SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala

Transkriptio

1 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-18:27 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 24 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 25 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 26 Asiantuntijat ja esteelliset tässä kokouksessa 5 27 Sastamalan ympäristöyhdistyksen anomus 6 28 Liekosaari, laidunnus 8 29 Elävä maaseutu, käyttötalouden osavuosikatsaus huhtikuu

2 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Aika klo 17:00-18:27 Paikka Kauppalantalo, Elävän maaseudun toimisto, Puistokatu 10, Sastamala Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Huitula Hilkka varajäsen Koskinen Kirsi jäsen Lakkinen Sinikka jäsen, varapuheenjohtaja Mörtti Tapio jäsen Naatula Ilkka puheenjohtaja Pärssinen Ari-Pekka jäsen Toivola Helvi jäsen Jokinen Jenni kaupunginhallituksen edustaja Välimäki Kim nuorisovaltuutettu Pylsy Katariina maaseutujohtaja Jukarainen Outi pöytäkirjanpitäjä Poissa Rajala Timo jäsen Toivo Johanna jäsen Virtanen Seppo jäsen Allekirjoitukset Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkastus Ilkka Naatula puheenjohtaja :t Outi Jukarainen pöytäkirjanpitäjä Sinikka Lakkinen Kirsi Koskinen Pöytäkirja yleisesti nähtävänä kello 9-15 Elävän maaseudun hallintotoimisto, III kerros, Puistokatu 10, SASTAMALA

3 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus MAALTK Kuntalain 58 :n mukaan muu kunnan toimielin, kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä olleessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsun sisällöstä ja lähettämisestä on yleensä määrätty hallintosäännössä. Hallintosäännön 47 :n mukaan kokouskutsu lähetetään sähköisesti ja siinä on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä, mikäli mahdollista, siinä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään tai toimitetaan sähköisesti mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Pöytäkirjan tarkastajien valinta MAALTK Hallintosäännön 49 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. että maaseutulautakunnan pöytäkirja tarkastetaan kahden valitun jäsenen toimesta heti kokouksen jälkeen 2. valita tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi Sinikka Lakkisen ja Seppo Virtasen. Päätös: Valittiin Sinikka Lakkinen ja Kirsi Koskinen.

5 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Asiantuntijat ja esteelliset tässä kokouksessa MAALTK Hallintosäännön 47 :n mukaan jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus maaseutulautakunnan kokouksessa on kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla, teknisellä johtajalla, kaupunginhallituksen edustajalla sekä nuorisovaltuuston valitsemalla edustajalla, jonka puheoikeudesta lautakunta tekee eri päätöksen (HS 47 ). Muiden läsnäolosta päättää lautakunta erikseen tapauskohtaisesti. Sisäisen valvonnan yleisohjeen mukaan viranhaltija, työntekijä ja luottamushenkilö on itse päävastuussa esteellisyytensä arvioimisessa. Tästä huolimatta myös esimiesten ja toimielinten esittelijöiden tulee valvoa, että esteelliset eivät osallistu päätöksentekoon. Toimielimen jäsenen esteellisyyden ratkaisee toimielin itse. Jäsenten mahdolliset pysyvät esteellisyydet tulee kirjata toimielimen järjestäytymiskokouksessa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää, että hallintosäännön mukaisen läsnäolo- ja puheoikeuden omaavien lisäksi tässä kokouksessa ei ole maaseutujohtajan lisäksi läsnä muita asiantuntijoita. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

6 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Sastamalan ympäristöyhdistyksen anomus 328/ /2016 MAALTK Sastamalan ympäristöyhdistys on jättänyt anomuksen ja julkaisuesityksen kaupunginjohtaja Jarkko Malmbergille. Kaupunginjohtaja ohjasi aineiston aluksi maankäytön suunnittelulle, mutta kävi ilmi, ettei selvitys palvele sillä tavalla kaavoitusta, jotta maankäyttö tukisi selvityksen laatimista. Nyt anomus ja aineisto on toimitettu maaseutulautakunnalle pohdittavaksi, onko syytä olla mukana hanketta tukemassa. " Sastamalan opistossa käynnistyy huhtikuussa Sastamalan arvokkaat luontokohteet kurssi, jonka opetustuntien pidon kurssin vetäjälle maksaa luonnollisesti opisto. Mutta kurssin pitäminen edellytti laajaa tiedonhankintaa, osittain ihan peruskartoitustakin, sillä osasta entiseen Vammalaan liitetyistä kunnista ei ollut käytössä arvokkaiden luontokohteiden vanhojakaan listauksia. Jotta Kaija Helle pystyi valmistelemaan suuren työn vaatineen kurssin, Sastamalan ympäristöyhdistys päätti kustantaa selvitystyön maastokäynteineen. Työ osoittautui alkuarvioitamme laajemmaksi. Kustannuksia yhdistykselle on kertynyt nyt yhteensä 4 809,24 euroa. Summassa on maastokartoituksista kertyneitä kilometrikorvauksia 588,45 euroa, vuoden 2015 kesästä kuluvan vuoden helmikuun loppuun mennessä kertyneistä työtunneista 4140 euroa sekä kaupungin karttapalveluista laskutettuna 80,79 euroa. Huhti-kesäkuussa opistolla ja luonnossa toteutettava kurssi täyttyi hetkessä eivätkä kaikki halukkaat mahtuneet mukaan. Opiston kanssa on jo sovittu toisen kurssin järjestämisestä vuoden päästä keväällä. Anommekin nyt kaupungilta tukea kurssin pohtatyön kustannuksiin, joista osaa emme ole vielä pystyneet edes maksamaan, sillä yhdistyksen rahat loppuivat kesken. Esitämme, että kaupunki osallistuisi kuluihin eurolla. Lisäksi, koska nyt aiemmat luontoselvitykset on päivitetty ja samalla tuotu mukaan uudet liitoskunnat, esitämme, että kaupunki kustantaisi kurssimateriaalista tehtävän Sastamalan arvokkaat luontokohteet 2016 julkaisun taiton ja painatuksen. Uskomme että selvityksellä olisi kaupunkilaisille, luonnonystäville, päättäjille ja matkailijoillekin käyttöä. Se on yksi välietappi tiellä kohti alueellisesti kattavaa Sastamalan luontokohteiden ja luonnonsuojelualueiden selvitystä. Sastamalassa

7 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Sastamalan ympäristöyhdistys Sirpa Koskinen puheenjohtaja " Sastamalan ympäristöyhdistyksen edustaja on kutsuttu alustajaksi maaseutulautakunnan kokoukseen. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. tarjoutua ostamaan Sastamalan ympäristöyhdistykseltä kurssimateriaalin 1000 euron hintaan. 2. perustaa työryhmän, jonka tehtävänä on suunnitella kurssimateriaalista koottavaa Sastamalan arvokkaat luontokohteet julkaisua. Työryhmän tehtäväksi annetaan myös julkaisun taiton ja painatuksen kilpailutus. 3. myöhemmin määrärahan puitteissa julkaisun painatuksesta ja sähköisestä julkistamisesta. Päätös: Keskustelun kuluessa Kirsi Koskinen ehdotti, että Sastamalan ympäristöyhdistykselle myönnetään 2500 euron avustus. Kohdat 2 ja 3 esittelijän ehdotuksen mukaisesti. Helvi Toivola kannatti Koskisen ehdotusta. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava, kannatettu ehdotus, puheenjohtaja määräsi suoritettavaksi äänestyksen asiassa. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän ehdotus sai 5 ääntä (Naatula, Lakkinen, Mörtti, Pärssinen, Huitula) ja Koskisen ehdotus 2 ääntä (Koskinen, Toivola.). Puheenjohtaja totesi äänin 5-2 tulleen esittelijän ehdotuksen päätökseksi asiassa.

8 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Liekosaari, laidunnus 672/ /2015 MAALTK "Liekosaari sijaitsee Vammalan taajaman länsipuolella Liekoveden muinaisessa meanderilaajentumassa. Saaren kohdalle pohjoisesta laskevan Vaunuojan mukana tulevan ravinnekuorman rehevöivä vaikutus näkyy saaren pohjois- ja länsirantojen kasvillisuudessa. Saaren luoteiskärjessä on muinaisjäännöksiä, rautakautisia hautaröykkiöitä. Liekosaaren haudoista on löydetty esineistöä. Saarella on ollut asutusta, laidunnusta ja peltoviljelyä, joka on loppunut jo useita vuosikymmeniä sitten. Nyt saarella laiduntavat hirvet. Vanhasta asutuksesta on merkkinä muutamia vapaa-ajan asuntoja. Vanhat pellot ojineen näkyvät vielä ilmakuvissa, mutta ojat ovat umpeutumassa ja osin jo umpeutuneet. Laidunnuksesta kertovat niittylajiston tupsakkeet. Saaren luonto on ennallistumassa ja palautumassa vanhaan kuosiinsa. Saaren keskellä ja pohjoispuolella on kalliokkoa. Muutoin maasto on matalaa ja nousee Liekoveden pinnan yläpuolelle tuskin paria metriä enempää. Kasvillisuus on vaihettumassa niin, että kasvillisuustyyppien määrittäminen on arvailun varassa. Vanhempaa sukupolvea edustavilla puustoisilla paikoilla näkyy lehtomaisen kankaan ja tuoreen lehdon lajistoa. Havu- ja sekapuustoa on noin puolet saaren pinta-alasta ja se sijoittuu itäpainotteisesi korkeimmille kohdille. Puusto on iältään pääosin erirakenteista ja jyhkeitä kilpikaarnaisia mäntyjä ja mahtikuusia tapaa kallioilla ja vanhojen ojien reunoilla. Alavilla paikoilla on hieskoivun, haavan, harmaalepän, muiden lehtipuiden ja pajujen luonnehtimaa kasvillisuutta. Etelässä entiset pellot ovat vaihettuneet tulvavaikutteisiksi pajuviidoiksi ja ruoholuhdiksi. Saarelle on istutettu lehtikuusta pienelle alueelle. Rantoja myötäilee järviruokoa ja leveäosmankäämiä kasvava luhtainen vyöhyke. Avovedessä vieraslaji isosorsimo valtaa alaa muun muassa alkuperäiseltä järvikaislalta. Etelässä luhtaan rajautuu ilmaversoista ja kelluslehtistä kasvillisuutta, kuten ulpukkaa, vitoja ja tatarkasveja sekä ratamosarpiota. Keskellä olevalla umpeutuvalla pellolla kasvaa neljä yli kahden metrin korkuista pähkinäpensasta ja useita pienempiä taimia. Lehtojen lajistoa edustavat lehto-orvokin ja sinivuokon kasvustot. Puna-ailakki ilmentää savimaiden lehtoja ja vanhana perennana se

9 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta kertoo myös asutuksesta. Saarella on jo paikoin kohtalaisesti lahopuuta ja sitä tulee lisää keloutuvista puista ja tuulenkaadoista. Saaren keskiosaan on muodostumassa lahopuukeskittymä tuulenkaatojen rydöstä. Kääväkkäistä näkyy pioneerilajeja, kuten taula-, kanto-, kuusenkynsi- ja pökkelökääpää. Vanhan metsän ilmentäjänä yhden lehtikuusen tyvellä kasvaa karhunkääpää." Kaija Helteen, Sastamalan opiston ja Sastamalan ympäristöyhdistys ry:n Sastamalan arvokkaat luontokohteet-kurssin kouluttajan, luentomonisteesta Luontokartoittaja Kaija Helle suosittelee Liekosaaren jättämistä kehittymään luonnontilaiseksi alueeksi. Saari on liian pieni soveltuakseen yleiseen virkistyskäyttöön. Lisääntynyt kulutus tuhoaisi pienen saaren kasvillisuuden nopeasti. Sastamalan Liekosaaressa Metsähallitus omistaa noin 2,5 hehtaaria maata saaren lounaiskärjessä. Metsähallitus on inventoinut tämän alueen ja se on perinnebiotooppia. Alue on ollut laidunnuksessa, mutta viimeiset kaksi vuotta lohkolle ei ole löytynyt laiduntajaa. Syynä tähän on se, että alue on liian pieni järkevään laidunnukseen. Metsähallitus kuitenkin haluaisi, että aluetta laidunnettaisiin. Se on ainoa tapa, millä alueen luonnon arvot voidaan säilyttää. Metsähallitus on hakenut alueen hoitoon laiduntajia Laidunpankki.fi palvelun kautta. Lampurit Kangasalta ovat hyvin kiinnostuneita alueen hoidosta. Jotta laidunnuksen saisi toimimaan järkevästi, olisi hyvä saada lisää laidunalaa, jotta ruoka riittäisi eläimille pidempään. Sastamalan kaupunki omistaa saaresta noin 20 ha. Lampurit olisivat kiinnostuneita vuokraamaan kaupungilta lisämaata. Vuokra-ajaksi toivottaisiin vähintään viisi vuotta. He ovat käyneet tutustumassa saareen viime syksynä ja ovat todenneet, että kaupungin maa soveltuisi laidunnukseen. Alueella on jäljellä selvät sarkaojat ja aukkoisia paikkoja. Puusto on lehtipuuvaltaista sekametsää. Merkit kertoisivat siitä, että alue on ollut joko viljelyksessä tai laidunnuksessa aikanaan. Saaressa on tällä hetkellä kaupungin maalla vuokramökkejä, jotka luonnollisesti rajattaisiin alueesta pois. Lampuri huolehtisi käytännön töistä, kuten laidunnuksesta, aidoista ja valvonnasta. Samoin he huolehtisivat neuvotteluista muiden maanomistajien kanssa. Lampureilla on kokemusta vastaavien alueiden laidunnuksesta ja avoin tiedotus ja keskustelu on hyvin tärkeää. Tällaisilta laidunnusalueilta ei yleensä ole pyydetty kuin nimellistä vuokraa. Kaupungin kannalta suurin etu on työ luonnonhoidon hyväksi.

10 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Maaseutulautakunta Mahdollisesta laidunnuksesta on keskusteltu Museoviraston intendentti Olli Soinisen kanssa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää käynnistää neuvottelut Liekosaaren laidunnuksesta. Jos aluetta laidunnetaan, on vuokraajan (lampurin) suojattava lampailta umpeutuvalla pellolla kasvavia neljää yli kahden metrin korkuista pähkinäpensasta ja myös useita muita pienempiä pähkinäpensaan taimia. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti. MAALTK Liekosaaressa tehtiin katselmus Alue ei sovellu lammaslaitumeksi Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää lopettaa neuvottelut Liekosaaren laidunnuksesta. Alue ei sovellu lammaslaitumeksi. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

11 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta Elävä maaseutu, käyttötalouden osavuosikatsaus huhtikuu /02.02/2015 MAALTK Prosessien on raportoitava kaksi kertaa talousarviovuoden aikana sekä tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä talousarvion toteutumisesta. Raportit laaditaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteiden mukaan. Ne annetaan kirjallisena kaupunginhallitukselle sekä toimitetaan tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle. Myös liikelaitosten tulee antaa vastaavat raportit samassa aikataulussa. Talousarvion toteutumisen jatkuvaan seurantaan ja ennakointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Poikkeamiin prosessien tulee reagoida välittömästi. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten mukaisesti prosessien tulee sovittaa toimintansa niin, että valtuuston myöntämät määrärahat eivät ylity. Seurannan yhteydessä arvioidaan koko vuoden toteutumaa. Mikäli nettomäärärahassa ennakoidaan ylitysriski, prosessin tulee ottaa käyttöön uusia tasapainottavia toimenpiteitä tarvittavassa laajuudessa. Prosessien tulee osavuosikatsauksessa arvioida tuloarvioidensa ja määrärahojensa sekä sitovien toiminnallisten tavoitteidensa osuvuutta tammi-huhtikuun toteutuman pohjalta. Osavuosilomakkeella kukin osaprosessi esittää arvionsa koko vuoden toteutumasta. Osavuosikatsausta varten hallintokunnat laativat seurantalomakkeen kustakin talousarvioon sisältyvästä osaprosessista/liikelaitoksesta. Elävän maaseudun toiminnan tehokkuutta on parannettu keskittämällä yksityisteiden kunnossapitoavustushakemukset kokonaisuudessa maaseutujohtajalle. Palvelusihteerit vastaanottivat ja laskivat edellisinä vuosina hakemuksia. Maaseutujohtaja piti koulutukset ja tarkisti päivittäin sähköisesti jätetyt hakemukset. Toiminnan tehokkuutta on parannettu myös yksityisteiden kunnossapitoavustusjärjestelmän uudistamisella ja kaupungin hoidossa olevien yksityisteiden irtisanomisella. Tuottavuustoimenpide säästää kaupungin menoja noin euroa vuonna 2016 ja euroa vuonna Vuonna 2015 puunmyyntitulo ylittyi euroa. Puunmyyntitulosta siirrettiin tilintarkastajien toimesta vuodelle 2015 kolme suoritusta (suoritukset tulivat helmikuussa 2016): Westas Group ,46, Metsäliitto ,15 ja UPM-Kymmene ,93 eli yhteensä ,54 euroa. Metsäsuunnitelman mukaan hakkuita ei voi lisätä vuodelle Vuoden 2016 metsänmyyntitulo jää tilintarkastajien siirron myötä noin euroa budjetoitua pienemmäksi. Jos tilintarkastajat eivät olisi

12 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ Maaseutulautakunta helmikuussa 2016 suorittaneet euron suuruista puunmyyntitulon siirtoa vuodelle 2015, olisi puunmyyntitulo ylittynyt kuluvana vuonna noin euroa. Valmisteluvastuu: maaseutujohtaja Katariina Pylsy, maaseutupäällikkö Kalevi Korhonen, lomituspalvelupäällikkö Raili Puro. Ehdotus maaseujo: Maaseutulautakunta päättää 1. hyväksyä Elävän maaseudun osaprosessin osavuosikatsauksen 04/2016 (ajalta ) jaetun oheismateriaalin mukaisena 2. antaa kirjallisena kaupunginhallitukselle Elävän maaseudun osaprosessin osavuosikatsauksen 04/2016 (ajalta ) 3. saattaa osavuosikatsauksen kaupunginvaltuustolle ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi 4. merkitä tiedoksi vuoden 2016 talousarvion tammi-huhtikuun toteumatilanteen. 5. esittää koko vuoden talousarvion toteuman arviona, että Elävän maaseudun puunmyyntitulo jää noin euroa budjetoitua pienemmäksi 6. ilmoittaa kaupunginhallitukselle, että tuottavuutta parantavat toimenpiteet ovat toteutuneet suunnitelmien mukaisesti 7. Maaseutujohtajalle annetaan valtuudet hyväksyä osavuosikatsaukseen tarkennetut tiedot. Päätös: Hyväksyttiin yksimielisesti.

13 SASTAMALAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimusaika Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Päätökseen tyytymätön voi jäljempänä esitetyllä tavalla tehdä kirjallisen oikai suvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jon ka oikeu teen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Sastamalan kaupungin maaseutulautakunta Käyntiosoite: Puistokatu 10 Postiosoite: PL SASTAMALA Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katso taan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen kat sotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kulut tua kirjeen lähettä misestä, saantitodistuk sen osoittamana aikana tai eril liseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aika na kello 9-15 Elävän maaseudun hallintotoimisto, III ker ros, Puistokatu 10, SASTAMALA Oikaisuvaatimuksen sisältö ja toimittaminen Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimus perusteineen ja se on tekijän al lekirjoitettava. Oikaisuvaatimus on toimitettva oikaisuvaatimusviranomaiselle ennen oikaisu vaatimusajan päättymis tä. Päätökset, joista voi tehdä oikaisuvaatimuksen: Kiellot Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska ne koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa (KL 91 ): 29