Sirpalesaaren edustan matalan vesialueen ruoppaaminen ja louhinta, Helsinki

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 123/2013/2 Dnro ESAVI/165/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Sirpalesaaren edustan matalan vesialueen ruoppaaminen ja louhinta, Helsinki Helsingin kaupungin liikuntavirasto HAKEMUKSEN VIREILLETULO Helsingin kaupungin liikuntavirasto on Etelä-Suomen aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään ja osittain muuttamassaan hakemuksessa pyytänyt lupaa Sirpalesaaren edustan matalan vesialueen ruoppaukseen ja louhintaan Helsingin kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 3 :n 1 momentin 7) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA SUOJELUALUEET Ruopattava ja louhittava alue sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella. Lähin asemakaava-alue (voimaan ) sijaitsee noin 100 m toimenpidealueiden pohjoispuolella. Hankealueella on voimassa voimaan tullut Helsingin yleiskaava. Yleiskaavassa alue on merkitty vesialueeksi. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa rakentaa tiloja ja laitteita vesiliikenteen ja virkistystoiminnan käyttöön sekä laivaväyliä ja liikenteelle tarpeellisia siltoja. Hankealueella on voimassa lisäksi vahvistettu Uudenmaan maakuntakaava. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura verkostoon kuuluvia alueita. Lähimmät suojelualueet ovat Harakan eteläkärki ja Vanha-Räntty sekä niiden välinen vesialue noin 700 m toimenpidealueiden itäpuolella, Harakan lounaisosan merenrantaniitty noin 600 m toimenpidealueiden itäpuolella, Harakan Taidetalon etelänpuoleinen pääty noin 700 m toimenpidealueiden koillispuolella sekä Harakan pohjoisosan keto ja niittyalue noin 750 m toimenpidealueiden koillispuolella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sirpalesaaren ja Hernesaaren edustan merialue kuuluu itäisen Suomenlahden rannikkoalueeseen. Alue on pääosin suhteellisen matalaa saaristoa, jossa vesisyvyys vaihtelee ranta-alueita lukuun ottamatta pääosin metrin välillä. Yli 20 metrin syvyysvyöhyke alkaa varsinaisesti vasta ulkosaaristoalueella. Sirpalesaaren matala on kivikkoinen ja kallioinen matalikko noin 500 m Sirpalesaaren ja Liuskasaaren eteläpuolella. Sirpalesaaren matala koostuu yhdestä yhtenäisestä laajemmasta matalikosta sekä muutamista pienistä matalikoista. Koillisessa ja idässä vesialuetta rajaavat Liuskasaari sekä Harakka ja luoteessa Hernesaari. Etelän ja kaakon suunnassa vesialue on muutamia pieniä luotoja lukuun ottamatta erittäin avointa Suomenlinnanselkää. Pienimmät vesisyvyydet matalan kohdalla ovat vain noin 0,6 m. Matalikon ympärillä vesisyvyydet ovat muutamia pieniä matalikkoja lukuun ottamatta pääosin noin 9 15 m. Matalikon keskiosalla sijaitsee kiinteä tutkamerkki. Merkistä 120 m pohjoiseen on lateraaliviitta ja noin 150 m etelään kardinaaliviitta. Lisäksi merikarttaan on merkitty alueen läheisyydessä sijaitseva pintanavigoinnille vaarallinen hylky. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus Helsingin edustalla sijaitseva Sirpalesaaren edustan matala vesialue aiheuttaa haittaa alueen vesiliikenteelle sekä Hernesaaren edustalla järjestettäville purjehduskilpailuille. Sirpalesaaren matala on tarkoitus ruopata ja louhia alueen vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Lähivuosina alueen vesiliikenne tulee kasvamaan Jätkäsaaren ja Hernesaaren uusien asuinalueiden ja niihin liittyvien veneilytoimintojen seurauksena. Tarve matalan poistamiseksi veneilyn turvallisuuden edistämiseksi on tullut esille myös käynnissä olevan Helsingin veneilystrategian 2020 laadinnan yhteydessä. Vesialue Vedenkorkeudet Ruopattavasta alueesta noin 1 km koilliseen sijaitsevan Ilmatieteenlaitoksen Helsingin Kaivopuiston mareografiaseman asteikolta tehtyjen havaintojen mukaan merivedenkorkeudet ovat vuosina olleet seuraavat:

3 3 HW = +1,51 m (NN +1,40 m) MHW = +0,89 m (NN +0,78 m) MW teor = MW ,00 m (NN -0,11 m) MNW = -0,63 m (NN -0,74 m) NW = -0,92 m (NN -1,03 m) Helsingissä merivedenkorkeus on yleensä alimmillaan keväällä huhti toukokuussa ja korkeimmillaan marras joulukuussa. Vedenlaatu Helsingin edustan merialueen vedenlaatu on ajanjaksolla kuulunut pääosin yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaiseen laatuluokkaan tyydyttävä (luokka III). Toimenpidealueet sijaitsevat hyvän ja tyydyttävän vedenlaadun rajalla. Helsingin edustan pintavesien tila on parantunut 1970-luvulta lähtien jätevesihuollon keskittämisen myötä. Pohjaeläimistö Helsingin ja Espoon merialueiden tilaa on seurattu 1960-luvulta lähtien. Toimenpidealueita lähimpänä olevalla näytteenottoasemalla (Lauttasaarenselkä, näyteasema 62, vesisyvyys 11 m) pohjaeläinten kokonaistiheys on kasvanut tasaisesti 1970-luvulta lähtien. Kalasto Vesi- ja ranta-alueiden käyttö Helsingin merialueen kalalajisto on monipuolinen ja Helsingin ympäristöstä on tavattu yhteensä noin 60 eri kalalajia. Yleisimpiä kalalajeja ovat mm. silakka, kilohaili, kuore, hauki, kiiski, kuha, ahven, kivinilkka, lahna, salakka, pasuri, särki, säyne, kampela, ankerias, kolmi- ja kymmenpiikki sekä härkäsimppu. Lähin hankealueen läheisyydessä sijaitseva kutualue on Pihlajasaaren ympäristö, jossa todennäköisesti on ainakin silakan kutualueita. Muinaismuistot ja vedenalaiset muinaisjäännökset Hankealueen läheisyydessä ei tiedetä sijaitsevan historiallisesti arvokkaita muinaismuistoja. Sirpalesaaren matalan pohjoisosassa on perus- ja merikarttaan merkitty vuonna 1968 uponneen jaala Sjöstjärnan hylky, mutta sen tarkkaa sijaintia ei tiedetä. Vesiliikenne Sirpalesaaren matala sijaitsee neljän vesiväylän rajaamalla vesialueella. Toimenpidealueita lähimpänä on Stora Bodö-Teerisaaren 2,4 m veneilyn runkoväylä, jonka väyläalue kulkee lähimmillään noin 50 m:n etäisyydellä toimenpidealueiden pohjoispuolella. Harmaja-Harakka 2,4 m veneväylä kulkee noin 100 m toimenpidealueiden itäpuolella. Husunkiven 8,9 m

4 Suoritettavat toimenpiteet kauppamerenkulun 1 luokan väylä kulkee noin 100 m toimenpidealueiden eteläpuolella ja Lokkiluoto-Saukonnokan kauppamerenkulun 2 luokan väylä noin 1 km:n päässä toimenpidealueiden länsipuolella. Kaikkien väylien väylänpitäjänä toimii Helsingin Satama. Hankealueen lähistöllä on kesäisin vilkas veneliikenne. Alueella on huviveneliikenteen lisäksi purjehduskilpailutoimintaa. Veneliikenne tulee alueella kasvamaan Hernesaaren ja Jätkäsaaren uusien asuinalueiden sekä Hernesaaren vesiurheilukeskuksen rakentamisen myötä. Alueella liikennöivät myös mm. vesibussit. Kalastus Alueella harjoitetaan pienimuotoista kotitarve- ja virkistyskalastusta. Ammattikalastusta hankealueen välittömässä läheisyydessä ei harjoiteta. Toimenpidealueet lähialueineen kuuluvat Helsingin kalavesien alueeseen. Toimenpidealueiden pohjoispuolella Sirpalesaaren ja Liuskasaaren etelärannoilla kalastaminen seisovilla pyydyksillä on kielletty Lähimmät rakenteet Hankealueen etäisyys lähimpään rantaan (Liuskasaari) on yli 500 m. Lähimmät venesatamat ovat toimenpidealueista 0,5 1,4 km pohjoiseen ja koilliseen sijaitsevat Sirpalesaaren, Liuskasaaren, Merisataman, Ehrenströminrannan ja Särkän venesatamat, joissa on yhteensä noin 950 venepaikkaa. Ruoppaus ja louhinta Sirpalesaaren matala on tarkoitus ruopata ja louhia yhteensä noin 0,3 ha suuruiselta alueelta haraussyvyyteen -3,6 m. Ruoppaus käsittää pohjan irtomaakerrosten ruoppauksen sekä kallion louhintaa ja louheen ruoppauksen. Ruopattavat alueet on ryhmitelty kahteen ruoppauskohteeseen (kohteet 1 ja 2). Ruoppauksessa on otettava huomioon ruopattavan alueen pohjoispuolella sijaitsevan jaalan Sjöstjärnan hylky. Ruoppausalueen keskiosalla sijaitseva tutkamerkki ja ruoppausalueen pohjoispuolella sijaitseva lateraaliviitta poistetaan ruoppaustöiden yhteydessä. Merestä ruopattavien ja louhittavien massojen määrä on yhteensä noin m 3 ktr. Massat koostuvat lohkareista, kivistä, sorasta ja louhintamassoista. Ruopattavien irtomaakerrosten määrä on arviolta noin m 3 ktr, louhintamassojen määrä arviolta noin m 3 ktr ja työvara noin 500 m 3 ktr. Louhintamassoista noin m 3 ktr jää haraustason alapuolelle. Ruoppaustyöt toteutetaan mahdollisimman vähän samentumista aiheuttavalla tavalla. Hankkeeseen liittyvät kallion poraus, panostus ja louhinta suoritetaan jalalliselta pohjaan tukeutuvalta työlautalta. Kallion räjäytyksen jälkeen irtilouhittu kalliolouhe sekä irtomaakerrokset poistetaan mekaani- 4

5 sesti ruoppaamalla esim. kuokkakauharuoppauksena. Ruoppausmassojen siirto ranta-alueiden täyttökohteisiin tapahtuu proomun avulla. Läjitys Ruoppaus- ja louhintamassat hyödynnetään Helsingin ranta-alueiden täytöissä sekä esim. Sirpalesaaren ja Liuskasaaren ranta-alueiden eroosiosuojauksen kunnostustöissä. Massoja ei läjitetä merialueelle. Massojen laatu Sirpalesaaren matalan kohdalla pohja koostuu pääosin lohkareiden, kivien ja soran peittämästä kalliopinnasta sekä avokalliosta. Haraustasoa syvemmällä esiintyy myös moreenia. Otetuista sedimenttinäytteistä on analysoitu ainoastaan fysikaaliset ominaisuudet, kuten hehkutushäviö, kuivaainepitoisuus, ominaispaino ja raekokojakauma. Otetuissa sedimenttinäytteissä orgaanisen aineksen määrä on alhainen (hehkutushäviö 0,7 %) ja kuiva-ainespitoisuus korkea (82,7 %). Raekokojakauman mukaan 3 m syvyydessä pohjamateriaali on kiveä ja soraa. Moreenikerros alkoi arviolta noin 4 m syvyydessä ja se koostui raekokojakauman mukaan hiekasta ja sorasta. Hienojakoisen materiaalin osuus (d > 0,063 mm) oli alle 3 % ja savipitoisuus 0 %. Hakemuksen mukaan kemiallinen haitta-aineanalyysi ei ole tarpeen johtuen pohjamateriaalin karkeudesta ja merkityksellisen paikallisen kuormituslähteen puuttumisesta. Muutokset väylien merkinnässä Kytö-Teerisaloväylän oikeanpuoleinen lateraaliviitta (nro 12371) ja matalan kohdalla sijaitseva tutkamerkki (nro 21169) esitetään poistettaviksi ruoppaustöiden yhteydessä. 5 Vesialueen omistus Hankkeen vaikutukset Ruoppaus- ja louhintatyöt suoritetaan Helsingin kaupungin omistamalla Töölön kylän kiinteistöön Töölö-Tölö ( ) kuuluvalla vesialueella. Vuosaaren satamahankkeen yhteydessä tehtyjen selvitysten mukaan ruoppaus- ja läjitystöistä ei aiheudu pysyviä tai laaja-alaisia muutoksia vesiympäristön tilassa eikä vedenlaadussa. Sirpalesaaren matalan ruoppausja louhintatyöt aiheuttavat tilapäisesti veden samentumista ja kiintoaineksen sedimentaatiota arviolta muutaman sadan metrin päähän työkohteista. Kovilla virtauksilla väliaikaiset vaikutukset voidaan havaita pidemmälläkin, enintään kuitenkin noin 1 2 km:n etäisyydellä toimenpidealueista. Normaaleissa olosuhteissa ruoppauksesta aiheutuva samentuminen ei ulotu rantaalueille asti. Ruoppauksen aiheuttama samentuminen ei eroa merkittävästi lähialueiden alusliikenteen potkurivirtojen ym. aiheuttamasta samentumisesta. Ruoppaus- ja louhintatyöstä aiheutuva veden samentuminen on tilapäinen ja kertaluonteinen ilmiö, jolla ei ole pysyviä vaikutuksia Suomenlinnanselän vesialueen tilaan. Hankkeesta ei oleteta aiheutuvan pysyviä muutoksia alueen vedenlaatuun. Hankkeesta ei aiheudu muutoksia vedenkorkeuksiin

6 Hankkeen hyödyt ja menetykset eikä sillä ole vaikutusta virtauksiin. Hankkeesta ei aiheudu lähiympäristön vesiliikenteelle mitään haittaa tai vahinkoa, vaan se edistää vesiliikenteen turvallisuutta ja helpottaa navigointia alueella. Vaikutukset kalastukseen ja kalastoon ovat väliaikaisia ja ne liittyvät veden tilapäiseen samentumiseen sekä työkoneiden mahdollisesti aiheuttamaan lievään meluhaittaan. Veden lievä samentuminen ja melu karkottavat väliaikaisesti kaloja ruoppauskohteen välittömästä läheisyydestä kauemmaksi. Louhintatöiden aiheuttamat paineaallot saattavat aiheuttaa haittaa louhittavan alueen läheisyydessä oleville kaloille. Räjähdyksestä aiheutuva melu on lyhytaikaista eikä sillä ole merkitystä alueen kalastoon. Ruopattava alue ei ole merkittävä kalojen esiintymisalue eikä se ole kalataloudellisesti merkittävä. Toimenpidealueen välittömässä läheisyydessä ei tiettävästi harjoiteta ammattikalastusta. Hanke ei lievää meluhaittaa lukuun ottamatta huononna vesialueen kalantuottoa ja kalastusoloja nykytilaan verrattuna. Sirpalesaaren matala rajoittaa nykyisellään alueen veneilyä ja purjehduskilpailujen järjestämistä alueella. Matalan vesialueen ruoppaaminen keskellä vilkasta veneilyaluetta parantaa merkittävästi vesialueen virkistysarvoa. Hankkeella ei ole negatiivisia vaikutuksia alueen ranta-alueisiin tai vesiluontoon ja sen tilaan. Lähimmät uimarannat sijaitsevat Uunisaaressa (etäisyys noin 800 m) ja Läntisellä Pihlajasaarella (etäisyys noin 1,6 km). Hankkeella ei ole väliaikaisia tai pysyviä vaikutuksia uimarantojen virkistyskäyttöön. Hankkeen vaikutusalueella ei sijaitse sellaisia rantarakenteita tai laitteita, joille aiheutuisi korvattavaa haittaa tai vahinkoa. Ruoppausten seurauksena Kytö-Teerisaloväylän oikeanpuoleinen lateraaliviitta (nro 12371) ja matalan kohdalla sijaitseva tutkamerkki (nro 21169) esitetään poistettavaksi tarpeettomana. Hankkeesta saatavat merkittävimmät hyödyt kohdistuvat pääasiassa alueen virkistykseen liittyvälle vesiliikenteelle. Tärkeimmät hyödyt ovat vesiliikenteen turvallisuuden parantuminen ja navigoitavuuden parantuminen vesialueella. Hankkeen seurauksena purjehduskilpailualue voidaan ottaa kokonaisuudessaan käyttöön. Hankkeesta saatavia louhintamassoja voidaan hyödyntää Helsingin ranta-alueiden rakentamisessa. Hanke on osa vesialueiden kehittämistä ja parantaa siten uusien kaupunginosien virkistysmahdollisuuksia vesialueella. Hankkeesta aiheutuvia haittoja ovat ruoppaus- ja louhintatöiden aiheuttama väliaikainen veden samentuminen. Louhintatöiden paineaallot saattavat aiheuttaa vahinkoa louhintatöiden läheisyydessä oleville kaloille. 6 Tarkkailu Ruoppauksen ja louhinnan aikaisia vaikutuksia vesialueeseen seurataan hakemukseen liitetyn ja päivitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelma perustuu kahdesta noin 100 m ja 400 m Sirpalesaaren matalan pohjoispuolelle sijoittuvasta tutkimuspisteestä otettaviin vesinäytteisiin. Tutkimuspisteissä otetaan jokaisella näytteenottokerralla

7 kaksi vesinäytettä, toinen päällysvedestä ja toinen noin 1 m pohjan yläpuolelta. Ensimmäinen vesinäyte otetaan kummastakin pisteestä ennen vesialueen ruoppaus- ja louhintatöiden aloittamista. Seuraavat näytteet otetaan töiden ollessa käynnissä. Näytteidenottoa jatketaan viikon välein työn kestosta riippuen. Viimeinen vesinäyte otetaan noin 2 3 viikkoa ruoppaustöiden päättymisen jälkeen. Tarkkailun tulokset toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle. 7 Toteuttamisaikataulu Suunnitelman mukaan varsinaiset ruoppaus- ja louhintatyöt on tarkoitus aloittaa elokuussa Töiden on arvioitu kestävän noin 2 kuukautta. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Helsingin kaupungilta ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Helsingin toimipisteeltä. LAUSUNNOT 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut lausunnossaan muun muassa, että alueen kaavatilanne on hakemuksen mukainen. Hankealueella ei ole luonnonsuojeluohjelmiin tai -alueisiin, Natura verkostoon tai pohjavesialueisiin kuuluvia kohteita. Lähimmät luonnonsuojelualueet ovat hakemuksen mukaiset. Hankealueen tilaa on hakemuksessa käsitelty Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen tekemän vedenlaatuluokituksen perusteella. Viimeksi tehdyssä valtakunnallisessa vedenlaadun käyttökelpoisuuden yleisluokituksessa ( ) hankealueen tila on ollut tyydyttävä. Vesistöjen ja rannikkoalueiden tilan arvioinnissa tulee kuitenkin nykyisin käyttää ekologista luokitusta. Hankealue kuuluu Suomenlahden sisäsaariston rannikkovesimuodostumaan Kruunuvuorenselkä (2_Ss_027), jonka ekologinen tila on Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 luokiteltu välttäväksi. Hyvä ekologinen tila on tavoitteena saavuttaa Suomenlahden rannikolla vuoteen 2027 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei keskuksen näkemyksen mukaan vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista.

8 Tarkkailu voidaan suorittaa hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja se on keskuksen näkemyksen mukaan tarkoituksenmukaisinta hyväksyä lupapäätöksessä. Määrityksiin ei tässä tapauksessa ole välttämätöntä sisällyttää fosfaattifosforimääritystä. Mikäli työ on pitkäkestoinen, näytteenottoa voidaan tarvittaessa harventaa tehtäväksi kahden viikon välein. Tulokset tulee toimittaa ELY-keskukselle ympäristöhallinnon HERTTA-tietojärjestelmän PIVET-tietokantaan tallentamista varten sähköisenä siirtotiedostona tiedonsiirron edellyttämiä DB-koodeja käyttäen. Näytteenottopaikkojen sijainti tulee ilmoittaa ennen tulosten toimittamista ETRS-TM35FIN-koordinaatteina. Hakemukseen liitetyt sedimenttiselvitykset ovat Y-vastuualueen mielestä riittävät, mutta hakemusta tulisi kuitenkin tarkentaa ruoppaus- ja louhintatekniikoiden sekä hankkeen toteuttamisaikataulun ja keston osalta. ELY-keskuksen Kalatalouspalvelut -ryhmän näkemyksen mukaan työt voidaan aloittaa aikaisintaan kesäkuun loppupuolella silakan kutuajan päätyttyä, mutta Y-vastuualueen mielestä työt voidaan aloittaa vasta elokuun alussa linnuston pesimärauhan turvaamiseksi. Y-vastuualue on katsonut, että lausunnossa mainitut seikat huomioiden hankkeelle voidaan myöntää lupa tavanomaisin lupamääräyksin. 2) Liikenneviraston Meriväylät -yksikkö on lausunnossaan todennut, että hakemuksessa esitetyt suunnitellut ruoppausalueet sijaitsevat Liikenneviraston Stora Bodö-Teerisaari väylän (haraussyvyys HS MW2005 = 3,40 m) ja Helsingin kaupungin Harmaja-Harakka 2,4 m veneväylän (haraussyvyys HS MW2000 = 3,10 m) läheisyydessä. Hankkeesta vastaavan on toimitettava hankealueen kartoitustietojen (vesialueen syvyystiedot) muutostiedot Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle merikarttojen ylläpitoa varten. Kartoitustiedot tulee toimittaa numeerisina. Lisäksi on tehtävä väyläesitys Stora Bodö-Teerisaari väylän tutkamerkin (nro 21169) ja lateraaliviitan (nro 12371) poistamisesta Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle, joka vahvistaa turvalaitemuutokset väyläpäätöksellä. Hankkeesta vastaavan tulee huomioida alueen vesiliikenne ruoppaustöiden aikana sekä tarvittaessa tiedottaa alueella tehtävistä muutostöistä hyvissä ajoin. Muuttuneet kartoitustiedot ja väyläesitys tulee toimittaa Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle. 3) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on todennut, että ruopattavan kohteen lähellä sijaitsee useita merkittäviä lintujen pesimäsaaria mm. Harakka. Luvassa ei tule lautakunnan mukaan sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana eli Ruoppaustyö sisältää melua aiheuttavia räjäytystöitä, joten pesintä saattaa häiriintyä. Ympäristölautakunta on lisäksi esittänyt, että luvassa tulee määrätä Taulukarin meriläjitysalueelle läjitettävien massojen meriläjityskelpoisuuden sel- 8

9 vittäminen ja ruoppausmassojen laatu haitta-aineiden suhteen ennen meriläjitykseen ryhtymistä. Ympäristölautakunta on puoltanut luvan myöntämistä lausunnossa esitetyin määräyksin. 4) Helsingin kaupungin kaupunginhallitus on viitaten Helsingin ympäristölautakunnan lausuntoon todennut, että ruopattavan kohteen lähellä sijaitsee useita merkittäviä lintujen pesimäsaaria mm. Harakka. Luvassa ei tule sallia ruoppaustöitä tehtäväksi lintujen pesimäaikana välillä huhtikuu heinäkuu ( ). Kaupunginhallitus on lisäksi esittänyt, että luvassa tulee määrätä Taulukarin meriläjitysalueelle läjitettävien massojen meriläjityskelpoisuuden selvittäminen ja ruoppausmassojen laatu haitta-aineiden suhteen ennen meriläjitykseen ryhtymistä. Kaupunginhallitus on puoltanut hakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan huomioon hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi edellä mainitut ja ympäristölautakunnan lausunnossa esitetyt näkökohdat. 9 SELITYS Selityksessään hakija on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (1) lausunnon osalta ilmoittanut, että vesistöjen ja rannikkoalueiden tilan arvioinnissa käytetään jatkossa ekologista luokitusta vanhan valtakunnallisen vedenlaadun käyttökelpoisuusluokituksen sijasta. Tarkkailusuunnitelman osalta hakija on ilmoittanut, että esitettyä tarkkailusuunnitelmaa ( ) on päivitetty siten, että liukoisen fosfaattifosforin määritys on jätetty siitä pois sekä näytteenottopisteiden 1 ja 2 koordinaatit on esitetty myös ETRS-TM35Fin koordinaatistossa. Myös tarkkailusuunnitelman tulosten raportointi -osiota on päivitetty siten, että tarkkailun tulokset raportoidaan Uudenmaan ELY-keskuksen toivomusten mukaisesti. Päivitetty tarkkailusuunnitelma ( ) on selityksen liitteenä. Ruoppaus ja louhinta suoritetaan ympäristöministeriön suositusten mukaisesti ympäristön kannalta ja massojen laatuun nähden parhaan käytännön mukaisesti (BEP) ja parasta käyttökelpoista tekniikkaa hyödyntäen (BAT). Lähtökohtana on, että kallion poraus, panostus ja louhinta suoritetaan jalalliselta pohjaan tukeutuvalta työlautalta. Kallion räjäytyksen jälkeen irtilouhittu kalliolouhe sekä irtomaakerrokset poistetaan mekaanisesti ruoppaamalla esim. kuokkakauharuoppauksena. Ruoppausmassojen siirto Helsingin ranta-alueiden täyttökohteisiin, kuten esim. Sirpalesaaren ja Liuskasaaren ranta-alueiden eroosiosuojauksen kunnostustöihin tapahtuu proomun avulla. Varsinaiset ruoppaus- ja louhintatyöt on tarkoitus aloittaa elokuussa 2013 ja työn on arvioitu kestävän noin 2 kuukautta.

10 10 Liikenneviraston Meriväylät -yksikön (2) lausunnon osalta hakija on ilmoittanut toimittavansa numeeriset vesialueen syvyystietojen muutostiedot sekä Helsingin Sataman hallinnoiman Stora Bodö -Teerisaari väylän (nro 4570) merkinnän muutoksia koskevan väyläesityksen Liikenneviraston Meriväylät -yksikölle. Hakija on lisäksi ilmoittanut tiedottavansa toimenpiteistä hyvissä ajoin ja varautuvansa työnaikaisiin järjestelyihin vesiliikenteen osalta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan (3) lausunnon johdosta hakija on todennut, että hankkeessa ei läjitetä massoja Taulukarin meriläjitysalueelle, vaan ruoppausmassat hyödynnetään kokonaisuudessaan Helsingin ranta-alueiden täytöissä, kuten esim. Sirpalesaaren ja Liuskasaaren ranta-alueiden eroosiosuojauksen kunnostustöissä. Hakija on lisäksi todennut, että ruoppausmassojen laatuun on otettu kantaa hakemussuunnitelman liitteenä 1 olevassa Kala- ja vesitutkimus Oy:n sedimenttiraportissa. Raportissa on todettu, että Kemiallista analysointia ei tarvita, jos ruopattavat massat eivät sijaitse merkityksellisten kuormituslähteiden vaikutuspiirissä ja mikäli lisäksi toinen ehdoista täyttyy: ruopattava aines koostuu lähes yksinomaan hiekasta, sorasta tai kalliosta, tai kohteesta vuosittain ruopattava määrä ei ylitä tonnia. Hakija on todennut, että Sirpalesaaren matalan pohjamateriaali koostuu pääasiassa lohkareista, kivistä ja sorasta. Moreenipohja alkaa vasta noin 4 m:n syvyydessä. Hakijan näkemyksen mukaan kemialliselle analyysille ei ole perusteita, sillä haitta-aineita sisältävien hienojakoisten materiaalien (raekooltaan alle 2 mm) osuus ruoppausmassojen kokonaismäärästä on hyvin pieni. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Helsingin kaupungin liikuntavirastolle luvan Sirpalesaaren edustan matalan vesialueen ruoppaukseen ja louhintaan Helsingin kaupungissa Töölön kylässä kiinteistöön Töölö-Tölö ( ) kuuluvalla vesialueella päivättyjen suunnitelmakartan numero 221 (1:1 000) ja leikkauspiirustuksen numero 222 (1:500/100) mukaisesti. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä.

11 11 Lupamääräykset Töiden suorittaminen Korvaukset Tarkkailu 1) Ruoppaus- ja louhintatyöt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti siten ja sellaisena aikana, että vesialueelle, sen käytölle ja meriluonnolle aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä. Töitä ei saa tehdä lintujen pesimäaikana välisenä aikana. Ruoppaus- ja louhintatyöt on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle. Ruoppaus- ja louhinta-alue on työn ajaksi merkittävä selvästi havaittavin merkintälaittein. Ruoppaus- ja louhintatöiden suorittamisesta on tiedotettava hyvissä ajoin etukäteen alueella yleisesti ilmestyvässä sanomalehdessä. 2) Ruoppaus - ja louhintatöissä on käytettävä sellaisia työmenetelmiä, että veden samentuminen on mahdollisimman vähäistä. 3) Ruoppaus- ja louhintamassat on kuljetettava maa-alueelle. Ruoppausja louhintamassojen kuljetuksessa on huolehdittava, ettei massoja pääse valumaan mereen kuljetuksen aikana. 4) Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä edunmenetys on viivytyksettä korvattava vahinkoa kärsineelle. Jos hankkeesta aiheutuu edunmenetys, jota lupaa myönnettäessä ei ole ennakoitu ja josta luvan saaja on vesilain säännösten mukaisesti vastuussa, eikä asiasta sovita, voidaan edunmenetyksestä vaatia tämän ratkaisun estämättä korvausta hakemuksella aluehallintovirastossa. 5) Luvan saajan on tarkkailtava hankkeen vaikutuksia merialueen tilaan päätöksen liitteenä 2 olevan päivitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tarkkailu on aloitettava ennen töiden aloittamista. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkentaa tai muuttaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun tulokset on toimitettava Uudenmaan elinkeino- liikenne ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tiedot on vaadittaessa annettava myös niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea.

12 12 Töiden aloittaminen ja toteuttaminen Ilmoitukset 6) Hankkeen toteuttamiseen on ryhdyttävä neljän vuoden kuluessa ja hanke on toteutettava olennaisilta osin kuuden vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on tullut lainvoimaiseksi. Muuten lupa raukeaa. 7) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Helsingin toimipisteelle. 8) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Helsingin toimipisteelle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä jäljennökset hankealueen karttaotteista vesialueen syvyystietoineen sekä mittaus- ja harauspöytäkirjoista. Luvan saajan on lisäksi toimitettava Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Helsingin toimipisteelle hankealueen kartoitustietojen muutostiedot merikarttojen ylläpitoa varten sekä tehtävä väyläesitys Stora Bodö-Teerisaaren väylän tutkamerkin (nro 21169) ja lateraaliviitan (nro 12371) poistamiseksi. Perustelut Sirpalesaaren matala on kivikkoinen ja kallioinen matalikko Helsingin edustalla noin 500 m Sirpalesaaren ja Liuskasaaren eteläpuolella. Matalikko aiheuttaa nykyisellään haittaa alueen vesiliikenteelle. Matalikon ruoppaus ja louhinta on tarpeen vesiliikenteen turvallisuuden parantamiseksi. Hanke ei ole alueella voimassa olevien Helsingin yleiskaavan (vahvistettu ) ja Uudenmaan maakuntakaavan (vahvistettu ) vastainen. Lupamääräysten mukaisesti suoritettavien ruoppaus- ja louhintatöiden aikana aiheutuu tilapäistä vesialueen samentumista. Hankkeesta ei aiheudu pysyviä muutoksia Suomenlinnanselän vedenlaatuun. Hanke ei lievää meluhaittaa lukuun ottamatta huononna merialueen kalantuottoa ja kalastusoloja. Ruoppaus- ja louhintatyöt tehdään luvan saajan omistamalla vesialueella. Ruoppaus- ja louhintamassat sijoitetaan maa-alueelle ja hyödynnetään Helsingin ranta-alueiden täyttö- ja kunnostustöissä. Hankealueen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura verkostoon kuuluvia tai muita suojelualueita. Lähimmät suojelukohteet sijaitsevat Harakan saaressa noin m:n etäisyydellä hankealueen itä-koillispuolella. Hankkeella ei ole vaikutusta suojelualueisiin.

13 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan Kruunuvuorenselän ekologisen tilan luokka on välttävä. Hyvä ekologinen tila on tavoitteena saavuttaa Suomenlahden rannikolla vuoteen 2027 mennessä. Hankkeen toteuttaminen ei vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. 13 Sovelletut säännökset Hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Lausuntoihin vastaaminen Vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohta ja 5, 6, 10, 11 ja 18 Aluehallintovirasto ottaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen (1) ja Liikenneviraston Meriväylät -yksikön (2) vaatimukset huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan (3) ja Helsingin kaupunginhallituksen (4) ruoppausmassojen meriläjityskelpoisuuden selvittämistä koskevien vaatimusten osalta aluehallintovirasto toteaa, että hakija on hakemuksen täydennyksessään ilmoittanut, että ruoppausmassat hyödynnetään kokonaisuudessaan Helsingin ranta-alueiden täytöissä eikä ruoppausmassoja läjitetä Taulukarin meriläjitysalueelle. Hakemukseen liitetyt selvitykset ruoppausmassojen laadusta ovat riittävät eikä ruoppausmassojen tarkempi kemiallinen analyysi ole siten tarpeen. Töiden suorittamisajankohtaa koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintovirastojen vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan vesilain 3 luvun mukaisen vesialueen ruoppausta, kiviaineksen ottoa, vesialueen täyttöä tai läjitystä vesialueelle koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on euroa, kun massamäärä on m 3 ktr.

14 14 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Helsingin kaupungin liikuntavirasto Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköpostitse) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri/ kalatalous Liikenneviraston Meriväylät -yksikön Helsingin toimipiste Suomen ympäristökeskus (sähköpostitse) Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Helsingin kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

15 15 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1. Valitusosoitus 2. Tarkkailusuunnitelma Esko Vähäsöyrinki Ulla Kuusiniemi Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Esko Vähäsöyrinki ja esitellyt ympäristölakimies Ulla Kuusiniemi. UK/sl

16 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 110, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallinto-viranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

17 Liite 2 Liite 2

18