Asemakaavan selostus KEVITSAN KAIVOKSEN ASEMAKAAVA. Sodankylän kunta

Transkriptio

1 Sodankylän kunta Asemakaavan selostus KEVITSAN KAIVOKSEN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee tilaa sekä osaa tilasta Asemakaavalla muodostuvat Kevitsan kaivoksen varasto- ja teollisuusalueen korttelit 1-3. Selostus liittyy päivättyyn Sodankylän Kevitsan kaivosaluetta koskevaan asemakaavakarttaan. Selostus päivitetty Ilmakuva kaivosalueen yli etelästä (kuva: Boliden Kevitsa Mining 2015) Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kunnanhallituksessa..20, Hyväksytty kunnanvaltuustossa..20,

2 LIITTEET Liite 1. Asemakaavan seurantalomake Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Valmisteluvaiheen palaute, yhteenveto lausunnoista sekä mielipiteistä vastineineen Liite 4. Ehdotusvaiheen palaute (täydentyy ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen) Liite 5. Asemakaavaehdotus , ote kaavakartasta (A3) Liite 6. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALEISTA Kaivoksen YVA-raportit 2007 ja 2011 sekä näihin liittyvät luontoselvitykset (alueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset, linnustoselvitykset, kiiltosirppisammalen esiintymiskartoitukset, Satojärven viitasammakkoselvityksen maastoraportit, Lettonuppisaran esiintymät kaivosalueella ja kompensaatioesitys, kaivoshankkeen kasvillisuusvaikutusten seuranta) ja porotalouden harjoittamiseen liittyvät selvitykset YVA-hankkeisiin liittyvät Natura-arvioinnit Kevitsan kaivospiirin YVA-alueen muinaisjäännösten inventointi Melumallinnukset Tärinävaikutusten arviointi (yleispiirteinen) Kevitsan kaivoksen laajennuksen YVA:n sosiaalisten vaikutusten arviointi Kaivoksen tekniset toteuttamissuunnitelmat Kaivoksen ympäristötarkkailun vuosiraportoinnit 2012, 2013 ja 2014 Kevitsan kaivoksen tuotannon laajentamisen ympäristö- ja vesitalouslupa

3 Sisältö 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 Toiminnan taustatiedot ja yleiskuvaus... 4 Alueen yleiskuvaus... 5 Rakennettu ympäristö ja maanomistus... 5 Luonnonympäristö... 7 Ympäristö Maisema Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Melu ja tärinä Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Porotalous Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaavat ja asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Nähtävilläolon aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmisteluvaiheen aineisto Asemakaavaehdotus Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne, aluevaraukset ja mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan suhde yhteysviranomaisen lausuntoon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kaavan vaikutukset Maisemalliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja asumiseen Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Arviointi kaavoitettavan alueen merkityksestä porojen laidunkiertoon ja poronhoidolle Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset... 33

4 5.7. Nimistö ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamisen seuranta... 34

5 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kaavan nimi Kaavan laatija: SODANKYLÄN KUNTA, KEVITSAN KAIVOKSEN ASEMAKAAVA Kaavoituksen yhteyshenkilö Sodankylän kunnassa Ari Pesonen, maankäyttöpäällikkö puh Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Joona Koskelo, arkkitehti SAFA, YKS 518 Heini Kaskela, arkkitehti SAFA, YKS 534 Satu Fors, arkkitehti, YKS 583 Kaavan vireilletulo: Hyväksyminen: Sodankylän kunnanhallitus päätti , 91 asemakaavan laatimisesta Kevitsan kaivosalueelle. Asemakaava on tullut vireille Sompio lehdessä olleen vireilletulokuulutuksen myötä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan. 20 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..20 Asemakaava on tullut voimaan Kaava-alueen sijainti Suunnittelun kohteena oleva Kevitsan kaivosalue sijaitsee Sodankylän kunnassa, noin 165 km Rovaniemeltä pohjoiseen ja noin 35 km Sodankylän kuntakeskuksesta pohjois-koilliseen. Asemakaavoitettava alue sijoittuu pääosin Kevitsan kaivospiirin sisäpuolelle.

6 2 Kuva 1. Suunnittelualue sijoittuu Kevitsan kaivosalueen ympäristöön, Satojärven länsi- ja luoteispuolelle. Pohjois- eteläsuuntainen valtatie E75, Ivalontie, kulkee noin 7 km:n etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella Kuva 2. Kuvassa asemakaavan suunnittelualue on esitetty punaisella vinorasterilla ja kaivospiiri on rajattu ohuella punaisella viivalla Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava- alueesta käytetään nimeä Sodankylän kunta, Kevitsan kaivoksen asemakaava. Tiivistetysti asemakaavan tarkoituksena on osoittaa kaivostoiminnan tarvitsemien rakennusten rakennusala sekä rakennusoikeus. Suunnittelualue koostuu kolmesta osasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 150 ha.

7 3 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaavan suunnittelutyö on käynnistetty FQM Kevitsa Mining Oy:n aloitteesta Sodankylän kunnanhallituksen päätöksellä ( 91). - Kaavoituksen aloituskokous järjestettiin Sodankylässä Aloitusvaiheen kaavaneuvottelu pidettiin Lapin ELY-keskuksen tiloissa Asemakaava on tullut vireille Sompio lehdessä olleen vireilletulokuulutuksen myötä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto pidettiin mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä välisen ajan (MRL 62 :n tarkoituksessa / MRA 30 :ssä säädetyllä tavalla) Kunnan hallituksen päätöksellä , 68. Nähtävilläolon aikana ei esitetty mielipiteitä. Lausuntoja saatiin 5 kpl. - Yleisötilaisuus Sodankylässä Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä (MRL 65 :n tarkoituksessa / MRA 27 :ssä säädetyllä tavalla)..201_..201_ välisen ajan. Kunnanhallituksen päätöksellä..201_ ( ). Muistutuksia ei esitetty/esitettiin n kpl. Lausuntoja saatiin n kpl. - Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kunnanhallitus käsitteli asemakaavan Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Asemakaava on tullut voimaan Asemakaava Asemakaavalla alueelle muodostetaan kolme erillistä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (korttelit 1-2). Kortteleiden koot ovat 145,6 ha, 2,0 ha ja 2,8 ha. Kortteleihin esitetään rakennusoikeutta yhteensä k-m². Asemakaavalla osoitettaville teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä toimisto-, rikastamo-, prosessi-, konepaja-, huolto- ja varastorakennuksia sekä kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia muita rakennuksia ja laitteita Asemakaavan toteuttaminen Kaivoksen ja siihen liittyvien toimintojen toteuttaja on kaivoksen toteuttajayhtiö. Asemakaavalla ei osoiteta katuja tai yleisiä alueita. Asemakaavasta ei aiheudu mitään toteuttamisvelvoitteita Sodankylän kunnalle.

8 4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Toiminnan taustatiedot ja yleiskuvaus Kevitsan kaivoshankkeesta vastaava yhtiö on Boliden Kevitsa Mining Oy. Kevitsan esiintymä on suuri, mutta matalapitoinen rauta-, nikkeli- ja kuparisulfidimalmi, joka sisältää paikoin merkittäviä platina-, palladium- ja kultapitoisuuksia. Maaliskuussa 2011 valmistuneen mineraalivarantoarvion mukaisesti esiintymän kokonaismineraalivarannot ovat yhteensä noin 275 Mt, josta louhintakelpoiset mineraalivarat ovat noin 161 Mt. Malmiot, joiden hyödyntämisen tarpeisiin asemakaava laaditaan, sijaitsevat rikastamon välittömässä läheisyydessä. Merkittävimpiä kaivostoimintoja Kevitsassa ovat avolouhos, malmin ja sivukiven kuljetus sekä useat kiviaineksen käsittelyprosessit (malmin murskaus, jauhatus ja vaahdotus sekä tarvekiven murskaus). Kaivostoimintoihin lukeutuu myös kaivannaisjätteiden (sivukivi ja rikastushiekka) sijoittaminen sekä vesien hallinta. Kuva 3. Ilmakuva kaivosalueen yli lännestä (kuva: Boliden Kevitsa Mining Oy 2015). Boliden Kevitsa Mining Oy:lle on myönnetty ympäristö- ja vesitalouslupa louhia malmia Kevitsan kaivosalueella Sodankylässä (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto Dnro PSY-2007-Y-101). Lupa kattaa malmin ja sivukiven louhinnan avolouhoksesta (5 Mt/a malmia), murskauksen ja jauhatuksen, rikastuksen nikkeli- ja kuparipitoisiksi rikasteiksi sekä toimintojen ja jätteiden sijoituspaikat. Lupaan sisältyy myös toimintaan liittyvien sähkö- ja tielinjojen rakentaminen, vedenottojärjestelyt ja jätevesien käsittely. Kaivoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 2010 ja varsinainen toiminta alkoi vuonna

9 Kevitsan kaivoksen louhinnan ja rikastuksen intensiteetin kasvattamiselle (malmin louhinta 10 Mt/a) on myönnetty uusi ympäristölupa (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Dnro PSAVI/144/04.08/2011). Kevitsan kaivoksen ympäristöluvan mukaisille rakennuksille on saatu Sodankylän kunnalta suunnittelutarveratkaisu. Alueen yleiskuvaus Koko kaivosalueen (kaivospiiri) laajuus on nykyisellään noin 14 km². Alueella sijaitsee Kevitsan kaivos, muuten alue on rakentamaton. Kaivosaluetta ympäröivät maa-alueet ovat pääosin valtion maita. Kevitsan kaivospiirin välittömässä läheisyydessä ei ole rakennuksia eikä rakenteita. Lähimmät rakennukset ovat Saiveljärven rannalla olevat lomarakennukset noin 2 km päästä kaivospiirin rajalta ja noin 4,5 km louhosalueelta. Lähimmät vakituisesti asutut rakennukset sijaitsevat Petkulan kylässä Kitisen jokilaaksossa. Luonnonsuojelualueista lähimpänä (noin 0,6 km etäisyydellä) sijaitsee Koitelaisen Natura 2000-alue. Kaivosalueen itäpuolinen Satojärvi sisältyy kyseiseen Natura-alueeseen. Varsinainen asemakaavan suunnittelualue käsittää kaivospiiristä vain kaivoksen keskeisen toimintaalueen, jonne rakentaminen keskittyy. Kaivoksen muut toiminnot, kuten varastointialueet sivukiville ja rikastushiekalle, sijoittuvat pääosin asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Rakennettu ympäristö ja maanomistus Kaavoitettava alue on kaivoksen tehdasaluetta, joka on kokonaan kaivosyhtiön omistuksessa. Suunnittelualueen kolmesta osasta laajin (kortteli 1) on pääasiassa rakennettua tehdasympäristöä. Kortteli 2 on nykyään talousmetsää, ja siellä sijaitsee lisäksi kaivosyhtiön omistamia vapaa-ajan rakennuksia, jotka toimivat yhtiön kokoustiloina ja vapaa-ajanviettopaikkana. Kortteli 3 on rakentamaton, ja siellä sijaitsee varastointikenttiä. Korttelissa 1 sijaitsevia rakennuksia ovat murskaamo ja rikastamo sekä varastotilat tuotannossa käytettävien tarvikkeiden, työkalujen, polttoaineiden ja kemikaalien sekä lopputuotteiden varastointiin. Alueella on myös huoltotilat kaivoksen kiviautojen ja louhinnassa käytettävien koneiden kunnossapitoa ja pesua varten sekä kaivoksen ja rikastamon yhteiskäytössä oleva korjaamo. Tehtaan yhteyteen on rakennettu toimisto- ja sosiaalitilat sekä ruokala. Räjähdysainevarasto on sijoitettu soveltuvaan paikkaan turvallisuusmääräykset huomioiden. Tehdasalueen rakennukset on eritelty Kuva 4. Suunnittelualue sijoittuu Kevitsan kaivosalueen ympäristöön, Satojärven länsi- ja luoteispuolelle. Pohjois- eteläsuuntainen valtatie E75, Ivalontie, kulkee noin 7 km:n etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella Kaivosalueen rakennukset ovat tavanomaisia kookkaita teollisuusrakennuksia, jotka muodostavat mittakaavaltaan ja väritykseltään yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen rakennuksissa käytettyjä värejä ovat harmaa, valkoinen, keltainen ja vähäisessä määrin sininen. Alueen erottuvin rakennus on kartiomainen, keltakattoinen rikastamorakennus, jonka korkeus on noin 40 metriä. Alueen korkein rakennus on 45 m korkea välivarasto ja alueen korkein rakennelma on lämpölaitoksen piippu, jonka korkeus on noin 60 metriä.

10 6 Kaivosalueen rakennukset: 1. toimistorakennus, ruokala, ensiapu, sosiaalitilat 2. näytteiden käsittely 3. kairausnäytevarasto 4. varasto 5. rikasteiden käsittely 6. konekorjaamon varasto 7. konekorjaamo 8. MIBC-varasto 9. kemikaalivarasto 10. vaahdotus 11. jauhatus 12. lämpölaitos 13. välimurskaamo 14. varasto 15. varasto 16. kaivoskorjaamo 17. tankkausalue 18. päämurskaamo 19. seulomo 20. välivarasto 21. kytkinkenttä 22. kalkkisiilo 23. saniteettivesi 24. sosiaalitilat 25. Baltic Bulk halli 26. Hartikaisen halli 27. säkkivarasto Kuva 4. Kevitsan kaivosalueen yleissuunnitelma (kuva: Pöyry Finland Oy)

11 7 Luonnonympäristö Kaivoshankkeeseen liittyvät ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA) on suoritettu vuosina ja Hankkeen osalta on siten tehty laajoja ympäristöselvityksiä kahdessa YVAvaiheessa sekä niiden jälkeen laadittuihin ympäristölupahakemuksiin liittyen. Kaivoksen tuotannon aikana ympäristön tilaa ja toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan erittäin laajan ympäristötarkkailun avulla. Tämä velvoitetarkkailuaineisto ja kaivoksen muu seuranta ja tutkimukset täydentävät alueesta saatavilla olevaa ympäristötietoa. Kaivosalueeseen liittyvää selvitysaineistoa on siis saatavana hyvin laajalta alueelta. Tässä selostuksessa on pyritty kuvaamaan suppeammin asemakaavoitettavan alueen ympäristön nykytilaa. Kasvillisuus Kevitsan kaivosalue on tyypillistä Keski-Lapin loivaa suo-, mäki- ja vaaramaisemaa. Kaivospiirin alueella jäljellä oleva kasvillisuus muodostuu lähinnä kuivahkoista mäntykankaista, tuoreista sekametsistä, avoimista aapasoista sekä rämeistä ja korvista. Kaivosalueen metsät ovat nuoria ja tasarakenteisia kasvatusmetsiä, joita on paikoin ojitettu. Järeämpää mäntyä kasvaa vain Kevitsan vaaran laella sekä pienialaisesti mm. soiden reunoilla. Kaivospiirin alueella jäljellä olevat kosteikot ovat pääosin luonnontilassa. Rämeiden ja korpikuvioiden lisäksi alueella esiintyy erityisesti rämeiden ja nevojen/lettojen muodostamia yhdistelmiä, keski- ja runsasravinteisia rimpinevoja ja puhtaita lettoja. Laaja-alaisimmat kosteikkoalueet sijaitsevat suunnitellulla sivukiven läjitysalueella, jonne läjitystoiminta vaiheittain laajenee ympäristöluvan mukaisesti. Kaivoksen pintavalutuskentän alueella on myös suhteellisen suuri kosteikkoalue, jota hyödynnetään kaivoksen ylitevesien käsittelyssä. Kaivospiirin alueelta on selvityksissä löydetty metsälain 10 :n mukaisia kohteita, vesilain 17 a :n mukaisia lähteitä sekä useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Lähialueella on havaittu myös muutamien suojeltujen ja huomioitavien putkilokasvi- ja kääväkäslajien esiintymiä. Niistä vankimman suojelustatuksen omaa luonnonsuojelulain 42 mukaan rauhoitettu soikkokaksikko Listera ovata. Kaivosalueella sijaitseva vanha mänty Asemakaavoitettavalla alueella, Kevitsan kaivosalueen länsiosassa, Kevitsantien tuntumassa sijaitsee vanha mänty, jonka runkoon on kiinnitetty metallilaatta. Puu on merkitty alueen maastokarttaan (MML). Laatassa mahdollisesti ollutta tekstiä ei ole mahdollista lukea, sillä laatta on kauttaaltaan ruostunut. Männyn mahdollista suojelustatusta selvitettiin kaavaehdotusvaiheessa. Mitään viitteitä männyn statuksesta rauhoitettuna luonnonmuistomerkkinä tms. ei kunnan, maanmittauslaitoksen tai metsähallituksen arkistoista löydetty. Myöskään ELY-keskuksella ei ollut tietoa ko. männystä. Selvityksen yhteydessä pystytiin toteamaan, että puu on statukseltaan todennäköisesti maisemapuu. Toisaalta puu saattaa myös liittyä Kevitsan kaivoksen YVA-hankkeiden yhteydessä tehdyissä arkeologisisissa inventoinneissa todetun vanhan metsätyökämpän jäännöksiin. Tämän männyn välittömässä läheisyydessä sijaitsevan kohteen lisäksi, Kevitsan kaivosalueen lähiympäristössä on myös muita vanhoja metsätyökämpän paikkoja. Vanhoja puita on voitu isommissa hakkuissa säästää muistomerkiksi ja paikalla Kuva 5. Ote vuoden 1989 peruskartasta (Petkulan peruskartta, maanmittaushallitus), johon puu on merkitty.

12 8 käyvän merkkihenkilön kunniaksi kiinnittää niihin kyltti. Esimerkiksi Sodankylän Auvojärvellä on vastaavanlainen Ministerinmänty, joka on Seipäjoen savotan muistomerkki. Kevitsan alueella 1950-luvulla leimausporukassa ja myöhemmin kulotus- ja kylvötöissä olleen aikalaislähteen mukaan puu saattaisi olla juuri savotassa muistomerkiksi säästetty puu. Mitään varmaa tietoa puun historiasta ja merkityksestä ei kuitenkaan ole pystytty löytämään. Puu ei vaikuta alueen kaavoitukseen. Kuva 6. Kevitsan kaivoksen länsipuolelle sijoittuva mänty ja siihen kiinnitetty metallilaatta Eläimistö Kevitsan kaivospiirin ja sen lähiympäristön linnuston pääosan muodostavat Peräpohjolan runsaslukuisimmat pesimälajit pajulintu ja järripeippo. Kaivoksen laajennuksen YVA-hankkeen linnustoselvitysten mukaan runsaina esiintyvät myös mm. urpiainen, vihervarpunen, liro ja niittykirvinen. Suolajeja havaittiin selvitetyistä alueista eniten Sippiöaavan kaakkoisosassa kaivospiirin ulkopuolella. Vesilinnuista runsaimmat pesimälajit olivat telkkä, tavi, mustalintu, tukkasotka ja harmaalokki. Kaivosalueen ympäristössä tiedetään sijaitsevan uhanalaisten petolintujen reviirejä. Kevitsan tuntumassa sijaitsevat Koitelaisenkaira ja Pomokaira ovat kansainvälisesti ja kansallisesti arvokkaita linnustoalueita (IBA, FINIBA). Paikallisesti merkittävimpiä linnustokohteita ovat Natura-alueverkostoon sekä IBA- ja FINIBA-rajauksiin kuuluva Satojärvi, Sippiöaavan kaakkois- ja eteläosat sekä

13 9 Saiveljärvi. Kaikki mainitut alueet sijaitsevat kaivospiirin ja kaavoitettavan alueen ulkopuolella. Kevitsan alueella ja sen ympäristössä esiintyy monipuolisesti myös muuta eläimistöä, kuten suurpetoja ja riistaeläimiä. Luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluvat yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, alalajit tai lajiryhmät, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, kerääminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta. Viitasammakko (Rana arvalis) kuuluu EU:n luontodirektiivin IV(a) mukaisiin eläinlajeihin, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (6. luku, 49 ) perusteella kielletty. Yksittäistapauksissa ELY- keskus voi kuitenkin myöntää luvan poiketa kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16(1) mainituilla perusteilla. Viitasammakkoja havaittiin Satojärven pohjoisosan avoluhdassa ensimmäisen kerran vuonna 2012 (kolme yksilöä) kaivoksen laajentamisen ympäristölupahakemukseen liittyvissä selvityksissä. Sittemmin alueella on vuosittain todettu äänteleviä viitasammakkoja. Viitasammakkopopulaation johdosta kaivoksen sivukiven suunniteltua ja luvitettua läjitysaluetta on muutettu siten, että läjitysalueen kaakkoisosa jää kokonaisuudessaan pois käytöstä viitasammakkopopulaation elinolosuhteiden turvaamiseksi. Läjitysalue ja viitasammakkopopulaation todettu elinalue eivät kuulu asemakaavoitettavaan alueeseen. Natura 2000 alueverkoston kohteet ja luonnonsuojelualueet Kevitsan kaivospiirin ympäristössä sijaitsevat Natura-alueet ja muut aluemaiset suojelukohteet on esitetty Kuva 7. Välittömästi kaivospiirin itäpuolella sijaitsee laaja Natura-alue Koitelainen (FI , SAC/SPA, ha). Koitelainen kuuluu kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan kohteena Koitelaiskairan luonnonpuisto (KLO120005). Natura-alueella on myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvia rajauksia (Koitelaisen laajennus, AMO120292). Runsaat viisi kilometriä Kevitsan kaivospiirin länsi-luoteispuolella sijaitsee suuri Pomokairan Naturaalue (FI , SAC/SPA, ha). Pomokairan alueella on soidensuojelualueita sekä suojeluohjelmien kohteita. Kaivoksen tulotie sivuaa Pomokairan Natura-alueen kaakkoiskulmaa. Vajaat kahdeksan kilometriä Kevitsasta etelä-lounaaseen sijaitsee Natura-alue Viiankiaapa (FI , SAC/SPA, ha), joka on suojeltu soidensuojelualueena. Kevitsan kaivoksen molempien YVA-hankkeiden yhteydessä on laadittu Natura-arvioinnit: Lapin Vesitutkimus Oy 2007: Scandinavian Gold Limited. Kevitsan kaivoshankkeen Natura-arviointi. Pöyry Finland Oy 2011: FQM Kevitsa Mining Oy: Kevitsan kaivoksen laajennushanke. Naturaarviointi ja Natura-tarvearviointi. Kaivoksen laajennuksen YVA:n yhteydessä Natura-arviointi laadittiin koskien Koitelaisen Natura-aluetta, Natura-alueeseen kuuluu mm. kaivospiirin läheisyydessä sijaitseva Satojärvi. Muille Natura-/tai luonnonsuojelualueille ei ole arvioitu aiheutuvan vaikutuksia hankkeesta pitkien etäisyyksien takia. On myös selvää, että asemakaavan toteuttamisella ei ole merkittäviä heikentäviä vaikutuksia Natura verkostoon sisällytetyn Koitelaisen Natura-alueen (FI ) suojeluperusteena oleville luonnonarvoille. Johtopäätöksenä todetaan, että asemakaavassa ei tarvitse tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukaista Natura-arviointia eikä siihen liittyvää lausuntomenettelyä.

14 Sodankylä, Kevitsan kaivoksen asemakaava 10 Kuva 7. Kevitsan kaivospiirin ympäristön Natura 2000 kohteet ja muut luonnonsuojelualueet (kuva: Pöyry Finland Oy). Vesistöt Kevitsan alueen vesistöt on esitetty Kuva 8. Kaivoksen lähiympäristön vesistöt kuuluvat Kemijoen vesistöalueeseen (65) ja sillä pääosin Kitisen vesistöalueeseen (65.8). Kaivospiiri ja sen ympäristö jakautuvat puolestaan useaan pienvaluma-alueeseen. Pääosa itse kaivosalueesta on Kitisen keskiosan Mataraojan valuma-alueella (65.829), mutta eteläpuolella osin myös Kelujoen Moskujärvien valuma-alueella (65.893). Kaivosalueen pohjois- ja länsipuolella vedet virtaavat Kitisen keskiosalle Mataraojan, Ala-Liesijoen (65.828), Madetkosken (65.822) ja Kersilön (65.821) alueilta. Kaivosalueen itäpuolinen Allemaoja (65.926) virtaa Luirojokeen, sen keskiosalle. Seudun vesistöt ovat pääosin virtavesiä. Järvet ovat pienehköjä ( ha) lukuun ottamatta Vajukosken voimalaitoksen laajaa patoallasta Vajusta, jolla on pinta-alaa noin ha. Kaivosalueella ei ole luonnontilaisia lähteitä, lähin lähde sijaitsee noin 3 km louhoksen rajalta pohjoiseen (Lapin Vesitutkimus Oy 2006). Lisäksi kaivosalueen itäpuolella Satojärven läheisyydessä on muutamia lähteitä. Vain 1-2 metrin syvyinen Satojärvi (94 ha) sijaitsee Kevitsan avolouhoksen (suunniteltu maksimilaajuus) reunalta noin 1 km kaakkoon, lähellä kaivospiirin rajaa. Järven 9,5 km2 kokoinen valuma-alue

15 11 koostuu ojitetusta ja ojittamattomasta suo- ja metsämaasta. Satojärvi purkaa vetensä eteläpäästään lähtevään Sato-ojaan, joka virtaa Viivajokeen. Noin 3,5 km louhosalueelta lounaaseen sijaitsee 220 hehtaarin kokoinen Saiveljärvi, joka purkaa vetensä itäpäästä lähtevään Viivajokeen (Pöyry Finland Oy 2011). Kaivosalueen lähin virtaava vesistö, Kitiseen laskeva Mataraoja, saa alkunsa Kevitsanvaaran länsi- ja pohjoispuolen soilta. Ojan 54 km2 kokoinen valuma-alue koostuu pääosin ojitetusta suosta. Kevitsanaavan pohjoisosasta lähtee Mataraojan yksi, pääosin luonnontilainen latvahaara. Mataraojan keskivirtaama (MQ) on noin 0,6 m3/s. Hankkeen vaikutukset Mataraojaan ovat merkittävimpiä virtaaman vähenemisen osalta, koska osa Mataraojan latvahaaroista jää kaivospiirin sisälle rakennetulle/rakennettavalla alueelle, josta vedet johdetaan kaivoksen vesikierron kautta Kitiseen. Mainitut Mataraojan latvahaarat sivuavat myös nyt asemakaavoitettavana olevaa aluetta. Kevitsan kaivosalueen länsipuolella virtaava säännöstelty Kitinen saa vetensä pääosin Porttipahdan tekoaltaasta, jonka kautta purkautuu myös pääosa Lokan tekoaltaan vesistä. Lisäksi Kitiseen laskee useita sivujokia. Ennen Vajukoskea Kitisessä ovat voimalaitokset Porttipahta ja Kurittukoski, siitä alavirtaan Matarakoski, Kelukoski, Kurkiaska ja Kokkosniva. Vajukosken allas eli Vajunen sijoittuu Madetkosken vesistöalueeseen (65.822). Kevitsan kaivoksen ylitevedet johdetaan purkuputkella Vajukosken altaan alaosalle. Vajusen pituus on noin 12 km ja leveys suurimmillaan kaksi kilometriä. Vajukosken virtaama vaihtelee huomattavasti juoksutusten mukaan mutta keskivirtaamat (MQ) ovat tyypillisesti yli 60 m3/s ja keskiylivirtaamat (MHQ) yli 220 m3/s. Virtaamat ovat huomattavan suuria verrattaessa niitä kaivoksen yliteveden purkumääriin, jotka nykyisen ympäristöluvan mukaisesti ovat enimmillään 0,275 m3/s. Kaivoshankkeen vedenlaatuvaikutukset kohdistuvat siten lähinnä Kitiseen, johon ylitevedet johdetaan edellä mainittua purkuputkea pitkin. Kitinen on voimakkaasti rakennettu vesistö, jonka ekologinen tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

16 12 Kuva 8. Alueen vesistöt. Kuvassa on esitetty myös alueella tehtyjen perustilaselvitysten vedenlaatuanalyysien näytteenottopisteitä. Vesistötarkkailua jatketaan velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti (kuva: Pöyry Finland Oy). Maaperä Kevitsan kaivosalueen maaperä on pääosin silttistä hiekkamoreenia, jonka alla on paikoin hiekkamoreenia ja soraista hiekkamoreenia. Moreenin paksuus vaihtelee alle metristä jopa 33 metriin asti, keskimääräisen paksuuden ollessa 5,3 metriä. Moreenimuodostumien välisillä alavilla alueilla pintamaalaji on enimmäkseen turvetta. Turvepeitteen paksuus vaihtelee 0,1 metristä yli 4,2 metriin. Kallioperä ja mineralisaatio Kevitsan kerrosintruusio sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivialueen itäosassa, Savukosken ryhmään kuuluvassa Matarakosken muodostumassa. Intruusio on muodostunut noin milj. vuotta sitten ja se koostuu pääosin hienorakeisista, veteen kerrostuneista fylliiteistä ja mustaliuskeista. Intruusion kivilajit ovat pääosin gabroja ja ultramafisia kumulaatteja, lähinnä oliviinipyrokseniitteja. (Mutanen and Huhma 2001, Lehtonen et al. 1998, Manninen et al. 1996) Kevitsan intruusioon liittyvä malmio sijaitsee Kevitsansarvessa, Kevitsanvaaran pohjoispuolella. Malmion maanpintaleikkauksen pinta-ala on 13,3 hehtaaria. Malmion kaade vaihtelee, eteläosissa se myötäilee loivaa magmaattista kerroksellisuutta, keskiosissa malmio on lukuisten pohjois-/luode suuntaisten siirrosten pirstoma. (Lappalainen and White, 2009) Kevitsan esiintymä on suuri ja suhteellisen matalapitoinen Ni-Cu-PGE -malmi (PGE = Platinaryhmän metallit/platinum group elements). Metallit ovat sitoutuneet sulfidimineraaleihin, jotka esiintyvät pirotteena intruusion ultramafisissa kumulaateissa, lähinnä oliviinipyrokseniiteissa. Nikkelin ja kuparin lisäksi malmissa esiintyy myös kobolttia, platinaa, palladiumia ja kultaa. Mineralisaation on todettu jatkuvan vähintään 750 metrin syvyyteen. (Lappalainen and White, 2009)

17 13 Pohjavesiolosuhteet Kevitsan kaivoksen alueella tai sen lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 8 km kaivospiirin rajalta etelään sijoittuva III-luokan pohjavesialue Moskuvaara ( ). Kevitsan alueella maaperä on ohut ja koostuu lähinnä silttisestä hiekkamoreenista, jonka vedenjohtavuus on heikko. Olosuhteet eivät siten ole suotuisia merkittävälle pohjaveden muodostumiselle. Pohjavesipinta on tyypillisesti noin 0,1 5,0 m maanpinnasta ja pohjaveden virtaus noudattelee maanpinnan muotoja. Ennen kaivostoimintaa suoritetut laajat pohjavesianalyysitulokset osoittavat pohjavesien laadun olevan pääosin hyvää ja luonnontilaista, joskin tuloksissa havaitaan esim. metallien osalta paikallisen kallioperän geokemian vaikutus (Kevitsan alueen mineralisaatio nostaa määrättyjen metallien luontaista pitoisuutta pohjavedessä). Kaivostoiminnan aiheuttamien pohjavesivaikutusten tarkempaa arviointia varten on Kevitsan alueelta laadittu hydrologinen malli, jossa on hyödynnetty alueelta saatavissa olevaa hydrogeologista dataa. Lisäksi on tehty laajoja kenttätutkimuksia uuden aineiston hankkimiseksi. Mallia varten tehty tutkimustyö sekä itse mallinnus ovat olleet Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen laajoja. Mallin perusteella laadittu alueen luontainen pohjavesitilanne on esitetty alla olevassa kuvassa. Mallia hyödyntäen voidaan toiminnan aikana luotettavasti seurata toiminnan vaikutuksia alueen pohjavesipintoihin. Kuva 9. Hydrologisen mallin perusteella mallinnettu pohjaveden pinnankorkeus Kevitsan alueella ennen kaivostoiminnan aloittamista (kuva: Pöyry Finland Oy).

18 14 Kuva 10. Kevitsan alueen ja lähiympäristön pohjavesiputkien sijainti (kuva: Pöyry Finland Oy). Ympäristö Ilman laatu Alueen ilmanlaatua ja laskeumaa on selvitetty YVA-prosessien ja lupamenettelyiden sekä toiminnan aikana. Laskeumaperäisiä alkuainepitoisuuksia on tutkittu perustilaselvitysten yhteydessä mm. laajamittaisin bioindikaattoriselvityksin (Lapin Vesitutkimus Oy 2010, sammalet ja sienet sekä männynneulaset ja kekomuurahaiset). Bioindikaattoriselvityksiä jatketaan ympäristötarkkailun yhteydessä määrävuosin, seuraavan kerran vuoden 2015 aikana. Kaivoshankkeen YVA- ja lupaprosessien aikana toiminnan vaikutuksia ilmanlaatuun on arvioitu laajamittaisten mallinnusten avulla. Pöly- ja savukaasupäästöt on arvioitu varsin alhaiseksi ja niiden vaikutus rajautuu käytännössä kaivosalueelle. Ilman laadun seurantaan liittyen suoritetaan lisäksi pölylaskeuman tarkkailua osana kaivoksen velvoitetarkkailua. Seurantapisteet (4 kpl) sijaitsevat kaivospiirin läheisyydessä. Laskeumatarkkailu Vuonna 2014 suoritetun pölylaskeumatarkkailun perusteella laskeumassa ei havaittu merkittäviä muutoksia vuoteen 2013 verrattuna. Tarkkailupisteiden kiintoainelaskeumat olivat pääsääntöisesti suurimmat kesäisin. Tällöin suurin osa laskeumasta oli orgaanista alkuperää, mikä käy ilmi tuloksissa suurena hehkutushäviön määränä.

19 15 Loppusyksystä pöly leviää tehokkaimmin kun pölyä sitovaa kasvillisuutta tai lumipeitettä ei ole. Laskeuman määrä oli kuitenkin korkeimmillaankin yhä matalalla tasolla verrattuna entiseen viihtyvyyshaittarajaan. Leijumamittaukset Ulkoilman hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuuksien mittaus jatkuvatoimisilla hiukkasanalysaattoreilla on tehty Mittauksia suoritettiin kahdessa pisteessä; kaivosalueella sekä Petkulan kylässä 8 kuukauden ajan. Kaivosalueen mittauspiste on yleisen pölyämisen arvioimiseksi ja Petkulan kylän mittauspiste on lähin pölylle altistuva kohde. Erillisillä hiukkaskeräimillä kerättiin vuorokausinäytteet joka kolmas päivä molemmilta mittauspisteiltä 3 kuukauden ajan. Näytteistä analysoitiin kattavasti metallipitoisuudet. Mittaukset toistetaan 3-5 vuoden välein. Mittausten perusteella voidaan todeta, että kaivoksen ilmanlaatuvaikutukset rajoittuvat kaivosalueelle ja kaivoksen välittömään lähiympäristöön, mutta tällä alueellakin ilmanlaatu on hyvä. Kaivosalueella ohjearvoon verrattava pitoisuus oli suurimmillaan 67 % ohjearvosta. Kauempana kaivosalueesta, esim. Petkulan kylässä, kaivoksen vaikutusta ilmanlaatuun ei ole juuri havaittavissa. Ilmatieteen laitoksen mittaustulosten mukaisesti Petkulan alueen ilmanlaatu vastaa ns. puhtaan alueen taustapitoisuutta. Maisema Kevitsa kuuluu maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan ja Lapin maisemamaakuntaan, Aapa-Lapin seutuun. Alueesta länteen, lounaaseen ja etelään sijaitsee maisemakokonaisuus Petkula-Kersilö-Moskuvaara (Kuva 11). Kitisen laaksossa maasto on alavaa ja tasaista, alueella on runsaasti soita. Alavaa laaksoa jäsentävät vaaraselänteet ovat suhteellisen matalia. Merkittävä maisemaelementti lähellä Petkulan kylää on Vajukosken voimala sekä siihen liittyvä allas ja pato. Petkulan ja Kersilön alueella rakentaminen on keskittynyt nauhamaisesti joen ja tien varteen. Moskuvaarassa asutus on keskittynyt Iso- Moskujärven rannalle. Kuva 11. Petkula Kersilö Moskuvaaraalue (Pohjois-Lapin maisemaselvitys 2005, Lapin liitto) Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kulttuuriympäristö on kokonaisuus, johon kuuluvat rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Rakennusperintö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista, pihoista ja puis-

20 16 toista, teknisistä rakenteista sekä muista ihmisen rakentamista kohteista ympäristössä. Rakennusperintöön kuuluvat sekä aluekokonaisuudet että yksittäiset rakennukset ja rakenteet (Ympäristöhallinto 2015). Kaivospiirin alueella ja sen lähiympäristössä on tehty arkeologiset inventoinnit molempiin Kevitsan kaivoksen YVA-hankkeisiin liittyen: Kotivuori, H. 2005: Maastotarkastus ja lausunto. Lapin maakuntamuseo. Jussila, T. ja Sepänmaa, T. 2010: Kevitsan kaivospiirin YVA-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2010) Kaava-alueen lähistöllä sijaitsevia rakennusperintökohteita on Kevitsansarveen vievän tien länsireunassa Mataraojan pohjoispuolella oleva vanha metsätyötukikohta, jonka yhteydessä on muinaismuisto (Iso Hanhilehdon pyyntikuoppa). Lisäksi kaivospiirin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kevitsan seita, jonka tarkkaa paikkaa ei tosin tunneta. Muinaisjäännösten sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuvaan on lisätty myös vuoden 2010 inventoinnin tulokset sekä inventoijien ehdotus rauhoitusluokista. Luokitus I tarkoittaa valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävää muinaisjäännöstä, joka on pyrittävä säilyttämään. Luokitus II tarkoittaa, että rauhoitusasteen lähempi määrittely edellyttää lisätutkimuksia. (Lapin Liitto 2005, tietoja on ajantasaistettu vuoden 2004 tilanteeseen). Pohjois-Lapin maakuntakaavassa kiinteät muinaisjäännökset on turvattu Museoviraston/Lapin maakuntamuseon ohjeiden mukaisesti yleisellä maakuntakaavamääräyksellä. Kuva 12. Kaivoksen ja lähiympäristön muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet (Museovirasto 2010 ja Mikroliitti Oy 2010). Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu Iso Hanhilehdon pyyntikuoppa.

21 17 Melu ja tärinä Melu Molempiin Kevitsan YVA-hankkeisiin liittyen laadittiin melumallinnukset. Kaivoksen laajennuksen YVA:ssa arvioitiin sekä tieliikennemelun että teollisuusmelun vaikutukset. Kaivoksen lähialueella ei ole asutusta, joten melulle altistuvat lähinnä kaivosalueen työntekijät sekä ympäröivien lähialueiden eläimistö. Kevitsan kaivoksen suurimmat meluvaikutukset rajautuvat kaivospiirin alueelle. Melua aiheutuu kiven louhintaan liittyvistä eri työvaiheista kuten kivenporauksesta, räjäytyksistä, lastauksesta, kuljetuksesta sekä sivukiven läjityksestä. Varsinaisella asemakaavan suunnittelualueella melua aiheuttavat mm. malmin ja tarvekiven murskaus, jauhatus, rikastamon prosessilaitteet, pumppaamot, työkoneet ja muu liikenne. Kuva 13. Kaivoksen ja lähiympäristön nykytilanteen melumallinnus (Pyry Finland Oy, ). Asemakaavaehdotuksen suunnittelualueen rajaus esitetty kartalla mustalla pisteviivalla (korttelit 1-3). Melun kannalta keskeisintä on louhosalueella tapahtuva toiminta, josta aiheutuva melu leviää kohtalaisen esteettömästi kaivosalueen itäpuolelle. Meluhaitat vähenevät hiljalleen kaivoksen toiminnan aikana kun louhosalue syvenee.

22 18 Kaivoksen aiheuttamat äänitasot tuotantovaiheessa ovat kaivosalueella paikoitellen yli 70 db(a), mutta pienenevät nopeasti, kun siirrytään tuotantoalueiden ulkopuolelle. Kaivosalueella hetkellisesti suurimman äänenpainetason voivat aiheuttaa avolouhosräjäytykset. Melun leviäminen avolouhosräjäytyksissä poikkeaa jonkin verran mallinnuksen leviämisestä fysikaalisten tekijöiden vuoksi ja voi ilmakehässä levitä jonkin verran kauemmaksi kuin mitä mallinnus ennustaa. Melu on myös impulssimaista. Louhintaräjäytyksistä aiheutuva hetkellinen melu tasoittuu ekvivalenttimelua laskettaessa. Kaivos toimii ympärivuorokautisesti, jolloin ekvivalenttimelutaso pysyy likimain samansuuruisena vuorokaudenajasta riippumatta. Teollisuusmelu on pääasiassa laitoksista aiheutuvaa, mutta usein tähän luetaan myös koko teollisuusalueella olevien toimintojen melu, esimerkiksi trukit ja kuormaajat. Teollisuusmelu on usein kapeakaistaista tietyn taajuusalueen melua sekä impulssimaista kuten louhintaräjäytyksistä peräisin olevaa melua. Tuotannon laajetessa melutaso tulee lisääntymään mutta toisaalta merkittävimmän melulähteen eli louhinnan (ja siihen liittyvien oheistoimintojen) siirtyminen syvemmälle pienentää lisäystä. Kaivosalueen sisällä tulee rakentamisessa huomioida valtioneuvoston päätöksen mukaiset (VNp 993/92) yleiset sisätiloja koskevat melutason ohjearvot. Meluhaittoja voidaan vähentää kriittisissä kohteissa meluvalleilla. Avolouhoksen itäpuolelle onkin rakennettu maanpoistomaista meluvalli, jonka tarkoituksena on vähentää melun leviämistä idän suuntaan kohti Satojärveä. Kaivoksen meluvaikutuksia tarkkaillaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tärinä Prosessilaitteet, louhinta ja räjäytykset aiheuttavat alueella paikkakohtaisesta sekä ajallisesti vaihtelevaa tärinää. Tärinävaikutukset keskittyvät kaivospiirin alueelle. Tehtyjen arvioiden mukaisesti vaikutukset kaivosaluetta ympäröiviin (etäällä sijaitseviin) rakennuksiin ovat vähäisiä. Ympäristöluvan ehtojen mukaisesti alueella on suoritettu tärinämittauksia vuonna Tärinämittausten mukaan kaivospiirin läheisyydessä olevan metsästysmajan (asemakaavaehdotuksen korttelissa 2) perustuksista mitattu tärinä alitti selvästi vaurioriskirajan ja siitä ei ole haittaa viihtyvyydelle. Tärinästä voi kuitenkin aiheutua lievää haittaa ja viihtyvyyden vähenemistä teollisuusalueen keskeisen toiminta-alueen toimijoille ja toiminnoille, mikä tulee huomioida alueen työoloissa ja työtilojen tarkemmassa suunnittelussa. Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Kaivosalueelle johtaa Sodankylästä Valtatie 4, josta haarautuu uusi kaivostie, pituudeltaan noin 7 km. Kaivostie ylittää Kitisen uutta Vajukosken siltaa pitkin. Vanha Petkulan kylään johtava yhdystie ja Petkulan kylästä Kevitsaan johtava metsäautotie ovat edelleen käytössä, mutta kaikki kaivoksen toimintaan liittyvä liikenne kulkee uutta kaivostietä pitkin. Kaivoksen raakavesilinja ja voimalinja kulkevat tulotien viertä pitkin Vajukosken voimalaitokselta kaivosalueelle. Kaivosalueella on oma sisäinen kunnallistekniikkansa, jota muokataan tarpeen mukaan. Porotalous Oraniemen paliskunta Kevitsan kaivos sijoittuu kokonaan Oraniemen paliskunnan alueelle, joka kuuluu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Paliskunta rajautuu etelässä Kemijokeen ja Kitiseen, länsireunalta Kitiseen, pohjoisessa Porttipahdan patoon ja Lokan altaan eteläpuolelle ja itäraja kulkee Lokan, Seitajärven, Värriön ja Savukosken kylien kautta.

23 Sodankylä, Kevitsan kaivoksen asemakaava 19 Poronomistajien lukumäärä Oraniemen paliskunnassa poronhoitovuonna oli 143. Poronomistajien määrä on laskenut 30 henkilöllä vuosikymmenen alusta, ja poromäärä on pysynyt samana. Oraniemen paliskunnassa on 22 päätoimista poronomistajaa. He omistavat 2/3 osaa paliskunnan poroista. Loput osakkaat omistavat pieniä karjoja (Oraniemen paliskunta 2010). Poromäärät Oraniemen paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä (syksyn erotuksissa talven yli eloon jätetyt porot eli siitosporot) on Vuosittain jopa % kokonaisporomäärästä (eloporot + teurasporot) on teurastettu. Eloporojen tiheys on Oraniemessä alhaisin koko varsinaisella poronhoitoalueella, noin 1,58 eloporoa neliökilometrillä (maa-ala). Oraniemen paliskunta on pinta-alaltaan noin km2. Kevitsan kaivoksen myötä paliskunnan maa-alasta 1,33 % on muun maankäytön piirissä, mikä on kolmanneksi eniten kaikista erityisen poronhoitoalueen paliskunnista. Kuva 14. Kevitsan kaivoksen sijainti Oraniemen paliskunnan alueella ja paliskunnan poronhoidon yleispiirteet. Laidunkiertonuolet kuvaavat yleispiirteistä suuntaa, eivät porojen tarkkoja kulkureittejä. Petojen tappamia poroja on Oraniemestä löydetty tarkastelujaksolla keskimäärin 30 vuodessa. Liikennevahinkoja on tapahtunut keskimäärin 110 vuodessa, mikä tarkoittaa, että auton alle on vuosittain jäänyt noin poroa tuhatta eloporoa kohden (Paliskuntain yhdistys ). Tämä luku on keskimääräinen suhteessa muuhun poronhoitoalueeseen (Kemppainen ym. 2003).

24 20 Vasaprosentilla tarkoitetaan vasojen lukumäärää sataa vaadinta kohti syyserotuksissa luetuista poroista. Tunnusluku kertoo porokarjan tuotosta ja sitä kautta porojen kunnosta. Vasaprosentti on tärkeä mittari, sillä nykyisin Suomen poronhoitoalueella yli 75 % teurastettavista poroista on vasoja. Oraniemessä vasaprosentti on erittäin korkea. Se on vaihdellut 70 ja 81 välillä, pysytellen koko 2000-luvun yli poronhoitoalueen keskiarvon (63 %). Oraniemen paliskunnan porot noudattavat tiettyä laidunrytmiä vuodenkiertonsa mukaan eli hakeutuvat määrätyille alueille tiettynä vuodenaikana (= laidunkierto). Tätä laidunkiertoa käytetään hyväksi paliskunnan poronhoidossa. FQM Kevitsa Mining Oy on sopinut Oraniemen paliskunnan kanssa kaivoksen poronhoidolle aiheuttamien haittojen korvaamisesta Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään alueidenkäytön suunnittelua ohjaavia periaatteellisten linjauksia (yleistavoitteet) ja suunnittelussa huomioitavia velvoitteita (erityistavoitteet). Asemakaavojen laatimista koskevat ainoastaan erityistavoitteet. Seuraavassa on lueteltu Kevitsan kaivosta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään olemassa olevia haittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pinta- ja pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta.

25 21 Maakuntakaava Sodankylä kuuluu lainvoimaiseksi tulleeseen (kuulutus vahvistamisesta ) Pohjois- Lapin maakuntakaavan alueeseen. Pohjois-Lapin maakuntakaavan uudistaminen käynnistynee vuosina MRL 32 :n mukaisesti maakuntakaava toimii ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Kevitsan alue on osoitettu maakuntakaavassa kaivosalueeksi (EK 1904). Kevitsan eteläpuolitse kulkee voimajohto ja länsireunalla moottorikelkkareitti. Itälaidaltaan kaivosalue rajoittuu Koitelaisen Naturaalueeseen (SL 3410). Kaivosaluetta koskevassa aluekohtaisessa kaavamääräyksessä todetaan, että kaivostoiminta tulee suunnitella siten, että se ei aiheuta Koitelaisen Natura verkostoon kuuluvalla alueella merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä alueen niitä arvoja, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura verkostoon. Suunnittelualueen lähiympäristön osalta maakuntakaavaan on merkitty maaseudun kehittämisvyöhyke (mk 8025), johon kuuluvat Kevitsaa lähinnä olevat kylät Kersilö, Moskuvaara ja Petkula. Valtatie 4 on osoitettu valtakunnallisesti tärkeänä liikennekäytävänä, Jäämeren käytävänä, jonka suunnittelutavoitteita on tarkennettu erillisellä kaavamääräyksellä. Lisäksi Kevitsan kaivosaluetta koskevat seuraavat koko maakuntakaava-aluetta koskevat määräykset: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava. Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Lupaa haetaan ELY-keskukselta, jonka on kuultava asiassa Museovirastoa. Suunniteltaessa suojelualueen tai suojeluohjelmaan kuuluvan alueen käyttöä on neuvoteltava luonnonsuojelusta ja alueen hallinnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Natura 2000 alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tarveharkinta ja tarvittaessa vaikutusten arviointi on tehtävä luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaisesti.

26 22 Kuva 15. Ote Pohjois- Lapin maakuntakaavasta. Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Lapin ympäristökeskuksen vahvistama oikeusvaikutteinen Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaava. Kaava on saanut lainvoiman Yleiskaava toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti. Kuva 16. Ote Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavasta (kartta nro 1/eteläosa). Yleiskaava on laadittu koko alueen osalta mittakaavassa 1: ja rakentamiseen käytettävien alueiden osalta mittaavassa 1: Suunnittelualue sijoittuu koko alueen eteläosaa kuvaavalle kartalle nro 1. Hankealue sijoittuu maankamaran ainesten ottoalueeksi (EO) osoitetulle alueelle, joka on tarkoitettu kaivostoimintaan ja maa-ainesten ottoon. Maankamaran ainesten ottoalueen (EO) kaavamääräys on seuraava: Kaivostoimintaan ja maa-ainesten ottoon tarkoitettu alue. Alueella sallitaan luontaistalouden sekä maa- ja metsätalouden harjoittaminen, mikäli sitä ei muilla kaavamääräyksillä tai erillislakeihin perustuvin päätöksin ja määräyksin ole kielletty tai rajoitettu. Lisämerkinnällä /sl osoitetaan EO-alueeseen kuuluvaa Koitelaisen luonnonsuojelualuevarausta, jolla ei saa harjoittaa metsätaloutta tai muuta suojeluarvot vaarantavaa käyttöä elleivät erillislakeihin perustuvat luvat siihen oikeuta.

27 23 Osayleiskaavan EO-aluevaraus vastaa kooltaan maakuntakaavan kaivosalueen aluevarausta, ja sisältää myös osan Koitelaisen Natura 2000-alueesta. EO-alueen sisällä on osoitettu hankealueen eteläpuolitse menevä 220 kv:n voimajohto sekä Natura-alueelta Satojärven ja Saiveljärven kautta Petkulaan ja sieltä taas kohti pohjoista kulkeva moottorikelkkareitti. Alueelle sijoittuu lisäksi kolme kiinteää muinaisjäännöstä, jotka on merkitty SM- merkinnällä. EO-alueen itäpuoli on osoitettu suojelualueeksi (SL), jolla osoitetaan luonnonsuojelulain perusteella suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet. Pääosa EO-aluetta ympäröivästä alueesta on maa- ja metsätalousaluetta (MT). Länsiosassa Petkulan kylän kohdalla alue rajautuu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on ympäristöarvoja (MU-1). Osayleiskaavaan sisältyy aluevarauksena Kevitsan tieyhteys Petkulasta. Kaivosalueella ja sen lähistöllä ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Rakennusjärjestys Sodankylän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Valmisteluvaiheessa asemakaavan pohjana on käytetty maanmittauslaitoksen numeerista peruskarttaa, joka vastaa olosuhteita 10/2015. Ehdotusvaiheen aineisto on laadittu käyttäen pohjana maankäyttö- ja rakennuslain 54a mukaista numeerista pohjakarttaa, joka on hyväksytty Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa.

28 24 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan laatiminen on käynnistetty FQM Kevitsa Mining Oy:n aloitteesta Sodankylän kunnanhallituksen päätöksellä ( 91). Kaivoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 2010 ja varsinainen toiminta alkoi vuonna Tällä hetkellä alueella olevan rakennuskannan luvitus on tapahtunut suunnittelutarveratkaisujen kautta. Suunnittelutarveratkaisulla alueelle on myönnetty rakennusoikeutta yhteensä kem². Suunnittelutarveratkaisun mukainen rakennusoikeus on lähes käytetty. Laadittava asemakaava on hankekaava ja se laaditaan ainoastaan kaivostoiminnan tarvitsemia rakennuksia varten. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on todeta kaivoksen nykyinen rakennettu tehdasalue sekä mahdollistaa toimintaan liittyvien rakennusten rakentaminen asemakaavalla, ja näin yksinkertaistaa alueen rakennuslupakäsittelyä tulevaisuudessa Osallistuminen ja yhteistyö Osallisten toivotaan ottavan osaa kaavoitukseen liittyvään suunnitteluun osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Oheinen luettelo pyrkii kattamaan pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää, jos itsensä osallisiksi kokevia tahoja ilmenee lisää. Kevitsan kaivoksen asemakaavan laatimisessa osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Alueen maanomistajat ja asukkaat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: elinkeinonharjoittajat, yritysten ja muiden palveluiden omistajat, työntekijät ja käyttäjät, maanvuokralaiset. Kunnanhallitus ja muut Sodankylän kunnan hallintokunnat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin liitto Lapin luonnonsuojelupiiri Lapin pelastuslaitos Museovirasto / Lapin maakuntamuseo Metsähallitus / Luontopalvelut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Asukkaita ja maanomistajia edustavat järjestöt ja yhteisöt Oraniemen paliskunta / paliskuntain yhdistys Sodankylän riistanhoitoyhdistys Sodankylän kalastusalue Alueen metsästysseurat Kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan Sodankylän kunnan tiedotusmenettelyn mukaisesti.

29 Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille Sompio lehdessä olleen vireilletulokuulutuksen myötä. Asemakaavasta on tiedotettu myös Sodankylän kunnan Internet-sivulla ja Sodankylän vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa (Kh ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä alkaen Sodankylän kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan Internet-sivulla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Käynnistysvaihe: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Sodankylän kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan Internet-sivulle. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus esittää Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus, PL 8060, Rovaniemi, neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Esitys tulee tehdä kirjallisesti viimeistään ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Valmisteluvaihe: Asemakaavan valmisteluvaiheen aineiston valmistuttua se asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi Sodankylän kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan Internet-sivulle. Nähtävilläolon aikana osallisilla ja asukkailla on mahdollisuus mielipiteen ilmaisuun. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä (Sompio), virallisilla ilmoituspaikoilla sekä kunnan Internet-sivulla. Aineiston nähtävilläolon aikana järjestetään myös yleisötilaisuus, jossa osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavoitusmenettelyyn. Valmisteluvaiheen kaavakartasta pyydetään viranomaislausunnot. Kaavoittaja laatii vastineet nähtävilläolon aikana saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Ehdotusvaihe: Kaavaa tarkistetaan viranomaisilta, osallisilta ja asukkailta saadun palautteen perusteella. Tehdään lopullinen kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päiväksi, MRA 27 :n mukaisesti, jolloin asukkaat ja osalliset voivat esittää siitä mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen kunnan tekniselle osastolle. Nähtävilläolosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse sekä sanomalehdessä (Sompio), virallisilla ilmoituspaikoilla sekä kunnan Internet-sivulla. Ehdotus pidetään nähtävillä Sodankylän kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan Internet-sivulla. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Hyväksymisvaihe: Kaavoittaja laatii vastineet nähtävilläolon aikana saatuihin lausuntoihin ja jätettyihin muistutuksiin, minkä jälkeen kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn. Asemakaavan hyväksyy Sodankylän kunnanvaltuusto Sodankylän kunnanhallituksen esityksestä. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan lehdessä (Sompio) ja kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille. Hyväksymispäätöstä koskevat mahdolliset valitukset osoitetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle (valitusaika on kunnallisvalituksessa 30 päivää hyväksymispäätöksen nähtävilleasettamisesta). Voimaantulo: Kaavan hyväksymispäätöksen jälkeisen valitusajan kuluttua kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei päätöksestä ole tehty määräaikana valitusta tai MRL:n 195 :n mukaista oikaisukehotusta tai valitukset on ratkaistu hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaava tulee voimaan kun lainvoiman saaneesta hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettu paikallislehdessä (Sompio), virallisilla ilmoituspaikoilla sekä www-sivuilla (MRA 93 ).

30 Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus viranomaisten kanssa kaavatyön aikana hoidetaan neuvottelujen ja lausuntojen kautta. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ELY-keskuksen ja suunnitteluryhmän välisiä suunnittelukokouksia. Viranomaislausunnot pyydetään valmistelu- sekä kaavaehdotusvaiheissa Asemakaavan tavoitteet Kaivosalueen asemakaava on puhdas hankekaava ja se laaditaan ainoastaan kaivostoiminnan tarvitsemia rakennuksia varten. Kaavalla määritellään mm. alueen rakennusoikeudet ja tarvittava infrastruktuuri. Sodankylän kunta tai maanomistajat eivät ole asettaneet suunnittelulle erikseen muita tavoitteita. Laadun kriteerinä on käytetty MRL:n mukaisia asemakaavan sisältötavoitteita, joita on sovellettu mahdollisuuksien mukaan. Alueen kaivostoiminta on osoitettu maakuntakaavassa ja alueella voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavan tavoitteet olivat selkeät, joten vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ollut tarpeen kehitellä Nähtävilläolon aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylän kunnan Kevitsan alueen tilaa sekä tilan osaa koskevan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville alkaen. Valmisteluvaiheen aineisto Sodankylän kunnan Kevitsan alueen tilaa sekä tilan osaa koskevan asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto asetettiin julkisesti nähtäville väliseksi ajaksi (KHALL ). Nähtävilläolon aikana kaavaluonnoksesta saatiin viisi lausuntoa (Lapin liitto, Lapin ELY-keskus, Lapin maakuntamuseo, Museovirasto, Paliskuntain yhdistys). Mielipiteitä ei esitetty. Lausunnot ja niihin laaditut vastineet on esitetty liitteessä 3. Asemakaavaehdotus Sodankylän kunnan Kevitsan alueen tilaa sekä tilan osaa koskeva asemakaavaehdotus selostuksineen asetettiin julkisesti nähtäville _ väliseksi ajaksi (KHALL..201_ ). Nähtävilläolon aikana ei esitetty/esitettiin n. kpl muistutuksia. Lausunnon ovat jättäneet, ja. Täydentyy ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Valmisteluvaiheen aineiston nähtävilläolon aikana saadun palautteen perusteella kaavaan ja kaavaaineistoon tehtiin seuraavat muutokset:

31 27 Kaavakartta: - Mataraojan eteläinen latvahaara merkittiin kaavakartalle ja sen ympärille osoitettiin luo-alue - Kaavakartan rakennusten ja rakenteiden korkeutta koskevia merkintöjä ja määräyksiä tarkennettiin. Keskeisellä rakentamisalueella vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema tarkennettiin (laskettiin) +45,0 metriin. Piiput ja muut vesikaton laitteet ja varusteet saavat ylittää tämän korkeuden. Piippurakenteiden suurin sallittu korkeusasema on + 60,0 m. Rakennusten ja rakennelmien korkeus merenpinnasta N2000 järjestelmässä tarkennettiin vastaavasti. - Rakentamisen maisemallisten vaikutusten minimoimiseksi kaavakartalle lisättiin korkean rakentamisen väritystä koskeva kaavamerkintä: 3. Maisemallisten vaikutusten minimoimiseksi, tulee alueelle rakennettavien yli 10 m korkeiden rakennusten ja rakennelmien olla väritykseltään neutraaleja. - Kaavakartalle lisättiin tieto alueen melu- ja tärinäriskistä sekä meluntorjuntaa koskeva kaavamääräys: 4. Alueen rakentamisessa tulee huomioida (VNp 993/92) mukaiset yleiset sisätiloja koskevat melutason ohjearvot. Päätöksen mukaisesti melun A-painotettu keskiäänitaso L/aeg saa opetus ja kokoontumistiloissa olla enintään 35 db ja toimistohuoneissa enintään 45 db. Ohjearvot eivät koske teollisuuskäytössä olevia tiloja. 5. Prosessilaitteet, louhinta ja räjäytykset aiheuttavat alueella paikkakohtaisesta sekä ajallisesti vaihtelevaa tärinää, josta ei arvioida aiheutuvan vaurioita teollisuusalueen rakennuksille. Tärinästä voi kuitenkin aiheutua lievää haittaa ja viihtyvyyden vähenemistä teollisuusalueen toimijoille ja toiminnoille, mikä tulee huomioida alueen työtilojen tarkemmassa suunnittelussa. Selostus: - Selostuksen lähtökohdat/luonnonympäristö osioon sekä vaikutusten arviointiin täydennettiin kaava-alueella sijaitsevaa vanhaa mäntyä koskevat tiedot. - Kaavaselostuksen Natura-arviointivelvollisuutta koskevaa osaa täydennettiin ELY-keskuksen lausunnossa esitetyllä tavalla. - Kaavaselostuksen lähtökohdat/lkaava-alueen melu ja tärinä -kohtaa täydennettiin. - Kaavaselostukseen lisättiin arviointi kaavoitettavan alueen merkityksestä porojen laidunkiertoon ja poronhoidolle. Ehdotusvaiheessa aineistoon tehtiin suunnitteluvaiheeseen liittyvien päivämäärien tarkistusten ja muiden teknisten tarkistusten lisäksi seuraavat muutokset: - Kaavakartan mittakaava muutettiin 1:4000, Sodankylän kunnan rakennusvalvonnan tekemän poikkeamispäätöksen ( ) mukaisesti. - Ehdotusvaiheen aineisto on laadittu käyttäen pohjana maankäyttö- ja rakennuslain 54a mukaista numeerista pohjakarttaa, joka on hyväksytty Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - Sodankylän kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä, ( 91) - Sodankylän kunnanhallituksen päätös asemakaavan valmisteluaineiston nähtävilleasettamisesta, ( 68) - Sodankylän rakennusvalvonnan poikkeamispäätös asemakaavan mittakaavasta ( 8). - Sodankylän kunnanhallituksen päätös asemakaavan ehdotusaineiston nähtävilleasettamisesta,..20 ( ).

32 Sodankylä, Kevitsan kaivoksen asemakaava ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne, aluevaraukset ja mitoitus Asemakaavalla muodostuu kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelia (korttelit 1-3), joille saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä rakennuksia, kuten toimisto-, rikastamo-, prosessi-, konepaja-, huolto- ja varastorakennuksia sekä muita kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. (T-kaiv). Korttelit ovat kooltaan 145,6 ha, 2 ha ja 2,8 ha. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä kem². Tämä sisältää noin kem² laajennusvaraa tämän hetkiseen toteutuneeseen tai suunnitteilla olevaan kerrosalaan verrattuna. Korttelialueille rakentamista säädellään käyttötarkoitusmerkinnän (T-kaiv) lisäksi tarkemmilla rakennusalamerkinnöillä. Kaivosalueen erilaisille toiminnoille on osoitettu omat rakennusalat, joiden sisällä alueelle sallittavia rakennuksia ja niiden korkeutta maanpinnasta säädellään. Erilliset rakennusalat on osoitettu kaivostoimintaan liittyville varasto-, toimisto-, konepaja- ja huoltorakennuksille (var), yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille (et) sekä koulutus-, kokous- ja toimistotiloille (k). Kortteleihin 1 ja 3 ei ole osoitettu suurinta sallittua kerroslukua, vaan rakennusten korkeutta ohjataan rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan suurimman sallitun korkeusaseman avulla. Keskeisen tehdasalueen rakennukset saavat olla enintään 45 m korkeita ja muiden alueiden rakennukset enintään 20 m korkeita. Piiput ja muut vesikaton laitteet ja varusteet saavat ylittää tämän korkeuden. Piippurakenteiden suurin sallittu korkeusasema on + 60,0 m. Korttelissa 2 suurin sallittu kerrosluku on III. Kaivos- ja rikastamotoiminnan vaatimat rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan käyttötarkoituksensa ehdoilla. Asemakaavalla ei siksi aseteta muita rakentamistapaa yksityiskohtaisesti ohjaavia määräyksiä. Kuitenkin, maisemallisten vaikutusten minimoimiseksi, tulee alueelle rakennettavien yli 10 m korkeiden rakennusten ja rakennelmien olla väritykseltään neutraaleja. Kuva 17. Asemakaavaluonnos ilmakuvalla (pohjalla Maanmittauslaitoksen orthoilmakuva 2015).

33 29 Kaivoshankkeen YVA-menettelyn yhteydessä on inventoitu hankkeen alueella olevat kiinteät muinaisjäännökset. Asemakaavoitettavalle alueelle sijoittuva kiinteä muinaisjäännös (Iso Hanhilehto pohjoinen) on osoitettu kaavakartalla sm-aluekohdemerkinnällä (alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös). Sm-aluerajaus sisältää myös muinaismuiston välittömään läheisyyteen sijoittuvan, selvityksissä rakennusperintökohteena mainitun metsätyötukikohdan. Mataraojan eteläinen, Kevitsantien ja Isolehdon muinaisjäännöksen välistä kulkeva, latvahaara on osoitettu luo-merkinnällä. Puron lasku-uoma tulee säilyttää luonnontilaisena. Asemakaavassa ei osoiteta katualuetta. Kulku kaivosalueelle tulee tapahtumaan jatkossakin Kaivosalueelle johtavaa Kevitsantietä pitkin. Kaivosalueen sisäisen liikenteen pääväylät on osoitettu ohjeellisella merkinnällä. Kaivosalueen liikenne ratkaistaan tarkempien toteutussuunnitelmien yhteydessä. Asemakaavaan on merkitty kaivosalueelle johtava 110 kv:n voimalinja ja kytkinkenttä. Muuta teknistä verkostoa asemakaavassa ei osoiteta. Verkoston aluevaraukset eivät ole tarpeen, sillä tehdasalueelle ei tule kaivosyhtiön ulkopuolisten toimijoiden hallinnassa olevaa teknistä verkostoa. Kaikki kaivostoiminnan tarvitsemat vesi-, sähkö- ja yms. verkostot ovat kaivoksen sisäisiä ja täysin kaivosyhtiön hallinnassa Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Sodankylän kunta tai maanomistajat eivät ole asettaneet suunnittelulle laadullisia tavoitteita. Laadun kriteerinä on käytetty MRL:n mukaisia asemakaavan sisältötavoitteita, joita on sovellettu mahdollisuuksien mukaan. Laadittu asemakaava ei ole ristiriidassa voimassaolevan maakuntakaavan tai oikeusvaikutteisen Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavan kanssa ja ottaa huomioon lähitulevaisuuden tarpeet. Alueen kaivostoiminta luo alueelle merkittävän keskittymän työpaikkoja. Nykyisen kaivostoiminnan toteava asemakaava tukee Sodankylän kunnan aluerakennetta ja elinympäristön laatua edistämällä alueen kilpailukykyä ja elinkeinotoimintaa. Asemakaavalla ei vaaranneta alueen kulttuuri- ja luonnonperintöä, virkistyskäyttöä tai luonnonvaroja, jotka on selvitetty kaivoshankkeen YVA-menettelyjen yhteydessä. Asemakaavoitettavalla alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuri- tai luonnonperintökohteita Asemakaavan suhde yhteysviranomaisen lausuntoon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Lapin ELY-keskus (yhteysviranomainen) on antanut lausuntonsa Kevitsan kaivoksen laajennuksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (Dnro LAPELY/65/07/07.04/2010). Yhteysviranomaisen lausunnossa on kaavoituksen, maankäytön ja kulttuuriympäristön vaikutustenarvioinnin osalta todettu, että kaivoksen edellyttämien rakennusten kokoa ei ole esitetty eikä sitä, minkä suuruisia laajennukset mahdollisesti ovat. Maisemavaikutusten arvioinnin puutteena on pidetty sitä, että kuvasovitteissa ei näy rakennusten vaikutusta maisemassa. Yhteysviranomaisen lausunnossa esitetyt puutteet on huomioitu kaivoksen laajennuksen ympäristölupahakemuksessa. Asemakaava ei ole ristiriidassa yhteysviranomaisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta antamaan lausuntoon Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin (MRL 9 ja MRA 1 ).

34 30 Koska kysymyksessä on kaivostoiminnan tarvitsemia rakennuksia varten laadittava hankekaava, laadittavan asemakaavan vaikutusten ei voida katsoa merkittävästi poikkeavan kaivoshankeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä selvitetyistä vaikutuksista. Kaavoitustyön yhteydessä on kuitenkin arvioitu myös asemakaavan toteuttamisesta aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia. Asemakaavoituksen kannalta merkittävimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat: maisemalliset vaikutukset vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja asumiseen vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön vaikutukset luonnonympäristöön vaikutukset liikenteeseen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kaivoshankkeen laajemmat vaikutukset on kuvattu yksityiskohtaisemmin kaivoshankkeen YVA-selostuksissa. Tässä selostuksessa kuvataan suppeammin juuri asemakaavoitettavan alueen vaikutuksia. Vaikutusalue Asemakaavan vaikutukset kohdistuvat pääasiassa tehdasalueelle ja kaivospiirin sisälle. Maisemallisesti, liikenteellisesti sekä ympäristövaikutuksiltaan asemakaavalla on jonkin verran merkitystä myös laajemmalle alueelle mm. tehtaan malminkäsittelyn ja kuljetusprosessien, liikenteen sekä lämpölaitoksen tuottamien hiukkaspäästöjen ja pölyämisen vuoksi. Maisemalliset vaikutukset Kaivoksen laajennuksen YVA- ja ympäristölupamenettelyssä maisemavaikutuksia arvioitiin maisemamallinnuksen avulla. Toiminnan loppuvaiheissa kaukomaisemassa tulevat näkymään lähinnä kaivoksen sivukiven ja rikastushiekan läjitysalueet. Sivukiven läjitysalue voidaan havaita Vajukosken altaan alueelta ja rikastushiekan läjitysalue Satojärven suunnasta. Maisemavaikutusten osalta merkittävää on se, että kaivoksen laajentamisen YVA-menettelyn yhteydessä tehtyjen kyselyiden perusteella kaukomaisemassa näkyvät läjitysalueet olivat myönteisesti koettuja maisemaelementtejä. Asemakaava-alue on jo nykyisellään kaivostoiminnan muokkaamaa teollisuusmaisemaa, jonka näkyvyys kaukomaisemassa on alueen maastonmuotojen vuoksi rajallinen. Kaivoksen rakennetun alueen osalta rikastamoalueen korkeimmat rakennukset ovat tietyistä suunnista nähtävissä valtatielle E75. Asemakaavan toteuttamisen visuaaliset maisemavaikutukset eivät merkittävästi eroa YVA-menettelyssä arvioiduista vaikutuksista. Asemakaavassa korkeat, maisemassa näkyvät rakennukset on keskitetty nykyiselle rakennetulle alueelle. Asemakaavalla nykyiselle rakennetulle alueelle mahdollistettavan rakentamisen korkeus vastaa alueella jo nykyisin olevien rakennusten ja rakennelmien korkeuksia, joten uusia merkittäviä maisemavaikutuksia ei oletettavasti synny. Kaava-alueen nykyisin rakentamattomissa osissa rakennusten korkeus on rajoitettu 20 metriin, eivätkä rakennukset näin erotu kaukomaisemassa. Rakentamisen maisemallisten vaikutusten minimoimiseksi on asemakaavassa lisäksi määrätty, että alueelle rakennettavien yli 10 m korkeiden rakennusten ja rakennelmien tulee olla väritykseltään neutraaleja. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja asumiseen Asemakaava ei aiheuta oleellista muutosta nykytilanteeseen. Myöskään alueen luonne ei muutu asemakaavan myötä. Asemakaava-alue sijoittuu kaivosalueen sisälle eikä rakentamisella näin ollen ole merkityksellistä vaikutusta muuhun ympäristöön.

35 31 Alueen nykyiset rakennukset on esitetty asemakaavan pohjakartalla. Rakennuskanta täydentyy ja muuttuu kaivostoiminnan tarpeiden mukaisesti. Lähimmät vakituisesti asutut rakennukset sijaitsevat Petkulan kylässä Kitisen jokilaaksossa. Asemakaavoitettavan alueen ollessa teollisuusympäristöä ei asemakaavalla ole suoraan asumiseen kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön Asemakaavalla ei ole vaikutusta alueen muinaisjäännöksiin tai niiden säilymiseen. Suunnittelualueelle paikallistettu muinaismuistolain (295/1963) rauhoittama kiinteä muinaisjäännös on todettu kaavassa suojelukohdemerkinnällä sm (alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolain mukainen muinaismuistoalue). Sm-aluerajaus sisältää myös muinaismuiston välittömään läheisyyteen sijoittuvan, selvityksissä rakennusperintökohteena mainitun metsätyötukikohdan. Asemakaavoitettavalla alueella, arkeologiseen kulttuuriympäristöön liittyvissä selvityksissä mainitun metsätyötukikohdan läheisyydessä sijaitsee vanha mänty, jonka runkoon on kiinnitetty metallilaatta. Puu on luonteeltaan maisemapuu tai mahdollisesti savotassa muistomerkiksi jätetty puu, mutta puun merkitystä ei ole pystytty luotettavasti selvittämään. Puulla ei ole vaikutusta alueen kaavoitukseen, sillä savottamuistomerkiksi säästettyjä puita tai muita vastaavia muiksi historiallisen ajan muinaismuistokohteiksi luokiteltavia kohteita ei ole suojeltu muinaismuistolailla. Toistaiseksi puun säilyminen ei kuitenkaan vaarannu, sillä puun ympäristössä ei ole tarvetta alueen muokkaamiselle, puu myös sijoittuu asemakaavassa rakentamisalueeksi osoitetun alueen ulkopuolelle. Vaikutukset luonnonympäristöön Kasvillisuus ja eläimistö Kokonaisuutena kaivoshanke vaikuttaa selvästi kaivosalueen kasvillisuuteen luonnon monimuotoisuutta vähentävästi. Sen sijaan tehdasalueen asemakaavan toteuttamisen negatiiviset vaikutukset ovat vähäisempiä, sillä kaavoitettavan alueen rakentamattomissa osissa ei ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Kaavoitettava alue on nykyään pääasiassa rakennettua teollisuusympäristöä. Kasvillisuuden ja eläimistön suhteen merkittävimmät vaikutukset kaivospiirin- ja siihen sisältyvällä tehdasalueella aiheutuvat elinympäristöjen häviämisestä. Vähäisempiä vaikutuksia aiheutuu mm. ilmapäästöistä, melusta ja pohjavesipinnan alenemasta. Vesistöt YVA- ja lupahakemusvaiheissa Kevitsan kaivostoiminnan vesistövaikutusten on arvioitu ilmenevän lähinnä kuormituksen kasvuna purkualueella Kitisessä; kaivoksen vesipäästöt sisältävät pääasiassa typpiyhdisteitä, kiintoainetta ja metalleja. Kevitsan kaivoksen vesitase on positiivinen, eli Kitiseen johdetaan enemmän vettä kuin sieltä raakavetenä otetaan. Jätevesikuormitus on arvioitu pintavesimallinnusten avulla. Kaikki kaivoksen ylitevesikuormituksesta aiheutuvat pitoisuuslisäykset ovat Kitisessä alhaisia, merkittävimmät pitoisuuslisäykset tapahtuvat välittömästi Vajukosken padon alapuolella. Kaivoksen toiminnan aikaiset velvoitetarkkailutulokset tukevat vaikutusarvioiden tuloksia. Kevitsan kaivoksen vesistövaikutukset aiheutuvat kaivoksen toiminnasta kokonaisuutena. Asemakaavan toteuttaminen ei lisää pintavesiin kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaava ei aiheuta oleellista muutosta nykytilanteeseen eikä asemakaavan toteutumisella näin

36 32 ollen ole merkittäviä vaikutuksia alueen liikennemääriin tai nykyiseen liikenneverkkoon. Kaivoksen lisärakentaminen aiheuttaa jonkin verran raskasta liikennettä alueelle tuotavien rakennusmateriaalien ja laitteistojen kuljetusten myötä, mutta rakentamisaikaisten vaikutusten jälkeen liikenteelliset vaikutukset ovat hyvin vähäisiä ja pääasiassa alueen sisäisistä liikennejärjestelyistä aiheutuvia. Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Kevitsan kaivoshankkeen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on arvioitu laajasti YVA-prosessien yhteydessä. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat Kevitsan kaivoshanketta vain osin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisen kannalta keskeisiä ovat elinkeinoelämään, luontoon, maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvat vaikutukset sekä kaivoksen rakentamiseen ja toimintaan liittyvät haitat ja riskit. Kokonaisuutena hanke edistää pääosin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet eivät täysin toteudu luonnonarvojen suojelun osalta. Koska asemakaavoitettava alue sijoittuu kokonaisuudessaan nykyisen kaivosalueen sisäpuolelle rakennettavaksi tarkoitetulle tehdasalueelle, asemakaavan toteutumisella ei voida katsoa olevan suoria vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumiseen. Arviointi kaavoitettavan alueen merkityksestä porojen laidunkiertoon ja poronhoidolle. Kaivosalue on jo rakennettu, joten sen sisällä kaavoitetun alueen rakentamisen ei arvioida vaikuttavan poronhoitoon nykyistä enempää. Asemakaavalla kuitenkin mahdollistetaan koulutus-, kokous- ja toimistotilojen rakentaminen nykyisen kaivospiirin ulkopuoliselle alueelle (kortteli 2). Korttelissa sijaitsee jo nykyisellään rakennus, eikä kaava luo merkittävästi uutta toimintaa. Asemakaavalla ei siis katsota olevan vaikutuksia alueen poronhoitoon tai porojen laidunkiertoon. Jos korttelin 2 alueella rakennuskantaa ja liikennettä kuitenkin lisätään voimakkaasti voi, sillä olla vaikutuksia poronhoitoon ja asiasta tulee neuvotella paliskunnan kanssa. Asemakaavan mukaisen rakentamisen vaikutuksia tulee seurata ja mahdollisiin porotalouteen kohdistuviin haittatekijöihin tulee reagoida. Reagoimisessa voidaan hyödyntää vuosittaista yhteisneuvottelua kaivosyhtiön ja Oraniemen paliskunnan välillä. Mikäli asemakaava-alue aiheuttaisi ennalta arvaamattomia vahinkoja, tulisi niiden vaikutus korvata porotaloudelle Ympäristön häiriötekijät Kevitsan kaivoksen YVA-selostuksissa ja ympäristöluvissa on kuvattu kaivoksesta ympäristölle aiheutuvat häiriöt tätä selostusta laajemmin. Asemakaava ei aiheuta oleellista muutosta nykytilanteeseen. Myöskään alueen luonne ei muutu asemakaavan myötä. Asemakaavan toteutumisen aiheuttamat ympäristön häiriötekijät kohdistuvat pääasiassa tehdasalueelle ja kaivospiirin sisälle. Louhinnasta aiheutuva tärinä on todennäköisesti kaivoksen teollisuusalueen rakennuksissa selvästi aistittavissa. Tärinästä ei kuitenkaan arvioida aiheutuvan vaurioita teollisuusalueen rakennuksille. Kiviainesten louhinnan ja käsittelyn aikana voi teollisuusalueella kuitenkin aiheutua lievää haittaa ja viihtyvyyden vähenemistä, lähinnä toiminnan melu- ja pölypäästöjen sekä tärinän seurauksena. Haittavaikutukset ovat kuitenkin hallittavissa, eikä niistä siten arvioida aiheutuvan kohtuutonta rasitusta tai haittaa teollisuusalueen toimijoille ja toiminnoille. Rakentamisesta alueelle kohdistuu ylimääräistä melu- ym. häiriöitä rakentamisaikana, mutta häiriö vähenee rakennustöiden päättymisen myötä. Työntekijöihin kohdistuvia meluvaikutuksia on pyritty ehkäisemään kaavakartan määräyksillä.

37 Kaavamerkinnät ja määräykset Käytetyt asemakaavamerkinnät ovat liitteenä tämän selostuksen lopussa Nimistö Asemakaavalla ei synny uutta nimistöä.

38 34 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavalla mahdollistettavan rakentamisen toteuttaa kaivosyhtiö ja heidän valitsemansa ulkopuoliset urakoitsijat. Myös kaivoksen yksityiskohtainen suunnittelu ja tarvittavien rakennuslupien hakeminen tapahtuu kaivosyhtiön toimesta. Asemakaava-alueelle sijoittuvien rakennusten suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon kaivoksen aiheuttamat melu-, pöly-, ja muut haitat siten, ettei rakennuksissa toimivien tai oleskelevien terveydelle tai turvallisuudelle aiheudu vaaraa. Lisäksi kaivosalueen sisäisen tiestön rakentamisessa ja ylläpitämisessä, kuten myös kaikissa kaivosalueen toiminnoissa, tulee ottaa huomioon pelastuslain vaatimukset (laki 468/2003 :t 21, 33 ja 47) Toteuttamisen seuranta Asemakaavaa toteuttaa kaivosyhtiö ja toteuttamista sekä toteutuksen laatua valvoo Sodankylän rakennusvalvontaviranomainen. Oulussa 5. päivänä tammikuuta 2017, Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Joona Koskelo, Heini Kaskela, arkkitehti SAFA, YKS 518 arkkitehti SAFA, YKS 534 Satu Fors arkkitehti, YKS 583

39 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 758 Sodankylä Täyttämispvm Kaavan nimi Kevitsan kaivoksen asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 758AS412KE001 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 150,4361 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 150,4361 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 150, , ,10 150, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 150, , ,10 150, V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

40 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 150, , ,10 150, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä 150, , ,10 150, T-kaiv 150, , ,10 150, V yhteensä R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

41 SODANKYLÄN KUNTA, KEVITSAN KAIVOKSEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Suunnittelualue sijoittuu Kevitsan kaivosalueen ympäristöön, Satojärven länsi ja luoteispuolelle. Pohjois eteläsuuntainen, valtatie 4, Ivalontie kulkee noin 7 km:n etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella. Kuvissa asemakaavan alustava suunnittelualue on esitetty punaisella vinorasterilla ja kaivospiiri on rajattu ohuella punaisella viivalla. Tämän osallistumis ja arviointisuunnitelman (OAS) tarkoituksena on kuvata kaavoitustehtävää ja esittää kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen osallistumis ja vuorovaikutusmenettely sekä vaikutusten arviointitapa (MRL 63 ). Osallisilla on maankäyttö ja rakennuslain nojalla oikeus esittää Lapin elinkeino, liikenne ja ympäristökeskukselle (ELY keskus, PL 8060, Rovaniemi, keskus.fi/lappi) neuvottelun käymistä osallistumis ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Esitys tulee tehdä kirjallisesti viimeistään ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Osallistumis ja arviointisuunnitelman laatiminen perustuu vuoden 2000 alusta voimaantulleeseen maankäyttö ja rakennuslakiin. Kaavoitusmenettely saatetaan osallistumis ja arviointisuunnitelmalla osallisten tietoon. Osallistumis ja arviointisuunnitelmaa voidaan tarkistaa ja päivittää kaavaprosessin aikana ehdotuksen nähtäville asettamiseen asti. Sodankylän kunta

42 Sisältö 1. Suunnittelualue 1 2. Tausta ja suunnittelun lähtökohdat 1 3. Suunnittelutilanne ja suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet 2 4. Muut kaava aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 3 5. Arvioitavat vaikutukset 3 6. Asemakaavan suunnittelutyön osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen 4 7. Tiedottaminen 4 8. Aikataulu, kaavoituksen eteneminen ja vaikutusmahdollisuudet eri suunnitteluvaiheissa 5 9. Lisätietoja 6 1. Suunnittelualue Suunnittelun kohteena oleva Kevitsan kaivosalue sijaitsee Sodankylän kunnassa, noin 165 km Rovaniemeltä pohjoiseen ja noin 35 km Sodankylän kuntakeskuksesta pohjois koilliseen. Alueella sijaitsee Kevitsan kaivos, muutoin alue on rakentamatonta. Kaivosalueelle johtaa Sodankylästä Valtatie 4, josta haarautuu uusi kaivostie, Kevitsantie, joka on pituudeltaan noin 7 km. Kaikki kaivoksen toimintaan liittyvä liikenne kulkee uutta kaivostietä pitkin. Luonnonsuojelualueista lähimpänä (noin 0,6 km etäisyydellä) sijaitsee Koitelaisen Natura 2000 alue. Kaivosalueen itäpuolinen Satojärvi sisältyy kyseiseen Natura alueeseen. Asemakaavan suunnittelualueen laajuus on yhteensä noin 150 ha. Suunniteltavan asemakaavan vaikutusalue on suunnittelualuetta laajempi. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan kaivosyhtiön omistuksessa. 2. Tausta ja suunnittelun lähtökohdat Tavoitteena on laatia asemakaava Kevitsan kaivoksen keskeiselle toiminta alueelle, johon rakentaminen keskittyy. Kaivosalueen asemakaava on hankekaava ja se laaditaan ainoastaan kaivostoiminnan tarvitsemia rakennuksia varten. Kaavalla määritellään mm. alueen rakennusoikeudet ja tarvittava infrastruktuuri. Asemakaavan suunnittelutyö on käynnistetty Boliden Kevitsa Mining Oy:n aloitteesta Sodankylän kunnanhallituksen päätöksellä ( 91). Hankkeesta on tiedotettu myös Sodankylän vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa (Kh ). Osayleiskaavan laatii yhteistyössä Sodankylän kunnan kanssa Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy ja suunnittelutyötä ohjaa kunnan kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaava henkilöstö. Boliden Kevitsa Mining Oy:lle on myönnetty ympäristö ja vesitalouslupa louhia malmia Kevitsan kaivosalueella Sodankylässä (Pohjois Suomen ympäristölupavirasto Dnro PSY 2007 Y 101). Lupa kattaa louhinnan avolouhoksesta (5 Mt/a), murskauksen ja jauhatuksen, rikastuksen nikkeli ja kuparipitoisiksi rikasteiksi sekä toimintojen ja jätteiden sijoituspaikat. Lupaan sisältyy myös toimintaan liittyvien sähkö ja tielinjojen rakentaminen, vedenottojärjestelyt ja jätevesienkäsittely. Kaivoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 2010 ja varsinainen toiminta alkoi vuonna Kevitsan kaivoksen louhinnan ja rikastuksen intensiteetin kasvattamiselle (louhinta 10 Mt/a) on myönnetty uusi ympäristölupa (Pohjois Suomen aluehallintovirasto Dnro PSAVI/144/04.08/2011). Kevitsan kaivoksen ympäristöluvan mukaisille rakennuksille on saatu Sodankylän kunnalta suunnittelutarveratkaisu. Kaivoshankkeeseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on suoritettu vuosina ja YVA ja lupahakemusmenettelyiden yhteydessä laadittua selvitysaineistoa sekä kaivoksen velvoitetarkkailuaineistoa käytetään asemakaavan suunnittelun tausta aineistona. 1

43 Maakuntakaava Sodankylä kuuluu lainvoimaiseksi tuleen (kuulutus vahvistamisesta ) Pohjois Lapin maakuntakaavan alueeseen. MRL 32 :n mukaisesti maakuntakaava toimii ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Ilmakuva suunnittelualueelta. Kaivostoiminta aiheuttaa paikallisesti mm. melua, maisemallista haittaa, haittaa porotaloudelle sekä laajalle alueelle liikenteellisiä vaikutuksia. 3. Suunnittelutilanne ja suunnittelua ohjaavat yleiset tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Tavoitteissa osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet päätyvät käytäntöön pääasiassa kaavoituksen kautta. Suunnittelualueella voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa Lokka Koitelainen Kevitsa osayleiskaavassa ei ole käsitelty lainkaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, koska ne ovat tulleet voimaan vasta kaavan lainvoimaisesitulon jälkeen vuonna Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan , joten niitä ei käsitelty myöskään Pohjois Lapin maakuntakaavassa (2008). Valtakunnallisien alueidenkäyttötavoitteiden asiakokonaisuuksista Kevitsan kaivoshankkeen näkökulmasta korostuvat kaivoksen tarvitseman energiahuollon ja liikenteen yhteystarpeet, luontoon kohdistuvien haittojen minimointi sekä poronhoidon alueidenkäytöllisten edellytysten turvaaminen. Kevitsan alue on osoitettu maakuntakaavassa kaivosalueeksi (EK 1904). Kevitsan eteläpuolitse kulkee voimajohto ja länsireunalla moottorikelkkareitti. Itälaidaltaan kaivosalue rajoittuu Koitelaisen Natura alueeseen (SL 3410). Kaivosaluetta koskevassa aluekohtaisessa kaavamääräyksessä todetaan, että kaivostoiminta tulee suunnitella siten, että se ei aiheuta Koitelaisen Natura 2000 verkostoon kuuluvalla alueella merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä alueen niitä arvoja, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura 2000 verkostoon. Ote Pohjois Lapin maakuntakaavasta. Suunnittelualueen lähiympäristön osalta maakuntakaavaan on merkitty maaseudun kehittämisvyöhyke (mk 8025), johon kuuluvat Kevitsaa lähinnä olevat kylät Kersilö, Moskuvaara ja Petkula. Valtatie 4 on osoitettu valtakunnallisesti tärkeänä liikennekäytävänä, Jäämeren käytävänä, jonka suunnittelutavoitteita on tarkennettu erillisellä kaavamääräyksellä. Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Lapin ympäristökeskuksen vahvistama oikeusvaikutteinen Lokka Koitelainen Kevitsa osayleiskaava. Kaava on saanut lainvoiman Yleiskaava toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti. Yleiskaava on laadittu koko alueen osalta mittakaavassa 1: ja rakentamiseen käytettävien alueiden osalta mittaavassa 1: Suunnittelualue sijoittuu 2

44 koko alueen eteläosaa kuvaavalle kartalle nro 1. Hankealue sijoittuu maankamaran ainesten ottoalueeksi (EO) osoitetulle alueelle, joka on tarkoitettu kaivostoimintaan ja maa ainesten ottoon. Maakamaran ainesten ottoalueen (EO) kaavamääräys on seuraava: Kaivostoimintaan ja maa ainesten ottoon tarkoitettu alue. Alueella sallitaan luontaistalouden sekä maa ja metsätalouden harjoittaminen, mikäli sitä ei muilla kaavamääräyksillä tai erillislakeihin perustuvin päätöksin ja määräyksin ole kielletty tai rajoitettu Lisämerkinnällä /sl osoitetaan EO alueeseen kuuluvaa Koitelaisen luonnonsuojelualuevarausta, jolla ei saa harjoittaa metsätaloutta tai muuta suojeluarvot vaarantavaa käyttöä elleivät erillislakeihin perustuvat luvat siihen oikeuta. Ote Lokka Koitelainen Kevitsa osayleiskaavasta (kartta nro 1/eteläosa). Osayleiskaavan EO aluevaraus vastaa kooltaan maakuntakaavan kaivosalueen aluevarausta, ja sisältää myös osan Koitelaisen Natura 2000 alueesta. EO alueen sisällä on osoitettu hankealueen eteläpuolitse menevä 220 kv:n voimajohto sekä Natura alueelta Satojärven ja Saiveljärven kautta Petkulaan ja sieltä taas kohti pohjoista kulkeva moottorikelkkareitti. Alueelle sijoittuu lisäksi kolme kiinteää muinaisjäännöstä, jotka on merkitty SM merkinnällä. EO alueen itäpuoli on osoitettu suojelualueeksi (SL), jolla osoitetaan luonnonsuojelulain perusteella suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet. Pääosa EO aluetta ympäröivästä alueesta on maa ja metsätalousaluetta (MT). Länsiosassa Petkulan kylän kohdalla alue rajautuu maa ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on ympäristöarvoja (MU 1). Osayleiskaavaan sisältyy aluevarauksena Kevitsan tieyhteys Petkulasta. Kaivosalueella ja sen lähistöllä ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Asemakaavoitettavalle alueelle laaditaan pohjakartta asemakaavahankkeen yhteydessä. 4. Muut kaava aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Kaivoshankkeeseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) on suoritettu vuosina ja (Yhteysviranomaisen lausunnot , LAP 2004 R ja , LA PELY/65/07.04/2010). Asemakaavoituksen tavoitteena on osoittaa kaivosalue kaivospiirin sisäpuoliselle rakennettavaksi tarkoitetulle alueelle, joka sisältyy molempien em. YVA menettelyiden selvitysalueeseen. Kaavatyössä hyödynnetään suurelta osin olemassa olevia ja hankkeen YVA menettelyn yhteydessä laadittuja selvityksiä, joita täydennetään tarpeen mukaan. Kaivoshankkeen ja sitä varten haettujen ympäristölupien yhteydessä on laadittu mm. seuraavat selvitykset a) Kaivoksen YVA raportit 2007 ja 2011, jossa vaikutuksia vertailtiin kolmesta toteuttamisvaihtoehdosta ja näihin liittyvät luontoselvitykset, kuten alueen kasvillisuus ja luontotyyppiselvitykset, linnustoselvitykset, kiiltosirppisammalen esiintymiskartoitukset, Satojärven viitasammakkoselvityksen maastoraportti, Lettonuppisaran esiintymät kaivosalueella ja kompensaatioesitys sekä kaivoshankkeen kasvillisuusvaikutusten seuranta b) YVA hankkeisiin liittyvät Natura arvioinnit c) Kevitsan kaivospiirin YVA alueen muinaisjäännösten inventointi d) Melumallinnukset e) Tärinävaikutusten arviointi (yleispiirteinen) f) Kevitsan kaivoksen laajennuksen YVA:n sosiaalisten vaikutusten arviointi g) Kaivoksen tekniset toteuttamissuunnitelmat h) Kaivoksen ympäristötarkkailun vuosiraportoinnit 2012, 2013 ja Arvioitavat vaikutukset Maankäyttö ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on selvitettävä suunnitelman toteuttamisen merkittävät ympäristövaikutukset (MRL 9 ja MRA 1 ). Koska kysymyksessä on kaivostoiminnan tarvitsemia rakennuksia varten laadittava hankekaava, laadittavan 3

45 asemakaavan vaikutusten ei voida katsoa merkittävästi poikkeavan kaivoshankeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä selvitetyistä vaikutuksista. Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kuitenkin myös kaavan laadinnan aikana esiin nousseiden ongelmien huomioonottamista ja tavoitteiden toteutumista. Asemakaavoituksen kannalta merkittävimpiä arvioitavia vaikutuksia ovat: ilmasto ja ilman laatu maa ja kallioperä pinta ja pohjavedet kasvillisuus ja eläimistö liikenne luonnonvarat ja niiden hyödyntäminen porotalous ja poroelinkeinon harjoittaminen taloudelliset vaikutukset 6. Asemakaavan suunnittelutyön osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallisten toivotaan ottavan osaa kaavoitukseen liittyvään suunnitteluun tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Oheinen luettelo pyrkii kattamaan pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää, jos itsensä osallisiksi kokevia tahoja ilmenee lisää. Kevitsan kaivoksen asemakaavan laatimisessa osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Alueen maanomistajat ja asukkaat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: elinkeinonharjoittajat, yritysten ja muiden palveluiden omistajat, työntekijät ja käyttäjät, maanvuokralaiset. Kunnanhallitus ja muut Sodankylän kunnan hallintokunnat Lapin elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus Lapin liitto Lapin luonnonsuojelupiiri Lapin pelastuslaitos Museovirasto / Lapin maakuntamuseo Metsähallitus / Luontopalvelut Turvallisuus ja kemikaalivirasto (Tukes) Yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Asukkaita ja maanomistajia edustavat järjestöt ja yhteisöt Oraniemen paliskunta / paliskuntain yhdistys Sodankylän riistanhoitoyhdistys Sodankylän kalastusalue Alueen metsästysseurat Maankäyttö ja rakennuslaki määrittelee, miten asemakaava on laadittava ja käsiteltävä. Lain mukaan osallisille on järjestettävä mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kaavan sisältöön. Osallisten osallistumismahdollisuudet sekä vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu tarkemmin kohdan 8 taulukossa. 7. Tiedottaminen Yhteistyöllä ja tiedottamisella varmistetaan, että kaavoitustoimikuntatyöskentelyn ulkopuoliset tahot saavat suunnittelutyön aikana esittää mielipiteensä suunnitteluun liittyvistä tekijöistä. Kaavahankkeen vireilletulosta, osallistumis ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta, yleisötilaisuuksista, kaavan valmisteluaineiston ja ehdotuksen nähtävilläolosta, mielipiteen ja muistutuksen esittämismahdollisuuksista, muutoksenhakumahdollisuudesta sekä kaavan voimaantulosta tiedottaminen tapahtuu kunnan ilmoitustaulun ja lehtikuulutuksen (Sompio lehti) lisäksi kunnan nettisivulla osoitteessa: kaavatori. Kaava aineisto asetetaan nähtäville Sodankylän kunnanviraston tekniselle osastolla (Jäämerentie 1) ja kunnan nettisivuille. Mielipiteet/muistutukset ja lausunnot toimitetaan kaavan nähtävänäoloaikana osoitteeseen: Sodankylän kunta, Tekninen osasto, PL 60, Sodankylä. Ehdotusvaiheen muistutuksen tehneelle lähetetään kunnan perusteltu kannanotto, mikäli hän on sitä kirjallisesti pyytänyt ja samalla ilmoittanut osoitteensa (MRL 65 ). Tieto kaavan hyväksymispäätöksestä lähetetään muistuttajille ja kuntalaisille, jotka ovat sitä kaavan nähtävillä ollessa kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. (MRL 67 ja MRA 94 ). 4

46 8. Aikataulu, kaavoituksen eteneminen ja vaikutusmahdollisuudet eri suunnitteluvaiheissa Kaavan laadintavaiheessa osalliset voivat osallistua kaavoitusmenettelyyn virallisten nähtävilläoloaikojen lisäksi yleisötilaisuuksissa, joita tämän kaavan laatimisen yhteydessä on tarkoitus järjestää vähintään kerran. Mielipiteisiin, muistutuksiin ja viranomaislausuntoihin laaditaan kirjalliset vastineet. Kaavoituksen etenemisvaiheet ja kaavan alustava tavoiteaikataulu: SUUNNITTELU VAIHE ALOITUSVAIHE 3 8/2015 VALMISTELUVAIHE 8/2015 3/2016 SUUNITELMAN TYÖSTÄMINEN Yleisten tavoitteiden asettelu, lähtötietojen kokoaminen OAS:n laadinta Perusselvitykset, tiedonkeruu ja analyysi Maankäytön vaihtoehdot sekä niiden arviointi. Tarvittaessa täydentävä maastotyöskentely Asemakaavan valmisteluvaiheen aineiston laadinta. Vaikutustenarviointi KUNNAN JA VIRANOMAIS TEN KÄSITTELY Asemakaavan laatimisen käynnistäminen ja asemakaavan vireilletulo Aloituskokous pidetty Kaavaneuvottelu OAS julkisesti nähtäville (30 vrk:n ajaksi, MRL 63 ) 1. Viranomaisneuvottelu ennen kaavan valmisteluaineiston nähtävilleasettamista Kaavan valmisteluaineisto nähtäville 30 pv. Kaavan valmisteluaineistosta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Esittely kunnanhallitukselle ja luottamusmiehille sekä valmisteluaineiston käsittely kunnanhallituksessa Kaavaneuvottelut Lapin ELY keskuksen kanssa tarvittaessa VAIKUTUSMAHDOL LISUUDET JA OSAL LISTUMINEN Osallisella on mahdollisuus esittää Lapin ELYkeskukselle neuvottelun käymistä OAS:n riittävyydestä Tavoitekeskusteluun osallistuminen. Mielipiteen esittäminen Sodankylän tekniselle osastolle valmistuneesta aineistosta kirjallisesti tai suullisesti nähtävilläolon aikana Yleisötilaisuus TIEDOTTAMINEN Kuulutus kaavan vireilletulosta ja OAS:n nähtävilläolosta. Kaavan vireilletulosta tiedotetaan paikallislehdessä, virallisilla ilmoituspaikoilla sekä www sivuilla OAS nähtävillä Kaavan valmisteluaineisto nähtävillä kunnanvirastossa ja wwwsivuilla Tiedottaminen paikallislehdessä, virallisilla ilmoituspaikoilla sekä www sivuilla EHDOTUSVAIHE 4/2016 3/2017 Vastineet valmisteluvaiheen palautteeseen Kaavan valmisteluvaiheen aineistosta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen jälkeen työstetään asemakaavaehdotus Ehdotusvaiheen palautteen analysointi tarvittaessa kaavaneuvottelu Lapin ELY keskuksen kanssa ennen kaavaehdotuksen nähtävilleasettamista Kaavaehdotus asetetaan nähtäville 30 pv. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. 2. Viranomaisneuvottelu Mahdolliset muistutukset Sodankylän tekniselle osastolle kirjallisesti nähtävilläolon aikana Kaavaehdotuksen nähtävilleasettamisesta tiedottaminen paikallislehdessä, virallisilla ilmoituspaikoilla sekä www sivuilla Ehdotus nähtävillä kunnanvirastossa ja www sivuilla HYVÄKSYMISVAIHE 3 4/2017 Kaavan hyväksymisen päätöksenteko Kaavasta tiedottaminen Kunnanhallitus käsittelee kaavaehdotusaineiston ja esittää kunnanvaltuustolle kaavan hyväksymistä Kunnanvaltuuston päätös kaavan hyväksymisestä Mahdolliset valitukset Pohjois Suomen hallinto oikeudelle (valitusaika, on kunnallisvalituksessa 30 päivää hyväksymispäätöksen nähtävilleasettamisesta) Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan lehdessä Kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille Kaavan hyväksymispäätöksen jälkeisen valitusajan kuluttua kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei päätöksestä ole tehty määräaikana valitusta tai MRL:n 195 :n mukaista oikaisukehotusta tai valitukset on ratkaistu hallintooikeudessa tai korkeimmassa hallinto oikeudessa. Kaava tulee voimaan kun lainvoiman saaneesta hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettu paikallislehdessä, virallisilla ilmoituspaikoilla sekä www sivuilla (MRA 93 ). 5

47 9. Lisätietoja Sodankylän kunta: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy: Ari Pesonen, maankäyttöpäällikkö Joona Koskelo, arkkitehti SAFA puh puh Satu Fors, arkkitehti puh Heini Kaskela, arkkitehti SAFA puh

48 KEVITSAN KAIVOKSEN ASEMAKAAVA Liite 3, Valmisteluvaiheen palaute Tiivistelmä valmisteluvaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet