VALMISTEYHTEENVETO. Yksi 1,7 ml:n sylinteriampulli injektionestettä sisältää 68 mg artikaiinihydrokloridia ja 8,5 mikrogrammaa adrenaliinia.

Transkriptio

1 VALMISTEYHTEENVETO 1 LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Septocaine, 40 mg/ml + 5 mikrogrammaa/ml, injektioneste, liuos 2 VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT 1 ml sisältää 40 mg artikaiinihydrokloridia ja adrenaliinitartraattia määrän joka vastaa 5 mikrogrammaa adrenaliinia. Septocaine sisältää 84,74 mg natriumia 100 ml liuoksessa, eli 1,44 mg/1,7 ml. Yksi 1,7 ml:n sylinteriampulli injektionestettä sisältää 68 mg artikaiinihydrokloridia ja 8,5 mikrogrammaa adrenaliinia. Apuaineet, joiden vaikutus tunnetaan: natriummetabisulfiitti (E223), natriumkloridi, dinatriumedetaatti, natriumhydroksidi. Täydellinen apuaineluettelo, ks. kohta LÄÄKEMUOTO Injektioneste, liuos. Kirkas, väritön liuos. 4 KLIINISET TIEDOT 4.1 Käyttöaiheet Alueelliseen ja johtopuudutukseen. Septocaine on tarkoitettu aikuisten, nuorten ja yli 4-vuotiaiden (tai yli 20 kg painavien) lasten hoitoon. 4.2 Annostus ja antotapa Vain hammaslääkärien ammattikäyttöön. Annostus Kaikille ryhmille tulee käyttää pienintä annosta, jolla saavutetaan tehokas puutuminen. Tarvittava annostus määritetään erikseen kullekin potilaalle. Aikuiset ja nuoret (12 18 vuotiaat) Aikuisilla ja nuorilla enimmäisannosta, 7 mg/kg, mikä vastaa 500 mg terveellä 70 kg painavalla aikuisella, ei saa ylittää. Lapset (4 11 vuotiaat) Koska kliinisiä tietoja ei ole saatavilla, tätä lääkevalmistetta ei saa käyttää alle 4-vuotiailla lapsilla. Yli 4-vuotiailla lapsilla (yli 20 kg painavilla) enimmäisannosta, 5 mg/kg, mikä vastaa 275 mg artikaiinia terveellä 55 kg painavalla lapsella, ei saa ylittää.

2 Erityisryhmät Kliinisten tietojen puuttuessa pienimmän mahdollisen tehokkaan puuduteannoksen käyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota iäkkäiden, yli 70-vuotiaiden potilaiden sekä munuaisten tai maksan vajaatoiminnasta kärsivien potilaiden kohdalla. Antotapa Infiltraatio ja perineuraalinen käyttö suuhun. Ennen lääkkeen käsittelyä tai antoa huomioon otettavat varotoimet Huolellinen aspirointi on suositeltavaa ennen injisointia suonensisäisen injektion välttämiseksi. Annos tulee ruiskuttaa hitaasti (antonopeus enintään 1 ml/min). Ks. kohdasta 6.6 ohjeet lääkevalmisteen käsittelystä ennen lääkkeen antoa. 4.3 Vasta-aiheet Yliherkkyys artikaiinille (tai jollekin amidityyppiselle paikallispuudutteelle), adrenaliinille tai kohdassa 6.1 mainituille apuaineille. Potilaat, joilla on epilepsia, eikä hoito pidä sitä riittävässä hallinnassa. 4.4 Varoitukset ja käyttöön liittyvät varotoimet Ennen tämän lääkevalmisteen käyttöä on tärkeää: tiedustella potilaan nykyisistä hoidoista ja hoitohistoriasta säilyttää keskusteluyhteys potilaaseen pitää elvyttämiseen tarkoitettu laitteisto käsillä (katso kohtaa 4.9) Erityiset varoitukset Tämän lääkevalmisteen käytössä tulee noudattaa erityisen suurta varovaisuutta, jos potilaalla on jokin seuraavista sairauksista. Hammaskirurgian lykkäämistä tulee harkita, jos tila on vakava tai epävakaa. Potilaat, joilla on sydän- tai verisuonisairauksia: sydänimpulssien muodostumiseen ja johtumiseen liittyvät häiriöt (esim. 2. tai 3. asteen AVkatkos, merkittävä bradykardia) akuutti dekompensoitunut sydämen vajaatoiminta (akuutti sydämen vajaatoiminta) hypotensio potilaat, joilla on kohtauksittainen takykardia tai rytmihäiriöitä, joihin liittyy nopea syke potilaat, joilla on ollut äskettäin (3 6 kuukautta) sydäninfarkti potilaat, joille on tehty äskettäin (3 kuukautta) sepelvaltimon ohitusleikkaus potilaat, jotka käyttävät ei-kardioselektiivisiä beetasalpaajia (esim. propranololia) (hypertensiivisen kriisin tai vakavan bradykardian riski), ks. kohta 4.5 potilaat, joilla on hallitsematon hypertensio samanaikainen hoito trisyklisillä masennuslääkkeillä, sillä niiden vaikuttavat aineet voivat vahvistaa adrenaliinin kardiovaskulaarisia vaikutuksia (ks. kohta 4.5). Valmistetta tulisi annostella pienin mahdollinen määrä, jolla saavutetaan tehokas puudutus. Tätä lääkevalmistetta tulee käyttää varoen potilailla, joilla on jokin seuraava sairaus: Potilaat, joilla on epilepsia: Kaikki alueelliset puudutukset tulee suorittaa erittäin varovasti niiden kouristusvaikutusten takia.

3 Potilaat, joilla plasman koliiniesteraasin puutos Plasman koliiniesteraasin puutosta voidaan epäillä, kun yliannoksen kliinisiä oireita esiintyy tavallisella puuduteannoksella ja kun verisuoni-injektio on suljettu pois. Seuraavaa injektiota annettaessa on tällöin oltava varovaisia ja annettava pienempi annos. Potilaat, joilla on maksasairaus: Valmistetta tulisi annostella pienin mahdollinen määrä, jolla saavutetaan tehokas puudutus. Potilaat, joilla on munuaissairaus: Valmistetta tulisi annostella pienin mahdollinen määrä, jolla saavutetaan tehokas puudutus. Potilaat, jotka saavat samanaikaisesti halogenoituja inhalaatioanesteetteja: Valmistetta tulisi annostella pienin mahdollinen määrä, jolla saavutetaan tehokas puudutus (ks. kohta 4.5). Potilaat, joilla on myasthenia gravis -sairaus: Valmistetta tulisi annostella pienin mahdollinen määrä, jolla saavutetaan tehokas puudutus. Potilaat, jotka saavat verihiutaleiden estäjiä tai antikoagulantteja: Lisääntynyt riski tulee ottaa huomioon vakavan verenvuodon suhteen vahingossa tapahtuneen suonen punktion jälkeen sekä suu- ja leukakirurgian aikana. INR-seurantaa tulee lisätä potilaille, jotka käyttävät antikoagulantteja. Porfyriapotilaat: Tätä lääke valmistetta tulee käyttää varoen: Iäkkäät potilaat: Yli 70-vuotiaille potilaille tulee käyttää pienintä annosta, jolla saadaan tehokas puutuminen. Septocaine 40 mg/ml + 5 mikrogrammaa/ml -injektionesteen käyttöä Septocaine Forte 40 mg/ml + 10 mikrogrammaa/ml -injektionesteen sijasta tulee harkita sen pienemmän adrenaliinipitoisuuden (5 mikrogrammaa/ml) vuoksi seuraavissa tapauksissa: Potilaat, joilla on sydän- ja verisuonitauteja (esim. sydämen vajaatoiminta, iskeeminen sydänsairaus, aiempi sydäninfarkti, sydämen rytmihäiriö, hypertensio) Potilaat, joilla on aivoverenkiertohäiriöitä, aiempia aivohalvauksia Potilaat, joilla on hoitamaton diabetes: Tätä lääkevalmistetta tulee käyttää varoen adrenaliinin hyperglykeemisen vaikutuksen takia. Potilaat, joilla on tyreotoksikoosi: Tätä lääkevalmistetta tulee käyttää varoen adrenaliinin takia. Potilaat, joilla on feokromosytooma: Tätä lääkevalmistetta tulee käyttää varoen adrenaliinin takia. Potilaat, joilla on alttius akuuttiin ahdaskulmaglaukoomaan: Tätä lääkevalmistetta tulee käyttää varoen adrenaliinin takia. Tätä lääkevalmistetta tulee käyttää turvallisesti ja tehokkaasti asianmukaisissa olosuhteissa: Adrenaliini heikentää verenkiertoa ikenissä ja se voi aiheuttaa alueellisen kudoskuolion.

4 Alaleuan johtopuuduksen jälkeen on raportoitu erittäin harvinaisissa tapauksissa pitkittyneitä tai peruuttamattomia hermovauriota ja makuaistin menetyksiä. Alueellisen puudutuksen vaikutuksia voidaan vähentää, kun lääkevalmistetta ruiskutetaan tulehtuneeseen tai tartunta-alueeseen. Puremisvamman vaara (huulet, posket, limakalvot ja kieli) on olemassa, erityisesti lapsilla. Potilasta tulee kehottaa välttämään purukumin puremista tai syömistä, kunnes normaali tunne palautuu. Tämä lääkevalmiste sisältää natriummetabisulfiittia, sulfiittia, joka voi aiheuttaa harvoin yliherkkyysreaktioita ja bronkospasmia. Tämä lääkevalmiste sisältää alle 1 mmol natriumia (23 mg) kasetissa, eli sen katsotaan olevan natriumvapaa. Käyttöön liittyvät varotoimet Tahattoman suonensisäisen injektion riski: Tahaton suonensisäinen injektio voi aiheuttaa systeemisessä verenkierrossa adrenaliini- ja artikaiinitasojen äkillisen kohoamisen. Tähän saattaa liittyä vakavia haittavaikutuksia, kuten kouristuksia, joita seuraa keskushermoston ja verenkiertoelimistön lamaantuminen ja kooma, jotka aiheuttavat hengityksen ja verenkierron pysähtymisen. Aspiraatio tulee siksi suorittaa ennen alueellisen puudutevalmisteen injektiota sen varmistamiseksi, ettei neula läpäise verisuonta injektion aikana. Vaikka ruiskussa ei ole verta, se ei takaa sitä, ettei suonensisäistä injektiota ole tapahtunut. Tahattoman intraneuraalisen injektion riski: Tahaton intraneuraalinen injektio voi saada lääkeaineen siirtymään hermossa taaksepäin. Neulaa tulee vetää aina hieman taaksepäin intraneuraalisen injektion välttämiseksi ja hermovaurioiden estämiseksi hermosalpausten yhteydessä, jos potilas saa sähköiskun tunteen injektion aikana tai injektio on erityisen tuskallinen. Jos neula aiheuttaa hermovaurion, artikaiinin kemiallinen neurotoksisuus ja adrenaliini voivat pahentaa eurotoksista vaikutusta, koska ne voivat heikentää perineuraalista verenkiertoa ja estää artikaiinin alueellista huuhtoutumista. Muiden lääkevalmisteiden samanaikainen käyttö voi vaatia perusteellista seurantaa (katso kohtaa 4.5). 4.5 Yhteisvaikutukset muiden lääkevalmisteiden kanssa sekä muut yhteisvaikutukset Koska valmisteessa on artikaiinia Yhteisvaikutukset, jotka vaativat varotoimia: Muut alueelliset puudutteet Alueellisten puudutteiden myrkyllisyys on lisääntyvää. Kaikkien alueellisten puudutteiden yhteisannos ei saa ylittää käytettävien lääkeaineiden suurinta suositeltua annosta. Rauhoittavat lääkkeet (keskushermostoa lamaavat lääkkeet, kuten bentsodiatsepiini, opioidit): Tätä lääkevalmistetta tulee antaa pienennettyinä annoksina bentsodiatsepiineja tai opioideja saaneille lapsille lisäaineiden yhteisvaikutuksen takia.

5 Koska valmisteessa on adrenaliinia: Yhteisvaikutukset, jotka vaativat varotoimia: Halogenoidut haihtuvat puudutteet (esim. halotaani): Tämän lääkevalmisteen annoksia tulee vähentää, koska katekoliamiinit altistavat sydäntä vakaville rytmihäiriöille. Keskustelu anestesialääkärin kanssa on suositeltavaa ennen alueellista puudutusta. Postganglioniset adrenergiset salpaajat (kuten guandreeli, guanetidiini ja rauwolfia-alkaloidit): Tätä lääkevalmistetta tulee antaa pienennettyinä annoksina lääkärin tarkassa valvonnassa ja huolellista aspiraatiota käyttäen mahdollisen adrenergisten vasokonstriktoreiden aiheuttaman verenpainetaudin ja muiden sydän- ja verisuonisairauksien riskin takia. Ei-selektiiviset beeta-adrenergiset salpaajat (kuten propranololi, nadololi): Tätä lääkevalmistetta tulee antaa pienennettyinä annoksina johtuen verenpaineen mahdollisesta noususta ja bradykardian lisääntyneestä riskistä. Trisykliset masennuslääkkeet - TCA (kuten amitriptyliini, desipramiini, imipramiini, nortriptyliini, maprotiliini ja protriptyliini): Tämän lääkevalmisteen annosta tulee pienentää ja antotahtia laskea vaikean verenpainetaudin riskin takia. COMT-estäjät (katekoli-o-metyyli-transferaasientsyymin estäjät, kuten entakaponi, tolkaponi): Rytmihäiriöt, sydämen sykkeen lisääntymistä ja verenpaineen vaihtelua voi esiintyä. Adrenaliinin määrää tulee vähentää, kun puudutusta käytetään hammashoidossa COMT-estäjiä saaville potilaille. Lääkkeet, jotka aiheuttavat rytmihäiriöitä (esim. rytmihäiriölääkkeet digitalisglykosidi, kinidiini): Tämän lääkevalmisteen annostelua tulee vähentää lisääntyneen arytmiavaaran takia, kun sekä adrenaliinia että digitalisglykosideja annetaan samanaikaisesti potilaille. Huolellista aspiraatiota suositellaan ennen puudutusta. Ergot-tyypin oksitosiinilääkkeet (kuten metysergidi, ergotamiini, ergonoviini): Käytä tätä lääkevalmistetta lääkärin tarkassa valvonnassa sen aiheuttamien additiivisten tai synergististen verenpaineen nousujen ja/tai iskeemisen reagoinnin takia. Sympatomimeettiset vasopressorit (pääasiassa kokaiini, mutta myös amfetamiinit, fenylefriini, pseudoefedriini, oksimetatsoliini): Adrenergisen myrkytyksen riski on olemassa. Suunniteltua hammashoitoa on lykättävä, jos sympatomimeettisia vasopressoreita on käytetty 24 tunnin sisällä. Fenotiatsiinit (ja muut neuroleptit): Käytä varoen potilaille, jotka ottavat fenotiatsiineja, koska adrenaliinin vaikutuksen esto voi aiheuttaa alentuneen verenpaineen riskin. 4.6 Hedelmällisyys, raskaus ja imetys Raskaus Artikaiinin käytöstä raskaana oleville naisille ei ole kokemuksia lukuun ottamatta käyttö synnytyksen aikana. Eläinkokeissa ei ole havaittu, että artikaiinilla olisi suoria tai epäsuoria haitallisia vaikutuksia raskauteen, alkion/sikiön kehitykseen, synnytykseen tai syntymänjälkeiseen kehitykseen.

6 Eläinkokeissa on osoitettu, että adrenaliini on lisääntymismyrkyllinen suurinta suositeltua annosta suuremmilla annoksilla (ks. kohta 5.3). Adrenaliini ja artikaiini läpäisevät veri-istukkaesteen, tosin artikaiini vähemmässä määrin kuin muut paikallispuudutteet. Vastasyntyneillä mitatut seerumin artikaiinipitoisuudet olivat noin 30 % äitien vastaavista pitoisuuksista. Adrenaliini voi pienentää kohdun perfuusiota, jos sitä annetaan vahingossa äidin suoneen. Septocainea tulee käyttää raskauden aikana vain huolellisen hyöty-riskiarvioinnin jälkeen. Septocaine 40 mg/ml + 5 mikrogrammaa/ml -injektionesteen käyttöä Septocaine Forte 40 mg/ml + 10 mikrogrammaa/ml -injektionesteen sijasta suositellaan sen pienemmän adrenaliinipitoisuuden (5 mikrogrammaa/ml) vuoksi. Imetys Seerumin artikaiinitasojen nopean pienenemisen ja artikaiinin nopean poistumisen vuoksi artikaiinia ei löydy äidinmaidosta kliinisesti merkityksellisiä pitoisuuksia. Adrenaliini erittyy äidinmaitoon, mutta sillä on myös lyhyt puoliintumisaika. Imetyksen keskeyttäminen ei ole yleensä tarpeen lyhytaikaisessa käytössä. Hedelmällisyys Eläinkokeissa, joissa käytettiin artikaiinia 40 mg/ml + adrenaliinia 0,01 mg/ml, ei todettu vaikutuksia hedelmällisyyteen (ks. kohta 5.3). Hoitoannosten ei odoteta vaikuttavan haitallisesti ihmisen hedelmällisyyteen. 4.7 Vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn Artikaiinihydrokloridin ja adrenaliinitartraatin yhdistelmällä injektioliuoksessa voi olla vähäinen vaikutus ajokykyyn ja koneiden käyttökykyyn. Huimausta (myös huimaus, näköhäiriöt ja väsymys) saattaa ilmetä artikaiinihydrokloridin ja adrenaliinitartraatin yhdistelmän annon jälkeen (katso kohtaa 4.8). Potilaiden, jotka kokevat näitä oireita, ei tule ajaa autoa tai käyttää koneita ennen kuin mahdolliset oireet ovat hävinneet kokonaan. 4.8 Haittavaikutukset a) Turvallisuusprofiilin yhteenveto Artikaiinin ja adrenaliinin annon jälkeiset haittavaikutukset vastaavat muilla alueellisilla amidipuudutteilla ja vasokonstriktoreilla havaittuja haittavaikutuksia. Nämä haittavaikutukset riippuvat yleensä annoksesta. Ne voivat johtua myös potilaan yliherkkyydestä, ominaispiirteistä tai vähentyneestä sietokyvystä. Hermoston häiriöt, alueellisen injektiokohdan reaktio, yliherkkyys, sydämen toimintahäiriöt ja verisuonitaudit ovat useimmin esiintyviä haittavaikutuksia. Vakavat haittavaikutukset ovat yleensä systeemisiä. b) Taulukoitu luettelo haittavaikutuksista Raportoidut haittavaikutukset on saatu spontaanisesta raportoinnista, kliinisistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta.. Esiintymistaajuuksien luokittelu noudattaa yleistä tapaa: Hyvin yleinen ( 1/10), yleinen ( 1/100 <1/10), melko harvinainen ( 1/1000 <1/100), harvinainen ( 1/10000 <1/1000) ja hyvin harvinainen (<1/10,000) Tuntematon (ei voida arvioida käytettävissä olevien tietojen perusteella). Elinjärjestelmä Taajuus Haittavaikutukset (MedDRA) Infektiot Yleinen Ientulehdus

7 Immuunijärjestelmä Allergisia 1, anafylaktisia tai anafylaktoidisia reaktioita Nokkosihottuma Psyykkiset häiriöt Hermostuneisuus / ahdistuneisuus Tuntematon Euforinen mieliala Hermosto Yleinen Neuropatia: Hermosärky (neuropaattinen kipu) Heikentynyt tunto / tunnottomuus (suu ja suunympärys) Herkistyminen Tuntohäiriöt (suu ja suunympärys),mukaan lukien Makuhäiriö (kuten metallinen maku, makuaistin häiriö) Makuaistin puute Tuntohäiriö Lämpöherkistyminen Päänsärky Melko Polttava tunne harvinainen Kasvohermoston häiriö 2 (halvaus, paralyysi ja pareesi) Hornerin oireyhtymä (riippuluomi, enoftalmia, mustuaisen supistuminen) Liikaunisuus (uneliaisuus) Silmävärve Hyvin harvinainen Harhatuntemus 3 (pysyvä tunnottomuus ja makuaistin menetys) alaleuan tai alveolaris inferior -hermon salpausten jälkeen Silmät Kahtena näkeminen (silmälihasten halvaantuminen) Näköhäiriöt (tilapäinen sokeus) Riippuluomi Mustuaisen supistuminen Enoftalmia Kuulo ja tasapainoelin Herkkäkuuloisuus Tinnitus Sydän Yleinen Rytmihäiriö (kutsutaan myös harvalyöntisyydeksi) Rytmihäiriö Tuntematon Sydämentykytys Konduktiohäiriöt (eteiskammiokatkos) Verisuonisto Yleinen Alentunut verenpaine (sekä mahdollinen verenkiertoshokki)

8 Hengityselimet, rintakehä ja välikarsina Melko harvinainen Tuntematon Verenpainetauti Kuumat aallot Verisuonten laajeneminen Verisuonten supistuminen Keuhkoputken spasmi / astma Hengenahditus 2 Tuntematon Äänihäiriöt (käheys) 1 Ruoansulatuselimistö Yleinen Ientulehdus Kielen, huulen, silmäluomen ja ienten turvotus Melko Suutulehdus, kielitulehdus harvinainen Pahoinvointi, oksentelu, ripuli Ienten / suun limakalvon hilseily / haavaumat Tuntematon Nielemishäiriö Iho ja ihonalainen kudos Luusto, lihakset ja sidekudos Melko harvinainen Tuntematon Melko harvinainen Poskien turpoaminen Ihottuma (tulehdus) Kutina Angioedeema (kasvot/kieli/huulet/nielu/kurkunpä ä/silmänympärysturvotus) Punoitus Liikahikoilu Niskakipu Lihasten nykiminen Yleisoireet ja antopaikassa todettavat haitat Tuntematon Melko harvinainen Tuntematon Hermosto-lihasliitosoireiden paheneminen Kearns-Sayreoireyhtymässä Injektiokohdan kipu Injektiokohdan hilseily / nekroosi Väsymys, voimattomuus (heikkous), vilunväristykset Alueellinen turvotus Kuumotus, Palelu c) Valittujen haittavaikutusten kuvaus 1 Allergisia reaktioita ei pidä sekoittaa pyörtymisjaksoihin (sydämentykytystä adrenaliinin takia). 2 Kasvohalvauksen puhkeaminen kahden viikon kuluttua artikaiinin ja adrenaliinin antamisen jälkeen, ja kunto oli ennallaan kuusi kuukautta myöhemmin. 3 Nämä hermosairaudet voivat esiintyä erilaisina epänormaaleina tuntemuksina. Harhatuntemus voidaan määritellä spontaaniksi epänormaaliksi ja yleensä kivuttomaksi tunteeksi (esim polttava, pistelevä, kihelmöivä tai kutiseva) puudutuksen tavallisen keston jälkeen. Useimmat hammashoidon jälkeiset harhatuntemustapaukset ovat ohimeneviä ja häviävät muutamien päivien, viikkojen tai kuukausien aikana.

9 Pysyvälle harhatuntemukselle (joka on enimmäkseen seurausta alaleuan hermon salpautumisesta) on ominaista hidas, epätäydellinen tai puutteellinen elpyminen. d) Lapset Turvallisuusprofiili oli 4 18 vuotta vanhoilla lapsilla ja nuorilla samanlainen kuin aikuisilla. Kuitenkin satunnainen pehmytkudosvamma havaittiin useammin, etenkin 3 7 vuotta vanhoilla lapsilla johtuen pehmytkudoksen pitkittyneestä puudutuksesta. Epäillyistä haittavaikutuksista ilmoittaminen On tärkeää ilmoittaa myyntiluvan myöntämisen jälkeisistä lääkevalmisteen epäillyistä haittavaikutuksista. Se mahdollistaa lääkevalmisteen hyöty haittatasapainon jatkuvan arvioinnin. Terveydenhuollon ammattilaisia pyydetään ilmoittamaan kaikista epäillyistä haittavaikutuksista seuraavalle taholle: www sivusto: Lääkealan turvallisuus ja kehittämiskeskus Fimea Lääkkeiden haittavaikutusrekisteri PL FIMEA 4.9 Yliannostus Yliannostustyypit Paikallispuudutteen yliannostuksella tarkoitetaan yleensä seuraavia tapauksia: absoluuttinen yliannostus, suhteellinen yliannostus kuten: - tahaton injektio verisuoneen, tai - poikkeavan nopea imeytyminen systeemiseen verenkiertoon, tai - hidastunut aineenvaihdunta ja lääkkeen poisto. Symptomatologia Koska yliannostuksesta (absoluuttisesta tai suhteellisesta) johtuva kiihtymys saattaa olla tilapäistä tai sitä ei aina esiinny lainkaan, yliannostus voi aluksi ilmetä uneliaisuutena, minkä jälkeen potilas saattaa vaipua tiedottomaksi ja lakata hengittämästä. Artikaiinista johtuva: Oireet vaihtelevat annostuksen mukaan ja ovat lievimmistä vakavimpiin lueteltuina seuraavia: neurologiset haittavaikutukset (presynkopee, synkopee, päänsärky, levottomuus, kiihtymys, hämmennys, sekavuus, huimaus, (pyörrytyksen tunne), vapina, turtumus, syvä keskushermoston lamaantuminen, tiedottomuus, tajuttomuus, kouristukset (mukaan lukien toonis-klooniset kohtaukset), artikulointivaikeudet (esim. dysartria ja logorrea), pyörrytys, tasapainohäiriöt, silmäoireet (mydriaasi, sumentunut näkö, akkomodaatiohäiriöt) sekä toksiseen reaktioon johtavat vaskulaariset oireet (pallor (paikallinen, alueellinen, yleinen)), hengitysoireet (apnea (katkonainen hengitys), bradypnea, takypnea, haukottelu, hengityksen lamaantuminen) ja lopulta sydänoireet (sydämenpysähdys, myokardiaalinen infarkti). Adrenaliinista johtuva: Oireet vaihtelevat annostuksen mukaan ja ovat lievimmistä vakavimpiin lueteltuina seuraavia: neurologiset haittavaikutukset (levottomuus, kiihtymys, presynkopee, synkopee) sekä toksiseen reaktioon johtavat vaskulaariset oireet (pallor (paikallinen, alueellinen, yleinen)), hengitysoireet (apnea (katkonainen hengitys), bradypnea, takypnea, haukottelu, hengityksen lamaantuminen) ja lopulta sydänoireet (sydämenpysähdys, myokardiaalinen infarkti).

10 Yliannostuksen hoito Ennen paikallispuudutteen käyttöä tulee varmistua siitä, että elvytysvälineet ovat tarvittaessa saatavilla. Jos akuutin toksisuuden oireita ilmenee, Septocainen ruiskutus tulee lopettaa välittömästi. Potilaalle annetaan nopeasti happea ja hengitystä autetaan tarvittaessa. Potilas asetetaan tarvittaessa selälleen makaavaan asentoon. Jos kouristukset eivät lopu itsestään sekunnin kuluessa, tulee antaa kouristuksia estävää lääkettä. Lihaksia relaksoivan valmisteen antaminen saattaa olla tarpeen, mutta tällöin joudutaan suorittamaan trakeaalinen intubaatio. Alentunutta verenpainetta ja/tai bradykardiaa tulee hoitaa antamalla efedriiniä. Jos sydän pysähtyy, aloitetaan välittömästi kardiopulmonaalinen elvytys yhdessä adrenaliinin ja atropiinin kanssa. 5 FARMAKOLOGISET OMINAISUUDET 5.1 Farmakodynaamiikka Farmakoterapeuttinen ryhmä: Hermosto / alueelliset puudutteet / puudutteet, alueelliset / amidit / artikaiini, yhdistelmät ATC-koodi: N01BB58 Vaikutusmekanismi: Artikaiini, joka on eräs alueellinen amidipuudute, estää käänteisesti hermoimpulssien johtumisen yleisesti tunnetun mekanismin kautta, joka havaitaan muilla alueellisilla amidipuudutteilla. Tämä koostuu natriumille (Na + ) ärsyyntyvien kalvojen suuren ja ohimenevän permeabiliteetin alenemisesta tai estämisestä, mikä johtuu yleensä kalvon lievästä depolarisaatiosta. Adrenaliini, kuten vasokonstriktori, vaikuttaa suoraan sekä α- ja β-adrenergisiin reseptoreihin; β- adrenergiset vaikutukset ovat hallitsevia. Adrenaliini pidentää artikaiinin vaikutuksen kestoa ja vähentää artikaiinin liiallista ottoa systeemiseen verenkiertoon. Vaikutus alkaa: Septocainen vaikutus 1,5 1,8 min infiltraatiolle ja 1,4 3,6 min hermon salpaukselle. Kivunlievityksen kesto: Hammasytimen kivunlievitys kestää min, ja pehmytkudoksen kivunlievitys minuuttia annoksesta riippuen. Pediatriset potilaat: Farmakokineettisissä ominaisuuksissa ei todettu eroja. 5.2 Farmakokinetiikka Artikaiini Imeytyminen: Kolmessa julkaistussa kliinisessä tutkimuksessa, jotka kuvaavat artikaiinihydrokloridin 40 mg/ml määrän ja adrenaliinin 0,010 tai 0,005 mg/ml määrän yhdistelmän farmakokineettistä profiilia, T max -arvot olivat välillä minuuttia ja C max -arvot välillä ng/ml. Lapsia koskevissa kliinisissä tutkimuksissa C max oli 1382 ng/ml ja T max 7,78 min kehopainon 2 mg/kg - annoksen infiltraation jälkeen. Jakautuminen: Artikaiinin korkeaa sitoutumista proteiineihin havaittiin ihmisen seerumialbumiinilla (68,5 80,8 %) ja /-globuliineilla (62,5 73,4 %). Sitoutuminen -globuliiniin (8,6 23,7 %) oli paljon alhaisempi. Adrenaliini on vasokonstriktori, joka lisätään artikaiiniin hidastamaan imeytymistä systeemiseen verenkiertoon ja se pidentää siten aktiivisen artikaiinin pitoisuutta kudoksessa.

11 Jakautumistilavuus plasmassa oli noin 4 l/kg. Aineenvaihdunta: Artikaiini hydrolysoituu karboksyyliryhmänsä epäspesifisillä esteraaseilla kudoksessa ja veressä. Koska tämä hydrolyysi on hyvin nopea, noin 90 % artikaiinista inaktivoidaan tällä tavalla. Artikaiini metaboloituu lisäksi maksan mikrosomeihin. Artikaiinihappo on sytokromi P450:n aiheuttaman artikaiinin metabolismin päätuote, joka metaboloituu edelleen muodostamaan artikaiinihappoglukuronidia. Erittyminen: Hampaisiin suoritetun injektion jälkeen, artikaiinin plasmaattinen puoliintumisaika osoittautui olevan noin 20 minuuttia. Kliinisessä tutkimuksessa artikaiinin ja artikaiinihapon plasmakonsentraatioiden osoitettiin laskevan nopeasti limakalvonalaisen injektion jälkeen. Plasmassa havaittiin hyvin vähän artikaiinia tunnin kuluttua injektiosta. Annoksesta yli 50 % erittyy virtsaan (95 % siitä artikaiinihappona) kahdeksan tunnin kuluessa annostelusta. Annoksesta noin 57 % (68 mg) ja 53 % (204 mg) erittyy virtsaan 24 tunnin kuluessa. Munuaisten kautta erittyvän muuttumattoman artikaiinin osuus oli vain noin 2 % erittymisestä. 5.3 Prekliiniset tiedot turvallisuudesta Farmakologista turvallisuutta, toistuvan altistuksen aiheuttamaa toksisuutta, geenitoksisuutta ja lisääntymistoksisuutta koskevien konventionaalisten tutkimusten tulokset eivät viittaa hoitoannosten erityiseen vaaraan ihmisille. Hoitoannoksia suurempina annoksia artikaiinilla on sydäntä lamaavia ja verisuonia laajentavia vaikutuksia. Adrenaliinilla on sympatomimeettisia vaikutuksia. Artikaiinilla tehdyissä alkiomyrkyllisyystutkimuksissa ei todettu sikiökuolleisuuden tai epämuodostumien lisääntymistä, kun päivittäin suoneen annetut annokset olivat enintään 20 mg/kg (rotta) ja 12,5 mg/kg (kaniini). Adrenaliini osoittautui eläimillä lisääntymismyrkylliseksi annoksen ollessa 0,1 5 mg/kg (useita kertoja suurempi kuin adrenaliinin maksimiannos Septocainea käytettäessä), minkä lisäksi oli merkkejä synnynnäisistä epämuodostumista ja kohdun ja istukan välisen perfuusion heikentymisestä. Artikaiinilla ja adrenaliinilla tehdyissä alkio- ja sikiömyrkyllisyystutkimuksissa ei todettu epämuodostumien lisääntymistä, kun päivittäin ihon alle annetut artikaiiniannokset olivat enintään 80 mg/kg (rotta) ja 40 mg/kg (kaniini). Rotilla tehdyssä hedelmällisyyttä ja alkion varhaiskehitystä koskevassa tutkimuksessa ei todettu koiraiden tai naaraiden hedelmällisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia annoksilla, jotka aiheuttivat parentaalista myrkyllisyyttä. 6 FARMASEUTTISET TIEDOT 6.1 Apuaineet Natriumkloridi, Dinatriumedetaatti, Natriummetabisulfiitti (E223), Natriumhydroksidi (ph:n säätöön), Vesi injektioliuoksiin. 6.2 Yhteensopimattomuudet Ei oleellinen.

12 6.3 Kestoaika 2 vuotta. 6.4 Säilytys Säilytä alle 25 C. Älä säilytä kylmässä. Ei saa jäätyä. Säilytä valmiste ulkopakkauksessa suojassa valolta ja kosteudelta. 6.5 Pakkaustyyppi ja pakkauskoot Sylinterin muotoinen tyypin I lasiampulli, pohjassa liikkuva kumimäntä, yläosassa kumitulppa ja metallisinetti. Pahvikotelo, joka sisältää 50 x 1,7 ml lasiampullia. Pahvikotelo, joka sisältää 50 x 1,7 ml itseaspiroivaa lasiampullia. Pakkaus, jonka sisällä on 4 x pahvikotelo, joka sisältää 50 x 1,7 ml lasiampullia. Pakkaus, jonka sisällä on 8 x pahvikotelo, joka sisältää 50 x 1,7 ml lasiampullia. Kaikkia pakkauskokoja ei välttämättä ole markkinoilla. 6.6 Erityiset varotoimet hävittämiselle Tätä lääkevalmistetta ei saa käyttää, jos liuos on samea tai värjäytynyt. Infektioiden (esim. hepatiitin) riskin välttämiseksi injektionesteen antamisessa käytettävien ruiskujen ja neulojen on aina oltava puhtaita ja steriilejä. Ampullit ovat kertakäyttöisiä. Jos osa ampullista jää käyttämättä, ylijäänyt liuos on hävitettävä. Käyttämätön lääkevalmiste tai jäte on hävitettävä paikallisten vaatimusten mukaisesti. 7 MYYNTILUVAN HALTIJA Specialites Septodont. 58, rue du Pont de Créteil Saint-Maur-des-Fossés RANSKA 8 MYYNTILUVAN NUMERO MYYNTILUVAN MYÖNTÄMISPÄIVÄMÄÄRÄ/UUDISTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ Myyntiluvan myöntämisen päivämäärä: Viimeisimmän uudistamisen päivämäärä: TEKSTIN MUUTTAMISPÄIVÄMÄÄRÄ