Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma

Transkriptio

1 Ylivieskan kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma Tavoitteemme yhdessä ja yhteisvoimin Terve ja hyvinvoiva ylivieskalainen Toukokuu 2010 HYTE -työryhmä Kaisa Haapakoski Tapio Helander Merja Jaakola Hannu Karstunen Seija-Leena Latvakoski Elisa Männistö Arja Nevanperä Markus Paavilainen Seija Pulli-Marjakangas TERPS-hankkeen Oulun eteläisen osahankkeen projektipäällikkö Sinikka Haarala projektisuunnittelija Raimo Hentunen

2 Sisältö 1. Tausta ja tarkoitus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ylivieskan kaupungin johtamisjärjestelmässä Väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan kuvaus Tiivistelmä hyvinvointikertomuksesta Väestön terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ja kehittämiskohteet Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma Painopistealueet Toiminnalliset tavoitteet Vaikuttajat ja vaikutustavat eri ikäkausina Hallintokuntien ohjelmat Seuranta ja arviointi Seurannan aikataulu ja vastuut LÄHTEET LIITTEET:

3 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Ylivieskan kaupungin hallinnossa ja päätöksenteossa 1. Tausta ja tarkoitus Kuntalain mukaan kunnan keskeinen tehtävä on kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen ja oman alueen kestävästä kehityksestä huolehtiminen. Kunnassa se tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jonka tavoitteena on väestön terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden terveysongelmien vähentäminen, ennenaikaisten kuolemien vähentäminen ja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat tulevaisuudessa entistä selkeämmin kuntien painopistealueita. Maamme terveyspolitiikan päätavoitteet ovat jo pitkään olleet koko väestön mahdollisimman hyvä terveys ja mahdollisimman pienet terveyserot eri väestöryhmien välillä. Terveyden mahdollisimman tasaisen jakautumisen tavoite edellyttää, että väestöryhmittäisten erojen vähentämiseen pyritään edistämällä etenkin sairaimpien ryhmien terveyttä. Terveyttä ja hyvinvointia edistävää työtä tehdään laajalla kentällä niin järjestöissä, yhdistyksissä, urheiluseuroissa kuin seurakuntatyössäkin. Kolmannen sektorin potentiaalia tulisi hyödyntää terveyserojen kaventamistyössä entistä enemmän. Poikkihallinnollisuutta ja yhteistyöverkostoja tulee lisätä ja hyödyntää kaikki käytettävissä oleva osaaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. (Murto ym. 2009) Valtakunnan tasolla on käynnissä useita ohjelmia ja hankkeita, joilla tuetaan tätä työtä. Terveys ohjelma korostaa kunnan kaikkien hallinnonalojen vastuuta ja laaja-alaista yhteistyötä terveyden edistämisessä, samoin kuin sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE (STM 2008). Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma (TEROKA) kytkeytyy tiiviisti hallituksen käynnistämään Terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan ja tukee Terveys ohjelman toimeenpanoa. Terveydenhuoltolain uudistaminen on käynnissä ja siinä tullaan korostamaan terveyden edistämisen ja ennaltaehkäisevän työn lisäämistä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstä on hyväksytty Pohjois-Pohjanmaan maakuntahallituksessa marraskuussa Pohjois-Pohjanmaan kaikki kunnat ja keskeiset toimijat ovat allekirjoittaneet hyvinvointiohjelmaan liittyvän hyvinvointisopimuksen. Sopimuksessa sovitaan yhteisesti strategiset päämäärät ja niihin liittyvät vuosittaiset tavoitteet. Tähän ns. kumppanuussopimukseen on kirjattu myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä rakenteiden ja johtamisen suositukset kunnille. Kumppanuussopimus on perusasiakirja, jolla sopijaosapuolet sitoutuvat edistämään ja kehittämään Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointia maakunnallisen hyvinvointiohjelman puitteissa (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2008). Terveempi Pohjois-Suomi -hanke (TerPS) toteuttaa Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelmaa. Hankkeen painopisteenä ovat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet ja johtaminen, henkilöstön hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön osaamisen vahvistaminen. Lisäksi painopisteitä ovat kuntalaisten osallistuminen ja osallisuus, hyvinvoinnin ja terveyden tietopohjan ja seurantajärjestelmän kehittäminen ja uudet palvelukonseptit ja toimintamallit. Kuntalaisten hyvinvointia koskevissa asioissa avainasemassa ovat kuntapäättäjät ja viranhaltijat. Monet kaavoituksen, rakentamisen, liikennesuunnittelun, koulutuksen, työllistämispolitiikan ja sosiaali- ja terveydenhuollon sekä vapaa-ajanpalvelujen päätökset ja toimenpiteet vaikuttavat kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Päätöksien valmistelun ja päätöksenteon taustalle tarvitaan tietoa myös kuntalaisten hyvinvoinnista. Väestön hyvinvoinnin ja terveyden nostaminen kunnassa ja alueellisesti kaikkien hallinnonalojen toimintaa ohjaavaksi, edellyttää hyvinvoinnin kokonaiskuvan luomista. Tämä taas vaatii hyvinvointitiedon ja toteutettavan hyvinvointipolitiikan systemaattista seurantaa ja siitä raportointia. 3

4 2. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ylivieskan kaupungin johtamisjärjestelmässä VISIOMME: Kaikkien hallintokuntien kesken vallitsee vahva tahtotila terveyttä ja hyvinvointia edistävän toimintakulttuurin rakentamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ylivieskan kaupungin johtamisjärjestelmässä Ylivieskan kaupungin johtoryhmä (= HYTE ohjausryhmä) Hallintopalvelut palveluiden tukena HYTE työryhmän puheenjohtaja = prosessin johtajana kaupungin johtoryhmän jäsen PERUS TURVA PPKY KALLIO SIVIS TYS KULT TUURI JA VAPAA AIKA TEKN YMP HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN TYÖRYHMÄ (HYTE) HYTE ryhmä Edustaja kaikilta hallinnon aloilta: Kansalaisopisto Kirjastotoimi Koulutoimi Kulttuuritoimi Liikuntatoimi Musiikkiopisto Nuorisostoimi Tekninen toimi PPKY Kallio KALLION HYTE LIIKENNETUR VALLISUUS TYÖRYHMÄ OPPILASHUOL TORYHMÄT EHKÄPÄ TYÖRYHMÄ JÄRJESTÖT Kuvio 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ylivieskan kaupungin johtamisjärjestelmässä Ylivieskan kaupunginhallituksen asettama kaikkien hallintokuntien edustajista koostuva hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä (HYTE) on laatinut terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelman vuosille keväällä Suunnitelman tarkoituksena ja tavoitteena on hallinnon ja päätöksenteon toimintakulttuurin muutoksella juurruttaa terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kiinteäksi osaksi kaupungin toimintaa. Ylivieskan kaupunki on mukana useissa terveyttä ja hyvinvointia lisäävässä hankkeessa tai hankkeessa, joka sivuaa ennalta ehkäisevää terveys- ja hyvinvointityötä. Kansallisen liikuntaohjelman toteutuminen Ylivieskassa (pohjana kansallinen ohjelma) Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia Lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma Koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelma Liikenneturva Ehkäisevän päihdetyön alueellinen strategia /kumppanuussopimus Päihteetön porukka- projekti yläkouluikäisillä LNF lasten ja nuorten foorumi Oppilashuollon kehittämishanke Erityisopetuksen kehittämishanke Onnistuvat opit Kunnossa kaiken ikää 4

5 Valtakunnalliset suositukset ja ohjelmat, jotka ohjaavat kunnan toimintaa: Kansallinen liikuntaohjelma Valtioneuvosto periaatepäätös terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan ja ravinnon kehittämislinjoista Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Kaste Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma TEROKA Väestön hyvinvoinnin ja terveydentilan kuvaus 2.1. Tiivistelmä hyvinvointikertomuksesta 2010 Viimeisten väestöennusteiden mukaan Ylivieskan väkimäärä kasvaa reilusti vuodesta 2008 vuoteen Ennusteen mukaan väestömäärä vuonna 2020 on ja vuonna 2030 ja vuonna 2040 (Sotka Net). Ylivieskassa on haasteena, kuin myös muilla alueen kunnilla, positiivisesta väestökehityksestä huolimatta, vuotiaiden vähenevä osuus ikäluokissa sekä toisaalta ikääntyvän väestön kasvu ja korkea syntyvyys. Viimeisten viiden vuoden aikana vuotiaiden osuus Ylivieskan väestöstä on laskenut 1,9 %. Samaan aikaan, kun alue menettää nuorta väestöä paikkakunnalta muuton vuoksi, ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa. Väestön ikääntyminen luo puolestaan paineita palvelutarjonnalle. Väestön ikääntyessä hyvinvointi- ja terveyspalvelujen kysyntä kasvaa ja asiakkaat ovat myös entistä vaikeampihoitoisia. Huoltosuhde on Ylivieskassa korkeampi verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan. Vuonna 2008 huoltosuhde oli Ylivieskassa 53,8. Koko maassa huoltosuhde oli 50,3 ja Pohjois-Pohjanmaalla 53,1. Korkea huoltosuhde johtaa kunnissa laajaan palvelutarpeeseen, korkeisiin asukaskohtaisiin kustannuksiin ja heikkoon verotulopohjaan. Tulevaisuuden kannalta onkin erittäin tärkeää miettiä, kuinka nuoret ja työikäiset saadaan pysymään alueella. Nuorten ja työikäisten muuttoon tai pysymiseen seudulla vaikuttavat merkittävästi koulutus- ja työmarkkinoiden monipuolisuus. Verotulot ovat Ylivieskassa nousseet 680,30 euroa asukasta kohden vuodesta 2004 vuoteen Vuonna 2008 valtionosuudet olivat Ylivieskassa 1599 euroa. Vuonna 2008 Ylivieskan asukaskohtaiset nettokustannukset olivat 4454 euroa, sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset nettokustannukset 2847 euroa ja erikoissairaanhoidon asukaskohtaiset nettokustannukset 746 euroa (Sotka Net). Kustannukset ovat tasaisesti kasvaneet vuosi vuodelta. Lisää kustannuspaineita tulevina vuosina aiheuttaa mm. suurten ikäluokkien ikääntyminen. Tulevaisuuden palvelutarjonnan haasteisiin vastaamisessa avainasioita ovat kunnan eri hallinalojen tiivis yhteistyö, toimiva kunta- ja alueyhteistyö sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton yhteistoiminta. Omat haasteensa palvelujen järjestämiseen tulevaisuudessa ovat tuomassa mm. uusi terveydenhuoltolaki sekä sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistus. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarve- ja olosuhdevakioidut menot ovat vuonna 2007 Ylivieskassa hieman pienemmät kuin maan keskiarvo. Hujasen ym. (2006) mukaan tarvevakioidut menot ovat vain yksi osatotuus kuntien terveydenhuollon ja vanhustenhuollon menoista. Tarvevakioitujen menojen perusteella ei voida suoraan päätellä palvelujen laatua, toiminnan taloudellisuutta tai tarkoituksenmukaisuutta. Niiden tarkoitus on kuitenkin kannustaa toiminnan kriittiseen arviointiin. Kuntien, joissa on korkeat menot, tulisi arvioida, tarjoaako kunta tavanomaista tasoa runsaammat ja laadultaan muita paremmat palvelut väestölleen vai onko kunnan käyttämien palvelujen tuottajien tuottavuudessa, palveluprosessien sujuvuudessa, toiminnan organisoinnissa ja johtamisessa tehostamisen varaa. Vastaavasti kunnissa, joissa on edulliset menot, tulisi arvioida kriittisesti, tarjoaako kunta väestölleen määrältään ja laadultaan riittävät palvelut vai jääkö kunnan väestö ilman tarvitsemiaan palveluja. Kunnissa, joissa väestö on keskimääräistä iäkkäämpää ja sairaampaa, tarvevakioidut menot ovat usein alle maan keskiarvon ja palvelutarjontaa saattaa olla liian vähän suhteessa tarpeeseen. 5

6 Vuonna 2008 sairastavuusindeksi oli Ylivieskassa 114,6. Sairastavuusindeksi, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen muuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Sairastavuusindeksi on yksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mitattavista tavoitteista. Vuonna 2006 Pohjois-Pohjanmaan sairastavuusindeksi oli 113,9 ja tavoitteeksi vuodelle 2017 on asetettu, että indeksi laskee 5 %. Kansantaudeista sairastetaan Ylivieskassa eniten sydämen vajaatoimintaa, sepelvaltimotautia ja verenpainetautia. Kelan kansantauti-indekseissä on tarkasteltu seitsemää suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon. (Kela, SotkaNet, Stakes) Kaavio 1:Kansantauti-indeksi (Kela) Vuonna 2008 kansantauti-indeksi oli Ylivieskassa 141,4. Kansantaudit kuluttavat yleensä paljon terveydenhuollon voimavaroja ja aiheuttavat työkyvyttömyyttä, joten niillä on suuri taloudellinen merkitys. Monet kansantaudit ovat ns. monitekijäisiä sairauksia, joihin vaikuttavat geeniperimän lisäksi elämäntavat ja ympäristö. Sairaus puhkeaa kuitenkin huomattavasti epätodennäköisemmin, jos elämäntavat ja ympäristö ovat terveellisiä, vaikka perimässä olisi sairaudelle altistava geeni. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien vuotiaiden määrä on Ylivieskan seutukunnassa suurempi kuin keskimäärin koko maassa. Vuonna 2008 Ylivieskassa työkyvyttömyyseläkkeellä oli vuotiaista 8,5 %. (Sotka Net) Lääkkeiden käyttö lisääntyy. Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen prosenttiosuus on tarkastelujakson aikana vuosittain noussut kaikkien kansantautien lääkkeiden osalta kaikissa. Vuonna 2008 erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja oli koko maassa 23,8 % ja Pohjois-Pohjanmaalla 25,2 %. Kaikkiaan Ylivieskassa erityiskorvattaviin oli lääkkeisiin oikeutettuja vuonna 2008 väestöstä 25,5 %. 6

7 Kaavio 2: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja (Sotka Net) Esimerkiksi depressiolääkkeistä korvausta saaneita vuotiaita oli 9,5 % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2008 (Sotka Net). Lääkkeiden käytön lisääntymiseen on ehkä vaikuttanut myös alueen panostus sydän- ja diabeteshoitajien koulutukseen mm. HOLA- ja D2D -hankkeissa. Osaamisen kehittymisen kautta sairauksiin kyetään puuttumaan ja puututaan varhaisemmin. Kaavio 3. Ylivieskan perusterveydenhuollon mielenterveyskäynnit yhteensä/tuhatta asukasta verrattuna Pohjois-Pohjanmaahan ja koko maahan (Sotka Net) Yksilön omat elämäntavat ja valinnat liittyvät keskeisesti hyvinvointiin. Pohja terveydelle, toimintakyvylle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille koko elämän ajaksi luodaan lapsuus- ja nuoruusiässä. Positiivista on, että nuorten liikunnan harrastus on kouluterveyskyselyn mukaan hieman lisääntynyt. Nuorten elämäntavoissa on kuitenkin suuria kehittämishaasteita. Ylivieskassa tupakoi luokan oppilaista enemmän kuin Pohjois- Pohjanmaalla ja koko maassa keskimäärin. Nuorten tupakoimattomuuden tukemiseen on tarpeen kiinnittää entistä enemmän huomiota. Humalahakuinen juominenkin on luokkalaisten keskuudessa Ylivieskassa 7

8 yleisempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vuonna 2008 Ylivieskassa myytiin alkoholijuomia (100 % alkoholina) 10 litraa asukasta kohden. Huomioitava on, että tiedot kuvaavat kunnan alueella tehtyä kauppaa, eivätkä pelkästään kuntalaisten omia ostoja. Kunnan alueella alkoholijuomia ostavat ja anniskelupalveluja käyttävät kunnan asukkaiden lisäksi ulkopaikkakuntalaiset ja myös ulkomaalaiset. Positiivista on, että huumekokeilu on viime vuosina kouluterveyskyselyn mukaan Ylivieskassa vähentynyt (Sotka Net). Yksi Terveys ohjelman tavoitteista on, että nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti, eivätkä ne ole yleisempiä kuin luvun alussa. Erityisenä huolenaiheena on vanhemmuuden puutteen lisääntyminen nuorten keskuudessa. Vuonna 2007 Ylivieskassa luokan oppilaista 22,5 % koki vanhemmuuden puutetta. Lisäksi yli 12 % nuorista kertoo, ettei hänellä ole yhtään läheistä ystävää. Huolestuttavaa on myös, että yhä useampi kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. (Sotka Net) Työttömien määrä työvoimasta on Ylivieskassa pienentynyt vuodesta 2004, samoin nuorisotyöttömien osuus ja pitkäaikaistyöttömyys. Vuonna 2008 työttömiä oli työvoimasta 8,1 %, nuorisotyöttömiä ( vuotiaat) 8,8 % ja pitkäaikaistyöttömiä 19,9 % työttömistä. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden prosenttiosuus vastaavanikäisestä väestöstä, joka on myös yksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman mitattavista tavoitteista, oli vuonna 2008 Ylivieskassa alhaisempi kuin koko maassa. Vaikka väestön koulutustaso on tarkastelujaksolla noussut, on se edelleenkin alle maakunnan tason. Erityisenä haasteena ovat koulutuksen ulkopuolelle jääneet, syrjäytymisuhan alla olevat nuoret. Vuonna 2008 Ylivieskassa oli koulutuksen ulkopuolelle jääneitä vuotiaita 9,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. (Sotka Net) Kaavio 4 Syrjäytymisuhkaa kuvaavia indeksejä: Koko maa / Ylivieska (Sotka Net) 8

9 Toimeentulotuen saanti ja matala koulutustaso ovat uhkia hyvinvoinnille. Koulutuksella ja hyvinvoinnilla on tutkimusten mukaan vahva yhteys. Hyvä sosioekonominen asema tuo paremmat tiedolliset ja taidolliset edellytykset ja motiivin terveyden ylläpitämiselle. Hyvätuloiset ja eniten koulutusta saaneet elävät pidempään, ovat terveempiä, liikkuvat aktiivisemmin, elävät terveellisemmin ja hyötyvät palvelujärjestelmästä paremmin kuin pelkän perusasteen koulutuksen saaneet Väestön terveyden ja hyvinvoinnin haasteet ja kehittämiskohteet Haasteina nähdään kolme aluetta: 1. Terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen 2. Syrjäytymisen ehkäiseminen 3. Mielenterveyden parantaminen 3. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelma Painopistealueet Edellä esitettyjä toiminnan painopistealueita voidaan tarkentaa seuraavasti: 1. Terveydentilan parantaminen ja terveyserojen kaventaminen kansansairaudet, yleinen terveydentila, fyysinen kunto kohdistuu suureen osaan väestöä merkittävä vaikutus yhteiskunnan kustannuksiin ja elämänlaatuun 2. Syrjäytymisen ehkäiseminen alkoholi- ja mielenterveysongelmien, fyysisen kunnon alenemisen tuomat riskien sekä väkivaltakäyttäytymisen riskien minimoiminen kohdistuu pienehköön osaan väestöstä vähentää kunnan kustannuksia korjaavassa työssä ja tukijärjestelmissä pahimmillaan ongelmat negatiivisilta vaikutuksiltaan pahoja (Jokela, Kauhajoki, Myyrmanni) merkittävä vaikutus yksilön ja hänen toimintaympäristössä kannalta 3. Mielenterveyden parantaminen psyyken ongelmien ennalta ehkäisy ja varhainen havainnointi, väkivaltakäyttäytymisen riskien minimointi kohdistuu pieneen, mutta kasvavaan joukkoon vähentää kunnan kustannuksia korjaavassa työssä ja tukijärjestelmissä merkittävä vaikutus yksilön ja hänen toimintaympäristössä kannalta 3.2. Toiminnalliset tavoitteet Resursointiin ja toiminnan kulttuuriin asetetaan tavoitteiksi: Yleisen terveydentilan parantamiseen vaikuttavat ennalta ehkäisevät toimenpiteet Syrjäytymisen ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisevä työ Korjaavien toimenpiteiden saatavuuden parantuminen Näihin tavoitteisiin pyritään seuraavin keinoin 1. IVA -arviointimenetelmän (Ihmisiin kohdistuvien Vaikutusten Arviointi) käytön koulutusta luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille 2. Suunnittelussa ja valmistelussa otetaan muiden vaikuttavien tekijöiden lisäksi vahvasti huomioon terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavat seikat 3. Toiminnassaan hallintokunnat ottavat huomioon terveyden ja hyvinvoinnin riskit 4. Hallintokulttuurin muutos vaikutusten ennakkoarvioinnin mukaiseksi 9

10 3.3. Vaikuttajat ja vaikutustavat eri ikäkausina lapsuus nuoruus työelämässä vanhuus Tekninen toimi: Infrastruktuuri tukee terveyttä ja hyvinvointia edistävää toimintaa kaavoituksen ja kaupunkirakenteen kehittämisen keinoin Liikuntatoimi ja toimintaa sivuava 3. sektori tekee ennalta ehkäisevää työtä sekä tarjoaa myös korjaavia palveluja yleisen terveydentilan kohentamiseksi ja terveyserojen pienentämiseksi korostaen toiminnassaan liikunnallisten elämäntapojen omaksumista Koulutoimi, ennalta ehkäisyä, osin korjaava työtä: syrjäytymisen ehkäisy, terveiden elämäntapojen edistäminen, sosiaalisiin ja mielenterveysongelmiin varhainen puuttuminen Nuorisotoimi, ennalta ehkäisy: syrjäytymisen ehkäisy Muu opetus, kansalaisopisto, musiikkiopisto: ennalta ehkäisevä työ, korjaavat palvelut: terveyttä ja hyvinvointia edistävää opetustarjontaa, sosiaalista ja henkistä hyvinvointia lisäävää toimintaa Kulttuuri, kirjasto + 3.sektori, ennalta ehkäisevä, osin korjaavia palveluja: painopisteet syrjäytymisen estäminen, mielenterveyden parantaminen, sosiaalisuuden lisääminen ja henkisen hyvinvoinnin lisääminen SoTe, hoitaa korjaavaa työtä, edistää hyvinvointia ja terveyttä Muut toimijat seurakunta, poliisi, 3. sektori, elinkeinoelämä: moniammatillinen yhteistyö 10

11 3.4. Hallintokuntien ohjelmat Yhtenä tärkeimpänä keinona tavoitteiden saavuttamiseen on asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa ennakoiva vaikutusten arviointi. Päätöksenteon prosessia voidaan kuvata seuraavasti Vaikutusten arviointi päätettävä asia analyysi faktat taustatiedot Luonnos vaihtoehdot ratkaisuksi Päätösesitys ja päätös seuranta ja arviointi pysyvä päätös päivitys ja korjaus Asiakirjan liitteessä 2 on kuvattu metodi, jolla voidaan tehdä ennakoivaa vaikutusten arviointia. Jokainen hallintokunta muotoilee omaan toimintaansa sopivan tavoiteasettelun yhteisten tavoitteiden pohjalta. Tuossa tavoiteasettelussa asiaa tarkastellaan oman toiminnan kriittisiä kohtia toimintaympäristön kannalta. Suunnitelmaan kirjataan keinoja, joilla asetettuihin tavoitteisiin pyritään. Hallintokuntien suunnitelmat liitetään osaksi kaupungin suunnitelmaa. 4. Seuranta ja arviointi 4.1. Seurannan aikataulu ja vastuut Terveyden ja hyvinvoinnin työryhmä kokoaa valtuustokausittain yhden laajan yhteenvedon tavoitteiden saavuttamisesta, joka raportoidaan kaupunginhallitukselle. Tämän tiedon ja uusien kehittämisohjelmien ja valtakunnallisten kartoitusten perusteella työryhmä päivittää tai tarvittaessa uusii ohjelman seuraavalle valtuustokaudelle. Hallintokunnat seuraavat vuosittain omalta osaltaan tavoitteiden saavuttamista niin, että tuloksia voidaan käyttää hyväksi seuraavan vuoden toiminnallisia tavoitteita asetettaessa. Hallintokunnat raportoivat seurannan tuloksista terveyden ja hyvinvoinnin työryhmää, joka edelleen vie asiat kaupungin johtoryhmän tiedoksi ja arvioitavaksi mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. 11

12 Ohjeistus uudelle kaudelle HYTEsuunn itelma Hallintokuntien toiminta laativat ja päivittävät omat ohjelmansa vuotuinen raportointi ja ohjeistus HYTE työryhmä laatii yleisen suunnitelman ohjeistaa hallintokuntia Johtoryhmä ohjeistaa vuotuinen raportointi ja ohjeistus Raportti tavoitteiden saavuttamisesta Kaupunginhallitus asettaa ja ohjeistaa työryhmän hyväksyy suunnitelman Kuva: Seuranta ja arviointi valtuustokausittain Tavoitteiden toteutumisen seurannassa voidaan käyttää mm. seuraavia mittareita: kyselyt (ATH) kouluterveyskysely Sotkanet terveytemme.fi Kela Tilastokeskus omat kyselyt havainnointi 12

13 LÄHTEET Hujanen, T., Pekurinen, M., & Häkkinen, U Terveydenhuollon ja vanhustenhuollon alueellinen tarve ja menot Stakes Työpapereita 11/2006. Kansaneläkelaitos. Terveyspuntarin tilastot. Murto, J. ym Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla. Raportti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Yliopistopaino Oy. Helsinki Pohjois-Pohjanmaan liitto Pidämme huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme. Pohjois- Pohjanmaan hyvinvointiohjelma Pohjois-Pohjanmaan liitto. STM. Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2008:6. STM. Sosiaali- ja terveysministeriö Terveys kansanterveysohjelma. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. STM. SotkaNet: Stakes Sosiaali- ja terveydenhuollon indikaattoreita kunta- ja palvelurakenneuudistuksen edellyttämien toimeenpanosuunnitelmien valmistelun tueksi. Stakes Terveempi Pohjois-Suomi -hankkeen hankesuunnitelma LIITTEET: Peruspalvelukuntayhtymä Kallion hyvinvointikertomus 2010 Ennakoiva vaikutusten arviointi päätöksenteon työvälineenä 13

14 LIITE 2 Yhtenä mallina asioiden valmisteluprosessissa on työtapa, jossa luotujen vaihtoehtojen vaikutuksia punnitaan rinnakkain esimerkiksi seuraavan kaltaisella taulukolla, jonka jokaiseen soluun tulee tuottaa sisältöä. Arviointia varten voidaan ja on jopa hyvä käydä keskusteluja muiden sidosryhmien kanssa. 0- vaihtoehto mitään ei muuteta ratkaisu A ratkaisu B Kustannukset Vaikutus asiakkaaseen Vaikutus henkilöstöön Vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin Vaikutus tasapuolisuuteen Käsiteltävään asiaan spesifisesti liittyvät vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi tuodaan näkyviin myös päättäjille, vaikka esittelijä oman esityksensä siitä tekeekin. 14