SUOMEN PALLOLIITON UUDENMAAN PIIRI RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016

Transkriptio

1 SUOMEN PALLOLIITON UUDENMAAN PIIRI RY TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 Esitetään hyväksyttäväksi syyskokouksessa

2 CITIUS, ALTIUS, FORTIUS - NOPEAMMIN, KORKEAMMALLE, VOIMAKKAAMMIN Olympialaisista tuttu lause on omiaan kuvaamaan piirimme tavoitteita alkaneella kaudella. Toimintaa pyritään tehostamaan, seuroja ja niiden jäseniä tukemaan entistäkin paremmin ja kaiken lisäksi tekemään kaikki tämä kustannustehokkaasti. Piirin pelaajakehitys piirijoukkuekatselmointeineen viedään alueille lähelle seuroja, paikkaan jossa kehitys käytännössä tapahtuu. Myös seurojen valmentajat osallistutetaan toimintaan. Seurakehitys edistää laatuseura-hanketta ja opettaa seuroja nykyaikaisen viestinnän saloihin. Kilpailutoiminto on ottanut miltei mahdottomalta tuntuvan haasteen: kilpailusääntöjen yksinkertaistamisen. Näyttää myös siltä, että toimintaan vuosikausia haasteita aiheuttaneet tietojärjestelmien toimintahäiriöt alkavat olemaan pääosin historiaa. Edellä mainitut ovat vain satunnaisesti poimittuja esimerkkejä kokonaisuudesta. Kehitystä tapahtuu kaikissa piirin toiminnoissa. Piiri tulee ensi vuonna tekemään taloudessaan tappiollisen tuloksen. Kyseessä ei kuitenkaan ole talouskriisin alku, vaan pitkäjänteisen ja menestyksekkään taloussuunnittelun seuraus. Tarkoituksena on hallitusti hiukan pienentää edellisvuosina kasvanutta pääomaa. Piirin tehtävänä ei ole tuottaa rahallista voittoa. Yhteiset voitot joka päivä riittää mainiosti tavoitteeksi. Koko suomalainen jalkapallojärjestelmä on muutoksen pyörteissä. Liitto on aloittanut oman kehitysohjelmansa, jolla haetaan parempaa alueellista yhteistyötä koko Suomessa. Piirillämme on yhteistyöstä jo pitkä kokemus useilta osa-alueilta eteläisen naapurimme Helsingin kanssa. Liiton ohjelman visio on vielä pääosin valmisteilla, eikä sen laajuutta tai tarkempia tavoitteita ole vielä kerrottu. Piirin ja liiton tehtävinä on tarjota tukea ja palveluita. Mahdollisen muutoksen jälkeen vielä entistäkin paremmin. On tärkeätä koko jalkapalloperheessä varmistaa, että suunniteltu kehitys palvelee ensisijaisesti seuroja. Seuroja, jotka Suomen jalkapalloa pääosin pyörittävät. Uusimaa haluaa luonnollisesti Suomen ylivoimaisesti suurimpana piirinä olla tiiviisti mukana liiton kehitystyössä ja vaikuttaa osaltaan lopputuloksen parhaaseen mahdolliseen onnistumiseen. Piirimme ja sen seurat menevät vauhdilla eteenpäin, mutta kaikilla asiat eivät ole yhtä hyvin. Maailmanpoliittinen tilanne on tuonut maahamme alati kasvavan joukon ihmisiä joilta on riistetty lähes kaikki. Tärkeä kysymys on se, kuinka parhaiten pystymme integroimaan uudet kansalaisemme yhteiskuntaamme. Jalkapallo voi olla yksi osa ratkaisua. Se on globaali ilmiö, joka yhdistää kielet ja kulttuurit. Tekonurmemme palvelevat vuoden ympäri luoden talvellakin vihreän keitaan hyisen lumen keskelle. Iltaisin ja viikonloppuisin toiminta on vilkasta, mutta nämä areenamme ammottavat pääosin tyhjillään päiväsaikaan. Kuningaslajin ujuttaminen kotouttamisohjelmaan päiväajalle ei luulisi olevan mahdoton tehtävä viranomaisille. Pelipaikan ja muutaman pallon tarjoaminen

3 maahanmuuttajille ei ole keneltäkään pois, mutta saattaa tarjota heille tuttuja elementtejä vieraaseen uuteen kotimaahan. Tekemällä hyvää voi samalla myös rahoittaa seurojen toimintaa erilaisten valtion tukirahojen muodossa. Samaisella päiväaikaan toteutettavalla konseptilla voidaan tarjota ratkaisua myös toiseen nykypäivän haasteeseen: nuorten liikkumattomuuteen. Nuorison yleiskunto ja liikunnallisuus on laskenut dramaattisesti erinäisten tutkimusten mukaan. Erään seuran merkkipäiväjuhlagaalassa paikallinen liikunnanopettaja esitti huolensa Cooper-testin tulosten huonontumisesta vuosien varrella. Hänen mukaansa tulokset jäävät nykyoppilailla pääosin alle 2000 metrin. Testihän on tosin vain yksi mittari yleiskunnon suunnannäyttäjänä, mutta alentuva trendi aiheuttaa syytä huoleen. Koulujen liikunnanopetusta on vähennetty ja ylimääräiset iltapäivän liikuntakerhot on osin lopetettu. Säästämällä koululaisten urheilussa yhteiskuntamme virittää aikapommia tuleville vuosikymmenille. Nykyisen nuorison saavuttaessa keski- ja eläkeiän on edessä kallis ja mittava kuntoutus, mikäli asiaan ei saada muutosta välittömästi. Rahaa ei valtiolta tai kunnilta ole liiemmin luvassa, mutta olisi tärkeää pohtia, riittäisikö seuroilta ja vapaaehtoisilta mahdollisuuksia tukea eri tavoin lasten ja nuorten iltapäivätoimintaa. Samalla annamme yhä useammalle mahdollisuuden tutustua maailman parhaaseen lajiin. Nuorisomme ja uudet kansalaisemme tarvitsevat apuamme. Osa seuroistamme olosuhteineen on tehtävään jo ryhtynyt. Miten saisimme loputkin mukaan? Mikko Bergman Varapuheenjohtaja SPL Uusimaa 1. TAUSTAA VUODELLE 2016 Vuosi 2016 on Uudenmaan piirin 46. toimintavuosi. Suomen taloudellinen tilanne ei osoita merkittäviä piristymisen merkkejä vuodelle Kotimaisen kysynnän odotetaan laskevan ja kotitalouksilla olevan aikaisempaa vähemmän varoja käytettävissä. Suomen taloudellisesta tilanteesta huolimatta ovat piirin toimintaedellytykset säilyneet ja säilynevät edelleen hyvinä. Vuodelle 2016 ei ole odotettavissa suuria muutoksia toimintaympäristössä. Keväällä 2016 järjestettävässä Suomen Palloliiton liittokokouksessa vahvistetaan seuraavan liittokokouskauden toimintastrategia, jonka mukaisesti muokataan myös tarvittaessa piirien toimintaa. Yhteiskunnan muutos vaikuttaa jalkapallon kaikkien eri toimijoiden toimintaolosuhteisiin, joten niiden seuraaminen ja proaktiivisuus on yhä tärkeämpää. Uudenmaan piirin taloudellinen tilanne jatkuu vakaana ja maksuvalmius pysyy hyvänä koko vuoden huolimatta budjetoidusta miinusmerkkisestä tuloksesta. Toimintojen suurimmat haasteet ovat erotuomariasettelu-uudistuksen saattaminen loppuun, seurojen laatujärjestelmän edelleen jalkautus ja uuden viestintästrategian mukaisen toiminnan aloittaminen. Pelaajakehitystoiminnassa jatketaan pääosin entisellä linjalla. Harrastajamäärän odotetaan jatkavan kasvua kaudella 2015 ja jää nähtäväksi, jatkuuko sama trendi vuonna Budjetissa kasvun on arvioitu maltillisesti olevan 3-5 %.

4 Palloliitto ja piirit ovat yhdessä sopineet piiritoiminnan mittareista, joita alettiin seurata koko maan tasolla vuodesta 2013 lähtien. 2. TOIMINTAMALLI 2.1. TOIMINTA-ALUE JA SIDOSRYHMÄT Uusia kuntaliitoksia piirin toiminta-alueella vuoden 2016 alussa ovat: Lahti ja Nastola sekä Hämeenkoski (Tampereen piiri) ja Hollola. Kuntaliitosten jälkeen alueellamme on 30 kuntaa: Asikkala, Askola, Espoo, Hanko, Hausjärvi, Hollola, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Kärkölä, Lahti, Lohja, Myrskylä, Mäntsälä, Nurmijärvi, Orimattila, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Riihimäki, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa, Vihti PIIRIKOKOUKSET JA HALLITUS Piirikokoukset ja hallituksen kokoukset pidetään sääntöjen määräämässä järjestyksessä VALIOKUNNAT 2016 jatkavat vuoden 2015 alussa valitut valiokunnat ja työryhmät kaksivuotisen kautensa toiselle toimintakaudelle. Uusina luottamushenkilöeliminä vanhojen rinnalla ovat 2015 perustetut alueelliset pelaaja- ja seurakehitys valiokunnat yhdessä Helsingin piirin kanssa aikana perustettaneen alueellinen kilpailuvaliokunta. 3. PIIRIN TALOUS, HENKILÖSTÖ JA ORGANISAATIO Uudenmaan piirin talous on vakaalla pohjalla. Vuoden 2015 tulosennuste on Piirihallitus esittää vuoden 2016 budjetoiduksi tulokseksi Piirihallitus esittää, että piirin jäsenmaksu pysyy ennallaan (200 ). Kilpailu- ja erotuomarimaksuja korotetaan kaudelle kuluttajahintaindeksin muutoksen verran (8/2014-8/2015). Piirin henkilöstön määrä on vuoden 2016 alussa 12 päätoimista Uudenmaan piirin organisaatio noudattaa toiminnallista linjaa. Piirillä on kolme päätulosaluetta: Pelitoiminta, pelaajakehitys ja seurakehitys. Tukitoimintoina ovat jäsenpalvelu ja viestintä. Piirin toimintamallina on eri osien luonteva yhteistyö, joka mahdollistaa innovatiivisen ja kehittyvän työympäristön suomalaisen jalkapallon parhaaksi.

5 Luottamushenkilö- ja toimisto-organisaatiot PIIRIKOKOUS PIIRIHALLITUS Työvaliokunta Kurinpitovaliokunta KILPAILUVALIO- KUNTA Erotuomari- ja pelinohjaajatyöryhmä Harrastetyöryhmä SEURAKEHITYS- VALIOKUNTA (Grassroots-työryhmä) Alueellinen seurakehitysvaliokunta PELAAJAKEHITYS- VALIOKUNTA Valmennuskoulutustyöryhmä Alueellinen pelaajakehitysvaliokunta Operatiivinen toiminta Johto, jäsenpalvelu ja viestintä: Piirijohtaja Matti Räisänen, jäsenpalvelupäällikkö Eija Kakko, jäsenpalvelusihteeri Niina Oksman PELITOIMINTA Kilpailupäällikkö Hannu Kylmäniemi Sarjavastaava Tommi Lingman SEURAKEHITYS Kehityspäällikkö Taneli Haara PELAAJAKEHITYS Valmennuspäällikkö Jarmo Matikainen Valmennuskoulutuspäällikkö Mikko Eskelinen Erotuomariasiantuntija Mika Peltola Harrastemanageri Ulla Kaasinen Nuorisovastaava Toni Räisänen Kilpailusihteeri Teemu Laitila

6 4. VARSINAINEN TOIMINTA 2016 Strategian mukaiset päätavoitteet ovat: Lisenssipelaajien määrän kasvu 5 % vuodessa Uudenmaan piiri on kaikilla mittareilla TOP1 Päätulosalueiden tuloskortit ovat vuositason suunnittelun työkalu, päätavoitteiden toteutumista mitataan pidemmällä aikavälillä. Päätulosalueiden tuloskortit ovat liitteet 1-3. Jäsenpalvelun, viestinnän ja hallinnon tuloskortti on liite 4. Talousarvio on liitteenä Suomen Palloliiton Uudenmaan piiri ry Piirihallitus 5. LIITTEET Liite 1: Tuloskortti: Pelaajakehitys ja valmennuskoulutus Liite 2: Tuloskortti: Seurakehitys Liite 3: Tuloskortti: Pelitoiminta Liite 4: Tuloskortti: Jäsenpalvelu, hallinto ja viestintä Liite 5: Talousarvio 2016