta ohjelman asetukset ovat testin monipuolisimmat. Aivan kaikkea mieleen juolahtavaa voi muokata: Ffdshow-filtteröinti, näppäinoikotiet ja mpegdekoodauksen hienosäätö. Konepellin alle ei kuitenkaan ole pakko mennä, koska ohjelma toimii perusasetuksillakin hyvin. MediaPortaliin on jo tässä vaiheessa yli 50 toiminnallisuutta parantavaa pientä pluginpalikkaa. Monipuolisuus ei tule ilmaiseksi, sillä MediaPortal on testin raskain sovellus, eli mediakoneessa pitää olla tuhti suoritin. Kattavat ominaisuudet ja säätömahdollisuudet sekä kiitettävän looginen käyttöliittymä osoittavat että MediaPortal on testin paras mediakeskus. + käytettävyys, ominaisuudet, toimivuus raskas MICROSOFTIN MCE on kiitettävän helppokäyttöinen ja esimerkillisen selkeä. Kaukosäädin ei ole välttämätön, koska ohjelmaa voi käyttää helposti myös hiirellä ja näppäimistöllä. Käyttöjärjestelmän laitteistovaatimukset takaavat samalla, että pc:n komponentit toimivat ilman ylimääräistä säätöä. Ominaisuuksiltaan MCE on muihin testattuihin ohjelmiin verrattuna heikohko. Mediakeskukselta vaadittavat perusominaisuudet siitä kyllä löytyvät. Ohjelma ei tue lainkaan YLE:n käyttämää dvb-tekstitystä tai edes salattuja maksukanavia. MCE ei ymmärrä edes tv-signaalin mukana tulevaa epg-ohjelmaopasta, jota kaikki digiboksit käyttävät. Sen sijasta pitää käyttää Microsoftin omaa nettisivuilta haettavaa opasta, joka poikkeaa normaalista ohjelmaoppaasta joskaan ei negatiivisella tavalla. Aina palvelu ei tosin toimi. MCE:ssä ongelmien ratkominen on hankalaa, sillä ohjelma ei kerro lainkaan vianetsintää helpottavia tietoja kuten tv-signaalin tasoa tai laatua. Tv-tallenteiden tiedostomuotona käytetään Microsoftin omaa kopiosuojattua dvrms:ää, mikä käytännössä tarkoittaa, ettei tallenteita voi siirtää toiselle koneelle. Harrastajat ovat onneksi viritelleet pieniä apuohjelmia, joilla tallenteen saa muutettua järkevämpään tiedostomuotoon. + käyttöliittymä, käytettävyys, toimivuus ominaisuudet 36 MikroPC 8 / 2006

6 Linux-pohjaiset Yahoo! Go for TV Versio: go.connect.yahoo.com/go/tv/ GeeXboX Versio: 1.0-rc1 KnoppMyth Versio: R5C7 KEHUJA KERÄNNYT ruotsalainen Meedio-mediavelho myytiin vastikään Yahoolle, jolloin Meedio-nimikin muuttui Yahoo! Go for TV:ksi. Nimestä huolimatta kyseessä on lähes sama sovellus. Yahoon myötä ohjelmaa on muokattu Yhdysvaltojen markkinoita varten, eikä se perustilassa suostu toimimaankaan muualla. Aluerajoitus on helppo kiertää siten, että ohjelman pääsy internetiin estetään. Käyttäjän sijainti kun tarkistetaan ip-osoitteen perusteella. Ohjelmaan sidottu USA-rajoitus on muutenkin keinotekoinen, sillä tv-säätöjen perusasetuksissa on Suomi muiden maiden joukossa. USA-keskeisyys vaivaa kautta ohjelman. Ainoa kielivaihtoehto on englanti, mutta suomalaisittain eniten haittaa vajavainen dvb-tuki. Tekstitys ei toimi lainkaan, ja ohjelmaopas on tyhjää täynnä. Laitetuki on hyvin rajoittunut, mutta käytännössä molemmat bda-ajureilla testatut tvkortit toimivat, vaikka valmistajan takaamaa suoraa tukea niissä ei ole. Go for TV:n kankea käyttöliittymä ja muita heikompi kuvanlaatu hämmästyttää. Ohjelma on moderneihin mediakäyttöliittymiin verrattuna ankea ja kankea. Ohjelma ei juhli toimivuudellaankaan, sillä kun testilaitteeseen asennetaan kahden eri valmistajan digi-tv-kortit, Yahoo näyttää tvkuvan sijasta vain mustaa ruutua. + hyvä ohjelmarunko kankea, USA-keskeinen GEEXBOX TOIMII suoraan cd:ltä. Varsinaista asennusta ei siis tarvita. Kokoa paketilla on alle 10 megatavua. Ohjelman voi myös asentaa linux- tai windows-osiolle. GeeXboXin pinnan alla jyllää linux. Ulkoasultaan ohjelma on selkeä ja käyttö loogista. Näppäinkomentoja pitää tosin opetella turhan paljon, ja hiirtä ohjelma ei tajua. Kun ongelmia ilmaantuu, GeeXboX ei anna tietoa vian syystä. Ohjelma ei esimerkiksi anna virheilmoitusta, jos koneessa on tv-kortti, jota se ei tue. Tv-ruutu vain pysyy tyhjänä. Oletusarvoisesti ladattava ISO-levykuva ei tue moniakaan laitteita. Käyttökielenä on pelkkä englanti. Kannattaa tarkistaa GeeXbo- Xin laitetuki ennen rompun polttamista, ettei mediakeskuksen sijasta saa lasinalusta. Kotisivuilta voi ladata windowsissakin toimivan GeeXboX Generatorin. Sen avulla voi määritellä kaikki asetukset ja ladattavat päivitykset kieltä, tv-korttia, kaukosäädintä ja koodekkeja myöten. Kun tiedot on haettu, ne poltetaan rompulle. GeeXboXin konfigurointi edellyttää omatoimisuutta ja tietoa laitteistosta. Esimerkiksi kaukosäätimiä voi määrittää vain yhden, ja kaukosäädinmoduulin valintaruutu ei ole yksiselitteinen. Oman kokoonpanon mukaan muokattua romppua tehdessä kannattaa muokata myös levylle tuleva kanavatiedosto Suomen tvkanavien mukaan, jos ei luota järjestelmän automaation toimivuuteen. Muutenkin jos GeeXboXia aikoo käyttää suoraan cd-versiona, ohjeisiin kannattaa tutustua huolella. Järjestelmälle on hankala löytää apua edes Googlella. KNOPPMYTH ON nimenomaan tv-käyttöön suunniteltu linux-versio. Linux-noviiseille sitä ei voi suositella, ellei oman koneen tv-kortti ole täysin varmasti tuettujen joukossa. KnoppMyth-käyttäjän pitää olla valmis rassaamaan linuxia konepellin alta pitkäänkin, jos eteen tulee pieniäkin ongelmia. Testissä asennuskaan ei sujunut saumattomasti, sillä se kaatui aina, jos pc:ssä ei ollut /dev/hda-kiintolevyä. Konfigurointi vaatii tietotaitoa, sillä asennuksen jälkeen eteen läväytetään muun muassa pitkä lista kryptisesti nimettyjä kaukosäätimiä, joista oma pitää joko tietää tai arvata. Sovelluksia järjestelmän mukana tulee nihkeästi, ja esimerkiksi nettiselainkin on vain tekstipohjainen. Siitä huolimatta KnoppMyth on ällistyttävän massiivinen laitos. Pelkkään tv-katseluun vaaditaan taustalla jylläävä tietokantapalvelin ja MythTV:n oma backendpalvelin. Pienenkin yhteys- tai tietokantaongelman ilmaantuessa edes tavallista tv-kuvaa ei voi katsella, vaikka käytännössä ongelma vaikuttaisikin vain ohjelmaoppaan tai esiajastettujen nauhoitusten toimintaan. Massiivisuudessa on myös etunsa, sillä käyttöliittymänä toimiva MythTV-frontend on erittäin monipuolinen ja joustava. Sovellus myös toimii hitaahkoa kanavanvaihtoa lukuunottamatta esimerkillisen hyvin. + käyttöliittymä, monipuolisuus laitetuki, hankala asennus ja käyttöönotto + pieni, nopea, ei vaadi asennusta laitetuki, vaatii paljon tietotaitoa MikroPC 8/