ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset. Vuosikertomus 2015

Transkriptio

1 ProAgria Kainuu Kainuun maa- ja kotitalousnaiset Vuosikertomus 2015

2 Sisällys Avaintiedot 1 Toiminta-ajatus, arvot, visio, ydinosaaminen, strategia 1 Johtajan katsaus 2 Hallinto ja organisaatio 3 ProAgria Yritys 4 ProAgria Maito 6 ProAgria Kasvi 8 Maa- ja kotitalousnaiset 10 Järjestötoiminta 15 Talous 17 Kehittämishankkeet 18 ProAgria valtakunnallisesti 19 Yhteystiedot 21

3 Avaintiedot 2015 ProAgria Kainuu on merkittävin alueella toimiva maatila- ja maaseutuyritysten asiantuntijaorganisaatio. V ProAgria Kainuun palveluita käytti 642 maatilaa ja n. 50 maaseutuyritystä. Kainuun maidontuotanto oli kokonaisuudessaan 73,19 milj. litraa. Lypsylehmiä vuoden lopussa oli Maitoa meni meijeriin litraa/tila (edell.vuosi litraa/tila). Tämä on tuotoksena kaikille Kainuun lehmille keskim kg/le. Maitotilojen lukumäärä vuoden lopussa oli 255, näistä tuotosseurannassa oli 183 karjaa. Kainuun tiloista 71,8 % kuului tuotosseurantaan, ja siten meijeriteollisuuden raaka-aineesta yli 87 % tuotetaan hyödyntäen ProAgria Kainuun palveluita. Tuotosseurantatiloilla tuotos oli keskim kg/lehmä, joten se on 630 kg parempi kuin Kainuun tiloilla keskimäärin. Keskimääräisellä karjakoolla (31,6 lehmää/tila) se tekee litraa/vuosi/tila, eli n euroa maitotuloja tuotosseurantatiloilla enemmän kuin Kainuussa keskimäärin (maidon hinta ilman tukia n. 0,38/litra). Sukupolvenvaihdosneuvontaa annettiin 25 tilalle. Sukupolvenvaihdos tehtiin 5 tilalla. Kainuun ELY-keskus rahoitti investointihankkeita 12 kpl. Luonnonmukaisessa viljelyssä oli Kainuun peltoalasta v:n 2015 lopussa 8587 ha, mikä on 27,20 % Kainuun peltoalasta. Viljelijöiden tukihakemuksia täytettiin ProAgria Kainuun neuvojien toimesta 282 kpl. Neuvo2020 -neuvontapalveluina annettiin ympäristöneuvontaa 198 maatilalle, kasvinsuojeluneuvontaa 3 maatilalle sekä luomuneuvontaa 74 maatilalle. Vuoden lopussa henkilö- tai yrittäjäjäseniksi oli liittynyt 238 henkilöä ja jäsenenä oli 44 kyläyhdistystä, joissa oli noin 2500 jäsentä. ProAgria Kainuu on mukana ProAgria keskusten yhteisessä laatusertifikaatissa. TOIMINTA-AJATUS ProAgria Kainuu on sitoutumaton maaseutua kehittävä järjestö, joka lisää maaseudun ihmisten henkistä ja aineellista hyvinvointia sekä parantaa maaseutuelinkeinojen toimintaedellytyksiä. ARVOT Elinvoimaa, asutusta ja kulttuuria Luotettavaa laatua Osaavaa palvelua Asiakkaan menestystä VISIO Molemminpuolinen menestyminen (asiakas/proagria) YDINOSAAMINEN Ydinosaamista on maaseutuyrityksiä kehittävä konsultointi. Ydinosaamista tukevat järjestötoiminta ja yhteistyö sidosryhmien kanssa. STRATEGIA Parannamme asiakkaidemme ja kumppaneidemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme maaseudun kestävää kehitystä. 1

4 Johtajan katsaus Uudistumista ja uusia toimintatapoja Asiakkailla haastava vuosi Vuosi 2015 oli Kainuulaisille maatiloille haasteellinen johtuen mm. Venäjän kaupan pakotteista, maailmanmarkkinoista johtuvasta maidon hinnan alhaisuudesta sekä huonosta satokesästä. Myös kuluvana vuonna suuren haasteen toimintaympäristössämme aiheuttaa edelleen Venäjän kaupan ongelmista johtuva maidon hinnan alhaisuus. Asiantuntijamme tarjoavat yrittäjille apua tuotannon ja talouden hallinta-asioissa näissä haasteellisissa olosuhteissa. Strategiatyötä ja laadun varmistamista Kuluneen vuoden aikana valmisteltiin uutta 2020-toimintastrategiaa. Strategiassa korostuvat asiakasnäkökulma, palvelujen laatu, asiantuntijoiden kyvykkyys sekä volyymi- ja kumppanuusvisiot. Toiminnan laatu varmistettiin valtakunnallisella ProAgria Keskusten ja Keskusten Liiton yhteissertifiointiin liittyvällä ulkoisella auditoinnilla. ProAgria Kainuussa pyritään ProAgria keskusten valtakunnallisen strategian mukaisesti ottamaan käyttöön uusia toimintamalleja ja toimintatapoja. ProAgria Kainuun tavoitteena on kehittää omaa toimintaansa ja tehdä aktiivista yhteistyötä muiden ProAgria keskusten ja Kainuussa olevien sidosryhmien kanssa. Maatila- ja maaseutuyritysasiakkaille suunnatun palvelumyynnin osuus kokonaisliikevaihdosta tulee kasvamaan. Henkilöstön ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvalla lisäkoulutuksella ProAgria Kainuun talous ja palvelut Vuosi 2015 oli ProAgria Kainuulle toiminnan osalta taloudellisesti kohtuullisen hyvä. Tilikauden toiminnallinen tulos oli reilut euroa voitollinen. Keskityimme asiakaspalveluun ja teimme siihen liittyviä kehitystoimia. Investoimme osaamisen kehittämiseen sekä kiinnitimme huomiota sisäisiin toimintatapoihin ja asiakassuhteiden hoitoon. Kasvavia palvelualueita olivat kirjanpitopalvelut. Kotieläinneuvonnassa olivat käytössä tilakohtaiset palvelupaketit. Pakettien myynnissä onnistuttiin tavoitteiden mukaisesti. Maatila- yritys- ja yrittäjäasiakkaiden määrä laski hieman. Samoin asiakaskohtainen palvelujen myynti laski hieman, mikä johtui osittain hankekauden muutoksesta johtuneesta katkoksesta investointi- ja hankerahoituksessa. Kiitokset asiakkaillemme, jotka olette valinneet ProAgria Kainuun yhteistyökumppaniksenne. Kiitokset myös henkilöstölle, hallinnollemme sekä sidosryhmille maaseudun puolesta tehdystä rakentavasta ja erinomaisesta yhteistyöstä. Toivomme hyvän yhteistyömme jatkuvan tuloksellisesti. Osmo Tiikkainen Johtaja 2

5 Hallinto ja organisaatio 2015 Hallitus Leinonen Samuli, puheenjohtaja Vaala Kinnunen Tiina Hyrynsalmi Moilanen Jussi Paltamo Määttä Ilkka Kuhmo Sirviö Anssi Sotkamo Tervo Tarja, varapj. Sotkamo Juntunen Jaana, toimihenk. edustaja Tiikkainen Osmo, johtaja, esittelijä Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunta Tervo Tarja, puheenjohtaja Sotkamo Heikkinen Hilkka Ristijärvi Heikkinen Liisa Hyrynsalmi Pulkkinen Taina Kuhmo Rusanen Sisko-Liisa Vaala Väisänen Kaija Puolanka 1. varaj. Karjalainen Merja Kajaani 2. varaj. Karppinen Ritva, Suomussalmi 3. varaj. Leinonen Helena Paltamo Pikkarainen Marjatta, tj., esittelijä Tilintarkastajat Tilintarkastajana on toiminut HTM Tauno Kautto ja varatilintarkastajana KHT Eero Huusko. Varsinaiset jäsenet ProAgria Kainuulla oli 44 jäsenyhdistystä ja niissä n jäsentä vuonna Suoraan ProAgria Kainuun henkilö- tai yrittäjäjäseneksi oli vuoden lopussa liittynyt 238 henkilöä. Lisäksi kannattajajäseninä oli kaksi yhteisöä. Kunniajäsen ProAgria Kainuun kunniajäseneksi on kutsuttu emäntä Aila Alasalmi vuonna Hallinto ja organisaatio

6 ProAgria Yritys ProAgria Yritys Maaseutuasiakasvastaavat Kainuussa (MASVA) hanke päättyi Reilun kolmen toimintavuoden aikana kehitettiin asiakasvastaavatoimintaa kattavamman palvelun mahdollistamiseksi maaseutuyrityksille. Masva-hanke palveli investoivia, kehittäviä sekä toimintaansa aloittavia yrityksiä. Hanke toimi kokoonsa nähden monipuolisesti ja tehokkaasti maakunnan alueella. Hankkeen avulla aktivoitiin ja tiedotettiin 457 yrittäjää, annettiin yrityskohtaista neuvontaa ja ohjausta 257 yritykselle, autettiin 88:n investointihankkeen suunnittelussa ja hakemusvalmistelussa rahoittajille sekä avustettiin yrityksiä muutoin eteenpäin asiantuntijaverkostomme avulla. Yrityksille tehtiin ostopalveluna mm. markkinaselvityksiä sekä selvitettiin liiketoiminnan kannattavuuden edellytyksiä. Uusi ohjelmakausi ja sen myötä maaseuturahoitus ja yritystuet avautuivat haettaviksi toukokuussa ProYritys Kainuu -hanke käynnistettiin jatkamaan tärkeäksi koettua maaseutuasiakasvastaava -työtä ja alkuvaiheen neuvontaa. Hankkeen palveluita hyödynsi loppuvuoden aikana 27 yrittäjää. Syksyn aikana valmisteltujen uuden ohjelmakauden yrityshankkeiden kokonaiskustannusarvio oli euroa. Asiakasyritykset edustavat monia toimialoja, mm. metsä ja puunkorjuu, matkailu, ravitsemisala, luonnontuote- ja elintarvikeala, hyvinvointipalvelut ja rakentaminen. Maatilat harjoittavat päätuotantosuunnan rinnalla mm. urakointia, puutarhatuotantoa ja lihan suoramyyntiä. Tulevaisuuskeskustelu on osoittautunut hyödylliseksi työvälineeksi maatilakytkentäisten yritysten kohdalla. Liiketoiminta ja talous ovat ProAgrian yrityspalveluiden keskiössä. Tämä korostuu erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina, jolloin toiminnan kannattavuus ja maksuvalmius ovat koetuksella. Perusmaatalouden rinnalle haetaan laajempaa toimeentulopohjaa ja lisää tulovirtaa. Tuotantosuunnista marjanviljely on osoittautunut yhdeksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi marjatukuilta ja jatkojalostuksesta ohjautuvan kysynnän vuoksi. Marjatalojen kysyntä, kotimaisten puutarhamarjojen hintakehitys sekä sopimustuotannon mahdollisuus luovat pohjaa marjanviljelyn kasvulle ja kehittymiselle Kainuussa. 4

7 Talouspalvelut Keskeisenä strategiana talouspalveluissa on johtamis- ja tilipalvelujen lisääminen. Talouspalveluille asetetuista tavoitteista jäätiin jonkin verran. Keskeisenä syynä oli rahoituskauden vaihdoksesta johtunut keskeytys investointirahoituksessa. Kehitys- ja tulevaisuuskeskusteluja tehtiin 47 asiakasyrityksessä. Sukupolvenvaihdosten määrä aleni selvästi edellisiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2015 Kainuussa tehtiin maatiloilla yhteensä 5 sukupolvenvaihdosta. Yhtään nuorten viljelijöiden aloitustukipäätöstä ei Kainuun ELY-keskuksessa tehty vuonna Rakennusinvestointeja tehtiin rahoituskauden muutoksesta johtuen edellistä vuotta vähemmän. Kuluneen vuoden 2015 aikana Kainuun ELY-keskus teki myönteisen rahoituspäätöksen 12 investointihankkeen osalta. Investointihankkeista oli lypsykarjanavetoita 3 kpl, naudanlihan tuotantorakennuksia 2 kpl, emolehmänavetoita 1 kpl, tarvikevarastoinvestointeja 1 kpl, työhyvinvointihankkeita 1 kpl ja salaojitushankkeita 4 kpl. Lähes kaikissa em. hankkeissa tilat käyttivät investointien suunnittelussa apunaan ProAgria Kainuun talousneuvontapalveluita. Maatilan taloussuunnitelmia, liiketoimintasuunnitelmia ja elinkeinosuunnitelmia tehtiin yhteensä 31 asiakkaalle, sukupolvenvaihdossuunnitelma 25 asiakkaalle ja maatilan tulosanalyysi 110 asiakkaalle. ProAgria Kainuun tilipalveluja käytti 295 yritystä. Talousongelmissa oleville tiloille annettiin talousneuvontaa Kainuun liiton kautta rahoitetun erillisen hankkeen kautta. MARA2, Maaseuturakentamisen koulutushanke (tammi helmikuu 2015) Koulutuksella ja yrityskohtaisella tiimivalmennuksella on parannettu yrittäjien valmiuksia investointien onnistuneeksi toteuttamiseksi. Yleisinä tavoitteina on ollut edistää investoivien tilojen talouden hallintaa, tuotantorakennusten toiminnallisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä hyödyntää toteutettujen rakennusinvestointien kokemuksia. Toimintamuotoina ovat olleet yrityskohtaiset koulutukset ja esiselvitykset, asiantuntijatiimien pienryhmäneuvonta, yleiset koulutustilaisuudet sekä opintomatkat kotimaassa ja ulkomailla. Hankkeen toteutukseen saatiin jatkoaikaa vuoden 2015 tammi-helmikuun ajaksi, jolloin toimenpiteet keskittyivät tilakohtaiseen neuvontaan kysynnän mukaan, Maatilan rakennuttajaoppaan viimeistelyyn ja hankkeen loppuraportin laatimiseen. Yleisiä koulutuspäiviä ei enää hankkeen päättyessä järjestetty. Tammikuun lopulla järjestettiin vielä investoivien tilojen opintomatka Seinäjoen SARKA messuille. Helmikuun puolivälissä projektipäällikkö Esa Heikkinen esitteli hankkeen tuloksia Valion valtakunnallisessa navettaseminaarissa Vantaalla otsikolla Onnistuneita navettahankkeita Kainuussa. Hanke päättyi ja hankkeen loppumaksut saatiin päivätyllä päätöksellä. Maatalouden rakennusinvestoinnit -hanke Kevään ja kesän 2015 aikana laadittu hankehakemus laitettiin vireille Hyrrään (maaseudun sähköinen tukien hakujärjestelmä) Hanke sai Ely keskuksen vertailussa riittävän määrän pisteitä ja pääsi jatkokäsittelyyn, jonka aikana suunnitelmaa vielä tarkennettiin ja hanketyyppi muutettiin koulutushankkeesta yhteistyöhankkeeksi. Toimintaa aloitettiin ns. omalla riskillä 1.9. alkaen. Vuoden 2015 loppuun mennessä ei rahoituspäätöstä vielä saatu. Hankkeen tavoitteena on edellisten rakentajahankkeiden tapaan tuottaa investoiville tiloille tietoa rakennushankkeiden alkusuunnittelussa, lupien ja investointitukien hakemisessa ja projektien onnistuneessa läpiviemisessä. Toimenpiteinä ovat tilakohtainen tiedotus, tiimitoiminta, yleiset koulutuspäivät ja opintoretket. Tavoitteena on myös edistää maaseudun puurakentamista yhdessä muiden puurakentamisen verkostossa toimivien asiantuntijoiden kanssa. 5ProAgria Yritys

8 ProAgria Maito ProAgria Maito Vuonna 2015 Kainuun maidontuotanto lisääntyi 2,9 %. Meijereihin toimitettiin maitona litraa. Tuotosseurantakarjoilla keskituotos nousi 410 kg lehmää kohti ja tuotosseurantakarjojen koko kasvoi 2,7 lehmällä 38,3 lehmään. Kainuulaiset lehmät ylsivät 9668 kg:n keskituotoksella viidennelle sijalle koko maan tilastossa, elossa olevien (20881 kg) ja poistettujen lehmien elinikäistuotoksella (30220 kg) sekä holstein lehmien osuudella (52,5 %) mitattuna ensimmäiselle sijalle ProAgrioiden joukossa. Kainuun tuottajien lukumäärä vuoden 2015 lopussa oli 255, näistä tuotosseurannassa oli 183 karjaa. Lypsylehmiä tuotosseurannassa oli 7040 kpl, mikä on 87,3 % kaikista Kainuun lehmistä. Kainuun tiloista 71,8 % kuului tuotosseurantaan ja siten meijeriteollisuuden raaka-aineesta yli 87 % tuotetaan hyödyntäen ProAgria Kainuun osaamista. Tuotosseurannassa karjoja Maidontuottajat vuoden 2015 lopussa % tuottajista tuotosseurannassa Lehmiä tuotosseurannassa Lehmiä/ karja *Maito, kg *Keskipoikimakerta *EKMkg / elinpäivä *Poistetut lehmät EKMkg / elinpäivä Puolanka , ,44 14,7 16,9 Suomussalmi , ,49 13,6 15,5 Sotkamo , ,49 14,2 16,7 Ristijärvi , ,42 11,6 15,6 Kuhmo , ,52 13,9 16,2 Hyrynsalmi , ,66 14,0 16,7 Vaala , ,50 13,1 15,4 Paltamo , ,52 13,5 14,9 Kajaani , ,36 12,7 13,0 KAINUU , ,49 13,7 15,8 KOKO MAA , ,37 13,2 14,7 Tuotosseurannan tuloksia kunnittain Kainuussa, vertailutietona koko maan tulokset. Suurin keskituotos Kainuussa on Puolangalla, mistä löytyvät myös suurimmat karjat sekä paras EKM-kg maitoa/elinpäivä. Paras keskipoikimakerta on Hyrynsalmella. *Tuotokset 2015 ilmoitetaan vain virallisten karjojen osalta. 6

9 45 39,4 40 Kainuu 37,5 koko maa 35,3 38, ,1 35,6 30,8 33,8 29,2 31, ,8 26,1 28,4 24,6 26, ,4 22,3 21,3 24,8 20,4 22,9 19,5 21, ,8 20,8 17,8 19, ,1 17,3 18,1 18,6 18, Kainuu 9668 koko maa Keskilehmäluvun kehitys Kainuussa ja koko Suomessa v luvun alusta keskilehmäluku on noussut keskimäärin 22 lehmää/ tila. Keskituotoksen kehitys Kainuussa ja koko Suomessa v luvun alusta keskituotos on noussut keskimäärin lähes 1800 kg/ lehmä. *Tuotokset 2015 ilmoitetaan vain virallisten karjojen osalta. Lehtovaaran tilan isäntä Toni Kemppainen, ja taustalla valmistumassa oleva yhden robotin pihatto syksyllä Pihatto valmistui marraskuulla ProAgria Maito

10 ProAgria Kasvi ProAgria Kasvi Kainuussa ympäristötukeen sitoutuneita tiloja peltokasvien ja puutarhakasvien viljelijöinä oli yhteensä 634. Ympäristötukeen sitoutuneen viljelijän on otettava huomioon viljelyssä pakollisten ehtojen lisäksi muitakin noudatettavia asioita kuten esimerkiksi viljelysuunnitelman laatiminen vuosittain. Kasvintuotannon neuvontaa ja ohjausta palveluna toteutettiin erityisesti kasvukaudelle tehtyjen viljelysuunnitelmien teon yhteydessä. Suunnitelmissa kiinnitettiin huomiota etenkin karjanlannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Lannoitusta ja sen vaikutusta viljelyssä on seurattava ympäristötuen, täydentävien ehtojen sekä nitraattiasetuksen ehtojen mukaisesti. Karjanlannan ravinteiden osuus karjatilojen nurmien ravinnehuollossa onkin lisääntynyt jatkuvasti. Karjanlanta onkin pyritty hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti viljelyssä. Karjanlannan monipuoliseen hyödyntämiseen on vaikuttanut suuresti kehittynyt levitystekniikka sekä väkilannoitteiden noususuhdanteinen hintakehitys. Tilakohtainen pellonkäyttö pyrittiin suunnittelemaan tilan oman rehuntarpeen ja mahdollisten rehujen myyntimahdollisuuksien mukaan. Nurmirehun tuotannossa viljelijöitä aktivoitiin entistä monipuolisempien laji- ja lajikevalintojen käyttöön. Apiloiden käyttö viljelyssä sekä nurmien kylvöissä käytettävien seosten käyttö lisääntyi myös merkittävästi. Nurmien täydennyskylvöjä käytettiin enemmän. Kulunut vuosi oli kuitenkin todella haasteellinen kaikille viljelijöille poikkeuksellisen sateisen ja kylmän sään vuoksi. Märkyys viljellyillä aloilla toi mukanaan erilaisia ongelmia. Suunnitellun viljelysuunnitelman mukaisia lannoituksia tai kylvöjä ei tämänkään vuoksi kaikilta osin voitu toteuttaa. Neuvonnan ja ohjauksen määrään tällä oli suuri vaikutus, varsinkin puhelimessa tapahtuvaa ohjausta ja neuvontaa tehtiin enemmän. Tukiin liittyviin satovahinko- ja muihin ilmoituksiin sekä lomakkeiden täyttöön annettiin myös ohjausta enemmän v Viljely- ja lannoitussuunnitelmia tehtiin 235 tilalle sisältäen myös luonnonmukaista viljelyä toteuttavien tilojen suunnitelmat. Viljelysuunnitelmien määrä laski hiukan edellisestä vuodesta. Laskuun on vaikuttanut viljelijöiden omatoiminen viljelyn suunnittelu. Omatoimista viljelynsuunnittelua tuettiin ja edistettiin henkilökohtaisen palvelun avulla. Kasvukauden aikaisia tilakäyntejä tehtiin kasvuston kehityksen seuraamiseksi ja mahdollisen lehtilannoituksen tarpeen toteamiseksi. Joillakin tiloilla tehtiin myös satomäärityksiä kasvustosta. Kasvustopäivätapahtumia järjestettiin muutamia kuluneena vuonna. Osallistuminen näihin tapahtumiin oli runsasta. 8

11 Maatalouden ympäristötuen erityistukiin liittyviä suunnitelmia tehtiin paljon. Suunnitelmien määrään vaikutti omalta osaltaan myös ohjelmakauden vaihtuminen. Ohjelmakauden vaihtumisen johdosta kaikki päättymässä olevat suunnitelmat päivitettiin ja laadittiin tarvittaessa uudestaan. Suunnitelmiin liittyviä maastokäyntejä tehtiin jo edellisenä syksynä seuraavaa tukihakuvuotta ajatellen. Kasvinsuojeluaineiden käyttäjäkoulutustilaisuuksia ei enää järjestetty ProAgrian toimesta. Palvelun järjestäminen siirtyi toiselle toimijalle, mutta kouluttajat olivat edelleen ProAgrialta. Koulutuksessa painotettiin erityisesti ns. integroituun kasvinsuojeluun liittyviä asioita. Lähtökohtana integroidulle kasvinsuojelulle on, että kaikki seikat jotka vaikuttavat kasvin hyvinvointiin, mm. viljelykierto, lajikevalinta, peltojen peruskunto, viljelytekniikka sekä kasvustojen seuranta kasvukaudella, tulisi huomioitua mahdollisimman hyvin ennen kuin tehdään päätöksiä kasvinsuojeluaineiden käytöstä. Turvallisuus- ja ympäristönäkökohdat tuotiin koulutuksissa esille muuttunutta kasvinsuojeluainelainsäädäntöä unohtamatta. Kasvinsuojelullisiin asioihin kiinnitettiin neuvonnassa huomioita ja erityisesti niihin asioihin, joiden suhteen viranomaisvalvonnassa oli eniten huomautettavaa. Viranomaisvalvonnoissa kiinnitettiin entistä enemmän huomiota markkinakelpoisen sadon tuottoon. Tähän vaikuttavina asioina valvonnassa tarkasteltiin mm. lohkon viljelykuntoa, esimerkiksi rikkakasvien torjunnan toteutusta, rehunurmien uusimista sekä täydennyskylvöjen hyödyntämistä, jotta lohkolta on voitu saada, ja siellä on mahdollista toteuttaa markkinakelpoisen sadon tuotto. Rikkakasviongelmaa lohkoilla omalta osaltaan kuitenkin kasvattivat kuluneen vuoden sääolosuhteet. Poikkeukselliset sääolosuhteet vaikeuttivat viljelyä, mm. pellon kantavuuden ongelmat olivat suuria märkyyden vuoksi ja vaikutukset ovat nähtävissä osittain vielä tulevina kasvukausina. Luonnonmukainen tuotanto ,2 11,3 7,2 21,8 11,8 7,5 22, Kainuu % viljelijöistä Kainuu % pellosta Koko maa % pellosta Kainuun luomutuottajien ja luomuviljellyn pellon osuudet sekä koko maan luomuviljellyn pellon osuudet. Kainuulla on vielä loistava kärkipaikka vuoden 2015 luomutilastoissa (Vaala mukana). Viljelijöiden työterveyshuolto Viljelijöiden työterveyshuoltoon liittyviä tilakäyntejä yhdessä työterveyshoitajan kanssa tehtiin 37 tilalle. Hyvään työterveyshuoltokäytäntöön kuuluu työpaikkakäynti vähintään neljän vuoden välein. Käynnin yhteydessä kiinnitetään huomiota mm. työtä keventäviin menetelmiin, työergonomiaan, tapaturmien ehkäisyyn ja lapsiturvallisuuteen sekä muuhun riskien hallintaan. Työpaikkakäynniltä tehtävä kirjallinen palaute auttaa tarvittaessa myös mm. hoitavaa lääkäriä hahmottamaan henkilön terveyden ja hänen työolojensa välisiä suhteita ,8 23,8 13,7 8,1 8,7 9 24,9 16,7 9,4 27,2 17,8 9,9 9ProAgria Kasvi

12 Maa- ja kotitalousnaiset Maa- ja kotitalousnaiset Ruokaneuvontaa toteuttivat eriaiheiset ravitsemuskurssit ja luennot sekä asiantuntijaesiintymiset. Metsämarjakampanjaa jäsenkylillä vauhditti saamamme KKI-avustus. Syö hyvää tapahtumia oli yhdeksän, Kasvisaarteen arvoitus tapahtumia 12, Missä leipä kasvaa tapahtumia neljä ja Superruokaa pohjolasta tapahtumia kymmenen. Terveyden edistämisen määrärahoista rahoitettu Ravitsemusluotsit Kainuussa hanke käynnistyi kahden valmistuneen lyhytvideon myötä. Maiseman- ja luonnonhoidon neuvontaan kuului joitakin yleisöluentoja sekä ympäristösopimussuunnittelua, joista osa oli Pohjois-Savon piirikeskuksen pyynnöstä Ylä-Savossa. Vuoteen kuului myös Neuvo toimenpiteitä ja suojavyöhykesuunnitelmia. Yritysneuvonnassa toteutettiin mm. matkailuyrittäjien opintomatka ja omavalvontasuunnitelmia. Asiantuntijamme osallistui oppikirjan kirjoittamiseen luonnontuotealalle. Lomitus- ja sijaisyrittäjyyshankkeessa saatiin työn tarjontaa ja kysyntää kohtaamaan, luotiin lomitusyrittäjyyden liiketoimintamalli ja saatiin joitakin byrokratiaesteitä selätetyksi. Vuoden lopulla käynnistyi myös ProYritys Kainuu hanke. Järjestövuoteen kuului mm. risteily ja puunistutustempaus. Syksyn Naisvoimaa-päivässä luovutettiin neulomiskampanjan tulos Etsivän Nuorisotyön ja kuntien nuorisotoimen edustajille. Viestintää kehitettiin mm. sähköisen er-jäsenkirjeen sekä omien Facebook-sivujen avulla. Ruoka-, ravitsemus- ja kotitalousneuvonta Toteutimme Opetus- ja kulttuuriministeriön tukemana luentoja, kursseja ja yleisötilaisuuksia. Elintarvikeasiantuntijamme koulutti Kainuun ammattiopiston Luomuperuskurssin eläinpäivien suoramyyntiosuudessa; paikalla ja etäyhteyksien päässä oli 13 kuulijaa. ProMama-hankkeen kanssa yhteistyössä järjestimme illan, jossa asiantuntijamme luennoi 11 kajaanilaiselle osallistujalle ravinnon ja rintasyövän yhteydestä. Yhteistyössä Variskankaan Marttojen kanssa järjestimme Kajaanissa 10 villiä vihannesta kurssin, johon osallistui 15 naista. Osallistuimme Tulevaisuuden ravinto -paneeliin Kajaanin Generaattorilla; kuulijoita oli 29. Tuimme Suomussalmen Pesiön kyläyhdistys ry:n muonitusvalmiutta Kainuun Rastiviikolla; kahden muunkin jäsenyhdistyksen kesätapahtumia tuimme välinelainauksin. Kuhmon Green Care hanke hankki meiltä sienikurssin, jolla oli 12 osallistujaa Oikeutta eläkeläisille ry:lle pidettiin luento ikääntyneiden ravitsemuksesta; 20 osallistui oli Sapere-piste MLL:n järjestämässä Lapsen oikeuksien päivän tapahtumassa Kajaanissa; kävijöitä oli 60. Osastollamme Kainuulaisella joulutorilla marraskuun päivinä vierailivat tänä vuonna myös Kainuun Nuotan jätevesineuvontahanke ja MTLH ry:n Maaseudun tukihenkilöverkko hanke. Miljoona litraa metsämarjoja kampanjassa kerättiin marjoja 12291,5 litraa yhteensä 103 marjastajan voimin. Parhaan ryhmätuloksen sai Irman Letin ryhmä, ja yksilöistä paras oli Erkki Heikkinen Kuhmosta. Elintarvikeasiantuntijamme valmisteli marjaluentoaineiston; luennon kuuli 16 kuulijaa ja aineistoa ja marjaisten makujen maistatusta oli esillä myös yleisötapahtumissa. Lisäpotkua kampanjaan toi saamamme KKI-avustus Arkeen voimaa luonnossa liikkumalla; avustimme viittä jäsenyhdistystä hyötyliikuntatapahtuman järjestämisessä. Järjestimme painonhallintakurssin Paltamon kansalaisopiston kurssina Tapaamisia oli yhteensä kuusi ja osallistujia 8. Järjestimme neljä lapsiperheille suunnattua Syö hyvää tapahtumaa Puolangan perhetuvalle osallistui 10 aikuista ja 11 lasta, Suomussalmelle - yhdessä Ylä-Kainuun äidit ry:n kanssa - 22 aikuista ja 19 lasta, Vaalan perhekerhoon 17 aikuista ja 21 lasta ja Sotkamon perhekahvilaan 7 aikuista ja 19 lasta. Viisi Syö hyvää tapahtumaa järjestettiin ikääntyneille. Ensimmäinen järjestettiin yhdessä Kajaanin SPR:n kanssa 1.4., ja tapahtumaan osallistui 30 henkilöä. Sekä Paltamon eläkeläiset ry:n kanssa että Kajaanissa Kainuun keliakiayhdistyksen kanssa järjestettyyn tapahtumaan osallistui molempiin 16 henkilöä. Eläkeliiton Hyrynsalmen yhdistyksen tapahtumassa oli 26 osallistujaa ja Eläkeliiton Kuhmon yhdistyksen tapahtumassa puolestaan

13 Kasvisaarteen arvoitus tapahtumia leikki-ikäisille toteutettiin 12 kpl Paltamossa Kontiomäen päiväkodissa ruokarohkeita salapoliiseja oli 23, Kajaanissa Kätönlahden päiväkodissa 74, Kajaanissa Päiväkoti Hoijakassa 21, Kajaanissa Nakertajan päiväkodissa 63, Kajaanissa Mäntylän päiväkodissa 49, Kuhmon Vuoropäiväkoti Kuusenkuiskeessa 63, Hyrynsalmen kunnan ryhmäperhepäivähoitolaisia 25, 7.9. Kajaanissa Ratamon päiväkodissa 19, 8.9. Suomussalmella Pitämän päiväkodissa 21, Sotkamossa Satuvakan päiväkodissa 103 ja Kajaanissa Aurinkorinteen päiväkodissa 20. Missä leipä kasvaa tapahtumia järjestettiin neljä Kuhmossa Hietaperän koululla oppilaita oli 32, Sotkamossa Naapurivaaran koululla 51, Suomussalmella Taivalalasen koululla 40 ja Sotkamossa Kontinjoen koululla 40. Lisäksi yhteensä 15 opettajaa osallistui tapahtumiin. Kaurasta kaaliin, muikusta mustikkaan - pohjolan superruoat lautaselle hankkeen maakunnallinen tapahtuma järjestettiin Kajaanissa Linnanvirta elää tapahtuman yhteydessä 21.8., jolloin koko tapahtumassa kävijöitä oli noin 2000 ja pisteellämme noin 500. Alueellisia tapahtumia järjestettiin kuusi Kajaanissa Mahdollisuuksien torilla pisteellämme kävi 300, Puolangan Rokulipäivillä 100, Sotkamon Tipasojan Maalaistorilla 70, Kajaanin kekrimarkkinoilla 100, Suomussalmen Ruhtinansalmen Joulun avausmarkkinoilla 200 ja Vuolijoella Partiolaisten perinteisissä joulumyyjäisissä 200 vierailijaa. Superruokakursseista ensimmäinen oli Suomussalmella, missä Pohjolan herkkuja kokkaili 12 Kerälän ympäristön maatalousnaista Kajaanissa Keskuskoululla osallistui kurssille 24 oppilasta ja 2 opettajaa ja puolestaan 12 Kuhmon maa- ja kotitalousnaista. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama Ravitsemusluotsit Kainuussa hanke alkoi luoda käytännön työkaluja ja toimintamalleja maaseutuyrittäjiin kohdistuvaan ravitsemusneuvontaan. Vuoden aikana valmistui Luken kanssa yhteistyöllä Ruoka enemmän kuin polttoainetta sekä Ruoka rytmittää arkea -videot. Videoilla esiintyy yrittäjiä neljältä eri maatilalta, ja niiden avulla herätellään eri yleisötapahtumissa erityisesti maaseutuyrittäjämiehiä mm. ateriarytmin tärkeyteen. Pienryhmätoiminta käynnistyi Vuolijoella yhteistyössä Kainuun Liikunnan ja MTK:n kanssa; osallistujia oli 11. Tarjottiin henkilökohtaista työhyvinvoinnin ohjausta kolmessa eri yrityksessä. Hanke koordinoi Voimavararyhmän työtä Kainuussa; ryhmä jalkauttaa ns. varhaisen välittämisen mallia maaseutuyrittäjien pariin. Maa- ja kotitalousnaiset järjesti Kaurasta kaaliin, muikusta mustikkaan - pohjolan superruoat lautaselle -tapahtumia eri puolilla Kainuuta. Kuva Kajaanin Kekrimarkkinoilta. 11Maa- ja kotitalousnaiset

14 Maa- ja kotitalousnaiset Maiseman- ja luonnonhoidon neuvonta Naisvoimaa -päivässämme Kajaanissa pidettiin luento aiheesta Kainuulaiset kukkakedot. Ympäristön- ja luonnonhoidon asiantuntijamme luentoa oli kuulemassa Pyörteen tilalla 20 osallistujaa. Tärkeän painon päivässä sai myös Vuoden Maisematekokisan Kainuun voittajan kuhmolaisen kuvataiteilijan Urho Kähkösen palkitseminen. Hän oli tehnyt ja tekee edelleen vaikuttavaa maisemointi- ja perinnerakentamistyötä kyläyhteisönsä iloksi ja omaksi nautinnokseen. Hänen tavoitteenaan on kotitilan palauttaminen entiseen kukoistukseen, ja ehkä vielä piirun verran paremmaksi... Vaihtoehtoja pellonkäyttöön -opasta on jaettu eri yhteyksissä. Ympäristön- ja luonnonhoidon asiantuntijan osaamista kehitettiin mm. osallistumalla ArcGIS-ohjelman valtakunnalliseen käyttökoulutukseen. Kylämaisemien puolesta -videota esitettiin edelleen eri yhteyksissä. Viljelijöille tarjottiin ympäristökorvauksiin liittyvää neuvontaa ja suunnittelupalvelua. Suunnitelmia tehtiin Kainuussa yhteensä 46 tilalle; suuri osa näistä tehtiin edellisen vuoden aikana tehtyjen maastokäyntien perusteella. Vastaavaa työtä tehtiin yli maakuntarajan elo-lokakuun aikana. Pohjois-Savon piirikeskuksen pyynnöstä tehtiin työtä vuonna 2015 alkavien sopimusten osalta; näitä kohteita Ylä-Savossa kertyi 15. Vuoteen kuului myös NEUVO2020 tilaneuvontaa erityisesti luonnon monimuotoisuuteen painottuen. Asiantuntijamme toimi myös alkuvuonna Luken Ravinteet rahaksi hankkeessa tehden seitsemän suojavyöhykesuunnitelmaa. Alustavaa hankesuunnittelua tehtiin kohderyhmän ja rahoittajien suuntaan. Tähän liittyen pidettiin 2.9. Maaseudun Sivistysliiton kanssa yhteinen tupailta Paltamon Mieslahdessa. Rannat kuntoon toimintamallista kertovaa esitystä kuunteli tilaisuudessa 8 henkilöä. 12

15 Yrityspalvelut Kainuun ammattiopisto käynnisti ensimmäisenä Suomessa YritysAmis-kokeilun. Yritysasiantuntija toimi alkukeväästä yrittäjyysosion kouluttajana aiheinaan yritystoiminnan kannattavuus, hinnoittelu, investoinnit ja rahoitus, verotus ja vakuuttaminen. Tilaisuuksiin osallistui yht. 74 opiskelijaa. Opintomatka Elämysmajoitusta ja saaristolaismakuja järjestettiin 8 henkilön benchmarking-pienryhmälle. Kohteita olivat mm. Satulinna, Herrankukkaro, Storfinnhovan metsäkylä ja Mediapolis pidettiin Kajaanissa pakkausmerkintä-info, jossa tiedotettiin ja jaettiin ohjeita ja tukimateriaaleja kaikkiaan 18 yrittäjälle. Yritysasiantuntijamme kertoi MKN yrityspalveluista 80 osallistujalle Vaalan kunnan järjestämässä yrittäjäillassa. ProAgria Kainuun edustajana Työelämä alueverkostossa ovat Maa- ja kotitalousnaisten yritysasiantuntija ja toiminnanjohtaja. Tavoitteena on työelämän laadun parantaminen niin, että Suomen työelämä kehittyisi Euroopan parhaaksi. Alueverkosto on osa Yritys-Suomen toimintaa ja sitä koordinoi Kainuussa ELY-keskuksen yritysosasto. Yritysten neuvonta liittyi alkuvuodesta pääosin jo rahoitettujen investointihankkeiden maksatuksiin ja toukokuusta lähtien investointihankkeiden valmisteluun uusien rahoitusmuotojen avautumisen myötä. Neuvontaa kohdentui metsätoimialalle, ravintolaliiketoimintaan sekä elintarvikkeiden jatkojalostukseen, ja investointeja valmisteltiin yli euron edestä. Yritysasiantuntija valmistui näyttötutkintomestariksi (25 op) Oulun seudun ammatillisesta opettajakorkeakoulusta. Marraskuun 25. päivänä hän luennoi 75 kuulijalle arvioinnin laadun varmistamisesta. Hän oli mukana luonnontuotealan ensimmäistä oppikirjaa kirjoittaneessa asiantuntijatiimissä. Kirja julkaistaan sekä painettuna että netissä. Toimeksiantajana oli Opetushallitus. Kainuulaisten yrittäjien pienryhmän opintomatkalla yhtenä tutustumiskohteena oli TV 2:n studiot Tampereella. 13Maa- ja kotitalousnaiset

16 Maa- ja kotitalousnaiset Kesällä käynnistettiin marjaryhmän toiminta yhteistyössä Luken kanssa. Marjanjalostajat ja tukkuostajat ovat tuoneet esille kotimaisen marjaraaka-aineen kasvavan tarpeen. Toiminta perustuu aktiiviseen vuoropuheluun ja yhteistyön rakentamiseen marja-alan vetureiden kanssa. Norden-hankkeen The role of NGOs as welfare service providers, loppuseminaari pidettiin Kostamuksessa. Partnerimme Kööpenhaminasta MiljØpunkt NØrrebrosta kiinnostuivat yhteistyöstä kanssamme erityisesti maiseman- ja luonnonhoidon sekä ympäristönsuojelun aloilla. Norden hankkeessa opitun mallin - terapia-, aisti-, ja virikepuutarhat leikkipuistojen, palvelutalojen ja koulujen yhteydessä soveltamista alettiin suunnitella myös Kainuuseen. Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen hanke (ESR) selvitti alkuvuonna lomitus- ja työllistymisvaihtoehtoja maa- ja metsätalousyrityksissä. Asiakkaina oli myös osuuskuntia sekä yrittäjyyttä harkitsevia, joiden kehittämistarpeet liittyivät yleisemmin palvelutarpeisiin kylillä. Kehitettiin yrittäjälomittajan liiketoimintamalli palvelumuotoilua soveltaen. Yhteensä 36 yritykselle - joista osa tarjosi työmahdollisuuksia ja osa etsi niitä syntyi 71 oppilastyöpäivää työpajainfoissa, pienryhmissä, opintomatkoilla tai yritysasiantuntijan ohjauksessa. Tiedotuksen piirissä oli 47 muuta. Saatiin aikaan muutos Kainuun verottajan tulkinnassa: lomitusyrittäjät hyväksytään nyt ennakkoperintärekisteriin. Hankkeessa tapahtui yksi tällainen rekisteröinti, ja lisäksi kolme yritystä lähti laajentamaan toimintaansa lomitus- tai sijaisyrittäjyyden suuntaan. Myös muutamia työllistymisiä saatiin aikaan tai pohjustettiin maatiloilla. Helmikuun lopussa päättynyt Kainuulainen lähiruoka hanke viimeisteli elintarvikeyrittäjien tietopankin sekä selvityksen Kainuuseen soveltuvasta elintarvikeasiantuntijamallista. Helmikuussa päättyi myös MASVA Maaseutuyritysten asiakasvastaavat Kainuussa hanke, jolla ehti toimintansa aikana olla yhteydenpitoa yhteensä 457 yrittäjän kanssa Kainuussa. Syyskuussa aloitettiin 3-vuotinen ProYritys Kainuu hanke, jossa alkuvaiheen yritysneuvontana kehitetään yritystoiminnan kannattavuutta aloitus- ja muutostilanteissa. MKN piirikeskuksella on toteutuksessa keskeinen rooli. Syksyn aikana annettiin yrityskohtaista neuvontaa 27:lle, esiteltiin hanketta erilaisissa sidosryhmätapaamisissa sekä järjestettiin kesällä perustetulle marjaryhmälle kolme kokoontumista. Vuoden Maisemateko -kilpailun Kainuun voittajalle kuvataiteilija Urho Kähköselle palkinnon luovuttivat pj. Tarja Tervo sekä ympäristönja luonnonhoidon asiantuntija Marjo Piirainen. 14

17 Järjestötoiminta Olimme mukana helmikuisen järjestöristeilyn toteuttamisessa. Kainuulaisia osallistui risteilylle 40 henkilöä. Yhdistyksiä innostettiin Metsästä voimaa järjestökampanjaan. Olimme mukana valtakunnallisessa puun istutus tempauksessa. Jaoimme Mahdollisuuksien Tori tapahtumassa Kajaanissa Sotkamon metsänhoitoyhdistyksen lahjoittamia taimia. Muutamissa jäsenyhdistyksissämme järjestettiin Impinpäivänä puunistutustapahtumia. Syyskuun 18. päivänä olimme mukana Sotkamon Naapurinvaaralla Maa- ja metsäväen iltamien järjestelyissä. Lokakuun 3. päivän Naisvoimaa-päivään toimme metsäteemaa mm. somistuksen sekä varapuheenjohtajamme Kaija Väisäsen vetämän pajunsidontanäytöksen kautta. Naisvoimaa-päivässä luovutimme myös Neulotaan lämpimiä ajatuksia Kainuun nuorille -kampanjan neuleet Etsivälle nuorisotyölle ja kuntien nuorisotoimelle. Lahjoitettuja neuleita pipoja, lapasia, sukkia, kaulahuiveja - kertyi yhteensä 70 jaettavaksi nuorille Kainuun eri kuntiin. Kampanjassa yhdistyi puheenjohtajamme Tarja Tervon idea yhteisistä neulomistalkoista ja OKM:n järjestöllemme antama haaste tehdä konkreettisia ja välittämistä osoittavia tekoja nuorisomme hyvinvoinnin eteen täällä Suomessa. Naisvoimaa-päivässä tehtiin myös päätös uuden, maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvän kampanjan aloittamiseksi. Vuoden maa- ja kotitalousnaiseksi Kainuussa valittiin Iiris Määttä Kuhmon maa- ja kotitalousnaisista. Valinta julkistettiin ProAgria Kainuun Edustajakokouksen yhteydessä Jatkoimme jäsenkorttiin liitettävien jäsenetupalvelujen tarjoamista. Elintarvikeasiantuntijamme osallistui varautumiseen liittyvään koulutukseen Kuopiossa. Järjestötuotteiden markkinointia teimme läpi vuoden. Järjestömme vapaaehtoisia osallistui puolustusvoimain lippujuhlapäivän paraatiin Oulussa kesäkuussa, Naisten Valmiusliiton Oulun alueneuvottelukunnan osastossa. Viestintä Perustimme Kainuun maa- ja kotitalousnaisten omat Facebook-sivut, jotka ovat saaneet toista sataa tykkääjää. Myös lehdistötiedotteita laadittiin vuoden aikana aktiivisesti eri tapahtumiimme liittyen. Yhdistysviestintä oli aktiivista: jäsen- ja yhdistyskirjeitä postitettiin 2 kpl, ja lisäksi meiltä lähtivät jäsensähköpostiviestit noin kerran kuukaudessa. Asiakas- ja jäsenlehti Maaviesti ilmestyi neljästi vuodessa, ja jokaisessa numerossa oli useiden juttujen muodossa esillä Kainuun maa- ja kotitalousnaisten toiminta ja hankkeet. Osallistuimme loppuvuonna aktiivisesti Koti ja maaseutu-lehden messutarjouskampanjaan ja saimme toistakymmentä uutta tilausta. Naisvoimaa-päivässä luovutettiin Neulotaan lämpimiä ajatuksia Kainuun nuorille -kampanjan neuleet Etsivälle nuorisotyölle ja kuntien nuorisotoimelle. Neuleet vastaanottivat Anu Kainumaa ja Eija Pyrrö. Maa- ja kotitalousnaisten piirijohtokunnasta luovuttamassa olivat Kaija Väisänen ja Tarja Tervo. 15Järjestötoiminta

18 Järjestötoiminta Jäsenyhdistykset 2015 KUNNIAJÄSEN Alasalmi Aila HYRYNSALMI Hyrynsalmen maamiesseura ry Moisiovaaran kyläyhdistys ry KAJAANI Käkilahden kyläseura ry Ojanperän maaseutuyhdistys ry Ounaksen kyläseura ry Vuolijoen maaseutuyhdistys ry KUHMO Hietaperän kyläyhdistys ry Iivantiiran kyläyhdistys ry Kuhmon maa- ja kotitalousnaiset ry Lauvuksen kyläyhdistys ry Nivan kyläyhdistys ry Rahajärven kyläyhdistys ry Timoniemen kyläyhdistys ry PALTAMO Kiehimänsuun kyläseura ry Melalahden kyläyhdistys ry Mieslahden maatalousseura ry Vaarankylän kyläyhdistys ry PUOLANKA Askan Ahertajat ry Joukokylän kyläyhdistys ry Suolijärven kyläyhdistys ry Väyrylän kyläyhdistys ry RISTIJÄRVI Hiisijärvi ry SOTKAMO Etelä-Sotkamon maa- ja kotitalousseura ry Heinämäen kyläseura ry Jormasjoen maa- ja kotitalousseura ry Nuaskylän maaseutuseura ry Ontojoen kyläyhdistys ry Pohjavaaran kyläseura ry Pohjois-Tipaksen maaseutuyhdistys ry Sapsoperän kyläyhdistys ry Sumsan maa- ja kotitalousseura ry Suovaaran maa- ja kotitalousseura ry Tipasojan kyläyhdistys ry SUOMUSSALMI Kerälän ympäristön maatalousnaiset ry Kiannan kyläseura ry Korpelan kyläyhdistys ry Pesiön kyläyhdistys ry Piispajärvi Seura ry Ruhtinansalmen maa- ja kotiseutuseura ry Vääkiön yhteistyö ry VAALA Pelson maa- ja kotitalousseura ry Suutarinkylän maaseutuyhdistys ry Säräisniemen maa- ja kotitalousseura ry Veneheiton kyläyhdistys ry KANNATTAJAJÄSENET Osuuskunta ItäMaito Kainuun Nuotta ry Vuoden 2015 Maa- ja kotitalousnaiseksi valittu Iiris Määttä Kuhmon maa- ja kotitalousnaisista palkittiin Edustajakokouksessa. ProAgria Kainuun Edustajakokouksessa hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Anssi Sirviö (kuvassa vas). Hallituksessa jatkaa myös aiempi pj. Samuli Leinonen. 16

19 Talouden tunnuslukuja euroa Tuotot Valtion määräraha Projektitoiminta Palvelumaksut valtio Palvelumaksut Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä Kulut Henkilöstökulut Poistot Palvelutoiminnan kulut Muut kulut Kulut yhteensä Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Välittömät verot Tilikauden yli-/alijäämä TYÖAJANKÄYTTÖ (htv) htv % htv % htv % htv % Maaseutuneuvonta 6,6 37 6,8 37 6,9 37 6,5 32 Kotitalousneuvonta 2,0 11 2,3 12 2,0 11 2,2 11 Yleishallinto 2,4 13 2,0 11 1,7 9 1,6 8 Projektit 2,7 15 4,1 22 5,0 27 6,8 33 Muu toiminta 4,3 24 3,3 18 3,1 16 3,4 16 Yhteensä 18,0 100 % 18,5 100 % 18,7 100 % 20,5 100 % 17Talous

20 Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet 2015 ProAgria Kainuun ja Kainuun maa- ja kotitalousnaisten hallinnoimat hankkeet Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston rahoittamat: MASVA - Maaseutuyrittäjien asiakasvastaavat Kainuussa /2015 Kainuulainen Lähiruoka 5/2010 2/2015 MARA2 - Maaseuturakentamisen koulutushanke 7/2011 2/2015 Maatalouden rakennusinvestoinnit 9/ /2017 ProYritys Kainuu 9/2015 8/2018 Muut rahoitukset: Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen, Euroopan sosiaalirahasto 11/2014 6/2015 Ravitsemusluotsit Kainuussa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1/ /2017 ProAgria mukana toteutuksessa seuraavissa hankkeissa: The role of NGOs as welfare service providers. TRIM. Nordic Council of Ministers. Ravinteet rahaksi Kainuun vesiensuojelulla. Luonnonvarakeskus. Euroopan aluekehitysrahasto, rahoittaja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Investoivan tilan tiimipalaveri / Maatalouden rakennusinvestoinnit -hanke Lomitus- ja sijaisyrittäjyyden kehittäminen -hankkeen opintoretkellä tutustuttiin Pohjois-Karjalan kohteisiin. Ravitsemusluotsit Kainuussa -hankkeessa valmistui kaksi videota, jossa maatalousyrittäjät kertoivat mm. ateriarytmin merkityksestä. Norden-hankkeen ryhmä oppimassa ympäristöjärjestön työstä Kööpenhaminassa. 18

21 ProAgria keskukset valtakunnallisesti Avaintiedot 2015 Koko organisaation yhteinen strategiaprosessi tuotti mission, vision ja visio-tavoitteet ja nosti asiakkaat entistä vahvemmin toiminnan keskiöön Tuotosseuranta uudistui. Näytteenottoon ja tiedonsiirtoon tuli uutta teknologiaa ja uusia palveluja. Neuvo palvelut lanseerattiin. Tukipuntaril tuli todelliseen tarpeeseen arvioimaan tukimuutoksia järjestelmän muuttuessa. Uudet puutarhatuotannon -palvelut PuutarhaKasvu, PuutarhaTuotto ja PuutarhaToiminta lanseerattiin. Ensimmäiset valtakunnalliset Benchmarking-nurmipienryhmät kokoontuivat verkossa. ProAgria Keskusten Liitto valittiin valtakunnallisen Energiatehokkuuden koordinaatiohankkeen vetäjäksi. Maito-, lihanauta-, ja lammasyritysten palvelut Tuotosseurannan kehitysprojekti päättyi. Lypsylehmien tuotoslaskenta, tuotosseurannan ohjesääntö sekä raportit uudistuivat. Tuotosseurannan näytteenottoon ja tiedonsiirtoon tuli uutta teknologiaa ja uusia palveluja. Tiineystestien tilaus tuotosseurannan maitonäytteestä oli Valion tuottajille mahdollista syksystä alkaen. Ruokinnan ohjaus -palvelun peitto on 55 % tuotosseurantatiloista. Erityisesti hiehojen ruokinnan suunnittelu kiinnosti. Uusi Tuotannon ohjaus -palvelu auttaa parantamaan tuotannon talouden lisäksi eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Hyvinvoinnin teemavuotena keskityttiin eläinten ja yrittäjien hyvinvointiin. Uutena nurmipalveluna lanseerattiin Säilörehukartoitus. Palvelussa kartoitetaan tilan nurmirehutuotannon pullonkaulat ja selvitetään kehityskohteet. Benchmarking-pienryhmätoiminta laajeni, ensimmäiset valtakunnalliset nurmipienryhmät kokoontuivat verkossa. Neuvo 2020, Maatilojen neuvontajärjestelmää hyödynsivät erityisesti emolehmä- ja lihanautatilat eläinten hyvinvointikorvauksen ehtojen ja luomuun siirtymisen selvittämisessä. Talouslaskelmat ja tsekkilistat kiinnostivat asiakkaita kiristyneessä taloudellisessa tilanteessa. Lampaiden jalostus- ja tuotosseuranta kiinnostivat ja järjestelmään liittyi mukaan 100 uutta asiakastilaa. Vuohirekisterihankkeessa selvitettiin vuohien sukutietoja ja tallennettiin niitä tietokantaan uudella WebVuohi-ohjelmalla. Maidontuotannon Huippuosaajat -ohjelman 15 uutta valmennettavaa jatkoivat opintojaan. Emolehmä- ja naudanlihan tuotantoon valittiin seitsemän erikoistunutta asiantuntijaa työskentelemään lihanauta-asiakkaiden kanssa valtakunnallisesti. ProAgria Maito -seminaari kokosi ennätysyleisön, 200 osallistujaa. Valtakunnalliset lammaspäivät järjestettiin keväällä ja syksyllä. Kasvi-, puutarha-, sika- ja siipikarjayritysten palvelut Uuden tukikauden käynnistyminen ja siihen liittyvien uusien säädösten ja ehtojen merkitysten avaaminen tiloille korostui alkuvuonna. Uuden Tukipuntari-palvelun avulla simuloitiin tiloille tukimuutosten vaikutuksia tuloihin ja maksuaikatauluihin sekä arvioitiin ympäristökorvauksen ja eläinten hyvinvointikorvauksen mahdollisuuksia tiloilla. Maatilojen neuvontajärjestelmän Neuvo palvelut kiinnostivat asiakkaita. Uudistetut kasvintuotannon palvelut, viljatiloille sekä viljaa käyttäville sika- ja siipikarjatiloille suunnatut ViljelyKasvu ja ViljelyTuotto sekä puutarhatiloille suunnatut PuutarhaKasvu, PuutarhaTuotto ja PuutarhaToiminta otettiin käyttöön. Niiden avulla yrittäjän on mahdollista paran- 19ProAgria keskukset valtakunnallisesti

22 ProAgria keskukset valtakunnallisesti taa kasvintuotannon kannattavuutta, hallita kustannuksia, turvata tilan toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa sekä verkostoitua muiden tilojen kanssa. Tehokkuutta parantavat sähköiset toimintamallit vakiintuivat. Viljelysuunnitelmien teko siirtyi WebWisun myötä nettiin. Pelto- ja puutarhakasviasiantuntijoiden välistä tiedonvaihtoa tiivistettiin ajankohtaiskatsausten avulla. ViljelyKasvu-erityisasiantuntijoiden verkosto käynnistettiin. Maan rakenteen ja vesitalouden kysymykset nousivat esille ja näitä tukemaan julkaistiin Tieto- Tuottamaan -sarjassa Viljelykiertojen monipuolistaminen -kirja. Neuvo palvelut kysyttyjä sikatiloilla Myös sikatilat hyödynsivät uusia Neuvo palveluja aktiivisesti. Tukipuntarin avulla useat sikatilat pystyivät hakemaan optimaaliset tuet tuotantoonsa. Tilojen heikko taloudellinen tilanne ja markkinoiden epävarmuus vaikuttivat sikatilojen investointeihin. ProAgria Liha Osaamiskeskus on mukana Eläinten terveys ETT ry:n hallinnoimassa, maa- ja metsätalousministeriön osarahoittamassa ruokaketjun kehittämishankkeessa. Welfare Quality -arviointiin liittyvää yhteistyötä jatkettiin Snellman Lihanjalostus Oy:n kanssa. Osaamiskeskus oli mukana myös Sikavan asiantuntijatehtävissä, sika-asiantuntijaryhmässä ja laatujärjestelmän kehitystehtävissä. Yritys- ja tilipalvelut Suosituimmat yrityspalvelut olivat liiketoiminnan ja investointien suunnittelu sekä talouteen ja rahoitukseen liittyvät palvelut. Uutena palveluna lanseerattiin Investoinnin toteutettavuustutkimus. Se antaa selkeän kuvan yrityksen liiketoiminnan kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksista, mihin suunnattuna ja mitoitettuna investoinnit kannattaa tehdä. Selvitystä voi hyödyntää myös yritysrahoituksen ja investointitukien haussa. Tili- ja taloushallinnon palveluja kehitettiin konsultoivaan suuntaan. Kassabudjetoinnin palvelut olivat vuoden aikana monipuolisesti esillä. Yrittäjien omistajanvaihdospalvelun sisältöä ja toimintatapoja uudistettiin ja erikoistuneiden asiantuntijoiden osaamista ja valmiuksia kehitettiin. Tavoitteena on vastata kasvavaan kysyntään. Suomen yrittäjistä noin on jo ylittänyt 55 vuoden iän. Maaseutuohjelmaa valmisteltiin alueellisesti ja valtakunnallisesti. Keskusten välisenä yhteistyönä suunniteltiin ohjelmaan useita uusia kehittämishankkeita, tärkeimpinä ProYritys-aktivointihankkeet. Myös yhteistyö Yritys-Suomen seudullisissa yrityspalveluissa jatkui. Energiatehokkaiden toimintatapojen suunnittelussa ja käyttöönotossa maatiloilla vahvistettiin roolia. Energiasuunnitelmia tehtiin Neuvo palveluina. Energia-asiantuntijoiden valmiuksia tuettiin valmennuksilla. Investointiratkaisujen suunnitteluun tuotettiin materiaalia. Energiasuunnitelmista koottiin vertailutietoa tiloilla tehtävän suunnittelutyön pohjaksi. Liitto valittiin valtakunnallisen Energiatehokkuuden koordinaatiohankkeen vetäjäksi. Kuvat: Pixhill.com (kansi), Rodeo (s. 4), Eila Niskanen (s. 6, 7, 8,), Merja Ronkainen (s. 11 vasen), Marjo Piirainen (s. 12), Soili Hypén (s. 13), Marjatta Pikkarainen (s. 14, 15, 16 oik.), KS (s. 16 vas.), Esa Heikkinen (s. 18 vas.ylä), Henna Hietakangas,(s. 18 oik.ylä), Jari Lindeman, (s. 18 vas ala), Soili Hypén (s. 18 oik.ala), Päivi Vimpari (s. 21) 20 Paino: Kajaanin Offsetpaino Oy, 2016

23 ProAgria Kainuu puh s-posti: Maa- ja kotitalousnaisten s-posti: kainuu.proagria.fi ja kainuu.maajakotitalousnaiset.fi Yhteystiedot 2016 Hallintopalvelut ja järjestö Johtaja Tiikkainen Osmo Taloushallinnon assistentti Ahtonen Suvi Tilipalveluasiantuntija Heikkinen Tuija Järjestövastaava Pikkarainen Marjatta Markkinointi- ja järjestösihteeri Ronkainen Merja Erityisasiantuntija, tilipalvelut Vimpari Päivi ProAgria Yritys Erityisasiantuntija, talous ja SPV Tiikkainen Osmo Projektipääll./Maatalousrakentaminen -hanke Heikkinen Esa Maatilayritysasiantuntija Kalliokoski Katariina (vanhempainvapaa) Erityisasiantuntija, yrityspalvelut Poikela Tarja Maatilayritysasiantuntija Veijola Matilda ProAgria Kasvi ja ympäristö Maatilayritysasiantuntija Partanen Maarit Kotieläin- ja luomuasiantuntija Kämäräinen Helena Ympäristön- ja luonnonhoidon asiantuntija Piirainen Marjo ProAgria Maito ja liha Maatilayritysasiantuntija Juntunen Jaana Maatilayritysasiantuntija Kemppainen Voitto Kotieläin- ja luomuasiantuntija Kämäräinen Helena Maatilayritysasiantuntija Niskanen Eila Maatilayritysasiantuntija Tanner Minna Maa- ja kotitalousnaiset Toiminnanjohtaja Pikkarainen Marjatta Luonnontuoteasiantuntija Juntunen Arja Erityisasiantuntija, yrityspalvelut Hypén Soili Elintarvikeyritysasiantuntija Keränen Essi Elintarvikeasiantuntija Köngäs Marika Markkinointi- ja järjestösihteeri Ronkainen Merja Henkilökunta ja hallituksen jäseniä retkeili Tiilikkajärven kansallispuistossa alkukesästä. Maisemat vaihtelivat kangasmaastosta pitkospuita pitkin ylitettäviin soihin. Päivän aikana patikoitiin, ihmeteltiin luonnon monimuotoisuutta, nautittiin nuotioeväitä ja maaseutumatkailuyrityksen antimia.

24 KAINUU ProAgria Kainuu Osmonkatu 9, KAJAANI puh kainuu.proagria.fi kainuu.maajakotitalousnaiset.fi ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäserfikaatti.