BÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA NÄRPIÖN KAUPUNKI BÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2 Sisällysluettelo 1 YHTEYSTIEDOT OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS SUUNNITTELUALUE SUUNNITTELUTEHTÄVÄN TAUSTA OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Pohjanmaan maakuntakaava Vaihemaakuntakaavat Yleis- ja asemakaavat Rakennusjärjestys Maanomistus SUHDE MUIHIN TUULIVOIMAHANKKEISIIN Lähialueen toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Lähialueelle rakennettavia tuulivoimapuistoja Tuulivoimapuistoja joita suunnitellaan hankealueen läheisyyteen SELVITYKSET VAIKUTUSTEN ARVIOINTI OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS ALUSTAVA AIKATAULU... 17

3 1 (17) BÖLEN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA 1 YHTEYSTIEDOT Närpiön kaupunki Bo-Erik Liljedal Kaavoitusinsinööri Puh bo-erik.liljedal@narpes.fi Osoite: Närpiön kaupunki Kyrkvägen Närpiö Kaupungintalon vaihde Puh (06) VindIn Ab Oy Christina Hillforth Puh christina.hillforth@vindin.se Satu Taskinen Projektipäällikkö, YKS-543 Puh satu.taskinen@fcg.fi

4 2 (17) 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63 mukaan tulee laatia osallistumis- ja kaavan tavoitteista ja suunnittelun kulusta, vuorovaikutuksesta ja aikataulusta. ssa kuvataan myös suunnittelun lähtökohdat sekä tehtävät selvitykset ja kaavan vaikutukset. a täydennetään tarvittaessa suunnitteluprosessin kuluessa. 3 SUUNNITTELUALUE VindIn Ab Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Bölen kylään, Närpiön kaupunkiin. Osayleiskaavoitettava alue on kokonaisuudessaan noin ha ja aluetta ympäröi Myrkyn, Perälän ja Pjelaxin kylät. Alue sijoittuu Kristiinankaupungin kunnanrajan pohjoispuolelle ja kantatie 67 eteläpuolelle. Aluetta käytetään metsätalouteen, virkistykseen ja metsästykseen. Kuva 3.1. Kaava-alue sijaitsee Närpiön kaupungissa, Närpiön keskustasta kaakkoon. 4 SUUNNITTELUTEHTÄVÄN TAUSTA VindIn Ab Oy vastaa Bölen tuulivoimahankkeesta. VindIn on ruotsalainen tuulivoimayritys, jonka tavoitteena on tunnistaa tuulivoimalle soveltuvat alueet sekä kehittää, rakentaa ja käyttää tuulivoimaa Skandinaviassa. Alustavien suunnitelmien mukaan Bölen tuulivoimapuisto koostuisi tuulivoimalasta, joiden yhteisteho olisi noin MW.

5 3 (17) Hankkeen vaikutukset arvioidaan erillisessä ympäristövaikutusten arviointiprosessissa (YVA). Alustavien tutkimusten mukaan alueen tuuliolosuhteet ovat hyvät ja tuulivoimapuiston rakentaminen soveltuu alueelle. Suunnittelualue on yksityisessä omistuksessa. Tuulivoimapuiston rakennusvaiheessa ja ylläpidossa hyödynnetään pääasiassa alueen olemassa olevaa metsätieverkostoa, ja teitä parannetaan perusteellisesti. Jokaiselle voimalapaikalle rakennetaan uusi pistotie. Alustavien suunnitelmien mukaan tuulivoimapuisto kytketään kansalliseen sähköverkkoon 110 kv voimalinjalla puiston sähköasemalta Pjelaxin sähköasemalle, joka sijaitsee suunnittelualueesta länteen Pjelaxin kylän vieressä. Kaavoituksen ja YVA-menettelyn ohessa 110 kv voimajohdolle haetaan rakennuslupa erillisessä Energiamarkkinaviraston (EMV) prosessissa. Tuulivoimapuiston sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Kaava-alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista osayleiskaavaa tai asemakaavaa. Alue tulee kaavoittaa osayleiskaavalla, jonka perusteella voidaan myöntää rakennusluvat tuulivoimalaitoksille (MRL 77a ). Alustavien suunnitelmien mukaan aluetta voidaan myös tulevaisuudessa käyttää metsätalouteen ja virkistykseen, pois lukien ne rakennusalueet, jotka osoitetaan tuulivoimaloille, sähköasemalle, huoltoteille ja muulle infrastruktuurille. Närpiön kaupunki on myöntänyt kaavoitusluvan Bölen tuulivoimapuistolle. Päätöstä on täydennetty kuvan 4.1 mukaisesti. Bölen tuulivoimapuistoa koskeva alue on kuvan pohjoinen osa-alue, Böle by. Kuva 4.1. Närpiön kaupungin myöntämä kaavoituslupa Bölen tuulivoimapuistolle. 5 OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Osayleiskaavoituksen tavoitteena on luoda edellytykset suunniteltujen tuulivoimaloiden sekä niihin liittyvän sähkönsiirtoverkon, sähköaseman ja huoltoteiden rakentamiseen suunnittelualueelle. Tuulivoimapuiston tavoitteena on osaltaan edistää ilmastopoliittisia tavoitteita, joihin Suomi on sitoutunut. Tuulivoiman osalta tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho Suomessa MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Yleiskaavan laatimisen yhteydessä huomioidaan myös muita maankäyttötarpeita sekä tavoitteita, jotka nousevat esille kaavoitusprosessin edetessä. Osayleiskaava laaditaan siten, että sitä voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen perusteena MRL:n 77 a :n mukaisesti. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen hyväksyy Närpiön kaupunginvaltuusto. Yleiskaava laaditaan niin, että se täyttää MRL:n määräykset liittyen suunnitteluprosessiin ja kaavan sisältöön. Kaavoituksessa

6 4 (17) huomioidaan valtakunnalliset maankäyttötavoitteet ja maakuntakaava sekä muut suunnittelualuetta koskevat aluevaraukset. 6 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT Seuraavat MRL:n 39 :n mukaiset vaatimukset yleiskaavan sisällöstä tulee erityisesti huomioida: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; ympäristöhaittojen vähentäminen; rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka astuivat voimaan , tulee huomioida ja edistää kaikessa kaavoituksessa. Tuulivoimaa koskeva muutos maankäyttö- ja rakennuslakiin astui voimaan Lakimuutos mahdollistaa tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntämisen suoraan yleiskaavan perusteella. MRL:n :n 77 a mukaan Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. MRL:n 77 b :ssä asetetaan erityisiä sisältövaatimuksia tuulivoimarakentamiselle tarkoitetulle yleiskaavalle. Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää. Jos 77 a :n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, voi kunta periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan. (MRL 77c) Suunnittelualueen nykytila Bölen tuulivoimapuiston suunnittelualue koostuu metsämaasta ja helppokulkuisesta, metsittyneestä suoalueista. Alueella on myös avohakkuita, erityisesti alueen pohjoisosissa ja muualla alueella melko hajanaisesti. Alue on ojitettu metsätalouden edistämiseksi. Suunnittelualue koostuu enimmäkseen sekametsä- ja havumetsäalueista. Alueella on lisäksi kosteikkoja. Korkeussuhteet suunnittelualueella vaihtelevat mpy. välillä. Tuulivoimapuiston pohjoisosissa on kallionottotoimintaa ja eteläosissa maanottotoimintaa, jotka huomioidaan tuulivoimalaitosten ja muun infrastruktuurin sijoittelussa.

7 5 (17) Alueen virkistysarvot ovat suhteellisen pienet ja aluetta käytetään lähinnä satunnaiseen ulkoilmaelämään (mm. marjan- ja sienenpoimintaan sekä muuhun retkeilyyn). Alueella ei sijaitse valtion tai kunnan ylläpitämiä retkeilypolkuja. Bölen suunnittelualuetta ympäröi kylät, pellot ja metsäalueet. Pienemmät taajamat tai asutukset tuulivoimapuiston läheisyydessä ovat Bölen kylän lisäksi Bäckliden, Pjelax, Myrkky, Salonpää, Viitti ja Perälä. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan mukaan suunnitellun tuulivoimapuiston alueella sijaitsee kolme asuinrakennusta tai lomaasuntoa. Maastokäynnin yhteydessä kyseiset rakennukset todettiin metsästysmajoiksi, jotka soveltuvat ainoastaan tilapäiseen yöpymiseen. Maanmittauslaitoksen maastotietokannan tietojen mukaan suunnittelualueen ulkopuolella, mutta kahden kilometrin etäisyydellä on 131 vakituista asuntoa ja kahdeksan loma-asuntoa. Pääasiassa nämä vakituiset asunnot keskittyvät valtatie 8:n läheisyyteen Bäcklideniin sekä tuulivoimapuiston ympärillä sijaitseviin muihin kyliin. Suunnittelualuetta lähinnä sijaitseva vakituinen asunto sijoittuu koilliseen Finnsåsbergetin kylkeen, noin 600 metrin etäisyydelle suunnittelualueesta. Suunnittelualueen pohjoispuolelle Bölen ampumaradan viereen sijoittuu kolme rakennusta, jotka on maastotietokannassa luokiteltu loma-asunnoiksi. Bredåsenin muinaisjäännösten läheisyydessä sijaitsee lisäksi yksi loma-asunto. Kyseiset lomaasunnot ovat metsästysmajoja. Kahden kilometrin etäisyydelle suunnittelualueesta ei sijoitu loma-asumiseen tarkoitettuja alueita. Suunnittelualueen pohjois- ja keskiosat on YKR-luokituksessa luokiteltu maaseuduksi, kun taas loput alueet suunnittelualueesta ovat luokittelemattomia. Pjelax, Böle, Bäckliden, Salonpää ja Myrkky, jotka sijaitsevat suunnittelualueen ympärillä, on luokiteltu kyliksi, Viitti pieneksi kyläksi ja Perälä ja Närpiön keskusta taajamiksi. Kuva 6.1. Suunnittelualue suhteessa lähistöllä sijaitsevaan asutukseen ja YKRluokitukseen. Kahden kilometrin säteelle sijoittuu 131 vakituista ja kahdeksan vapaaajan asuntoa.

8 6 (17) 7 ALUETTA KOSKEVAT SUUNNITELMAT 7.1 Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet MRL:n 24 :n mukaan toimivat suunnittelun lähtökohtina. Ne edesauttavat maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäytön suunnittelun tavoitteiden saavuttamista. Näistä tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, kansainvälisten sopimusten toteuttamisen edistäminen Suomessa ja ne edistävät alueidenkäytön hankkeiden läpivientiä valtakunnallisella tasolla. Alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon ja niitä tulee edistää myös kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista astuivat voimaan ja Valtioneuvosto päätti tavoitteiden tarkistuksesta. Tarkistuksen päätavoitteena on ollut ilmastomuutoksen haasteisiin vastaaminen. Tarkistetut tavoitteet astuivat voimaan Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään periaatteellisia linjauksia sekä velvoitteita ja ne on ryhmitelty kokonaisuuksiin asiasisällön perusteella. Bölen tuulivoimapuistoa koskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: 1. Toimiva yhdyskuntarakenne: Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu: Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa. 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät.

9 7 (17) 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja -alueet sekä maiseman erityispiirteet. 7.2 Pohjanmaan maakuntakaava Pohjanmaan maakuntakaava on voimassa suunnittelualueella. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjanmaan maakuntakaavan Maakuntakaavaan on osoitettu kolme tuulivoimalle soveltuvaa aluetta, joista kaksi sijaitsee merialueilla (Sidebyn ja Korsnäsin ulkopuolella) ja yksi mantereella (Bergö). Suunnittelualue sijoittuu alueelle, joka Pohjanmaan maakuntakaavassa on merkitty luoalueeksi. Merkinnällä osoitetaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Informatiivisella merkinnällä osoitetaan tärkeimmät suojelualueiden ulkopuoliset valtakunnallisesti merkittävät linnustoalueet. Merkintä ei rajoita alueen käyttöä esim. maa- ja metsätalouteen. Alueen sisällä voi olla useita eri maankäyttömuotoja. Idässä alueen poikki kulkee ohjeellinen ulkoilureitti. Suunnittelumääräyksen mukaan vaellusreittien yksityiskohtainen suunnittelu ja merkintä tulee tehdä yhteistyössä maanomistajien ja viranomaisten kanssa. Suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota ympäristöarvoihin. Aivan suunnittelualueen itäpuolella on vedenottamo, koostuen kahdesta yhteenkuuluvasta pohjavesialueesta. Merkinnällä et-v osoitetaan olemassa olevat seudullisesti merkittävät vedenottamot. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus 1). Suunnittelualueen ympärille on maakuntakaavaan osoitettu useita merkintöjä. Suunnittelualueesta lounaaseen sijaitsee kaksi luonnonsuojelumerkintää (SL). Yksi alueista kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan (SL4) ja toinen alueista kuuluu lehtojensuojeluohjelmaan (SL5). Erityistä huomiota tulee kiinnittää alueen luonnonarvojen säilyttämiseen ja turvaamiseen sekä välttää sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat niitä arvoja, joiden perusteella alue on muodostettu tai siitä on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelualue. Alueet kuuluvat myös Natura verkostoon ja ovat suojeltuja luonnonsuojelulain nojalla. Pjelaxinselkä (Pjelaxfjärden) on merkitty kuuluvan Natura-2000 verkostoon. Alue on myös merkitty luonnonsuojelualueeksi ja kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan. Lisäksi alueelle on merkitty perinnemaisemakohde (vihreä piste). Pjelaxin kylä on merkitty at-merkinnällä. Suunnittelualueen länsipuolella merkinnällä mk-2 on merkitty Närpiön jokilaakso. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee mm. edistää vedenlaadun parantumista ja alueen moninaiskäyttöä sekä kulttuurimaisema-arvojen säilymistä. Suunnittelualueen pohjoispuolella, tien 67 vieressä, kulkee päävesijohto (v). Tien 67 ja valtatien 8 risteyksessä on pohjavesialue (pv). Suunnittelualue rajoittuu etelässä Tiukan jokilaaksoon (mk-7), joka kuuluu jokilaaksojen kehittämisalueeseen. Merkinnällä (mk) osoitetaan maaseutuasutuksen alueita jokilaaksoissa, joilla kehitetään erityisesti maatalouteen ja muihin

10 8 (17) maaseutuelinkeinoihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöön sekä maisemaan tukeutuvaa asumista, elinkeinotoimintaa ja virkistyskäyttöä. Alueidenkäytön suunnittelussa tulee edistää luonnon ja ympäristön kestävää käyttöä ja maiseman hoitoa. Alueen luonnontilaisen jokivesistön ja koko valuma-alueen vedenlaatua tulee parantaa. Tiukanjoen merkitystä kalastollisesti arvokkaana vesistönä tulee edistää, erityisesti vesistön merkitystä luonnontilaisen lajiston säilymisen kannalta. Kaava-alueen kaakkoispuolella sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvokas alue. Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Lisäksi maakuntakaavaan on merkitty olemassa olevat, rakennetut alueet. Kuva 7.1. Suunnittelualue (sininen viiva) suhteessa Pohjanmaan maakuntakaavaan. (Lähde: Bölen YVA-ohjelma 2014) Vaihemaakuntakaavat Vaihemaakuntakaava I Maakuntakaavan yhteydessä on laadittu myös vaihemaakuntakaavoja. Ympäristöministeriö on vahvistanut Vaihemaakuntakaava I:n (Kaupallisten palvelujen sijoittuminen Pohjanmaalla). Vaihemaakuntakaava I:ssä ei ole osoitettu merkintöjä suunnittelualueelle.

11 9 (17) Vaihemaakuntakaava II Painopiste Vaihemaakuntakaava II:ssa (uusiutuvat energiamuodot ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla) on tuulivoimassa. Tavoitteena oli osoittaa tuulivoimalle soveltuvimmat alueet vuoteen 2030 asti. Työ käynnistettiin joulukuussa Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin osallistumis- ja, joka oli nähtävillä Liitto on myös tehnyt lisäselvityksiä ja vaikutustenarviointeja liittyen suuriin petolintuihin ja muuttolintuihin. Selvitykset valmistuivat alkukesästä Maakuntahallitus hyväksyi kaavaluonnoksen ja se on ollut julkisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatujen palautteiden perusteella laadittiin kaavaehdotus, joka käsiteltiin maakuntahallituksessa , jonka jälkeen se asetettiin nähtäville Vaihemaakuntakaavaehdotuksen ollessa nähtävillä osoitettiin 33 tuulivoimalle soveltuvaa aluetta mantereelle. 12/33 aluetta vaihemaakuntakaavasta tutkittiin Natura-arvioinnissa luonnonsuojelulain (valmistui ) mukaisesti. Kaavaehdotuksesta annettujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin ja ELYkeskuksen Natura-arvioinnista antaman lausunnon perusteella maakuntahallitus päätti kokouksessaan poistaa kaavaehdotuksesta 3 aluetta (Sidlandet, Blaxnäs ja Gillermossen). Maakuntahallitus myös päätti, että tärkeät pohjavesialueet rajataan tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolelle. Maakuntahallitus käsitteli vaihekaava II:sta kokouksessaan Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen kokouksessaan Vaihemaakuntakaava lähetettiin ympäristöministeriöön vahvistettavaksi kesäkuussa Kuva 7.2. Bölen suunnittelualue suhteessa vaihekaavaan II:een.

12 10 (17) Vaihemaakuntakaava II:n mukaan suunnittelualue sijaitsee miltei kokonaan maaalueelle, joka on osoitettu tv-2 merkinnällä. Merkinnällä tv-2 osoitetaan maa-alueita, jotka soveltuvat seudullisesti merkittävien tuulivoimapuistojen rakentamiseen. Alueiden suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota asumiseen ja virkistykseen, kulttuurimaisemiin, lintuihin, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, lentoesterajoituksiin, sähkönsiirtoon, luontodirektiivin liitteessä IV a mainittujen lajien esiintymisen turvaamiseen sekä alkutuotannon ja maa-ainesten oton edellytysten turvaamiseen. Alueella tehtävät toimenpiteet on suunniteltava ja toteutettava alueen monimuotoisuuden/luonnonarvojen säilymistä edistävällä tavalla. Aluekohtaisessa vaikutusten arvioinnissa, joka on suoritettu vaihekaavan yhteydessä, alue sijaitsee Långmarken nimisellä alueella. Koko Långmarkenin alueelle mahtuisi vaihekaavan vaikutustenarvioinnin mukaan tuulivoimalaa. Långmarkenin alueen keskellä on aukko luonnonsuojelullisten arvojen vuoksi. 7.3 Yleis- ja asemakaavat Yleiskaavat Bölen suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Alueen lähistöllä sijaitsevat Pjelaxin kylän osayleiskaava, Kristiinankaupungin rantaosayleiskaava, Vanhan Närpiöntien varren osayleiskaava tuulivoimalle ja Bötom vuoren osayleiskaava. Lähin yleiskaava, Pjelaxin kylän osayleiskaava, on hyväksytty Närpiön kaupunginvaltuustossa Kaavassa osoitetut, tuulivoimapuistoa lähinnä sijaitsevat alueet ovat mm. maa- ja metsätalousvaltainen alue (M), maa- ja metsätalousalue (M-1), jossa asuinrakennusoikeus on siirretty saman maanomistuksen sisällä muille alueille, maatilojen talouskeskusten alue (AM-1) ja erillispientalojen alue (AO-1). Osayleiskaavan pohjoiset osat sijoittuvat lähimmäksi suunnittelualuetta, runsaan kilometrin etäisyydelle.

13 11 (17) Kuva 7.3. Bölen suunnittelualue suhteessa lähiympäristön asema- ja yleiskaavoihin.

14 12 (17) Kuva 7.4. Bölen suunnittelualue suhteessa Pjelaxin kylän osayleiskaavaan. Asemakaavat Kaava-alueella ei sijaitse voimassa olevia asemakaavoja. Lähin asemakaava, Närpiön keskusta ( ), joka on vahvistettu , sijaitsee yli 4 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta. Lisäksi lähellä sijaitsevia asemakaavoja on Kaskisissa ( ) ja Kristiinankaupungissa ( ). 7.4 Rakennusjärjestys 7.5 Maanomistus Närpiön kaupungin rakennusjärjestys on astunut voimaan Suunnittelu koskee yksityisiä maita ja VindIn Ab Oy on solminut maankäyttösopimuksia maanomistajien kanssa. 8 SUHDE MUIHIN TUULIVOIMAHANKKEISIIN 8.1 Lähialueen toiminnassa olevat tuulivoimapuistot Noin 20 kilometrin säteellä suunnittelualueesta on viisi tuulivoimalaitosta toiminnassa. Ab Öskata Vind Närpesillä on yksi 750 kw tuulivoimala käynnissä Öskatan kalasatamassa Nämpnäsin kylässä Närpiössä. Voimala sijaitsee noin 13 kilometriä luoteeseen suunnittelualueesta ja se valmistui vuonna Innopower Oy:llä on kolme voimalaa käynnissä, joiden yksittäisteho on 1 MW. Tuulivoimalaitokset sijaitsevat

15 13 (17) lounaaseen Kristiinankaupungissa. Voimalat ovat olleet toiminnassa vuodesta Lisäksi Teuvassa, Perälässä on käynnissä uusi voimalaitos, Pettumäen mylly. Voimalan teho on 2,5 MW ja etäisyys Bölen suunnittelualueeseen on noin 7 kilometriä. 8.2 Lähialueelle rakennettavia tuulivoimapuistoja VindIn Ab Oy rakentaa Svalskullan tuulivoimapuistoa Närpiöön. Tuulivoimapuisto tullaan ottamaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Tuulivoimapuisto koostuu viidestä Vestaksen V112 tuulivoimalaitoksesta, joiden napakorkeus on 124 metriä ja kokonaiskorkeus on noin 180 metriä. 8.3 Tuulivoimapuistoja joita suunnitellaan hankealueen läheisyyteen Useita tuulivoimapuistoja suunnitellaan Pohjanmaalle. Tuulivoimapuistojen suunnittelu on eri vaiheissa (kuva 8.1). Suomen tuulivoimayhdistys ry:n, hankevastaavan kotisivujen ja FCG:n tiedon mukaan ainakin seuraavat tuulivoimapuistot ovat suunnitteilla noin 20 km säteelle Bölen tuulivoimapuistosta: VindIn Ab Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Pjelaxiin, Närpiön kaupunkiin. Puisto rajoittuu Bölen tuulivoimapuistoon. Tuulivoimapuisto koostuu nykyisen suunnittelutilanteen mukaan 30 tuulivoimalaitoksesta. VindIn Ab Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Kalaxiin, Närpiön kaupunkiin. YVAmenettely on käynnissä ja suurimman hankevaihtoehdon mukaan puisto koostuisi 33 voimalasta. Etäisyys Bölen tuulivoimapuistoon on noin 14 km. Triventus Wind Power AB suunnittelee tuulivoimapuistoa Vindkraftpark Kristinestad Norr Kristiinankaupungin keskustasta koilliseen, Tiukan ja Myrkyn kylien väliselle alueelle Närpiön kunnanrajan tuntumaan. Hanke rajoittuu Bölen tuulivoimapuistoon. Nykyisen suunnittelutilanteen mukaan hanke koostuu 26 voimalaitoksesta. SABA Wind Oy Ab suunnittelee pienempää tuulipuistoa Ståbackaan, Närpiön kaupunkiin. Puiston suunnitellaan koostuvan noin 3-4 voimalasta ja etäisyys Bölen suunnittelualueeseen olisi runsaat 6 km. OX2 Finland Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Lappfjärdin Dagsmarkiin. Alueelle tehdään YVA, jonka vaihtoehdot vaihtelevat 56 voimalasta 67 voimalaan. Samalle alueelle Suomen Hyötytuuli Oy on tehnyt maankäyttösopimuksia viiden voimalan rakentamisesta, joka toimii hankenimikkeellä Penik. OX2 Finland Oy suunnittelee kahta tuulivoimapuistoa Karijoen kuntaan, jotka molemmat koostuvat yhdeksästä voimalaitoksesta ja enintään 30 MW:sta. Hanke Perkkiö sijaitsee noin kuuden kilometrin ja Kakkori noin 16 kilometrin etäisyydellä Bölen tuulivoimapuistosta itään. OX2 Finland Oy suunnittelee Rajamäenkylä-nimistä tuulivoimapuistoa Karijoen ja Isojoen kuntiin noin 18 kilometriä Bölestä kaakkoon. Hanke koostuu voimalasta. Innopower Oy suunnittelee tuulivoimapuistoa Kristiinankaupunkiin nimeltä Gamla Närpesvägen, 5 kilometrin etäisyydelle Bölen suunnittelualueesta. Osayleiskaavan ehdotus on ollut nähtävillä välisen ajan. Kaavan mukaan Innopower Oy:n tavoitteena on rakentaa kuusi tuulivoimalaitosta kaava-alueelle.

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 14 (17) Kuva 8.1. Olemassa olevat ja suunnitellut tuulivoimapuistot suunnittelualueen läheisyydessä. Pohjanmaan liiton vaihekaava 2:n tuulivoima-alueet on osoitettu liilalla.

17 15 (17) 9 SELVITYKSET Bölen tuulivoimahankkeen rakennuslupien myöntäminen edellyttää rakennuslain mukaisen osayleiskaavan laadintaa ( 132/1999).. Osallistumis- ja Tuulivoimapuiston mahdolliset vaikutukset tutkitaan erillisessä YVA-menettelyssä. YVApäivän ohjelma asetetaan nähtäville Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimesta 30 ajaksi vuoden 2014 lopussa. Kaavoituksen vaikutusten arviointi perustuu YVA- menettelyssä suoritettaviin selvityksiin. 10 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI maankäyttö- ja Lakia ympäristövaikutusten arvioinnista (468/1994) ja lain muutosta (458/ 2006) sovelletaan aina hankkeisiin, jotka voivat aiheuttaa haitallisia ympäristövaikutuksia. Valtioneuvosto on lisännyt tuulivoimap puistot, jotka koostuvat vähintään 10 tuulivoimalasta tai joiden teho on vähintään 30 MW YVA-asetuksen 6 hankeluetteloon. Näin ollen suunnitellun tuulivoimapuiston vaikutukset tulee selvittää YVA-menettelyssä.. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tukea kaavan laatimista ja hyvien kaavaratkaisujen löytämistää sekä auttaa arvioimaan kaavan tavoitteiden ja sisältövaatimusten toteutumista. Kaavan vaikutusten arviointi pohjautuu perusselvityksiin, joita tehdään alueella, muuhun olemassa olevaan perustietoon, selvityksiin, maastokatsastuksiin, lähtötietoihin, osallisten o lausuntoihinn ja mielipiteisiin sekä analyyseihinn kaavan vaikutuksista luontoon. Osayleiskaavan vaikutuksia arvioidessa huomiota kiinnitetään erityisesti hankkeen luonto-, maisema-, melu- ja varjostusvaikutuksiin. Kuva YVA-menett telyn, kaavoituksen ja EMV-rakennuslupamenettelyn yhteensovittaminen. (MKBB = YVA, ympäristövaikutusten arviointi, PDB= OAS, osallistumis- ja, EMV = Energiamarkkinavirasto).. Ympäristövaikutusten arvioinnin tarkoituksenaa on myös lisätä kuntalaisten mahdollisuuksia saada tietoaa hankkeesta ja osallistua päätösten tekoon. Menettelyn kautta hankevastaava saa lisää tietoa, jotta tämä voisi valita ympäristön kannalta Yrittäjänkatu 13, Vaasa

18 16 (17) parhaimman vaihtoehdon ja, että viranomainen saa tietoa hankkeen edellytyksistä, jotta se pystyisi paremmin määrittelemään hankkeen lupaehtoja. Tavoite on suorittaa osayleiskaavoitus YVA-menettelyn rinnalla. Lähtötietojen kerääminen ja selvitysten teko koordinoidaan mahdollisuuksien mukaan YVAmenettelyn kanssa. Käytännössä kaavoitus kulkee ajallisesti hieman YVA-menettelyn jäljessä. YVA-menettelyssä ei tehdä päätöksiä hankkeesta, vaan päätökset tehdään päätetyn YVA-menettelyn jälkeen, hankkeen kaavoituksen ja lupahakemusten yhteydessä. 11 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Kaavan vaiheista kuulutetaan lehdissä Suupohjan Seutu ja Syd-Österbotten. Kuulutukset ja kaava-asiakirjat ovat myös nähtävillä Närpiön kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin kotisivuilla. Tämän kaavan keskeisiä osallisia ovat: Kiinteistönomistajat ja kaava-alueen lähialueen asukkaat Yhdistykset ja järjestöt jotka toimivat alueella ja lähialueella, esim. Närpes hembygdsförening, Böle skifteslag, Pjelax byaråd, Pjelaxin ja Bölen metsästyskerhot, alueen tiekunnat ym. Kunnalliset hallintoelimet ja asiantuntijainstanssit, kuten rakennusvalvonta ja Länsirannikon ympäristöyksikkö Muut viranomaiset ja yhteistyöelimet ovat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus (vastuualueet ympäristö ja luonnonvarat sekä liikenne ja infrastruktuuri), Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liitto, naapurikunnat, Pohjanmaan pelastuslaitos, Liikennevirasto, Museovirasto, pohjanmaan maakuntamuseo, Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsähallitus, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Puolustusvoimat, Finavia Oyj, Fingrid Oyj, Fortum Oyj. Paikallistiedon keräämiseksi ja asukkaiden asenteiden kartoittamiseksi on lisäksi saakka avoinna tuulivoimapuistoa koskeva karttapohjainen internetkysely osoitteessa

19 17 (17) 12 ALUSTAVA AIKATAULU Osallisten näkökulmasta osallistumisen ja vuorovaikutuksen tärkeimmät ajankohdat ovat seuraavat: Aloitusvaihe: Kaavoituksen vireilletulo (talvi 2014) Osayleiskaavoitus kuulutetaan vireille ja osallistumis- ja asetetaan julkisesti nähtäville. Viranomaisten kesken järjestetään viranomaisneuvottelu. Osayleiskaavan luonnosvaihe (talvi-kevät 2015) Osayleiskaavaluonnos asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti (MRL 30 ) nähtävilläolon ajan Närpiön kaupunginhallitukselle. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaluonnoksesta. Lausunnot ja mielipiteet koostetaan ja käsitellään. Toinen viranomaisneuvottelu järjestetään tarvittaessa kun luonnoksesta saatu palaute on koostettu. Osayleiskaavan ehdotusvaihe (kesä- syksy 2015) Osayleiskaavaehdotus laaditaan ympäristövaikutusten arvioinnin ja muiden mahdollisten selvitysten sekä kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden perusteella. Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 päivän ajaksi. Kirjalliset muistutukset voi toimittaa nähtävillä olon ajan Närpiön kaupunginhallitukselle. Viranomaisilta pyydetään lausunnot kaavaehdotuksesta ja saatu palaute käsitellään. Hyväksymisvaihe (talvi 2015) Närpiön kaupunginvaltuusto hyväksyy osayleiskaavan. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan julkisesti. Valitukset päätöksestä voidaan toimittaa Vaasan hallintooikeudelle.