Julkaisua on saatavana myös Internetistä ISSN Taitto Kyllikki Koskela Rovaniemen yliopistopaino Rovaniemi

Transkriptio

1 L a p i n y m p ä r i s t ö k e s k u k s e n m o n i s t e 55 Kimmo Lohela YTY-työt Lapissa vuonna 2003 Raportti ROVANIEMI LAPIN YMPÄRISTÖKESKUS

2 Julkaisua on saatavana myös Internetistä ISSN Taitto Kyllikki Koskela Rovaniemen yliopistopaino Rovaniemi Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

3 Sisällys 1 Johdanto YTY-työt Töiden organisointi Työvoima ja työllisyysvaikutus Kustannukset Palkkauskulut Oheiskulut Työllistämisvuoden kustannukset Vuoden 2003 YTY-työt Vesistöjen hoito Kulttuuriympäristön hoito Ulkoilu ja virkistyskäyttö Jätehuolto Luonnonsuojelu Yhteenveto vuosien YTY-töistä ESR-projektit Työvoimavarat tehokäyttöön -projekti Tie tekijästä tuottajaksi -projekti Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projekti Työllisyysvaikutukset ja kustannukset Lähteet...22 Liitteet...23 Kuvailulehdet...28 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 3

4 4 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

5 1 Johdanto Vuosi 2003 oli jo kymmenes peräkkäinen ns. YTY-työvuosi Lapissa. YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllisyystöitä, joiden toiminta perustuu ympäristöministeriön asettamaan mietintöön ( ). Töiden toteuttamisessa TE-keskuksen työvoimaosaston ja ympäristöministeriön rahoituspäätöksillä on keskeinen merkitys. YTY-töillä voidaan parantaa syrjäseutujen työllisyystilannetta ja ympäristön laatua. Töiden organisointi on vuosien aikana vakiintunut uomiinsa ja toimintamalli hyväksi havaittu. Vuosina YTY-töiden kokonaistyöllisyysvaikutus on ollut yhteensä noin henkilötyövuotta ja kokonaiskulut noin 41 miljoonaa euroa. Tänä aikana on solmittu noin työsuhdetta ja toimintaa on ollut lähes kaikissa läänin kylissä. YTY-työt on koettu erittäin käyttökelpoiseksi työllistämismuodoksi Lapin syrjäisillä, työttömyyden vaivaamilla alueilla. Syrjäseuduilla järkevät työllisyyskohteet ovat harvassa ja ympäristöön liittyvät työt ovat osoittautuneet mielekkäiksi työllistämiskohteiksi. Työkohteet valitaan yhteistyössä alueen kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa. Kohteiden valinnan pääkriteereinä ovat töiden yleishyödyllisyys ja niiden positiiviset vaikutukset alueen elinkeinoelämään, erityisesti matkailuun. YTY-työt ovat omalta osaltaan edistämässä uusien työpaikkojen syntymistä maaseuduille. Töillä on lisäksi sosiaalista vaikutusta. Ne katkaisevat usein pitkäaikaistyöttömyyden putken ja auttavat ylläpitämään työkykyä. Lapissa työllisyyskohteet ovat olleet pääasiassa alueiden yleistä viihtyvyyttä ja samalla matkailuelinkeinoa palvelevia kohteita. Tärkeimpiä työkohteita viime vuosina ovat olleet luonnon virkistyskäyttöön liittyvät työt. Vuonna 2003 YTY-töillä työllistettiin yhteensä 416 henkilöä kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 155 henkilötyövuotta. Toiminnan volyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna vain noin 1 %:n. Töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa läänin kunnissa. Töihin käytettiin rahaa yhteensä 4,2 miljoonaa euroa, josta palkkakuluihin käytettiin 3,05 miljoonaa euroa ja oheiskustannuksiin 1,19 miljoonaa euroa. Tämä raportti perustuu kunnittain, työnsuunnittelijoilta kerättyyn aineistoon sekä Lapin ympäristökeskuksen palkanlaskennasta saatuihin tietoihin. Raportissa esitetään yhteenveto vuonna 2003 Lapin läänissä suoritetuista töistä. Seurannassa työt on jaoteltu kuuteen eri luokkaan: vesistöjen hoito, kulttuuriympäristön hoito, ulkoilu ja virkistyskäyttö, jätehuolto, luonnonsuojelu sekä suunnittelu ja työnjohto. Kunnittain on seurattu työllisyysvaikutusta sekä palkka- ja oheiskuluja. Kaikista kunnista on valmistunut myös kuntakohtainen raportti. Rovaniemellä Kimmo Lohela Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 5

6 YTY-työt 2 YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja -hoitoa edistäviä työllisyystöitä. Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintöön ( ). Tämän mietinnön pohjalta Lapin ympäristökeskus aloitti YTY-töiden valmistelun omalla alueellaan vuonna YTY-töissä työntekijät palkataan Lapin ympäristökeskukseen palkkaperusteisella työllistämistuella työvoimatoimistoittain yleensä 85 %:sella työajalla. Työkohteita ovat kulttuuriympäristön hoitoon, vesistöjen hoitoon, ulkoilu ja virkistyskäyttöön, jätehuoltoon ja luonnonsuojeluun liittyvät työt. Työkohteet sijaitsevat lähellä työllistettäviä, jolloin työntekijöiden oheiskulut saadaan pidettyä alhaisina. Työt ovat motivoivia, koska työskennellään oman elinympäristön parhaaksi. Työkohteiden tulee palvella yleistä tarvetta ja niillä tulee olla mielellään pitkäaikaista työllisyyttä tukeva vaikutus. Kohteet eivät saa olla pelkästään jotain tiettyä yritystä tai yksityistä henkilöä tukevia, vaan niillä tulee olla laajempaa merkitystä. Töillä on myöskin sosiaalista merkitystä työelämästä syrjäytymässä olevien ihmisten aktivoimisessa. YTY-töiden yhteistyötahoja ovat Lapin ympäristökeskuksen ja Työvoimahallinnon lisäksi mm. kunnat, kylätoimikunnat, kalastuskunnat, yhteismetsät, Metsähallitus, seurakunnat, riistanhoitoyhdistykset ym. yhteisöt. Viimeisinä toimintavuosina työt on saatu yhä mielenkiintoisemmiksi ja haastavimmiksi. Töihin olisi tulijoita enemmän kuin pystytään ottamaan. Tätä voidaan pitää hyvänä saavutuksena, kun otetaan huomioon töiden heikko palkkaus ja osaaikaisuus. Kuva 1. Pellon kuntaan, Miekojärven rantaan rakennettu Moinalahden kappeli oli vuoden suurimpia työkohteita. (kuva: Mikko Pelkonen) 6 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

7 2.1 Töiden organisointi Lapin ympäristökeskuksessa YTY-töiden toteutuksesta vastaa ympäristötekniikan tulosalue. Lääni on jaettu kahteen suunnittelualueeseen, joiden vetäjinä toimivat aluevastaavat vastaavat alueensa kuntien YTY-töistä ja työnsuunnittelijoiden toiminnasta. Työmaapäälliköt vastaavat oman alueensa työntekijöiden palkkauksesta ja työmaiden johdosta. Työnsuunnittelijat palkataan töihin työvoimahallinnon myöntämillä työllistämismäärärahoilla. Lapin ympäristökeskuksessa toimivan työnsuunnittelijan tehtävänä on YTY-töiden seuranta ja kehittäminen sekä töiden hallinnointiin liittyvissä tehtävissä toimiminen. Kuntiin palkatut työnsuunnittelijat vastaavat oman kuntansa YTY-toiminnasta. Kunnissa olevilla työnsuunnittelijoilla on suuri vastuu oman kuntansa YTY-töistä. Työnsuunnittelijoiden tehtäviin kuuluvat työkohteiden esivalmistelu yhdessä sidosryhmien kanssa, rahoituksen järjestely, lupaasiat, uusien kohteiden ideointi sekä vastuu töiden toteuttamisesta. Eniten työllistävissä kunnissa työnsuunnittelijoilla on apunaan työnjohtaja sekä toimistotyöntekijä. Organisaatio on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi ja samalta pohjalta on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. Utsjoki Inari Enontekiö Itä-Lapin suunnittelualue Muonio Kittilä Sodankylä Savukoski Kolari Pello Ylitornio Roi mlk Rovaniemi Pelkosenniemi Kemijärvi Salla Länsi-Lapin suunnittelualue Tornio Tervola Simo Kemi Keminmaa Ranua Posio Kuva 2. Lapin läänin suunnittelualueet kunnittain. Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 7

8 Työvoima ja työllisyysvaikutus 3 Vuonna 2003 YTY-töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa läänin kunnissa. YTY-töiden työllisyysvaikutus pieneni noin 1 %:n edelliseen vuoteen verrattuna ollen 155 henkilötyövuotta (kuvio 1). Töihin oli palkattuna 416 eri henkilöä. Toiminta painottui töiden luonteesta johtuen kesäaikaan, mutta työvoimatoimistojen lisämäärärahojen avulla toimintaa jatkettiin aina joulukuulle saakka. Enimmillään töihin palkattuna oli 298 henkilöä (kuvio 3). Suurin työllisyysvaikutus saavutettiin Sallan kunnassa. (kuvio 2). Työllistetyt työntekijät olivat työvoimatoimistojen palkkaperusteisella työllistämistuella palkattuja, pääasiassa rakennus- ja metsäalan pitkäaikaistyöttömiä. Työsopimukset olivat yleensä 85 %:sella työajalla. Keskimääräinen työsuhteen pituus oli 5 kuukautta. Työnsuunnittelijat työllistettiin 100 %:sella työajalla ja heille pyrittiin järjestämään pitempiaikainen työsopimus. Työnsuunnittelija voi olla palkattuna palkkaperusteisella työllistämistuella yhtäjaksoisesti enintään kaksi vuotta. Työntekijät pyrittiin hankkimaan mahdollisimman läheltä työkohdetta. Tällä saatiin pienennettyä oheiskuluja ja parannettua työntekijöiden motivaatiota. Jokaiseen työporukkaan pyrittiin saamaan eri alojen ammattiosaamista. Kokeneemmat työntekijät ohjasivat ryhmän nuorempia jäseniä. Samalla voitiin lisätä vähän työkokemuksen omaavien henkilöiden ammattitaitoa. Henkilötyövuotta Kuvio 1. YTY-töiden työllisyysvaikutus henkilötyövuosina Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

9 Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemen mlk Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio 0 0 2,3 4,0 4,2 3,2 3,7 4,5 4,3 4,2 4,9 5,8 4,3 5,6 5,3 6,1 5,8 5,2 4,3 5,8 6,7 5,8 6,4 6,7 6,1 5,6 7,8 7,3 8,9 9,8 6,8 6,8 7,7 8,8 9,8 9,6 11,4 10,7 11,9 11,8 12, Henkilötyövuotta 13,3 13,5 23,8 v v Kuvio 2. YTY-työllistetyt kunnittain vuosina 2002 ja Henkilöä Kuukausi 53 Kuvio 3. YTY-työllistetyt kuukausittain vuonna Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 9

10 Kustannukset 4 YTY-töiden kokonaiskustannukset vuonna 2003 Lapissa olivat yhteensä 4,2 miljoonaa euroa. Ne koostuivat seuraavasti (liite 1): - Palkkauskulut 3,05 milj. euroa - Oheiskulut Työntekijöihin kohdistuvat kulut 0,53 milj. euroa Materiaali- ja konekulut 0,54 milj. euroa Hallinnointikulut 0,11 milj. euroa 4.1 Palkkauskulut YTY-töiden palkkauskulut katettiin pääasiassa työvoimahallinnon myöntämistä, palkkaperusteisista työllistämismäärärahoista. Kunnissa, joissa työvoimatoimistot eivät pystyneet työnsuunnittelijan kokoaikaiseen palkkaamiseen, maksoi kunta loput 15 % työnsuunnittelijoiden palkasta. Tämän avulla työnsuunnittelijoille saatiin järjestettyä 100 %:nen työaika. Milj.euroa 5 4,5 4,56 4,41 4 4,04 4,01 3,5 3 3,54 3,10 3,02 3,05 2,5 2 2,03 1,5 1 0, Kuvio 4. YTY-töiden palkkauskulut vuosina Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

11 4.2 Oheiskulut Oheiskulut muodostuvat työntekijöihin kohdistuvista kuluista (mm. työkalu- ja matkakorvaukset sekä turvavarusteet), materiaali- ja konekuluista sekä Lapin ympäristökeskukselle maksettavista, YTY-töiden hallinnointiin menevistä kuluista. Työvoimahallinto osallistui oheiskuluihin yhteensä 0,46 miljoonan euron osuudella. Työvoimahallinnon maksamat oheiskulut muodostuivat pääasiassa työntekijöihin kohdistuvista kuluista. Kunnat osallistuivat oheiskuluihin yhteensä 0,44 miljoonan euron osuudella. Kuntien osuus muodostui työntekijöihin kohdistuvista kuluista, materiaali- ja konekuluista sekä YTY-töiden hallinnointiin menevistä kuluista. Samaan aikaan kuntien laskennallinen kunnallisverotulo YTY-töistä oli yhteensä 0,47 milj. euroa. Muut yhteistyötahot osallistuivat oheiskuluihin 0,29 miljoonan euron osuudella. Osuus muodostui pääasiassa materiaali- ja konekuluista. YTY-töissä mukana olleita muita yhteistyötahoja olivat mm. seurakunnat, urheiluseurat, kylätoimikunnat ja Tiehallinto. Ympäristöministeriön määrärahoja YTY-töihin käytettiin yhteensä euroa, josta euroa kohdistui YTY-töiden hallinnointikuluihin. 4.3 Työllistämisvuoden kustannukset Työllistämisvuoden palkkakustannukset vuonna 2003 olivat keskimäärin euroa sosiaalimaksuineen. Osa sopimuksista oli kokoaikaisia ja osa 85-prosenttisia. Oheiskuluja muodostui keskimäärin euroa työvuotta kohden, josta työntekijöihin kohdistuvia oli euroa sekä materiaali- ja konekuluja euroa. Oheiskuluissa ei ole huomioitu YTY-töiden hallinnointikuluja (liite 1). Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 11

12 Vuoden 2003 YTY-työt 5 Vuonna 2003 tehtiin jo tuttuun tapaan eniten ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyviä töitä. Työajasta vajaa puolet oli virkistyskäyttöä palvelevia töitä. Toiseksi eniten tehtiin kulttuuriympäristön hoitoon liittyviä toimenpiteitä. Näiden tarkoituksena on parantaa ja tuoda esille arvokkaita kylämaisemia, lisätä alueiden matkailullista arvoa sekä osaltaan parantaa tieturvallisuutta. Lapin ympäristökeskuksen seurantamallissa työt on jaoteltu kuuteen eri työlajiin, jotka ovat: - vesistöjen hoito - kulttuuriympäristön hoito - ulkoilu ja virkistyskäyttö - jätehuolto - luonnonsuojelu - suunnittelu ja työnjohto. Kaikilla työlajeilla on omat tarkenteet, joiden suoritteita voidaan seurata (liite 2). Toteutettavat työkohteet valittiin yhteistyössä kuntien, työvoimatoimistojen, kylätoimikuntien ym. sidosryhmien kanssa. Valinnan pääkriteereinä ovat aina olleet töiden yleishyödyllisyys ja toteuttamismahdollisuudet henkilötyönä. Muiden osapuolien sitoutuminen hankkeen kustannuksiin on myöskin tärkeää hankkeiden toteuttamiseksi. Yhteenveto kaikista työlajeista ja niiden suoritteista on esitetty liitteessä 3. Kulttuuriympäristön hoito 30 % Vesistöjen hoito 6% Työnjohto ja suunnittelu 16 % Luonnonsuojelu 2% Jätehuolto 0,4 % Ulkoilu ja virkistyskäyttö 46 % Kuvio 5. Vuoden 2003 YTY-työt käytetyn työajan mukaan. 12 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

13 5.1 Vesistöjen hoito Vuonna 2003 eniten työaikaa käytettiin vesistöjen hoidon osalta rantojen raivauksiin. Rantoja raivattiin kaikkiaan 61 hehtaarin alalta. Suurin yksittäinen työkohde oli Kemijärven rantojen vuotuinen kantosavotta, jossa rannat puhdistettiin kannoista ja rannoille ajautuneista tukeista. Seuraavaksi eniten työaikaa käytettiin vesikasvustojen niittoon. Vesikasvustoa niitettiin kaikkiaan 134 hehtaarin alalta. Vesistöjen hoitotöillä on tarkoitus mm. parantaa kalaston elinolosuhteita ja vesistöjen virkistyskäyttöä sekä estää järvien rehevöitymistä. Vesistöjen hoitoon käytettiin työaikaa yhteensä 8 henkilötyövuotta. Vuoden 2003 vesistöjen hoitotyöt: Kohteita Työmäärä Kalan istutukset kpl Kalastuksen valvonta 1 Koekalastus 3 Pyydysten valmistus 1 14 kpl Rantojen raivaus 8 61,2 ha Ravintoketjun kunnostus kg Vesikasvuston niitto ha Muut toimenpiteet 4 Kuva 3. Sodankylän Kelujärvellä niitettiin vesikasvustoa 13 hehtaarin alalta. (kuva: Topi Oikarinen) Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 13

14 5.2 Kulttuuriympäristön hoito Kulttuuriympäristön hoidossa käytettiin eniten työaikaa maisemanhoitoraivauksiin. Maisemanhoidollisia raivaustoimenpiteitä suoritettiin kaikkiaan noin 289 hehtaarin alalta. Toiseksi eniten työaikaa käytettiin vanhojen rakennusten kunnostamiseen. Vanhojen rakennusten kunnostamisessa pääperiaatteena on, että rakennuksen omistaja kustantaa tarvittavat materiaalit. Muoniossa jatkettiin ympäristöministeriön varoilla, kesällä 2002 aloitettua Rukomasaaren tulvaniityn raivausta. Vaikka Utsjoella ei varsinaisesti tehty YTY-töitä, tehtiin siellä kuitenkin perinnebiotooppien hoitoa Inarin YTY-työntekijöiden toimesta. Kulttuuriympäristön hoitotöihin käytettiin vuonna 2003 työaikaa kaikkiaan 42,4 henkilötyövuotta. Vuoden 2003 kulttuuriympäristön hoitotyöt: Kohteita Työmäärä Maisemaa rumentavien rakennusten purku 6 6 kpl Maisemanhoitoraivaus ,6 ha Polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus m³ Perinnebiotooppien hoito 6 15,0 ha Vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus kpl Maitolaiturit (rakentaminen / kunnostus) 3 5 kpl Muut toimenpiteet 19 Kuvat 4 ja 5. Posiolla, Tolvan kylässä kunnostettiin vanha hirsirakennus. (kuvat: Mika Lahtela) 14 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

15 5.3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö Ulkoilu ja virkistyskäyttöön liittyvät työt työllistivät eniten vuonna Kyseisiin töihin käytettiin työaikaa yhteensä 63,6 henkilötyövuotta. Monet työkohteista olivat ulkoilu- ja retkeilyreitteihin liittyviä töitä. Laavuja ja kotia rakennettiin 32 kpl ja kunnostettiin 13 kpl. Luontopolkuja rakennettiin 20,8 km ja kunnostettiin 2 km. Ulkoilu- ja retkeilyreittejä rakennettiin 594,2 km ja kunnostettiin 99,2 km. Pitkospuita rakennettiin 5,3 km ja kunnostettiin 5,2 km. Vuoden 2003 ulkoilu ja virkistyskäytön työt: Kohteita Työmäärä Laavut, kodat (rakentaminen/kunnostus) kpl Laiturit, telarannat, veneenlaskuluiskat 6 6 kpl Lintutornit 6 6 kpl Luontopolut (rakentaminen/kunnostus) 5 22,8 km Nuotiopaikat 2 2 kpl Opastustaulut kpl Opasteviitat/reittimerkit kpl Postilaatikkokatokset kpl Uimarantojen kunnostus 3 3 kpl Ulkoilu- ja retkeilyreitit (rakentaminen/kunnostus) ,4 km Puuvajat, wc:t ym. rakenteet kpl Pitkospuut (rakentaminen/kunnostus) 17 10,5 km Pysäköintipaikat 3 3 kpl Sillat kpl Näköalatornit/-terassit 3 3 kpl Linja-autopysäkit (rakentaminen/kunnostus) kpl Aidat m Ampumaratojen kunnostus 6 6 kpl Muut toimenpiteet 54 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 15

16 Kuvat 6 ja 7. Ranuan Luiminkajärvellä valmistettiin seurakunnan käyttöön mm. suurkota ja leirikirkko (kuvat: Ahti Oinas) 5.4 Jätehuolto Jätehuoltoon liittyviä töitä tehtiin yhteensä 0,6 henkilötyövuoden verran. Työt olivat pääasiassa jätteenkeräyspaikkojen rakentamista ja kunnostamista sekä romuautojen ja muun metalliromun keräystä. Vuoden 2003 jätehuollon työt: Kohteita Työmäärä Jätteenkeräyspaikat (rakentaminen/kunnostus) 5 5 kpl Romuautojen keräys tn Muut toimenpiteet 3 16 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

17 Kuva 8. Ranualla kerättiin romuautoja yhteensä 80 tonnia. (kuva: Ahti Oinas) 5.5 Luonnonsuojelu Luonnonsuojeluun liittyviin töihin käytettiin työajasta 2,3 henkilötyövuotta; rakennettiin pesimäpaikkoja ja pienpetopyydyksiä, suoritettiin luontovalvontaa sekä riistanhoidollisia toimenpiteitä. Vuoden 2003 luonnonsuojelun työt: Kohteita Työmäärä Pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen kpl Pienpetopyydykset kpl Luontovalvonta 3 Muut toimenpiteet 2 Kuva 9. Pelkosenniemellä suoritettiin luontovalvontaa yhteistyössä Savukosken luontovalvojan kanssa. (kuva: Ahti Pyhäjärvi) Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 17

18 Yhteenveto vuosien YTY-töistä 6 Vuonna 1994 aloitettujen YTY-töiden kymmenvuotisen historian aikana Lapissa on saatu paljon näkyvää tulosta aikaan. Viiden viimeisen vuoden aikana työllistettyjen määrä vuosittain on ollut keskimäärin 505 henkilöä ja henkilötyövuosia on kertynyt keskimäärin 192 vuodessa (liite 4). Lapin ympäristökeskus on viime vuosina ollut merkittävä työllistäjä läänissä. YTY-töiden historian vilkkain vuosi oli 1997, jolloin töitä tehtiin 263 henkilötyövuoden edestä. Suurin muutos YTY-töissä tapahtui vuodesta 2000 vuoteen 2001, jolloin töiden volyymi pieneni noin 30 %. Vuodesta 2001 vuoteen 2002 työllistäminen pienentyi noin 4 % ja vuodesta 2002 vuoteen 2003 se pienentyi vain noin 1 %. Työkohteet ovat sijoittuneet eri puolille Lapin lääniä painottuen voimakkaimmin työttömyyden vaivaamille alueille. Työvoimatoimistoilta saatavien työllistämismäärärahojen vaihtelu vaikuttaa olennaisesti YTY-töihin. Viime vuosina tärkeimmiksi työlajeiksi ovat nousseet ulkoiluun ja virkistyskäyttöön liittyvät työt. Toiseksi tärkeimpänä ovat olleet kulttuuriympäristön hoitoon liittyvät työt. YTY-töillä on parannettu ympäristön viihtyisyyttä sekä lisätty paikallisten ihmisten omatoimisuutta ympäristönhoitotöissä. Töillä on lisäksi merkittävä sosiaalinen vaikutus. Toteutetut työt vaikuttavat positiivisesti alueiden ympäristöön ja imagoon ja täten lisäävät alueiden matkailullista vetovoimaa. Tämä osaltaan parantaa alueiden matkailuelinkeinojen toimintamahdollisuuksia. YTY-töiden avulla on myös lisätty Ympäristöhallinnon tunnettavuutta. Toimintamalli on hioutunut toimivaksi kokonaisuudeksi ja samalta pohjalta on hyvä jatkaa tulevaisuudessakin. 18 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

19 YTY-työt numeroina vuosina : Työntekijöitä henkilöä Työllisyysvaikutus htv Työkohteita 22 kunnassa Palkkauskulut 31,77 milj. euroa Oheiskulut 9,37 milj. euroa Kokonaiskustannukset 41,1 milj. euroa Vuosina on saatu aikaan mm. seuraavaa: Raivattu apajapaikkoja 250 ha Tehty ravintoketjukunnostusta (roskakalan pyynti) 324 tn Niitetty vesikasvustoa ha Purettu maisemaa rumentavia rakennuksia 313 kpl Tehty maisemanhoitoraivauksia ha Kunnostettu vanhoja rakennuksia kpl Rakennettu ja kunnostettu laavuja ja kotia 491 kpl Rakennettu laitureita, telarantoja ja veneenlaskuluiskia 120 kpl Rakennettu lintutorneja 38 kpl Rakennettu ja kunnostettu luontopolkuja 35 kpl Rakennettu nuotiopaikkoja 127 kpl Rakennettu ja kunnostettu pitkospuita 77,5 km Rakennettu ja kunnostettu ulkoilu- ja retkeilyreittejä km Rakennettu puuvajoja, käymälöitä ym. rakenteita 609 kpl Rakennettu ja kunnostettu jätteenkeräyspaikkoja 219 kpl Kerätty romuautoja tn Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 19

20 ESR-projektit 7 ESR-projektit ovat Euroopan sosiaalirahaston tukemia hankkeita, joiden tavoitteena on mm. edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia työelämässä sekä ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä. Näihin tavoitteisiin pyritään eri projektien kautta. Projekteissa pyritään parantamaan ihmisten työelämävalmiuksia mm. koulutuksen, työharjoittelun ja työllistämisen kautta. Projekteja rahoittavat Euroopan sosiaalirahaston lisäksi valtio, kunnat sekä yksityiset yritykset. Lapin ympäristökeskus oli vuonna 2003 mukana Työvoimavarat tehokäyttöön, Tie tekijästä tuottajaksi sekä Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projekteissa, jotka kaikki ovat osittain ESR-rahoitteisia projekteja. 7.1 Työvoimavarat tehokäyttöön -projekti Työvoimavarat tehokäyttöön -projektia (TT-projekti) hallinnoi Lapin TE-keskus. Projektin keskeisenä tavoitteena on hakea uusia ratkaisuja ja yhteistyöhön perustuvia toimintamalleja työllistymisen edistämiseksi ja rakennetyöttömyyden purkamiseksi. Projektin tavoitteena on rakentaa asiakkaille työelämäläheisiä kokemuksia, joissa on yhdistetty koulutus ja työllistäminen. (Paldanius, 2004) Projektin toimenpiteitä, koulutusta ja työllistämistä kohdennetaan pääsääntöisesti niihin työnhakijoihin, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai koulutus on vanhentunut ja työttömyys on kestänyt 6 12 kuukautta. Tavoitteena on ehkäistä ennalta pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja työmarkkinoilta syrjäytymistä. Iältään projektin kohderyhmänä ovat pääasiassa vuotiaat. (Paldanius, 2004) Projekti toteutetaan yhteistyössä työvoimatoimistojen kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Lapin ympäristökeskus, Metsähallitus, Museovirasto, GTK, metsänhoitoyhdistykset ja kunnat sekä yritykset ja järjestöt. (Paldanius, 2004) Lapin ympäristökeskus oli vuonna 2003 mukana TT-projektin toiminnassa Savukosken, Posion, Pelkosenniemen, Kolarin sekä Sallan kunnissa. Lapin ympäristökeskuksen organisoimia, TT-projektin alaisuudessa toteutettuja töitä olivat: - purojen kunnostus Savukoskella - purojen inventointi Posiolla - Pyhätunturin matkailualueen ulkoilureittien suunnittelu ja inventointi Pelkosenniemellä - Laestadius-polun rakentaminen Kolarissa - Suoltijoen savottakämpän kunnostus Sallassa. 7.2 Tie tekijästä tuottajaksi -projekti Tie tekijästä tuottajaksi -projekti (TTT-projekti) keskittyy työllisyyttä edistäviin ja työttömyyttä ehkäiseviin toimenpiteisiin. Projektin toteuttajana on Lapin ympäristökeskus ja yhteistyötahoja ovat työvoimatoimisto, Lapin tiepiiri, kunnat ja oppilaitokset. Projektin tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien mahdollisuuksia integroitua työelämään sekä edistää pysyvämpiä työllisyysratkaisuja kehittämällä toimintamalli, missä tuetaan osuuskuntayrittäjyyttä, palvelurenkai- 20 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

21 den muodostumista ja kumppanuustoimintaa. Projektin tavoitteita ovat myös osuuskuntien tehtäväkuvan monipuolistaminen ja kumppanuustoiminnan kehittäminen matkailualalle. (Tapio, 2002) Projektin kohderyhminä ovat ympäristöalan koulutuksen saaneet työttömät henkilöt sekä muut ympäristönhoidosta kiinnostuneet työvoimatoimiston hakijat Projektin toiminta-alue käsittää Kemijärven, Pelkosenniemen, Rovaniemen maalaiskunnan sekä Sodankylän kunnat. Toiminta-alueen kunnissa on merkittävää matkailuyrittäjyyttä ja matkailulla on tärkeä rooli myös jatkossa. Lisäksi alueella on ympäristöalan koulutuksen saaneita työttömiä. (Tapio, 2002) Vuonna 2003 TTT-projektin töinä hoidettiin perinnemaisemia, raivattiin teiden varsia, kunnostettiin matkailuympäristöjä sekä tehtiin muita ympäristönhoidollisia toimenpiteitä. 7.3 Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projekti päättynyt Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projekti oli Sodankylän kunnan hallinnoima ja koordinoima projekti. Projektin päävastuu oli Lapin TEkeskuksen työvoimaosastolla. Projektin tavoitteena oli saada Sodankylän pitkäaikaistyöttömiä varsinkin niitä, jotka ovat jo syrjäytyneet ja syrjäytymisuhanalaisia aktivoitumaan passiivisesta toimettomuudesta mielekkääseen toimintaan kuntouttamalla heidät työelämään ensin kolmannelle sektorille ja sen jälkeen avoimille työmarkkinoille. (Laakso, 2001) Metsästä ja tuvasta työtä työttömille projektin kohderyhmiä olivat metsurit, rakennusmiehet ja perheenäidit, joiden ammattikoulutus oli vanhentunut/puutteellinen sekä työmarkkinatuelle pudonneet työnhakijat. Välillisiä kohderyhmiä olivat kolmannen sektorin työnantajat. Projektissa seurattiin yhdistyksien ja työnantajarinkien laadullista työllistämistä. Projektin toiminta-alueena oli Sodankylän kunta.(laakso, 2001) Lapin ympäristökeskus työllisti vuonna 2003 Metsästä ja tuvasta työtä työttömille -projektin työntekijöitä seuraaviin työkohteisiin: - puolikotien rakentaminen Seipäjärvelle ja Askaan - pysäköintialueen rakentaminen Torviseen - Luosto Classic- esiintymislavojen rakentaminen Luostolle. 7.4 Työllisyysvaikutukset ja kustannukset Lapin ympäristökeskus työllisti vuonna 2003 ESR-projektien kautta 64 eri henkilöä työllisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 22 henkilötyövuotta. Projektien kustannukset Lapin ympäristökeskuksen osalta olivat yhteensä euroa. Ne koostuivat seuraavasti: - Palkkauskulut euroa - Oheiskulut Työntekijöihin kohdistuvat kulut euroa Materiaali- ja konekulut euroa Hallinnointikulut euroa Projektien kulut rahoitettiin Euroopan sosiaalirahaston, valtion, kuntien sekä muiden julkisten ja yksityisten tahojen myöntämillä varoilla. Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 21

22 Lähteet Laakso Sirkka 2001: Työministeriön WWW-sivut, ESR-tietopalvelu / S00460 Metsästä ja tuvasta työtä työttömille, viitattu , < Paldanius Raimo 2004: Työvoimavarat tehokäyttöön- projektin vuosiraportti, Rovaniemi, Lapin TE-keskus. Tapio Riku 2002: Työministeriön WWW-sivut, ESR-tietopalvelu / S01028 Tie tekijästä tuottajaksi, viitattu , < 22 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

23 YTY-töiden kustannuksia Lapissa vuonna 2003 (euroa) LIITE 1 Kunta Työvoima Palkkakulut Oheiskulut Työn- Työllisyys- Palkka- Kaikki Kunnan Kunnan Työvoima- Muiden Oheiskulut Kaikki Vuositekijöitä vuosia kulut palkkauskulut saama maksamat toimiston maksamat yhteensä kulut kustannus/ yhteensä (ei sotua (sotumak- laskennall. oheis- maksamat oheiskulut yhteensä työntekijä ym.) suineen verotulo* kulut oheiskulut Enontekiö 34 11, Inari 16 4, Kemi 12 4, Kemijärvi 20 7, Keminmaa 11 4, Kittilä 24 10, Kolari 30 12, Muonio 10 3, Pelkosenniemi 15 7, Pello 42 8, Posio 13 6, Ranua 21 6, Rovaniemen mlk 21 6, Rovaniemi 10 4, Salla 29 13, Savukoski 28 11, Simo 13 5, Sodankylä 14 5, Tervola 15 5, Tornio 17 6, Utsjoki Ei toimintaa 2003 Ylitornio 19 6, LAP** 2 1, Yhteensä * Kuntien verotulo on laskettu kertomalla kuntaan maksettu palkkatulo kunnan veroäyrillä. ** Lapin ympäristökeskuksen työntekijät on työllistetty Rovaniemen kaupungin työvoimatoimiston kautta. Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 23

24 LIITE 2 YTY-seurannassa käytössä olevat työlajit ja tarkenteet Työlaji Työlaji Tarkenne Tarkenne Yksikkö nro nro 1 Vesistöjen hoito apajapaikkojen raivaus ha järvien syvyyskartoitus kpl kalan istutukset kpl kalastuksen valvonta koekalastus koskien kunnostus m kutusorakot kpl pyydysten valmistus kpl rantojen raivaus ha ravintoketjun kunnostus (roskakalan pyynti) kg vesikasvuston niitto ha muu vesistöjen hoidon työ - 2 Kulttuuriympäristön hoito maisemaa rumentavien rakennusten purku kpl maisemanhoitoraivaus ha polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus m³ perinnebiotooppien hoito ha putki- ja sähkölinjojen maisemointi m² soramonttujen maisemointi kpl vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus kpl maitolaitureiden rakentaminen kpl maitolaitureiden kunnostus kpl muu kulttuuriympäristön hoidon työ - 3 Ulkoilu ja virkistyskäyttö laavujen/kotien rakentaminen kpl laavujen/kotien kunnostus kpl laiturit, telarannat, veneenlaskuluiskat kpl lintutornien rakentaminen kpl lintutornien kunnostus kpl luontopolkujen rakentaminen km luontopolkujen kunnostus km matkailun aiheuttamat maisemavauriot nuotiopaikkojen rakentaminen kpl nuotiopaikkojen kunnostus kpl opastustaulut kpl opasteviitat / reittimerkit kpl postilaatikkokatokset kpl uimarantojen rakentaminen kpl uimarantojen kunnostus kpl ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen km ulkoilu- ja retkeilyreittien kunnostus km puuvajat, käymälät ym. rakenteet kpl pitkospuiden rakentaminen km pitkospuiden kunnostus km parkkipaikkojen rakentaminen kpl parkkipaikkojen kunnostus kpl siltojen rakentaminen kpl siltojen kunnostus kpl näköalatornit / -terassit kpl 24 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

25 Työlaji Työlaji Tarkenne Tarkenne Yksikkö nro nro linja-autopysäkkien rakentaminen kpl linja-autopysäkkien kunnostus kpl aitarakenteet m ampumaratojen kunnostus kpl muu ulkoilun ja virkistyskäytön työ - 4 Jätehuolto jätteen keräys kg jätteenkeräyspaikat kpl romuautojen keräys tn muu jätehuollon työ - 5 Luonnonsuojelu lintuvesien hoito ha pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen kpl riistanhoito ha uhanalaisten kasvien ja eläinten elinympäristön hoito ha pienpetopyydykset kpl muu luonnonsuojelun työ - 6 Suunnittelu ja työnjohto suunnittelu työnjohto - Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 25

26 LIITE 3 Vuonna 2003 tehdyt YTY-työt työlajeittain ja tarkenneittain Kohteita Työmäärä Vesistöjen hoito - kalan istutukset kpl - kalastuksen valvonta 1 - koekalastus 3 - pyydysten valmistus 1 14 kpl - rantojen raivaus 8 61,2 ha - ravintoketjun kunnostus (roskakalan pyynti) kg - vesikasvuston niitto ha - muu vesistöjen hoidon työ 4 Kulttuuriympäristön hoito - maisemaa rumentavien rakennusten purku 6 6 kpl - maisemanhoitoraivaus ,6 ha - polttopuiden sahaus / raivausjätteen haketus m³ - perinnebiotooppien hoito 6 15 ha - vanhojen rakennusten ja rakenteiden kunnostus kpl - maitolaitureiden rakentaminen 1 3 kpl - maitolaitureiden kunnostus 2 2 kpl - muu kulttuuriympäristön hoidon työ 19 Ulkoilu ja virkistyskäyttö - laavujen/kotien rakentaminen kpl - laavujen/kotien kunnostus 6 13 kpl - laiturit, telarannat ja veneenlaskuluiskat 6 6 kpl - lintutornien rakentaminen 6 6 kpl - luontopolkujen rakentaminen 4 20,8 km - luontopolkujen kunnostus 1 2 km - nuotiopaikat 2 2 kpl - opastustaulut kpl - opasteviitat / reittimerkit kpl - postilaatikkokatokset kpl - uimarantojen kunnostus 3 3 kpl - ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen ,2 km - ulkoilu- ja retkeilyreittien kunnostus 11 99,2 km - puuvajat wc:t ym. rakenteet kpl - pitkospuiden rakentaminen 10 5,3 km - pitkospuiden kunnostus 7 5,2 km - pysäköintipaikat 3 3 kpl - siltojen rakentaminen kpl - näköalatornit / -terassit 3 3 kpl - linja-autopysäkkien rakentaminen kpl - linja-autopysäkkien kunnostus kpl - aitarakenteet m - ampumaratojen kunnostus 6 6 kpl - muu ulkoilun ja virkistyskäytön työ 54 Jätehuolto - jätteenkeräyspaikat 5 5 kpl - romuautojen keräys tn - muu jätehuollon työ 3 Luonnonsuojelu - pesimä- ja ruokintapaikkojen rakentaminen kpl - pienpetopyydykset kpl - luontovalvonta 3 - muu luonnonsuojelun työ 2 26 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

27 Lappi YTY-töiden kustannuksia Lapissa vuosina (euroa) LIITE 4 Vuosi Työvoima Palkkakulut Oheiskulut Työn- Työllisyys- Palkkakulut Kaikki palkkaus- Kuntien saama Kuntien Muiden Oheiskulut Kaikki kulut tekijöitä vaikutus (ei sotua ym.) kulut (sotu- laskennallinen maksamat maksamat yhteensä yhteensä yhteensä vuosia maksuineen) verotulo* oheiskulut* oheiskulut Oheiskulutiedot puuttuvat Yhteensä * Kuntien verotulo on laskettu kertomalla kuntaan maksettu palkkatulo kunnan veroäyrillä. Eräiden kuntien oheiskulutiedot ovat puutteellisia. YTY- ja ESR-projektien työllisyysvaikutus aluekeskuksittain vuonna 2003 Henkilötyövuotta Uusimaa Lounais-Suomi Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Länsi-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 27

28 Kuvailulehti Julkaisija Lapin ympäristökeskus Julkaisuaika Huhtikuu 2004 Tekijä(t) Julkaisun nimi Kimmo Lohela YTY-työt Lapissa vuonna 2003 Raportti Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Vuosi 2003 oli kymmenes YTY-työvuosi Lapissa YTY-työt ovat ympäristönsuojelua ja-hoitoa edistäviä työllisyystöitä Toiminta perustuu ympäristöministeriön asettaman työryhmän mietintöön ( ) Töillä voidaan parantaa erityisesti syrjäseutujen työllisyystilannetta sekä ympäristönlaatua Töiden organisointi Lapin ympäristökeskuksessa on vakiintunut jo uomiinsa ja toimintamalli hyväksi havaittu Vuosina on YTY-töiden kokonaistyöllisyysvaikutus ollut yhteensä noin henkilötyövuotta ja kokonaiskulut noin 41 milj euroa Tänä aikana on ollut noin eri työsuhdetta ja toimintaa on ollut kaikissa läänin kunnissa ja lähes kaikissa kylissä Vuonna 2003 YTY-töillä työllistettiin yhteensä 416 henkilöä, kokonaistyöllisyysvaikutuksen ollessa yhteensä 155 henkilötyövuotta Toiminnan volyymi laski edelliseen vuoteen verrattuna noin 1 % Töitä tehtiin Utsjokea lukuun ottamatta kaikissa Lapin läänin kunnissa Töihin käytettiin rahaa yhteensä 4,2 milj euroa, josta palkkakuluihin 3,05 milj euroa ja muihin oheiskuluihin 1,19 milj euroa Tärkeimpiä työkohteita olivat luonnon virkistyskäyttöön liittyvät työt Tämä raportti perustuu kunnittain työnsuunnittelijoilta kerättyyn aineistoon sekä Lapin ympäristökeskuksen palkanlaskennasta saatuihin tietoihin Raportissa esitetään yhteenveto vuonna 2003 Lapissa suoritetuista töistä Asiasanat ympäristö, ympäristönhoito, työllisyys, Lappi Julkaisusarjan nimi ja numero Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun myynti/ jakaja Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika ISSN ISBN Sivuja Kieli 29 Suomi Luottamuksellisuus Hinta Julkinen - Lapin ympäristökeskus puhelin ( , fax (016) PL, 8060, Rovaniemi Lapin ympäristökeskus Lapin yliopistopaino, Lapin ympäristökeskuksen moniste 55

29 Sisdoallosiidu Almmustahtti Lappi birasguovddáš Dahkki(t) Kimmo Lohela Prentosa namma YTY-barggut Lappis jagis 2003 Raporta Almmustahttináigi (YTY-työt Lapissa vuonna 2003 Raportti) Prentosa oasit / eará seammá pro³eavtta prentosat oahkkáigeassu Jahki 2003 lei 10 YTY-bargojahki Lappis YTY-barggut leat birasgáhttema ja -dikšuma ovddideaddji barggolašvuo abarggut Doaibman vuo uduvvá birasministeriija ásahan bargojoavkku smiehttamuššii ( ) Bargguin sáhttá buoridit erenomá it boaittobeale guovlluid barggolašvuo a sihke biraskvalitehta Bargguid organiseren Lappi birasguovddá is lea stá ásmuvvan jo vuohkasin ja doaibmanmálle buorrin gávnnahuvvon Jagiin leamaš YTY-bargguid oppalaš barggolašvuo aváikkuhus oktiibuot sullii bargibargojagi ja ollesgolut sullii 41 milj eur Dán áigge leamaš sullii sierra bargogaskavuo a ja doaibman leamaš buot leana gielddain ja measta buot giliin Jagis 2003 YTY-bargguid olis bargu addui oktiibuot 408 olbmui, oppalaš barggolašvuo aváikkuhus leamašan oktiibuot 155 bargibargojagi Doaimma volyma njiejai ovddit jagi ektui sullii 1 % Barggut bargojedje Ohcejoga logakeahttá buot Lappi leana gielddain Bargguide geavahuvvui ruhta oktiibuot 4,2 milj eur, mas bálkágoluide 3,05 milj eur ja eará lassigoluide 1,19 milj eur Dehaleamos barggut ledje luonddu lustageavahussii gullevaš barggut Guovddá³á³³it Dát raporta vuo uduvvá gielddaid mielde bargoplánejeaddjiin oggon materiálai sihke birasguovddá a bálkárehkenastimis o ojuvvon die uide Raporttas ovdanbukto oahkkáigeassu jagis 2003 Lappis bargon bargguin biras, birrasadikšun, barggolašvuohta, Lappi Prentosa namma ja nummir Lappi birasguovddá a má¹ggus 55 Prentosa temá Pro³eaktabarggu namma ja nummir Ruhtadeaddji/ doaibmaaddi Pro³eaktajovkui gulleva³ organisa³uvnnat Prentosa vuovdin / juohkki Prentosa goasttedeaddji Prentenbáiki ja áigi ISSN ISBN Siidut Giella 29 Suomagiella Luhtola³vuohta Haddi Almmolaš Lappi birasguovddáš, PL 8060, ROAVVENJÁRGA telefon (016) , fáksa (016) Lappi birasguovddáš Lappi universitehtaprentehat, Roavvenjárga 2004 Lapin ympäristökeskuksen moniste 55 29