Päätös. Nro 130/2012/1 Dnro ESAVI/281/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 130/2012/1 Dnro ESAVI/281/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristölupahakemus, joka koskee lento- ja pohjatuhkan hyödyntämistä kenttärakenteissa Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden tehdasalueella. Lupaa haetaan toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesti. LUVAN HAKIJA Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat INKEROINEN TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tuhkan hyödyntäminen tapahtuu Kouvolan kaupungissa Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden tehdasalueella kiinteistöillä, jonka kiinteistörekisteritunnus on Tuhkan hyödyntämispaikat on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa yleiskartassa, joka on tämän päätöksen liitteenä (liite 2). Maapohjan omistaa Stora Enso Oyj. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvarainen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja 2 momentin kohdan 4) sekä ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 13 f) mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 13 g) nojalla ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 ASIAA KOSKEVAT MUUT LUVAT Stora Enso Oyj:n Anjalakosken tehtailla on voimassa seuraavat luvat: Anjalankosken tehtaiden höyryvoimalaitoksen muutosta koskeva ympäristölupa, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 59/08/1, Anjalankosken tehtaiden ympäristölupa, vesitalouslupa ja toiminnan aloittamislupa, Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 61/06/1, Karhunkankaan kaatopaikan toiminnan muutosta koskeva ympäristölupa, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös nro A 1114, Karhunkankaan kaatopaikan ympäristölupa, Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätös nro A 1112, Anjalankosken tehtaiden tuhkaa on aiemmin hyödynnetty tiepenkereessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöksen nro A 1138 (KAS Y , ) mukaisesti. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Kohde on voimassa olevassa Anjalankosken asemakaavassa nro 3013 (vahvistettu ) kaavoitettu teollisuusalueeksi (T). KOHTEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maaperä ja pohjavesiolosuhteet Hyötykäyttökohteet eivät sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Lähin pohjavesialue Tehtaanmäki (I-luokka, ) sijaitsee välittömästi tehdasalueen itäpuolella. Pohjavesialueen ja tehtaan välissä kulkee Kotka-Kouvola rautatie ja Keltakankaansuora/Inkeroistentie. Pohjavesialueella on kaksi käytöstä poistettua vedenottamoa, Tehtaanmäen koululla (Tehtaanmäki) ja tehtaan puukentällä (Silvasti). Vedenottamot on suljettu eivätkä ne toimi varavedenottamoina veden huonon laadun vuoksi. Kymen Vesi Oy:llä on suunnitteilla Silvastin vedenottamon purkaminen. Myöskään Tehtaanmäen vedenottamon käyttöönottoa ei ole suunnitteilla. Silvastin vedenottamolla on kaksi porakaivoa ja Tehtaanmäen koululla yksi rengaskaivo. Tehdasalueella maaperä on osin kalliota, alueella on pieniä moreenimuodostumia. Kymijoen ranta-alueilla on tehty täyttöjä.

3 3 Pintavedet Lähin pintavesi on tehdasalueen pohjois- ja länsipuolella kulkeva Kymijoki. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavan polttoainekentän laajennuksen (kohde 1) etäisyys Kymijoesta on noin 500 metriä. Muut hyödyntämiskohteet sijaitsevat Kymijoen rannan tuntumassa. Kymijoen merkittävimpiä pistekuormittajia ovat alueen teollisuuslaitokset ja jätevedenpuhdistamot, minkä lisäksi jokeen kohdistuu hajakuormitusta. Kymijoen veden sisältämässä kiintoaineessa sekä veteen liuenneena on todettu haitallisia aineita kuten dioksiineja ja furaaneja sekä elohopeaa. Myös joen sedimentissä on todettu osin korkeita pitoisuuksia mm. dioksiineja, furaaneja ja elohopeaa. Haitallisten aineiden vaikutuksia on nähtävissä joen kalastossa ja pohjaeläimistössä. Kymijoen vedenlaadun yhteistarkkailun puitteissa seurataan joen alkuaineiden pitoisuuksia Hurukselan kohdalla. Pitoisuudet eräiden raskasmetallien, kloridin ja sulfaatin osalta on esitetty taulukossa 2. Kymijoen Hurukselan kloridi-, sulfaatti- ja raskasmetallipitoisuuksia vuonna 2010 (Åkerberg 2011). µg/l Cl SO 4 Zn Cu Cr As Hg min 4,1 8,6 2,0 1,0 0,2 0,27 <0,002 max. 7,1 13 4,9 1,8 1,3 0,4 0,005 mediaani 5,3 10,9 2,8 1,2 0,4 0,33 <0,002 keskiarvo 5,3 10,6 3,0 1,3 0,5 0,34 0,002 Luonnonolosuhteet Kohde sijaitsee teollisuusalueella. Lähin Natura 2000-kohde on eteläiseen tehdasalueeseen rajautuva Kymijoen Natura-alue (SCI-alue, F ). TOIMINNAN KUVAUS Hyödynnettävä tuhka Hyödynnettävä tuhka on peräisin Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden voimalaitoksesta, joka on luokiteltu rinnakkaispolttolaitokseksi. Voimalaitos polttaa lähinnä puuta, kuorta, tehtaan jätevedenpuhdistuksessa syntyviä lietteitä sekä erilliskerättyä pakkausjätettä (PDF). Voimalaitoksella syntyy pohjatuhkaa noin t vuodessa ja lentotuhkaa noin t vuodessa. Tällä hetkellä lento- ja pohjatuhka toimitetaan tehtaan omalle Karhukankaan kaatopaikalle. Kenttärakenteissa hyödynnettävä tuhkamäärä on yhteensä arviolta noin m 3 eli noin t. Määrät kohteittain ovat: 1. Polttoainekentän laajennus (7800 m 2 ), m 3 tuhkaa 2. 0-kuidun varastokentän laajennus ( m 2 ), m 3 tuhkaa

4 4 3. Puukentän laajennus (enintään m 2 ), m 3 tuhkaa Tehtaalla syntyvä pohjatuhka luokitellaan jäteluokituksessa nimikkeellä (muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka) ja (muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka). Pohja- ja lentotuhka voidaan sijoittaa tavanomaisen epäorgaanisen jätteen kaatopaikalle. Tuhkan kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuustestien tulokset ovat hakemuksen liitteenä 3 ja 4 sekä dioksiini- ja furaanipitoisuuksien tutkimustulokset ovat liitteenä 5. Pohjatuhkan raskasmetallipitoisuudet ovat lentotuhkaan verrattuna pienempiä ja metallit ovat niukkaliukoisemmassa muodossa. Pohja- tai lentotuhkaa ei suoraan voida hyödyntää valtioneuvoston asetuksen 591/2006 mukaisesti maanrakentamisessa ilmoitusmenettelyllä johtuen tuhkan haitta-ainepitoisuuksista. Tehtaalla on parhaillaan käynnissä koetoiminta ikäännytyksen vaikutuksista lento- ja pohjatuhkan laatuun. Lisäksi tutkitaan kaatopaikalle aiemmin sijoitetun tuhkan laatua näytteenotolla. Tarkoitus on selvittää, kuinka ikääntyminen kaatopaikan täyttöpenkereessä on vaikuttanut tuhkan laatuun ja erityisesti metallien liukoisuuksiin. Ikääntymistutkimusten tulokset toimitetaan viranomaisille niiden valmistuttua. Pohjatuhka Tutkimusten perusteella pohjatuhkan kuparin kokonaispitoisuus ja liukoisen antimonin sekä kromin määrät ovat koholla, jos niitä verrataan maanrakennusasetuksen raja-arvoihin. Kuparin kokonaispitoisuus ylittää rajaarvon selvästi. Lisäksi antimonin liukoisuus ylittää päällystetyn rakenteen raja-arvon. Liukoisen kromin määrä ylittää peitetyn rakenteen raja-arvon, mutta on selvästi alle päällystetyn rakenteen raja-arvon. Muilta osin pohjatuhka täyttää asetuksen raja-arvot sekä peitetyn että päällystetyn rakenteen osalta. Pohjatuhkan metallien kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet (LS=10 l/kg) VNa 591/2006 raja-arvot ylittävien metallien osalta. Lihavoidut arvot ylittävät raja-arvot. VNa 591/2006 raja-arvot Tutkimustulokset mg/kg kokonaispitoisuus liukoisuus, peitetty rakenne liukoisuus, päällystetty rakenne kokonaispitoisuudet kupari liukoisuudet, L/S 0 10 l/kg antimoni 0,06 0,18 0,53* 0,5* 0,54* kromi 0,5 3,0 1,2** 1,5** 1,3** *) ylittää päällystetyn rakenteen raja-arvot **) ylittää peitetyn rakenteen raja-arvot Liukoisuustestien (LS = 10 l/kg) tulosten perusteella voidaan laskennallisesti arvioida kohteessa 1 hyödynnettävän pohjatuhkamäärän ( t) sisältävän noin 6 kg liukoisessa muodossa olevaa antimonia.

5 5 Lentotuhka Lentotuhkan sisältämät metallipitoisuudet ovat pohjatuhkaa suurempia. Lentotuhkan kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuudet ylittävät maanrakennusasetuksen 591/2006 mukaiset raja-arvot. Arseenin ja kadmiumin kokonaispitoisuudet ovat pienentyneet vuoden 2010 jälkeen ja alittavat nykyisin asetuksen raja-arvot. Liukoisen kromin, lyijyn, kloridin ja sulfaatin pitoisuudet ylittävät päällystetyn rakenteen raja-arvot. Taulukossa 4 on esitetty asetuksen raja-arvot ylittävien metallien pitoisuuksia ja liukoisuuksia vuosilta Lentotuhkan metallien kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet Vna 591/2006 raja-arvot ylittävien metallien osalta. Lihavoidut arvot ylittävät raja-arvot. VNa 591/2006 raja-arvot Tutkimustulokset mg/kg kokonaispitoisuus liukoisuus, peitetty rakenne liukoisuus, päällystetty rakenne kokonaispitoisuudet arseeni kadmium ,3 6,9 kromi kupari lyijy sinkki liukoisuudet, L/S = 10 l/kg kromi 0,5 3,0 0,15 8,5** 9,6** lyijy 0,5 1,5 6,1** 7,2** 7,8** molybdeeni 0,5 6,0 2,1* 4* 1,3* seleeni 0,1 0,5 0,19* 0,23* 0,19* sinkki 4,0 12 1,1 4,8* 4,4* fluoridi * 15* 15,6* kloridi * 5600** 12600** sulfaatti ** 16000** 8700* *) ylittää peitetyn rakenteen raja-arvon **) ylittää päällystetyn rakenteen raja-arvon Haitta-aineiden ominaisuuksia Pohjatuhkan sisältämistä haitta-aineista ns. MaRa-asetuksen (VNa 591/2006) päällystetyn rakenteen raja-arvot ylittävät kuparin kokonaispitoisuus ja liukoisen antimonin määrä. Lentotuhkan osalta kriittisimmät haittaaineet ovat liukoinen lyijy ja kromi. Kupari, Cu Kuparin korkeasta kokonaispitoisuudesta huolimatta kuparin liukoisuus pohja- ja lentotuhkasta on ollut hyvin pieni. Kupari on välttämätön hivenaine, mutta suurina pitoisuuksina myrkyllinen. Kupari on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Maaperän happamuus lisää kuparin liukoisuutta, liikkuvinta kupari on hapettavissa ja happamissa olosuhteissa kun ph on alle 4. Maaperässä kupari sitoutuu orgaaniseen ainekseen, savimineraaleihin sekä raudan, mangaanin ja alumiinin oksideihin. Kuparin terveysperusteinen suurin hyväksyttävä pitoisuus maaperässä teollisuusalueelle (SHPTter) on yli mg/kg. Myös suurin vaikutukseton pitoisuus maaperässä pohjavesiriskin perusteella (SVPpv) on mg/kg. Ekologisin perustein laskettu viitearvo SHPeko on selvästi pienempi, 125 mg/kg. Pohja- ja lento-

6 tuhkan kuparipitoisuus alittaa selvästi terveysperusteisen sekä pohjavesiriskin viitearvon. Hyötykäyttökohde on teollisuusaluetta, jolloin vertaaminen ekologiseen viitearvoon ei ole mielekästä. Antimoni, Sb Antimoni voi olla maaperässä hyvin kulkeutuvaa ja päätyä helposti pohjaveteen. Kulkeutuvuutta säätelee maalajin lisäksi antimonin kemiallinen muoto ja maaperän ph. Liukoisuus kasvaa erityisesti matalissa ja korkeissa ph-olosuhteissa. Antimonin myrkyllisyys riippuu hapetusasteesta, kolmenarvoiset yhdisteet ovat viidenarvoisia haitallisempia. Antimonin terveysperusteinen teollisuusalueelle laskettu suurin hyväksyttävä pitoisuus maaperässä (SHPTter) on 1171 mg/kg. Suomen jokivedessä luontaisesti esiintyvät antimonipitoisuudet ovat luokkaa 0,1 µg/l. Antimonin viitearvoja vedessä on esitetty alla taulukossa. 6 Antimonin viitearvoja vesiympäristössä (Reinikainen 2007). viitearvo HC50 aq pitoisuus, joka on haitallinen 50% vesieliöistä HC5aq pitoisuus, joka on haitallinen 5% vesieliöistä NOEC aq pitoisuus, jossa vaikutuksia ei ole todettu testieliöissä pitoisuus µg/l 6,2 µg/l 23 ja 20 mg/l Lyijy, Pb Lyijy muistuttaa kemiallisesti maa-alkalimetalleja (Ca, Mg) ja aiheuttaa elimistössä terveysriskejä käyttäytyessään kalsiumin tavoin. Lyijy voi luonnossa hapettua liukoiseksi kahdenarvoiseksi lyijyksi (Pb 2+ ), saostua niukkaliukoisiksi karbonaateiksi tai sulfaateiksi sekä muuntua oksideiksi ja halideiksi. Maaperässä merkittävimmät lyijyn käyttäytymiseen vaikuttavat tekijät ovat happamuus, orgaanisen aineksen ja savimineraalien määrä (sidontakapasiteetti) sekä hapetus-pelkistysolot. Lyijy-yhdisteet sitoutuvat savimineraaleihin, orgaaniseen ainekseen sekä raudan, mangaanin ja alumiinin oksideihin. Hapettavat ja happamat olosuhteet lisäävät lyijyn liukoisuutta ja kulkeutuvuutta. Lyijyn terveysperusteinen teollisuusalueelle laskettu suurin hyväksyttävä pitoisuus maaperässä (SHPTter) on 1171 mg/kg. Lentotuhkan lyijyn kokonaispitoisuus alittaa selvästi tämän viitearvon. Kromi, Cr Kolmiarvoisen kromin hapettuessa emäksisissä tai happamassa ympäristössä syntyy kuudenarvoista kromia, joka kulkeutuu maaperässä helpommin kuin kolmiarvoinen kromi. Kolmenarvoinen kromi on välttämätön hivenaine. Kuudenarvoisen kromin yhdisteet ovat syöpävaarallisia ja eliöille selvästi haitallisempia. Maaperässä kromin sitoutumista, kulkeutumista ja esiintymismuotoja säätelevät ph ja hapetus-pelkistysolot sekä rauta- ja mangaanioksidien, savimineraalien ja orgaanisen aineksen määrät. Kromin sitoutuminen ja kulkeutuminen maaperässä riippuvat oleellisesti sen hapetusasteesta. Kuudenarvoinen kromi on liikkuvaisempaa kuin kolmenarvoinen kromi. Sitä esiintyy vain hyvin hapettavassa ja emäksisessä ym-

7 Tuhkan vanhentaminen päristössä. Kolmenarvoinen kromi saostuu hydroksideina, kun ph on yli 5,5. Tehtaalla on parhaillaan käynnissä koe tuhkan ikäännytyksen vaikutuksista metallien liukoisuuksiin. Koejakso päättyy tammikuussa Kaatopaikalle aiemmin vuosina läjitetyn tuhkan metallien kokonaispitoisuuksia ja liukoisuuksia on tutkittu näytteenotolla syksyllä Tuhkapenkereeseen läjitetystä lento- ja pohjatuhkasta otettiin näytteet siten, että näytteet edustivat arvion mukaan vuosina 2008, 2009 ja 2010 läjitettyä tuhkaa. Tulosten perusteella pohjatuhkan kuparipitoisuus vuonna 2008 ja 2009 läjitetyssä tuhkassa oli selvästi viime vuosien tuhkaa pienempi. Vuoden 2010 tuhkanäytteessä kuparipitoisuus oli edellisvuosia korkeampi. Liukoisen antimonin ja kromin pitoisuudet (L/S = 10) olivat sen sijaan suurempia vanhoissa tuhkissa verrattuna vuoden 2011 tuoreen tuhkan liukoisuuksiin. Kuvassa 1 on esitetty pohjatuhkan antimonin ja kromin liukoisuuksia tuoreessa tuhkassa ja kaatopaikalle läjitetyissä tuhkissa. 7 Pohjatuhkan metallien liukoisuuksia tuoreessa tuhkassa 2011 ja kaatopaikalle vuosina läjitetyissä tuhkissa sekä vertailu Vna 591/2006 päällystetyn rakenteen raja-arvoihin. Lentotuhkassa vuosien kaatopaikalle läjitetyn tuhkan kokonaispitoisuudet eivät merkittävästi poikenneet tuoreen tuhkan pitoisuuksista. Kuparin, lyijyn ja sinkin kokonaispitoisuudet ylittivät päällystetyn rakenteen raja-arvot. Liukoisen lyijyn määrä oli kaatopaikalle läjitetyissä tuhkissa merkittävästi pienempi kuin tuoreessa tuhkassa, läjitetyn tuhkan liukoisen lyijyn pitoisuus alittaa päällystetyn rakenteen raja-arvon. Liukoisen kromin määrä oli myös pienempi läjitetyssä tuhkassa. Vuoden 2008 tuhkassa liukoisen kromin määrä alittaa päällystetyn rakenteen raja-arvon (kuva 2).

8 Liukoisen kloridin pitoisuudet olivat korkeita myös vanhoissa tuhkissa, pitoisuudet ylittävät päällystetyn rakenteen raja-arvon selvästi. Liukoisen sulfaatin pitoisuudet olivat vanhoissa tuhkissa pienempiä kuin tuoreessa tuhkassa, pitoisuudet alittivat päällystetyn rakenteen raja-arvon. 8 Kenttärakenteet Pohjatuhkan metallien liukoisuuksia tuoreessa tuhkassa 2011 ja kaatopaikalle vuosina läjitetyissä tuhkissa verrattuna Vna 591/2006 päällystetyn rakenteen raja-arvoihin. Kenttärakenteet, joissa tuhkaa hyödynnetään, tulevat toimimaan varastointialueina. Kohteet on esitetty yleiskartalla ja 02. Kaikki kentät asfaltoidaan. Pohjarakenteet tehdään alla esitetyn periaatteen mukaisesti. Ennen rakentamisen aloittamista laaditaan tarkemmat kohdekohtaiset suunnitelmat. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan polttoainekentän laajennus (kohde 1). Rakennekerroksien periaate ylhäältä alaspäin: asfaltti (AB 120) 50 mm peittorakenne murskeesta (ø 0-32 mm) 300 mm tarvittaessa suodatinkangas tasauskerros tuhkasta noin 1500 mm pohjamaa Tuhkan hyödyntämiskohteiden pinta-alat, hyödynnettävät tuhkamäärät ja rakentamisen ajan-kohdat on esitetty alla olevassa taulukossa. Tuhkan hyödyntämiskohteet. Kohde Pinta-ala m 2 Hyödynnettävä tuhkamäärä m 3 Rakennusajankohta 1. Polttoainekentän laajennus kuidun varastokentän laajennus Puukentän laajennus max alkaen

9 Rakentamisen aikana tarvittava tuhkamäärä tuodaan rakennuskohteeseen kaatopaikalta autokuljetuksin. Tarvittaessa tuhkan välivarastointia hyödyntämiskohteessa harkitaan kohdekohtaisesti ja siitä sovitaan valvovan viranomaisen (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) kanssa. Rakentamisen aikana tuhkan pölyämistä voidaan tarvittaessa estää kastelemalla ja peittämällä tuhkakerros murskeella heti rakenteen valmistuttua. Polttoainekentän laajennus (kohde 1) Paperitehdasalueen itäosassa laajennetaan olemassa olevaa polttoainekenttää. Kenttälaajennus rajautuu itäpuolelta tehtaan sisääntuloväylään (Ensontie) ja liittyy länsiosaltaan vanhaan polttoainekenttään. Laajennusosan pinta-ala on m 2. Hyödynnettävän tuhkan kerrospaksuus polttoainekentällä tulee olemaan keskimäärin mm ja hyödynnettävän tuhkan kokonaismäärä kenttärakenteessa on noin m 3 (noin t). Määrä vastaa noin yhden vuoden aikana syntyvää tuhkamäärää. Valmiilla kentällä tullaan varastoimaan tehtaan voimalaitoksessa käytettäviä biopolttoaineita kuten kuorta ja metsätähdehaketta. Kenttää voidaan mahdollisesti käyttää myös hakettamiseen. Polttoainekentän laajennus tullaan toteuttamaan tuhkan hyötykäyttöhankkeista ensimmäisenä. Kentän nykyiset rakenteet ja maaperä Kenttä rakennetaan nykyisen asfaltoidun polttoainekentän ja lietteenkuivausrakennuksen väliselle alueelle, joka on toiminut hiilen varastoalueena. Alueella on betoninen hiilibunkkerin perustus. Osalla aluetta on vielä hiiltä, hiilen kerrospaksuuden vaihdellessa 0,2-2,0 metriin. Hiilikerroksen alapuolella on 0,3-2,0 metriä silttiä ja sen alapuolella 2-5 metrin paksuinen löyhä savikerros. Savikerroksen alapuolelta alkavat tiiviit hiekka- ja sorakerrokset. Kairaukset ovat päättyneet joko kallioon tai tiiviisiin maakerroksiin. Kentän kuivaus ja viemäröinti Maanpinnaltaan uuden laajennusalueen korkeus vaihtelee asfaltoidun tien tasosta noin alueen kuivatusojien pohjan tasoon noin Pohjaveden taso alueen keskivaiheille asennetusta pohjavesiputkesta mitattuna vaihteli keväällä 2011 ollen maapintaan nähden 0,6-1,8 metrin syvyydessä. Alueen kuivatus toteutetaan pääosin sivuojilla sekä hulevesiviemärillä. Ojien vedet johdetaan nykyisen polttoainekentän suunnasta tulevaan olemassa olevaan hulevesiviemäriin (600B), joka liitetään uuteen tarkastuskaivoon. Uusi hulevesiviemäri (315M) johdetaan nykyiseen betoniseen tarkastuskaivoon. Jos kaapeleita ja putkia kaivettaessa liikutaan lähellä tai alle pohjavesipinnan, on kaivannot varauduttava tekemään lyhyissä osissa, jolloin rakennekerrokset voidaan tehdä häiriintymättömälle leikkauspohjalle ja kaivannon täyttö tehdään mahdollisimman nopeasti kaivun jälkeen. Tarvittaessa varaudutaan pitämään työalue kuivana pumppaamalla nykyisten laskuojien suunnalta valuvia vesiä. 9

10 Kentän rakentaminen Sekä nykyisen polttoainekentän että laajennusosan suoto- ja sadevedet kerätään yhteen ja ohjataan hiekanerotus/laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaassa kiintoaine laskeutuu altaan pohjalle ja lisäksi allas tasaa virtaamia kovien sateiden aikana. Laskeutuksen jälkeen vedet ohjataan hiekkasuodattimen kautta tehtaan hulevesijärjestelmään, josta vedet johdetaan edelleen Kymijokeen. Pintamaa poistetaan koko rakennusalueelta noin 0,2 metrin syvyydeltä, nykyinen hiilikerros poistetaan kokonaan ja betoninen hiilibunkkerin perustus puretaan tasoon +33,7 ja perustusten alaosa täytetään hiekalla. Nykyinen betoninen tukimuuri jää paikoilleen ja rakennettava kenttä tulee rajautumaan siihen. Työalueelta ei ole saatavissa käyttökelpoisia maanrakennusmassoja. Raivaustöistä ja ojien kaivusta tulevat massat kuljetetaan rakennuttajan osoittamaan paikkaan samoin kuin rakennettavan hulevesiviemärin alueelta poistettava nykyinen asfaltti. Asfaltin alla olevat kiviainekset käytetään soveltuvin osin putkikaivannon lopputäyttöön. Uuden asfaltin alle rakennetaan kokonaisuudessaan suunnitellut sivulla 8 esitetyt rakennekerrokset niin, että pintaraivatulle kentän alueelle tasataan tehtaan voimalaitoksilta saatavaa tuhkaa suunnitelman mukaiseen tasoon. Kantavat kerrokset rakennetaan murskeesta 0-55 mm, suodatinkangas lujuusluokaltaan vähintään N3. Asfalttipäällyste on AB 25/150 mm). Päällysteen päällä kantavuusvaatimus tulee olemaan 250 MN/m 2. 0-kuidun varastokentän laajennus (kohde 2) Kartonkitehtaan selkeytysaltaiden eteläpuolella varastoidaan tuotannon häiriötilanteissa puhdasta puukuitua eli 0-kuitua. Selkeytysaltaiden häiriötilanteessa alueelle voidaan myös rakentaa maapenkereistä varoallas selkeytysaltaan vesiä varten. Alueen pohjavedet ja suotovedet kerätään yhteen ja pumpataan keskitetysti Kymijokeen tehtaan muiden hulevesien kanssa. Vesien suora virtaus Kymijokeen on estetty savipadolla. Pohjavesien pumppaus on tarpeen, jotta suoto- ja pohjavesien paine ei riko selkeytysaltaiden rakenteita altaan ollessa tyhjänä. Varastoalue on nykyisellään pinnoittamatonta, epätasaista täyttömaata. Maapohja on pehmeää ja muuttuu sadesäällä upottavaksi vaikeuttaen liikennöintiä alueella. Varastokentän parantamiseksi ja tasaamiseksi on tarkoitus rakentaa kunnollinen kantava kenttärakenne ja asfaltoida kenttäalue. Kentän tasauskerroksessa on tarkoitus hyödyntää tuhkaa keskimäärin 1500 mm paksuisessa kerroksessa yhteensä noin m2 alueella enintään noin m3 (noin t). Tämä tarkoittaa noin 1,5 vuoden aikana syntyvää tuhkamäärää. Kenttää tullaan jatkossakin käyttämään 0- kuidun välivarastointiin ja selkeytysaltaan vara-alueena. Myös alueen pohja- ja suotovesien kerääminen ja keskitetty purku Kymijokeen säilyy ennallaan. Tarkemmat suunnitelmat kentän rakenteesta laaditaan ennen rakentamisen aloittamista ja ne voidaan tarvittaessa esittää valvovalle viranomaiselle ennen töiden alkua. 10

11 11 Puukentän laajennus (kohde 3) Vesien käsittely Paperitehtaan pohjoisosassa sijaitsevaa puukenttää laajennetaan, jotta saadaan lisää tilaa puun pakkasvarastolle. Laajennus sijoittuu nykyisen puukentän pohjoispuolelle Kymijoen ja Keltakankaansuoran sekä rautatien väliselle alueelle. Laajennuksen pinta-ala on enintään m2 ja hyödynnettävän tuhkan kerrospaksuus keskimäärin noin 1500 mm. Siten hyödynnettävä tuhkamäärä alueella on enintään m3 (noin t). Kenttärakenne tullaan asfaltoimaan ja liittämään osaksi nykyistä puukenttää. Puukentän laajennuksen yhteydessä laajennusosan rakennetaan sade- ja hulevesien keräilyjärjestelmä, jolla vedet ohjataan keskitetysti Kymijokeen yhden purkupisteen kautta. Sadevesien suotautuminen kenttärakenteiden läpi minimoidaan tiiviillä asfalttipinnoitteella. Kentille rakennetaan riittävät kaadot, joilla sadevedet ohjataan pois pintarakenteen päältä. Kallistuksillla rakennetun ja asfaltoidun kentän läpi tuhkarakenteeseen suotautuvan veden määrä on hyvin vähäinen. Lisäksi tuhka itsessään on vettä huonosti johtavaa. Tuhkien vedenläpäisevyysarvoja ja vertailuna kaatopaikan pohjarakenteilta vaadittuja vedenläpäisevyyden arvoja. tavanomaisen jätteen kaatopaikka, pohjarakenteen vaatimus pysyvän jätteen kaatopaikka, pohjarakenteen vaatimus vedenläpäisevyys, k-arvo, m/s Lähde 10-9 ( 1 m) VNa 861/ ( 1 m) VNa 861/1997 kivihiilen pohjatuhka Rudus, pohjatuhkaohje 1/2008 jätteenpolton pohjakuona 3,2*10-4 7,2*10-5 (Ranska, Kaartinen et al Itävalta) (VTT) (USA) *10-8 (Italia) Ensimmäisenä rakennettavan polttoainekentän laajennuksen (kohde 1) sade- ja valumavedet kerätään yhteen ja ohjataan laskeutusaltaan sekä hiekkasuodatinrakenteen kautta tehtaan hulevesijärjestelmään, josta vedet johdetaan edelleen Kymijokeen. Suodatinrakenne on esitetty kentän tasaus- ja kuivatussuunnitelmapiirustuksessa T15067-S1. 0-kuitukentällä suoto- ja pohjavedet kerätään jo nykyisin yhteen ja pumpataan keskitetysti Kymijokeen. Vesien keskitetty purku mahdollistaa suotovesien tarkkailun ja tarvittaessa käsittelyjärjestelmän rakentamisen. Puukentän laajennuksen yhteydessä rakennettavan kentän valuma- ja suotovedet kootaan ojituksella yhteen ja puretaan keskitetysti Kymijokeen. Tämä mahdollistaa suotovesien tarkkailun ja tarvittaessa käsittelyjärjestelmän rakentamisen.

12 12 Poikkeustilanteet Jos tuhkan hyödyntäminen kenttärakenteissa jostain syystä keskeytyy, voidaan käyttämättä jäänyt tuhka toimittaa tehtaan Karhukankaan kaatopaikalle. ARVIO TOIMINNAN PÄÄSTÖISTÄ JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA Päästöt maaperään, pohjaveteen ja pintaveteen Tuhkan hyötykäyttökohteet sijaitsevat alueella, joka on ollut teollisuuskäytössä pitkään. Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Tiivistetyn tuhkan vedenjohtavuus on pieni ja kenttärakenne tullaan pinnoittamaan asfaltilla. Tällöin veden virtaus tuhkakerroksen läpi minimoidaan ja haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan tuhkarakenteesta maaperään, suotovesiin tai pohjaveteen. Pintavedet ohjataan kaadoilla pois kentän pinnalta ja käsitellään kenttäalueesta riippuen edellä esitetyllä tavalla. Siten valumavesien haitta-ainepitoisuudet eivät merkittävästi poikkea tehtaan normaaleista valumavesistä. Kenttärakenteiden sade- ja suotovedet muodostavat vain osan tehdasalueen kaikista valumavesistä ja niiden vaikutusta Kymijoen jo muutenkin kohonneisiin haitta-ainepitoisuuksiin tuskin voidaan havaita. Kymijoki laskee edelleen mereen noin 40 km päässä. Merialueella sulfaatti- ja kloridipitoisuudet ovat luonnostaan Kymijokea suurempia eivätkä lentotuhkan kohonneet sulfaatti- ja kloridipitoisuudet siten aiheuta merkittäviä vaikutuksia. Kenttärakenteiden sade- ja suotovesien laatua, vaikutuksia Kymijokeen sekä alueen pohjavesiin tarkkaillaan toiminnan aikana tässä hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Rakentamisen aikana voi sade- ja suotovesien mukana huuhtoutua pieni määrä kiintoainetta (tuhkaa) ja mahdollisia haitta-aineita Kymijokeen. Rakentamistyöt ovat kuitenkin lyhytkestoisia ja tuhkarakenne pyritään pinnoittamaan mahdollisimman nopeasti, jotta työnaikaiset vaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Polttoaineen varastokentän laajennuksen (kohde 1) yhteydessä vesienkäsittelyrakenteet (tasausallas ja hiekkasuodatin) pyritään rakentamaan ensimmäisenä ja työnaikaiset sade- ja suotovedet ohjataan käsittelyrakenteiden kautta. Esimerkkilaskenta polttoainekentän laajennuksen suotoveden antimonipitoisuudesta pohjatuhkaa käytettäessä: Tuhkarakenteen läpi suotautuvan veden määrää polttoainekentän laajennuksen alueella voidaan karkeasti arvioida seuraavien oletusten avulla: vuotuinen sadanta 700 mm haihdunta suoraan pinnalta 10 % nopeana pintavaluntana 80 % pintarakenteen (asfaltti) läpi suotautuva vesimäärä noin 70 mm vuodessa (= 70 l/m 2 )

13 tuhkarakenteen läpi suotautuvan veden määräksi arvioidaan 50 % tästä eli noin 35 mm vuodessa (7 820 m 2 kentällä noin l vuodessa) Jos oletetaan antimonin kokonaismäärästä (noin 6 kg) liukenevan vuodessa 30 % (1,8 kg), olisi kenttäalueen suotoveden sisältämä antimonipitoisuus noin 7 mg/l. Verrattaessa pitoisuutta taulukon 5 viitearvoihin havaitaan viitearvojen NOECaq(pitoisuus, jossa vaikutuksia ei ole todettu testieliöissä) ja HC50aq (pitoisuus, joka on haitallinen 50 % vesieliöistä) alittuvan. Viitearvo HC5aq (pitoisuus, joka on haitallinen 5 % vesieliöistä) ylittyy. Kuitenkin todellisuudessa tuhkarakenteen läpi suotautuvan veden määrä on pienempi ja todennäköisesti vain pieni osa liukoisesta antimonista kulkeutuu suotoveden mukana pidemmällä ajanjaksolla. Tällöin suotoveden metallipitoisuudet voivat olla suurempia, mutta veden kokonaismäärät pienempiä. Kenttärakenteen valumavedet johdetaan hiekkasuodatuksen läpi ennen johtamista purkuvesistöön. Kenttäalueen hulevesien osuus koko tehdasalueen (123 ha) hulevesistä on alle prosentin. Siten myös kenttärakenteen suotovesien pitoisuudet laimenevat huomattavasti ennen pääsyä Kymijokeen. Lisäksi tehdasalueen vesien osuus Kymijoen keski- tai alivirtaamasta on hyvin pieni. 13 Päästöt ilmaan Tuhkan pölyämistä rajoitetaan kuljettamalla tuhka peitettynä ja tarvittaessa kastelemalla tuhkaa ennen käsittelyä. Tuhkarakenne pyritään peittämään murskeella heti kun se on mahdollista, jotta se ei pääse pölyämään. Mahdolliset työnaikaiset pölyhaitat rajoittuvat tehdasalueelle ja työkohteen läheisyyteen. Melu Jätteet Tuhkan hyödyntämisen aiheuttama melu on lähinnä työkoneiden aiheuttamaa melua, joka ei erotu tehtaan normaalista toiminnasta. Tuhkan hyödyntämisestä ei muodostu erityisiä jätteitä. Hankkeessa on kyse jätteiden hyödyntämisestä. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) JA PARAS KÄYTÄNTÖ (BEP) Hyödyntämällä tuhkaa kenttärakenteiden rakennekerroksissa vähennetään luonnonmateriaalien tarvetta. Samalla kaatopaikalle sijoitettavan tuhkan määrä vähenee merkittävästi. Hakemuksessa esitettyjen hankkeiden toteuttaminen tuhkarakenteilla tarkoittaa sitä, että tehtaan voimalaitoksessa noin viiden seuraavan vuoden aikana syntyville tuhkille on osoitettavissa hyötykäyttökohde. Kenttärakenne suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sade- ja suotovesien virtaus tuhkakerroksen läpi minimoidaan ja samalla vähennetään riskiä haitta-aineiden leviämisestä ympäristöön valmiista kenttärakenteesta.

14 Kenttäalueiden sade- ja suotovesien laatua ja vaikutuksia ympäristöön tarkkaillaan työn aikana ja kenttärakenteiden valmistuttua. Hakijan käsityksen mukaan tuhkan hyödyntäminen hakemuksessa esitetyn mukaisesti edustaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parasta käytäntöä. 14 TARKKAILU JA RAPORTOINTI Tuhkan laatu tutkitaan kaatopaikka- ja hyötykäyttökelpoisuustestein ennen hyödyntämistä. Hyödynnettävien tuhkien määrästä ja laadusta pidetään kirjaa. Tarkempi tarkkailuohjelma hyväksytetään valvovalla viranomaisella (Kaakkois-Suomen ELY-keskus) ennen töiden aloittamista. Lisäksi tehdas osallistuu Kymijoen alaosan vedenlaadun yhteistarkkailuun ja Kymijoen ja sen edustan kalataloudelliseen tarkkailuun. Tarkkailu ennen rakentamista ja sen aikana Pohjavesitarkkailua varten asennetaan pohjaveden havaintoputket (tai käytetään olemassa olevaa putkea) kohteiden läheisyyteen pohjaveden arvioituun virtaussuuntaan ennen kohteiden rakentamisen aloittamista. Havaintoputkia asennetaan yksi jokaiseen hyötykäyttökohteeseen, yhteensä 3 putkea. Pohjavedestä otetaan näyte ennen rakentamistöiden aloittamista ja vähintään kerran rakentamistöiden aikana. Pohjavesinäytteistä analysoidaan ainakin metallipitoisuudet, sulfaatti-, kloridipitoisuus ja ph. Tehtaanmäen koulun vedenottamon kaivosta otetaan näyte ennen rakentamistöiden aloittamista ja tarvittaessa töiden aikana. Näytteestä analysoidaan ainakin metallipitoisuudet, sulfaatti-, kloridipitoisuus ja ph. Kenttärakenteiden suoto- ja sadevesien laatua tarkkaillaan rakentamistöiden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa rakennettavan polttoainekentän laajennuksen (kohde 1) osalta kentän suotovesistä otetaan näyte hiekkasuodatuksen jälkeen vähintään kerran rakennustöiden aikana. Vesinäytteistä analysoidaan ainakin metallipitoisuudet, sulfaatti- ja kloridipitoisuus, kiintoaine sekä ph. Muiden kenttien osalta suotovesien näytteenottokohta suunnitellaan tarkemmin ennen rakentamistöiden aloittamista. Tarkkailu kenttärakenteen valmistuttua Kenttärakenteiden valmistuttua otetaan näytteet pohjaveden havaintoputkista kaksi kertaa vuodessa kahden vuoden ajan kenttärakenteen valmistumisesta. Pohjavesinäytteistä analysoidaan ainakin metallipitoisuudet, sulfaatti-, kloridipitoisuus ja ph. Kenttärakenteiden suoto- ja sadevesien laatua tarkkaillaan ennen vesien johtamista Kymijokeen. Kohteessa 1 näyte otetaan hiekkasuodatuksen jälkeen ja muiden kohteiden osalta näytepiste tarkennetaan myöhemmin.

15 Suotovesinäyte otetaan kaksi kertaa vuodessa kahden vuoden ajan kenttärakenteen valmistumisesta. Tarvittaessa voidaan myös seurata Kymijoen vedenlaatua kenttärakenteiden purkupisteiden alapuoliselta vesialueelta näytteenotolla. Tarkkailun tulosten perusteella päätetään, tarvitseeko tarkkailua jatkaa kahden vuoden jälkeen kenttärakenteen valmistumisesta. 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Pohjatuhkan hyödyntäminen kenttärakenteissa korvaa luonnon maaaineksia ja vähentää kaatopaikalle menevän jätteen määrää. Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden ympäristöluvassa on edellytetty toiminnassa syntyvien jätteiden hyödyntämistä mahdollisuuksien mukaan. Tehtaan voimalaitoksen ympäristöluvassa on edellytetty polttojätteen hyötykäytön tehostamista. Myös nykyinen jätelainsäädäntö ohjaa tuhkien hyödyntämiseen, mikäli se on teknisesti ja taloudellisesti järkevää ja ympäristö- ja terveyshyödyt ovat haittoja suurempia. Hyödynnettävän pohja- ja lentotuhkan lyijyn, antimonin ja kromin liukoisuudet sekä sulfaatti- ja kloridipitoisuudet ovat aiempien tutkimusten perusteella olleet koholla. Tuhkan hyödyntäminen kenttärakenteessa tehdään siten, että veden suotautuminen tuhkan läpi minimoidaan eikä merkittäviä vaikutuksia maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin aiheudu. Vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin seurataan työn aikana ja rakenteen valmistuttua viranomaisten hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Hyödyntämishankkeella ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset, neuvottelut Lausunnot Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Kouvolan kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Paikanpäällä on suoritettu tarkastus Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Kaakkois-Suomen elinkeino-,

16 liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY), Kouvolan kaupungilta ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus : Lausunnossaan Kaakkois-Suomen ELY- keskus katsoo esitettyyn hakemussuunnitelmaan ja tehtyihin selvityksiin viitaten, että suunniteltujen teollisuuden toimintaan kiinteästi liittyvien varastointikenttien rakentamisessa on mahdollista hyödyntää luonnonmateriaaleja korvaten Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaan voimalaitoksen lento- ja pohjatuhkia. ELY- keskus esittää, että lupamääräyksiä asetettaessa huomioidaan seuraavat asiat. Hyödynnettäviksi tarkoitettujen tuhkien laadunhallinnassa tulee menetellä em. asetuksen 591/2006 (403/2009) mukaisesti. Hakemuksessa esitettyjen hyödynnettäviksi tarkoitettujen tuhkien vallitsevia pitoisuus- ja liukoisuuskeskiarvoja ei tulisi merkittävästi ylittää. Tuhkan käsittelyssä, kuljetuksessa ja rakentamisvaiheessa tulee menetellä niin, ettei siitä aiheudu ympäristölle merkittäviä ympäristöhaittoja. Tuhkakerrosta ei saa ulottaa lähelle pohjavesitasoa. Levitettävät tuhkakerrokset tulee tiivistettyinä peittää viivytyksettä, jolloin mahdollisia päästöjä ympäristöön voidaan pienentää. Polttoainekentän laajennus tulee rakentaa hakemuksessa esitetyn suunnitelman mukaisesti niin, että pinta- ja suotovedet kootaan ja johdetaan laskeutusaltaan ja hiekkasuodatuksen kautta Kymijokeen. Muiden hakemukseen kuuluvien kenttälaajennusten osalta suunnitelmapiirustukset tulee esittää valvontaviranomaisen hyväksyttäviksi 3 kuukautta ennen rakentamiseen ryhtymistä. Kullekin rakennettavalle kentälle tulee asentaa virtausolosuhteiltaan edustaviin ja suojaisiin paikkoihin pohjavesienhavaintoputket. Pohja- ja pinta- sekä suotovesien tarkkailu tulee järjestää hakemussuunnitelmassa esitetyllä tiheydellä ja tarkkailusuurein kuitenkin niin, että kaikista kolmesta eri kentille asennetuista pohjavesien havaintoputkista otetaan jälkiseurantanäytteet vuosi viimeisen kentän valmistumisen jälkeen tai viimeistään vuonna Pohja- ja pintavesien tarkkailutulokset johtopäätöksineen raportoidaan aina kunkin kenttälaajennuksen valmistumisen jälkeen vuoden kuluessa. Samassa yhteydessä raportoidaan kullakin kenttälaajennuksella hyödynnetyt tuhkamäärät haitta-ainepitoisuustietoineen. Kullakin kenttäalueella hyödynnetyt jätetuhkamäärät raportoidaan lisäksi Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaan ympäristönsuojelun vuosiraportoinnin yhteydessä. Vuoden 2018 loppuun mennessä raportoidaan lopullinen tämän hakemuksen piiriin kuuluvien kaikkien tuhkan hyödyntämiskohteiden loppuraportti tarkkailutietoineen, tuhkamäärineen ja johtopäätöksineen. Hankkeen vaikutuksia laskuvesistössä Kymijoessa ei esitetä seurattavaksi erikseen. 16

17 Kaikki raportointitiedot tulee toimittaa Kaakkois-Suomen ELY- keskukselle sekä hankkeen loppuraportti Kouvolan ympäristöpalveluille. Koska hakemuksen mukainen tuhkien hyödyntäminen maanrakentamisessa on kertaluonteista, ei lupamääräysten tarkistamiselle ole tarpeen asettaa velvoitetta, mikäli hanke tulee valmiiksi 10 vuoden kuluessa ympäristöluvan voimaan tulosta. Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunto : Kaatopaikkakelpoisuustestien tulosten mukaan aineiden pitoisuudet jäivät pääosin reilusti alle tavanomaisen jätteen kaatopaikan raja-arvoista, suurin osa tutkituista aineista jäi alle pysyvän jätteen kaatopaikan raja-arvoista. Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) koskee lento- ja pohjatuhkia vain, jos poltetaan kivihiiltä, turvetta tai puuperäistä ainesta. Stora Enson Anjalankosken tehtaat käyttävät puuperäisen polttoaineen lisäksi myös pakkausjätettä (PDF) polttoaineenaan. Tämä tulee ottaa huomioon verrattaessa tuhkien pitoisuuksia ja liukoisuuksia asetuksen raja-arvoihin. Asetusta ei siis voitaisi välttämättä soveltaa, vaikka asetuksen mukaiset pitoisuus- ja liukoisuusraja-arvot alittuisivat. Hakemuksen mukaan pohjatuhkan osalta kriittisimmät asetuksen 591/2006 raja-arvon ylittävät ovat kuparin kokonaispitoisuus ja liukoisen antimonin määrä, lentotuhkan osalta liukoinen lyijy ja kromi. Hakemuksessa on verrattu lyijy- ja kuparipitoisuuksia teollisuusalueen terveysperusteiseen suurimpaan hyväksyttävään pitoisuuteen, jota käytetään viitearvona määriteltäessä ylempää ohjearvoa maaperän pilaantuneisuudelle. Lyijyn ja kuparin pitoisuudet tuhkassa alittavat nämä pitoisuudet. Kromin osalta ei ole esitetty tietoja suurimmasta hyväksyttävästä pitoisuudesta. Tuhkan antimonin pitoisuutta ei ole hakemuksessa verrattu suurimpaan hyväksyttävään pitoisuuteen. Hakemuksessa ei ollut tietoja myöskään sinkin, kloridin ja sulfaatin terveysperusteisista viitearvoista. Näiden pitoisuudet/liukoisuudet ylittivät asetuksen 591/2006 raja-arvot lentotuhkassa. Vanhentamiskokeissa tutkitut tuhkat olivat n. 1-3 vuotta vanhoja. Osa aineista näyttäisi vanhempana liukenevan paremmin, osa huonommin. Tuhkien pitoisuus- ja liukoisuuseroihin vaikuttavat varmasti myös kulloinkin käytetty polttoainejakauma. Rakennettavat uudet kentät ovat luultavasti tarkoitettu pysyviksi ratkaisuiksi, joten nyt tehtävien vanhentamiskokeiden perusteella ei voida suoraan päätellä, miten tuhkan ominaisuudet ovat esim vuoden päästä muuttuneet. Voimalaitoksen lentotuhkaa on aiemmin hyödynnetty tiepenkereessä Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä. Tästä on kokemuksena pohjavesitarkkailua kloridin ja kadmiumin osalta. Näiden pitoisuudet pohjavedessä eivät analyysitulosten mukaan juurikaan ole muuttuneet tasosta, joka oli ennen tiepenkereiden rakentamista. Kenttärakennetta suunniteltaessa tarkemmin, tuhka tulisi sijoittaa maahan siten, ettei se pääse sekoittumaan pohjamaan kanssa. Siitä ei ole tietoa, 17

18 miten alhaalta ja sivultapäin päällystetyn rakenteen alle tuleva kosteus/vesi pääsee liuottamaan tuhkasta haitta-aineita. Hakemuksessa on esitetty, että esim. kupari ja lyijy sitoutuvat savimineraaleihin. Hakemuksessa ei ole mainittu rakennettavien alueiden maaperätietoja, tosin Kymijoen läheisyydessä voidaan olettaa olevan savimaata. Tuhkia on tutkittu eri menetelmin ja eri aikoina otetuista näytteistä. Näytteiden tuloksissa on hyvin paljon vaihtelua, joten on oletettavissa, että myös tulevien tuhkien haitta-ainepitoisuudet vaihtelevat paljon. Hakemuksessa on ilmoitettukin, että tuhkan laatu tutkitaan kaatopaikka- ja hyödyntämiskelpoisuustestein ennen hyödyntämistä. Mikäli näissä testeissä havaitaan poikkeuksellisen suuria pitoisuus- ja liukoisuusarvoja, tulisi pohja- ja lentotuhkan hyödyntäminen harkita tapauskohtaisesti. Luvan hakijan on pystyttävä osoittamaan lupaviranomaiselle, ettei tuhkan hyödyntämisestä ole vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Mikäli näin pystytään osoittamaan, rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että tuhkaa voidaan käyttää esitetyissä kenttärakenteissa. Tuhkan hyödyntäminen kenttärakenteissa vähentää luonnonvarojen käyttöä. Lisäksi saadaan tilapäisesti vähennettyä kaatopaikalle menevän hyödyntämiskelpoisen jätteen määrää. Kokonaistaloudellisesti tarkasteltuna tuhkan käyttö kenttärakenteissa on perusteltua. Suoto- ja pohjavesien tarkkailu on tärkeää, jotta voidaan arvioida haittaaineiden kulkeutumista ja tarvittaessa rakentaa vesienkäsittelylaitteistoja. Rakentamisen laadunvalvonnassa tulee kiinnittää huomiota päällysteen tiiveyteen ja kenttien kallistuksiin, jottei vesi pääse kentällä seisomaan ja mahdollisesti siten kulkeutumaan rakenteen läpi. Kenttien kuntoa tulee tarkkailla ja mahdolliset vauriot päällysteessä tai muussa rakenteessa korjattava viivytyksettä. Tuhkaa voidaan tarvittaessa varastoida hyödyntämiskohteessa, mikäli tuhkan pölyäminen ja haitta-aineiden liukeneminen varastoinnin aikana on mahdollisimman pientä. Varastointi vähentäisi kuljetuksia kaatopaikalle ja takaisin, mikäli tuhka tuotaisiin suoraan voimalaitokselta hyödyntämiskohteelle. Mikäli polttoainekenttää käytetään hakettamiseen, täytyy etukäteen arvioida sen aiheuttama lisämelutaso alueella. Hakemuksessa on väärä, Anjalankosken kaupungin aikainen kiinteistörekisteritunnus. Oikea, uusi tunnus on Rakennus- ja ympäristölautakunta katsoo, että hakija on riittävän vakavarainen ja sillä on käytettävissään riittävää asiantuntemusta, joten ympäristönsuojelulain 42 :n mukaista jätteenkäsittelytoiminnan vakuutta ei ole tarpeen vaatia. Toiminta voidaan aloittaa mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, koska tuhka saadaan tarvittaessa purettua pois kenttärakenteesta ja kuljetet- 18

19 Muistutukset ja mielipiteet Hakijan kuuleminen ja vastine tua tehtaan kaatopaikalle. Hakija ei kuitenkaan ole asettanut tähän tarvittavaa hakemuksessa YSL 101 :ssä määrättyä vakuutta. Kouvolan kaupunginhallituksen lausunto : Kaupunginhallitus yhtyy rakennus- ja ympäristölautakunnan asiasta antamaan lausuntoon. Hakemuksesta on jätetty yksi muistutus. Muistutuksessa todetaan, että Kymijokeen on istutettu suuria määriä pyyntikokoista kalaa ja kalanpoikasia. Jos päästöjä sattuu, on yhtiö velvoitettava täysimääräisiin korvauksiin osakaskunnalle. Luvan hakijaa on kuultu annettujen lausuntojen ja muistutuksen johdosta Hakija on toimittanut seuraavan vastineen aluehallintovirastolle. Hakijalla ei ole huomautettavaa ELY-keskuksen lausuntoon. Tarkkailu ja raportointi voidaan toteuttaa ELY-keskuksen edellyttämällä tavalla. Tuhkan hyödyntämishankkeet on tarkoitus saattaa valmiiksi kymmenen vuoden kuluessa. Kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnosta todetaan seuraavaa: Valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa (591/2006, muutettu 403/2009) mukaisesti asetusta voidaan soveltaa kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lentotuhkiin (jätenimikkeet , ja ) ja pohjatuhkiin (jätenimikkeet ja ). Anjalankosken tehtaiden lentotuhka ja pohjatuhka luokitellaan asetuksen 1129/2001 mukaisesti luokkiin (muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä pohjatuhka, kuona ja kattilatuhka) ja (muu kuin nimikkeessä mainittu rinnakkaispoltossa syntyvä lentotuhka). Siten hakijan käsityksen mukaan tehtaan tuhkien hyödyntäminen MARA -asetuksen mukaisesti voisi olla mahdollista myös ilmoitusmenettelyiiä, mikäli pitoisuudet olisivat asetuksen sallimissa rajoissa. Hyödynnettävien lento- ja pohjatuhkien kromin, sinkin ja antimonin pitoisuuksien (vuosina ) vertailu suositeltavan terveysperusteiseen viitearvoon maaperässä on esitetty alla taulukossa: 19 Haitta-aine Pitoisuus lentotuhkassa mg/kg Pitoisuus pohjatuhkassa mg/kg SHPTterv * ) mg/kg Antimoni Kromi > (Cr 3+) 25 (Cr 6+) Sinkki > * ) suurin hyväksyttävä terveysperusteinen pitoisuus maaperässä teollisuusalueella

20 Tuhkien kokonaispitoisuudet ovat selvästi alle terveysperusteisten viitearvojen, mutta tuhkien sisältämän kromin hapetusasteista ei ole analyysitietoa. Kloridille tai sulfaatille ei ole annettu terveysperusteisia viitearvoja pitoisuuksille maaperässä. Kloridi on ihmisen aineenvaihdunnalle välttämätön aine. Klorideilla ei tiedetä olevan terveysvaikutuksia, mutta veteen ne aiheuttavat makua ja korroosiovaikutuksia pitoisuuksilla mg/i. (Lääkintöhallitus 1990) Terveysperusteista kansainvälistä ns. ADI (päivittäinen saantisuositus)-arvoa ei kalsiumkloridille ole annettu. Myöskään sulfaatille ei ole annettu terveysperusteisia viitearvoja. Sulfaatti on rikin hapettunut muoto. Rikki on ihmisille, eläimille ja kasveille elintärkeä aine, mutta suurina annoksina sulfaatilla voi olla ihmiselle ärsyttävä vaikutus. Sulfaatti lisää veden korroosio-ominaisuuksia. Tuhkarakenteiden tiivistämisen on havaittu vähentävän sulfaatin Iiukoisuutta (Tuhkarakentamisen kasikirja 2012). Tuhkarakenteen läpi suotautuvan veden määrä tulee olemaan vähäinen johtuen tuhkan tiivistämisestä, pinnan asfaltoinnista sekä pinnan kallistuksista. Pintarakenne pidetään kunnossa ja mahdolliset vauriot korjataan. Kun tuhkarakenteen läpi suotautuva vesimäärä on mahdollisimman vähäinen, on myös tuhkan sisältämien haitta-aineiden liukeneminen vähäistä. Pitkällä aikavälillä metallien liukoisuudet pääsääntöisesti pienenevät. Kenttärakenteiden suoto- ja pohjavesiä tarkkaillaan hakemuksessa esitetyn sekä ELY-keskuksen täydentämän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Tuhkarakenteen reunat rakennetaan siten, että ulkopuolisia vesiä ei johdeta tuhkaan. Hyödyntämiskohteissa maaperä on pääasiassa silttiä ja savea, jolloin tuhkakerroksen alle ei tarvita erillistä suodatinkangasta tms. erottamaan tuhkaa pohjamaasta. Tuhkan välivarastoimista hyödyntämiskohteiden läheisyydessä harkitaan tapauskohtaisesti. Hyödyntämiskonteissa tarvittava tuhkamäärä voidaan joutua kuitenkin viemään kaatopaikalle välivarastoitavaksi tilantarpeen vuoksi. Polttoainekentällä tehtävän mahdollisen hakettamisen melutaso tullaan arvioimaan tarvittaessa erikseen. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseksi vakuudeksi toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta hakija esittää euroa. Muistutuksen johdosta todetaan, että hankkeesta ei arvioida aiheutuvan korvattavaa haittaa. 20 HAKEMUS TOIMINNAN ALOITTAMISESTA MUUTOKSENHAUSTA HUOLIMATTA Ympäristölupahakemukseen sisältyy hakemus aloittaa pohjatuhkan hyödyntäminen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta (YSL 101 ). Mikäli lupa jostain syystä evättäisiin, voidaan hyödynnettäväksi tarkoitettu tuhka

21 purkaa kenttärakenteesta ja toimittaa tehtaan Karhunkankaan kaatopaikalle. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaiseksi vakuudeksi toiminnan aloittamisesta muutoksenhausta huolimatta hakija esittää euroa. 21 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ratkaisu Aluehallintovirasto on tarkastanut Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden ympäristölupahakemuksen, joka koskee yhtiön Anjalankosken tehtaan voimalaitoksen pohja- ja lentotuhkan hyötykäyttöä tehdasalueella sijoittuvilla kenttäalueilla. Aluehallintovirasto myöntää hakemuksen kohteelle 1 eli polttoainekentän laajentamiselle ympäristöluvan edellyttäen, että toiminta tapahtuu hakemuksen mukaisesti ja toiminnassa noudatetaan lisäksi seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tuhkan varastointi ja hyötykäyttö 1. Polttoainekentän laajennus eli hakemuksen kohteen 1 rakentaminen voidaan toteuttaa hakemuksen mukaisesti hyödyntämällä riittävästi tutkittuja yhtiön Anjalankosken voimalaitokselta peräisin olevia lento- ja pohjatuhkia. Tuhkakerrokset tulee sijoittaa ylimmän pohjavedenpinnan yläpuolelle ja tuhkakerroksen alle pohjamaan päälle tulee levittää suodatinkangas. 2. Kenttärakenteisiin toimitettavien tuhkaerien laatu on varmennettava valtioneuvoston asetuksen (591/2006) liitteen 2 mukaisesti. Hyödynnettävissä tuhkaerissä haitta-aineiden kokonaispitoisuudet ja liukoisuudet eivät saa ylittää hakemuksessa esitettyjä maksimipitoisuustasoja. Testeillä tulee myös varmistaa, että hyödynnettävät tuhkaerät täyttävät tuhkarakentamiselle asetetut tekniset vaatimukset. 3. Yksityiskohtainen rakennus- ja laadunvalvontasuunnitelma tulee toimittaa kuukautta ennen rakennustöiden aloittamista Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille. 4. Tuhkien varastointia rakennuspaikalla tulee välttää. Yli päivän tarvetta vastaavien suurempien tuhkaerien varastoinnista tulee sopia Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Jos tuhkaa joudutaan varastoimaan tehdasalueella, varastoinnin tulee tapahtua päällystetyllä/suojatulla alueella ja tuhkakasat tulee peittää ja suojata niin, että ne eivät pääse pölyämään, sadevedet eivät pääse huuhtelemaan kasoja eikä kasoilta pääse valumia ympäristöön. 5. Luvan saajan on nimettävä rakennushankkeelle asiantunteva valvoja, joka vastaa siitä, että eri työvaiheet tehdään hakemuksen ja tämän päätöksen

22 lupamääräysten mukaisesti. Valvojan nimi- ja yhteystiedot on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille tiedoksi ennen töiden aloittamista ja tiedoissa tapahtuvista muutoksista on tiedotettava välittömästi ko. viranomaisille. 6. Tuhkarakentamisesta on pidettävä työmaapäiväkirjaa, josta selviävät työn päivittäinen edistyminen kuten valmistuneet rakenteet, niihin käytetyt tuhkamäärät ja tuhkaerien rakennustekniset tiedot, käytettyjen tuhkaerien laadunvarmistuskokeiden tulokset sekä kuvaukset käytetyistä työmenetelmistä ja työaikaisista sääolosuhteista. 7. Rakennustöiden aloittamisesta ja lopettamisesta tulee ilmoittaa Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille. Päästöt ilmaan 8. Pölyhaittojen minimoimiseksi tuhkan purku- ja levitysvaiheessa pölynsidontaan tulee käyttää riittävästi kostutusta. Epäedullisissa tuuliolosuhteissa pölyäviä työvaiheita tulee kokonaan välttää. 9. Tiivistetty tuhkakerros tulee peittää murskekerroksella sitä mukaa kun tiivistys etenee niin, että avoimen tuhkakerroksen osuus on aina mahdollisimman pieni. 10. Tuhkan kuljettaminen rakennuspaikalle tulee tapahtua suljetuissa kuljetusvälineissä tai hyvin peitettynä ja mikäli tuhkaa kuormausten ja käsittelyn aikana leviää käsittelyalueen ulkopuolelle, likaantuneet alueet tulee puhdistaa välittömästi. Vesien käsittely 11. Polttoainekentän suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kentältä kertyvien sade- ja sulamisvesien käsittelytarve niin, että tuhkapitoisista vesistä ei aiheudu ympäristöhaittaa, alueelta poistuvan veden laatua pystytään tarkkailemaan ja tarpeen vaatiessa vedet pystytään esikäsittelemään ennen niiden johtamista Kymijokeen. Polttoainekentälle hakemuksessa esitetty hiekanerotus/tasausallas tulee rakentaa ennen kentän rakennustyön aloittamista. 12. Valmis tuhkakenttä tulee päällystää tiiviillä asfaltilla heti, kun tuhka- ja murskerakenne on valmis. Kenttä tulee muotoilla ja kallistaa reunoille niin, että kentälle ei jää sadevesiä lammikoitumaan. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 13. Töiden aikana tapahtuvista ympäristölle haittaa tai häiriötä aiheuttavista tilanteista, joita ei ole osattu ennakoida lupahakemuksessa eikä tässä päätöksessä, tai tarpeista poiketa tämän päätöksen edellyttämistä toimintata- 22

23 voista, on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille. 23 Tarkkailu 14. Tuhkarakentamisen vaikutuksia on tarkkailtava hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti. Alueen pohjaveden laadun seuraamiseksi kenttäalueelle tai sen välittömään läheisyyteen on rakennettava uusi pohjavesiputki alapuolelle pohjaveden virtaussuuntaan nähden. Uuden kaivon paikasta tulee sopia Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa. Pohjaveden laatua on seurattava myös Tehtaanmäen vedenottamon kaivosta sekä jo olemassa olevasta pohjavesikaivosta HP1. Sade- ja suotovesien laatua on seurattava vastaavasti hiekanerotus/tasausaltaalta lähtevästä vedestä. Raportointi Kaikki edellä mainitut seurantanäytteet on otettava ensimmäisen kerran ennen töiden aloittamista ja vähintään kerran töiden aikana. Näytteistä on määritettävä hakemuksen mukaisesti Mara-asetuksen liitteessä 1 kohdan 2 taulukossa esitetyt haitta-aineet sekä sameus ja ph. Tarkkailua on jatkettava edellä mainitun mukaisena toistaiseksi kaksi kertaa vuodessa otettavilla vesinäytteillä. Tarkkailua voidaan saatujen tulosten perusteella muuttaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimesta. Tarkkailutulokset tulee toimittaa niiden valmistuttua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluihin. 15. Polttoainekentän laajennustyöstä on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluille loppuraportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat tiedot: käytetyn pohja- ja lentotuhkan määrät yhteenveto rakennustöiden aikaisesta laadunvalvonnasta sekä laadunvarmistukseen liittyvien kokeiden ja analyysien tulokset tiedot töiden aikaisista määräyksen 13 tarkoittamista tilanteista ja niiden syistä ja mahdollisista ympäristövaikutuksista sekä tilanteiden johdosta tehdyistä toimenpiteistä pohja- ja hule/suotovesien tutkimustulokset 16. Polttoainekentän laajennusosa, jonka rakenteissa on hyödynnetty tuhkia, tulee merkitä karttaan niin, että merkinnöistä selviävät tuhka-alueen tarkka rajaus ja alueelle sijoitetun tuhkan määrä sekä viittaukset tähän päätökseen.

24 24 RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Yleiset perustelut Tuhkien hyötykäyttö on ratkaistu ympäristöluvalla, koska sekä pohja- että lentotuhkassa joidenkin haitta-aineiden pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa eli ns. MaRa-asetuksessa (591/2006) ilmoitusmenettelyllä hyväksyttävät rajaarvopitoisuudet. MaRa-asetuksen soveltamisalaan kuuluviksi tuhkajätteiksi on määritelty kivihiilen, turpeen ja puuperäisen aineksen polton lento- ja pohjatuhkat sekä leijupetihiekka. Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaan voimalaitos on rinnakkaispolttolaitos, jossa poltetaan puun ja kuoren lisäksi muun muassa erilliskerättyä pakkausjätettä, jonka polttamiseen on sovellettava jätteenpolttoasetusta. Aluehallintovirasto on hyväksynyt tällä päätöksellä ainoastaan hakemuksessa esitetyn ensimmäisen rakennuskohteen toteuttamisen. Ensimmäinen rakennuskohde on kooltaan ja hyödynnettävien tuhkamäärien osalta muita esitettyjä kohteita selvästi pienempi. Kahden muun rakennuskohteen osalta ei ole katsottu olevan valmiuksia tehdä päätöstä tässä vaiheessa vaan on katsottu tarpeelliseksi odottaa ensimmäisestä rakennuskohteesta saatavia kokemuksia ja tarkkailun tuloksia. Hakemus ei myöskään sisältänyt jälkimmäisistä kohteista riittävän yksityiskohtaisia perusselvityksiä ja suunnitelmia, jotta päätös niiden osalta olisi voitu antaa tässä yhteydessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta kentän rakenteissa käytettävien tuhkien varastointi ja hyötykäyttö täyttävät ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa asetetut vaatimukset. Hyötykäyttö on kestävän kehityksen mukaista ja sillä pystytään korvaamaan rakentamisessa tarvittavia luonnonmateriaaleja sekä välttämään materiaalikuljetuksista aiheutuvia päästöjä ja ympäristöhaittoja. Hakemuksen jättämisen jälkeen on tullut voimaan jätelainsäädännön kokonaisuudistus sekä siihen liittyvät lupamenettelyn muutossäännökset. Samaan aikaan on tullut voimaan myös laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012), joka määrää, että lain voimaan tullessa vireillä olevat ympäristölupahakemukset käsitellään edelleen voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Poikkeuksena on, että jätteen käsittelytoiminnan harjoittajalta vaadittavaan vakuuteen sovelletaan heti ympäristönsuojelulain uusia 43 a - 43 c pykäliä. Annettu lupapäätös perustuu siten ennen voimassa olleeseen ympäristönsuojelulainsäädäntöön. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että suunnitellusta tuhkien käsittelystä ja hyödyntämisestä tässä laajuudessa ja asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön

25 pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista kohteen vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon hyödynnettävän materiaalin laatu ja materiaalin käytöstä aiheutuva pilaantumisen todennäköisyys sekä alueen kaavamääräykset. Päätöksessä on otettu huomioon myös annetut lausunnot. Rakennuskohde sijoittuu kokonaisuudessaan Stora Enso Oyj:n Anjalankosken tehtaiden tehdasalueen sisäpuolelle. Tehdasalue rajoittuu Kymijokeen. Rakennuskohde ei rajoitu joen rantaan vaan etäisyys Kymijoesta on noin 500 metriä. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon tiivistyskerroksessa käytettävän tuhkan sisältämät haitta-aineet ja rakennuskohteen mahdolliset vesistövaikutukset jokeen. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Alue on vahvistetussa asemakaavassa kaavoitettu teollisuusalueeksi (T). Polttoainekentän laajennusosa sijoittuu voimalaitoksen välittömään läheisyyteen samalle piha-alueelle, joten se sijaintinsa puolesta soveltuu hyvin esitetylle paikalle. Sulfaatin, kloridin ja lyijyn kokonaispitoisuudet sekä muun muassa lyijyn ja kromin liukoisuudet ylittävät paikoitellen selvästi Mara-asetuksen päällystetyn rakenteen raja-arvot. Maaperä alueella on savipitoinen ja monet raskasmetallit kuitenkin sitoutuvat hyvin savimineraaleihin maaperän ph- ja hapetusolosuhteista riippuen. Vaikka kuparin kokonaispitoisuus ylittää molemmissa tuhkissa selvästi asetuksen mukaiset enimmäispitoisuudet, kuparin liukoisuus on todettu vähäiseksi. Haitta-aineiden mahdollinen liukeneminen suotovesien mukana vesistöön ja pohjaveteen on otettu huomioon vaatimalla tulevan kentän pintarakenteelta tavanomaista asfalttirakennetta parempaa tiiviyttä ja ns. tiiviillä asfaltilla saavutettavaa vedenläpäisevyyttä. Voimalaitoksen lentotuhkaa on aikaisemmin vuonna 2005 annetun ympäristöluvan mukaisesti hyödynnetty tehtaan uuden sisääntulotien pengerrakenteissa eikä jälkiseurannassa havaittu vaikutuksia pohjaveden laadussa. Rakentamisesta ja tuhkan käsittelystä aiheutuvat pölyhaitat on otettu huomioon lupamääräyksissä. Koska toiminta sijoittuu kokonaan tehdasalueen sisäpuolelle, ei ole katsottu tarpeelliseksi antaa rakennusaikaisia melua koskevia määräyksiä. Tulevan kentän käyttöön liittyviä toimintoja ja niiden ympäristövaikutuksia kuten mahdollista haketusta ja sen meluvaikutuksia tulee tarkastella tehtaan toimintaa koskevassa luvassa eikä siihen ole kaupungin ympäristöviranomaisen lausunnosta poiketen otettu kantaa tässä päätöksessä. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Tuhkarakentaminen on rajattu koskemaan ainoastaan hakemuksessa esitettyä ensimmäistä rakennuskohdetta eli polttoainekentän laajentamista 25

26 edellä olevin perusteluin. Kenttärakenteisiin saa käyttää vain hakemuksen mukaisesti liukoisuustestein tutkittuja tehtaan oman voimalaitoksen lentoja pohjatuhkia. Tuhkien sisältämien haitta-aineiden osalta on noudatettava pääosin valtioneuvoston MaRa-asetuksen (591/2006, muutos 4037/2009) liitteessä 1 kohdassa 2 esitettyjä raja-arvoja. Tutkimukset ja testit on tehtävä asetuksen liitteen 2 mukaista laadunvarmistusjärjestelmää soveltaen. Näytteenotto on tehtävä asetuksen liitteen 2 kohdan 2.1 mukaisesti ja haitta-aineiden määritykset kohdan 2.2 määritysmenetelmiä käyttäen. Voimalaitoksella poltetaan puuperäisten polttoaineiden lisäksi erilliskerättyä pakkausjätettä, jonka laatu ja käytettyjen polttoaineiden suhteelliset osuudet vaihtelevat jonkin verran. Tästä johtuen tuhkan laadun homogeenisuutta ei voida taata. Hyödynnettävän tuhkan em. asetuksen ja hakemuksessa esitettyjen laatuvaatimusten täyttyminen pitääkin pystyä osoittamaan riittävillä laadunvarmistustesteillä. Hakemus ei sisältänyt yksityiskohtaisia rakennusja laadunvarmistussuunnitelmaa eikä kuvausta työn aikaisesta valvonnasta. Tarkennetun rakennus- ja laadunvarmistussuunnitelman on kuitenkin valvonnan helpottamiseksi oltava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttävänä ja Kouvolan kaupungin ympäristöpalveluiden tiedossa ennen kuin rakennustyö voidaan käynnistää. (lupamääräykset 1-3) Tuhkien varastoinnista aiheutuvien ympäristöriskien kuten haitta-aineita sisältävien valumavesien muodostumisen ja pölyhaittojen leviämisen estämiseksi tuhkien varastointia rakennuskohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä on rajattu. Voimalaitoksella muodostuvat tuhkat on mahdollista kuljettaa varastoitavaksi myös tehtaan läheisyydessä sijaitsevalle tehtaan omalle kaatopaikalle, joten kuljetusmatkoja ja niistä aiheutuvia kustannuksia ei voi pitää kohtuuttomina. Kaatopaikalla on varastoituna myös vanhaa tuhkaa, jonka haitta-ainepitoisuudet varsinkin lentotuhkassa ovat tehtyjen tutkimusten mukaan ainakin kromin ja lyijyn osalta pienempiä kuin tuoreessa tuhkassa. Näiltä osin myös kaatopaikalla oleva vanha tuhkakin olisi laadullisesti hyvin hyödynnettävissä. (lupamääräys 4) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteen hyödyntämis- ja käsittelypaikalle on määrättävä vastaava hoitaja. Nimetty hoitaja toimii valvojana, joka vastaa rakennus- ja laadunvarmistussuunnitelmien asianmukaisesta toteuttamisesta, informoinnista valvontaviranomaisille töiden etenemisestä, ennalta arvaamattomista tilanteista tai tilanteista, joissa jouduttaisiin poikkeamaan sovituista suunnitelmista. Aluehallintovirasto on hyväksynyt polttoainekentän laajentamisessa tuhkan hyötykäytön tämän päätöksen mukaisesti. Mikäli joudutaan poikkeamaan tämän päätöksen velvoitteista, Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valvovana viranomaisena voi arvioida, miten ja millä edellytyksillä tästä päätöksestä voidaan poiketa. (lupamääräykset 5 ja 13) Valvonta edellyttää myös hyvää rakentamisen aikaista kirjanpitoa, jonka avulla eri osapuolet pystyvät seuraamaan töiden edistymistä. Työmaakirjanpidon tietoja hyödyntämällä hakija pystyy myös laatimaan määräyksessä 15 vaaditun loppuraportin.(lupamääräys 6) 26

27 Valvovilla viranomaisilla on oltava tieto töiden eri työvaiheista ja heillä pitää olla mahdollisuus tarvittaessa käydä paikanpäällä tarkastamassa, että työt edistyvät suunnitelmien ja tämän päätöksen mukaisesti.(lupamääräys 7) Tuhkapölyn leviäminen ympäristöön aiheuttaa epäsiisteyttä, vähentää viihtyisyyttä sekä voi aiheuttaa ympäristö- ja terveysriskin sisältämiensä haittaaineiden vuoksi. Jätelain 19 :n mukaan jätteiden käsittely on suunniteltava niin, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista tai viihtyisyyden vähentymistä. Erityisesti lentotuhkan käsittelystä voi aiheutua pölyhaittoja, ja niiden ehkäisemiseksi on annettu lupamääräykset Kymijoen rantaan on matkaa rakennuskohteesta noin 500 metriä. Huolellinen tuhkan käsittely alueella estää tuhkan ja tuhkapitoisten valumien leviäminen rakennuskohteen ulkopuolelle ja edelleen Kymijokeen. (lupamääräys 11) Hakemuksessa on esitetty polttoainekentän laajennuksen työnaikaisten sade- ja suotovesien käsittely. Hakemuksen mukaisesti kerättyjen ja hiekkasuodatettujen vesien käsittely on katsottu tässä vaiheessa riittäväksi. Tarkkailun perusteella voidaan arvioida tarkemmin hule- ja suotovesien mahdollinen esikäsittelyn tarve. Tässä lupapäätöksessä ei ole tarkemmin ennakoitu polttoainekentän tulevaa käyttöä, vaan tulevan toiminnan sekä kentältä lähtevien hulevesien ja mahdollisten jätevesien ympäristöluvan tarve on harkittava erikseen kentän toiminnan täsmentyessä. (lupamääräys 12) Suotovesien määrän minimoimiseksi on päällysterakenteeksi vaadittu tiivis asfaltti, jonka vedenläpäisy on tavallista asfalttia pienempi. Kun kentän kallistukset ja kaltevuudet suunnitellaan oikein, eivät sadevedet jää seisomaan kentälle eivätkä siten lisää suotovesien määrää.(lupamääräys 13) Kentältä kertyvien hule- ja suotovesien laatua tarkkaillaan töiden aikana asetuksen edellyttämän seurannan mukaisena ja mikäli tarkkailutulosten perusteella ilmenee tarvetta tehostaa vesien käsittelyä, valvova viranomaisen toimesta asia voidaan laittaa vireille. Valvova viranomainen voi myös muuttaa määräyksen mukaista tarkkailua, mikäli tarkkailutulokset antavat siihen aihetta. Muutokset eivät saa kuitenkaan heikentää valvonnan eikä valvonnalla saatavan tiedon tasoa. (lupamääräys 14) Kirjanpito ja raportointimääräys on annettu valvonnallisista syistä jätelain 51 :n nojalla sekä ympäristönsuojelulain 65 :n nojalla tehtävää tietojärjestelmään merkitsemistä varten. (lupamääräys 15) Kirjanpitoon on vaadittu liitettäväksi kartta, johon on selvästi merkitty tuhkakentän rajaukset. Koska kenttärakenteisiin käytetään jätettä, on jätealue voitava jatkossakin paikallistaa, mikäli maa-alueen käyttötarkoitus muuttuu tai alueella ilmenee muusta syystä tarvetta tehdä kaivutöitä. Ympäristönsuojelulain 104 :n mukaan omistajan tai vuokralaisen vaihtuessa uudelle omistajalle tai haltijalle on esitettävä tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa maaperän tai pohja- 27

28 veden pilaantumista. Mikäli myöhemmin joudutaan poistamaan alueelle sijoitettuja jätteitä, ympäristönsuojelulain 4 :n mukaista aiheuttamisperiaatetta voidaan soveltaa myös jälkeenpäin tehtäviin töihin. (lupamääräys 16) Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksen lupamääräyksissä ja perusteluissa esitetyn mukaisesti. 28 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Asetuksen noudattaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Perustelu Päätöksen mukainen toiminta voidaan käynnistää muutoksenhausta huolimatta, ellei valitusviranomainen asiassa toisin päätä, euron suuruista vakuutta vastaan. Kentän rakentamiselle tuhkaa hyödyntämällä ei ole ympäristönsuojelullisia esteitä, kun rakentaminen tapahtuu esitetyn suunnitelman ja tämän päätöksen määräyksiä noudattamalla. Täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Tarvittaessa tuhkakerrokset voidaan poistaa, tuhka viedä tehtaan omalle kaatopaikalle ja alue palauttaa ennalleen. Hakija on perustellut aloitushakemusta muun muassa vakavaraisuudellaan sekä sillä, että esitetyt kohteet sijaitsevat tehtaan omalla kiinteistöllä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 76, 96, 97, 101 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 16, 17, 18, 19, 37 Laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 12, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 5, 10, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17

29 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) ja asetuksen liitteiden muutos (403/2009) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) 29 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu on euroa, ja se vastaa aluehallintovirastojen maksuista annetun asetuksen (1145/2009) maksutaulukon mukaista maksua jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitokselle, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätteitä vähintään tonnia vuodessa. Maksu peritään erillisellä laskulla. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Stora Enso Oyj Anjalankosken tehtaat Inkeroinen Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Kouvolan rakennus- ja ympäristölautakunta Kouvolan kaupunginhallitus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi/281/04.08/2011 mukaan. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla. Päätös kuulutetaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. (YSL 54 )

30 30 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liitteet Kartta (Liite 1) Valitusosoitus (Liite 2) Harri Majander Hilkka Hirvikallio Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Harri Majander ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Hilkka Hirvikallio. HH/tv

31 Liite 1