100uutista. Samana päivänä lääkäriin. Juha Nummelan makea elämä. Tervetuloa lapsiperheet! Titta Jokisen mansikkapaikat. uutinen 43

Transkriptio

1 100uutista Säkylän kunnan asukaslehti 1/2012 uutinen 43 Pyhäjärven puolesta uutinen 30 Samana päivänä lääkäriin uutinen 60 Tervetuloa lapsiperheet! uutinen 58 Juha Nummelan makea elämä uutinen 61 Titta Jokisen mansikkapaikat

2 PÄÄKIRJOITUS Säkylässä eletään sadan tähden arkea Säkylän hyvä työllisyys, erinomaiset palvelut, turvallinen ympäristö ja ystävälliset asukkaat luovat yhteisön, jossa elämme sadan tähden arkea. Laadukkaat peruspalvelut ovat Säkylässä lähellä. Kattava kouluja päiväkotiverkko, juuri uudelleen rakennettu koulukeskus ja lukio, uutuuttaan kiiltävät terveyskeskuksen tilat ja niiden ystävälliset ja osaavat ammattilaiset ovat Säkylässä arkipäivää. Olemme ylpeitä hyvin hoidetuista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluistamme. Kunnan ja yritysten tarjoamien palvelujen lisäksi voimme nauttia monipuolisesta harrastusten valikoimasta ja vertaansa vailla olevasta luonnonympäristöstä. Säkylän Pyhäjärvi valittiin kahden maakunnan maakuntajärveksi; Satakunnan ja Varsinais-Suomen. Kalastuksen harrastajat ovat löytäneet Säkylän Pyhäjärven jo kauan, kauan sitten. Ammattikalastajat huolehtivat siitä, että Pyhäjärven arvokalat, siika ja muikku, sekä ravut tulevat herkuttelijoiden ruokapöytiin kautta maan. Säkylän kalasatamaan sijoittuvat vuosittain useat kalastuskilpailut. Pyhäjärvi on erinomainen areena vesi- ja jääharrastuksille. Kesäaikaan uintia, veneilyä, melontaa, purjehdusta. Talvella luistelua, hiihtoa, avantouintia, jääpurjehdusta. Talvista herkkua tarjoavat Katismaan avantouintikeskus sekä Pyhäjärven kuulut nuottasafarit. Kansainväliset jääpurjehtijat kilpailevat lähes vuosittain Pyhäjärven jäällä. Kehittyvä ja vahvistuva varuskuntamme, Porin Prikaati, työllistää tulevinakin vuosina jo lähemmäs tuhat henkilöä. Myös erikoistunut elintarviketuotanto ja laajenevat päivittäistavarakaupan palvelut tarjoavat työtä ja toimeentuloa Säkylään muuttaville. Kehittyvässä kunnassa on aina tarvetta ja tilaa uusille yrittäjille. Elinvoimaisen kunnan muskelit ovat ostovoimassa ja kilpailukyvyssä. Yrittäjähenkisyys ja vireä toimijoiden verkosto luovat uusia ja kehittyviä palveluja. Liikealueen rakentuminen tarjoaa tilaisuuksia menestyvälle yritystoiminnalle. Vetovoimaiset päivittäistavarakaupan yksiköt edesauttavat myös muiden kaupan ja palvelujen yksiköiden menestystä. Myös autoilijoiden palvelut tulevat laajenemaan huomattavasti. Palveluvarustuksemme laajenee ja kehittyy. Elinvoimainen Säkylä palvelee ja tarjoaa asukkailleen ja yrityksilleen hyvän kodin. Säkylän Pyhäjärven rannalla sinivuokkojen aikaan 2012 Teijo Mäenpää Kunnanjohtaja 42 { Säkylän Pyhäjärvi on rannoillaan asuvien silmäterä, jonka voinnin hyväksi tehdään jatkuvasti paljon työtä. SIVU 8 58 { Säkylän kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha Nummela on aina tiennyt, mistä narusta vetää. SIVU { Sini Rekola jätti kaupunkien hälinän taakseen ja palasi perheineen Säkylään. SIVU 14 Säkylän kunnan asukaslehti 1/ Pääkirjoitus Rantahalvarit: Tilaa koko perheelle faktaa Säkylästä Uutisia Säkylästä kunnan palvelua kesällä Terveyskeskus: Kaikki langat käsissä Kolumni: Elämää kunnostetussa koulussamme faktaa Säkylän Pyhäjärvestä Ympäristötoimisto palveluksessanne! Helmi järvien joukossa Pyhäjärvi-instituutti: Pieni, mutta terhakka turvallisuusfaktaa vesilläliikkujille Pyhäjärven Järvipelastajat: Turvallisin mielin vesille Kalastaja Markku Lehtinen: Voihan made! Gallup: Mitä Pyhäjärvi merkitsee sinulle? Juha Nummela: Makeaa elämää Mopojen hurmiossa Sini Rekola: Tervetuloa muutkin lapsiperheet! Titta Jokinen: Säkylä on rakas paikka Titan 4 mansikkapaikkaa harrastusta Säkylässä Kuljetus Perkola: Bisnes pyörien päällä kysymystä Säkylän Yrittäjien puheenjohtajalle Juuso Perkola: Ei tullut palomiestä nähtävyyttä Säkylässä Säkylässä tapahtuu Kirkko on uudessa uskossa x matkalla Säkylässä Säkylän kunnan asukaslehti Päätoimittaja: Teijo Mäenpää Toimitus: OS/G Viestintä: Toni Perez, Maija Rauha, Simo Arvo, Johanna Pelto-Timperi ja Pirkko Soininen Ulkoasu ja taitto: OS/G Viestintä: Mikko Koistinen, Kannen kuva: Mikael Soininen. Kuvassa kalastaja Markku Lehtinen Painopaikka: Euraprint Painos: kpl Osoitelähde: Säkylän kunnan asukas- ja sidosryhmärekisteri Osoitteenmuutokset: Säkylän kunta, p

3 TEKSTI SIMO ARVO KUVA MIKAEL SOININEN 2 Tilaa koko perheelle Pyhäjoen entisessä koulussa Rantahalvarin perheen kuudella pojalla on tilaa kasvaa. { Pyhäjoen vanha koulurakennus muuntui Rantahalvarin perheen unelmakodiksi. Talossa on hyvin tilaa kaikille kuudelle pojalle, kolmelle koiralle ja kahdelle kissalle. Puoli vuotta tyhjillään ollut Pyhäjoen entinen koulu on täyttynyt elämästä. Kuusilapsinen Rantahalvarin perhe muutti kiinteistöön loppiaisena. Vanhasta koulusta tuli perheelle unelmakoti ja samalla Pyhäjoen lapsimäärä moninkertaistui. Olimme jo monta vuotta haaveilleet tilavammasta kodista. Entinen 120-neliöinen omakotitalo oli melko ahdas, joten katselimme vanhoja kouluja ja maatiloja, kertoo perheen äiti Liisa Rantahalvari. Perhe halusi uuden kodin juuri Säkylästä tai sen läheisyydestä. Liisa oli tehnyt Pyhäjoen koulussa sijaisuuksia terveydenhoitajana, ja koulun rehtori ehdotti, että kiinteistö olisi suurperheelle sopiva koti. Koulun toiminta loppui viime kesänä ja kunta pani kiinteistön syksyllä myyntiin. Koska rakennus tuntui Rantahalvarien mielestä sopivalta, ja päätös ostosta oli tehty, ei muuton kanssa aikailtu. Perhe sai talon avaimet kaksi päivää ennen joulua. Loppiaisena tavarat muutettiin Alastarolta Pyhäjoelle. Mahdollisuus harrastaa Rantahalvarin perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi 12-vuotiaat Onni ja Leo, 11-vuotias Lassi, 9-vuotias Ossi, 3-vuotias Eino ja vuoden vanha Olavi. Lisäksi vanhaa koulua asuttavat myös kolme koiraa ja kaksi kissaa. Uudessa kodissa tilaa on 650 neliötä, joten kaikille löytyy oma paikka. Hehtaarin tontilla on ulkonakin tilaa puuhata, ja vierestä löytyvät jalkapallo-, jääkiekko- ja tenniskentät. Koulua pojat käyvät Huovinrinteen ala-asteella, jonne matkaa kertyy kolme kilometriä. Aluksi ajatuksenamme oli, että pojat saisivat käydä vielä kevään vanhassa koulussa Alastarolla, mutta viikko ennen joululoman loppua soitin Huovinrinteen koululle, ja he toivottivat pojat tervetulleiksi, Liisa kertoo. Remontti ajan kanssa Vuonna 1938 rakennettu kyläkoulu antaa perheelle tilavan kodin, mutta on samalla myös keskellä kylää ja lähellä palveluita. Kotonakin riittää tekemistä, sillä tarkoituksena on ottaa idyllisen puutalon seiniä ja lattialautoja esiin. Rantahalvarit eivät pidä remontoinnin kanssa kiirettä, vaan haluavat suunnitella muutokset kunnolla. Rakennus on peruskunnoltaan hyvä, mutta remontoiminen on varmasti ikuisuusprojekti. Toistaiseksi olemme tyytyneet siistimiseen ja siivoamiseen. On mukavaa, että isossa talossa remonttia voi tehdä yksi huone kerrallaan, kertoo perheen isä Arto Rantahalvari. Sotilaallinen kuri? Arto Rantahalvari on kapteeni Porin Prikaatissa, joten päivittäinen työmatka on lyhyt. Sen ansiosta jää aikaa perheen kanssa vietettäväksi. Näkyykö armeijasta tuttu sotilaallinen kuri myös kotona? Kun talossa on kuusi poikaa, on tietyt pelisäännöt oltava. Ei elämisestä tulisi mitään, jos pojat saisivat itse päättää, miten eletään. Mutta arvaa vaan, kuka pitää kotona kovempaa järjestystä, Arto kysyy. Äiti, pojat vastaavat yksimielisesti. 3

4 3 Säkylän väkiluku oli vuoden 2011 lopussa henkeä. Alle 15-vuotiaita säkyläläisistä on 15 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä 23 prosenttia. Säkylän työttömyysaste oli helmikuun lopussa Satakunnan alhaisin, 6,3 prosenttia. Avoimia työpaikkoja oli ELY-keskuksen mukaan 97. Säkylän suurin urin työllistäjä on Porin Prikaati. Työpaikkoja on runsaasti ast sti myös elintarviketeollisuudessa. Esimerkiksi Apetit-pakasteet tunnetaan taa kautta maan. Säkylän pelloilla viljellään muun muassa hernettä, pinaat- tia ja porkkanaa pakasteita varten sekä runsaasti sokerijuurikasta Sucros Oy:n tarpeisiin. Säkylän ja Köyliön välinen, hehtaarin laajuinen viljelymaisema on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kansallismaisemaksi. KUVA KARI HAAVISTO UUTISIA SÄKYLÄSTÄ KOONNUT MAIJA RAUHA Säkylä jatkaa hyvään suuntaan { Kimmo Koivisto on Säkylän ensimmäinen Jokeri. Neljä ässää ja Jokeri Säkylä tunnetaan neljästä ässästä: siiasta, sokerista, sotilaista ja siipikarjasta. Säkyläseurassa tuumattiin, että niitä täydentämään tarvitaan Jokeri. Säkylä-seuran hallitus valitsee Jokeriksi henkilön, joka on jo pitkään tai ainakin valintaa edeltäneen vuoden aikana toiminut merkittävällä tavalla Säkylän tai säkyläläisten hyväksi tai tehnyt Säkylää myönteisellä tavalla tunnetuksi, Säkyläseuran puheenjohtaja Kari Haavisto kertoo. Ensimmäinen Jokeri julkistettiin viime kesän Kaislikossa Kuhisee -tapahtumassa. Tittelin sai seurakunnan nuorisotyönohjaaja Kimmo Koivisto. Säkylä-seura perustettiin vuonna 2009 yhdistysten, järjestöjen ja yritysten asioiden ajajaksi ja Säkylä-nimeä säilyttämään tilanteessa, jossa Säkylän kunnan katoaminen maailmankartalta näytti todennäköiseltä. Kun kunta säilyikin itsenäisenä, seura veti ensin vuoden verran henkeä, mutta päätti sitten jatkaa toimintaa Säkylän hyväksi. Ajattelimme, että vuoden säkyläläisen valinta sopisi seuralle hyvin. Jokeri-arvonimeen päädyimme, koska se istuu yhtä hyvin miehelle kuin naisellekin, ja siinä on sopivasti pilkettä silmäkulmassa. Jokeri täydentää sopivasti ässiämme muodostaen voittoisan käden, Haavisto perustelee. Säkylä-seura ottaa vastaan ehdotuksia vuoden 2012 Jokeriksi toukokuun puoliväliin asti esimerkiksi sähköpostiosoitteessa info@sakyla-seura.fi. Toinen seuran toimintamuoto on Säkylän oma joululehti, joka ilmestyi viime jouluksi noin 60-sivuisena. z Säkylän kuntatalous jatkaa hyväksi havaitulla linjallaan, jossa menojen kasvua hillitään palvelutasosta tinkimättä. Säkylän tilinpäätös näytti voittoa nyt toisen kerran peräkkäin. Ylijäämää kertyi viime vuodelta noin 1,5 miljoonaa euroa. Hyvä niin, koska kunnalla on takanaan 10 vuotta, jolloin se söi enemmän kuin tienasi. Tuona aikana kertyneestä 3 miljoonan euron alijäämästä on kahden viime vuoden voitoilla pystytty kuittaamaan yli puolet. Tällaisena aikana, kun monen kunnan taloustilanne näyttää heikolta, suoritusta voi pitää hyvänä. Etenkin, kun tuloveroprosenttia ei korotettu, kunnanjohtaja Teijo Mäenpää sanoo. Säkylän tuloveroprosentti on tasan 20, kun se oli Suomen kunnissa keskimäärin 19,17 vuonna Työpaikat tuovat vaurautta Hyvään tulokseen päästiin, koska Säkylän verotulot kasvoivat viime vuonna enemmän kuin kunnissa keskimäärin. Kun tuloja halutaan kasvattaa veroprosenttia nostamatta, se onnistuu vain aktiivisten asukkaiden ja yritysten avulla. Työpaikat tuovat kuntaan tuloja, Mäenpää selittää. Samaan aikaan onnistuttiin menojen kasvun hillitsemisessä, kuten edellisvuonnakin. Silti kunnan palvelut pidettiin laadukkaina ja monipuolisina. Säkylässä on haluttu panostaa erityisesti lapsiin ja nuoriin. Koulukeskuksen peruskorjauksen valmistuminen viime kesänä oli noin 20 vuoteen suurin yksittäinen satsaus koulutukseen Säkylässä, Mäenpää toteaa. Satakunnan vahvimpien joukossa Kunnan taloudessa on tärkeintä huolehtia siitä, että tulot ovat vähintään yhtä suuret kuin menot. Ei se sen ihmeellisempää ole, Mäenpää sanoo. Säkylän taloudenpidon onnistuminen on havaittu Helsingissä asti. Valtiovarainministeriön nimeämä kuntauudistustyöryhmä mainitsi raportissaan, että Säkylä on taloudeltaan vahva ja se kuuluu tulevaisuuden vahvimpiin kuntiin Satakunnassa. Kunnanjohtaja Teijo Mäenpään mukaan kunnan taloudessa pätee sama yksinkertainen sääntö kuin kotitaloudessa: tulojen tulee olla menoja suuremmat. 15 Liikealue saa kadut Säkylän uudelle liikealueelle rakennetaan parhaillaan kunnallistekniikkaa ja katuja. Katuverkon on tarkoitus olla valmiina syksyyn mennessä, jotta kadut voidaan asvaltoida ensi keväänä. Uusi ABC-tankkauspiste otettaneen käyttöön liikealueella jo elokuussa. Palomiehentien ja Säkyläntien risteykseen on suunnitteilla kiertoliittymä, jonka rakentaminen on vuorossa kesällä Kunnan tavoitteena on rakentaa liittymä yhdessä alueelle rakentuvien markettien kanssa. z Palomiehentien ja Säkyläntien risteykseen on hahmoteltu kiertoliittymää. 4

5 Säkylässä on 719 kesämökkiä. Yli 80 prosenttia säkyläläisistä asuu rivi- tai pientalossa. Vuokralla asuu joka viides. Säkyläläisillä on yhteensä ajoneuvoa, siis enemmän kuin yksi henkeä kohti. Mopoja on 320, moottoripyöriä 319 ja autoja Säkylässä on kolme päiväkotia, kaksi ryhmäperhepäiväkotia ja toimiva perhepäivähoitojärjestelmä. Perusopetusta annetaan Huovinrinteen ja Isosäkylän kouluissa ja Säkylän yhteiskoulussa. Säkylän lukio oli viime vuonna MTV3:n vertailussa Suomen 7. paras. Lukuvuosi päättyy Säkylän kouluissa lauantaina 2.5. Uusi lukuvuosi alkaa maanantaina uutista Säkylästä Säkylän kuntamarkkinointihanke Sata syytä on saanut valtakunnallistakin julkisuutta. Suomen ensimmäisestä joulupukkijuoksusta julkaistiin noin sata uutista. { Petteri Saarion dokumentissa tunnelmoitiin Säkylän Pyhäjärvellä. 16 Pyhäjärvi jätti jäljen Säkylässä seurattiin silmä tarkkana televisiota helmikuun alussa, kun dokumenttiohjaaja Petteri Saarion Järviemme helmet -sarjan osa Säkylän Pyhäjärvestä esitettiin. Pyhäjärvi jätti Saarion mieleen vahvan jäljen. Minulla ei ollut aiempaa tuntumaa Pyhäjärveen, mutta dokumenttia tehdessäni havaitsin, miten monella tavalla hieno järvi se on. Säkylän Pyhäjärveä on tutkittu paljon, se on laajan alueen asukkaiden virkistäytymispaikka ja kalataloudellisesti tärkeä. Sieltä saatuja tietoja ja kokemuksia hyödynnetään muuallakin. Pyhäjärven merkitys suomalaisen järviluonnon ja -kulttuurin esiinnostajana on huomattava, Saario kehuu. Maisemaltaan ja luonteeltaan järvi on omanlaisensa, persoonallinen ja vähäsaarisena poikkeuksellinen. Oli mukava siellä itsekin pulata, hän jatkaa. Parhaillaan Saariolla on tekeillä dokumenttisarja saaristolaisuudesta Suomessa. Veden saartamat -sarja valmistunee vuoden kuluttua kesällä. Porin Prikaati vahvistuu Porin Prikaati on jo nyt Säkylän suurin työnantaja, ja valmisteilla oleva puolustusvoimauudistus tuo Huovinrinteelle todennäköisesti vielä noin 60 työpaikkaa lisää. Noin puolet näistä työpaikoista siirtyy Kankaanpään Niinisalosta ja puolet Keuruulta. Käytännössä tämä tapahtunee vuoden 2014 loppupuolella. Tykistöprikaati Niinisalosta ja osia Keuruun Pioneerirykmentistä liitetään hallinnollisesti Porin Prikaatiin, jonka koko kasvaa noin puolella. Siirtyvien työpaikkojen määrä selviää kesän aikana, Porin Prikaatin komentaja Juha Pyykönen kertoo. Koulutettavien varusmiesten määrä kasvanee sekä Huovinrinteellä että Niinisalossa, mutta vain vähän. Pyykösen mukaan tämä saattaa edellyttää pienimuotoista lisärakentamista Huovinrinteellä. Uudistuksen yhteydessä Säkylästä siirtyy muutamia työpaikkoja muualle. Asevelvollisuusasioita hoitava Satakunnan aluetoimisto lakkautetaan ja sen tehtävät siirtyvät aluetoimistoille Turkuun ja Vaasaan. Pyykösen mukaan ei ole sattuma, että Porin Prikaatille on käymässä uudistuksessa hyvin. Kaikki joukko-osastot on arvioitu tarkoin ja niitä on vertailtu muun muassa sen perusteella, millaisen tuen joukko-osasto saa sitä ympäröivältä yhteiskunnalta. Säkylässä yhteistyö kunnan ja asukkaiden kanssa on sujunut erinomaisesti. Joukko-osaston toimintaedellytykset ovat täällä kenties maan parhaat, Pyykönen väittää. Puolustusvoimauudistuksen taustalla on asevelvollisten ikäluokkien ja Puolustusvoimien määrärahojen pieneneminen. Myös puolustusmateriaalin laajamittainen vanheneminen ja sitä korvaavan materiaalin kallistuminen aiheuttaa haasteita. Uudistuksen tavoitteena on, että Puolustusvoimat säilyy suorituskykyisenä ja kykenee puolustamaan maata vastaisuudessakin. z 18 Yli 100 syytä Säkyläläiset löysivät viime kesänä torilla tehdyssä kyselyssä 170 syytä viihtyä Säkylässä. 10 suosituinta olivat: 1 Pyhäjärvi 2 Tori 3Kaunis luonto 4Mukavat ihmiset 5 Syntymäkunta 6 Työpaikka 7 Terveyskeskus 8 Järvimaisema 9Hyvät palvelut 10 Maailman paras paikka z 1 Satakunnasta kuuluu järisyttäviä uutisia. Suomen ensimmäinen joulupukkijuoksu juostaan Ylen mukaan marraskuun lopussa Säkylässä // Herätkää lappilaiset! Joulupukin valtakunnan ei pidä nyt jäädä seisomaan tumput suorina. Lapin kansa Nyt on mahdollista bongata useampi pukki kerralla! Säkylän torilta lähtee lauantaina Suomen ensimmäinen joulupukkijuoksu. Odotettavissa on melkoinen punanuttujen rynnäkkö iltasanomat.fi Eniten harmittaa kuitenkin se, että Säkylä ehti jo varata joulupukkijuoksun. Sen ainoa oikea tapahtumapaikkahan olisi napapiiri. Jenny Halvari, Uusi Rovaniemi Yli 200 joulupukkia kirmasi tänään Säkylässä, katso video! Säkylässä tänään järjestetty joulupukkijuoksu saavutti suuren suosion. mtv3.fi joulupukkia samaan aikaan lenkillä! Katso kuvat! Juoksuun osallistuneiden mielestä tunnelma tapahtumassa oli mahtava. Aamulehti.fi Säkylän kunnan asukaslehti on 100 uutista. Sitä jaetaan kuntarajan ulkopuolellekin. Ilmeeltään iloinen ja painoasultaan värikäs lehti viestii tehokkuudesta ja tulevaisuuteen katsovasta kunnasta. Se on hieno esimerkki hyvästä tiedottamisesta. Satakunnan Kansa, pääkirjoitus Julkinen maanostotarjous ei kuulu kuntien tavalliseen keinovalikoimaan, mutta Säkylä on muutenkin halunnut erottua muista ja hiihdellä omaa latuaan. // Muidenkin kuntien sietäisi ottaa mallia ja ideoida omia irtiottoja. Turun Sanomat, pääkirjoitus y Ensi joulun alla kokoonnutaan juoksemaan vieläkin suuremmalla joukolla! 5

6 Kunnanvirasto on suljettuna kesällä Välttämättömät päivystysja muut palvelut järjestetään myös viraston ollessa suljettuna. 21 Yhteispalvelupiste on avoinna kunnanvirastolla ma to klo ja pe 9 15, paitsi kesätauon aikana. Kelan, Verohallinnon ja kunnan lomakkeet ja neuvonta. Teknisessä toimessa vesihuoltolaitos päivystää myös kesätauon aikana arkisin klo , p. (02) tai Kiinteistötoimen ja vesihuollon päivystys p Säkylän sosiaaliosastolla on kiireellisiin asioihin tarkoitettu tu puhelinpäivystys ma pe klo 9 12, p. (02) Kotihoidon päivystys klo 9 21 p. (02) Asioinnista Pyhäjärviseudun ympäristötoimistossa on kunnanviraston kesätauon aikana sovittava puhelimitse etukäteen. TEKSTIT PIRKKO SOININEN JA SIMO ARVO KUVAT MIKAEL SOININEN 30 Kaikki langat käsissä Säkylän terveyskeskus on maankuulu siitä, että lääkärin vastaanotolle pääsee samana päivänä. Menimme selvittämään, miten tämä on mahdollista. { Säkylän terveyskeskuksen vastaanottotiimi tekee paljon muutakin kuin vastaa puhelimeen. Sairaanhoitajat Kirsti Lehtinen ja Päivi Käppi ovatkin todellisia terveydenhuollon moniosaajia. Säkylän terveyskeskuksessa on keväisenä iltapäivänä harvinaisen hiljaista. Ei yhtään potilasta jonottamassa vastaanotolle. Ihmettelemme tyhjiä käytäviä, mutta syy selviää pian. Meillä alkaa kohta talon sisäinen juhla, emmekä ole antaneet potilaille aikoja tähän loppupäivälle, naurahtavat sairaanhoitajat Kirsti Lehtinen ja Päivi Käppi. Vastaanotossa työskentelee vuorossa yleensä kaksi sairaanhoitajaa ja kolme vastaanottohoitajaa, joilla on perushoitajan koulutus. Yksi vastaanottohoitajista on konekirjoittaja sekä potilastietojärjestelmän pääkäyttäjä. Lisäksi vahvuudessa on usein sijaisia. Vastaanottovirkailijat tekevät paljon muutakin kuin vastaavat puhelimeen. Mitä kaikkea yhteen työpäivään voi kuulua? 1Aikojen antamista Puhelinlinjat aukeavat kello kahdeksalta aamulla ja ovat auki kuuteen asti. Aamupäivä on aina kiireisin. Meillä on kolme puhelinlinjaa, mutta joskus kaikki voivat ruuhkautua. Pahin on maanantaiaamu, hoitajat kertovat. Soittoja tulee aamupäivän aikana kymmeniä. Osa haluaa varata ei-kiireellistä lääkäriaikaa, toisilla taas on akuutti tarve päästä lääkäriin. Meillä on kuusi terveyskeskuslääkäriä, joista yksi on Köyliön vastaanotolla. Yhden lääkärin aamupäivä on pyhitetty äkillisille sairastapauksille. Myös muilla 6 lääkäreillä on kiireisille potilaille muutamia vapaita aikoja aamupäivästä. Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymässä ihmisen terveydestä vastaa kuusi terveyskeskuslääkäriä, mikä on tilastojen mukaan keskiverto. 2 Puhelinneuvontaa Annamme paljon puhelinneuvontaa. Kysymme potilaan oireista ja neuvomme, mitä kotona voisi tehdä. Meillä on myös valtuudet myöntää korkeintaan viikon mittainen sairausloma puhelimessa. Työmme vaatii pitkää pinnaa ja nopeita päätöksiä. Lisäksi edellytetään tietysti vankkaa ammattitaitoa ja joustavuutta. Koko ajan pitää olla ajan hermolla. 3Laboratoriokokeita ja kuvantamista Vastaanottovirkailijat ottavat veri- ja virtsanäytteitä, nieluviljelyjä, sydänfi lmejä sekä bakteeri- ja sieniviljelyjä. Tässä työssä pitää osata monipuolisesti kaikenlaista. Teemme itsenäisesti monia toimenpiteitä, hoitajat sanovat. 4 Ajokorttitodistuksia Minun vastuullani ovat ajokorttitarkastukset. Tärkeä asia siinä on näöntarkkuuden tutkiminen. Lisäksi tutkimukseen kuuluu kuulon tutkiminen, verenpaineen mittaaminen sekä yleisen terveydentilan ja sairauksien arviointi, kertoo Päivi Käppi. { Sairaanhoitaja Marjo Niemi ehti selailla laskutusmappia, kun päivä oli tavallista kiireettömämpi.

7 Terveyskeskuspäivystys on avoinna arkisin klo Säkylän ja Euran terveyskeskukset päivystävät viikonloppuisin vuorotellen klo Kun terveyskeskus ei päivystä, on hakeuduttava joko Loimaan aluesairaalaan, p. (02) tai Satakunnan keskussairaalaan Poriin, p. (02) Hammaslääkäripäivystys viikonloppuisin kiireellistä ensiapuhammashoitoa varten on Porin pääterveysasemalla, ajanvaraus p. (02) klo Kunnankirjasto on toukokuussa avoinna ma klo 13 19, ti to klo , pe klo ja la klo Kirjasto on suljettu Kaikki tiedot aukioloajoista perustuvat huhtikuun tilanteeseen. Ajantasaiset tiedot löytyvät varmim min osoitteesta www. sakyla.fi ja paikallislehdestä. KOLUMNI HEIDI TATTINEN KUVA AINO HAAVISTO Yhden lääkärin aamupäivä on pyhitetty äkillisille sairastapauksille. Tarvittaessa potilas ohjataan myös lääkärin vastaanotolle. { Elvi Kuttila kiittää terveysaseman palvelua. Lääkäriin samana päivänä Säkylän pääterveysasemalla asioiva Elvi Kuttila on hyvin tyytyväinen saamaansa palveluun. Oma terveysasema on ihana. Olen aina saanut helposti aikoja lääkärille ja hoitajat ovat hyviä. Miehenikin on päässyt samana päivänä lääkäriin, kun on aamulla soittanut. Kuttila asuu aivan Säkylän keskustassa ja pääsee kelkalla terveysasemalle. Tänne on mukava tulla, kun vastassa on niin kohteliasta väkeäkin, seurantakäynnillä ollut Kuttila sanoo. z { Hoitajat tekevät myös paljon toimenpiteitä sekä avustavat lääkäreitä. Tässä huuhdellaan korvaa. Kylillä kerrotaan... 5 Siedätyshoitoja Annan myös siedätyshoitoja, joihin potilaat tulevat keskussairaalan tai allergialääkärin lähetteellä, kertoo Päivi Käppi. Hoidot antavat avun siitepölyallergiaan. 6 EKG-rekisteröintejä EKG:n vuorokausinauhoitusta eli Holter-tutkimusta käytetään rytmihäiriöiden selvittelyssä. Potilas saa mukaansa pienen laitteen, joka rekisteröi sydänfi lmiä taukoamatta vuorokauden ajan. Rekisteröintilaitteen keräämän tiedon lähetämme kardiologille analysoitavaksi. 7 Lääkitystä Hoitajat antavat esimerkiksi suonensisäiset antibioottihoidot. He tarkastavat myös verenohennuslääkkeitä käyttävien potilaiden lääkityksen, kun he käyvät laboratoriokontrollissa terveyskeskuksessa. Myös reseptien uusimiset vievät paljon aikaa hoitajien työpäivästä. 8 Haavahoitoa Päivi Käppi on reuma- ja haavahoidon yhdyshenkilö, joten hänen luonaan käy myös näitä potilaita. Hän toimii myös potilasasiamiehenä. 9Lääkäreiden avustamista Lääkäreitä avustetaan kaikissa mahdollisissa toimenpiteissä. Potilaat myös valmistellaan tarvittaessa toimenpiteisiin ennen lääkärin vastaanottoa. Laskutusta ja työvuorolistoja 10 Hoitajat perivät potilailta käyntimaksut ja hoitavat myös vakuutusyhtiöihin laskutukset. Lisäksi he tekevät laskutukset lääkärinlausunnoista ja -todistuksista. Kirsti Lehtinen suunnittelee ja laatii vastaanoton hoitajien työvuorolistat sekä kartoittaa sijaistarvetta. Säkylän pääterveysaseman ajanvaraus, p. (02) Säkylän kunnanjohtajasta Teijo Mäenpäästä ja terveyskeskuksesta kerrotaan juttua, jossa Mäenpää tuli Helsingissä käydessään maininneeksi, että Säkylän terveyskeskukseen saa ajan samaksi päiväksi. Seuralaiset epäilivät tätä, joten tehtiin koe: Helsinkiläismies soitti klo kunnanvirastoon, josta hänelle vastattiin seitsemässä sekunnissa. Hänet yhdistettiin terveyskeskuksen ajanvaraukseen, joka myös vastasi seitsemässä sekunnissa. Jo tämä hämmästytti herroja, jotka olivat tottuneet siihen, että puhelimeen ei vastata. Mies selitti, että on potenut jo useamman päivän ajan flunssan oireita ja nyt pitäisi päästä lääkäriin. Vastaanottovirkailija kysyi henkilötiedot ja totesi, että herrahan asuu Helsingissä. No, mies kertoi, että on muuttamassa Säkylään ja on nyt paikkakunnalla valmistelemassa muuttoa. Mies sai ajan samaksi päiväksi klo Mäenpäätä hymyilytti. z 31 Elämää kunnostetussa koulussamme Äitini, pikkusiskoni ja kaverini pitävät joskus minua hulluna. Saatan nimittäin omasta tahdostani vapaaehtoisesti nykyisin istua koulussa useita tunteja. Tunnit ovat viimeaikoina kuluneet lukiossa aivan huomaamatta esimerkiksi kokeisiin lukien, koulutöitä tehden tai netissä surffaillen. Viipyily on kuitenkin selitettävissä: uusittu koulumme on niin viihtyisä, että siellä on mielekästä opiskella. Modernisuus, monipuolisuus ja viihtyvyys ovat ominaisuuksia, jotka yhdistävät kunnostettua kouluamme, Säkylän seudun lukiota. Uudet opiskelutilat, rento sisustus ja tekniset laitteet mahdollistavat monipuolisen ja mielekkään opiskelun. Nyt voimme dokumenttikameran avulla näyttää koko luokalle esimerkiksi esitelmiä, opettavia ohjelmia ja Internetistä ajankohtaisia uutisia. Myös etäopiskelu onnistuu nykyisin uusien laitteiden avulla vaivattomasti, minkä ansiosta koulussamme voi lukea monia lyhyitä kieliä. Liikuntatunneilla parkour ja kuulasota ovat tulleet tutuiksi. Mediateekki on minulle mieluisin paikka lukiossa. Se on koulun kirjastomme, josta löytyy monipuolisen lukemisen lisäksi lautapelejä, tietokoneita ja rento oleskelupaikka. Tylsät, uuvuttavat ja turhauttavat hyppytunnit ovat historiaa. Hyppytunnit voi nykyisin viettää mediateekissä läksyjen parissa, kaverin kanssa shakkia pelaillen, surffailemalla netissä tai urheilemalla uudistetussa punttisalissa. Ainoa heikkous, jonka nyt autoilevana lukiolaisena löydän koulustamme, on parkkipaikkojen ahtaus. Me säkyläläiset, köyliöläiset ja yläneläiset maalaisnuoret työskentelemme moderneissa ja viihtyisissä tiloissa. Koulussamme opiskelu on monipuolista, mielekästä ja opettajat sekä oppilaat viihtyvät täällä. Vanhasta koulusta mieleeni ovat jääneet vettä vuotava katto, piirtoheitinvirittelyt sekä järkyttävän vihreät naulakot. Vanhojen opiskelutilojen muisteleminen olisikin tarpeellista meille jokaiselle. Se auttaa arvostamaan remontoitua kouluamme yhä enemmän. z Kirjoittaja opiskelee Säkylän seudun lukiossa toista vuotta 7

8 32 Suomessa on 39 Pyhäjärveä, mutta vain yksi Säkylän Pyhäjärvi. Pinta-alaltaan se on Suomen 29. suurin järvi. Säkylän Pyhäjärvi on sekä Satakunnan (59 % äänistä) että Varsinais-Suomen (45 % äänistä) nimikkojärvi. Pyhäjärven pinta-ala on puoli prosenttia Suomen järvistä, mutta kalasaalis on ollut peräti viisi prosenttia järviemme kokonaissaaliista. Tarinan mukaan Säkylän Pyhäjärveltä on pyydetty Suomen suurin hauki vuonna Painoa kalalla oli 25,5 kg. Pyhäjärvi on melko matala. Sen keskisyvyys on 5,5 metriä ja suurin syvyys 26 metriä. TEKSTI SIMO ARVO KUVA MIKAEL SOININEN JA SÄKYLÄN KUNTA Tarkoituksemme on sekä palvella asiakkaita että valvoa yleistä etua. x Talonrakentajan on ajettava meille kerran rakennuslupaa varten, mutta rautakauppaan kymmeniä kertoja, joten ehkei matka ole niin iso asia, Jukka Reko sanoo. { Harjusinisiipiä tavataan Suomessa vain Säkylänharjulla. Neuvontaa jätevesistä Pyhäjärvi kytkeytyy monin tavoin ympäristötoimiston arkeen. Toimisto esimerkiksi valvoo, että päästöt ja Pyhäjärven kuntoa haittaavat tekijät minimoidaan jo päätöksentekovaiheessa. Toimisto hoitaa myös monia mökkeilyyn liittyviä asioita. Säkylässä ja muissa järven ympäristökunnissahan on paljon järven rannalla sijaitsevaa loma-asutusta. Viime aikoina toimistoa on työllistänyt erityisesti uusi haja-asutusalueiden jätevesiasetus. Olemme viime ja toissavuoden aikana lähestyneet asukkaita asiasta kertovalla kirjeillä, ja vastail- Ympäristötoimisto palveluksessanne! Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto vastaa Euran, Köyliön ja Säkylän rakennusvalvonnasta ja ympäristönsuojelusta. Lisäksi ympäristötoimistolle kuuluu myös edellä mainittujen kuntien ja Huittisten ympäristöterveydenhuolto. Ympäristötoimiston tarkoitus on sekä palvella asiakkaita että valvoa yleistä etua. Nämä kaksi asiaa on otettava huomioon kaikessa toiminnassamme, ympäristöpäällikkö Jukka Reko sanoo. Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto valvoo koko Pyhäjärveä ympäröivän alueen rakentamista ja ympäristönsuojelua. Pyhäjärvi on yksi toiminnan keskipisteistä. leet asukkaiden kysymyksiin. Kävimme läpi kiinteistön jätevesien käsittelyn. Säkylässä suurin osa asuintaloista kuuluu viemäriverkoston piiriin. Järvimökit taas ovat suurelta osin kesäasuntoja, jotka jo täyttävät uudet vaatimukset. Erityistä huomiota harjulle Toinen Säkylässä erityistä huomiota nauttiva luontokohde on Säkylänharju. Se sijaitsee varuskunta-alueella, ja valtio säätelee alueen käyttöä. Varuskunta ottaa toiminnassaan ympäristö- ja luontoasiat erittäin hyvin huomioon. Harju kuuluu myös Natura hankkeeseen ja on hyvin tärkeä pohjavesialue, josta Säkylän lisäksi vettä on varauduttu johtamaan myös Köyliöön ja Euraan. Harju on arvokas luontoympäristö, josta löytyy hyvin harvinaisia ja uhanalaisia hyönteisiä ja perhosia, Reko muistuttaa. Elintarvikkeet tarkastetaan Pyhäjärviseudun ympäristötoimiston terveystarkastajat valvovat kaupoissa, ravintoloissa ja suurkeittiöissä, että hygienia on kunnossa, pakkausmerkinnät ovat oikein eikä vanhentuneita elintarvikkeita ei ole myynnissä. Myös Säkylän elintarviketeollisuus ja muut elintarvikealan yritykset kuuluvat valvonnan piiriin. Suuret tehtaat valvovat omaa toimintaansa laatujärjestelmällä. Me toimimme eräänlaisina konsultteina. On kunnan ja yrityksen yhteinen etu, että homma pelaa. Keskittäminen kannatti Pyhäjärviseudun ympäristötoimisto perustettiin vuonna 2005, jolloin kolmen kunnan alueella toimivat viranhaltijat koottiin saman katon alle. Järjestely on mahdollistanut työntekijöiden erikoistumisen. Samalla toimintamme on tehostunut niin, että meillä on henkilöstöä neljännes vähemmän kuin kunnissa ennen, vaikka työtehtävät ovat lisääntyneet, Reko kertoo. Toiminnan keskittymisen haittapuolena on matkojen kasvu, mikä koskee sekä ympäristötoimiston työntekijöitä että asiakkaita. Rekon mukaan kielteistä palautetta on tullut yllättävän vähän. Rakennuslupien myöntäminen on yksi tärkeä tehtävämme. Talonrakentajan on ajettava meille kerran hakemaan lupa, mutta rautakauppaan kymmeniä kertoja tarvikkeita ostamaan. Ehkä se kerran tehty matka ei ole niin iso asia, Reko miettii. Ympäristötoimiston käsittelemien asioiden moninaisuudesta ehkä kertoo jotakin se, että luettelo toimistolta haettavien lupatyyppien otsikoista on 11-sivuinen. Harvinaisempaa lupaa tai asiaa ei välttämättä ole käsitelty Säkylässä useampaan vuoteen. Mielellämme silti aina selvitämme asiat, ympäristöpäällikkö Jukka Reko toteaa. Pyhäjärven ympäristötoimisto, p. (02) tärkeintä palvelua 1 Rakennusluvat 2Ympäristö- ja maa-ainesluvat 3 Elintarvikevalvonta 4 Eläinlääkintähuolto 5Vesihuollon valvonta 8

9 37 Pyhäjärvessä on 99 saarta, mutta useimmat ovat pieniä. Isoimmat ovat Iissalo, Emänkari ja Isosaari. Saarten vähyyden takia Säkylän Pyhäjärven ulappa on Suomen järvien toiseksi suurin. Isoin on Oulujärven Ärjänselkä. Pyhäjärven vedenkorkeus vaihtelee vuosittain keskimäärin 45 cm. Äärivaihtelu on ollut 168 cm. Veden lämpö Säkylän Pyhäjärvessä on keskimäärin kesäkuussa 16,4, heinäkuussa 19,8 ja elokuussa 18,8 astetta. 41 Jään keskimääräinen maksimipaksuus Pyhäjärvessä on ollut 54 cm ja maksimipaksuus vuoden 1992 jälkeen 84 cm. TEKSTI MAIJA RAUHA KUVAT PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI JA MAIJA RAUHA y Anne-Mari Ventelä tutkii ja suojelee Pyhäjärveä. 43 Helmi järvien joukossa Säkylän Pyhäjärvi on yksi tämän tuhansien järvien maan rakastetuimmista järvistä. Miten se voi? Pyhäjärvi-instituutissa tiedetään. { Säkylän Pyhäjärvi on rannoillaan asuvien silmäterä. Se tarjoaa virkistystä kaikille ja elannonkin muutamalle. Pyhäjärvi on ollut tämän alueen ihmisille valtavan tärkeä syntymästään asti. Tiedetään, että kun Pyhäjärvi kuroutui järveksi jääkauden jälkeisestä merestä noin vuotta sitten, täällä asui jo ihmisiä, kertoo vesistötoimialan päällikkö, dosentti Anne-Mari Ventelä Pyhäjärvi-instituutista. Ventelä ymmärtää hyvin, että vaikuttavan kokoinen ja kalaisa järvi on ollut seudun tärkeä vetovoimatekijä ennen vanhaan ja on sitä edelleen. Kaikilla, jotka täällä asustavat, on suhde järveen. Jokainen löytää oman tapansa nauttia siitä, vaikka vain rannoilla kävellen. Pyhäjärven suojelussakin on Ventelän mukaan poikkeuksellista, että järven ympärillä asuvat ovat olleet siinä vahvasti mukana. Monessa asiassa on menty eteenpäin kyläsuunnitelmien kautta, ei ylhäältä annettuna. Perinpohjaisesti tutkittu Pyhäjärvestä tiedetään poikkeuksellisen paljon. Syynä on turkulaisten aiempi suunnitelma ottaa käyttövetensä Pyhäjärvestä. Turun yliopisto aloitti sen takia 1980-luvulla isot, Suomen Akatemian rahoittamat tutkimukset, joissa järven tila selvitettiin perinpohjaisesti. Havaittiin, että Pyhäjärveä uhkaa muukin kuin vedenotto. Järvi oli alkanut rehevöityä jo 1950-luvulta lähtien, ja 1980-luvulle tultaessa sen ravinnepitoisuus oli jo varsin suuri. Kun tutkimustulokset julkistettiin1990-luvun alussa, täällä alettiin ajatella, että tarttis tehdä jotakin. Kun vedenoton uhka väistyi, kunnat, teollisuus ja muut Pyhäjärveä yhteisvoimin puolustaneet tahot päättivät ottaa uudeksi vihollisekseen rehevöitymisen. Pyhäjärven suojelurahasto perustettiin vuonna Sen avulla turvattiin pitkäaikaisesti Pyhäjärven suojeluun tarvittavat varat. Paljon on jo tehty Vuoteen 2000 asti Pyhäjärven ravinnepitoisuudet nousivat, mutta 10 viime vuoden aikana rehevöitymiske- hitys on pysähtynyt, ja järven tila on ollut virkistyskäyttäjien kannalta hyvä. Järven hyväksi on tehty ihan kauheasti, varmasti yli sata erilaista vesiensuojelutoimenpidettä. On perustettu kosteikkoja ja laskeutusaltaita sekä kehitetty fosforia pidättäviä suodattimia, joiden kautta valumavedet ohjataan, Ventelä kertoo. Hoitokalastus on valuma-aluetyön lisäksi toinen tärkeä Pyhäjärven suojelun tukipilari. Kalansaaliin mukana järvestä poistuu fosforia. Ei pidä myöskään unohtaa koulutusta, tutkimusta yleisen ympäristötietoisuuden nostamista. Kaikki tämä vaikuttaa Pyhäjärven vointiin, hän jatkaa. Myös jätevesien entistä parempi puhdistus niin kuntakeskuksissa, teollisuuslaitoksissa kuin haja-asutusalueillakin toimii Pyhäjärven eduksi. Ilmastonmuutos uhkaa Parannusta on siis saatu aikaan, mutta uusia ja vanhoja uhkia riittää. Maatalouden ravinnekuormitus on edelleen haaste. Uusi uhka on ilmastonmuutos, sillä viime syksyn kaltaiset sateiset kuukaudet ovat järven kannalta hankalia. Meille on tullut tänä talvena järven käyttäjiltä viestiä veden sameudesta jään alla. Todennäköisin syy on viime syksyn poikkeuksellisen suuri ulkoinen kuormitus, jonka takia järvessä on ollut tarjolla runsaasti ravinteita kylmässä eläville leville. Meidän täytyy tehdä jatkuvasti paljon työtä pelkästään pitääksemme järven kunnon nykyisellään, Ventelä toteaa. Pyhäjärvi-instituutissa on käynnissä hankkeita, joissa selvitetään, miten esimerkiksi kosteikot oikeastaan toimivat ravinteiden sitojina. Hyödyntämällä saatua tietoa koetetaan saada ne toimimaan vielä paremmin. Ammattimaisen kalastuksen loppuminen olisi iso uhka Pyhäjärvelle. Kunpa ihmiset alkaisivat syödä järvikalaa mieluummin kuin halpaa ulkomaista. Järvikala täyttää kaikki lähi- ja luomuruoan vaatimukset, hän huomauttaa. { Entinen tehtailija Ahlströmin palatsi on nyt Pyhäjärviinstituutin kotipaikka. Huvilan terassilta avautuu hieno näköala Kauttuanlahdelle. Pieni, mutta terhakka Pyhäjärvi-instituutti on instituuttisäätiön ylläpitämä pieni, mutta terhakka tutkimuslaitos, jonka tavoitteena on Satakunnan elintarviketuotannon kilpailukyvyn turvaaminen kestävästi sekä vesien tilan parantaminen ja tietouden lisääminen ja soveltaminen vesistöjen kunnostuksessa. Instituutilla on toiminnanjohtaja ja 13 työntekijää. Sen tilat ovat Kauttuan Ruukinpuistossa, mutta se toimii koko Satakunnan alueella ja laajemminkin. Sillä on tällä hetkellä meneillään toistakymmentä hanketta, joihin se on hankkinut rahoitusta myös EU:lta ja Suomen Akatemialta. Nyt meillä on meneillään esimerkiksi Suomen Akatemian rahoittama ilmastonmuutosta koskeva tutkimushanke, jossa yhteistyökumppaneitamme ovat Helsingin yliopisto ja kiinalainen Nanjingin limnologian instituutti. Tutkimme Pyhäjärvessä, millä tavalla järven pohjaan kerrostuneet ravinteet vapautuvat kiertoon rehevöittämään vesistöä. Meitä kiinnostaa, miten esimerkiksi tuulet ja kasvillisuus vaikuttavat ilmiöön. Kiinassa tutkitaan samoja asioita yhtä matalassa Taihu-järvessä, Anne-Mari Ventelä kertoo. Toinen iso, kansainvälinen tutkimushanke keskittyy Pyhäjärven rapuun ja sen hyödyntämiseen. z 9

10 Yleinen hätänumero on 112. Järvipelastajien päivystysnumero on Kun tarvitset apua vesillä, kerro veneen nimi ja yhteystiedot sekä tarkka tapahtuma paikka. Kerro, mitä on tapahtunut. 47 Kun tarvitset apua, kerro myös, montako ihmistä on vaarassa. Onko loukkaantuneita? Mitä apua tarvitaan? Hälytyspuhelua ei pidä katkaista ennen, kuin saa luvan. Pidä pelastusliivejä aina, kun olet veneessä. Veneen kipparin tulee olla ajokunnossa. TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MIKAEL SOININEN x Kimmo Koivisto ja Olli Niemi kertovat, että järvipelastajien LÄHI-vene on moderni ja hyvin varusteltu pelastusalus. { Pyhäjärven Järvipelastajien päivystykseen osallistuu 20 koulutettua vapaaehtoista pelastajaa. Turvallisin mielin vesille Apua saa tarvittaessa. puhumassa vesillä liikkumisen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Lisäksi teemme ympäristönsuojelutehtäviä. Kuljetamme muun muassa Pyhäjärvi-instituutin vesinäytteiden ottajia ja huollamme instituutin tutkimuslauttaa, Koivisto kertoo. Yhdistyksen kaksi venettä on hankittu yrityksiltä saadun rahoituksen avulla. LÄHI-vene on moderni pelastusvene, jolla voidaan lähteä pelastustehtäviin säässä kuin säässä. Apuveneenä toimii pienempi Rib-vene Av Fisu, joka voidaan tarvittaessa siirtää Köyliönjärvelle. Pyhäjärven Järvipelastajat ry on aktiivinen yhdistys, jonka toiminta laajenee vuosi vuodelta. Yhdistyksen puheenjohtaja Kimmo Koivisto kannustaa kaikkia vesille. Pyhäjärvestä kannattaa nauttia. Suomen Meripelastusseuraan kuuluvan Pyhäjärven Järvipelastajat ry:n tavoitteena on auttaa ja pelastaa vesilläliikkujia. Järvipelastajilla on sopimus Satakunnan ja Varsinais- Suomen aluepelastuslaitosten kanssa pelastustehtäviin osallistumisesta. Yhdistys on valmiudessa joka päivä vuorokauden ympäri. Osallistumme pelastustehtäviin vapaaehtoisesti ja ilman korvausta. Osa hälytyksistä tulee 112-soittojen kautta, ja osa vesilläliikkujista soittaa suoraan päivystysnumeroomme. Jos esimerkiksi veneestä on polttoaine loppu tai siihen on tullut konevika, soite- 10 taan usein suoraan meille. Niin pientä ongelmaa ei ole, ettemmekö lähtisi apuun, Kimmo Koivisto kertoo. Koivisto sanoo pyytäneensä itsekin apua, kun perheen veneilyreissu keskeytyi moottorivikaan. Kyllä kaverit nauroivat, kun tulivat auttamaan. Mutta siitä tässä on juuri kysymys: vesillä voi olla turvallisin mielin, koska apua saa tarvittaessa. Järvipelastajat ovat koulutettuja tehtäviinsä ja meillä on vaitiolovelvollisuus. Vuonna 2008 perustettu yhdistys toimii Pyhäjärven lisäksi Köyliönjärvellä. Järvipelastajien päivystyskausi alkoi 1. toukokuuta. Arvostettu yhdistys Järvipelastajien toiminta rahoitetaan yritysten tuella ja jäsenmaksuilla. Kimmo Koivisto on tyytyväinen, että niin moni tukee vapaaehtoistoimintaa. Yhdistyksen toimintaa arvostetaan alueella suuresti. Avustus- ja pelastustoiminnan lisäksi valistus on merkittävä osa toimintaamme. Esimerkiksi viime kesänä kävimme monilla nuorisoleireillä ja tapahtumissa Järkevästi vesillä Koiviston mielestä valtaosa Pyhäjärvellä veneilevistä on tietoisia vesillä liikkumisen riskeistä. Välillä tosin unohdetaan, että kaikilla myös miehillä pitää olla veneilyliivit koko ajan päällä. Pyhäjärvellä sää voi vaihtua nopeasti, joten aina on hyvä varautua aallokkoon. Venettä ei saa ylikuormittaa, jotta tuulen noustuakin päästään vielä turvallisesti kotirantaan. Koivisto muistuttaa myös, etteivät veneen kipparointi ja alkoholi sovi yhteen. Pyhäjärvi on niin hieno vesistö, että siitä kannattaa nauttia. Vesillä liikkumista ei tule pelätä, vaikka me riskeistä puhummekin. Riskit tulee tiedostaa ja toimia järkevästi. Pyhäjärven selkä on Suomen toiseksi suurin Oulunjärven selän jälkeen, joten järven kokoa tulee kunnioittaa. Pyhäjärven virkistyskäyttö on kasvanut viime vuosina, kun järven kunto on parantunut. Ihmiset käyvät uintiretkellä tai saaressa eväsretkellä. Veneellä lähdetään myös lomakeskukseen ja vesiurheilukeskukseen. Kauniina kesäpäivänä Pyhäjärven selällä on myös veneitä, joissa otetaan aurinkoa, Kimmo Koivisto kuvailee.

11 Tankkaa veneeseen riittävästi polttoainetta. Kuormita vene oikein. Älä ota ylikuormaa. Tarkista vene ja sen varusteet ennen lähtöä. Veneessä pitää olla myös tyhjennysvälineet eli äyskäri tai ämpäri. Kerro lähtiessä, minne olet menossa ja miten kauan vene- tai kalastusretkesi kestää. 53 Pyhäjärven Järvipelastajissa on 268 jäsentä. Päivystykseen osallistuu 20 koulutettua vapaaehtoista pelastajaa. Viime kesänä Järvipelastajat osallistui 18 pelastus-, etsintä- ja avustustehtävään, joista 7 oli liikenneonnettomuuksia, 3 teknistä vikaa ja 5 vaaratilannetta. TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MIKAEL SOININEN TEKSTI SIMO ARVO KUVAT MIKAEL SOININEN 56 Voihan made! 57 Mitä Pyhäjärvi merkitsee sinulle? Esa, Säkylä Mökkini on Pyhäjärven rannalla ja asun sadan metrin päässä järvestä. Toivotaan, että järvi pysyy puhtaana, jotta voimme jatkossakin kesällä uida ja soudella. { Markku Lehtinen elää kalastaakseen ja kalastaa elääkseen. Jos ei mies pääse päivittäin järvelle, hän käy tulisilla hiilillä. Sirpa, Säkylä Pyhäjärvi on kunnalle tärkeä imagojuttu ja erittäin kaunis luontokohde. Minulla on mökki Köyliönjärven rannalla, mutta monilla sukulaisilla on kesäpaikkoja Pyhäjärvellä. Järvien puhtaus on minulle tärkeää. Pyhäjärvestä on noussut miljoona kiloa arvokalaa vuodessa. Huippuvuotena mertoihin tarttui miljoona täplärapua. Nyt saaliit ovat huolestuttavasti pienentyneet. Kenestäkään ei voi tehdä väkisin kalastajaa. On oltava hullu, jos tähän ryhtyy, sanoo ammattikalastaja Markku Lehtinen. Ihan täysipäiseltä mies kyllä vaikuttaa istuessaan kalasatamassa päivän työrupeaman jälkeen. Tämän päivän saalis oli alkuvuoden kehnoin ja ammattikalastajaa harmittaa. Pyhäjärvi on ollut joskus Pohjoismaiden kalarikkain järvi, muttei valitettavasti ole sitä enää. Menneenä talvena Lehtinen oli erityisen huolissaan veden sameudesta. Kun muina talvina näkösyvyys on ollut kuuden metrin luokkaa, pysyivät vedet sameina koko talven ja muikkua tuli huonosti. Muikku ja siika tärkeimmät Parhaimpina vuosina on nostettu miljoona kiloa arvokalaa vuodessa. Tärkeimmät saaliskalat, muikku ja siika, ovat muodostaneet kokonaissaaliista noin 40 prosenttia. Siika istutettiin järveen viime vuosisadan alussa. Viime vuosina arvokalojen osuus on vähentynyt. Roskakalan poistopyynti on osa Pyhäjärven suojelutyötä. Suurin osa roskakalasta on särkeä, joka yleensä päätyy turkistarhoille rehuksi, Lehtinen kertoo. Huippuravintoloihin Pyhäjärven rapuja Täpläravut istutettiin järveen vuonna Lehtinen oli mukana, kun Ruotsista haetut ja Suomessa haudotut mätimunat istutettiin Pyhäjärveen. Istutusprojektin kustannukset olivat tuolloin miljoona markkaa. Nyt ravustajia on parisataa. Heistä kolmisenkymmentä myy ravut Lehtisen omistamalle Säkylän Raputukulle, joka vie ravut pääkaupunkiseudulle. Moni helsinkiläinen nauttiikin huippuravintolassa Pyhäjärven rapuja. Huippuvuosi oli 2008, jolloin nostettiin miljoona rapua. Viime vuonna saimme rapua. Ravut ovat olleet iso apu, ja hyvinä vuosina merkittävä osa tuloista on tullut rapukaupasta, Lehtinen sanoo. Tuloja tulee myös siitä, että Lehtinen toimittaa rapuja siirtoistutuksiin. Viime kesänä rapuja istutettiin Köyliöjärveen. Mielenrauhaa ja elanto järvestä Pyhäjärvellä on 22 ammattikalastajaa. Lehtinen kalastaa vuoden ympäri: talvella pyydetään nuotalla, keväällä lasketaan ahvenrysät, kesällä ravustetaan ja syksyllä lasketaan muikkurysät. Ahavoitunut mies on kalastanut lapsesta saakka, ensin ongella ja pilkillä, myöhemmin verkoilla. Hänellä on myös vihannesmaatila, mutta reilut kymmenen vuotta hän on kalastanut päätyökseen. Nautin luonnossa liikkumisesta ja työn vapaudesta, vaikka se on fyysisesti raskasta. Vaimokin sanoo, että tulen kiukkuiseksi, jos en ole päässyt järvelle, Lehtinen nauraa. Heikki, Säkylä Olen käynyt Pyhäjärvellä kalassa 20 vuoden ajan. Suurin saamani saalis on 4,5-kiloinen made. Hanna, Säkylä Olen Säkylästä kotoisin, mutta asuin välillä 12 vuotta muualla. Kesäisin olen aina käynyt uimassa ja soutelemassa Pyhäjärvellä. Nyt kun olen muuttanut takaisin Säkylään, aion tänä kesänä mennä ehdottomasti järvelle kalaan. 11

12 TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVA MIKAEL SOININEN Jos tosiasiat puhuvat, ei tunteiden saa antaa sotkea päätöksentekoa. Makeaa elämää z Talouskuria on helppo toitottaa, mutta käytännössä kulujen karsiminen on kovaa hommaa. Ja aina pitää varautua myös yllätyksiin, sanoo Juha Nummela Tämä mies osaa kunnallislain ulkoa, kapinoi pitkän tukan puolesta, bongaa merikotkia ja googlaa kaiken mahdollisen. Kunnallisneuvos ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Juha Nummela ei tykkää pitää melua itsestään. Kun häntä pyytää vähän kehumaan itseään, puhelias mies mykistyy. Puolentoista tunnin keskustelun aikana toimittajalle käy selväksi, että tämä mies on paitsi vaatimaton, myös sitkeä, pitkäjänteinen, auttamishaluinen ja asioihin perehtyvä. No, politiikkaan ei kannata ryhtyä, jos ei kestä sitä, että saa osakseen myös väärää arvostelua. Minä olen tosin selvinnyt vähällä, hän sanoo. Viljelijän poika Juha Nummela syntyi Säkylässä Karhusuon kylällä. Olin niitä viimeisiä säkyläläisiä, jotka vielä syntyivät kotona. Hän jäi perheen ainoaksi lapseksi. Äiti sai vielä myöhemmin kaksoset, jotka menehtyivät synnytyksessä. Nummelan vanhemmat ovat edelleen elossa ja elävät isän kotitilalla. Kun Juha oli pieni, äiti hoiti E-liikkeen kauppaa Karhusuon kylällä, ja perhe asui kaupan yläkerrassa. Vilkkaan pojan perään katsoi lapsenpiika. Muistan, kun ajelin kolmipyöräiselläni karkuun. Lapsenpiika tuli omalla pyörällään perässä ja nappasi kiinni niskasta. Olin kaiketi aina menossa johonkin. 12 Kun poika oli 5-vuotias, perhe muutti isän kotitilalle. Hoidan sukumme tilaa sivutoimisesti edelleen, mutta eihän EU-aikana noin pienellä, parinkymmenen hehtaarin tilalla mitään tee. Pitäisi olla moninkertainen määrä peltoa, että saisi tuloa. Mutta tykkään viljellä maata, siinä näkee konkreettisesti kättensä jäljen. Koulussa tulevan kunnallisneuvoksen lempiaine oli matematiikan sijasta historia. Laskemaan en ole koskaan oppinut. Mutta kyllä tässä on oppinut vuosien saatossa lukemaan talousarvioita ja budjetteja, hän toteaa pilke silmäkulmassa. Kipeää tekee edelleen oman opinahjon kohtalo, joka sinetöitiin viime kesänä. Isoisäni kävi Karhusuon koulua, myös isäni kävi sitä ja minä itsekin. Mutta minä sen koulun lakkautin, Nummela sanoo hirtehisesti. Hän ei ole pelännyt vaikeita päätöksiä. Jos tosiasiat puhuvat, ei tunteiden saa antaa sotkea päätöksentekoa. Pitkätukkainen kapinallinen Olen minä myöhemmin ajatellut, että jos olisin hoksannut mennä oppikouluun, olisin pyrkinyt yliopistoon lukemaan oikeustiedettä. Mutta menin silloin vielä kavereiden mukana, kävin kansakoulun ja myöhemmin ammattikoulun. Sotaväen jälkeen mies suunnisti Peipohjan ammattikouluun sähkölinjalle. Vaikka kunnallisneuvos on päälle päin kovinkin rauhallisen oloinen herrasmies, elää hänen sisällään oikeudentuntoinen kapinallinen. Yksi mieleen jäänyt episodi on nimittäin riita pitkästä tukasta. Ammattikoulussa olisi kaikkien pitänyt leikata tukka lyhyeksi. Minulla oli sellainen 60-luvun hippitukka enkä sitä halunnut lähteä leikkelemään. Asiasta tuli minulle kansalaisoikeuskysymys. Kun minun ja tovereideni vastarinta ei purrut, laitoimme äitimme soittamaan rehtorille. Se tepsi. Juha kävi ensin vuoden sähköpuolta ja pyrki sitten instrumenttiasentajan opintolinjalle, josta valmistui kolme vuotta myöhemmin. Rehtoristakin tuli myöhemmin Juhan ystävä. Periaatteen mies on voittanut usein puolelleen vastustajatkin, kun on väite väitteeltä pystynyt murentamaan vastarinnan. Makea asentaja Koulun jälkeen Juha oli vuoden verran radio- ja tvliikkeessä korjaajana, mutta työ ei oikein maistunut. Niinpä nuori mies soitti sokeritehtaalle ja kysyi sieltä töitä. Ja niitähän oli. Automaatioasentajan työt Säkylän sokeritehtaalla alkoivat klo 7.

13 Sokeritehdas on saman ikäinen kuin minä. On siis ollut vain oikeus ja kohtuus, että sain viettää koko työurani makean elämän parissa. Pitkän uran katkaisi kesällä 2009 hyppy ojan yli. Nilkka hajosi, ja vaikka lääkärit rakensivat miehelle uuden nilkan titaanista ja kuudesta ruuvista, työ piti jättää. Säkylän sokeritehdas on maapallon pohjoisin sokeritehdas. Kun tehdas pyörii, se tuottaa miljoona kiloa puhdasta sokeria vuorokaudessa. Se onkin tuotantomäärällä mitattuna Suomen tehokkain elintarviketehdas. Kun tehdas aloitti toimintansa, suomalaiset söivät 23 miljoonaa kiloa sokeria vuodessa. Saman verran kuin tehtaan alueella olevaan siiloon mahtuu. Nyt suomalaiset syövät 200 miljoonaa kiloa sokeria vuodessa, ja näistä 80 miljoonaa kiloa tuotetaan Säkylässä. Minulle sokeritehdas oli loistava työnantaja, sillä sain mahdollisuuden hoitaa poliittisia mandaattejani työn ohella. Eikä poliittisten tehtävien ja luottamustoimien lista ole mikään lyhyt: tulostenipussa on 24 sivua. Solidaarinen vaikuttaja Solidaarisuusaate on ollut aina miehelle läheinen. Hän lähti Ammattikoululaisten liittoon mukaan opiskeluaikana. Sain oppilaskunnan puheenjohtajavaaleissa äänivyöryn, sillä olin saanut naiset puolelleni. Kaikki ravintola- ja ompelulinjan tytöt äänestivät minua, Nummela nauraa. Olet siis nuoresta pitäen tiennyt, mistä narusta kannattaa vetää? Kyllä. Sen olen osannut aina, myhäilee mies. Hän oli mukana myös ammattikoululiiton toiminnassa. Nummelaa houkuteltiin kovasti myös liiton puheenjohtajaksi, mutta nuori mies ei halunnut muuttaa Helsinkiin. Jos olisin lähtenyt siihen ralliin, en olisi nyt tässä. Valtakunnan politiikka olisi varmasti vienyt ja tiedän, että olisin pärjännyt myös isommissa kuvioissa, mutta ei minua kaduta. Säkylä ja Satakunta ovat riittäneet. Vuonna 1976 Nummela valittiin Säkylän kunnanvaltuustoon, ja siitä lähtien hän on siellä istunut. Välillä kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana ja vuodesta 1995 lisäksi kunnanhallituksen puheenjohtajana. Googlettava oloneuvos Vaikka Säkylä vei voiton valtakunnan politiikasta, Nummela oli mukana SDP:n puoluehallituksessa Satakunnan edustajana 12 vuotta. Joka toinen torstai miehen auto suuntasi pääkaupunkiin, jossa hän sai seurata näköalapaikalta SDP:n toimintaa ja valtakunnanpolitiikkaa. Hän on istunut vuosia Satakunnan erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuustossa ja hallituksessa sekä Säkylän ja Köyliön terveydenhuollon kuntayhtymän hallituksessa. Hän on jäsenenä myös Satakunnan sairaanhoitopiirin yhtymähallituksessa. On tavattoman mielenkiintoista selvittää erikoissairaanhoidon kulurakennetta. Kun ristiriita on Poikkean joka päivä Pyhäjärven rannalla lataamassa akkuni. se, että kaikki pitää hoitaa, mutta kaikkia ei olisi varaa hoitaa, on osattava tehdä oikeita päätöksiä. Myös ympäristöasiat ovat lähellä miehen sydäntä. Hän on ollut edustajana Pyhäjärven suojelurahaston valtuuskunnassa, Ekokemin ja Satakierron hallituksissa. Olin Säkylän ensimmäisen ympäristönsuojelulautakunnan puheenjohtaja vuonna Silloin ympäristöasioille hymisteltiin, mutta nyt jokainen ottaa ne vakavasti. Lataan akkuni Pyhäjärvellä. Poikkean joka päivä järven rannalla ja meillä on myös rantasauna, jossa käyn kylpemässä. Tänä talvena näin vain kolme merikotkaa liitämässä järven yllä, mutta ennätystalvena bongasin niitä peräti 21 yhdellä kertaa. Kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon on ollut minulle elämäntapa. Nyt kun olen eläkeläinen, käyn kunnantalolla melkein päivittäin. Luotan viranhaltijoihin, heillä on vahva asema kunnallispolitiikassa. Mielestäni yhteistyö on myös sujunut hyvin. Näin oloneuvoksena miehellä on enemmän aikaa myös lukuharrastukselle: dekkareille ja tietokirjoille. Harrastan myös googlettamista. Olen tiedonjanoinen, ja netistä löytää nykyään valtavasti tietoa, Juha Nummela sanoo. y Mopo, mönkijä tai mopoauto pääasia, että on joku peli, jolla pääsee tapaamaan muita. TEKSTI EMMA RANTALA JA MARIANNE MÄNTYRANTA KUVA MIKAEL SOININEN 59 Mopojen hurmiossa Niko Valo, 16, ajaa Gilera-merkkistä mopoa. Matias Pietilän, 17, ajokki on musta Ligier-mopoauto. Niko Jakonen, 16, kulkee mönkijällä, jonka merkki on Eton. Pojat viettävät aikaa Säkylän keskustassa lähes joka päivä. Mitä mopo heille merkitsee? Mikä mopossa on tärkeää? JAKONEN: Se, että se liikkuu ja on hienon näköinen. PIETILÄ: Mopoautossa on tärkeää se, että on katto pään päällä! Miten mopon hankinta sujui? JAKONEN: Ei ollut vaikeaa suostutella vanhempia. PIETILÄ: Vanhemmat eivät halunneet, että ajan mopolla, joten he ostivat mopoauton. Miltä tuntui ensimmäistä kertaa ajelulla mopolla? VALO: Todella hienolta, paitsi että kaaduin. JAKONEN: Olin hurmioissa. PIETILÄ: Tyydyttynyt mielitila. Miten mopo helpottaa elämääsi? PIETILÄ: Pääsee paikasta A paikkaan B paljon nopeammin kuin kävellen tai pyörällä. JAKONEN: Pääsee näkemään kavereita. VALO: Ja tyttöjä! Mitä puuhailet mopon kanssa? VALO: Virittelen ja tuunailen esimerkiksi pakoputkia vaihtamalla ja kuristuksia pois ottamalla. PIETILÄ: Siivoan mopoauton joka päivä. Popitan ja tuunaan. Mikä on jännintä, mitä sinulle on sattunut mopon kanssa? VALO: Se, kun ajoin ojaan. JAKONEN: Kerran ajoin puuta päin. Mutta se ei jännittänyt, vaan se, mitä äiti sanoisi asiasta. Kuinka usein sinut voi nähdä Säkylän keskustassa mopon kanssa? JAKONEN: Joka päivä ja joka ikinen yö. PIETILÄ: All night long. Every day. Mitä sanottavaa sinulla on niille, jotka valittavat mopojen äänestä? VALO: Käykää ostamassa Metkahinnasta korvatulpat. PIETILÄ: Voisivat miettiä, mitä itse tekivät ollessaan nuoria. Mitä muuta Säkylässä voi tehdä kuin ajella mopolla? VALO: Eipä juuri mitään. JAKONEN: Walkersilla ja kebabilla voi käydä, muita paikkoja ei oikeastaan ole. Jos sinulla ei olisi mopoa, miltä se tuntuisi? VALO: Olisi tylsää ja kurjaa. JAKONEN: Veit sanat suustani, tulisi ontto olo. 13

14 TEKSTI MAIJA RAUHA JA SINI REKOLA KUVAT MIKAEL SOININEN JA SINI REKOLA 60 Tervetuloa 10 pääkaupunkiseudulla ja Turun tienoolla vietetyn vuoden jälkeen Sini Rekola hylkäsi kiireen ja hälinän ja palasi perheineen kotikonnuille viime keväänä. Nyt hän työskentelee Säkylän kunnan hallintopalvelusihteerinä ja viihtyy mainiosti. muutkin lapsiperheet! { Sini ja Mika Rekola halusivat antaa Onnille yhtä turvallisen lapsuuden kuin heillä itsellään oli ollut. Mitä teit muualla asuessasi? Kirjoitin ylioppilaaksi Säkylän seudun lukiosta, minkä jälkeen lähdin opiskelemaan johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmaan Helsingin liiketalouden ammattikorkeakouluun. Valmistuttuani työllistyin asianajotoimistoon. Muutin siinä vaiheessa Vantaalle, jonne asettui kanssani myös Köyliöstä lähtöisin oleva mieheni. Halusimme kuitenkin pois pääkaupunkiseudun hälinästä, joten muutimme ensin Turkuun ja sitten Raisioon. Meidät vihittiin silti avioliittoon Säkylän kirkossa vuonna Olisi tuntunut oudolta järjestää juhlat jossakin muualla. Ehkä jo silloin alitajuisesti tiesimme muuttavamme tänne jossakin vaiheessa. Mikä houkutteli teidät paluumuuttajiksi? Saimme perheenlisäystä syksyllä Kävimme Säkylässä melkein joka viikonloppu, ja aina kotiinpäin ajaessa harmitti lähteä pois. Tajusimme, että haluamme antaa Onnille yhtä rauhallisen ja kiireettömän lapsuuden kuin meillä molemmilla oli ollut. Halusimme myös asua lähellä molempien perheitä. Miltä Säkylä tuntui? Aivan mahtavalta! Oli upeaa huomata, että kaikki tarpeelliset palvelut löytyvät kävelymatkan päästä kotoa eikä autoa tarvinnut esimerkiksi kauppareissuille ollenkaan. Vapaa-aikaa jäi muuhunkin kuin matkantekoon. Oli myös hienoa käydä keskustassa asioilla, kun aina tiesi, että matkan varrella tapaa jonkun tutun ihmisen tai näkee muuten tutut kasvot. Mikä yllätti Säkylässä? Asettumisen helppous yllätti. Tuntui, kuin olisi tullut kotiin. Palvelun laatu terveyskeskuksessa ilahdutti, kun poikamme sairasti: saimme nopeasti ajan lääkärille, ja seurantakäyntikin järjestyi pojan päivärytmiin sopien. Neuvolassa on ollut myös kiva käydä. Toisin kuin kaupungissa, täällä neuvolassa ei ole mikään kiire eikä oloaan tunne asiakkaaksi, josta pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti eroon. On ollut myös hienoa huomata, miten moni samanikäinen on muuttanut takaisin tänne kotiseudulle oltuaan jonkin aikaa ensin muualla. Miten sinusta tuli Säkylän hallintopalvelusihteeri? Aloin katsella avoimia työpaikkoja viime kesänä ja varauduin siihen, että koulutustani vastaavan työn löytäminen vie aikaa. Ei mennyt kuitenkaan kuin pari kuukautta, kun huomasin eräänä perjantaina tämän paikan tulleen avoimeksi. Hioin ja viimeistelin koko sen viikonlopun hakemustani, ja toimitin sen varmasti ensimmäisten hakijoiden joukossa kunnanvirastolle! Pääsin haastatteluun ja sain paikan. Tuntuu, kuin tehtävä olisi minua varten tehty. Mitä tehtäviisi kuuluu? Työnkuvani on monipuolinen eikä yksikään päivä ole samanlainen: suuri osa työajastani menee kuntamarkkinointiin liittyvien tehtävien parissa sekä kunnan omistaman oppilaitoksen, Pyhäjärviseudun aikuisopiston, toimistotehtävissä. Lisäksi työhuoneeni yhteydessä on Yhteispalvelupiste, jossa kuntalaiset voivat saada avustavaa asiakaspalvelua Kelan ja verohallinnon asioihin liittyen. Saan olla myös päivittäin kontaktissa kuntalaisten kanssa Säkylän kunnan puhelinvaihteessa. Mitä teet vapaa-aikana? Arki-illat täyttyvät normaaleilla kotipuuhilla, ja viikonloppuisin tavataan sukulaisia ja ulkoillaan. Tykkään kutomisesta, talviaikaan puikoilta valmistuu useammat villasukat ja -tumput viikossa. Myös musiikki on minulle tärkeää. Käymme mieheni kanssa mielellämme artistien keikoilla vähän kauempanakin. Millaisena näet tulevaisuutesi Säkylässä? Valoisana. Olemme tehneet päätöksen jäädä tänne pysyvästi, ja se tuntuu hyvältä. Vielä, kun löydämme sopivan omakotitalon keskustan tuntumasta, niin palaset alkavat olla kohdillaan. Tervetuloa Säkylään muutkin! Täällä on hyvä olla ja kasvattaa perhettä. Tällaista rauhallisuutta ja kiireettömyyttä eivät kaupungit pysty tarjoamaan. Asettumisen helppous yllätti. x Sini Rekola nauttii kotikuntansa kiireettömästä tunnelmasta ja toivottaa myös muut lapsiperheet tervetulleiksi Säkylään. 14

15 TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT TITTA JOKISEN ALBUMI, KOMEDIATEATTERI ARENA JA MAIJA RAUHA Säkylä on rakas paikka Titta Jokinen kertoo, että Säkylään tullessa Köyliön risteyksen jälkeen alkaa tuntua kotoisalta. Syke nousee sopivasti ja tulee turvallinen olo. Näyttelijä Titta Jokiselle Säkylä on tuttu paikka lapsuudesta. Jokisen 94-vuotias äiti asuu edelleen Säkylässä, joten perhe vierailee paikkakunnalla säännöllisesti. Heinäkuuksi on varattuna kesämökki Pyhäjärven rannalta. Käyn tapaamassa äitiä joka kuukausi, ja viivymme aina muutaman päivän. Perinteisesti olemme viettäneet juhlapyhät, kuten joulun, pääsiäisen ja juhannuksen, Säkylässä. Nyt vuokrasimme mökin kolmatta kertaa, jotta voimme olla koko heinäkuun Säkylässä. Koska äiti ei voi enää matkustaa, tulen minä sinne, missä äiti on. Mökki pitää varata ajoissa, koska ne menevät hetkessä, hän sanoo. Säkylä houkuttaa Titta kertoo, että tärkein syy Säkylässä vierailuille on äiti, mutta myös itse paikkakunta vetää. Juureni ovat Säkylässä. Olen käynyt siellä kansakoulun ja keskikoulun ja sinne liittyvät tärkeimmät lapsuus- ja nuoruusmuistot. Säkylään on aina tuttua ja turvallista tulla. Myös Titan lapset poikkeavat mökillä, mutta tavallisesti Titta on mökillä kahdestaan miehensä Jussi Tunturin kanssa. Aika kuuluu kuin siivillä. Ei meillä mitään erityistä ohjelmaa ole. Tässä iässä lomalla on vain mukava olla ihan rauhassa ja rentoutua. Käymme säännöllisesti Säkylän keskustassa ostoksilla, ja piipahdamme kahvilla ja pullalla Välipalassa. Siellä tapaa Säkylän suuria ajattelijoita. Ja torstaitorilla pitää tietysti myös käydä. Haapsaaressa ja uimalaitoksella käymme kahvilla. Ihastuttava pikkumeri Ihmisten ja muistojen lisäksi Titalle on Säkylässä tärkeää luonto ja Pyhäjärvi. Pyhäjärvi on kaunis, katsoo o sitä mistä suunnasta tahansa. Pyhäjärvi on sellainen pikkumeri. Soutelemme e järvellä ja kalastamme. Tähän asti olemme ostaneet ravut, mutta nyt aiomme kokeilla liipeillä ravustamista. a. Jos pitää valita paikka, joka on rakas, niin se on minulle Säkylä. Siellä on mukava olla ystävällisten ihmisten keskellä. Ihan vilpittömästi voi sanoa, että siellä on hyvä yhteisö. Säkylässä asiat toimivat. Siellä on mukavia ihmisiä ja mökkiläiselle tarpeeksi palveluja, Titta Jokinen miettii. On mukava olla ystävällisten ihmisten keskellä. Titta Jokisen Ura on jatkunut teatterilavoilla ja valkokankaalla. Hänet tunnetaan myös vara-halosena. Titan 4 mansikkapaikkaa 1 Torstaitori Tätä ei voi ohittaa. Säkylän keskustassa torstaisin klo vuotias Leena-Maija Jokinen aloitti esiintyvän taiteilijan uransa Honkalan seurantalolla. Kuvan tilaisuudessa hän lauloi Laps Suomen ällös vaihda pois Tori on Titta Jokiselle ohittamaton paikka Säkylässä. 2 Kalasatama Mainio valikoima. Katismaantie 18 Avoinna ti pe klo 9 17, la klo Säkylän talvi- ja jatkosotamuseo Aivan mielettömän hieno museo. Kannattaa käydä. Avoinna ti pe klo 10 17, Kiertotie 2 4 Iso-Vimma Lapsuuden maisemissa tulee ajeltua nostalgiamielessä. 15

16 Perheiden Pytingillä on avoin perhe - kahvila 4.6. alkaen koko kesän maa - nantaisin ja keskiviikkoisin klo Outi Mäntynen, p , outi.mantynen@evl.fi Säkylässä on käytössä viisi i yleistä uimarantaa: Arenan hiekka-karanta, Katismaan ranta, Korven uimapaikka, Nummiojan ranta ja Röhöranta. Koulukeskuksen piha on käytössä koko kesän. Parkour-rata, pelikenttä, hiekkakenttä, ulkoauditorio. Säkylän Yritys järjestää perinteiset Pyhäjärvi-ajot Pyöräilijöiden reitti kulkee Säkylän keskustasta Rantatietä pitkin kohti Euraa. 67 Säkylän Urheilijoiden ajankohtaiset tapahtumatiedot löytyvät netistä Toukokuussa starttavat ainakin kahvakuulan alkeiskurssit. TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT MIKAEL SOININEN Isä ja poika Perkola tulevat hyvin juttuun. Isoista linjoista ei ole tarvinnut kiistellä. Bisnes pyörien päällä Kuljetus Perkolan rekat ovat tuttu näky Suomen maanteillä. Pärjääminen on vaatinut sitkeyttä, rohkeutta ja tuuriakin. Jos ei ota riskejä, ei voi menestyä. Jos lannistuu ensimmäisestä torjunnasta, ei voi onnistua. Ja toisinaan onnistumiseen tarvitaan hyvää tuuriakin, satut olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa, sanoo Juuso Perkola, kolmannen polven yrittäjä. Hän on tullut Lännen Tehtaiden portille vastaan vieraita. Juomme aamukahvit. Yrityksen toimisto on ollut tehdasalueella jo parikymmentä vuotta. Kuljetus Perkolan perusti Juuson isoisä 1940-luvulla. Silloin tallissa hirnuivat autojen sijasta hevoset. Oli hänellä sitten myöhemmin pari autoakin ja traktori, mutta hevosilla aloitettiin ja pääasiassa kuljetimme maitoa, kertoo yrityksen nykyinen logistiikkapäällikkö. Eroon pelkästä sokerirallista Juuso Perkolan isä otti yrityksen kontolleen vuonna Vielä 1990-luvun alussa kuljetukset hoidettiin vain muutamalla autolla. Ainoa merkittävä asiakas oli Säkylän sokeritehdas. Kasvu tapahtui, kuten usein, kriisin kautta. Kun sokeritehtaan lakkautusuhka oli päällä, tajusimme, että on haettava lisää tukijalkoja tähän bisnekseen. Emme voineet olla vain yhden asiakkaan varassa. Nyt Kuljetus Perkola ajaa 30 autolla miljoonia kilometrejä vuodessa. Köyliössä on neliön terminaali, josta rekkakolonnat starttaavat ympäri Suomen. Toisinaan myös rajan taakse Ruotsiin ja Norjaan. Osa kalustosta sijaitsee Kirkkonummella. 16 Yritys hoitaa erityiskalustollaan Suomen Sokerin kide- ja nestesokerikuljetukset, HK Ruokatalon siipikarjakuljetukset, Saint-Gobainin Cyprocin ja Isoverin kuljetukset, Pintos Oy:n kuljetuksia ja Fazerin suklaakuljetukset. Viime vuonna Kuljetus Perkolan liikevaihto kipusi jo yli kuuden miljoonan euron. Yhteistyö hyödyttää kaikkia Kuljetusyrittäjä ei nykyään menesty tarjoamalla pelkästään kuljetuspalveluita. Asiakas haluaa samasta paikasta kokonaisvaltaista logistiikkapalvelua, johon kuuluu myös varastointi. Ala on kovin kilpailtu, sillä moni ajattelee, että mikäpä sen helpompaa kuin ostaa auto ja kuljettaa tavaraa sinne tänne. Yritystoimintaan liittyy kuitenkin paljon riskejä. Ei voi tuudittautua siihen, että hommat rullaavat eteenpäin, jos ei yritä tosissaan. Haluamme kasvattaa yritystämme hallitusti ja hillitysti. Jotta voimme kilpailla isojen kuljetusyritysten kanssa, teemme yhteistyötä muiden alan toimijoiden kanssa. Vahvuutenamme uusia asiakaskontakteja luodessamme näemme sen, että pystymme rakentamaan kuljetuskaluston asiakkaan tarpeiden mukaan. Investointeja ei voi pelätä Suuri osa Perkolan autoista ajaa ennalta määrättyjä reittejä, pienempi osa on lähtövalmiudessa. Ne hoitavat nopealla varoitusajalla tulevat kuljetukset. Aikataulutusta ei voi tehdä montaa päivää etukäteen, sillä aina tulee äkillisiä tilauksia, jotka on hoidettava heti. Emme sano koskaan asiakkaalle ei. Homma Jos joku menestyy, se ei ole keneltäkään toiselta pois, vaan yhdessä olemme vahvempia. hoidetaan vaikka päällä seisten. Huonolla kalustolla ei voi menestyä. Autot on uusittava noin kuuden vuoden välein. Yhdellä autolla ajetaan noin miljoona kilometriä. On edukasta pitää yritys hyvässä taloudellisessa iskussa, sillä silloin saa rahoitusta edullisemmin ja myös ostoissa hyötyy. Moni kuljetusyritys on perustettu liian heppoisin perustein. Tästä kertovat tämän alan konkurssitilastot, jotka ovat surullista luettavaa. Moni yritys on kaatunut omaan mahdottomuuteensa. Kuljetus Perkolalla on halleilla oma perushuolto ja oma auto lähtee hätiin, jos rekka joutuu pulaan kahden sadan kilometrin säteellä. Olemme laskeneet, että tämä on kustannustehokkain tapa. Tulevaisuuden suurimpana haasteena Juuso näkee ammattitaitoisen henkilökunnan saannin. Hyvistä kuljettajista on jo nyt pulaa. Enää ei riitä, että osaa ajaa autoa. Pitää tuntea EU-direktiivit, on osattava lastata ja purkaa sekä käyttää tietokoneohjelmia. Toinen alaa kuristava asia on kohonnut polttoaineverotus. Toimimme jo nyt niin pienillä katemarginaaleilla, että jokainen sentti on laskettava tarkkaan, Perkola sanoo.

17 Yleisurheiluharjoitukset ovat Honkalassa maanantaisin ja viikkokisat torstaisin. Jukka-Pekka Puumalainen, p , Lentopalloharjoitukset ovat kesän ajan tauolla, mutta jatkuvat taas elokuussa. Mikko Torkkeli, p , Aseetonta bujinkan-taistelutaitoa voi harrastaa kesällä Honkalan kentän päädyssä alustavasti tiistaisin ja torstaisin klo Jukka Nummenranta, p , 71 Huovinretki järjestää pyörä - retken Ahvenanmaalle Tiedustelut ja ilmoittautumiset Satu Hakalalle, p. (041) Pyhäjärven ympäriajo retkeillen on Huovinretken ohjelmassa kesäkuussa. Kokoontuminen Säkylän torilla 9.6. klo 9, mutta mukaan voi tulla matkan varreltakin. 4 kysymystä Säkylän Yrittäjien puheenjohtajalle Juuso Perkola valittiin viime syksynä Säkylän Yrittäjät ry:n puheenjohtajaksi. 1Mikä merkitys Säkylän Yrittäjien toiminnalla on alueen yrityksille? Meillä on 153 jäsentä ja järjestäytymisaste on hyvä. Yhdistys järjestää jäsenilleen sosiaalista toimintaa ja jonkun verran koulutusta. Kannustan kaikkia yrittäjiä lähtemään mukaan toimintaan, sillä yhdistyksen kautta saa hyviä kontakteja. Yhdistyksen tehtävä on myös tukea uusia yrittäjiä. 2Mikä on leimallista säkyläläiselle yrittäjyydelle? Meillä on laaja ja sitkeä yrittäjäkenttä ja uusia yrityksiä perustetaan muutamia vuosittain. Kunnan uusi liikealue houkuttelee toivottavasti paikkakunnalle uusia yrityksiä. Pidän hanketta erittäin tärkeänä. Kunta tukee yrittäjiä tarjoamalla hyviä tontteja. 3Miten aiot kehittää Säkylän Yrittäjien toimintaa? Aion jatkaa nykyisellä linjalla, sillä yhdistys on mielestäni tehnyt oikeansuuntaisia asioita tähänkin asti. Saimme juuri hallitukseen uusia nuoria kasvoja, joista olen erityisen iloinen. 4Mitä toivot säkyläläisiltä yrittäjiltä? Toivon, että yrittäjät puhaltaisivat vielä enemmän yhteen hiileen. Jos joku menestyy, se ei ole keneltäkään toiselta pois, vaan yhdessä olemme vahvempia. z Halleilla Juuso hyppää tottuneesti rekan kyytiin. Rekkakortti on lompakossa, mutta logistiikkapäällikkö ei enää ehdi ajaa rahtia. Lähdössä olevan rekan ratin taakse asettui kuljettaja Rami Hilli. 75 Ei tullut palomiestä Kuljetus Perkolan logistiikkapäällikkö joutuu työkseen sammuttelemaan kuvainnollisia tulipaloja, mutta vapaa-ajalla mies käy oikeasti lieskojen kimppuun. Juuso Perkola opiskeli logistiikka-alaa Raumalla ja tuli yritykseen täysipäiväisesti töihin vuonna Kyllähän minä lapsena haaveilin palomiehen työstä, mutta myöhemmin tuntui kovin luontevalta tulla mukaan perheyritykseen. Perheyritys on elämäntapa. En muista koskaan katsoneeni kelloa ja lähteneeni töistä sen mukaan neljältä. Juuso aloitti työt halleilla jo pikkupoikana. Ensimmäinen luottamustehtävä oli autojen pesu. Sen jälkeen hän siivosi hallia ja teki varastotöitä. Selvä ylennys tuli siinä vaiheessa, kun pääsi ajamaan trukkia. Isältä saan edelleen paljon tukea ja turvaa. Juttelemme asioista yhdessä ja häneltä voin aina kysyä neuvoa. Isällä on kuljetusalasta pitkä kokemus ja näkemys. Juusolla on 5-vuotias tytär, joka ehkä jonain päivänä ottaa kuljetusyrityksen haltuunsa. Me-henki on katoava luonnonvara. VPK kasvattaa me-henkeä Palokuntatoiminta tuli verenperintönä. Isä oli ja on edelleen vapaapalokuntalainen ja minä olen ollut mukana lapsesta asti. Koen aatteen itselleni läheiseksi. Säkylän vapaapalokunta saa noin 120 hälytystä vuodessa. Se hoitaa monipuolisesti onnettomuustilanteiden sammutus- ja pelastustoimintaa. On tosi hieno tunne, kun viisi kymmenen minuuttia tekstiviestin saamisen jälkeen meitä on toistakymmentä miestä tapahtumapaikalla täydessä sotisovassa. Tällä hetkellä VPK:ssa on 35 aktiivista jäsentä, jotka osallistuvat pelastustoimintaan ja heidän lisäkseen 50 muuta nuoriso-, nais- ja tukiosastoissa. VPK:laisilta on tästä vuodesta lähtien vaadittu samojen kuntotestien läpäisyä kuin vakituisilta palomiehiltä. Juuso otti uuden määräyksen haasteena vastaan. Toivon, ettei kukaan jää toiminnasta sen takia pois. Me-henki on katoava luonnonvara, josta on pidettävä kiinni, hän sanoo. Kilpaa kuorma-autolla Nuorempana Juuso ajoi kilpaa ratakuorma-autoilla. Vuonna 2004 hän voitti kansallisen luokan mestaruuden ja lopetti kilpailemisen. Ajattelin, että on tyylikästä lopettaa huipulla. Itse asiassa kilpaileminen vei sillä tasolla jo niin paljon aikaa, että miehen piti valita, tekeekö töitä vai ajaako kilpaa. Työhuoneessa pönöttää myös golfbägi, mutta logistiikkapäällikkö ei myönnä pelaavansa. Suoritin green cardin muutamia vuosia sitten ja kävin ensimmäisenä kesänä pelaamassa varmaan kymmenen kertaa, toisena viisi ja viime kesänä en kertaakaan. Golf vie liian paljon aikaa tässä elämäntilanteessa, hän toteaa. Kiireinen logistiikkapäällikkö rentoutuu perheen kanssa Lapin-mökillä, missä hän käy kevättalvella laskettelemassa ja ajamassa moottorikelkoilla. 17

18 Torivalvoja Matti Suonpäähän (Säkylän Toriapu) saa yhteyden numerosta Säkylän tunnus on kirkkoaukiolla sijaitseva tuulimylly. Se on rakennettu alun perin vuonna 1883 Köyliössä ja siirretty sieltä Säkylään 1950-luvulla. Säkylän matkai luinfopiste on kahvila Välipalassa, Pyhäjärventie 16. Säkylän kirkkoaukio kuuluu Museoviraston on nimeämiin valtakunnal-nallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin. ihi Säkylän kotiseutumuseo on Pihlavan saareen mentäessä oikealla. Avoinna kesällä su klo ja tarvittaessa. Esittelyt: Raimo Kotsalo, p TAPAHTUMAT KOONNUT MAIJA RAUHA TIEDOT PERUSTUVAT HUHTIKUUN TILANTEESEEN. AJANTASAISET TIEDOT SÄKYLÄN NETTISIVUILTA { Tee haaveista totta ja hanki oma koti Säkylästä! Lisätiedot kunnantalolta. Oma koti Säkylässä Kiinnostaako oma koti Säkylässä? Tule lauantaina klo Säkylän kunnanvirastolle kuulemaan, miten haaveet muuttuvat todeksi. Muuttaminen tai jääminen Säkylään on nyt tehty helpoksi. Kaikki, mitä olet aina halunnut tietää Säkylän tontti- ja asuntotarjonnasta sekä palveluista, selviää sinulle kunnantalolla Missä on vapaita tontteja rakentaa? Millaisia vuokra-asuntoja on tarjolla? Entä onko osakehuoneistoja lähellä palveluja? Paikalla ovat niin kunnan, pankkien, asunnonvälittäjien kuin Säkylän Yrittäjienkin edustajat. Sokerina pohjalla tv:stä tuttu remonttimies Jorma Piisinen kertoo asumiseen liittyvästä aiheesta. Kahvitarjoilu, arvonta ja leikkipaikka lapsille Tahdotko naimisiin? Säkylän harrastajateatteri esittää tänä kesänä Katismaan kesäteatterissa Ilkka Malmin ja Rami Saarijärven kirjoittaman farssin Tahdotko naimisiin. Ohjaajana on entiseen tapaan Kirsti Vesterbacka. Juonessa etsitään kuumeisesti hääparia kylän perinteisten kesäjuhlien vetonaulaksi. Näytökset: 1.7. klo 14, klo 19, 8.7. klo 14 ja klo 19. Yönäytökset: 10. ja klo 21. Tiedustelut ja lippuvaraukset: Tarja Tasala, p Anne Vuorio, p z Paikallisia kykyjä kirjastossa Säkylän kunnnankirjastossa on toukokuussa esillä Kyösti Kososen maalauksia. Kesäkuun ripustus tehdään Raili Helanderin akvarelleista. Samaan aikaan on esillä aikuisopiston tuotantoa digikuvakirjan valmistuskurssilta. Elokuun näyttely on nimeltään Nypylöillä nyplättyä ja luhalla lyötyä Jalometallisia pitsikoruja ja käsinkudottuja kankaita. Kotiteollisuusopettaja, muotoilija AMK Päivi Åbergin ja Säkylän kulttuuritoimen järjestämässä näyttelyssä on esillä kangaspuilla kudottuja sisustus- ja vaatekankaita sekä aidosta kullasta ja hopeasta nyplättyjä pitsikoruja. Kaikki näyttelyt ovat avoinna kirjaston aukioloaikoina. z Soiton riemua Huittisten musiikkiopiston yleinen oppilaskonsertti pidetään torstaina klo 17 alkaen Koulukeskuksen auditoriossa. Luvassa on niin yhtyeiden kuin solistienkin musisointia. Tule kuulemaan, mitä talven aikana on opittu! z Tapaamisiin torstaina! Säkylän tori kerää myyjiä ja ostajia torstaiaamuisin koko maakunnasta ja kaueampaakin. Kannattaa tulla ajoissa! Myynti alkaa klo 8 ja on vilkkaimmillaan klo Valikoima on monipuolinen: antiikkia, taidetta, mattoja, juureksia, marjoja, vihanneksia, leivonnaisia, lihatuotteita ja paljon muuta. Usein joku musikanttikin esittelee taitojaan. Kuhinoiden aatosta odotetaan erityisen vilkasta toripäivää. Paikalla on silloin säkyläläisiä yrittäjiä, tuotetarjouksia, esittelyjä ja paljon muuta mukavaa. y Torille kokoontuvat omat ja vieraat torstaisin vuotias tempaisee Lännen Kyläyhdistys tempaisee 15-vuotisen toimintansa kunniaksi lauantaina klo Lännen Tehtaitten autojen parkkipaikalla. Suuren Kevättempauksen ohjelmassa on elävää musiikkia, monenmoisia esittelyjä ja juhlakahvit. Myyntipöydillä on tarjolla ainakin yksilöllisiä työpajatoiminnan tuotteita, laadukasta käytettyä taloustavaraa sekä taimia. 4H-kerholaiset ovat paikalla kotieläimineen. Oletko museokamaa? Rauman seudun museoviikonloppua vietetään viikonloppuna Säkylän Kotiseutumuseossa on silloin avoimet ovet ja ohjelmaa. Tarkemmat tiedot Säkylän tapahtumakalenterista Kivirannan kotimuseo Sydänmaalla, Rannankulmantie 30, on avoinna sunnuntaina klo Porilaismuseo Huovinrinteellä on avoinna lauantaina klo 9 15 ja sunnuntaina z Säkylän kotiseutumuseo on avoinna museoviikonloppuna ja muulloinkin tarvittaessa.

19 Korvenkylän Alinen mylly on avoinna sopimuksen mukaan. Esittelyt: Juhani Pokkinen, p Kivirannan kotimuseo Sydänmaalla, Rannankulmantie 30, on niin ikään auki sopimuksen mukaan. Pertti Kiviranta, p. (02) , Talvi- ja jatkosotamuseon esineistö koottiin Talvisota-elokuvaa varten. Kiertotie 2, p , Porilaismuseo Huovinrinteellä on avoinna sopimuksen mukaan. Yhteyshenkilö on Petri Eskola, p Säkylän sotilaskoti on avoinna Huovinrinteellä joka päivä: ma to klo , pe klo ja viikonloppuisin klo { Säkyläläisten yhdistysten Kuhinakulkuessa riittää kiinnostavaa katsottavaa niin lapsille kuin aikuisillekin. Kaislikossa kuhisee kesäkausi alkaa! Säkylän Yrittäjät järjestää yhdessä Markkinaperinteen Tuki ry:n kanssa Kaislikossa kuhisee -tapahtuman, kansanomaisesti Kuhinat, 15. kesäkuuta. Ydinkeskustaan sijoittuvan suurtapahtuman teemana on tänä vuonna liikunta, ja odotettavissa on liikekannallepanojulistus koko alaiseen Satakuntaan. Teemalla yrittäjät haluavat tuoda esiin liikunnan merkityksen terveen elämän peruspilarina. Viesti suunnataan kaikille ikäryhmille, mutta etenkin nuorille, joiden ajasta liikuntaharrastus kilpailee muun muassa netin kanssa. Kuhinat avaa Yrittäjien puheenjohtaja Juuso Perkola, ja kuhinapuheen pitää kunnanjohtaja Teijo Mäenpää. Säkylä-seura julkistaa järjestyksessä toisen Säkylän Jokeri -valinnan. Kuhinateemaan johdattelee televisosta tuttu koomikko ja imitaattori Jukka Laaksonen, joka on perehtynyt liikunta-aiheeseen yhteistyössä kolmen koplan muiden jäsenten, Risto Kaskilahden ja Antero Mertarannan kanssa. Alkuillan ohjelmassa oleva Pressan kattien konsertti on suunnattu perheen pienimmille. Nuorisolle on luvassa räppiä Jare&VilleGallen eli lyhyesti JVG:n esittämänä, ja illan tanssimusiikista vastaa paikallinen Mirja-yhtye. Iltaan mahtuu useiden liikuntapalveluita järjestävien yhdistysten esityksiä sekä Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton näytös oikeaoppisesta vesillä liikkumisesta. Säkyläläiset yhdistykset esittäytyvät kulkueessa. Markkinaperinteen Tuki ry tuo Säkylään kymmeniä markkinamyyjiä, joiden kojut monenlaisine tuotteineen reunustavat Rantatietä keskustan alueella. Rantapuistossa voi nauttia Apetitruokatorin ja Kariniemen maukkaista annoksista. 94 Koolle Katismaahan Juhannusiltana kynnelle kykenevät kokoontuvat Katismaan saaren juhannusjuhliin. Kokkoa siellä ei luvata polttaa, mutta muuten tarjolla on huvia ja virkistystä. Samassa paikassa julistetaan kesän huvilakausi päättyneeksi venetsialaisissa elokuun viimeisenä viikonloppuna. Sopii siellä pyörähtää muulloinkin. Uimaranta, kahvio, saunat ja kesäteatteri vastaavat viihtyvyydestä. z Torikirppis Honkalan hyväksi Seuratalo Honkala järjestää torikirppiksen alkaen neljänä peräkkäisenä kesälauantaina klo Säkylän torilla. Torikirppikselle ovat kaikki tervetulleita myymään itselleen tarpeetonta, mutta muille ehkä vielä käyttökelposta tavaraa. Paikkamaksu on 8 euroa. Tarjolla on kahvia ja grillimakkaraa, arpajaiset ja musiikkia. Tuotto Honkalan hyväksi. Lisätiedot Sirkku Rekolta, p z 96 Kaatuneitten muistopäivä Kaatuneitten muistopäivän vietto aloitetaan jumalanpalveluksella Säkylän kirkossa klo 10. Sen jälkeen on vuorossa seppeleenlasku Sankarivainajien muistomerkille. Sotainvalidien naisjaosto järjestää kahvitarjoilun seurakuntatalolla. Isot kunniamerkit. z 98 Kalastuspäivä Varmoja kalapaikkoja Säkylän Pyhäjärvellä ovat Emäkarin, Jalmankarin ja Selkäkarin tienoot. { Sydänmaan Kyläyhdistys elvytti tervanpolttoperinteen jo 1980-luvulla. Tervahauta ladotaan talkoilla. Satakunnan Kyläpäivä Sydänmaalla Sydänmaalla kokoonnutaan koululle ja Kyläkeskukseen viettämään Satakunnan kyläpäivää lauantaina Kyläläisten yhteinen ruokailu alkaa klo 13, ja juhlaohjelma käynnistyy klo 14. Luvassa on ainakin juhlapuhe ja Satakunnan vuoden kylän julkistaminen. Sydänmaa vei tittelin viime kesänä. Kyläpäivä liittyy kyläyhdistyksen perinteisen tervaviikon ohjelmaan. Löytäneen lammen rannalle ladotun tervahaudan sytyttää keskiviikkona SataKylät ry:n puheenjohtaja Silja Saveljeff. Torstaina on vuorossa vanhojen ajoneuvojen kokoontumisajo ja perjantaina yhteislauluilta. Lauantai-illan huipentavat tervatanssit Rihkon suulissa. Orkesterina on Hanuri ja Hattu. Tervahaudalle löytää parhaiten Säkylä Loimaa-tieltä kääntymällä Löytäne-kyltin kohdalta. Myytävänä on tervahaudan tuotteita eli tervaa sekä grillihiiliä. Valtakunnallista kalastuspäivää vietetään elokuun viimeisenä keskiviikkona. Tämän vuoden teemana on Vieheellä fileetä. Päivän päätapahtuma pidetään Kokkolassa, mutta Säkylässäkin kelpaa juhlistaa päivää lähtemällä kalaan ja fileoimalla saalis pannulle tai uuniin. Kannattaa harjoitella kesän aikana myös veneestäpilkintää. Lounais- Suomen vapaa-ajankalastajapiiri järjestää nimittäin Säkylän Pyhäjärvellä veneestäpilkintäkisan lauantaina 8.9. Kokoontuminen on Kalasatamassa klo 8.30 ja sarjat ovat miehet, naiset ja alle 16-vuotiaat nuoret. Onkimiseen ja pilkkimiseen ei tarvita kalastuslupaa. 18 vuotta täyttäneiden pitää hankkia kalastusoikeuden haltijan lupa tai läänikohtainen viehekalastuslupa sekä maksaa valtion kalastuksenhoitomaksu, kun käytössä on kelalla varustettu heittovapa. Kalastuslupia myyvät Säkylässä: Eräpuoti Ketunhäntä, Rantatie 238 Huittisten Säästöpankki, Rantatie 258 KrisBar, Sinikka Poikselkä, Liikekeskus, Iso-Vimma Matti Lähteenmäki, Aronkulmantie 106 Markku Mäntyranta, Rantakuja 9 Nordea Säkylä, Pyhäjärventie 2 Säkylän Erä- ja kalastusmatkailu, Rantatie 137 Säkylän Osuuspankki, Pyhäjärventie 8 Säkylän Tilistö Ky, Rantatie 247 A Välipala, Mika Reunanen, Pyhäjärventie 16 z 19

20 JULKINEN TIEDOTE JOKA JAKELUPISTEESEEN TEKSTI SIMO ARVO KUVAT MIKAEL SOININEN { Säkylän kirkon rakensivat tunnetut kirkonrakentajat Antti ja Mikael Piimänen 1770-luvulla. Kirkonmäki kuuluu Museoviraston kirjoissa valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kirkko uuteen uskoon Kaikki sujui suunnitellusti. Täysin remontoitu Säkylän kirkko ottaa kesävieraat vastaan entistä valoisampana ja tilavampana. Säkylän kirkko on yksi Satakunnan harvoista puukirkoista, ja se kuuluu Säkylän suosituimpiin nähtävyyksiin. Viime vuoden toukokuussa alkanut remontti palautti vuonna 1776 rakennetun kirkon arvoiseensa kuntoon. Remontti toteutettiin yhteistyössä Museoviraston ja Kirkkohallituksen kanssa. Kirkon alttarialue koettiin aiemmin ahtaaksi varsinkin siunauksissa. Kirkkoon haluttiin myös lisää valoa, kertoo Säkylän seurakunnan talouspäällikkö Hannu Toiviainen. Kirkon valaistus uusittiin ja kaikki sisätilojen pinnat maalattiin uudestaan. Alttarille saatiin lisää tilaa poistamalla kaksi etummaista penkkiriviä. Remontissa uusittiin myös kirkon sähköt ja lämmitysjärjestelmä. Kirkon eteiseen rakennettiin yleisöwc. Ulko-ovelle ja alttarille tehtiin pyörätuoliluiskat, jotta kaikki halukkaat pääsevät kirkkoon. Kirkko palveleekin vieraita nyt entistä paremmin. Lempeät värit tallella Remontin pääarkkitehtinä toimi Matti Takala, joka oli aloittelevana arkkitehtina mukana myös edellisessä, vuonna 1976 tehdyssä remontissa. Sitä aiemmin kirkkoa oli remontoitu 1930-luvulla, ja muun muassa katto- ja seinämaalaukset olivat peräisin siltä ajalta. Katon maali oli kuitenkin lähtenyt pahasti halkeilemaan. Tutkimme, olisivatko syynä { Kirkon lempeä 1930-luvun värimaailma säilytettiin remontissa. voineet olla katon rakenteelliset vauriot, mutta siitä ei löytynyt viitteitä, Toiviainen sanoo. Kirkon sisätiloissa säilytettiin sama lempeä värimaailma, joka rakennuksessa on ollut jo 1930-luvulta lähtien. Remonttiin budjetoitiin noin euroa ja Kirkkohallitus myönsi siihen euroa avustusta. Varauduimme myös yllätyksiin, mutta lopulliset kustannukset ovat euron ja miljoonan välillä. Kaikki sujui siis suunnitellusti, Toiviainen summaa. Kirkkoon pääsee tutustumaan ottamalla yhteyttä seurakuntatoimistoon, p TEKSTI SINI REKOLA 10 x lomalla Säkylässä 1Matin mainiot kalamajat. Pyhäjärven rannalla mökkejä vuokrattavana viikoksi, viikonlopuksi tai vaikka koko kesäksi. Mökit sijaitsevat rauhallisilla tonteilla, hyvien kalavesien äärellä. 2Huvila Haapsaari. Hotellitason aamiaismajoitusta Säkylän keskustassa Pyhäjärven rannalla. Upea ympäristö juhliin tai vaikkapa saunailtoihin. 3Pyhäjärven Vuokrawenhe. Vene-, vesisuksi- ja kanoottivuokrausta, chartervenekuljetuksia sekä vetovarjolennätystä. P Säkylän Erä- ja Kalastusmatkailu. Mökkimajoitusta Pyhäjärven rannalla, kalastus- ja rapuretkiä sekä kokousmahdollisuudet. 5Toimintaloma. 13 hehtaarin alueella voi muun muassa retkeillä ja uida. Kokoustilat, vuokramökki, kota- ja savusauna. 6Katismaa. Uimaranta, kesäteatteri, lentopallokenttä, grillikota, saunat, kahvila ja upeat maisemat Pyhäjärvelle. 7Tori. Torstaina tavataan torilla! Monipuolista tarjontaa klo Harjureitti. Säkylänharjun-Virttaankankaan alueella upeat patikointi-, sienestys- ja marjastusmahdollisuudet. Laaja polkuverkosto, myös opastettuja retkiä. 9Ravintola Myllynkivi. Lännen Tehtaiden välittömässä läheisyydessä sijaitseva Myllynkivi toivottaa tervetulleiksi kaikki hyvän ruuan ystävät! Arkipäivisin kolme herkullista lounasvaihtoehtoa, purtavaa myös pikkunälkään. P , Pihlavan kurssi- ja toimintakeskus. Erinomaiset edellytykset järjestää kokouksia ja juhlia. 10 Saunan 35 hengen takka- ja kokoustilat mahdollistavat tunnelmalliset illanvietot. Lisätiedot p