MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/

Transkriptio

1 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Aika klo 15:00-18:20 Paikka Kunnantalo, kunnanhallituksen huone Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 212 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanvaltuuston kokousten laillisuus ja täytäntöönpano Väinöntien asemakaavan muutos / lausunnot ja esitys vahvistamisesta 216 Määräalan osto kiinteistöstä Rauhamäki ja sopimus asemakaavan muutoksen laatimiseksi Pietilän alueella 217 Tontin vuokraus Veturin yritysalueelta / kiinteistö K2308T / Mexipal Oy 218 Valitus maaoikeudelle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lunastustoimituksesta / kiinteistö Jokitörmä / Puukkomäentien katualue 219 Kelloskosken sairaalaa koskevat suunnitelmat, Mäntsälän kannanotto Kuntalisän valmistelu talousarvioon / lähetekeskustelu Ilmoitusasiat Viranhaltijapäätökset Lautakuntien pöytäkirjat 501

2 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Havula Tapio Kh:n puheenjohtaja Salmi Petri Kh:n I varapuh.joht. Ravolainen-Rinne Heta Kh:n II varapuh.joht. Elomaa Jarna jäsen Laukkanen Erkki jäsen Laine Markku jäsen Saapui klo Martniku Sari jäsen Mäkipää Marja-Leena jäsen Tilvis Reijo jäsen Muut Helin Anna Kv:n puheenjohtaja Saapui klo Peltola Veijo Kv:n I varapuh.joht. Laaksonen Tapio Kv:n II varapuh.joht. Kairesalo Esko kunnanjohtaja Siikaluoma Esa hallintojohtaja Gummerus Vesa asiantuntija :t Rintala Eija asiantuntija 220 Sihlman Erja asiantuntija 220 Allekirjoitukset Tapio Havula puheenjohtaja Esa Siikaluoma pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Reijo Tilvis Petri Salmi Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnantalo, hallintopalvelut Todistaa Esa Siikaluoma, hallintojohtaja

3 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kunnanhallitus 212 Päätösesitys: Todetaan kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

4 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kunnanhallitus 213 Päätösesitys: Valitaan pöytäkirjan tarkastajiksi Reijo Tilvis ja Petri Salmi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

5 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuuston kokousten laillisuus ja täytäntöönpano Kunnanhallitus 214 Kuntalain 39 :n mukaan kunnanhallitus vastaa valtuuston päätösten täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kuntalain 96 :n mukaan, jos kunnanhallitus katsoo, että valtuuston päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että valtuusto on ylittänyt toimivaltansa tai että päätös on muuten lainvastainen, kunnanhallituksen on jätettävä päätös täytäntöön panematta. Asia on viipymättä saatettava uudelleen valtuuston käsiteltäväksi. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, että koska kunnanvaltuuston kokouksessa tehdyt päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä eivätkä mene kunnanvaltuuston toimivaltaa ulommaksi tai muutoin ole lain tai asetuksen vastaisia, panna päätökset täytäntöön Hyväksyttiin esityksen mukaan.

6 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Väinöntien asemakaavan muutos / lausunnot ja esitys vahvistamisesta 531/10.02/2014 Maankäyttölautakunta Kaavamuutosalueen omistaa yksityinen, kaavamuutoksen laadinnasta on sopimus Mäntsälän kunnan kanssa päivätty Alue on rakentamaton, Väinöntien varressa on havupuita ja koivuja, muutoin alue on peltoa. Kaavamuutosalueen pohjoispuolella on erillispientalojen alue (AO), eteläpuolella ja länsipuolella peltoa. Kaava-alue rajautuu Sälinkääntiehen joka on seudullinen maantie Mäntsälästä pohjoiseen. Pohjoispuolella erillispientaloalueen takana on Helsinki-Lahti moottoritie ja oikorata. Rautatieasemalle on matkaa n. 300m. Mäntsälän keskustaan koillisessa on matkaa n. 1km. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt aluetta koskevan oikeusvaikutteisen Kirkonkylän osayleiskaavan Kirkonkylän osayleiskaavassa alueella ovat merkinnät Pientalovaltainen asuntoalue" (AP), sekä "Taajamakuvallisesti arvokas alue" (sk-3). Osayleiskaava on lainvoimainen. Kaavamuutoksen tarkoituksena on tiivistää asuinrakentamista Mäntsälän keskustan ja rautatieaseman välisellä alueella. Asemakaavaluonnoksessa esitetään alueelle sijoitettavan "Luhtitalojen, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue, pääasiallinen ulkoverhousmateriaali tulee olla puu." (AR-1), sekä Sälinkääntien varteen "Suojaviheralue." (EV). Osayleiskaavan määräys "Taajamakuvallisesti arvokas alue" (sk-3) huomioidaan siten että rakentaminen on Sälinkääntien varressa alueen vanhan rakennuskannan korkuista uja runkopituudeltaan pientalomaista ja pääasiallisena julkisivumateriaalina on puu. Muita näkökohtia ovat mm.: Rakentaminen on kaksikerroksista ja rakentamistehokkuus on e=0,35. Sälinkääntien melua on selvitetty aiemmissa asemakaavoissa ja Väinöntien rakennusten sijoittelussa ja pihojen suojaamisessa sekä melun rakenteellisessa torjunnassa noudatetaan samoja aiempien kaavojen periaatteita. Rakennukset kiertävät katureunassa pihaa ja lisäksi Sälinkääntien suunnassa on rakennusmassa on pakollisena kaksikerroksinen. Keskipihan kokoa on pyritty maksimoimaan. Autopaikat ovat koillisessa 2 m rajasta samoin kuin koillisin asuinrakennus. Istutusalue on nauhana luoteisrajalla. Melusuojausvaatimus on 35 db(a). Tehokkuusluku e=0,35 on liian korkea jos Riihenmäentien suuntaiset talot ovat I-kerroksisia eli jos koko alueelle ei rakenneta I½-II vaan pelkästään Sälinkääntien puoleiselle rajalle niin I-kerroksisia

7 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus koskevana tulee lisätä määräykset: Määräys: "Mikäli osa rakennuksista on I-kerroksisia ei tonttitehokkuutta e=0,30 saa ylittää." Määräys: "Alueella on sitova tonttijako, tontteja ei saa lisätä jakamalla." (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh ja asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh kaavoittaja Jouni Määttä, puh ) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta esittää kunnanhallitukselle, että asemakaavan muutostyö käynnistetään likimain liitekartassa esitetylle alueelle. Koska kaavamuutos on vähäinen käytetään suppeaa vahvistusmenettelyä, jossa asemakaavaluonnos ja ehdotus asetetaan nähtäville ja kunnanhallitus hyväksyy asemakaavaehdotukseni ilman valtuustokäsittelyä. Samalla maankäyttölautakunta päättää esittää osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) sekä asemakaavamuutoksen luonnoksen nähtäville asettamista mikäli kaavanmuutos päätetään kunnanhallituksessa käynnistää. Käsittely: Kaavoitusjohtaja lisäsi esitykseen: Maankäyttölautakunta esittää myös, että asemakaavan muutoksen laatijaksi hyväksytään konsulttina Jouni Määttä Keravalta Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Luonnos Väinöntien asemakaavamuutos Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy maankäyttölautakunnan esityksen. Käsittely: Kaavoitusjohtaja Lauri Pouru esitteli asiaa kokouksessa Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Luonnos Väinöntien asemakaavamuutos Maankäyttölautakunta

8 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Väinöntien asemakaavamuutos kortteli 738 osallistumis- ja ar vioin ti suun nitel ma (OAS) ja asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Luonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. Lausunnot pyydettiin luonnosvaiheessa vain kunnan osastoilta. Mäntsälän Vesi Oy antoi lausunnon koskien alueen vesi- ja viemäriverkostoa. Mäntsälän vesi Viemärikuvausten mukaan viemäriverkko on alueella paikoin huonossa kunnossa. Tekeillä olevassa saneeraussuunnitelmassa määritellään ensisijaiset korjauksen kohteet ja aikataulu. Mitoituslaskelman mukaan on arvioitu, että Väinöntien olemassa oleva jätevesiviemäri kestää lisärakentamista noin 10 uudelle asunnolle. Tätä suurempi lisärakentaminen tuo riskin olemassa olevan viemärin riittävyydelle ja se mahdollisesti aikaistaa viemärin saneerausta. Mikäli olemassa olevan vesihuoltoverkoston kapasiteettia on lisättävä ilman, että siinä on muutoin saneeraustarvetta, on kaavamuutoksesta hyötyvän tahon vastattava myös verkoston laajentamiskustannuksista. Vesijohdon kapasiteetissa ei alueella ole ongelmia. Vastine: Olemassa olevan viemäriverkoston kapasiteetista ja sen mahdollisesta laajentamisesta johtuvista hakijalle koituvista kustannuksista on keskusteltu kaavoitustyön aikana hakijan ja Mäntsälän Veden välillä. Asuntojen määrä tarkentuu rakennuslupavaiheessa. Luonnosvaiheen jälkeen asemakaavakarttaan on tehty teknisluonteisia tarkistuksia ja lisätty määräyksiä, joilla on pyritty huomioimaan suunnittelualueen sijoittuminen osayleiskaavassa osoitetulle taajamakuvallisesti arvokkaalle alueelle Osayleiskaavassa annettua määräystä huomioidaan asettamalla asemakaavaan määräyksiä uudisrakennusten materiaalista, runkosyvyydestä, kattomuodosta ja julkisivun käsittelystä seuraavasti: Pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla puu. Rakennusten runkosyvyys tulee olla enintään 10 metriä. Rakennuksissa tulee käyttää harjakattoa, jonka kattokaltevuus on vähintään 25. Rakennuksen julkisivut tulee olla hillityt. Ehdotuksen tietoja Ehdotuksessa AR-1 korttelialueen koko on 3270 m2, rakennusoikeus te-

9 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus hok kuus lu vul la e=0.35 (1144k-m2), mikäli osa asuinrakennuksista on I-ker rok si sia ei rakennustehokkuutta e=0.3 (980k-m2)saa ylittää. Kerrosluku Sä lin kään tien varressa pakollisena I½-II ja muualla valinnaisena I-II. Kort te li alu een ja Sälinkääntien välinen alue on osoitettu suojaviheralueeksi (EV), jonka pinta-ala on 552 m2. Koko kaavamuutosalueen pinta-ala 3822 m2. Rakentajalla tarkoituksena rakentaa kaksi kolme asunnoista rivitaloa ja yk si kahdeksan asuntoinen luhtitalo. (Valmistelijat / Lisätietoja: kaavoitusjohtaja Lauri Pouru, puh ja asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh , kaavoittaja Jou ni Määttä, puh ) Kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää, että ase ma kaa va eh do tus asetetaan nähtäville muistutusten jättämistä varten ja pyy de tään viralliset lausunnot. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä esityksen. Tekninen lautakunta Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Ehdotus Väinöntien asemakaavamuutos Liite 3. Selostus Väinöntien asemakaavamuutos Mäntsälän kunnan tekniset palvelut on käynyt läpi Väinöntien asemakaavan muutosehdotuksen. (Valmistelija: katupäällikkö Asko Määttänen, puh , suunnitteluinsinööri Matti Sulonen, puh ) Teknisen johtajan päätösesitys: Tekninen lautakunta toteaa lausuntonaan Väinöntien asemakaavan muutosehdotuksesta seuraavasti: Alueella oleva tiestö on riittävä asemakaavan mukaiselle täydennysrakentamiselle. Asemakaavan muutosehdotuksessa tulee kuitenkin huomioida, että Väinöntiellä ei ole hulevesiviemäriä, vaan kadun kuivatus on toteutettu reunasalaojin. Tämän vuoksi Väinöntien asemakaavan muutosehdotuksen mukaiselta kiinteistöltä ei voida johtaa hulevesiä Väinöntien suuntaan, vaan ne tulee ohjata Sälinkääntien ja Riihenmäentien risteyksen avo-ojiin. Tekninen lautakunta päätti hyväksyä esityksen.

10 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Ehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Lausuntoja saatiin neljä kappaletta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Lausunto: Moottoritien ja Sälinkääntien melun tarkastelu on tehtävä piha-alueiden melutasojen selvittämiseksi. Tulokset on huomioitava kaavaratkaisussa. Vastine: Melutason selvittämiseksi on laadittu meluselvitys, joka valmistui Selvityksen laati Promethor Oy. Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 on annettu ohjearvot ulkoalueiden melutasolle. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Asumiseen käytettävillä alueilla ohjearvot ovat päiväajan 55 db(a) ja yöajan 50 db(a). Uusien alueiden yöajan keskiäänitason ohjearvo on 45 db(a). Tarkastelukohde voidaan tulkita alueeksi, jossa yöajan keskiäänitason ohjearvona voidaan käyttää 50 db(a). Esimerkiksi ELY:n tulkinta uusista alueista on seuraava (OPAS 02 / 2013): Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. Nyt tarkasteltava alue on kohtalaisen pieni ja se sijoittuu olemassa olevan asuinalueen reunaan. Varsinaista infrarakentamista, kuten uusia teitä, ei hanketta varten tarvita. Laskennan mukaan asuinrakennusten väleissä olevilla yhteisillä oleskelualueilla päiväajan keskiäänitaso on 55 db(a) tai sen alle ja yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a). Rivitalojen omapihoilla päiväajan keskiäänitaso on noin db(a) ja yöajan keskiäänitaso on suurimmillaan 50 db(a). Suoritettujen laskentojen mukaan keskiäänitaso ei ylitä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvoja 55 db(a) ja 50 db(a) yhteisillä oleskelupiha-alueilla asuinrakennusten väleissä. Tarvittaessa rivitalojen omapihojen melutaso saadaan ohjearvojen mukaiseksi omapihakohtaisilla meluaidoilla. Rivitalojen omapihojen melutaso saadaan tarvittaessa ohjearvon mukaiseksi siten, että kummankin rivitalon läntisimmän omapihan reunaan tehdään vähintään 3 m korkea ja 5 m pitkä meluaita. Lisäksi kaikki rivitalojen omapihat tulee tällöin aidata 1,5 m korkealla meluaidalla eli esimerkiksi tiiviillä lauta-aidalla. Ilman meluaitoja omapihojen melutaso on suurimmillaan vain kaksi desibeliä päiväajan ohjearvoa suurempi ja yöaikaan ohjearvon suuruinen. Lausunto ei aiheuta muutoksia nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen.

11 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Meluselvitys on selostuksen liitteenä. Lahden kaupunginmuseo / Päijät-Hämeen maakuntamuseo Lausunto: Kaavoitettavan alueen ympäristö on maaseutumaista, peltoaukeiden keskellä sijaitsevien tilakeskusten ja pientalojen kirjomaa maisemaa. Lahden moottoritie ja oikorata ovat rapauttaneet sitä, mutta Riihenmäentien ja Sälinkääntien risteysalue ja sen eteläpuoli ovat kuitenkin säilyttäneet rauhallisen ja tasapainoisen ilmeensä. Kaavoitettavan alueen koillispuolella on paikallisesti arvokas Klaavolan tila, jonka komea 1800-luvun lopun päärakennus sekä pihapiiri lukuisine punamullattuine talousrakennuksineen antavat voimakkaan historiallisen luonteen koko arvoalueen pohjoiskulmalle. Sälinkääntien ympäristö on vuonna 2004 vahvistetussa Mäntsälän kirkonkylän oikeusvaikutteisessa osayleiskaavassa merkitty määräyksellä sk-3, "Taajamakuvallisesti arvokas alue. Merkinnällä on osoitettu paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on kiinnitettävä huomiota alueen taajamakuvallisten arvojen ja vanhan rakennuskannan säilymiseen." Museo pitää asemakaavamuutoksessa esitettyjä rivi- ja luhtitaloja alueen ilmeelle tyystin vieraina. Viiden kookkaan rivi-ja luhtitalon ja niiden paikoitusalueiden muodostama kokonaisuus poikkeaa ratkaisevasti varsinkin arvonaapurinsa Klaavolan pihapiirin mittakaavasta ja rakeisuudesta. Kaavamuutoksella on sinänsä tavoiteltava perusta, yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Tämän ei kuitenkaan tule tärvellä olemassa olevaa, vuosisatoja vanhaa kulttuuriympäristöä. Museo ei puolla asemakaavamuutosta. Vastine: Alue kuuluu tiivistettävään vyöhykkeeseen Rautatieaseman ja keskustan välissä. Alueen nykyiset rakennukset ovat 1½ -kerroksisia (vanhemmat) tai I-kerroksisia (uudemmat) ja pituudeltaan 15-20m. Suunnitellut rakennukset eivät merkittävästi poikkea olemassa olevista rakennuksista ja rakentaminen sopeutuu tähän ympäristöön. Kirkonkylän osayleiskaavan laatimisen yhteydessä asuinpientalojen korttelialue (AP) katsottiin alueen tavoitteelliseksi ympäristöön sopivaksi toteutustavaksi. Lausunto perustuu myös virheelliseen tulkintaan rakentamisen määrästä. Alueelle ei tule lausunnossa mainittua viittä kookasta rivi- ja luhtitaloa vaan yksi luhtitalo ja kaksi rivitaloa, joiden kokoa on asemakaavamääräyksellä rajoitettu siten, että rakennusten runkosyvyys tulee olla enintään 10 metriä. Lisäksi on annettu määräys siitä, että rakennusten pääasiallinen julkisivumateriaali tulee olla puu ja rakennuksissa tulee käyttää harjakattoa, jonka kattokaltevuus on vähintään 25. Rakennuksen julkisivut tulee olla hillityt. Lausunto ei aiheuta muutoksia nähtävillä olleeseen kaavaehdotukseen.

12 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Tekninen lautakunta: Lausunto: Alueella oleva tiestö on riittävä asemakaavan mukaiselle täydennysrakentamiselle. Asemakaavan muutosehdotuksessa tulee kuitenkin huomioida, että Väinöntiellä ei ole hulevesiviemäriä, vaan kadun kuivatus on toteutettu reunasalaojin. Tämän vuoksi Väinöntien asemakaavan muutosehdotuksen mukaiselta kiinteistöltä ei voida johtaa hulevesiä Väinöntien suuntaan, vaan ne tulee ohjata Sälinkääntien ja Riihenmäentien risteyksen avo-ojiin. Vastine: Annettu lausunto huomioidaan rakennuslupavaiheessa. Mäntsälän vesi Oy, Lausunto: Alueella on olemassa oleva vesihuoltoverkosto, joka on sijoittunut Väinöntielle (Æ 160 mm), Kumpurinteentielle (Æ 160 mm), Kumpurinteentien ja Hämäläisentien väliselle piha-alueelle (Æ 200 mm) sekä Hämäläisentielle (Æ 200 mm). Viemärikuvausten mukaan viemäriverkko on paikka paikoin huonossa kunnossa. Ensisijaisesti saneerattava osuus sijoittuu rivitaloyhtiön piha-alueelle, huomioidaan tekeillä olevassa saneeraussuunnittelussa, jossa saneeraus tullaan myös aikatauluttamaan. Mitoituslaskelman mukaan on arvioitu, että Väinöntien olemassa oleva jätevesiviemäri kestää lisärakentamista noin 10 uudelle asunnolle. Tätä suurempi lisärakentaminen tuo riskin olemassa olevan viemärin riittävyydelle ja se mahdollisesti aikaistaa viemärin saneerausta. Mikäli Riihenmäentien toisella puolella oleva peltoalue (2:305) kaavoitetaan asuinrakentamiselle tms. vesihuoltopalvelua vaativalle toiminnalle, on alueen viemäröinti ratkaistava uudelleen. Ko. alueen viemäröinnin tulee tapahtua todennäköisesti Riihenmäen tien kautta ja tämä on huomioitava mahdollisessa tulevassa kaavoituksessa. Vesijohdon kapasiteetissa ei alueella ole ongelmia. Mikäli olemassa olevan vesihuoltoverkoston kapasiteettia on lisättävä ilman, että siinä on muutoin saneeraustarvetta, on kaavamuutoksesta hyötyvän tahon vastattava myös verkoston laajentamiskustannuksista. Vastine: Annettu lausunto huomioidaan rakennuslupavaiheessa. Mäntsälän sähkö Oy:llä ja Uudenmaan liitolla ei ollut lausuttavaa asemakaavan muutosehdotuksesta. (Valmistelijat / Lisätietoja: Kaavoittaja Jouni Määttä puh ja asemakaavainsinööri Tapio Sillfors, puh , kaavoittaja Jouni Määttä, puh ) Vs. kaavoitusjohtajan päätösesitys: Maankäyttölautakunta päättää hyväksyä tehdyn asemakaavaehdotuksen

13 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus ja esittää kunnanhallitukselle sen vahvistamistamista. Käsittely: Asemakaavainsinööri Tapio Sillforsin esityksestä ja maankäyttölautakunnan yksimielisesti kannattamana lisätään kaavamääräyksiin seuraava teksti: "Yksittäisen rakennuksen enimmäispituus on 28 m" Liikennemeluselvityksessä esitetyt meluntorjuntatoimenpiteet lisätään kaavamääräyksinä. Maankäyttölautakunta päätti hyväksyä muutetun päätösesityksen ja esittää sen kunnanhallitukselle vahvistettavaksi. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Ehdotus Väinöntien asemakaavamuutos Liite 3. Selostus Väinöntien asemakaavamuutos Liite 4. Liikennemeluselvitys, Väinöntie, Ruoholahden Tarken Oy Kunnanhallitus Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy Väinöntien asemakaavamuutoksen. Käsittely: Maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus ja asemakaava-arkkitehti Tapio Sillfors olivat paikalla asian esittelyn aikana asiantuntijoina. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Ehdotus Väinöntien asemakaavamuutos Liite 3. Selostus Väinöntien asemakaavamuutos Liite 4. Liikennemeluselvitys, Väinöntie, Ruoholahden Tarken Oy Kunnanhallitus 215 Edellisessä kunnanhallituksen asemakaavamuutosta koskevassa päätöksessä on ollut virheellinen liitekartta, jonka vuoksi päätöstä ei ole laitettu täytäntöön ja päätös tämän vuoksi on syytä uusia. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus hyväksyy Väinöntien asemakaavamuutoksen.

14 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Maankäyttölautakunta Tekninen lautakunta Maankäyttölautakunta Kunnanhallitus Kunnanhallitus Käsittely: Maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Ehdotus Väinöntien asemakaavamuutos Liite 3. Selostus Väinöntien asemakaavamuutos Liite 4. Liikennemeluselvitys, Väinöntie, Ruoholahden Tarken Oy

15 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Määräalan osto kiinteistöstä Rauhamäki ja sopimus asemakaavan muutoksen laatimiseksi Pietilän alueella 391/ /2015 Kunnanhallitus 216 Kunta on neuvotellut Kenkäkalliontiehen ja Rauhamäentiehen rajautuvan kiinteistön Rauhamäki omistajien kanssa noin 4,17 ha suuruisen määräalan ostamiseksi ko. kiinteistöstä. Kiinteistöön Rauhamäki 11:1394 kuuluu kaksi rakentamatonta pinta-alaltaan pientä omakotirakennusten tonttia, yksi rakennettu pinta-alaltaan iso omakotirakennusten tontti, asemakaava-alueen ulkopuolinen rakennettu rakennuspaikka sekä ns. raakamaa-aluetta, joka on kirkonkylän osayleiskaavan mukaista osin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) osoitettua aluetta ja osin maa-ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU) osoitettua aluetta, johon on myös merkitty slo- merkinnällä liito-oravan elinympäristö, joka on Uudenmaan ELY-keskuksen päätöksellä perustettu luonnonsuojelualueeksi noin 1,0 hehtaarin suuruisella alueen osalla (päätös UUDELY/597/07.01/2013). Ostettava määräala on noin 4,17 ha ja se on noin 2,78 ha osalta osayleiskaavan pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) osoitettua aluetta ja noin 1,39 ha osalta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (MU) osoitettua aluetta, johon on merkitty slo- merkinnällä liito-oravan elinympäristö. Kauppahinta on ,00 euroa (2,06 e/m2). Samalla kiinteistön Rauhamäki 11:1394 omistajien kanssa on neuvoteltu sopimus asemakaavan muutoksen laatimiseksi jäljelle jäävälle kantatilan alueelle. Kantatila Rauhamäki 11:1394 muodostaa osan korttelin 765 alueesta; tontit 1 ja 2 ovat rakentamattomia ja pinta-alaltaan pieniä tontteja (645 m2 ja 814 m2). Tontti 3 on rakennettu ja se on pinta-alaltaan suurempi (2 449 m2). Lisäksi kantatilan alueella sijaitsee rakennettu vanha rakennuspaikka, joka ei ole asemakaavan mukainen tontti. Yhteensä kantatilan alueella on siten nyt 4 rakennuspaikkaa / tonttia. Kaavamuutoksen tavoitteena on, että kaavamuutoksella nykyiset korttelin 765 tontit 1 ja 2 yhdistetään, kantatilan rakennuspaikalle osoitetaan kaavassa rakennustontti ja toinen yhdistetyistä kaavatonteista siirretään Rauhamäentien suunnassa rakennetun rakennuspaikan taakse ja tehdään tonttien välisiä rajasiirtoja. Siten lopputuloksena kaavamuutoksen jälkeen jäljelle jäävän kantatilan alueella on edelleen 4 rakennuspaikkaa/tonttia, jotka soveltuvat nykyistä paremmin rakentamiseen sekä huomioivat olemassa olevat pihapiirit. (Valmistelija: Vesa Gummerus) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, että kunta ostaa Mauno Kallion kuolinpesän osakkailta tai pesänjaon suorittamisen jälkeen Esa Pitkäseltä noin 4,17 ha suuruisen määräalan kiinteistöstä Rauhamäki kauppahinnalla ,00 euroa ja muutoin liitteenä olevan kauppakirjan mukaisin pääehdoin.

16 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Lisäksi kunnanhallitus päättää hyväksyä kantatilan Rauhamäki omistajien (Mauno Kallion kuolinpesän osakkaat) kanssa tehtävän sopimuksen koskien voimassa olevan asemakaavan korttelin 765 ja kantatilan vanhan rakennuspaikan aluetta asemakaavan muutoksen laatimiseksi ja kustannusten jakamiseksi oheisen liitteen mukaisena. Kauppakirja sekä sopimus asemakaavan muutoksen laatimiseksi ja kustannusten jakamiseksi on allekirjoitettava samanaikaisesti ja ne on allekirjoitettava viimeistään 5 kuukauden kuluessa tästä päätöksestä, muutoin tämä päätös raukeaa. Käsittely: Maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Kauppakirja Liite 2. Kartta (3 kpl; opaskartta, yleiskaava ja pohjakartta) Liite 3. Sopimus Liite 4. Kartta, sopimusalue

17 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Tontin vuokraus Veturin yritysalueelta / kiinteistö K2308T / Mexipal Oy 384/10/2015 Kunnanhallitus 217 Mexipal Oy on hakenut hakemuksellaan vuokrattavaksi Veturin yritysalueen tontin Yhtiön tarkoituksena on rakentaa tontille noin 1000 m2 suuruisen rakennuksen yhtiön omaan käyttöön. Mexipal Oy on erikoistunut järjestelmämuotteihin: paikallavalurakenteet. Työkohteita ovat olleet mm. Tampereen uusi Tornihotelli, Hämeenlinnan kauppakeskus, Finnairin pääkonttori, Lastensairaala, Tapiolan asema. Henkilökuntamäärä on noin 60 ja liikevaihto noin 6 miljoonaa. Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa heti kun rakennuslupa on saatu. Korttelin 2308 tontti 6 vastaa K2308T06 nimistä kiinteistöä Tontin pinta-ala on noin m2. Tontin asemakaavamerkintä on T-4, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, rakennustehokkuusluku e=0,30 ja rakennusoikeus noin k-m2. Tontti on rakentamaton. Kunnanvaltuuston ( ) hyväksymien tonttien myynti ja vuokrausperiaatteiden mukaan Veturin yritysalueen tonttien neliöhinnat ovat tällä hetkellä 13 e/m2, ja vuosivuokra on 7 %:a maapohjan myyntihinnasta. Tontin perusvuosivuokra on siten 6 094,27 euroa/vuosi. Tontin varausmaksu on euroa, joka hyvitetään vuokrassa. (Valmistelija: Vesa Gummerus) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää vuokrata K2308T06 -nimisen kiinteistön Veturin yritysalueelta Mexipal Oy:lle 6 094,27 euron vuosivuokralla ja muutoin maanvuokrasopimuksessa esitetyin ehdoin. Vuokra sidotaan elinkustannusindeksiin. Vuokra-alue vastaa asemakaavan mukaista tonttia Vuokra-alueen pinta-ala on noin m2 ja asemakaavan mukainen rakennusoikeus noin k-m2. Vuokralaisen tulee ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista hyväksyttää rakennustarkastajalla alustava suunnitelma rakennushankkeesta ja rakentamisaikataulusta, jonka jälkeen vuokrasopimus voidaan allekirjoittaa. Tämä vuokrauspäätös on voimassa saakka. Tontin varausmaksu on 1 000,00 euroa ja se hyvitetään vuokrassa. Mikäli vuokrasopimusta ei ole allekirjoitettu vuokraajasta johtuvasta syystä mennessä tai varausmaksua ei ole maksettu laskun eräpäivään mennessä, niin tämä päätös raukeaa. Varausmaksusta hyvitetään puolet hakijalle vuokrauspäätöksen voimassa ollessa tehdystä kirjallisesta tonttivarauksen peruutuksesta. Käsittely: Maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa.

18 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Hyväksyttiin esityksen mukaan. Liite 1. Vuokrasopimus Liite 2. Kartta

19 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Valitus maaoikeudelle maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lunastustoimituksesta / kiinteistö Jokitörmä / Puukkomäentien katualue 393/ /2015 Kunnanhallitus 218 Kiinteistöön Jokitörmä kuuluu asemakaavan mukaista katualuetta (Puukkomäentie) noin 855 m2. Kunta haki maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lunastustoimitusta Maanmittauslaitokselta katualueen erottamiseksi ja korvausten määräämiseksi. Toimitus pidettiin Alueella on voimassa vahvistettu rakennuskaava, jossa alueen käyttötarkoitus on katualue (Puukkomäentie). Sitä ennen alueella on ollut voimassa vahvistettu rakennuskaava, jossa alueen käyttötarkoitus on ollut M (maatalousalue). Lunastusperiaatteiden mukaisesti korvauksessa tulee aiempi kaavahistoria huomioida ja korvaus maksaa aiemman käyttötarkoituksen mukaisella hinnalla, tässä tapauksessa raakamaa-arvon perusteella eikä ilmaisluovutusvelvollisuutta sovelleta. Toimituksessa lunastuskorvaukseksi maapohjan osalta määrättiin 6,00 e/m2 perustuen aiempiin maaoikeuden tuomioihin, joissa vertailukauppoina ovat olleet nykyisin 13 vuotta vanhat maakaupat asemanseudulla. Vertailukauppojen, tehtyjen hintaselvitysten ja raakamaan ja tonttihinnan välisen tutkitun hintasuhdemallin mukaan nykyhetken käypä hintataso maapohjan korvaukseksi on 2,00 e/m2, mikä hinta on aiemmin esitetty maanomistajalle kuten myös lunastustoimituksessa. (Valmistelija: maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus; ) Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, että kunta valittaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesta lunastustoimituksesta , toimituksen lopettamispäivä on Kunta vaatii muutosta toimituksessa määrättyyn lunastuskorvaukseen ja vaatii, että lunastuskorvaus perustuu vertailukapoista määritettävään nykyhetken käypään hintatasoon ja vaatii maapohjan lunastuskorvauksen alentamista 2,00 e/m2:iin. Kunnanhallitus valtuuttaa vt. kaavoitusjohtaja Seppo Lundellin ja maankäyttöinsinööri Vesa Gummeruksen laatimaan valituksen maaoikeudelle. Käsittely: Maankäyttöinsinööri Vesa Gummerus esitteli asiantuntijana asiaa kokouksessa. Hyväksyttiin esityksen mukaan. Merkittiin, että Markku Laine saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo Liite 1. Kartta kohteena olevasta Puukkomäentien katualueesta Liite 2. Valitus

20 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Kelloskosken sairaalaa koskevat suunnitelmat, Mäntsälän kannanotto 387/06/2015 Kunnanhallitus 219 HUS:n hallituksen päätöksen mukaisesti HUS:n toimitusjohtaja asetti Kellokoski-työryhmän selvittämään Kellokosken ja Ohkolan sekä muiden HUS-alueen psykiatristen sairaaloiden tulevaa käyttöä. Työryhmä käsitteli asiaa paitsi potilashoidon näkökulmasta myös sairaalan tilojen kuntoa, sairaalan remonttitarpeita ja tarkoituksenmukaista käyttötarkoitusta. Työryhmän raportti valmistui Työryhmän näkemyksen mukaan Kellokosken sairaalan toiminta jatkuu vuosina jo suunnitellulla tavalla. Sairaalan tulevaisuudesta vuodesta 2019 eteenpäin työryhmä on valmistellut kaksi pääskenaariota eli että psykiatria jatkaa Kellokoskella (skenaario 1) tai että psykiatria poistuu Kellokoskelta (skenaario 2). Työryhmän raportti on liitteenä. Päivystysasetus (STM 782/2014) asettaa päivystysyksiköille selkeät kriteerit, joiden mukaan psykiatrian päivystyksellä tulee olla muiden lääketieteen erikoisalojen (sisältäen laboratorio- ja kuvantamistutkimukset), sosiaalipäivystyksen ja päihdehuollon riittävä tuki. Hyvinkään sairaalan uudisrakentamisen edetessä psykiatrian päivystys on suunnitteilla tapahtuvaksi somaattisen päivystyksen yhteydessä Päivystysasetuksen perustelumuistion mukaan Psykiatrisen sairaalahoidon kehittämisen tavoitteena on psykiatristen sairaalaosastojen asteittainen siirtyminen yleissairaaloiden yhteyteen. Erikoissairaanhoidon kehittyessä avohoitopainotteiseksi sairaalahoidon tarpeen on arvioitu vähenevän. Sairaalahoidossa hoidettavaksi jäävät vaikeimmat tilat, joihin vaikean psykiatrisen oirekuvan ja mahdollisen tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen lisäksi usein liittyy somaattisten tutkimusten tai hoidon tarvetta. Erityisesti päihdepsykiatrian ja psykogeriatrian alueilla somaattisen osaamisen tarve on korostunut eikä nykytilanne ole optimaalinen. Psykiatristen hoitojaksojen kesto ja määrä ovat laskussa ja avohoidon määrä puolestaan jatkaa nousua. Aikaisemmin psykiatrian pitkäaikaishoidossa olleita potilaita sijoitetaan avopalveluiden turvin palveluasumisyksiköihin tai muuhun tuettuun asumiseen. Tämä vapauttaa resursseja erikoissairaanhoidosta ja on usein myös yksilön kannalta inhimillisin ratkaisu. Lääketieteellisestä näkökulmasta Kellokosken rakennukset vaativat runsaasti remonttia sopiakseen nykyaikaisen psykiatrisen toiminnan tarpeisiin. Kellokosken ja sen ympäristön edut korostuvat pitkäkestoisen kuntoutushoidon ja oikeuspsykiatrian alueilla, jotka ovat koko sairaanhoitopiirin tasoista toimintaa. Hyvinkään sairaanhoitoalue yksin tarvitsee vain pienen määrän kyseisiä palveluita. Huomioitavaa on, että Kellokosken sairaalan suurin käyttäjä on Helsingin kaupunki. Nuorisopsykiatrian osalta etäisyys kasvukeskuksiin ja potilaiden kotikulmiin

21 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus voi olla myös hyvä lähtökohta, samoin sairaalakoulun toiminnan kannalta Kellokoski Ohkolan (Kalliomaan koulun) sijainti. Mikäli Kellokosken sairaalan toiminnot siirretään, tulisi oleville rakennuksille löytää luonteva käyttötarkoitus. Kiinteistöjä voitaisiin käyttää liike-, palvelutiloina ja asuinkerrostaloina tai näiden yhdistelminä. Ongelmallista tämä muutostöiden laajuudesta johtuen kuitenkin olisi - HUS on esittänyt n. 85 milj. :n kustannustasoa rakennusten muutos- ja kunnostustöille. Ei ole selvitetty kuinka paljon vastaavia kuluja tulisi, mikäli rakennukset muutettaisiin muuhun kuin nykyisenkaltaiseen käyttöön ja olisivatko tilakustannukset tuolloin suhteessa tuottoon realistisia. On todennäköistä, että kustannukset eivät ole ainakaan merkittävästi alhaisemmat, mikäli sairaala muutetaan muuksi kuin sairaalaksi. Näin ollen voi tehdä ainakin oletuksen, ettei rakennusten mahdollinen myyntituotto ole kovin suuri. Erityisen hankalaksi rakennusten myymisen tekee Kellokosken kohtuullisen vähäinen asuinkerrostalomarkkinatilanne. Jossakin määrin senioriasuntoja tarvitaan lisää, sijainnin ja ympäristön tässä tapauksessa ollen oivallinen, mutta koko rakennuskannan osoittaminen asuinkäyttöön on pitkähkö prosessi. Rakennuksia ei toisaalta voi jättää tyhjilleenkään. Vastaavanlaista ongelmaa ei ole sen sijaan esim. Helsingin Auroran ja Hesperian alueiden kanssa. Näiden alueiden muuntaminen asuinkäyttöön olisi varmasti rakennusliikkeiden kesken kilpailua herättävä hanke. Työpaikkojen selvä väheneminen alueelta kärjistäisi kiinteistötilannetta; kysyntä vähenisi ja kiihdyttäisi poismuuttoa. Vähäinenkin lisääntyvä poismuutto tekisi ainakin nykyisellä asukasmäärän kasvulla sairaalan rakennusten asuinkerrostaloiksi muuttamisesta pitkähkön prosessin. Kellokosken sairaalan toiminta on taajaman yrityselämän kannalta tärkeää. Sairaalan työntekijät ja asiakkaat ovat erityisesti myös keskusta-alueen liikkeiden asiakkaita. Kahvilat, lounasruokalat, lähikaupat, kukkakauppa ja apteekki varmuudella hyötyvät näin suuren sairaalan toiminnasta. Sairaalan säilyminen taajamassa on taajaman elinvoiman kannalta tärkeä tekijä. Tämä saattaa HUS:n näkökulmasta olla pieni tai irrallinen tekijä mietittäessä potilaiden hoidon järjestämistä, mutta on syytä huomata, että sairaalaa koskeva päätös koskee niitä n alueen asukasta, jotka palveluita käyttävät tavalla tai toisella. Terveyden- ja sosiaalialan henkilöstön työpaikka-alueena Kellokosken sairaalalla on Mäntsälän kunnan verotuloihin paljon suurempi merkitys kuin että työpaikat sijaitsisivat jatkossa Helsingissä. Sairaalan työntekijöistä asuu tällä hetkellä Mäntsälässä Ohkolan vanhalla sairaala-alueella 76 henkilöä, joista 48 omistusasunnossa ja 28 vuokra-asunnossa. Sairaala on vahva osa Ohkolan imagoa ja yhdessä olemisen ja välittämisen henkeä. Kellokoskella sairaala ja kylä ovat kasvaneet yhteen. Kellokoski voi tarjota sellaisen ympäristön potilaille, jota ei pääkaupunkiseudulta löydy, mistä kertoo psykiatrian uraauurtava kehitystyö juuri Kellokosken sairaalassa. Mäntsälän kunta on investoinnut ja tulee investoimaan voimakkaasti Ohkolan ja Hyökännummen alueelle (mm. uusi koulu ja päiväkoti). Lisäksi kunta on tehnyt kuntarajat ylittävää yhteistyötä Tuusulan Kellokosken

22 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus terveyskeskuspalvelujen ja yläkoulun osalta. Näillä investoinneilla on vahvistettu ja kehitetty aluetta, joten sairaalan mahdollinen lakkauttaminen heikentää alueen vetovoimaisuutta. Mäntsälän kunnan mielestä Kellokosken sairaalan toimintaa pitää jatkaa edellä mainituilla perusteilla. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus antaa perusteluosan mukaisen tekstin lausuntona HUS:lle. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

23 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Kuntalisän valmistelu talousarvioon / lähetekeskustelu 268/02.02/2015 Kunnanhallitus 220 Kotihoidontuen kuntalisä on ollut kokeiluluontoisena käytössä Mäntsälässä Perusturvalautakunta on laatinut kokeilusta arvioinnin ja se on esitelty perusturvalautakunnalle Kunnanhallitus on käsitellyt asiaa kokouksissaan , ja Lasten kotihoidontuen kuntalisäkokeilun muuttamisesta pysyväksi sekä myöntämiskriteerien tarkistamisesta on tehty kuntalaisaloite Aloite on käsitelty loppuun ja samassa yhteydessä on todettu, että perusturvalautakunta ottaa kantaa kotihoidontuen kuntalisään talousarvioehdotuksessa vuodelle 2016 ja että kunnanhallitus ohjeistaa asian jatkovalmistelua. Asia menee talousarviokäsittelyyn perusturvalautakunnassa Liitteenä aiemmin tehty arvio kokeilusta. Nykyisessä hallitusohjelmassa todetaan, että subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan puolipäiväiseksi vanhemman ollessa työttömänä. Päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi myös, kun toinen vanhemmista hoitaa perheen toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. Vastaava rajaus aiotaan tehdä myös yksityisen hoidon tukeen. Kunnanjohtajan päätösesitys: Kunnanhallitus käy lähetekeskustelun asiasta ja ohjeistaa asian jatkovalmistelua perusturvalautakunnan vuoden 2016 talousarvion käsittelyssä. Käsittely: Perusturvajohtaja Eija Rintala ja varhaiskasvatuspäällikkö Erja Sihlman esittelivät asiantuntijoina asiaa kokouksessa. Kunnanhallitus ohjeisti perusturvalautakuntaa, että tässä vaiheessa kuntalisää ei sisällytetä Ta-esitykseen, vaan asiaan palataan ennen lopullista talousarviopäätöstä. Merkittiin, että Anna Helin saapui kokoukseen tämän pykälän aikana klo Liite 1. Kotihoidontuen kuntalisän selvitys

24 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Ilmoitusasiat Kunnanhallitus 221 Kunnanhallitukselle on lähetetty tiedoksi seuraavat asiat: Tarkastuslautakunnan pöytäkirja Päätösesitys: Kunnanhallitus merkitsee tiedoksi. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

25 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Viranhaltijapäätökset Kunnanhallitus 222 Kunnanhallitukselle on lähetetty tiedoksi seuraavat viranhaltijapäätökset: Kunnanjohtaja Mäntsälän kunnan Hyökännummen ja Riihenmäen koulujen sekä Hyökännummen päiväkodin elinkaarihankinnan rahoitus / kh päätöksen täytäntöönpano Kuntari-ohjelman hankinta Kunnankamreeri Kuntatodistukset 21 milj. ja 13 milj. euroa Asuntotoimenpäällikkö Avustuksen myöntäminen (tarveharkintainen pientalon energia-avustus) Lukiini Outi Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, ettei se käytä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeutta em. viranhaltijapäätöksiin. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

26 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Kunnanhallitus Lautakuntien pöytäkirjat Kunnanhallitus 223 Kunnanhallitukselle on lähetetty tiedoksi seuraavat pöytäkirjat: Perusturvalautakunta Pöytäkirja Maankäyttölautakunta Pöytäkirja Päätösesitys: Kunnanhallitus päättää, ettei se käytä kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeutta em. päätöksiin. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

27 MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 15/ Mäntsälän kunnanhallitus Pöytäkirja nähtävänä yleisessä tietoverkossa OIKAISUVAATIMUSOHJE JA VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 136 :n mukaan kunnallisvalitusta, koska päätös kos kee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: Pykälät: 212, 213, 214, 218, 219, 220, 221, 222, 223 Hallintolainkäyttölaki 5 1 mom./muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seu raaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät: 215, 216, 217 Valitusosoitus Mäntsälän kunnanhallitus, Heikinkuja 4, Mäntsälä puh. (019) (vaihde), faksi (019) sähköposti: palvelupiste@mantsala.fi Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä myös sähköpos titse. Pykälät: Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen: Helsingin hallinto-oikeus, Radanrakentajantie 5, HELSINKI puh (vaihde), faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Valitusaika on 30 päivää ja se alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätök sestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on julkaistu nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Valitusaikaa laskettaessa tiedok sisaantipäivää ei oteta lukuun. Kaavan hyväksymistä koskevan päätök sen katsotaan tulleen kaikkien valituk seen oikeutettujen tietoon silloin, kun päätöksen sisältävä pöy täkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa. Valituskirjassa on ilmoitettava valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja posti osoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle en nen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Pos tiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Liitetään pöytäkirjaan