KONNEVEDEN KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 9/2014 Sivu 131 () Kunnanhallitus

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA 9/2014 Sivu 131 () Kunnanhallitus KOKOUSAIKA Maanantai kello KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Konneveden kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone JÄSENET VARAJÄSENET Mehto Antti, pj. x Varis Antti - Laaksonen Vappu, 1. vpj. x Hänninen Seija - Poikolainen Virpi, 2. vpj. x Jäntti Nina - Hytölä Matti x Huhtanen Sara - Kytölä Pentti x Kakko Matti - Minkkinen Mirja x Valkonen Olavi - Väisänen Simo x Manninen Timo - Valtuuston pj. Karhunen Pekka x Valtuuston I vpj. Oittinen Heikki x Valtuuston II vpj. Hämäläinen Mauri x MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Levänen Kari, kunnanjohtaja, esittelijä Hyppönen Jouko, kunnansihteeri, pöytäkirjanpitäjä ASIAT :t 71 - PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Antti Mehto Jouko Hyppönen LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien allekirjoitukset) Kunnanhallitus totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Pöytäkirjantarkastajiksi kunnanhallitus valitsi aakkosjärjestyksen mukaisesti Pentti Kytölän ja Mirja Minkkisen. Tarkastusaika Konnevedellä Pentti Kytölä Mirja Minkkinen PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Konneveden kunnantalossa kello 9-15 Virka-asema Allekirjoitus Kunnansihteeri Jouko Hyppönen

2 Kunnanhallitus PALVELUASUMISEN JA KOTIHOIDON TILANNE Sosiaali- ja terveysltk 29 Sosiaali- ja terveyslautakunta ostaa palveluasumista seitsemälle vammaiselle henkilölle. Perhehoidossa on yksi kehitysvammainen mies, jolle tarvitaan tehostetun palveluasumisen paikka lähiaikoina. Vuonna 2015 on tiedossa kahden kehitysvammaisen asumispalvelujen järjestäminen. Konnevedellä on tällä hetkellä kotihoidossa 17 kehitysvammaista henkilöä. Ikäihmisten palveluasumista ostetaan 18 henkilölle sekä kolmelle kuntamuuttajalle. Jonossa palveluasumiseen on kolme henkilöä. Kotihoidossa on henkilöitä, joiden tilanne saattaa nopeastikin vaatia palveluasumista. Konneveden terveyskeskuksen osasto 2 on 24 konnevetistä henkilöä hoidossa. Mielenterveyskuntoutujien palveluasumisessa on kaksi henkilöä. Asuntola Leppälintu vastaa osaltaan mielenterveyskuntoutujien ei ympärivuorokautisen asumispalveluiden tarpeeseen. Lisääntyneiden kotihoidon asiakkaiden ja vanhuspalvelulain sekä STM:n ohjeistuksen myötä kotihoidon henkilöstömitoitus ei riitä takaamaan tarvittavia palveluja asiakkaille. Kotihoidon henkilöstömitoituksen suhdeluku tulisi olla 0,3 ja Konnevedellä se on tällä hetkellä 0,15. (Laukaassa 0,2). Tämä tarkoittaa että meiltä puuttuu 6 hoitajaa päästäksemme edes suhdelukuun 0,2. Tarve hoitajien lisäämiseen on siis akuutti ja loppuvuonna joudutaan turvautumaan muutamaan määräaikaiseen lisätyöntekijään. Henkilöstömitoituksiin ei saa laskea varahenkilöitä, joten lyhyitä (pv - vmk) sijaisuuksia ei voida käyttää. Kysymykseen tulee kuukausien työsopimukset. Tilanne täytyy tarkastella tarkoin ensi vuoden budjettia suunniteltaessa. Palveluasumiseen varatut määrärahat eivät riitä 2014, vaikka kesäkuussa kunnanhallitus myönsi lisärahaa. Koska kunnalla ei ole omia yksiköitä tehostetun palveluasumisen tarpeeseen tulisi miettiä mm. Leppälinnun remontoimista tehostetun palveluasumisen käyttöön tai kokonaan uuden yksikön rakentamista. Osastopäällikön ehdotus: Lautakunta keskustelee asiasta. Päätös: Lautakunta keskusteli asiasta ja esittää kunnanhallitukselle ja valtuustolle, että tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan lisää ja Villa Konneveden vapautuvista paikoista tehdään varaus kunnan tarpeita vastaavasti. Kotihoidon henkilöstöä esitetään lisättäväksi vuoden 2015 talousarviota laadittaessa.

3 Kunnanhallitus Lisäksi esitetään Konneveden Asumispalvelusäätiön asuntojen asukasvalintojen ja vuodeosasto 2 kaikkien paikkojen (myös Äänekosken käytössä olevien) kohdentamista Konneveden kunnan eniten palveluja tarvitsevien käyttöön. Esitetään harkittavaksi kehitysvammaisten tehostetun asumispalveluyksikön saamista kuntaan. Kh. 71 Liite 1 Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää oikeuttaa sosiaali- ja terveyslautakunnan varaamaan Villa Konnevedestä paikkoja kunnan tarpeita vastaavaksi ja esittää kunnanvaltuustolle 96700,00 euron suuruisen lisämäärärahan myöntämistä kuluvan vuoden talousarvioon liitteessä oleville kustannuspaikoille. Kotihoidon henkilöstöstä ja kehitysvammaisten tehostetusta palveluasumisyksiköstä päätetään taloussuunnitelman yhteydessä. Asumispalvelusäätiön asukkaat valitsee vanhuspalvelujen esimies ja vuodeosasto 2:n paikoista päättää Keski-Suomen Seututerveyskeskus.

4 Kunnanhallitus TYÖTERVEYSHUOLTO Työsuojelutmk Konneveden kunta ostaa työterveyshuollon palvelut Työterveys Aallolta. Palvelujen saatavuudessa ja tasossa on ollut puutteita. Palvelujen tarjoaja ei ole voinut järjestää sijaista poissa olevalle työterveyshoitajalle. Määräaikaisia terveystarkastuksia jäänyt pitämättä. Päätös Työsuojelutoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että työnantaja puuttuu asiaan viivyttelemättä. Kh Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää pyytää Työterveys Aallolta selvityksen esittelyosassa mainituista puutteista. Päätös Kunnanhallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Kh. 72 Liite 2 Työterveys Aalto on antanut vastauksen selvityspyyntöön (liite 2). Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus päättää merkitä Työterveys Aallon selvityksen tietoonsa saatetuksi.

5 Kunnanhallitus TAIKO - HANKE Kh. 73 Liite 3 TAIKO työtaidot kuntoon ja kohti työelämää on Pohjoisen Keski- Suomen, Äänekosken, Laukaan ja Konneveden alueille suunniteltu hanke. Hanketta hallinnoi Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Tarja Naskila Pokelta tulee esittelemään hanketta kokoukseen. Kunnanjohtajan ehdotus Päätösehdotus annetaan kokouksessa.

6 Kunnanhallitus VIRRAN VIEMÄÄ HANKE Kh. 74 Liite 4 Työttömyystilanne on Keski-Suomessa vaikea. Kuntien vastuut pitkäaikaistyöttömien aktivoinnista ovat kasvaneet viime vuosina ja kasvavat edelleen tulevina vuosina. Kunnat joutuvat miettimään ja kehittämään uudenlaisia ja tehokkaampia toimintatapoja vastatakseen kasvaviin haasteisiin. Laukaa, Äänekoski ja Konnevesi ovat tehneet työllistämisasioissa yhteistyötä useiden vuosien ajan. Yhteistyön tuloksena kunnissa on nähty tarpeelliseksi jatkaa yhteistyötä ja kehittää uusia työkaluja ja toimintatapoja koko alueen käyttöön. Hankekuntien alueella asuu noin neljäkymmentäkaksi tuhatta asukasta. Keskeisimpiä Virran Viemää hankkeen tavoitteita ovat varautuminen tuleviin lakimuutoksiin ja toimintaympäristön muutoksiin (Sote, TYP, työmarkkinatukiuudistus, kuntauudistus + muut lakiuudistukset). Lakimuutokset toteutuvat hankkeen käynnissä oloaikana. Muutosten seurauksena kunnat joutuvat miettimään työllistämisvastuun sijoittumista kuntaorganisaatiossa. Tällä hetkellä hankekunnissa työllisyysasiat hoidetaan eri organisaatioissa. Kasvava työttömyys ja siitä aiheutuva aktivointivelvoitteen lisääntyminen kuormittaa asioiden parissa työskenteleviä. Hankkeella saadaan työntekijöille uusia työkaluja, menetelmiä ja testataan hankekuntien työllistämispalveluiden työntekijöiden erityisosaamisen käyttämistä yli kuntarajojen. Hankkeessa kehitetyt työkalut ja menetelmät jaetaan hankealueella toimiville kolmannen sektorin toimijoille käytettäväksi. Tällä varmistetaan palvelujen yhdenmukaisuus kuntien alueella. Hankkeessa kartoitetaan sähköisen asioinnin osaamistaso kohderyhmän asiakkaiden keskuudessa. Sähköistä asiointia tutuksi tekemällä kohderyhmän asiakkaat pääsevät tasa-arvoiseen asemaan muun väestön kanssa omien asioidensa hoidossa. Hankkeen tavoitteena on viedä palveluja sinne missä kohderyhmän asiakkaat ovat, sekä selvittää työllistämispalveluiden järjestämistä yhteistyönä useamman kunnan kesken. Kunnansihteeri Jouko Hyppönen on osallistunut hankkeen valmisteluun ja esittelee asiaa laajemmin kokouksessa.

7 Kunnanhallitus Kunnanjohtajan ehdotus Päätösehdotus annetaan kokouksessa.

8 Kunnanhallitus LAUSUNTO KUNTALAIN HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA Kh. 75 Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi kuntalaki, joka korvaisi vuoden 1995 kuntalain. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Laissa otettaisiin huomioon kuntien toimintaympäristön ja kuntahallinnon rakenteiden sekä lainsäädännön muuttuminen. Lain rakennetta ja käsitteitä uudistettaisiin. Yleisissä säännöksissä säädettäisiin lain tarkoituksesta, kunnan toiminta-ajatuksesta, lain soveltamisalasta sekä keskeisistä määritelmistä. Kuntalain tarkoituksena olisi edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon sekä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otettaisiin käyttöön uusi kunnan toiminnan käsite, joka sisältäisi juridisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan, kunnan omistukseen perustuvan toiminnan sekä ostopalvelut. Kuntalakia sovellettaisiin kunnan talouden ja hallinnon järjestämiseen ja kunnan toimintaan, jollei lailla toisin säädetä. Konserninäkökulma otetaan laissa erityisesti huomioon johtamista ja taloutta koskevassa sääntelyssä. Laissa säädettäisiin yleisellä tasolla kunnan toimialasta ja tehtävistä. Uusia säännöksiä ehdotetaan kunnan järjestämisvastuusta ja palvelujen tuottamisesta. Valtion ja kunnan suhdetta koskevissa säännöksissä uudistettaisiin valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Neuvottelumenettely liitettäisiin osaksi uutta julkisen talouden ohjausjärjestelmää. Nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin korvaisi kuntatalousohjelma, joka kattaisi kuntatalouden kokonaisuudessaan ja sisältäisi myös julkisen talouden suunnitelman edellyttämät yksilöidyt toimenpiteet kuntatalouden tasapainottamiseksi. Laissa säädettäisiin kuntavaaleista ja valtuuston kokoonpanosta sekä tehtävistä. Valtuusto olisi edelleen asemaltaan kunnan ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Kunta voisi päättää valtuuston koosta siten, että laissa säädettäisiin ainoastaan valtuutettujen vähimmäismäärästä asukasluvultaan erilaisissa kunnissa. Kuntavaalien siirtyessä keväälle valtuuston toimikauden ehdotetaan alkavan kesä-kuun alusta. Laissa säädettäisiin kunnan asukkaiden äänioikeudesta, äänestysoikeudesta, aloiteoikeudesta ja kansanäänestysaloiteoikeudesta. Säännöksiä kunnan käytettävissä olevista keinoista asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamisoikeuksien edistämiseksi täydennettäisiin. Lakiin koottaisiin vaikuttamistoimielimiä koskeva sääntely. Kunnalla olisi uusi velvollisuus asettaa nuorisovaltuusto sekä nykyistä sääntelyä vastaavasti van-

9 Kunnanhallitus husneuvosto. Kunta voisi asettaa alueellisia toimielimiä, joiden kokoonpanosta ja tehtävistä säädettäisiin laissa. Lisäksi osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tuettaisiin säätämällä viestinnästä sekä tietojen saatavuudesta yleisessä tietoverkossa. Kunnan toimielimiä, toimielinten kokoonpanoa sekä kunnan johtamista koskevat säännökset vastaisivat perusperiaatteiltaan nykyisiä säännöksiä. Kunnan toimielimiä ja johtamista koskevat säännökset jaettaisiin omiin lukuihinsa. Kunnan pakollisia toimielimiä valtuuston lisäksi olisivat kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Muutoin luottamushenkilöorganisaatio olisi valtuuston päätettävissä. Luottamushenkilöiden asemaa päätöksenteossa vahvistavina malleina laissa tuotaisiin esille valiokunta- ja puheenjohtajamallit. Valtuusto voisi myös päättää, että toimielinten puheenjohtajat toimivat päätoimisena tai osa-aikaisena luottamushenkilönä. Kunnan johdon tehtäviä ja työnjakoa pyritään selkiyttämään. Laissa säädettäisiin kuntastrategiasta, jolla valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista ja jonka mukaisesti kuntaa johdetaan. Kunnanhallituksen tehtävistä säädettäisiin nykyistä yksityiskohtaisemmin. Kuntaa johtaisi kunnanhallituksen alaisena kunnanjohtaja tai pormestari. Myös kunnanhallituksen puheenjohtajan tehtävistä säädettäisiin. Kunnan ja kunnanjohtajan välillä olisi tehtävä johdon työnjakoa selkiyttävä johtajasopimus. Kunnan toiminnan kokonaisohjauksen vahvistamiseksi lakiin ehdotetaan uusia säännöksiä omistajaohjauksesta sekä kunnan tytäryhteisöjen toiminnasta ja konserniohjeista. Luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä parannettaisiin laajentamalla oikeutta saada vapaata luottamustoimen hoitamista varten. Päätoimisella luottamushenkilöllä olisi oikeus virka- tai työvapaaseen sekä vuosiloma- ja muut vastaavat oikeudet. Luottamushenkilön tietojensaantioikeutta koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin. Luottamustoimeen valitseminen edellyttäisi aina henkilön suostumusta. Vaalikelpoisuussäännöksiä täydennettäisiin estämällä tilanteet, joissa henkilö toimisi päätöksenteon tai valvonnan kannalta kaksoisroolissa. Päätöksenteon riippumattomuutta ja läpinäkyvyyttä edistettäisiin myös säätämällä keskeisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden uudesta velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. Puoluerahoituksen läpinäkyvyyden edistämiseksi kuntien tulisi ilmoittaa tilinpäätöksessään valtuustoryhmille maksetun tuen ja puolueille tilitettyjen luottamushenkilöpalkkioiden määrä. Kuntien yhteistoiminnan muotoina säädettäisiin kuntayhtymästä, yhteisestä toimielimestä, yhteisestä virasta ja sopimuksesta viranomaistehtävän hoitamisesta. Kuntien luottamushenkilöiden asemaa yhteistoimintaa koskevassa päätöksenteossa pyrittäisiin vahvistamaan säätämällä ny-

10 Kunnanhallitus kyistä yksityiskohtaisemmin yhteistoimintaorganisaatioiden toimielimistä ja yhteistoimintasopimusten sisällöstä. Säännökset kunnallisten liikelaitosten johtamisesta ja toimielimistä vastaisivat voimassa olevaa lakia. Kunnallisten liikelaitosten talouteen ehdotetaan sovellettavaksi kunnan taloutta koskevia säännöksiä eräin poikkeuksin. Lakiin sisältyisivät voimassa olevaa lakia vastaavat säännökset henkilöstöstä. Lain päätöksenteko- ja hallintomenettelyä koskevissa säännöksissä kunnan hallintosäännön merkitystä ja sisältöä ehdotetaan laajennettavaksi. Asian ottaminen ylemmän toimielimen käsiteltäväksi (otto-oikeus) rajattaisiin ainoastaan kunnanhallituksen käytettäväksi. Laissa mahdollistettaisiin sähköinen kokous ja sähköinen päätöksentekomenettely sekä kunnan ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. Kunnan toiminnan taloudellista kestävyyttä pyrittäisiin turvaamaan vahvistamalla alijäämän kattamisvelvollisuuden sitovuutta ja ulottamalla alijäämän kattamisvelvollisuus myös kuntayhtymiin. Kunnan ja kuntayhtymän taseeseen kertynyt alijäämä tulisi kattaa enintään neljän vuoden määrä-ajassa. Jos alijäämää ei katettaisi määräajassa, kunta tai kuntayhtymä voisi joutua arviointimenettelyyn. Arviointimenettely vastaisi erityisen heikossa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyä, jota koskevat säännökset kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetusta laista ehdotetaan siirrettäväksi osaksi kuntalain taloussääntelyä. Kuntayhtymien arviointimenettelyä koskevat säännökset olisivat kokonaan uusia. Muutoin kunnan taloutta koskevat säännökset vastaisivat pääosin voimassa olevaa lakia. Hallinnon ja talouden tarkastusta koskevissa säännöksissä täydennettäisiin erityisesti tarkastuslauta-kuntaa koskevaa sääntelyä. Tarkastuslautakunnalla olisi arviointitehtäviä, tilintarkastukseen liittyviä ja muita valmistelutehtäviä. Tilintarkastusta koskevat säännökset vastaavat pääosiltaan voimaan olevaa lakia, mutta tilintarkastajana voisi jatkossa toimia vain tilintarkastusyhteisö. Kuntalakiin sisältyisivät myös säännökset kunnan toiminnasta markkinoilla. Kunnan yhtiöittämis-velvollisuudesta, poikkeuksista yhtiöittämisvelvollisuudesta ja hinnoittelusta markkinoilla toimittaessa säädettäisiin voimassa olevaa lakia vastaavasti. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen palvelun velvoitetta koskevat menettelysäännökset olisivat uusia. Niillä selkiytettäisiin erityisesti kansallisen sääntelyn suhdetta EU-sääntelyyn. Oikaisuvaatimusta ja kunnallisvalitusta koskevissa säännöksissä tuotaisiin esille suhde yleislainsäädäntöön. Päätösten tiedoksiannossa kunnan jäsenille tulisi ottaa käyttöön pöytäkirjojen julkaiseminen yleisessä tietoverkossa.

11 Kunnanhallitus Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutoksia kielilakiin, kuntarakennelakiin sekä eräisiin muihin lakeihin. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä tammikuuta Kunnan toimielimiä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä ehdotetaan sovellettavaksi osin vasta vuonna 2017 ensimmäisen lain voimaantulon jälkeen valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien. Ali-jäämän kattamisvelvollisuutta ja arviointimenettelyjä koskeviin säännöksiin ehdotetaan siirtymä-säännöksiä. Lisäksi lakiin sisältyisivät voimassa olevaa lakia vastaavat yhtiöittämisvelvollisuutta koskevat siirtymäsäännökset. Lausuntopyyntö ja lakiluonnos perusteluineen on lähetetty kunnanhallitukselle ennakkoon. Edellä mainitut löytyvät osoitteesta: Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus antaa kuntalakiluonnoksesta seuraavan lausunnon: Konneveden kunnan mielestä kuntalain uudistaminen on tarpeellinen, koska kuntien toimintaympäristö on nykyisen lain voimassaoloaikana muuttunut merkittävästi. Kuntatalouden kannalta peruspalveluohjelman korvaava kuntatalousohjelma tulee olemaan tärkeä ohjausväline koko julkisen talouden tasapainon säilyttämisessä. Kuntien näkökulmasta siinä onnistuminen edellyttää kuntien tehtävien ja resurssien pitämistä tasapainossa tämänhetkistä paremmin. Taseen alijäämän kattamisvelvollisuus neljän vuoden määräajassa riippumatta siitä, mistä syntynyt alijäämä on aiheutunut, on liiankin tiukka vaatimus. Omistajaohjauksen ja ylipäätään koko konserniajattelun korostaminen kunnan johtamisessa ja taloudessa on tervetullut muutos. Omistajaohjauksen kannalta ei kuitenkaan ole perusteltua, että kunnan tytäryhtiöiden hallituksen jäsen ei olisi vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Erityisesti tämä koskee tilannetta, jossa kunnan omistusosuus yhtiöstä on 100 %. Kunnan takauksia, kiinteistön luovutusta ja julkisen palvelun velvoitetta koskevat säännökset selkiyttävät kuntien menettelytapoja. Kaiken kaikkiaan Konneveden kunta pitää kuntalakiluonnoksen sisältöä oikean suuntaisena.

12 Kunnanhallitus SIHTEERIN AMMATTITUTKINTO Kh 76 Palvelusihteeri Eeva Masalin osallistuu sihteereille ja assistenteille suunnattuun koulutusohjelmaan, joka valmistaa samalla Sihteerin ammattitutkinnon suorittamiseen. Koulutuksen tavoitteena on antaa pätevyys sihteerityön erilaisiin tehtäviin, käytännön tietoa sihteerityön eri alueiden hallintaan, valmiudet sihteerityön tehokkaaseen hoitamiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen ja ylläpitoon. Koulutuskokonaisuuteen kuuluu 10 lähipäivää, jossa teoria, käytäntö, välitehtävät verkko-oppimisympäristössä sekä omassa työssä oppiminen vuorottelevat. Tarkempi koulutusohjelma räätälöidään opiskelijan ja organisaation tarpeet huomioiden. Koulutuksen kesto on noin 1,5 vuotta. Oppisopimuskoulutus on osallistujalle ja hänen työnantajalleen maksuton lukuun ottamatta 58 euron tutkintomaksua. Koulutusohjelman toteuttavat oppisopimuskoulutuksena yhteistyössä Äänekosken oppisopimustoimisto ja Rastor. Kunnan puolesta taloussihteeri Eija Lahti toimii palvelusihteeri Eeva Masalinin työpaikkakouluttajana. Kunnanjohtajan ehdotus Kunnanhallitus hyväksyy palvelusihteeri Eeva Masalinin osallistumisen oppisopimuskoulutukseen. Samalla kunta päättää maksaa tutkintomaksun ja hyväksyy taloussihteeri Eija Lahden työpaikkakouluttajaksi kunnan puolesta.

13 Kunnanhallitus