Asemakaavan selostus KEVITSAN KAIVOKSEN ASEMAKAAVA. Sodankylän kunta

Transkriptio

1 Sodankylän kunta Asemakaavan selostus KEVITSAN KAIVOKSEN ASEMAKAAVA Asemakaava koskee tilaa sekä osaa tilasta Asemakaavalla muodostuvat Kevitsan kaivoksen varasto- ja teollisuusalueen korttelit 1-3. Selostus liittyy päivättyyn Sodankylän Kevitsan kaivosaluetta koskevaan asemakaavakarttaan. Selostus päivitetty Ilmakuva kaivosalueen yli etelästä (kuva: FQM Kevitsa Mining 2015) Vireilletulosta on ilmoitettu Hyväksytty kunnanhallituksessa..20, Hyväksytty kunnanvaltuustossa..20,

2 LIITTEET Liite 1. Asemakaavan seurantalomake (täydentyy ehdotusvaiheessa) Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Asemakaavaluonnos , ote kaavakartasta (A3) Liite 4. Asemakaavamerkinnät ja -määräykset LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALEISTA Kaivoksen YVA-raportit 2007 ja 2011 sekä näihin liittyvät luontoselvitykset (alueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset, linnustoselvitykset, kiiltosirppisammalen esiintymiskartoitukset, Satojärven viitasammakkoselvityksen maastoraportit, Lettonuppisaran esiintymät kaivosalueella ja kompensaatioesitys, kaivoshankkeen kasvillisuusvaikutusten seuranta) ja porotalouden harjoittamiseen liittyvät selvitykset YVA-hankkeisiin liittyvät Natura-arvioinnit Kevitsan kaivospiirin YVA-alueen muinaisjäännösten inventointi Melumallinnukset Tärinävaikutusten arviointi (yleispiirteinen) Kevitsan kaivoksen laajennuksen YVA:n sosiaalisten vaikutusten arviointi Kaivoksen tekniset toteuttamissuunnitelmat Kaivoksen ympäristötarkkailun vuosiraportoinnit 2012, 2013 ja 2014 Kevitsan kaivoksen tuotannon laajentamisen ympäristö- ja vesitalouslupa

3 Sisältö 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus TIIVISTELMÄ Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 Toiminnan taustatiedot ja yleiskuvaus... 4 Alueen yleiskuvaus... 5 Rakennettu ympäristö ja maanomistus... 5 Luonnonympäristö... 7 Ympäristö Maisema Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Melu ja tärinä Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Porotalous Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Maakuntakaava Yleiskaavat ja asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennuskiellot ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Osallistuminen ja yhteistyö Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Nähtävilläolon aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Valmisteluvaiheen aineisto Asemakaavaehdotus Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne, aluevaraukset ja mitoitus Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan suhde yhteysviranomaisen lausuntoon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta Kaavan vaikutukset Maisemalliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja asumiseen Vaikutukset arkeologiseen kulttuuriperintöön Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset liikenteeseen Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö... 30

4 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttamisen seuranta... 31

5 1 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1. Tunnistetiedot Kaavan nimi Kaavan laatija: SODANKYLÄN KUNTA, KEVITSAN KAIVOKSEN ASEMAKAAVA Kaavoituksen yhteyshenkilö Sodankylän kunnassa Ari Pesonen, maankäyttöpäällikkö puh Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy Joona Koskelo, arkkitehti SAFA, YKS 518 Heini Kaskela, arkkitehti SAFA, YKS 534 Satu Fors, arkkitehti Kaavan vireilletulo: Hyväksyminen: Sodankylän kunnanhallitus päätti , 91 asemakaavan laatimisesta Kevitsan kaivosalueelle. Asemakaava on tullut vireille Sompio lehdessä olleen vireilletulokuulutuksen myötä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavan. 20 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan..20 Asemakaava on tullut voimaan Kaava-alueen sijainti Suunnittelun kohteena oleva Kevitsan kaivosalue sijaitsee Sodankylän kunnassa, noin 165 km Rovaniemeltä pohjoiseen ja noin 35 km Sodankylän kuntakeskuksesta pohjois-koilliseen. Asemakaavoitettava alue sijoittuu pääosin Kevitsan kaivospiirin sisäpuolelle.

6 2 Kuva 1. Suunnittelualue sijoittuu Kevitsan kaivosalueen ympäristöön, Satojärven länsi- ja luoteispuolelle. Pohjois- eteläsuuntainen valtatie E75, Ivalontie, kulkee noin 7 km:n etäisyydellä suunnittelualueen länsipuolella Kuva 2. Kuvassa asemakaavan suunnittelualue on esitetty punaisella vinorasterilla ja kaivospiiri on rajattu ohuella punaisella viivalla Kaavan nimi ja tarkoitus Kaava- alueesta käytetään nimeä Sodankylän kunta, Kevitsan kaivoksen asemakaava Tiivistetysti asemakaavan tarkoituksena on osoittaa kaivostoiminnan tarvitsemien rakennusten rakennusala sekä rakennusoikeus. Suunnittelualue koostuu kolmesta osasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 150 ha.

7 3 2. TIIVISTELMÄ 2.1. Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaavan suunnittelutyö on käynnistetty FQM Kevitsa Mining Oy:n aloitteesta Sodankylän kunnanhallituksen päätöksellä ( 91). - Kaavoituksen aloituskokous järjestettiin Sodankylässä Aloitusvaiheen kaavaneuvottelu pidettiin Lapin ELY-keskuksen tiloissa Asemakaava on tullut vireille Sompio lehdessä olleen vireilletulokuulutuksen myötä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu nähtäville Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Asemakaavan valmisteluvaiheenaineisto pidettiin mielipiteiden esittämistä varten nähtävillä _ välisen ajan (MRL 62 :n tarkoituksessa / MRA 30 :ssä säädetyllä tavalla) Kunnan hallituksenpäätöksellä..201_,. Nähtävilläolon aikana ei esitetty/esitettiin n kpl mielipiteitä. Lausuntoja saatiin n kpl. - Yleisötilaisuus Sodankylässä Asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä (MRL 65 :n tarkoituksessa / MRA 27 :ssä säädetyllä tavalla)..201_..201_ välisen ajan. Kunnanhallituksen päätöksellä..201_ ( ). Muistutuksia ei esitetty/esitettiin n kpl. Lausuntoja saatiin n kpl. - Valmisteluvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Kunnanhallitus käsitteli asemakaavan Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan Asemakaava on tullut voimaan Asemakaava Asemakaavalla alueelle muodostetaan kolme erillistä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (korttelit 1-2). Kortteleiden koot ovat 145,6 ha, 2,0 ha ja 2,8 ha. Kortteleihin esitetään rakennusoikeutta yhteensä k-m². Asemakaavalla osoitettaville teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueille saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä toimisto-, rikastamo-, prosessi-, konepaja-, huolto- ja varastorakennuksia sekä kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia muita rakennuksia ja laitteita Asemakaavan toteuttaminen Kaivoksen ja siihen liittyvien toimintojen toteuttaja on kaivoksen toteuttajayhtiö. Asemakaavalla ei osoiteta katuja tai yleisiä alueita. Asemakaavasta ei aiheudu mitään toteuttamisvelvoitteita Sodankylän kunnalle.

8 4 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Toiminnan taustatiedot ja yleiskuvaus Kevitsan kaivoshankkeesta vastaava yhtiö on FQM Kevitsa Mining Oy. Se on suomalainen yhtiö, joka on perustettu vuonna 2010 vastaamaan Kevitsan kaivostoiminnasta. Kevitsan esiintymä on suuri, mutta matalapitoinen rauta-, nikkeli- ja kuparisulfidimalmi, joka sisältää paikoin merkittäviä platina-, palladium- ja kultapitoisuuksia. Maaliskuussa 2011 valmistuneen mineraalivarantoarvion mukaisesti esiintymän kokonaismineraalivarannot ovat yhteensä noin 275 Mt, josta louhintakelpoiset mineraalivarat ovat noin 161 Mt. Malmiot, joiden hyödyntämisen tarpeisiin asemakaava laaditaan, sijaitsevat rikastamon välittömässä läheisyydessä. Merkittävimpiä kaivostoimintoja Kevitsassa ovat avolouhos, malmin ja sivukiven kuljetus sekä useat kiviaineksen käsittelyprosessit (malmin murskaus, jauhatus ja vaahdotus sekä tarvekiven murskaus). Kaivostoimintoihin lukeutuu myös kaivannaisjätteiden (sivukivi ja rikastushiekka) sijoittaminen sekä vesien hallinta. Kuva 3. Ilmakuva kaivosalueen yli lännestä (kuva: FQM Kevitsa Mining Oy 2015) FQM Kevitsa Mining Oy:lle on myönnetty ympäristö- ja vesitalouslupa louhia malmia Kevitsan kaivosalueella Sodankylässä (Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto Dnro PSY-2007-Y-101). Lupa kattaa malmin ja sivukiven louhinnan avolouhoksesta (5 Mt/a malmia), murskauksen ja jauhatuksen, rikastuksen nikkeli- ja kuparipitoisiksi rikasteiksi sekä toimintojen ja jätteiden sijoituspaikat. Lupaan sisältyy myös toimintaan liittyvien sähkö- ja tielinjojen rakentaminen, vedenottojärjestelyt ja jätevesien

9 5 käsittely. Kaivoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 2010 ja varsinainen toiminta alkoi vuonna Kevitsan kaivoksen louhinnan ja rikastuksen intensiteetin kasvattamiselle (malmin louhinta 10 Mt/a) on myönnetty uusi ympäristölupa (Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Dnro PSAVI/144/04.08/2011). Kevitsan kaivoksen ympäristöluvan mukaisille rakennuksille on saatu Sodankylän kunnalta suunnittelutarveratkaisu. Alueen yleiskuvaus Koko kaivosalueen (kaivospiiri) laajuus on nykyisellään noin 14 km². Alueella sijaitsee Kevitsan kaivos, muuten alue on rakentamaton. Kaivosaluetta ympäröivät maa-alueet ovat pääosin valtion maita. Kevitsan kaivospiirin välittömässä läheisyydessä ei ole rakennuksia eikä rakenteita. Lähimmät rakennukset ovat Saiveljärven rannalla olevat lomarakennukset noin 2 km päästä kaivospiirin rajalta ja noin 4,5 km louhosalueelta. Lähimmät vakituisesti asutut rakennukset sijaitsevat Petkulan kylässä Kitisen jokilaaksossa. Luonnonsuojelualueista lähimpänä (noin 0,6 km etäisyydellä) sijaitsee Koitelaisen Natura 2000-alue. Kaivosalueen itäpuolinen Satojärvi sisältyy kyseiseen Natura-alueeseen. Varsinainen asemakaavan suunnittelualue käsittää kaivospiiristä vain kaivoksen keskeisen toimintaalueen, jonne rakentaminen keskittyy. Kaivoksen muut toiminnot, kuten varastointialueet sivukiville ja rikastushiekalle, sijoittuvat pääosin asemakaavoitettavan alueen ulkopuolelle. Rakennettu ympäristö ja maanomistus Kaavoitettava alue on kaivoksen tehdasaluetta, joka on kokonaan kaivosyhtiön omistuksessa. Suunnittelualueen kolmesta osasta laajin (kortteli 1) on pääasiassa rakennettua tehdasympäristöä. Kortteli 2 on nykyään talousmetsää, ja siellä sijaitsee lisäksi kaivosyhtiön omistamia vapaa-ajan rakennuksia, jotka toimivat yhtiön kokoustiloina ja vapaa-ajanviettopaikkana. Kortteli 3 on rakentamaton, ja siellä sijaitsee varastointikenttiä. Korttelissa 1 sijaitsevia rakennuksia ovat murskaamo ja rikastamo sekä varastotilat tuotannossa käytettävien tarvikkeiden, työkalujen, polttoaineiden ja kemikaalien sekä lopputuotteiden varastointiin. Alueella on myös huoltotilat kaivoksen kiviautojen ja louhinnassa käytettävien koneiden kunnossapitoa ja pesua varten sekä kaivoksen ja rikastamon yhteiskäytössä oleva korjaamo. Tehtaan yhteyteen on rakennettu toimisto- ja sosiaalitilat sekä ruokala. Räjähdysainevarasto on sijoitettu soveltuvaan paikkaan turvallisuusmääräykset huomioiden. Tehdasalueen rakennukset on eritelty kuvassa 4. Kaivosalueen rakennukset ovat tavanomaisia kookkaita teollisuusrakennuksia, jotka muodostavat mittakaavaltaan ja väritykseltään yhtenäisen kokonaisuuden. Alueen rakennuksissa käytettyjä värejä ovat harmaa, valkoinen, keltainen ja vähäisessä määrin sininen. Alueen erottuvin rakennus on kartiomainen, keltakattoinen rikastamorakennus, jonka korkeus on noin 40 metriä. Alueen korkein rakennelma on lämpölaitoksen piippu, jonka korkeus on noin 60 metriä.

10 6 raken- Kaivosalueen nukset: 1. toimistorakennus, ruokala, ensiapu, sosiaalitilat 2. näytteiden käsittely 3. kairausnäytevarasto 4. varasto 5. rikasteiden käsittely 6. konekorjaamon varasto 7. konekorjaamo 8. MIBC-varasto 9. kemikaalivarasto 10. vaahdotus 11. jauhatus 12. lämpölaitos 13. välimurskaamo 14. varasto 15. varasto 16. kaivoskorjaamo 17. tankkausalue 18. päämurskaamo 19. seulomo 20. välivarasto 21. kytkinkenttä 22. kalkkisiilo 23. saniteettivesi 24. sosiaalitilat 25. Baltic Bulk halli 26. Hartikaisen halli 27. säkkivarasto Kuva 4. Kevitsan kaivosalueen yleissuunnitelma (kuva: Pöyry Finland Oy)

11 7 Luonnonympäristö Kaivoshankkeeseen liittyvät ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA) on suoritettu vuosina ja Hankkeen osalta on siten tehty laajoja ympäristöselvityksiä kahdessa YVAvaiheessa sekä niiden jälkeen laadittuihin ympäristölupahakemuksiin liittyen. Kaivoksen tuotannon aikana ympäristön tilaa ja toiminnan ympäristövaikutuksia seurataan erittäin laajan ympäristötarkkailun avulla. Tämä velvoitetarkkailuaineisto ja kaivoksen muu seuranta ja tutkimukset täydentävät alueesta saatavilla olevaa ympäristötietoa. Kaivosalueeseen liittyvää selvitysaineistoa on siis saatavana hyvin laajalta alueelta. Tässä selostuksessa on pyritty kuvaamaan suppeammin asemakaavoitettavan alueen ympäristön nykytilaa. Kasvillisuus ja eläimistö Kevitsan kaivosalue on tyypillistä Keski-Lapin loivaa suo-, mäki- ja vaaramaisemaa. Kaivospiirin alueella jäljellä oleva kasvillisuus muodostuu lähinnä kuivahkoista mäntykankaista, tuoreista sekametsistä, avoimista aapasoista sekä rämeistä ja korvista. Kaivosalueen metsät ovat nuoria ja tasarakenteisia kasvatusmetsiä, joita on paikoin ojitettu. Järeämpää mäntyä kasvaa vain Kevitsan vaaran laella sekä pienialaisesti mm. soiden reunoilla. Kaivospiirin alueella jäljellä olevat kosteikot ovat pääosin luonnontilassa. Rämeiden ja korpikuvioiden lisäksi alueella esiintyy erityisesti rämeiden ja nevojen/lettojen muodostamia yhdistelmiä, keski- ja runsasravinteisia rimpinevoja ja puhtaita lettoja. Laaja-alaisimmat kosteikkoalueet sijaitsevat suunnitellulla sivukiven läjitysalueella, jonne läjitystoiminta vaiheittain laajenee ympäristöluvan mukaisesti. Kaivoksen pintavalutuskentän alueella on myös suhteellisen suuri kosteikkoalue, jota hyödynnetään kaivoksen ylitevesien käsittelyssä. Kaivospiirin alueelta on selvityksissä löydetty metsälain 10 :n mukaisia kohteita, vesilain 17 a :n mukaisia lähteitä sekä useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppejä. Lähialueella on havaittu myös muutamien suojeltujen ja huomioitavien putkilokasvi- ja kääväkäslajien esiintymiä. Niistä vankimman suojelustatuksen omaa luonnonsuojelulain 42 mukaan rauhoitettu soikkokaksikko Listera ovata. Kevitsan kaivospiirin ja sen lähiympäristön linnuston pääosan muodostavat Peräpohjolan runsaslukuisimmat pesimälajit pajulintu ja järripeippo. Kaivoksen laajennuksen YVA-hankkeen linnustoselvitysten mukaan runsaina esiintyvät myös mm. urpiainen, vihervarpunen, liro ja niittykirvinen. Suolajeja havaittiin selvitetyistä alueista eniten Sippiöaavan kaakkoisosassa kaivospiirin ulkopuolella. Vesilinnuista runsaimmat pesimälajit olivat telkkä, tavi, mustalintu, tukkasotka ja harmaalokki. Kaivosalueen ympäristössä tiedetään sijaitsevan uhanalaisten petolintujen reviirejä. Kevitsan tuntumassa sijaitsevat Koitelaisenkaira ja Pomokaira ovat kansainvälisesti ja kansallisesti arvokkaita linnustoalueita (IBA, FINIBA). Paikallisesti merkittävimpiä linnustokohteita ovat Natura-alueverkostoon sekä IBA- ja FINIBA-rajauksiin kuuluva Satojärvi, Sippiöaavan kaakkois- ja eteläosat sekä Saiveljärvi. Kaikki mainitut alueet sijaitsevat kaivospiirin ja kaavoitettavan alueen ulkopuolella. Kevitsan alueella ja sen ympäristössä esiintyy monipuolisesti myös muuta eläimistöä, kuten suurpetoja ja riistaeläimiä. Luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin kuuluvat yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, alalajit tai lajiryhmät, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, kerääminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta.

12 8 Viitasammakko (Rana arvalis) kuuluu EU:n luontodirektiivin IV(a) mukaisiin eläinlajeihin, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on Suomen luonnonsuojelulain (6. luku, 49 ) perusteella kielletty. Yksittäistapauksissa ELY- keskus voi kuitenkin myöntää luvan poiketa kiellosta luontodirektiivin artiklassa 16(1) mainituilla perusteilla. Viitasammakkoja havaittiin Satojärven pohjoisosan avoluhdassa ensimmäisen kerran vuonna 2012 (kolme yksilöä) kaivoksen laajentamisen ympäristölupahakemukseen liittyvissä selvityksissä. Sittemmin alueella on vuosittain todettu äänteleviä viitasammakkoja. Viitasammakkopopulaation johdosta kaivoksen sivukiven suunniteltua ja luvitettua läjitysaluetta on muutettu siten, että läjitysalueen kaakkoisosa jää kokonaisuudessaan pois käytöstä viitasammakkopopulaation elinolosuhteiden turvaamiseksi. Läjitysalue ja viitasammakkopopulaation todettu elinalue eivät kuulu asemakaavoitettavaan alueeseen. Natura 2000 alueverkoston kohteet ja luonnonsuojelualueet Kevitsan kaivospiirin ympäristössä sijaitsevat Natura-alueet ja muut aluemaiset suojelukohteet on esitetty kuvassa 5. Välittömästi kaivospiirin itäpuolella sijaitsee laaja Natura-alue Koitelainen (FI , SAC/SPA, ha). Koitelainen kuuluu kansallis- ja luonnonpuistojen kehittämisohjelmaan kohteena Koitelaiskairan luonnonpuisto (KLO120005). Natura-alueella on myös vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvia rajauksia (Koitelaisen laajennus, AMO120292). Runsaat viisi kilometriä Kevitsan kaivospiirin länsi-luoteispuolella sijaitsee suuri Pomokairan Naturaalue (FI , SAC/SPA, ha). Pomokairan alueella on soidensuojelualueita sekä suojeluohjelmien kohteita. Kaivoksen tulotie sivuaa Pomokairan Natura-alueen kaakkoiskulmaa. Vajaat kahdeksan kilometriä Kevitsasta etelä-lounaaseen sijaitsee Natura-alue Viiankiaapa (FI , SAC/SPA, ha), joka on suojeltu soidensuojelualueena.

13 9 Kuva 5. Kevitsan kaivospiirin ympäristön Natura 2000 kohteet ja muut luonnonsuojelualueet (kuva: Pöyry Finland Oy). Kevitsan kaivoksen molempien YVA-hankkeiden yhteydessä on laadittu Natura-arvioinnit: Lapin Vesitutkimus Oy 2007: Scandinavian Gold Limited. Kevitsan kaivoshankkeen Natura-arviointi. Pöyry Finland Oy 2011: FQM Kevitsa Mining Oy: Kevitsan kaivoksen laajennushanke. Naturaarviointi ja Natura-tarvearviointi. Kaivoksen laajennuksen YVA:n yhteydessä Natura-arviointi laadittiin koskien Koitelaisen Natura-aluetta, Natura-alueeseen kuuluu mm. kaivospiirin läheisyydessä sijaitseva Satojärvi. Muille Natura-/tai luonnonsuojelualueille ei ole arvioitu aiheutuvan vaikutuksia hankkeesta pitkien etäisyyksien takia. Vesistöt Kevitsan alueen vesistöt on esitetty kuvassa 6. Kaivoksen lähiympäristön vesistöt kuuluvat Kemijoen vesistöalueeseen (65) ja sillä pääosin Kitisen vesistöalueeseen (65.8). Kaivospiiri ja sen ympäristö jakautuvat puolestaan useaan pienvaluma-alueeseen. Pääosa itse kaivosalueesta on Kitisen keskiosan Mataraojan valuma-alueella (65.829), mutta eteläpuolella osin myös Kelujoen Moskujärvien valumaalueella (65.893). Kaivosalueen pohjois- ja länsipuolella vedet virtaavat Kitisen keskiosalle Mataraojan,

14 10 Ala-Liesijoen (65.828), Madetkosken (65.822) ja Kersilön (65.821) alueilta. Kaivosalueen itäpuolinen Allemaoja (65.926) virtaa Luirojokeen, sen keskiosalle. Seudun vesistöt ovat pääosin virtavesiä. Järvet ovat pienehköjä ( ha) lukuun ottamatta Vajukosken voimalaitoksen laajaa patoallasta Vajusta, jolla on pinta-alaa noin ha. Kaivosalueella ei ole luonnontilaisia lähteitä, lähin lähde sijaitsee noin 3 km louhoksen rajalta pohjoiseen (Lapin Vesitutkimus Oy 2006). Lisäksi kaivosalueen itäpuolella Satojärven läheisyydessä on muutamia lähteitä. Vain 1-2 metrin syvyinen Satojärvi (94 ha) sijaitsee Kevitsan avolouhoksen (suunniteltu maksimilaajuus) reunalta noin 1 km kaakkoon, lähellä kaivospiirin rajaa. Järven 9,5 km2 kokoinen valuma-alue koostuu ojitetusta ja ojittamattomasta suo- ja metsämaasta. Satojärvi purkaa vetensä eteläpäästään lähtevään Sato-ojaan, joka virtaa Viivajokeen. Noin 3,5 km louhosalueelta lounaaseen sijaitsee 220 hehtaarin kokoinen Saiveljärvi, joka purkaa vetensä itäpäästä lähtevään Viivajokeen (Pöyry Finland Oy 2011). Kaivosalueen lähin virtaava vesistö, Kitiseen laskeva Mataraoja, saa alkunsa Kevitsanvaaran länsi- ja pohjoispuolen soilta. Ojan 54 km2 kokoinen valuma-alue koostuu pääosin ojitetusta suosta. Kevitsanaavan pohjoisosasta lähtee Mataraojan yksi, pääosin luonnontilainen latvahaara. Mataraojan keskivirtaama (MQ) on noin 0,6 m3/s. Hankkeen vaikutukset Mataraojaan ovat merkittävimpiä virtaaman vähenemisen osalta, koska osa Mataraojan latvahaaroista jää kaivospiirin sisälle rakennetulle/rakennettavalla alueelle, josta vedet johdetaan kaivoksen vesikierron kautta Kitiseen. Mainitut Mataraojan latvahaarat sivuavat myös nyt asemakaavoitettavana olevaa aluetta. Kevitsan kaivosalueen länsipuolella virtaava säännöstelty Kitinen saa vetensä pääosin Porttipahdan tekoaltaasta, jonka kautta purkautuu myös pääosa Lokan tekoaltaan vesistä. Lisäksi Kitiseen laskee useita sivujokia. Ennen Vajukoskea Kitisessä ovat voimalaitokset Porttipahta ja Kurittukoski, siitä alavirtaan Matarakoski, Kelukoski, Kurkiaska ja Kokkosniva. Vajukosken allas eli Vajunen sijoittuu Madetkosken vesistöalueeseen (65.822). Kevitsan kaivoksen ylitevedet johdetaan purkuputkella Vajukosken altaan alaosalle. Vajusen pituus on noin 12 km ja leveys suurimmillaan kaksi kilometriä. Vajukosken virtaama vaihtelee huomattavasti juoksutusten mukaan mutta keskivirtaamat (MQ) ovat tyypillisesti yli 60 m3/s ja keskiylivirtaamat (MHQ) yli 220 m3/s. Virtaamat ovat huomattavan suuria verrattaessa niitä kaivoksen yliteveden purkumääriin, jotka nykyisen ympäristöluvan mukaisesti ovat enimmillään 0,275 m3/s. Kaivoshankkeen vedenlaatuvaikutukset kohdistuvat siten lähinnä Kitiseen, johon ylitevedet johdetaan edellä mainittua purkuputkea pitkin. Kitinen on voimakkaasti rakennettu vesistö, jonka ekologinen tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

15 11 Kuva 6. Alueen vesistöt. Kuvassa on esitetty myös alueella tehtyjen perustilaselvitysten vedenlaatuanalyysien näytteenottopisteitä. Vesistötarkkailua jatketaan velvoitetarkkailuohjelman mukaisesti (kuva: Pöyry Finland Oy). Maaperä Kevitsan kaivosalueen maaperä on pääosin silttistä hiekkamoreenia, jonka alla on paikoin hiekkamoreenia ja soraista hiekkamoreenia. Moreenin paksuus vaihtelee alle metristä jopa 33 metriin asti, keskimääräisen paksuuden ollessa 5,3 metriä. Moreenimuodostumien välisillä alavilla alueilla pintamaalaji on enimmäkseen turvetta. Turvepeitteen paksuus vaihtelee 0,1 metristä yli 4,2 metriin. Kallioperä ja mineralisaatio Kevitsan kerrosintruusio sijaitsee Keski-Lapin vihreäkivialueen itäosassa, Savukosken ryhmään kuuluvassa Matarakosken muodostumassa. Intruusio on muodostunut noin milj. vuotta sitten ja se koostuu pääosin hienorakeisista, veteen kerrostuneista fylliiteistä ja mustaliuskeista. Intruusion kivilajit ovat pääosin gabroja ja ultramafisia kumulaatteja, lähinnä oliviinipyrokseniitteja. (Mutanen and Huhma 2001, Lehtonen et al. 1998, Manninen et al. 1996) Kevitsan intruusioon liittyvä malmio sijaitsee Kevitsansarvessa, Kevitsanvaaran pohjoispuolella. Malmion maanpintaleikkauksen pinta-ala on 13,3 hehtaaria. Malmion kaade vaihtelee, eteläosissa se myötäilee loivaa magmaattista kerroksellisuutta, keskiosissa malmio on lukuisten pohjois-/luode suuntaisten siirrosten pirstoma. (Lappalainen and White, 2009) Kevitsan esiintymä on suuri ja suhteellisen matalapitoinen Ni-Cu-PGE -malmi (PGE = Platinaryhmän metallit/platinum group elements). Metallit ovat sitoutuneet sulfidimineraaleihin, jotka esiintyvät pirotteena intruusion ultramafisissa kumulaateissa, lähinnä oliviinipyrokseniiteissa. Nikkelin ja kuparin lisäksi malmissa esiintyy myös kobolttia, platinaa, palladiumia ja kultaa. Mineralisaation on todettu jatkuvan vähintään 750 metrin syvyyteen. (Lappalainen and White, 2009)

16 12 Pohjavesiolosuhteet Kevitsan kaivoksen alueella tai sen lähistöllä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähin luokiteltu pohjavesialue on noin 8 km kaivospiirin rajalta etelään sijoittuva III-luokan pohjavesialue Moskuvaara ( ). Kevitsan alueella maaperä on ohut ja koostuu lähinnä silttisestä hiekkamoreenista, jonka vedenjohtavuus on heikko. Olosuhteet eivät siten ole suotuisia merkittävälle pohjaveden muodostumiselle. Pohjavesipinta on tyypillisesti noin 0,1 5,0 m maanpinnasta ja pohjaveden virtaus noudattelee maanpinnan muotoja. Ennen kaivostoimintaa suoritetut laajat pohjavesianalyysitulokset osoittavat pohjavesien laadun olevan pääosin hyvää ja luonnontilaista, joskin tuloksissa havaitaan esim. metallien osalta paikallisen kallioperän geokemian vaikutus (Kevitsan alueen mineralisaatio nostaa määrättyjen metallien luontaista pitoisuutta pohjavedessä). Kaivostoiminnan aiheuttamien pohjavesivaikutusten tarkempaa arviointia varten on Kevitsan alueelta laadittu hydrologinen malli, jossa on hyödynnetty alueelta saatavissa olevaa hydrogeologista dataa. Lisäksi on tehty laajoja kenttätutkimuksia uuden aineiston hankkimiseksi. Mallia varten tehty tutkimustyö sekä itse mallinnus ovat olleet Suomen olosuhteissa poikkeuksellisen laajoja. Mallin perusteella laadittu alueen luontainen pohjavesitilanne on esitetty alla olevassa kuvassa. Mallia hyödyntäen voidaan toiminnan aikana luotettavasti seurata toiminnan vaikutuksia alueen pohjavesipintoihin. Kuva 7. Hydrologisen mallin perusteella mallinnettu pohjaveden pinnankorkeus Kevitsan alueella ennen kaivostoiminnan aloittamista (kuva: Pöyry Finland Oy).

17 13 Kuva 8. Kevitsan alueen ja lähiympäristön pohjavesiputkien sijainti (kuva: Pöyry Finland Oy). Ympäristö Ilman laatu Alueen ilmanlaatua ja laskeumaa on selvitetty YVA-prosessien ja lupamenettelyiden sekä toiminnan aikana. Laskeumaperäisiä alkuainepitoisuuksia on tutkittu perustilaselvitysten yhteydessä mm. laajamittaisin bioindikaattoriselvityksin (Lapin Vesitutkimus Oy 2010, sammalet ja sienet sekä männynneulaset ja kekomuurahaiset). Bioindikaattoriselvityksiä jatketaan ympäristötarkkailun yhteydessä määrävuosin, seuraavan kerran vuoden 2015 aikana. Kaivoshankkeen YVA- ja lupaprosessien aikana toiminnan vaikutuksia ilmanlaatuun on arvioitu laajamittaisten mallinnusten avulla. Pöly- ja savukaasupäästöt on arvioitu varsin alhaiseksi ja niiden vaikutus rajautuu käytännössä kaivosalueelle. Ilman laadun seurantaan liittyen suoritetaan lisäksi pölylaskeuman tarkkailua osana kaivoksen velvoitetarkkailua. Seurantapisteet (4 kpl) sijaitsevat kaivospiirin läheisyydessä. Laskeumatarkkailu Vuonna 2014 suoritetun pölylaskeumatarkkailun perusteella laskeumassa ei havaittu merkittäviä muutoksia vuoteen 2013 verrattuna. Tarkkailupisteiden kiintoainelaskeumat olivat pääsääntöisesti suurimmat kesäisin. Tällöin suurin osa laskeumasta oli orgaanista alkuperää, mikä käy ilmi tuloksissa suurena hehkutushäviön määränä. Loppusyksystä pöly leviää tehokkaimmin kun pölyä sitovaa kasvillisuutta tai lumipeitettä ei ole. Laskeuman määrä oli kuitenkin korkeimmillaankin yhä matalalla tasolla verrattuna entiseen viihtyvyyshaittarajaan.

18 14 Leijumamittaukset Ulkoilman hengitettävien hiukkasten (PM 10) pitoisuuksien mittaus jatkuvatoimisilla hiukkasanalysaattoreilla on tehty Mittauksia suoritettiin kahdessa pisteessä; kaivosalueella sekä Petkulan kylässä 8 kuukauden ajan. Kaivosalueen mittauspiste on yleisen pölyämisen arvioimiseksi ja Petkulan kylän mittauspiste on lähin pölylle altistuva kohde. Erillisillä hiukkaskeräimillä kerättiin vuorokausinäytteet joka kolmas päivä molemmilta mittauspisteiltä 3 kuukauden ajan. Näytteistä analysoitiin kattavasti metallipitoisuudet. Mittaukset toistetaan 3-5 vuoden välein. Mittausten perusteella voidaan todeta, että kaivoksen ilmanlaatuvaikutukset rajoittuvat kaivosalueelle ja kaivoksen välittömään lähiympäristöön, mutta tällä alueellakin ilmanlaatu on hyvä. Kaivosalueella ohjearvoon verrattava pitoisuus oli suurimmillaan 67 % ohjearvosta. Kauempana kaivosalueesta, esim. Petkulan kylässä, kaivoksen vaikutusta ilmanlaatuun ei ole juuri havaittavissa. Ilmatieteen laitoksen mittaustulosten mukaisesti Petkulan alueen ilmanlaatu vastaa ns. puhtaan alueen taustapitoisuutta. Maisema Kevitsa kuuluu maisemamaakuntajaossa Peräpohjolan ja Lapin maisemamaakuntaan, Aapa-Lapin seutuun. Alueesta länteen, lounaaseen ja etelään sijaitsee maisemakokonaisuus Petkula-Kersilö-Moskuvaara (kuva 9). Kitisen laaksossa maasto on alavaa ja tasaista, alueella on runsaasti soita. Alavaa laaksoa jäsentävät vaaraselänteet ovat suhteellisen matalia. Merkittävä maisemaelementti lähellä Petkulan kylää on Vajukosken voimala sekä siihen liittyvä allas ja pato. Petkulan ja Kersilön alueella rakentaminen on keskittynyt nauhamaisesti joen ja tien varteen. Moskuvaarassa asutus on keskittynyt Iso- Moskujärven rannalle. Kuva 9. Petkula Kersilö Moskuvaara-alue (Pohjois-Lapin maisemaselvitys 2005, Lapin liitto) Kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Kulttuuriympäristö on kokonaisuus, johon kuuluvat rakennusperintö, kulttuurimaisema ja muinaisjäännökset. Rakennusperintö muodostuu yhdyskuntarakenteesta, rakennuksista, pihoista ja puistoista, teknisistä rakenteista sekä muista ihmisen rakentamista kohteista ympäristössä. Rakennusperintöön kuuluvat sekä aluekokonaisuudet että yksittäiset rakennukset ja rakenteet (Ympäristöhallinto 2015).

19 15 Kaivospiirin alueella ja sen lähiympäristössä on tehty arkeologiset inventoinnit molempiin Kevitsan kaivoksen YVA-hankkeisiin liittyen: Kotivuori, H. 2005: Maastotarkastus ja lausunto. Lapin maakuntamuseo. Jussila, T. ja Sepänmaa, T. 2010: Kevitsan kaivospiirin YVA-alueen muinaisjäännösinventointi (Mikroliitti Oy 2010) Kaava-alueen lähistöllä sijaitsevia rakennusperintökohteita on Kevitsansarveen vievän tien länsireunassa Mataraojan pohjoispuolella oleva vanha metsätyötukikohta, jonka yhteydessä on muinaismuisto (Iso Hanhilehdon pyyntikuoppa). Lisäksi kaivospiirin välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kevitsan seita, jonka tarkkaa paikkaa ei tosin tunneta. Muinaisjäännösten sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa. Kuvaan on lisätty myös vuoden 2010 inventoinnin tulokset sekä inventoijien ehdotus rauhoitusluokista. Luokitus I tarkoittaa valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävää muinaisjäännöstä, joka on pyrittävä säilyttämään. Luokitus II tarkoittaa, että rauhoitusasteen lähempi määrittely edellyttää lisätutkimuksia. (Lapin Liitto 2005, tietoja on ajantasaistettu vuoden 2004 tilanteeseen). Pohjois-Lapin maakuntakaavassa kiinteät muinaisjäännökset on turvattu Museoviraston/Lapin maakuntamuseon ohjeiden mukaisesti yleisellä maakuntakaavamääräyksellä. Kuva 10. Kaivoksen ja lähiympäristön muinaismuistolain nojalla suojellut kohteet (Museovirasto 2010 ja Mikroliitti Oy 2010). Kaavoitettavalle alueelle sijoittuu Iso Hanhilehdon pyyntikuoppa.

20 16 Melu ja tärinä Molempiin Kevitsan YVA-hankkeisiin liittyen laadittiin melumallinnukset. Kaivoksen laajennuksen YVA:ssa arvioitiin sekä tieliikennemelun että teollisuusmelun vaikutukset. Kaivoksen lähialueella ei ole asutusta, joten melulle altistuu lähinnä kaivosalueen ja ympäröivien lähialueiden eläimistö. Kevitsan kaivoksen suurimmat meluvaikutukset rajautuvat kaivospiirin alueelle. Melun kannalta keskeisintä on louhosalueella tapahtuva toiminta, josta aiheutuva melu leviää kohtalaisen esteettömästi kaivosalueen itäpuolelle. Meluhaitat vähenevät hiljalleen kaivoksen toiminnan aikana kun louhosalue syvenee. Meluhaittoja voidaan vähentää kriittisissä kohteissa meluvalleilla. Avolouhoksen itäpuolelle onkin rakennettu maanpoistomaista meluvalli, jonka tarkoituksena on vähentää melun leviämistä idän suuntaan kohti Satojärveä. Kaivoksen meluvaikutuksia tarkkaillaan ELY-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Melumallin päivitys on meneillään ja mallin tuloksia voidaan hyödyntää ehdotusvaiheen kaava-aineistossa. Tärinävaikutukset keskittyvät kaivospiirin alueelle. Tehtyjen arvioiden mukaisesti vaikutukset kaivosaluetta ympäröiviin (etäällä sijaitseviin) rakennuksiin ovat vähäisiä. Ympäristöluvan ehtojen mukaisesti alueella on suoritettu tärinämittauksia vuonna Mittaukset uusitaan tarvittaessa samoista rakennuksista kuin vuonna Liikenne ja yhdyskuntatekniikka Kaivosalueelle johtaa Sodankylästä Valtatie 4, josta haarautuu uusi kaivostie, pituudeltaan noin 7 km. Kaivostie ylittää Kitisen uutta Vajukosken siltaa pitkin. Vanha Petkulan kylään johtava yhdystie ja Petkulan kylästä Kevitsaan johtava metsäautotie ovat edelleen käytössä, mutta kaikki kaivoksen toimintaan liittyvä liikenne kulkee uutta kaivostietä pitkin. Kaivoksen raakavesilinja ja voimalinja kulkevat tulotien viertä pitkin Vajukosken voimalaitokselta kaivosalueelle. Kaivosalueella on oma sisäinen kunnallistekniikkansa, jota muokataan tarpeen mukaan. Porotalous Oraniemen paliskunta Kevitsan kaivos sijoittuu kokonaan Oraniemen paliskunnan alueelle, joka kuuluu erityisesti poronhoitoa varten tarkoitettuun alueeseen. Paliskunta rajautuu etelässä Kemijokeen ja Kitiseen, länsireunalta Kitiseen, pohjoisessa Porttipahdan patoon ja Lokan altaan eteläpuolelle ja itäraja kulkee Lokan, Seitajärven, Värriön ja Savukosken kylien kautta. Poronomistajien lukumäärä Oraniemen paliskunnassa poronhoitovuonna oli 143. Poronomistajien määrä on laskenut 30 henkilöllä vuosikymmenen alusta, ja poromäärä on pysynyt samana. Oraniemen paliskunnassa on 22 päätoimista poronomistajaa. He omistavat 2/3 osaa paliskunnan poroista. Loput osakkaat omistavat pieniä karjoja (Oraniemen paliskunta 2010). Poromäärät Oraniemen paliskunnan suurin sallittu eloporomäärä (syksyn erotuksissa talven yli eloon jätetyt porot eli siitosporot) on Vuosittain jopa % kokonaisporomäärästä (eloporot + teurasporot) on teurastettu. Eloporojen tiheys on Oraniemessä alhaisin koko varsinaisella poronhoitoalueella, noin 1,58 eloporoa neliökilometrillä (maa-ala). Oraniemen paliskunta on pinta-alaltaan noin km 2. Kevitsan kaivoksen myötä paliskunnan maa-alasta 1,33 % on muun maankäytön piirissä, mikä on kolmanneksi eniten kaikista erityisen poronhoitoalueen paliskunnista

21 17 Kuva 11. Kevitsan kaivoksen sijainti Oraniemen paliskunnan alueella ja paliskunnan poronhoidon yleispiirteet. Laidunkiertonuolet kuvaavat yleispiirteistä suuntaa, eivät porojen tarkkoja kulkureittejä. Petojen tappamia poroja on Oraniemestä löydetty tarkastelujaksolla keskimäärin 30 vuodessa. Liikennevahinkoja on tapahtunut keskimäärin 110 vuodessa, mikä tarkoittaa, että auton alle on vuosittain jäänyt noin poroa tuhatta eloporoa kohden (Paliskuntain yhdistys ). Tämä luku on keskimääräinen suhteessa muuhun poronhoitoalueeseen (Kemppainen ym. 2003). Vasaprosentilla tarkoitetaan vasojen lukumäärää sataa vaadinta kohti syyserotuksissa luetuista poroista. Tunnusluku kertoo porokarjan tuotosta ja sitä kautta porojen kunnosta. Vasaprosentti on tärkeä mittari, sillä nykyisin Suomen poronhoitoalueella yli 75 % teurastettavista poroista on vasoja. Oraniemessä vasaprosentti on erittäin korkea. Se on vaihdellut 70 ja 81 välillä, pysytellen koko 2000-luvun yli poronhoitoalueen keskiarvon (63 %). Oraniemen paliskunnan porot noudattavat tiettyä laidunrytmiä vuodenkiertonsa mukaan eli hakeutuvat määrätyille alueille tiettynä vuodenaikana (= laidunkierto). Tätä laidunkiertoa käytetään hyväksi paliskunnan poronhoidossa. FQM Kevitsa Mining Oy on sopinut Oraniemen paliskunnan kanssa kaivoksen poronhoidolle aiheuttamien haittojen korvaamisesta.

22 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa osoitetaan alueiden kehittämistoimenpiteiden painopisteet valtakunnan tasolla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Tavoitteiden keskeisenä tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioon ottaminen alueidenkäytön suunnittelussa ja viranomaisten toiminnassa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa esitetään alueidenkäytön suunnittelua ohjaavia periaatteellisten linjauksia (yleistavoitteet) ja suunnittelussa huomioitavia velvoitteita (erityistavoitteet). Asemakaavojen laatimista koskevat ainoastaan erityistavoitteet. Seuraavassa on lueteltu Kevitsan kaivosta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukaista. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään olemassa olevia haittoja. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon pinta- ja pohjavesien suojelutarve ja käyttötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muuttamisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä on edistettävä matka- ja kuljetusketjujen toimivuutta. Maakuntakaava Sodankylä kuuluu lainvoimaiseksi tulleeseen (kuulutus vahvistamisesta ) Pohjois- Lapin maakuntakaavan alueeseen. Pohjois-Lapin maakuntakaavan uudistaminen käynnistynee vuosina MRL 32 :n mukaisesti maakuntakaava toimii ohjeena laadittaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa. Kevitsan alue on osoitettu maakuntakaavassa kaivosalueeksi (EK 1904). Kevitsan eteläpuolitse kulkee voimajohto ja länsireunalla moottorikelkkareitti. Itälaidaltaan kaivosalue rajoittuu Koitelaisen Naturaalueeseen (SL 3410). Kaivosaluetta koskevassa aluekohtaisessa kaavamääräyksessä todetaan, että kaivostoiminta tulee suunnitella siten, että se ei aiheuta Koitelaisen Natura verkostoon kuuluvalla alueella merkittäviä päästöjä tai hydrologisia vaikutuksia tai muutenkaan merkittävästi heikennä alueen niitä arvoja, joiden vuoksi se on sisällytetty Natura verkostoon.

23 19 Suunnittelualueen lähiympäristön osalta maakuntakaavaan on merkitty maaseudun kehittämisvyöhyke (mk 8025), johon kuuluvat Kevitsaa lähinnä olevat kylät Kersilö, Moskuvaara ja Petkula. Valtatie 4 on osoitettu valtakunnallisesti tärkeänä liikennekäytävänä, Jäämeren käytävänä, jonka suunnittelutavoitteita on tarkennettu erillisellä kaavamääräyksellä. Lisäksi Kevitsan kaivosaluetta koskevat seuraavat koko maakuntakaava-aluetta koskevat määräykset: Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä on otettava huomioon valtioneuvoston päätös melutasojen ohjearvoista. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon arvokkaat luonnonympäristöt, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt sekä kiinnitettävä erityistä huomiota rakennetun ympäristön laatuun. Malminetsintä ja siihen liittyvät toimenpiteet alueella on turvattava. Poronhoidon ja muiden luontaiselinkeinojen alueidenkäytölliset toiminta- ja kehittämisedellytykset on turvattava. Suunniteltaessa sellaisen alueen käyttöä, jolla on kiinteä muinaisjäännös, on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Ilman muinaismuistolain nojalla annettua lupaa on kiinteän muinaisjäännöksen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen kielletty. Lupaa haetaan ELY-keskukselta, jonka on kuultava asiassa Museovirastoa. Suunniteltaessa suojelualueen tai suojeluohjelmaan kuuluvan alueen käyttöä on neuvoteltava luonnonsuojelusta ja alueen hallinnasta vastaavien viranomaisten kanssa. Natura 2000 alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tarveharkinta ja tarvittaessa vaikutusten arviointi on tehtävä luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaisesti. Kuva 12. Ote Pohjois-Lapin maakuntakaavasta. Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa Lapin ympäristökeskuksen vahvistama oikeusvaikutteinen Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaava. Kaava on saanut lainvoiman Yleiskaava toimii ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa MRL 42 :n mukaisesti.

24 20 Kuva 13. Ote Lokka-Koitelainen-Kevitsa osayleiskaavasta (kartta nro 1/eteläosa). Yleiskaava on laadittu koko alueen osalta mittakaavassa 1: ja rakentamiseen käytettävien alueiden osalta mittaavassa 1: Suunnittelualue sijoittuu koko alueen eteläosaa kuvaavalle kartalle nro 1. Hankealue sijoittuu maankamaran ainesten ottoalueeksi (EO) osoitetulle alueelle, joka on tarkoitettu kaivostoimintaan ja maa-ainesten ottoon. Maankamaran ainesten ottoalueen (EO) kaavamääräys on seuraava: Kaivostoimintaan ja maa-ainesten ottoon tarkoitettu alue. Alueella sallitaan luontaistalouden sekä maa- ja metsätalouden harjoittaminen, mikäli sitä ei muilla kaavamääräyksillä tai erillislakeihin perustuvin päätöksin ja määräyksin ole kielletty tai rajoitettu Lisämerkinnällä /sl osoitetaan EO-alueeseen kuuluvaa Koitelaisen luonnonsuojelualuevarausta, jolla ei saa harjoittaa metsätaloutta tai muuta suojeluarvot vaarantavaa käyttöä elleivät erillislakeihin perustuvat luvat siihen oikeuta. Osayleiskaavan EO-aluevaraus vastaa kooltaan maakuntakaavan kaivosalueen aluevarausta, ja sisältää myös osan Koitelaisen Natura 2000-alueesta. EO-alueen sisällä on osoitettu hankealueen eteläpuolitse menevä 220 kv:n voimajohto sekä Natura-alueelta Satojärven ja Saiveljärven kautta Petkulaan ja sieltä taas kohti pohjoista kulkeva moottorikelkkareitti. Alueelle sijoittuu lisäksi kolme kiinteää muinaisjäännöstä, jotka on merkitty SM- merkinnällä. EO-alueen itäpuoli on osoitettu suojelualueeksi (SL), jolla osoitetaan luonnonsuojelulain perusteella suojellut tai suojeltaviksi tarkoitetut alueet. Pääosa EO-aluetta ympäröivästä alueesta on maa- ja metsätalousaluetta (MT). Länsiosassa Petkulan kylän kohdalla alue rajautuu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen, jolla on ympäristöarvoja (MU-1). Osayleiskaavaan sisältyy aluevarauksena Kevitsan tieyhteys Petkulasta. Kaivosalueella ja sen lähistöllä ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Rakennusjärjestys Sodankylän kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan Pohjakartta Valmisteluvaiheessa asemakaavan pohjana on käytetty maanmittauslaitoksen numeerista peruskarttaa, joka vastaa olosuhteita Maankäyttö ja rakennuslain 54a mukainen pohjakartta täydentyy aineistoon ehdotusvaiheessa.

25 21 Rakennuskiellot Alue ei ole rakennuskiellossa.

26 22 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja suunnittelun käynnistäminen Asemakaavan laatiminen on käynnistetty FQM Kevitsa Mining Oy:n aloitteesta Sodankylän kunnanhallituksen päätöksellä ( 91). Kaivoksen rakennustyöt aloitettiin kesällä 2010 ja varsinainen toiminta alkoi vuonna Tällä hetkellä alueella olevan rakennuskannan luvitus on tapahtunut suunnittelutarveratkaisujen kautta. Suunnittelutarveratkaisulla alueelle on myönnetty rakennusoikeutta yhteensä kem². Suunnittelutarveratkaisun mukainen rakennusoikeus on lähes käytetty. Laadittava asemakaava on hankekaava ja se laaditaan ainoastaan kaivostoiminnan tarvitsemia rakennuksia varten. Asemakaavan laatimisen tavoitteena on todeta kaivoksen nykyinen rakennettu tehdasalue sekä mahdollistaa toimintaan liittyvien rakennusten rakentaminen asemakaavalla, ja näin yksinkertaistaa alueen rakennuslupakäsittelyä tulevaisuudessa Osallistuminen ja yhteistyö Osallisten toivotaan ottavan osaa kaavoitukseen liittyvään suunnitteluun osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi. Oheinen luettelo pyrkii kattamaan pääosan osallisista, mutta ei ole ketään poissulkeva. Luetteloa voidaan täydentää, jos itsensä osallisiksi kokevia tahoja ilmenee lisää. Kevitsan kaivoksen asemakaavan laatimisessa osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: Alueen maanomistajat ja asukkaat: Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa: elinkeinonharjoittajat, yritysten ja muiden palveluiden omistajat, työntekijät ja käyttäjät, maanvuokralaiset. Kunnanhallitus ja muut Sodankylän kunnan hallintokunnat Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Lapin liitto Lapin luonnonsuojelupiiri Lapin pelastuslaitos Museovirasto / Lapin maakuntamuseo Metsähallitus / Luontopalvelut Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Yhteisöt ja yritykset, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään Asukkaita ja maanomistajia edustavat järjestöt ja yhteisöt Oraniemen paliskunta / paliskuntain yhdistys Sodankylän riistanhoitoyhdistys Sodankylän kalastusalue Alueen metsästysseurat Kaavoituksen etenemisestä tiedotetaan Sodankylän kunnan tiedotusmenettelyn mukaisesti.

27 Vireilletulo Asemakaava on tullut vireille Sompio lehdessä olleen vireilletulokuulutuksen myötä. Asemakaavasta on tiedotettu myös Sodankylän kunnan Internet-sivulla ja Sodankylän vuoden 2015 kaavoituskatsauksessa (Kh ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä alkaen Sodankylän kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan Internet-sivulla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Käynnistysvaihe: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville Sodankylän kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan Internet-sivulle. Osallisilla on maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus esittää Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus, PL 8060, Rovaniemi, neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). Esitys tulee tehdä kirjallisesti viimeistään ennen asemakaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville. Valmisteluvaihe: Asemakaavan valmisteluvaiheen aineiston valmistuttua se asetetaan julkisesti nähtäville 30 vrk:n ajaksi Sodankylän kunnanviraston tekniselle osastolle sekä kunnan Internet-sivulle. Nähtävilläolon aikana osallisilla ja asukkailla on mahdollisuus mielipiteen ilmaisuun. Nähtävilläolosta ilmoitetaan sanomalehdessä (Sompio), virallisilla ilmoituspaikoilla sekä kunnan Internet-sivulla. Aineiston nähtävilläolon aikana järjestetään myös yleisötilaisuus, jossa osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavoitusmenettelyyn. Valmisteluvaiheen kaavakartasta pyydetään viranomaislausunnot. Kaavoittaja laatii vastineet nähtävilläolon aikana saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin. Ehdotusvaihe: Kaavaa tarkistetaan viranomaisilta, osallisilta ja asukkailta saadun palautteen perusteella. Tehdään lopullinen kaavaehdotus, joka asetetaan julkisesti nähtäville 30 päiväksi, MRA 27 :n mukaisesti, jolloin asukkaat ja osalliset voivat esittää siitä mielipiteensä laatimalla kirjallisen muistutuksen kunnan tekniselle osastolle. Nähtävilläolosta ilmoitetaan osallisille kirjeitse sekä sanomalehdessä (Sompio), virallisilla ilmoituspaikoilla sekä kunnan Internet-sivulla. Ehdotus pidetään nähtävillä Sodankylän kunnanviraston teknisellä osastolla sekä kunnan Internet-sivulla. Kaavaehdotuksesta pyydetään tarvittavat viranomaislausunnot. Hyväksymisvaihe: Kaavoittaja laatii vastineet nähtävilläolon aikana saatuihin lausuntoihin ja jätettyihin muistutuksiin, minkä jälkeen kaava etenee hyväksymiskäsittelyyn. Asemakaavan hyväksyy Sodankylän kunnanvaltuusto Sodankylän kunnanhallituksen esityksestä. Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan lehdessä (Sompio) ja kaava lähetetään tiedoksi viranomaisille. Hyväksymispäätöstä koskevat mahdolliset valitukset osoitetaan Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle (valitusaika on kunnallisvalituksessa 30 päivää hyväksymispäätöksen nähtävilleasettamisesta). Voimaantulo: Kaavan hyväksymispäätöksen jälkeisen valitusajan kuluttua kaavan hyväksymispäätös saa lainvoiman, jollei päätöksestä ole tehty määräaikana valitusta tai MRL:n 195 :n mukaista oikaisukehotusta tai valitukset on ratkaistu hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaava tulee voimaan kun lainvoiman saaneesta hyväksymistä koskevasta päätöksestä on kuulutettu paikallislehdessä (Sompio), virallisilla ilmoituspaikoilla sekä www-sivuilla (MRA 93 ).

28 Viranomaisyhteistyö Vuorovaikutus viranomaisten kanssa kaavatyön aikana hoidetaan neuvottelujen ja lausuntojen kautta. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ELY-keskuksen ja suunnitteluryhmän välisiä suunnittelukokouksia. Viranomaislausunnot pyydetään valmistelu- sekä kaavaehdotusvaiheissa Asemakaavan tavoitteet Kaivosalueen asemakaava on puhdas hankekaava ja se laaditaan ainoastaan kaivostoiminnan tarvitsemia rakennuksia varten. Kaavalla määritellään mm. alueen rakennusoikeudet ja tarvittava infrastruktuuri. Sodankylän kunta tai maanomistajat eivät ole asettaneet suunnittelulle erikseen muita tavoitteita. Laadun kriteerinä on käytetty MRL:n mukaisia asemakaavan sisältötavoitteita, joita on sovellettu mahdollisuuksien mukaan. Alueen kaivostoiminta on osoitettu maakuntakaavassa ja alueella voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavan tavoitteet olivat selkeät, joten vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ollut tarpeen kehitellä Nähtävilläolon aikana saatu palaute ja sen huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylän kunnan Kevitsan alueen tilaa sekä tilan osaa koskevan asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville alkaen. Valmisteluvaiheen aineisto Sodankylän kunnan Kevitsan alueen tilaa sekä tilan osaa koskevan asemakaavan valmisteluvaiheen aineisto asetettiin julkisesti nähtäville _ väliseksi ajaksi (KHALL..201_ ). Nähtävilläolon aikana ei esitetty/esitettiin n. kpl mielipiteitä. Lausunnon ovat jättäneet, ja. Täydentyy valmisteluvaiheen nähtävilläolon jälkeen Asemakaavaehdotus Sodankylän kunnan Kevitsan alueen tilaa sekä tilan osaa koskeva asemakaavaehdotus selostuksineen asetettiin julkisesti nähtäville _ väliseksi ajaksi (KHALL..201_ ). Nähtävilläolon aikana ei esitetty/esitettiin n. kpl muistutuksia. Lausunnon ovat jättäneet, ja. Täydentyy ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Täydentyy nähtävilläolon jälkeen

29 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - Sodankylän kunnanhallituksen päätös kaavoituksen käynnistämisestä, ( 91) - Sodankylän kunnanhallituksen päätös asemakaavan valmisteluaineiston nähtävilleasettamisesta,..20 ( ) - Sodankylän kunnanhallituksen päätös asemakaavan ehdotusaineiston nähtävilleasettamisesta,..20 ( )

30 26 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne, aluevaraukset ja mitoitus Asemakaavalla muodostuu kolme teollisuus- ja varastorakennusten korttelia (korttelit 1-3), joille saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä rakennuksia, kuten toimisto-, rikastamo-, prosessi-, konepaja-, huolto- ja varastorakennuksia sekä muita kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. (T-kaiv). Korttelit ovat kooltaan 145,6 ha, 2 ha ja 2,8 ha. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä kem². Tämä sisältää noin kem² laajennusvaraa tämän hetkiseen toteutuneeseen tai suunnitteilla olevaan kerrosalaan verrattuna. Korttelialueille rakentamista säädellään käyttötarkoitusmerkinnän (T-kaiv) lisäksi tarkemmilla rakennusalamerkinnöillä. Kaivosalueen erilaisille toiminnoille on osoitettu omat rakennusalat, joiden sisällä alueelle sallittavia rakennuksia ja niiden korkeutta maanpinnasta säädellään. Erilliset rakennusalat on osoitettu kaivostoimintaan liittyville varasto-, toimisto-, konepaja- ja huoltorakennuksille (var), yhdyskuntateknistä huoltoa palveleville rakennuksille (et) sekä koulutus-, kokous- ja toimistotiloille (k). Kortteleihin 1 ja 3 ei ole osoitettu suurinta sallittua kerroslukua, vaan rakennusten korkeutta ohjataan rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan suurimman sallitun korkeusaseman avulla. Keskeisen tehdasalueen rakennukset saavat olla enintään 60 metriä korkeita ja muiden alueiden rakennukset enintään 20 metriä korkeita. Korttelissa 2 suurin sallittu kerrosluku on III. Kaivos- ja rikastamotoiminnan vaatimat rakennukset suunnitellaan ja rakennetaan käyttötarkoituksensa ehdoilla. Asemakaavalla ei siksi aseteta muita rakentamistapaa yksityiskohtaisesti ohjaavia määräyksiä. Kuva 14. Asemakaavaluonnos ilmakuvalla (pohjalla Maanmittauslaitoksen orthoilmakuva 2015).