Tekninen lautakunta Sivu 1 / 39. Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C / 1. kerros, Espoon keskus

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 1 / 39 Kokoustiedot Aika keskiviikko klo 17:00-19:15 Paikka Teknisen lautakunnan kokoustilat, os. Virastopiha 2 C / 1. kerros, Espoon keskus Saapuvilla olleet jäsenet Simo Grönroos, puheenjohtaja Christian Ekroos Fred Granberg Isto Havu Jari Ihonen Lari Karreinen, saapui klo / 107 Pirkko Kuusela Marjo Matikka Jaakko Mauriala Toni Seppänen Johanna Tikanmäki Kirsi Åkerlund Marketta Ruutiainen Muut saapuvilla olleet Harri Tanska Tuomas Frösén Esa Rauhala Markus Avonius Pauliina Kuronen Timo Virtanen kaupungininsinööri kaupungingeodeetti katupäällikkö nuorisovaltuuston edustaja projektipäällikkö, poistui klo / 107 hallintopäällikkö, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 2 / 39 Allekirjoitukset Simo Grönroos puheenjohtaja Timo Virtanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty, Espoossa Fred Granberg pöytäkirjan tarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä teknisen keskuksen asiakaspalvelussa torstaina osoitteessa Virastopiha 2 C, 1. kerros, Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Sivu 3 / 39 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 104 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen 6 teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ja tiejaoston päätöksiin 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja 8 maankäyttösuunnitelmasta Turuntien ja Karvasmäentien liittymäjärjestelyjen 12 hyväksyminen Tapiolanympyrän katusuunnitelman hyväksyminen Teknisen lautakunnan vuoden 2014 syyskuun 18 seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94) osalta (kh-asia) Puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen 23 jäsenkuntien kesken sekä jatkotoimenpiteet sen täytäntöönpanoksi 112 Valtuustoaloite, joka koskee toimenpiteitä roskaamisen 29 kuriinsaattamiseksi 113 Teknisen lautakunnan vuoden 2015 kokousaikataulusta 31 päättäminen 114 Tiedoksi merkittävää 33

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 104 Tekninen lautakunta Sivu 4 / Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätös Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Selostus Tekninen lautakunta oli kutsuttu koolle lautakunnan puheenjohtajan päivätyllä kokouskutsulla, joka oli toimitettu lautakunnan varsinaisille jäsenille ja varajäsenille, kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen lautakuntaan valitsemalle edustajalle ja hänen varahenkilölleen, kaupunginjohtajalle, teknisen toimen johtajalle sekä henkilöstön ja nuorisovaltuuston lautakuntaan valitsemille edustajille.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 105 Tekninen lautakunta Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajan valitseminen Päätös Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Fred Granberg.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Tekninen lautakunta Sivu 6 / Kuntalain 51 :n mukaisen otto-oikeuden käyttäminen teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden ja tiejaoston päätöksiin Valmistelija/lisätietoja: Satu Lindholm, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Esittelijä: kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ei ota käsiteltäväkseen (KuntaL. 51 ) seuraavia päätöksiä: 1. Tiejaoston pöytäkirja Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Investointipäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja Talousasiat Hallintopäällikön päätöspöytäkirja Henkilöstöasiat Investointipäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Hallintopäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Katupäällikön päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Kaupungininsinöörin päätöspöytäkirja Katu- ja puistoasiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 20.

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 106 Tekninen lautakunta Sivu 7 / Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat Suunnittelupäällikön päätöspöytäkirja Hankinta-asiat 22. Käsittely Esittelijä lisäsi kokouksessa päätösehdotukseen päätökset Päätös Esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Tekninen lautakunta Sivu 8 / / / Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedokseen selostuksen Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta. Päätös Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelma valmistui Työn laati Sito Oy ja sen ohjaamiseen osallistuivat Espoon teknisen keskuksen lisäksi kaupunkisuunnittelukeskus, Uudenmaan ELY -keskus, Kauniaisten kaupunki ja HSL. Taustaa Työn tavoitteena oli laatia Turuntien maankäyttö- ja aluevaraussuunnitelma, jossa Turuntie on muutettu maantiestä kaduksi. Asemakaava, jolla kaduksi muuttaminen muutoin tehtiin, sai lainvoiman Selvitysalueena oli Turuntie ja sen lähiympäristö Kehä III:n ja Mäkkylän välillä. Aluevaraussuunnitelma on asemakaavan laatimista varten laadittava yleissuunnitelmatasoinen selvitys. Työn muita tavoitteita olivat: Haetaan kadun läheisyydestä maankäytön kehittämismahdollisuuksia Määritellään riittävät aluevaraukset (katualueet) vastaamaan tulevan maankäytön tarpeita Selvitetään kadun väyläarkkitehtuuri, tekniset ratkaisut, sijainti ja vaikutukset kaavoituksen edellyttämällä tarkkuudella.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Tekninen lautakunta Sivu 9 / 39 Nykytilanne ja ongelmat Turuntie on nykyisin maantiemäinen, pääosin kaksikaistainen väylä. Turuntien liikennemäärät ovat suuria ja sillä esiintyy päivittäin ruuhkautumista, joka haittaa oleellisesti myös joukkoliikennettä. Väylällä on puutteita myös mm. liikenneturvallisuudessa ja kevyen liikenteen yhteyksissä. Lisäksi liikenteen melualueella on runsaasti asutusta. Tutkitut vaihtoehdot Aluevaraussuunnitelmassa tutkittiin kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdossa 1 Turuntien linjaus pysyy nykyisellään ja sen ympäristöön kehitetään uutta maankäyttöä. Vaihtoehdossa 2 Turuntien linjaus muuttuu Bembölen ja Viherlaakson alueilla merkittävästi ja Leppävaaran alueella vähäisesti. Kadun siirto mahdollistaa merkittävästi uutta maankäyttöä alueille. Vaihtoehtoja arvioitiin suunnittelutavoitteiden pohjalta työseminaarissa ja tarkempaan suunnitteluun valittiin jälkimmäinen. Ratkaisuehdotus Turuntien kehittäminen katuna luo jonkin verran edellytyksiä maankäytön tehostamiselle. Uutta, työssä tunnistettua maankäyttöä esitetään Bemböleen, Viherlaaksoon, Leppävaaran keskukseen ja Puustellinmäkeen. Lisäksi työssä on otettu huomioon Turuntien ympäristössä vireillä olevissa asemakaavoissa esitetty ja jo suunnitteilla oleva uusi rakentaminen. Turuntien parannetaan 4-kaistaiseksi kaduksi Bembölestä Karvasmäentielle ja Lippajärventieltä Leppävaaran itäpuolelle. Muilla osuuksilla Turuntie parannetaan kaksikaistaisena katuna. Parantamiseen liittyvät laajat jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien parantamiset tai täydentämiset sekä meluntorjunnan toteuttaminen. Katu- ja väyläympäristö uudistetaan vaihtelevaksi. Katuun kytkeytyy pyöräilyn ja joukkoliikenteen laatukäytävä. Turuntielle on mahdollista sijoittaa uusi runkobussilinjasto. Turuntien eteläpuolelle kehitetään uusi itä länsisuuntainen pyöräilyn yhteys. Turuntien maankäytön ja liikenneratkaisujen kehittäminen voidaan tehdä vaiheittain vuosien aikana. Selvityksessä on määritelty liikenteen sujuvuuden parantamiseksi tehtäviä pieniä pikaparannustoimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan etenkin bussiliikenteen sujuvuutta. Turuntien parantamisen kustannuksiksi on arvioitu 89,0 M, josta Kehä II:n rakentamiseen liittyvä osuus on noin 35,4 M. Kiireellisimmät pikaparannustoimenpiteet maksaisivat noin 2,0 M. Pikaparannustoimenpiteiden toteuttaminen edellyttää maantien ottamista kaduksi kadunpitopäätöksellä, jolloin Turuntien ylläpito siirtyy kaupungin vastuulle ja aiheuttaa ylläpitokustannuksia päätöksen jälkeen vuosittain.

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Tekninen lautakunta Sivu 10 / 39 Keskeiset vaikutukset Aluevaraussuunnitelman keskeisimmät vaikutukset ovat: Turuntien liikenteellinen sujuvuus tulee olemaan lähellä nykytasoaan myös vuonna Turuntien parantaminen lisää joukkoliikenteen käytön houkuttelevuutta muun muassa matka-aikojen lyhentymisenä ja täsmällisyyden parantumisena. Sujuvuuden parantuminen parantaa myös joukkoliikenteen taloudellisuutta. Liikenneturvallisuus paranee auto- ja kevyen liikenteen osalta. Kehitettävät ja uudet kevyen liikenteen väylät parantavat pyöräilyn ja kävelyn olosuhteita merkittävästi. Uusi maankäyttö lisää asuin-, työpaikka-, ja palvelutarjontaa erityisesti Viherlaaksossa ja Leppävaarassa. Maantien muuttaminen kaduksi ja uusi maankäyttö uudistavat ja monipuolistavat kaupunkikuvaa merkittävästi nykyisestä. Uusi katualue ja maankäyttö lisäävät hulevesien määrää, joka on kuitenkin hallittavissa. Uudet rakennukset ja työssä esitetyt meluesteet vähentävät liikennemelua kadun ympäristössä alle suositusrajojen. Merkittävä maankäytön kehittäminen Viherlaaksossa mahdollistaa osan kadun siirrosta ja rakentamisesta aiheutuvista kustannuksista. Jatkotoimenpiteet Aluevaraussuunnitelma toimii tulevan katusuunnittelun lähtökohtana sekä kaavoituksen tukena ja taustaselvityksenä. Kadun siirto ja uuden maankäytön merkittävä kehittäminen edellyttävät Viherlaakson Karametsän alueella osayleiskaavamuutoksen aloittamista ja alueen rakennuskieltoon asettamista mahdollisimman pian. Suurin osa suunnittelualueesta on toteutettavissa asemakaavamuutoksin. Aluevaraussuunnitelman laatimisen jälkeen tekninen keskus on laatinut katu- ja rakennussuunnitelmat Karvasmäentien liittymästä sekä yleissuunnitelman Lähderannantiestä. Lisäksi Rastaalantien liittymän yleissuunnitelman laadinta on käynnissä. Keväällä 2014 valmistui vielä Helsingin ja Vantaan kanssa yhteistyönä laadittu Kehä II jatkeen vaikutusalueen liikenneselvitys, jossa tutkittiin katuverkon pahimpia ongelmakohtia tilanteessa, jossa Kehä II:n jatketta ei tultaisi toteuttamaan vuoteen 2035 mennessä.

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Tekninen lautakunta Sivu 11 / 39 Tiedoksi

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Tekninen lautakunta Sivu 12 / / / Turuntien ja Karvasmäentien liittymäjärjestelyjen hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro Jorvi - Glims/ Turuntien - Karvasmäentien kiertoliittymä 6740/002 Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 1 Suunnitelmaselostus 2 Katusuunnitelma 6740/002 3 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning - Kustannusarvio Selostus Nähtävillä ( ) ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä katusuunnitelma koskee Jorvi - Glims -asemakaava-alueella sijaitsevan Turuntien ja Karvasmäentien liittymän parantamista (Anslutningen mellan Åbovägen och Karvasbackavägen). Suunnitelmasta ei jätetty yhtään muistutusta.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Tekninen lautakunta Sivu 13 / SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Turuntien on kahden aluekeskuksen Leppävaaran ja Espoon keskuksen välinen pääkatu. Karvasmäentie on alueellinen kokoojakatu, jonka kautta ajetaan myös Kauniaisiin. Turuntien ja Karvasmäentien liittymä on Jorvin nykyisen sairaalan sekä rakenteilla olevan Espoon sairaalan pääliittymä sairaala-alueelle. Nykyisen valo-ohjaamattoman tasoliittymän välityskyky on jo nykyisellään erityisesti ruuhka-aikaan heikko. Vuonna 2016 valmistuva Espoon sairaala tulee kuormittamaan liittymää vielä lisää, joten nykyinen ratkaisu ei tule enää liikenteellisesti toimimaan. Parhaaksi ratkaisuksi on todettu kaksikaistainen kiertoliittymä. Kevyen liikenteen ratkaisut säilyvät nykyisellään Turuntien pohjoisreunassa ja Karvasmäentien itäreunassa. Kiertoliittymän parantamisen rakennuskustannukset ilman arvonlisäveroa ovat yhteensä noin euroa, josta vesihuollon osuus on noin euroa. Vuosittaisten ylläpitokustannusten muutos on noin euroa. Rakentaminen on tarkoitus aloittaa keväällä 2015 samaan aikaan Espoon sairaala -hankkeen toteutusvastuulla olevan Karvasmäentien parantamisen kanssa. Suunnitelmaselostus ja suunnitelman pienennös ovat liitteenä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Suunnittelu on aloitettu vuoden 2013 lopussa. Hankkeesta ei pidetty erillistä asukastilaisuutta, sillä suunnitelman vaikutusalueella ei ole Espoon kaupungin lisäksi muita maanomistajia kuin HUS- kiinteistöt, joka omistaa Espoon sairaalan tontin. Suunnittelua on tehty tiiviissä yhteistyössä

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Tekninen lautakunta Sivu 14 / 39 sairaalahankkeen sekä Karvasmäentien suunnittelun kanssa. Karvasmäentiestä pidettiin asukastilaisuus, jossa esiteltiin myös Turuntien liittymään tulevat toimenpiteet. Lisäksi alueen asukkaille on pidetty useampi tiedotustilaisuus sairaalahankkeen yhteydessä, jossa on esitelty myös kaikki alueelle tulevat liikennejärjestelyt. 3. NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotus oli maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. 4. MUISTUTUKSET Katusuunnitelmasta ei jätetty yhtään muistutusta. Tiedoksi

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Tekninen lautakunta Sivu 15 / / / Tapiolanympyrän katusuunnitelman hyväksyminen Valmistelijat / lisätiedot: Heli Rautio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) hyväksyy seuraavan katusuunnitelman: Asemakaava-alue/ Suunnitelman nimi Piirustus nro TAPIOLAN KESKUS TAPIOLAN KESKUS II Tapiolanympyrä 6231/001 2) antaa vastauksen suunnitelmasta tehdystä muistutuksesta liitteen mukaisesti. 3) määrää katusuunnitelmat maankäyttö- ja rakennuslain 202.n mukaisesti pantaviksi täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman. Sovelletut oikeusohjeet: Maankäyttö- ja rakennuslaki 84 ja 85 Maankäyttö- ja rakennuslaki 41 Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johtokuntien johtosääntö , 9 1 mom. Käsittely Päätös Liite Esittelijä täydensi kokouksessa selostusosan 1. lukua (täydennykset lisätty tekstiin). Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 4 Suunnitelmaselostus 5 Katusuunnitelma 6231/001

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Tekninen lautakunta Sivu 16 / 39 6 Muistutuksen lyhennelmä ja vastine 7 Käännös päätöksestä / Beslutsprotokollet i översättning Oheismateriaali Selostus - Muistutus - Kustannusarvio Nähtävillä ollut ja hyväksyttäväksi esitettävä katusuunnitelma 6231/001 koskee Tapiolanympyrän (Tapiolarondellen) rakentamista Tapiolassa. Katusuunnitelmaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. 1. SUUNNITELMAN SISÄLTÖ Tapiolanympyrä on ovaalin muotoinen kiertoliittymä, jonka sisäkehältä on sisään - ja ulosajorampit uuteen keskuspysäköintilaitokseen. Ympyrän muoto ja sijainti noudattavat suurin piirtein 1960-luvun ympyrää. Tapiolanympyrä yhdistää toisiinsa Tapiolantien, Merituulentien ja Tapionaukion. Kiertoliittymän ajorampit ovat vesitiiviitä kaukaloita, joiden seinät valetaan valkobetonista. Kiertoliittymän keskialue ja reunat nurmetetaan. Rakentamiskustannuksiksi ilman arvonlisäveroa on arvioitu yhteensä noin 5,7 milj. euroa, josta katujen osuus on noin 5,55 milj. euroa ja vesihuollon osuus noin 0,15 milj. euroa. Ylläpitokustannusten muutos on noin euroa/vuosi. Rakentaminen aloitetaan vuonna Tapiolanympyrän rakentaminen viipymättä on välttämätöntä, koska ympyrästä on sisään- ja ulosajo maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Pysäköintilaitos otetaan käyttöön keväällä Lisäksi

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Tekninen lautakunta Sivu 17 / 39 pysäköintilaitokseen tulee metroliikennettä palvelevat liityntäpysäköintipaikat, joiden tulee olla käytössä syksyllä Pysäköintilaitoksen käyttäminen käyttötarkoitustensa mukaisesti hankaloituu kohtuuttomasti, ellei katusuunnitelman mukaista katua ole rakennettu vuoden 2016 kevääseen mennessä. Tästä syystä määrätään katusuunnitelma maankäyttö- ja rakennuslain 202.n mukaisesti pantavaksi täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Suunnitelmaselostus ja pienennökset ovat liitteinä. 2. SUUNNITTELUN KULKU Katusuunnitelma on tehty vuosien välisenä aikana. Suunnitelmaluonnosten esittelytilaisuus pidettiin asianosaisille NÄHTÄVILLÄ OLO Katusuunnitelmaehdotukset ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 43 :n mukaan nähtävillä Nähtäville asettamisista tiedotettiin virallisten kuulutusten lisäksi asianosaisille kirjeitse. Viralliset kuulutukset ovat olleet Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa sekä kaupungin ilmoitustaululla. Tiedoksi 4. MUISTUTUKSET Suunnitelmista jätettiin yksi muistutus. Muistutuksen lyhennelmät ja vastine on liitteenä.

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Tekninen lautakunta Sivu 18 / / / Teknisen lautakunnan vuoden 2014 syyskuun seurantaraportti ja käyttösuunnitelman tarkistaminen kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (94) osalta (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh Petri Vainio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta 1) merkitsee tiedoksi käyttötalouden toteutumisen seurantaraportin 09/2014 ja ennusteen , 2) merkitsee tiedoksi kunnallistekniikan investointien hankekohtaisen tilanteen ja ennusteen , 3) päättää toimivallassaan olevasta käyttösuunnitelma tarkastuksesta investointien osalta liitteen Kiinteät rakenteet ja laitteet, hankeraportti lokakuu 2014 mukaisesti ja 4) esittää kaupunginhallitukselle, että Yleisistä teistä (941-AA) siirretään 1,3 milj.euroa Liikenneväylien perusparantamiseen (941-AE) ja 0,55 milj. euroa Pääkatuihin (941-AB) liitteen Kiinteät rakenteet ja laitteet, hankeraportti lokakuu 2014 mukaisesti. Käsittely Esittelijä korjasi kokouksessa päätösehdotusta (yllä olevaan muotoon) sekä korjasi liitettä Teknisen lautakunnan käyttötalouden seurantaraportti syyskuu / Lisäksi esittelijä korjasi selostusosan kohdassa Teknisen keskuksen nettobudjetoidut yksiköt olevaa kappaletta (418 Rakentamisen sisäiset palvelut) siten, että meno- ja tuloennusteen luku korjataan muotoon 46,402 milj. euroa. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite 8 Teknisen lautakunnan käyttötalouden seurantaraportti syyskuu / Teknisen lautakunnan investointien seurantaraportti syyskuu / Kiinteät rakenteet ja laitteet, hankeraportti lokakuu 2014

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Tekninen lautakunta Sivu 19 / Sopimusrahojen käyttö (tasetili 2581) Selostus Talousarvion sitovuus ja seuranta Valtuuston hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sitoo kaupungin toimialoja, toimielimiä ja tulosyksiköitä. Sitovia ovat Espoo-tarinan tavoitteisiin perustuvat vuoden 2014 tulostavoitteet, määrärahat, tuloarviot, nettositovien yksiköiden toimintakatteet ja erityisperustelut. Toiminnan ja talouden toteutumista seurataan kuukausi- ja seurantaraportein. Tekninen lautakunta on käsitellyt Seurantaraportti I/2014. Tavoitteiden toteutuminen sekä määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat käsitellään lokakuun kuukausiraportin yhteydessä. Talousarvion sitovuutta ja seurantaa sekä noudattamista koskevien ohjeiden mukaan Alueellisen kunnallistekniikan (942) määrärahan hankeryhmittäisen jaon muuttamisesta päättää tekninen lautakunta. Mikäli nimetyn hankkeen määrärahan käyttö alittuu, säästyvän määrärahan käytöstä päättää kaupunginhallitus. Mikäli hankkeen kustannusarvio ylittää taloussuunnitelmassa olevan määrärahan hankkeen kustannusarvion nousun takia, voi kaupunginhallitus siirtää kohteelle määrärahaa sellaisilta hankkeilta, joiden rakentamiskustannuksissa syntyy vastaavasti kokonaissäästöä verrattuna voimassa olevaan investointiohjelmaan. Määrärahoja koskevat päätökset Teknisen lautakunnan (41) käyttötalouden määrärahoja ja tuloarviota on tarkistettu vuonna 2014 seuraavasti: Käyttötalous, määrärahamuutokset vuosi 2014 Menot Tulot Päätös euroa kh kv TATU-hanke, säästövelvoitteen toteuttaminen, tuloarvion korotus , , ,5 milj. euroa, määrärahan vähennys 1,129 milj. euroa Katu- ja viherpalvelut 8,0 milj. euroa , Hallinto 4 000, Rakentamisen sisäiset palvelut Tapiolan taseyksikkö määrärahanlisäys, Tapiolan keskus , , Suurpellon taseyksikkö määrärahansiirto talonrakennukseen , , Käyttötalous yhteensä , ,00 Teknisen lautakunnan muutettu talousarvio on käyttötalouden menojen osalta 112,303 milj. euroa ja tulojen osalta 95,033 milj. euroa, mistä valmistus omaan käyttöön -osuus on 29,958 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi määrärahasiirron 3,8 milj. euroa Suurpellon taseyksiköstä talonrakennukseen Suurpellon päiväkodin

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Tekninen lautakunta Sivu 20 / 39 rakentamista varten sekä Tapiolan taseyksikön määrärahalisäyksen 4,242 milj. euroa Tapiolan keskuksen rakentamiseen. Selvitys vuonna 2014 tehdyistä investointimäärärahojen tarkistuksista on esitetty taulukossa. Investoinnit, määrärahamuutokset vuosi 2014 Menot Tulot Päätös euroa kh kv 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet, määrärahasiirto vuodelta 2013 Vuonna 2014 jatkuvat kunnallistekniikkahankkeet 941 Liikenneväylät 3,429 milj. euroa , Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen 5,727 milj. euroa , Kunnallistekniikan sopimusrakentaminen 8,0 milj. euroa , Investoinnit yhteensä ,00 0,00 Muutettu talousarvio on investointimenojen (94, pl 949) osalta 109,906 milj. euroa ja investointitulojen osalta 0,450 milj. euroa. Teknisen lautakunnan syyskuun kuukausiraportti (ilman nettobudjetoituja yksiköitä) Toimintatulojen ja menojen toteutumista on arvioitu kirjanpidon tilanteesta Ennuste tulojen ja menojen toteumasta on laadittu vuoden loppuun. Varsinaisen toiminnan tulojen ja menojen toteutuminen: 41 Tekninen lautakunta ilman nettoyksiköitä ( pl. 415 Ulkopuoliset työt, 418 Rakentamisen sisäiset palve euroa Ennuste Poikkeama Toteuma Toteuma TP 2013 MTA /2014 % Tulot ,7 Valmistus omaan käyttöön ,7 Tulot yhteensä ,1 Menot ,1 Toimintakate ,3 Suunnitelmapoistot ,7 Tilikauden tulos ,6 Muutettu tuloarvio on ilman nettobudjetoituja yksiköitä 29,631 milj. euroa. Tuloja on kertynyt 5,355 milj. euroa, 18,1 %. Valmistus omaan käyttöön -kertymä on 1,360 milj. euroa. Tulojen arvioidaan ylittyvän euroa. Maankäyttö- ja kehittämiskorvausten osuus tuloarviosta on 20,0 milj. euroa. Kirjaus maksutuloihin tehdään jälkikäteen toteutuneiden hankkeiden mukaisesti. Kirjauksia ei ole vielä tehty.

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Tekninen lautakunta Sivu 21 / 39 Ilman nettobudjetoituja yksiköitä muutettu menoarvio on 46,901 milj. euroa. Menoja on kertynyt 31,482 milj. euroa, 67,1 %. Menojen arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Teknisen keskuksen nettobudjetoidut yksiköt 415 Ulkopuolisille tehtävät työt on nettobudjetoitu ja toimintakate on sitova. Tuloja ja menoja on budjetoitu 14,0 milj. euroa. Suurin ulkopuolisille tehtävien töiden tilaaja on HSY Vesi. Työt laskutetaan toteutuneen mukaan jälkikäteen. Tulo- ja menoennuste 14,0 milj. euroa. Sitova toimintakate toteutuu. 418 Rakentamisen sisäiset palvelut on nettobudjetoitu ja toimintakate on sitova. Rakentamisen sisäisiin palveluihin on budjetoitu tuloja ja menoja 51,402 milj. euroa. Menot kertyvät kunnallistekniikkainvestointeihin kohdistuvista ostoista Espoo kaupunkitekniikka-liikelaitokselta sekä teknisen keskuksen Suurpellon ja Tapiolan taseyksiköiden kunnallistekniikkainvestoineille tekemistä töistä. Meno- ja tuloennuste on 51,402 milj. euroa. Sitova toimintakate toteutuu. Teknisen lautakunnan käyttötalouden seurantaraportti 09/2014 on liitteenä. Investoinnit 94 Kiinteät rakenteet ja laitteet - pl. 949 Liikuntapaikkojen perusparantaminen: 94 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET EUR Alkuperäinen TA 2014 Korotukset Muutettu TA 2014 Toteuma 9/2014 Ennuste 9/2014 Poikkeama KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET LIIKENNEVÄYLÄT ALUEELLINEN KUNNALLISTEKNIIKKA LIIKUNTARAKENTEET KUNNALLISTEKNIIKAN SUUNNITTELU KUNNALLISTEKNIIKAN SOPIMUSRAKENTAMINE Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden investointimenoihin on muutetun talousarvion mukaan varattu 109,906 milj. euroa. Toteuma on syyskuun lopussa 76,650 milj. euroa, 69,74 %. Menojen arvioidaan toteutuvan muutetun talousarvion mukaisesti. Kunnallistekniikan sopimusrakentamiseen (948 HA) on budjetoitu muutetun talousarvion mukaan 20,0 milj. euroa. Toteuma syyskuun lopussa on 12,3 milj. euroa. Kunnallistekniikan sopimusrakentamisen suurimmat kohteet ovat Turvesolmu, Suomenlahdentie, Kaitaantien ja Finnoonsillan jatke.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Tekninen lautakunta Sivu 22 / 39 Investointituloja on budjetoitu 0,45 milj. euroa 942 Alueellisen kunnallistekniikan osalta. Tuloja on kertynyt 0,17 milj. euroa kunnallistekniikan projektirakentamisen osalta. Kunnallistekniikan toimintasuunnitelman tarkistaminen Kunnallistekniikan toimintasuunnitelmaa esitetään tarkistettavaksi laaditun raportin perusteella. Kiinteät rakenteet ja laitteet hankeraportti on liitteenä. Koneiden ja kaluston hankintaan on varattu 0,254 milj. euroa. Menoja ei ole vielä kertynyt. Tiedoksi Tekninen ja ympäristötoimi, Olavi Louko Konserniesikunta, Suunnittelu- ja rahoitusryhmä Pekka Heikkinen, Maria Jyrkkä, Jukka Kupiainen, Samuli Skyttä

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Tekninen lautakunta Sivu 23 / / / Puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken sekä jatkotoimenpiteet sen täytäntöönpanoksi Valmistelijat / lisätiedot: Petri Vainio, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että se a) hyväksyy puitesopimuksen ehdolla, että HSY ja muut jäsenkunnat tekevät vastaavan sisältöiset päätökset, b) oikeuttaa teknisen toimen johtajan tekemään siihen tarvittaessa merkitykseltään vähäisiä muutoksia, c) oikeuttaa teknisen toimen johtajan nimeämään Espoon kaupungin edustajat perustettavaan seurantaryhmään, d) velvoittaa osaltaan seurantaryhmä huolehtimaan kahdenvälisten palvelusopimusten laatimisesta ja muista sille asetetuista tehtävistä, ja e) oikeuttaa teknisen lautakunnan hyväksymään puitesopimuksen pohjalta laadittavat kahdenväliset palvelusopimukset. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Liite Oheismateriaali 12 Puitesopimus kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kanssa - Taustaraportti sopimukselle (KT-taustaraportti) - HSY:n hallituksen kokouksen pöytäkirjanote (Puitesopimus) Selostus Pääkaupunkiseudulla pääasiallisena vesihuoltolaitoksena toimii HSY.

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Tekninen lautakunta Sivu 24 / 39 Vesihuoltolaitoksen toimintaa säätelee keskeisesti vesihuoltolaki ( /119, ennakoidut muutokset alkaen: HE 218/2013 hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta). Sammutusveden toimittamisen osalta toimintaa säätelee lisäksi pelastuslaki ( /379) ja hulevesijärjestelmän osalta jatkossa merkittävästi myös maankäyttö- ja rakennuslaki (edellä mainittu HE 218/2013). Lainsäädäntöä tarkentavat HSY:n vesihuollon toimintaperiaatteet on sovittu sen jäsenkuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kaupunginvaltuustojen hyväksymissä Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymän perussopimuksessa ja Sopimuksessa pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä, liitteineen. Sopimusten keskeisenä tavoitteena on jäsenkuntien tasapuolinen kohtelu vesihuoltoyhteistyössä. Tasapuolinen kohtelu edellyttää joidenkin nykyisten toimintatapojen yhtenäistämistä kunkin jäsenkunnan ja HSY:n kesken. Yhtenäisten toimintatapojen valmistelua varten käynnistettiin vuonna 2010 jäsenkuntien ja HSY:n kesken ns. Kuntatekniikan yhteistyöprojekti, joka valmistui keväällä Sen lähtökohtina olivat lainsäädäntö, edellä mainitut HSY:n perustamisvaiheen sopimukset sekä nykyiset käytännöt. Kuntatekniikan yhteistyöprojektin tulosten pohjalta jäsenkunnat ja HSY ovat neuvotelleet edelleen "Puitesopimuksen kuntatekniikan yhteistyöstä HSY:n ja sen jäsenkuntien kesken" (liite). HSY:n osalta toimivalta sopimuksen tekemiseen on HSY:n hallituksella. Puitesopimuksen ydinsisältönä ovat kustannusvaikutuksia aiheuttavat periaatteet. Hulevesijärjestelmän vastuujaon periaatteita valmisteltiin Kuntatekniikan yhteistyöprojektissa. Vesihuoltolaki ja maankäyttö- ja rakennuslaki ovat kuitenkin muuttumassa, ja hallituksen esityksen mukaan vastuu hulevesien kokonaishallinnasta siirtyisi maankäyttö- ja rakennuslain säätämänä kunnalle. Lakimuutokset toisivat myös muutoksia osapuolten oikeuksiin periä hulevesimaksuja. Ennakoitujen lakimuutosten johdosta hulevesijärjestelmään liittyviä kysymyksiä ei ole käsitelty puitesopimuksessa. Neuvotteluja asiasta tulee jäsenkuntien ja HSY:n kesken jatkaa, joko osana jäljempänä kuvatun seurantaryhmän työtä tai muulla yhteistyöfoorumilla. HSY:n ja jäsenkuntien kesken on allekirjoitettu loppuvuodesta 2009 sopimus (HSY:n hallituksen päätös ), jolla jatkettiin silloisten vesihuoltolaitosten ja jäsenkuntien välisten yhteistyösopimusten voimassaoloa HSY:n ajalle. Kyseiset yhteistyösopimukset olivat pääosin vesihuoltolaitosten ja jäsenkuntien kuntatekniikan organisaatioiden välisiä palvelusopimuksia. Sopimus jatkoi myös muita kuntatekniikan yhteistyöhön liittyviä keskinäisiä sitoumuksia. Vuonna 2009 allekirjoitetun sopimuksen nimenä oli Puitesopimus kuntateknisten töiden toteuttamisesta yhteistyössä. Samankaltaisista nimistään huolimatta nyt käsittelyssä oleva sopimus ja vuoden 2009 sopimus ovat tarkoitukseltaan erilaisia. Vuonna 2009 allekirjoitetun sopimuksen tarkoituksena oli varmistaa HSY:n ja jäsenkuntien välisen yhteistyön jatkuvuus

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Tekninen lautakunta Sivu 25 / 39 siirtymävaiheessa. Nyt käsittelyssä oleva sopimus määrittää yhteisiä toimintatapoja kaupunkien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, ja sen pohjalta on tarkoitus päivittää aiempien vesihuoltolaitosten aikaiset palvelusopimukset yhteisten periaatteiden mukaisiksi jäljempänä kuvatulla tavalla. Puitesopimuksen sisältö Puitesopimus täsmentää lainsäädännössä, HSY:n perussopimuksessa ja Sopimuksessa pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistämisen periaatteista ja edellytyksistä kirjattuja jäsenkuntien ja HSY:n vastuita ja yhteistyötä sekä työ- ja kustannusjakoa koskien vesihuollon toiminta-alueen laajentumista, vesihuoltoinvestointien ohjelmointia, suunnittelua, ja rakentamista sekä vesihuoltojärjestelmän ylläpitoa. Puitesopimuksen ydinsisältönä ovat kustannusvaikutuksia aiheuttavat periaatteet. Puitesopimus kattaa seuraavat asiakokonaisuudet: Vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisen periaatteet HSY:n vesihuollon toiminta-alueen määrittäminen HSY:n vesihuollon laajentumisen kustannusjako HSY:n vesihuoltoverkoston sijoittaminen HSY:n vesihuoltoverkoston siirtäminen Yhteishankkeiden kustannusjakoperiaatteet Palveluiden ostamisen ja myynnin yleiset periaatteet jäsenkuntien ja HSY:n kesken Jäsenkuntien HSY:lle tarjoamat suunnittelu-, rakennuttamis- ja rakentamispalvelut Hankintayhteistyö Yleisen sammutusveden toimittaminen HSY:n vesijohtoverkostosta HSY:n jäsenkunnille tarjoamat muut vesihuoltoon liittyvät palvelut HSY:n verkoston sijaintitiedot ja sijaintipalvelut HSY:n ylläpitämä asukkaille suunnattu tieto. Puitesopimuksen täytäntöönpano Aiempien vesihuoltolaitosten ja jäsenkuntien kesken laaditut palvelusopimukset, joiden voimassaoloa on jatkettu HSY:n ajalle, tulee päivittää puitesopimuksen mukaisiksi. Lähtökohtaisesti kaikesta palvelutuotannosta tulee laatia palvelusopimus, joten sopimustarve tulee tarkistaa myös sellaisten tehtävien osalta, joista palvelusopimusta ei aiemmin ole ollut. Palvelusopimukset ovat lähtökohtaisesti HSY:n ja yhden jäsenkunnan yhden hallintokunnan välisiä sopimuksia, joten niitä kutsutaan jatkossa kahdenvälisiksi palvelusopimuksiksi. Kahdenvälisten palvelusopimusten päivittäminen tai laatiminen puitesopimuksen pohjalta on keskeinen keino puitesopimuksen täytäntöönpanoksi. Puitesopimuksessa on myös kohtia, joihin ei liity osapuolten välistä palvelutuotantoa ja joita sovelletaan siten suoraan, ilman tarkempia

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Tekninen lautakunta Sivu 26 / 39 sopimuksia. Nämä sopimuskohdat ovat luonteeltaan yhteistoiminnan periaatteita tai vesihuollon investointikustannusten jakoa kuvaavia. Suora soveltaminen koskee mm. vesihuollon kehittämissuunnitelmien laatimisen periaatteita, HSY:n vesihuollon toiminta-alueen määrittämistä, HSY:n vesihuollon laajentumisen kustannusjakoa, HSY:n vesihuoltoverkoston sijoittamista ja HSY:n vesihuoltoverkoston siirtämistä. Puitesopimuksen täytäntöönpano tapahtuu vaiheittain. Heti sopimuksen tultua voimaan otetaan käyttöön suoran soveltamisen piirissä olevista asioista sovitut periaatteet, lukuun ottamatta osapuolille välittömiä kustannusvaikutuksia aiheuttavia periaatteita, jotka otetaan käyttöön alkaen. Palvelutuotannon osalta puitesopimus tulee täytäntöönpannuksi laadittavien uusien tai päivitettävien kahdenvälisten palvelusopimusten hyväksymisen myötä, tavoitteellisesti viimeistään Aiemmat kahdenväliset palvelusopimukset tai mahdolliset muut päätökset kumoutuvat kuvatun täytäntöönpanon vaiheistuksen mukaisesti. Kahdenvälisten palvelusopimusten laatiminen Seuraavassa kuvattu menettely koskee sekä olemassa olevien sopimusten päivitystä että uusien sopimusten laatimista. Kahdenväliset palvelusopimukset laaditaan yhteisesti sovittavista asiakokonaisuuksista, joita ovat mm. seuraavat: vesihuollon suunnittelu ja rakennuttaminen (jäsenkuntien tuottama palvelu HSY:lle) vesihuollon rakentaminen (jäsenkuntien tuottama palvelu HSY:lle) palopostien ja sammutusvesiasemien suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito (HSY:n tuottama palvelu pelastuslaitoksille/jäsenkunnille). Asiakokonaisuudet tarkistetaan ja hyväksytään yhteisesti jatkotyön käynnistyessä. Sammutusvesirakenteiden osalta tulee tarkistaa tarvittava sopimusdokumentaatio suhteessa sammutusvesisuunnitelmiin. Muuttuvan hulevesilainsäädännön täytäntöönpano edellyttää hulevesijärjestelmään liittyvän vastuunjaon, yhteistyön ja keskinäisen palvelujen oston periaatteiden jatkovalmistelua ja sopimista jäsenkuntien ja HSY:n kesken. Näiden yhteisesti sovittavien puitteiden jälkeen hulevesijärjestelmään liittyvästä osapuolten välisestä palvelutuotannosta on mahdollista laatia tarvittavat kahdenväliset palvelusopimukset. Kahdenväliset palvelusopimukset laaditaan kaksivaiheisesti siten, että kustakin asiakokonaisuudesta laaditaan ensin HSY:n ja kaikkien jäsenkuntien kesken yhteinen sopimusmalli. Sopimusmallit laaditaan puitesopimuksen ja kuntatekniikan yhteistyöprojektin muiden tulosten pohjalta (virkamiestasolla sovitut tarkennukset puitesopimuksen käytännön soveltamiseen). Asiakokonaisuuteen liittyvät kahdenväliset

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Tekninen lautakunta Sivu 27 / 39 palvelusopimukset laaditaan tämän jälkeen sopimusmallin määrittelemän yhteisen mallin mukaisesti. Jäsenkuntien ja HSY:n toimivaltaiset toimielimet tai viranomaiset hyväksyvät kahdenväliset palvelusopimukset. Kahdenvälisten palvelusopimusten laatimisen lisäksi jatkotyössä tulee selvittää mahdollisesti tarvittava muu puitesopimusta tarkentava yhteistoiminnan ohjeistus. Puitesopimuksen kustannusvaikutukset Puitesopimuksessa esitetyillä periaatteilla pyritään varmistamaan aiheuttamisperiaatteen mukainen kustannusten jako ja keskinäisten kustannusten läpinäkyvyys sopimusosapuolten kesken. Merkittävimmät kustannusvaikutukset sopimusosapuolille nykytilanteeseen nähden aiheutuisivat esitetyistä kustannusjakomalleista liittyen jäsenkunnan aloitteesta tehtyihin johtosiirtoihin (mm. asemakaavamuutoksista johtuen), palopostien ja sammutusvesiasemien suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon sekä vesihuollon laajentumiseen. HSY on arvioinut kustannusvaikutuksia niiltä osin kuin se on tässä vaiheessa ollut mahdollista. Kustannusvaikutukset esitetään otettavaksi budjetoinnissa huomioon vuodesta 2015 alkaen. Puitesopimuksessa esitetty johtosiirtojen kustannusjakomalli lisäisi HSY:n kustannuksia arviolta 1,5-3,0 milj. euroa vuodessa nykytasoon (noin 1,0 milj. euroa vuodessa) verrattuna ja pienentäisi vastaavasti jäsenkuntien johtosiirtokustannuksia. HSY:lle johtosiirroista aiheutuvat kokonaiskustannukset olisivat tällöin arviolta 2,5-4,0 milj. euroa vuodessa. HSY:n investointiohjelmaluonnoksessa johtosiirtokustannuksiin on esitetty varattavaksi 3,0 milj. euroa vuodessa. Puitesopimuksessa esitetty kustannusjakomalli perustuu vastaavaan kustannusjakoon, jota jäsenkunnat soveltavat mm. energiayritysten ja teleoperaattoreiden kanssa. Puitesopimuksen perusteella HSY alkaisi periä jäsenkunnilta maksuja palopostien suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta (osallistuen myös itse kustannuksiin sammutusvesirakenteista verkostohuoltoon saamansa hyödyn suhteessa). Muutoksen taustalla on muutama vuosi sitten uudistettu pelastuslaki, joka on tarkentanut yhtäältä vesihuoltolaitoksen velvollisuutta toimittaa sammutusvettä vesijohtoverkostostaan pelastuslaitoksen tarpeisiin ja toisaalta kunnan velvollisuutta vastata tämän vesihuoltolaitokselle aiheuttamista lisäkustannuksista. HSY:n lisätulot olisivat arviolta 0,2-1,5 milj. euroa vuodessa pelastuslaitosten määrittämien palvelutasojen mukaisesti. Jäsenkunnille aiheutuisivat vastaavat lisäkustannukset. HSY:n lisätulojen osalta on kuitenkin huomattava, että tehtävät aiheuttaisivat HSY:lle tuloja vastaavat lisäkustannukset joko omana työnä tai palvelujen ostona, sillä kyseessä olisi palvelutason nosto nykyisestä. HSY:n sammutusvesirakenteisiin liittyvä palvelujen tuottaminen on myös luonteeltaan vesihuoltolain soveltamisalan ulkopuolista toimintaa, joten sen tuotoilla tai kustannuksilla ei tule olla vaikutusta vesimaksuihin.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Tekninen lautakunta Sivu 28 / 39 Tiedoksi Vesihuollon laajentumisen osalta puitesopimuksessa esitetään jäsenkunnan osallistumista kustannuksiin sellaisten asemakaavakohteiden osalta, jotka sijaitsevat irrallaan olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta ja sellaisten haja-asutuskohteiden osalta, joiden toteuttamisesta ei ole yhteisesti sovittu kehittämissuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Periaatteet pienentäisivät jonkin verran HSY:n kustannuksia ja lisäisivät vastaavasti jäsenkuntien kustannuksia nykyisestä, mutta muutosten suuruutta ei ole tässä vaiheessa mahdollista arvioida. Kustannusvaikutuksia arvioidaan kohteiden yksilöityessä. Seurantaryhmän perustaminen Kahdenvälisten palvelusopimusten laatimista varten sekä puitesopimuksen täytäntöönpanoa muutoinkin edistämään ja varmistamaan esitetään perustettavaksi seurantaryhmä, johon jäsenkunnat ja HSY nimeävät edustajansa. Seurantaryhmä myös seuraa puitesopimuksen noudattamista, soveltamista käytäntöön ja tarvetta sopimuksen muutoksille. Seurantaryhmä perustaa tarvittavat työryhmät sopimusmallien ja kahdenvälisten palvelusopimusten valmistelua varten. Seurantaryhmä hyväksyy sopimusmallit sekä valmistelee kahdenväliset palvelusopimukset jäsenkuntien ja HSY:n hyväksymismenettelyyn. Seurantaryhmän puheenjohtajana ja kokoonkutsujana toimii HSY:n edustaja. Seurantaryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Seurantaryhmä raportoi työnsä edistymisestä HSY:n jäsenkuntatapaamisissa. HSY:n hallitus , Vantaan kaupunginhallitus , Kauniaisten kaupunginhallitus sekä Helsingin kaupunginhallitus ovat päättäneet hyväksyä esityslistan liitteenä olevan ehdotuksen puitesopimukseksi ehdolla, että jäsenkunnat tekevät vastaavan sisältöiset päätökset.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Tekninen lautakunta Sivu 29 / / / Valtuustoaloite, joka koskee toimenpiteitä roskaamisen kuriinsaattamiseksi Valmistelijat / lisätiedot: Esa Rauhala, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus ehdottaa edelleen valtuustolle, että valtuusto merkitsee selostusosan tiedoksi vastauksena Kurt Bymanin ym tekemään valtuustoaloitteeseen ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Oheismateriaali Selostus Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valtuustoaloite Valtuustoaloite Kurt Byman ja 13 muuta valtuutettua ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koskee roskaamisen vähentämistä. Aloitteessa ehdotetaan, että kaupunginhallitus ryhtyisi riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin roskaamisen kuriin saattamiseksi. Keinoiksi ehdotetaan kunnallista roskarikemaksua tai ympäristönkuormituskorvausta, joita mm. poliisi ja pysäköinnintarkastajat voisivat antaa havaitusta roskaamisesta. Myös jätteiden jättäminen kierrätyspisteiden viereen olisi valvonnan kohteena. Samoin ehdotetaan roskakorien koon kasvattamista ja niiden tyhjennysvälien tihentämistä tarvittaessa. Myös pikaruokaloita yms. velvoitettaisiin huolehtimaan myymiensä tuotteiden kääreiden yms. roskien poistamista ympäristöstä. Vastaus aloitteeseen Espoon kaupungin katu- ja viherpalvelut vastaa yleisten alueiden puhtaanapidosta. Tilaamme urakoitsijoiltamme katujen ja viheralueiden puhtaanapitoa. Sopimuksiin sisältyy se, että roska-astiat on tyhjennettävä ennen astioiden täyttymistä ja yleiset alueet on pidettävä siisteinä. Katu- ja viherpalvelut järjestää vapaaehtoistoimijoille vuosittain huhti- ja toukokuussa kymmeniä puhtaanapitotalkoita, joihin osallistuu tuhansia roskien kerääjiä. Lisäksi meillä on talkootoiminnan ulkopuolella

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Tekninen lautakunta Sivu 30 / 39 vapaaehtoisia roskienkerääjiä, jotka keräävät asuinympäristöstään roskia ympäri vuoden. Katu- ja viherpalvelut on halukas kehittämään puhtaanapidon tasoa Espoossa ja siten espoolaisten asuinympäristöjen laatua. Olemme mukana roska päivässä hankkeessa, jossa nuoret voivat työstää lähiympäristöjensä roska-astioita ohjatusti haluamallaan tavalla. Tavoitteena on saada aikaan roska-astioita, jotka erottuvat myönteisesti ympäristössään ja jotka korostavat mahdollisesti alueensa erityispiirteitä tai käyttäjäkuntansa erityispiirteitä. Katu- ja viherpalvelut antaa nuorten työstettäväksi maastossa olevia roska-astioita, mutta maastoon tullaan lisäämään myös uusia roska-astioita. Uusia roska-astioita sijoitetaan erityisesti koulujen, päiväkotien, nuorisotalojen ja urheilupaikkojen läheisyyteen. Ympäristöön jätetyistä roskista ja isommista jätteistä tulee ilmoituksia ympäristökeskukseen ja tekniseen keskukseen. Koska roskaaja ei yleensä ole tiedossa, ympäristökeskuksessa ensin selvitetään alueen haltija/maanomistaja ja käydään myös paikan päällä. Jos kaupunki on maanomistaja, kohteen tiedot ilmoitetaan teknisen keskuksen alaiselle Siisti Espoo -projektille, jonka urakoitsija noutaa isommat jätteet. Jos kyse on yksityisestä maanomistajasta, hänelle lähetetään kehotuskirje jätteiden siivoamisesta. Rakennusten ympäristön siisteydestä vastaa Espoossa rakennusvalvontakeskus. Roskaamisesta ja sen seuraamuksista voidaan yleisesti sanoa niin, että rikesakkolaissa on säädetty, että vähäisestä roskaamisesta voidaan määrätä rikesakko, jonka määrää poliisi. Rikesakon suuruus on 50 euroa. Rikesakkojen osalta poliisi on oikea taho vastaamaan rikesakkojen määräämisen käytännöistä Espoossa. Mikäli halutaan muodostaa hallinnollinen rangaistusluontoinen maksuseuraamus roskaamisesta, tulisi asian edetä lainsäädännön tietä. Kansanedustaja Timo Heinosen tekemä lakialoite LA 32/2011 ei näy edenneen lakivaliokuntaan lähettämisen jälkeen (lähde: Lakimies Petteri Aumala, ). Myös Helsingin kaupunki on valmistellut aloitetta lainsäädännön muuttamiseksi (ympäristölautakunnan esitys ), mutta asia ei ole tämän jälkeen edennyt kaupungin sisällä lakialoitteeksi asti (lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus). Tiedoksi

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Tekninen lautakunta Sivu 31 / / / Teknisen lautakunnan vuoden 2015 kokousaikataulusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Timo Virtanen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta pitää kokouksensa vuoden 2015 aikana seuraavasti: keskiviikko klo keskiviikko klo keskiviikko klo keskiviikko klo keskiviikko klo keskiviikko klo (2016 investointien info) keskiviikko klo (2016 investointien TA-esitys) keskiviikko klo (2016 käyttötalouden TA-esitys) keskiviikko klo keskiviikko klo keskiviikko klo (2016 käyttösuunnitelma) Kokoukset pidetään yleensä teknisen lautakunnan kokoustiloissa osoitteessa Virastopiha 2 C / 1. krs., Espoon keskus, ellei puheenjohtaja kokouskutsussa toisin ilmoita. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Sovelletut oikeusohjeet: Espoon kaupungin hallintosääntö Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Espoon kaupungin hallintosäännön mukaan toimielin pitää kokouksensa päättäminään aikoina ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Tekninen lautakunta Sivu 32 / 39 varapuheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Teknisen lautakunnan vuoden 2015 kokousaikataulun laadinnassa on pyritty ottamaan huomioon toimintaan ja talouteen liittyvän päätöksenteon tarpeet. Tiedoksi

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 114 Tekninen lautakunta Sivu 33 / Tiedoksi merkittävää Päätösehdotus Kaupungininsinööri Harri Tanska Tekninen lautakunta merkitsee tiedoksi 1. tärkeimmät teknisen keskuksen infra -hankintapäätökset syyskuun 2014 ajalta: a) Saunaniemi I -alueen katujen ym. rakentaminen. Urakkahinta on euroa ja hankkeesta laadittu kustannusarvio on euroa (hinnat alv. 0 %). Urakoitsijana on Graniittirakennus Kallio Oy ja työ valmistuu b) Kalajärvi III:n alueen katujen ym. rakentaminen. Urakkahinta on euroa ja hankkeesta laadittu kustannusarvio on euroa (hinnat alv. 0 %). Urakoitsijana on Maanrakennus Ralf Ajalin Oy ja työ valmistuu mennessä. 2. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen Korkein hallintooikeus hylkäsi valituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös jää voimaan. 3. Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen , joka koskee valitusta kaupungininsinöörin päätöksestä Kaskivuorenpuiston leikkipaikan purkusuunnitelman hyväksymisestä. Hallinto-oikeus ei tutkinut valitusta. Päätös Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 34 / 39 Muutoksenhakukielto (KuntaL. 91 ) ( , 111, 112 ja 114) Edellä mainituista päätöksistä, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 91 :n mukaan hakea muutosta.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja Tekninen lautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 35 / 39 Oikaisuvaatimusohje ( 110 ja 113) Edellä mainittuihin teknisen lautakunnan päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimusviranomainen Oikaisuvaatimus tehdään Espoon tekniselle lautakunnalle. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaanti Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua päätöksen lähettämisestä tai saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava tekniselle lautakunnalle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - muutoksenhakijan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa. Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Oikaisuvaatimus on toimitettava jäljempänä olevaan osoitteeseen virka-aikana ennen oikaisuvaatimusajan päättymistä. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille Espoon kaupungin kirjaamoon oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon virka-ajan päättymistä.