MAAKAASUN HUOLTOVARMUUS YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA
|
|
- Pauli Laaksonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Raportti MAAKAASUN HUOLTOVARMUUS YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto Öljypoolin maakaasujaosto Fimator Oy
2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Yhteenveto Kaukolämpöyritykset ja maakaasun käyttökohteet Maakaasun saantihäiriön vaikutus energiantuotantoon 4 5 Öljyvarastot Öljyvarastojen riittävyys pakkasviikolla Öljyn tilaukset Öljyn kuljetukset Varajärjestelmien toimivuus Energian huoltovarmuus Havaittuja puutteita ja niihin toimenpidesuosituksia LIITE Kyselylomake (7 s.)
3 1 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto Öljypoolin maakaasujaosto Fimator Oy RAPORTTI MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDESTA YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA 1 JOHDANTO Puolustustaloudellisen suunnittelukunnan voimatalouspoolin kaukolämpöjaoston ja öljypoolin maakaasujaoston yhteinen työryhmä teki loka-marraskuun aikana 2006 kyselyn maakaasun huoltovarmuudesta yhdyskuntien kaukolämmön tuotannossa. Kyselyssä esitettiin kuvitteellinen vakava maakaasun saantihäiriö, johon varautumisesta pyydettiin laitoskohtaisia vastauksia. Tammikuisena perjantai-iltana, työajan jälkeen kello 18.00, maakaasun maahantuoja saa tiedon, että erinäisistä syistä johtuen maakaasun tulo Suomeen lakkaa samana iltana noin kello Lisäksi saadaan tieto, että on varauduttava vähintään yhden viikon maakaasun toimituskatkokseen. On pakkasta ja seuraavaksi maanantaiaamuksi on ennustettu Etelä-Suomeen -30 o C. Sääennuste lupaa pakkasjakson jatkuvan pidempäänkin. Kyselykirje lähetettiin kaikille kolmellekymmenelle maakaasua käyttävälle kaukolämpöyritykselle, joista 26 omisti kaukolämpöverkon ja neljä oli ulkopuolisia pelkän sähkön ja lämmön yhteistuotantovoimalaitoksen (CHP) omistajia. Kyselyyn vastanneiden kaukolämmön ja yhteistuotantosähkön tuotantojen yhteinen maakaasun käyttömäärä edustaa noin puolta koko Suomen maakaasun käytöstä. 2 YHTEENVETO Maakaasun huoltovarmuus yhdyskuntien energiantuotannossa vaihtelee suuresti paikkakunnittain ja laitoksen kokoluokan mukaan. Yleisesti varmuus kestäisi melko hyvin muutaman päivän maakaasukatkoksen. Maakaasuhäiriön jatkuessa nousevat maakaasun varapolttoaineena olevan öljyn kuljetukset suurimmaksi ongelmaksi. Kaukolämpölaitosten maakaasun varapolttoaineen puskurivarastoissa kyselyn hetkellä lokakuussa 2006 oleva öljy riittäisi korvaamaan maakaasua nollasta vuorokaudesta 35 vuorokauteen. Varapolttoainevarastot ovat pienet varsinkin pienillä kaukolämpölaitoksilla. Pienten laitosten osuus kaikista maakaasun kaukolämpökäyttäjistä on kuitenkin vain alle kaksi prosenttia. Jos laitoksien varapolttoaineen puskurivarastoihin saataisiin öljytäydennystä heti riittävästi, niin kaukolämmön tuotanto häiriintyisi vakavasti vain muutamassa kohteessa. Yhdyskuntien CHP-sähköntuotannon vajetta maakaasuhäiriön aikana tutkittiin vertailemalla ilmoitettuja polttoainekäyttöjä. Kyselyn mukaan CHP-tuotannossa maakaasun varapolttoaineena olevan öljyn polttoaineteho vähenisi 1270 MW verrattuna ennen häiriötä olleeseen vastaavaan
4 2 maakaasun polttoainetehoon. Maakaasuvoimalaitoksen sähköntuotanto-osuuden keskimääräisellä 40 %:n hyötysuhteella tämä vastaa sähkötehon pienenemistä noin 500 MW. Vastaavana aikana hiilisähkön tuotantoa lisättäisiin kyselyn piirissä noin 80 MW. Lopputuloksena kaukolämpölaitoksissa maakaasun saantihäiriön takia sähkötuotannon kokonaisvajeeksi jää arviolta MW. Maakaasun varapolttoaineena olevan öljynkuljetuksia hoidetaan öljy-yhtiöiden toimesta markkinaehtoisesti, liiketaloudellisin perustein. Vakavan maakaasuhäiriön alkuvaiheessa kuljetukset todennäköisesti ruuhkautuisivat. Öljy- ja kaasualan keskusliiton kuljetusautorekisterin mukaan Suomessa on liikenteessä POK kuljetuksiin säiliöautoja noin 400 kpl ja POR säiliöautoja noin 60 kpl. Maakaasun saantihäiriön aiheuttamaan pikaiseen kuljetuspiikkiin pakkasviikolla ei ole välittömästi saatavilla ylimääräistä kuljetuskalustoa, vaan maakaasua korvaavan öljyn kuljetukset on otettava liikenteen ja muiden polttonesteiden kuljetuskalustosta, jolloin tämä lisäkäyttö häiritsee normaalia polttonesteiden jakelua. Pakkasviikolla maakaasun vakavan saantihäiriön ensimmäisinä päivinä tilattaisiin maakaasun varapolttoainekuljetuksiin säiliöautoja arviolta POK-kuljetuksiin kpl ja POR- kuljetuksiin kpl. Autojen määrä merkitsisi 5-10 prosentin lisäystä liikenteessä jo oleviin öljynkuljetusautoihin. Maakaasuhäiriön talvella jatkuessa yhdyskuntien kaukolämmityksen ja yhteistuotantosähkön varapolttoainekuljetusten säiliöautojen lisätarve nousisi yli 60:een. Voimatalouspoolin kaukolämpöjaoston ja öljypoolin maakaasujaoston yhteinen työryhmä esittää parannustoimenpiteenä ja suosituksena maakaasun varapolttoaineen puskurivarastojen öljymäärän tarkistamista kaukolämpölaitoksissa riittämään kaikissa olosuhteissa vähintään viisi vuorokautta. Muina huoltovarmuuden parannuskeinoina työryhmä esittää muun muassa maakaasun varapolttoaineen öljykuljetusten organisoinnin ja saatavuuden selvittämistä ja kaukolämpöyritysten valmiussuunnittelun kehittämistä.
5 3 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto Öljypoolin maakaasujaosto Fimator Oy RAPORTTI MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDESTA YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA 3 KAUKOLÄMPÖYRITYKSET JA MAAKAASUN KÄYTTÖKOHTEET 3.1 Yleistä Kyselykirje lähetettiin kaikille kolmellekymmenelle yhdyskunnissa maakaasua käyttävälle kaukolämpöyhtiölle tai energialaitokselle sekä niille lämpöä toimittavalle ulkopuoliselle CHPlaitokselle. Kyselyn vastaajista 26 omisti kaukolämpöverkon ja neljä oli verkon omistajille ulkopuolisia CHP-lämmön toimittajia. Kyselyn vastaajien kaukolämmön ja siihen yhdistetyn sähköntuotannon budjetoitu maakaasun hankinta vuonna 2006 on yhteensä 22,0 TWh, mikä vastaa noin puolta koko Suomen maakaasun käytöstä. Kyselyn maakaasun käyttö vastaa maakaasuyhdistyksen käyttötilastoa, energialaitokset ja voimayhtiöt. 3.2 Maakaasun käyttö Suomessa ja ennuste Lähde: Maakaasuyhdistys 3.3 Kyselyyn vastanneet yritykset Kyselyn vastaajat on ryhmitelty neljään luokkaan. Kaukolämpöverkkojen omistajat on jaettu polttoainetehon mukaan kolmeen kokoluokkaan; I pienet alle 50 MW, II keskisuuret MW ja III suuret yli 350 MW. Ryhmä IV on kaukolämpöverkkojen ulkopuoliset pelkän yhdistetyn sähkön ja lämmön tuottajat (CHP).
6 4. Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Polttoaineteho MW alle yli Kysely postitettu kpl Kyselyyn vastanneet kpl Vastaus puuttuu kpl Maakaasun hankinta GWh Luokan osuus % Maakaasun merkitys % Maakaasun osuus tarkoittaa maakaasupolttoaineen osuutta laitoksen kaikesta polttoaineesta. 3.4 Kyselyyn vastanneiden energiantuotantolaitokset Kyselyn vastaajilla on käytössään kaukolämpökeskuksia tai CHP-voimalaitoksia. Taulukossa tehot ovat tuotantolaitosten nimellistehoja, lukuihin sisältyy myös varatehot. Kaukolämpölaitoksilla on yleensä varalla ylimääräistä tuotantotehoa suurinta lämmöntuotannon vikaantuvaa yksikköä varten. Tuotantolaitos on samalla paikalla oleva kokonaisuus, sisältäen esimerkiksi useita kattiloita. Omat tai hallinnassa Lukumäärä Sähköteho Lämpöteho Polttoaineosuus olevat tuotantolaitokset kpl MW MW %... Maakaasu erillistuotanto Maakaasu CHP-tuotanto Maakaasupolttoaine yhteensä Muu polttoaine erillistuotanto Muu polttoaine CHP-tuotanto Muu polttoaine yhteensä Kaikki yhteensä 222 kpl MW MW 100 % Vastanneiden budjetoitu maakaasun hankinta v GWh Kaukolämpölaitosten budjetoitu kaukolämmön oma tuotanto v GWh (Huom. Oma tuotanto ei sisällä kaukolämmön ostoja ulkopuolisilta laitoksilta) Kaukolämpölaitosten ilmoitettu kuormitushuipputeho yhteensä MW 4 MAAKAASUN SAANTIHÄIRIÖN VAIKUTUS ENERGIANTUOTANTOON 4.1 Yleistä Kyselyllä tutkittiin maakaasun saantihäiriöstä johtuvia muutoksia yhdyskuntien kaukolämpölaitosten lämmöntuotannossa ja yhdistetyssä sähköntuotannossa. Pakkasviikolla kaukolämpökuorman viikkokeskiteho määräytyy tässä maanantaiaamun -30 o C huipputehosta tasauskertoimella 0,75.
7 5. Kyselyssä kysyttiin onko vastaajalla kaukolämmön tukkumyyntisopimus tai tukkuostosopimus maakaasua käyttävän CHP-lämmöntoimittajan kanssa. Tukkusopimus on Pienet Keskisuuret Suuret CHP 2 kpl/20% 6 kpl/60 % 0 kpl/0 % 4 kpl/100% 4.2 Energian hankinta, kun ei ole maakaasun saantihäiriötä. Kaukolämmön hankinta ja oman CHP-tuotannon ja kaukolämmön maakaasun polttoainetehot kyselyn mukaan normaalina pakkasviikkona. Kaukolämmön hankinta Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Oma tuotanto maakaasulla MW Oma tuotanto muu polttoaine MW Kaukolämmön osto MW Yhteensä MW Maakaasun polttoaineteho Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Oma CHP-tuotanto MWpa Oma erillinen kl tuotanto MWpa Maakaasuteho yhteensä MWpa Energian hankinta, kun on maakaasun saantihäiriö. Kaukolämmön hankinta ja oman CHP-tuotannon ja kaukolämmön maakaasun varapolttoaineen polttoainetehot kyselyn mukaan normaalina pakkasviikkona maakaasun saantihäiriön aikana. Kaukolämmön hankinta Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Oma varapolttoaine MW Oma muu polttoaine MW Kaukolämmön osto MW Yhteensä MW Öljyn polttoaineteho Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Oma CHP tuotanto, öljy MWpa Oma erillinen kl tuotanto MWpa Öljyteho yhteensä MWpa Yleisesti maakaasu korvataan pääsääntöisesti kevyellä tai raskaalla polttoöljyllä. Vain yhdessä kohteessa maakaasu korvattaisiin hiilellä, jolloin polttoainetehon lisäys siellä olisi 200 MWpa Polttoainetehojen vertailu 1. Ei häiriötä 2. Häiriö on Maakaasuteho Öljyteho Polttoainetehot ennen ja jälkeen MWpa MWpa Oma CHP tuotanto Oma erillinen kaukolämmöntuotanto Polttoainetehot yhteensä MWpa MWpa
8 6 4.5 Havaintoja maakaasun saantihäiriön vaikutuksista Maakaasun varapolttoaineena on yleensä kevyt tai raskas polttoöljy. Muina vaihtoehtoina kyselyssä esitettiin kivihiilen käyttöä (1 kpl). Maakaasuhäiriön aikana maakaasua korvaavan öljyn vuorokausienergia olisi MWpa eli MWh/vrk. Kevyeksi polttoöljyksi (POK) muutettuna määrä vastaa m 3 /vrk. Häiriön alkuvaiheessa kaikki varapolttoaine otetaan laitosten puskurivarastoista. Pääsääntöisesti kaikki maakaasupolttimet on varustettu myös polttoöljyn käyttömahdollisuudella. Kun kaukolämmön ja sähkön tuotannossa maakaasusta siirrytään varapolttoaineeseen niin polttoainehyötysuhde huononee, ja laitoksista ei välttämättä saada samoja tehoja ulos kuin maakaasulla. Myös laitosten käyttö varapolttoaineella yleensä vaikeutuu, esimerkiksi savukaasulämmön talteenoton tai muiden vastaavien syiden takia. Öljysäiliöt on rakennettu jokaiselle laitokselle, paitsi yksi vastaaja ilmoitti että 12 MW:n laitos ei sisällä maakaasun varapolttoaineen öljysäiliötä, syynä ilmoitetaan olevan ympäristölupa-asiat. Muutamalle pienelle laitokselle todella vähäinen varapolttoaineen määrä toisi ongelmia jo ensimmäisenä vuorokautena, jos täydennysöljyä ei saada. Kaukolämmön tuotanto jatkuu maakaasun saantihäiriön aikana pääosin samana kuin pakkasviikolla normaalikäytössä. Noin viisi vastaajaa kolmestakymmenestä ilmoitti, että varapolttoaineen määrä on heidän öljyn puskurivarastossa todella vähäinen. Kaupunkien lähes jokaisessa kaupunginosassa on oma huippu- tai varalämpökeskus tai muu lämmöntuotantolaitos, joissa on myös normaalia pienemmät öljyvarastot. Nämä laitokset käyvät suhteellisen harvoin. Raskaan polttoöljyn (POR) kohteissa on realistista olettaa, varsinkin pienimpien laitosten ryhmässä, että niillä on odotettavissa vaikeuksia varapolttoaineen nopeaan käyttöönottoon. Sähköntuotannossa on mahdollista vähentää CHP-tuotantoa laitoskohtaisesti tai lopettaa tuotanto kokonaan, tai siirtää velvoitevarastointipäätökseen liittyen tuotantoa toiselle paikkakunnalle, esimerkiksi hiililauhdevoimalaitokseen Häiriön aikana CHP-tuotannon varapolttoaineen öljyteho jää MWpa pienemmäksi kuin kaasuteho. Maakaasuvoimalaitoksen sähköntuotanto-osuuden keskimääräisellä 40 %:n hyötysuhteella tämä vastaa sähkötehon pienenemistä noin 500 MW. Hiilen polttoainetehon ilmoitettu vastaava lisäys häiriön aikana on 200 MWpa, sähkötehona noin 75 MW. Yhteensä sähkötehon aleneminen olisi näin arvioituna MW. Laskelma edellyttää, että puskurivarastot riittävät ja niitä osittain täydennettäisiin melko heti häiriön alettua. Joillakin kyselyyn vastanneilla kaukolämmön tukkuosto- tai tukkumyyntisopimukset jäävät maakaasun saantihäiriön aikana tulkinnanvaraisiksi, koska sopimuksessa ei ole sovittu häiriön aikaisesta toiminnasta.
9 7 5 ÖLJYVARASTOT 5.1 Varastojen tilavuus ja varastoissa oleva varapolttoaine Kevyttä polttoöljyä (POK) tai raskasta polttoöljyä (POR). Pienet Keskisuuret Suuret CHP Öljyvarastojen tilavuus m Varastossa öljyä POK m Varastossa öljyä POR m Öljyvarastojen täyttöaste Pienet Keskisuuret Suuret CHP Öljyvarastojen täyttöaste, ka % alin % ylin % Lakisääteistä velvoitevarastosta on sopimus maahantuojan- tms. kanssa % Havaintoja öljyvarastoista Varastojen täyttöaste pyydettiin ilmoittamaan niin kuin se oli kyselyn hetkellä lokakuussa Öljysäiliöiden täyttöprosentti ei välttämättä anna oikeaa vertailukuvaa, koska eräillä suurilla laitoksilla on omistuksessaan tilavuudeltaan todella suuret (kallio)varastot. Kyselystä ei selviä onko velvoitevarastoksi ilmoitettu varasto tai sen osa on kytketty käyttövalmiuteen laitoksen varapolttoaineen puskurivarastoksi. Pienillä maakaasun käyttäjillä, alle 15 milj.m3/a (150 GWh/a) ei ole maakaasun varapolttoaineen varastointivelvollisuutta itsellään, vaan maakaasun maahantuoja hoitaa maakaasua korvaavan polttoaineen velvoitevarastoinnin. 6 ÖLJYVARASTOJEN RIITTÄVYYS PAKKASVIIKOLLA 6.1 Ilmoitettu riittävyys Pakkasviikolla riittäisi öljyä kaukolämpöyritysten ja CHP-laitosten omistamista öljysäiliöistä ilman lisätilausta seuraavasti: Vastaajien ilmoittama riittävyys Pienet Keskisuuret Suuret CHP vuorokautta keskiarvo 2,5 5,0 14,0 5,0 vuorokautta alin 0,0 2,0 4,0 3,0 vuorokautta ylin 5,0 8,5 35,5 10,5
10 8 6.2 Havaintoja öljyvarastojen riittävyydestä Maakaasun huoltovarmuus kokonaisuutena kestäisi melko hyvin muutaman päivän maakaasukatkoksen. Maakaasuhäiriön jatkuessa nousevat varapolttoaineena olevan öljynkuljetukset suurimmaksi ongelmaksi. Kyselyn mukaan varastoissa kyselyn hetkellä oleva öljy riittäisi pakkasjakson aikana 0-35 vuorokautta. Pienimpien riittävyysaikojen ongelmaan toisi ratkaisun ehkä noin kymmenkunnan uuden öljysäiliön rakentaminen maakaasulaitoksille, tai muu säiliötilavuutta lisäävä ratkaisu. Kaksi yritystä pienten ryhmästä ilmoitti vastauksessaan, että heillä lämpöteho jää rakenteellisesti vajaaksi tai varapolttoaineena olevaa öljyä ei riitä ensimmäiseksi vuorokaudeksi. Arviolta kymmenelle laitokselle kolmestakymmenestä tulisi isoja ongelmia, jos maakaasun saantihäiriö tapahtuisi kaukolämmön kuormitushuipun aikana ja häiriö jatkuisi yli kolme vuorokautta, eikä varapolttoaineen täydennystä saataisi sinä aikana. Suurten kaupunkien reuna-alueilla sijaitsevien kaukolämmön huippulämpökeskusten varapolttoaine, yleensä POR, loppuisi keskimäärin alle viikossa, vaikka yrityksellä itsellään olisi keskimäärin noin kuukauden varapolttoaineen varastot. Jos pienten ja keskisuurten laitoksien öljyvarastot olisivat täytetty nykyisten 40 prosentin sijaan esimerkiksi 80 prosentin täyttöasteeseen, varastoissa olisi öljyä keskimäärin kaksinkertainen määrä ja öljyvarastojen riittävyys olisi nykyisen 2,5.. 7,0 vuorokauden sijaan kaksinkertainen, 5,0 14 vuorokautta. 7 ÖLJYN TILAUKSET 7.1 Yleistä Maakaasun saantihäiriön aikana maakaasua käyttävä yritys vastaa itse omasta varapolttoaineen puskurivarastoinnistaan ja tarvittavien öljynkuljetuksen järjestämisestä. (Valmiusohje Maakaasuhuollon järjestäminen poikkeustilanteissa -2001) Laitokset tekevät öljytilaukset öljy-yhtiöille markkinatilanteen mukaisin kaupallisin ehdoin. Öljy-yhtiöt toimivat vapailla markkinoilla liiketaloudellisin perustein. Öljyn tilaaminen maakaasulaitokselle ei ole jatkuvaa toimintaa ja saattaa siten aiheuttaa yllätyksiä niin öljyn tilaajalle kuin öljyn toimittajallekin, etenkin jos olisi viikonloppu. Odotettavissa on öljykuljetusten tilausruuhka heti maakaasun saantihäiriön tullessa tietoon.
11 9 7.2 Esiin tulleita kysymyksiä öljyn tilauksista Kyselyssä esiin tulleita kysymyksiä ja vastauksia öljyn tilauksiin ja kuljetuksiin: Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yrityksellä on rekisteröity 50 % 90 % 80 % 80 % asiakassuhde öljy-yhtiöön Maakaasulaitokselle on ostettu 90 % 60 % 100 % 100 % öljyä viime viiden vuoden aikana Öljytilaus pitäisi ehkä tehdä työajan 40 % 30 % 40 % 25 % ulkopuolella, viikonloppuna Laitoksella on kulkurajoituksia 0 % 0 % 0 % 0 % 8 ÖLJYNKULJETUKSET 8.1 Yleistä Pakkasviikolla maakaasun saantihäiriön aikana maakaasun varapolttoaineena olevaa öljyä kuluisi vastaajien kaukolämpökohteissa noin m 3 vuorokaudessa, alussa pääsääntöisesti laitosten omista öljyn puskurivarastoista. Seuraavassa taulukossa esitetään öljynkuljetusten määrän kasvua maakaasun saantihäiriön jatkuessa. Öljynkuljetusten laitoskohteelle on kuviteltu alkavan yhtä vuorokautta aikaisemmin kuin laitoksen öljyvarasto on kyselyssä ilmoitettu tyhjentyvän. Eli jos varaston on ilmoitettu riittävän esimerkiksi neljä vuorokautta, niin seuraavassa taulukossa öljynkuljetus alkaisi sinne kolmantena päivänä. Säiliöautojen tarvetta on tässä arvioitu 50 m 3 :n kokoisilla kuljetusautoilla, keskimäärin kaksi kuljetusta vuorokaudessa, yhteensä 100 m 3 /vrk/auto. Kuljettajien lukumäärä kriittinen tekijä? 8.2 Laskennallinen öljynkuljetustarve ja tarvittavat säiliöautot Öljyn kuljetustarve Säiliöautoja, jos 100 m3/vrk/auto POK POR POK POR Häiriövuorokausi *) m3/vrk t/vrk autoja kpl autoja kpl , *) Häiriövuorokausi tarkoittaa aikaa, mikä on kulunut maakaasuhäiriön alkamisesta.
12 10 Ensimmäisen häiriöviikon lopulla, 7. päivä, tarvittaisiin POK ja POR öljyvarastojen täydennyksiä, noin m 3 vuorokaudessa, mikä määrä jakaantuisi seuraavasti. Kuljetukset 7. vuorokauden kohdalla Pienet Keskisuuret Suuret CHP Yhteensä Öljynkulutus POK m 3 /vrk Öljynkulutus POR t/vrk Säiliöautoja tarvittaisiin 7. vrk kohdalla kpl, mitkä jakaantuisivat arviolta yht. 40 kpl 8.3 Havaintoja öljynkuljetuksista Jos on tietoa kaasuhäiriön jatkumisesta pidempään, niin voidaan arvioida että öljynkuljetusten tilaukset ruuhkaantuisivat jo ensimmäisenä maakaasun saantihäiriön päivänä. Häiriön alkuvaiheessa suurin todellinen säiliöautojen tarve on pienillä laitoksilla, joilla on pienimmät öljyn puskurivarastot. Säiliöautojen tarve olisi jo häiriön toisena päivänä arviolta sama kuin laskennallisesti seitsemännen päivän kohdalla. POK kuljetuksiin kpl ja POR kuljetuksiin kpl, eli säiliöautoja tarvittaisiin silloin yhteensä kpl. Autojen maksimimäärä nousisi häiriön jatkuessa yli 60:een. 40:n säiliöauton lisätarve maakaasuhäiriön takia kuljetusmarkkinoille, merkitsisi noin 10 prosentin lisäystä talvella liikennöivään säiliöautomäärään. Säätila, kuten pakkasjakson pituus, vaikuttaa ratkaisevasti varapolttoaineen kulutukseen ja siten öljynkuljetusten määrään maakaasun saantihäiriön aikana. 8.4 ÖKKL:n säiliöautorekisteri Öljy- ja kaasualan keskusliitto (ÖKKL) on vuonna 2000 koonnut säiliöautorekisterin, jossa ovat mukana kaikki Suomessa ajoneuvorekisterissä olevat öljytuotteita kuljettavat säiliöautot. Rekisteriä on päivitetty kahden vuoden välein, viimeksi keväällä Vuodesta 2004 ovat mukana olleet myös nestekaasusäiliöautot ja vuodesta 2006 ilmailupolttonestesäiliöautot. Säiliöautojen määrä on vähentynyt koko rekisterin ylläpidon ajan ja säiliöautokaluston määrä keväällä 2006 on oheisessa taulukossa. Kirkkaat tuotteet Raskaat tuotteet Nestekaasu Lentopetroli Muu Säiliöautot Täysperävaunut Muut perävaunut Kirkkaiden tuotteiden säiliöautot kuljettavat bensiiniä, dieselöljyä ja kevyttä polttoöljyä sekä raskaiden tuotteiden säiliöautot raskasta polttoöljyä ja bitumia. Maakaasun saannin keskeytyessä on maakaasua korvaavien öljykuljetusten säiliöautot otettava tästä samasta säiliöautokalustosta. Käytännössä tämä merkitsee liikennepolttonesteiden ja lämmityspolttonesteiden kuljetusten jonkin asteista häiriintymistä. Missään tapauksessa säiliöautoa ei voida luovuttaa varastoksi lämpölaitoksen pihalle, vaan korvaava polttoaine puretaan tarkoitukseen varattuun öljysäiliöön tms.
13 11 Maakaasun saannin keskeytyessä on ongelman alkuvaiheessa kyettävä toimimaan markkinaehtoisesti. Jos yhdyskuntien lämpöhuolto uhkaa vaarantua, on valmiuslain säädösten avulla ohjattava kuljetuksia. Valmiuslain nojalla ÖKKL:n yhteyteen koottava Öljyalan jakelukeskus vastaa säiliöautojen käytön ohjauksesta poikkeusoloissa. (Lähde: Öljy- ja kaasualan keskusliitto) 9 VARAJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS Maakaasunkäyttäjän tulee itse vastata omasta varautumissuunnitelmastaan ja maakaasun varapolttoainejärjestelmän toimintakunnosta. (Valmiusohje Maakaasuhuollon järjestäminen poikkeustilanteissa -2001) Kyselyssä esiin tulleita kysymyksiä ja vastauksia varajärjestelmien toimivuudesta Pienet Keskisuuret Suuret CHP Varapolttoainekäyttöjen koekäyttöjen 9 kk 9 kk 5 kk 12 kk keskimääräinen kuukausiväli Laitoksella on maakaasun maahan- 60 % 80 % 100 % 100 % tuojan ilmoitukselle 24 h sähköposti Kuinka kauan keskimäärin siirtyminen 2,5 h 5,0 h 6,5 h 3,5 h varapolttoaineen käyttöön kestää Tulisiko yli viiden tunnin katkoksia ei (eos) ei ei 10 ENERGIAN HUOLTOVARMUUS Kyselyssä kysyttiin milloin yritys tai laitos on viimeksi päivittänyt energiahuollon valmiussuunnitelmat. Lisäksi pyydettiin palautetta tai kommentteja kyselystä tai maakaasun huoltovarmuudesta yleensä. Kommentteja vastaajat antoivat niukasti. Toivottiin että tuleva huoltovarmuuden uusintakysely voitaisiin tehdä sähköisessä muodossa ja velvoitevaraston käyttöönotto tulisi mahdollistaa nopeasti tilanteen toteamisen jälkeen. Energiahuollon valmiussuunnitelmat päivitetty viimeksi: Pienet Keskisuuret Suuret CHP yli 3 vuotta sitten 30 % 10 % 15 % 25 % 3 vuotta tai alle 60 % 20 % 30 % 0 % keskeneräinen 0 % 60 % 15 % 0 % ei osaa sanoa 10 % 10 % 40 % 75 %
14 12 Puolustustaloudellinen suunnittelukunta Voimatalouspoolin kaukolämpöjaosto Öljypoolin maakaasujaosto Fimator Oy RAPORTTI MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDESTA YHDYSKUNTIEN KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA 11 HAVAITTUJA PUUTTEITA JA NIIHIN TOIMENPIDESUOSITUKSIA Voimatalouspoolin kaukolämpöjaoston ja öljypoolin maakaasujaoston yhteinen työryhmä havaitsi yhdyskuntien kaukolämpölaitosten maakaasun huoltovarmuudessa seuraavia puutteita ja esittää niitä parannettavaksi toimenpidesuosituksilla Varapolttoaineen määrä puskurivarastossa Yli kolmen vuorokauden maakaasun saantihäiriö aiheuttaisi lähes kaikille pienille laitoksille (9 kpl) suuria ongelmia. Kahdessa pienessä kohteessa öljyn puskurivarasto laitoksella ei riitä yli vuorokaudeksi tai varasto puuttuu kokonaan. Suurilla kaupungeilla on maakaasun varapolttoaineen lakisääteinen velvoitevarasto yleensä laitoksella, kokonaan tai osittain käyttövalmiuteen kytkettynä. Näiden ilmoitettu riittävyys ennen täydennystä on yleensä vuorokautta. Kaukolämmön huippu- ja varalämpökeskuksilla varapolttoaineenriittävyys vaihtelee, ollen yleensä 3-7 vuorokautta. Yleisesti lakisääteinen varapolttoaineen velvoitevarasto riittää kolme kuukautta vuoden keskiarvosta, mikä vastaa talvikulutuksena noin yhden kuukauden kulutusta. Työryhmän suositus Maakaasua käyttävän kaukolämpölaitoksen puskurivarastossa tulee olla varastoitu maakaasua korvaava varapolttoainetta kuormitushuipun olosuhteisin vähintään viideksi vuorokaudeksi. Perustelut Varapolttoaineen määrä huippukuormituksella tulee riittää vähintään viikonlopun yli, eli vähintään kolme vuorokautta. Viiden vuorokauden riittävyys kuormitushuipun olosuhteissa merkitsee normaalilla pakkasviikolla noin viikon riittävyyttä, koska kaukolämmön kulutushuippu tasaantuu viikonpäivien mukana. Öljyn puskurivarastojen suuruusluokkana em. viisi vuorokautta merkitsee noin prosenttia koko velvoitevarastoitavasta määrästä Öljynkuljetukset Varapolttoaineen kuljetuskysymys on tällä hetkellä kaukolämpölaitoksilla ehkä suurin huoli maakaasuhäiriössä. Olisiko riittävästi kuljetuskalustoa saatavilla äkillisiin maakaasun varapolttoaineen kuljetukseen talviolosuhteissa. Maakaasua korvaavaa varapolttoainetta on lakisääteiset määrät velvoitevarastoissa, mutta öljy ei läheskään aina sijaitse laitoksen puskurivarastossa. Öljynkuljetusautot, niihin kuljettajat ja toimintaa ohjaava organisaatio pitäisi käynnistää häiriön alkaessa nopeasti. Öljynkuljetusten vastuu on maakaasun käyttäjillä, kuten muukin varapolttoaineen hankinta, mutta voidaanko vastuu kuljetuksista siirtää kuljetussopimuksilla öljy-yhtiöille, jos niillä ei ole tarvittavaa kuljetuskalustoa? Kaukolämpöyritykset eivät reagoi tilanteeseen ehkä riittävästi, jos uskotaan, että kuljetukset tarvittaessa toimivat. Kuljetussopimuksia kyselyn vastaajien piirissä ei juuri ole etukäteen tehty.
15 13 Öljyn osto vapailta markkinoilta mahdollisesti keskellä viikonloppua vaikuttaa mahdottomalta tehtävältä, varsinkin jos ei ole tuttua asiakassuhdetta öljy-yhtiöön Runsaat kymmenen vastaajaa ilmoitti, että heille ei ole ostettu öljyä viimeiseen viiteen vuoteen. Valmiuslain vallitessa öljynkuljetuksiin sovelletaan kriisiajan kuljetusorganisaatiota (Lähde ÖKKL / Öljyalan jakelukeskus). Maakaasun saantihäiriö ei ehkä aina täytä kriisiajan tunnusmerkkejä. Työryhmän suositus Jos maakaasua korvaavan varapolttoaineen varasto on muualla kuin kytkettynä laitoksen puskurivarastoksi, kaukolämpöyrityksen tulee varmistaa varapolttoaineen saanti maakaasulaitokselle koko logistiikkaketjun osalta kuljetussopimuksin tai vastaavin järjestelyin velvoitevaraston sopimuskumppanin tai vastaavan organisaation kanssa. Öljykuljetusten organisointia ja säiliöautojen saatavuutta maakaasun varapolttoainekuljetuksiin tulee selvittää. VR:n säiliövaunukaluston käyttömahdollisuuksia maakaasua korvaavan öljyn kuljetuksiin tulee selvittää. Perustelut Varapolttoaineena olevan polttoöljyn saatavuus ja sen kuljetus kaupallisilla markkinoilla, on suuri epävarmuustekijä maakaasun huoltovarmuudelle. Maakaasulaitos on itse vastuussa varapolttoaineen saannin varmistamisesta ja myös siitä, että yhteystiedot öljyn toimittajasta ovat ajan tasalla. Keneltä öljyn tilauksia voi maakaasuhäiriön aikana luotettavasti tehdä, vaatii lisäselvitystä Lämmöntuotannon vastuu maakaasuhäiriössä Kenen kuuluu tuottaa kaukolämpöä maakaasun saantihäiriön aikana tukkutoimitussopimuksen ollessa voimassa, on epäselvää. Vastausten mukaan eräät ulkopuoliset CHP-laitokset lopettavat toimintansa maakaasun saantihäiriön aikana, kun niiden varapolttoaine loppuu omasta puskurivarastosta. Toisaalta kaukolämpöverkon omistaja on aina vastuussa lämmöntoimituksista kaukolämpöasiakkaille. Työryhmän suositus Kaukolämpöyrityksen tulee sopia maakaasun varapolttoaineen varastoinnista ja lämmöntoimituksen jatkumisesta maakaasun saantihäiriön aikana, hankkiessaan kaukolämpöä mahdollisesti tukkutoimitussopimuksella maakaasua käyttävältä ulkopuoliselta lämmöntoimittajalta. On vaarana että kumpikin sopimusosapuoli luottaa liikaa toisen osapuolen varautumiseen, jos maakaasun saantihäiriöön varautumisesta ei ole sovittu.
16 Valmiussuunnittelu Velvoitevarastointisopimus katsotaan joissakin laitoksissa sellaisenaan jo riittäväksi energiahuollon varautumiseksi. Pienet laitokset eivät ole lakisääteisesti varastointivelvollisia, vaan niiden puolesta maahantuoja huolehtii varapolttoaineen varastoinnista. Työryhmän suositus Kaukolämpöyritysten valmiussuunnittelua tulisi painottaa entistäkin enemmän polttoainehuoltoon. Perustelut Energiahuollon kysymyksistä polttoainehuolto on ehkä haavoittuvin osa. Polttoaineen saannin merkitys korostuu etenkin kaukolämmön tuotannossa, kun kaukolämmöllä ei ole mahdollisuutta valtakunnallisiin varajärjestelmiin niin kuin sähköllä.
17 15 LIITE PTS LOGO KYSELY 1 (7) MAAKAASUN HUOLTOVARMUUS ENERGIANTUOTANNOSSA Puolustustaloudellinen suunnittelukunta yhdessä voimatalouspoolin kaukolämpöjaoston ja öljypoolin maakaasujaoston kanssa selvittää maakaasun huoltovarmuustasoa. Tämän kyselyn avulla kartoitamme kaukolämmön- ja sähköntuotannon varautumisjärjestelyjä maakaasun saantihäiriöihin. Kysely on tarkoitettu kaikille maakaasua käyttäville kaukolämpöyrityksille ja kaukolämpöä toimittavien maakaasuvoimalaitosten omistajille tai haltijoille. Kyselymme kohdistuu erityisesti maakaasun varajärjestelmien toimintavalmiuteen. Selvityksen tuloksista laaditaan yhteenveto varautumisen nykytasosta ja laaditaan tarvittaessa suosituksia toimintavalmiuden parantamiseksi. Tämän kyselyn tulokset käsitellään luottamuksellisina. Kyselyyn vastaaminen on velvollisuus puolustustaloudellisesta suunnittelukunnasta annetun lain mukaan, kun kyseessä on suunnittelukunnan suorittama huoltovarmuutta koskeva työ. PTS-laki (46 ), sekä valmiuslaki (40 ). Kyselyssä on kuviteltu vakava maakaasun saantihäiriö. Pyydämme parhaan tietonne tai arviointinne mukaista vastausta omasta varautumisestanne häiriötilanteeseen. Jos teillä on samalla paikkakunnalla mahdollisesti useampia kaukolämpöverkkoja, tarkastellaan tässä niitä kuin ne olisivat yhdessä. Jos teillä on maakaasulla tehtävää kaukolämmitystä tai siihen liittyvän sähkön tuotantoa usealla paikkakunnalla, pyydämme täyttämään tämän kyselylomakkeen jokaisesta paikkakunnasta tai kaukolämpöverkosta erikseen. VASTAAJAN YHTEYSTIEDOT Yrityksen tai laitoksen nimi Paikkakunta tai voimalaitos Vastaajan osoite Yhteyshenkilö, nimi ja puhelin Allekirjoitus ja nimen selvennys
18 16 2 (7) KUVITELTU MAAKAASUN SAANTIHÄIRIÖ Esimerkki vakavasta häiriötilanteesta voisi olla seuraava: Tammikuisena perjantai-iltana, työajan jälkeen kello 18.00, maakaasun maahantuoja saa tiedon, että erinäisistä syistä johtuen maakaasun tulo Suomeen lakkaa samana iltana noin kello Lisäksi saadaan tieto, että on varauduttava vähintään yhden viikon maakaasun toimituskatkokseen. On pakkasta ja seuraavaksi maanantaiaamuksi on ennustettu Etelä-Suomeen -30 o C. Sääennuste lupaa pakkasjakson jatkuvan pidempäänkin. 1. TUOTANTOLAITOKSET 1.1. Mitä kaukolämmön tuotantolaitoksia (laitoskokonaisuuksia) tai sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantolaitoksia (CHP) on omistuksessanne tai hallinnassanne kyselyn paikkakunnalla liitettynä alueen kaukolämpöverkkoon ja mitkä ovat laitosten nimelliset tuotantotehot? Omat tai hallinnassa Laitos- Tehot yhteensä Tehot yhteensä olevat laitokset lukumäärä Sähkö / Lämpö Sähkö / Lämpö Maakaasu erillistuotanto kpl 0 / MW Maakaasu CHP-tuotanto kpl / MW / MW Muu polttoaine erillistuotanto kpl 0 / MW Muu polttoaine CHP-tuotanto kpl / MW / MW - Huom. Muulla polttoaineella ei tarkoiteta maakaasulaitoksen mahdollisia polttoainevaihtoehtoja. Yhteensä, nimellinen tuotantoteho on / MW 1.2. Paljonko on tuotantolaitoksillenne budjetoitu maakaasun hankinta v GWh 1.3. Omistatteko kaukolämpöverkon? Kyllä Ei 1.4. Jos omistatte kaukolämpöverkon, mikä on budjetoitu kl-hankintanne v GWh 2. HÄIRIÖNAIKAINEN TUOTANTOVASTUU Maakaasun saantihäiriön aikana kaukolämmön jakelu yhdyskunnalle pitää jatkua, eikä kaukolämmön ja sähkön yhteistuotantoa (CHP) saisi valtakunnan sähkötilanteen takia kuvitellussa häiriötilanteessa oleellisesti vähentää. Pyydämme, että vastaatte kyselyyn vain omassa hallinnassa olevien sähkön tai kaukolämmön tuotantojen puolesta Onko teillä kaukolämmön tukkuosto- tai tukkumyyntisopimus, johon sisältyy maakaasulla tehtävää tuotantoa? Kyllä Ei Lämmön ostajan nimi/nimet Lämmön myyjän nimi/nimet
19 17 3 (7) 2.2. Jos teillä on kaukolämmön tukkuosto- tai tukkumyyntisopimus maakaasulaitoksesta, niin onko maakaasun saantihäiriön aikaisesta kaukolämmön toimituksesta sovittu jotakin? CHP-tuotanto jatkuu lähes normaalisti maakaasun varapolttoaineella koko häiriön ajan Erillinen lämmöntuotanto jatkuu lähes normaalisti varapolttoaineella koko häiriön ajan Tuotanto lakkaa tai vähenee varapolttoaineella oleellisesti maakaasun saantihäiriön ajaksi Maakaasun saantihäiriön aikaisesta tuotannosta ei ole sovittu 2.3. Jos hallinnassanne on oma maakaasukäyttöinen CHP-laitos, niin arvioitteko että esimerkin mukaisessa maakaasun saantihäiriössä jatkatte varapolttoaineella sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoa koko maakaasun saantihäiriön ajan? Kyllä Ei EOS Ei ole CHP-laitosta 2.4. Mahdollisia täydentäviä lisätietoja tai kommentteja sähkön tai kaukolämmön tuotannosta maakaasun saantihäiriön aikana: 3. MAAKAASUTEHON KORVAAMINEN HÄIRIÖN AIKANA 3.1. Kuvailkaa lyhyesti toimenpiteitä, joita yrityksenne tai laitoksenne on suunnitellut maakaasun saantihäiriöstä selviytymiseksi: 4. KAUKOLÄMPÖVERKON KUORMITUSHUIPPU 4.1. Jos omistatte kaukolämpöverkon, niin mikä on oman kaukolämpöverkkonne/ verkkojenne kuormitushuipun syöttöteho tuntitehona, maanantaina kello 9.00, kun ulkona on pakkasta -30 o C? Arviomme mukaan kaukolämpöverkkomme kuormitushuipun syöttöteho maanantaina kello 9.00, kun ulkona on pakkasta -30 o C, on noin MW
20 18 5. MAAKAASUTEHO PAKKASVIIKOLLA KESKIMÄÄRIN 4 (7) Oletetaan että maakaasun saantihäiriötä ei ole. Kaukolämpöverkon maanantaiaamun kuormitushuippu tasaantuu vuorokaudenaikojen ja viikonpäivien mukana. Pakkasviikon keskiarvotehoa arvioitaessa voidaan kuormituksen huipputehon tasauskertoimena käyttää arvoa 0, Jos omistatte kaukolämpöverkon, niin mikä on näin määritelty normaalin pakkasviikon keskimääräinen syöttöteho (0,75xhuippu) ja miten arvioitte kaukolämpöverkkonne lämmönhankinnan silloin jakaantuvan? Kaukolämpöverkkomme syöttöteho keskimäärin pakkasviikolla (0,75xhuippu), kun maakaasun saantihäiriötä ei ole, on noin MW Tämä normaalin pakkasviikon kaukolämmön syöttöteho jakaantuu eri hankintalähteille: Oma kaukolämmöntuotanto maakaasulla Oma kaukolämmöntuotanto muulla polttoaineella Kaukolämmön osto ulkopuolisilta lämmöntoimittajilta MW MW MW 5.2. Miten arvionne mukaan maakaasun polttoaineteho jakaantuu eri laitoksillenne ja mikä on maakaasun kokonaispolttoaineteho em. häiriöttömän pakkasviikon aikana keskimäärin? Oma CHP-tuotanto maakaasulla, sisältää sähköntuotannon Oma erillinen kaukolämmöntuotanto maakaasulla MWpa MWpa Omien laitostemme maakaasun polttoaineteho pakkasviikolla on noin MWpa 6. MAAKAASUTEHON KORVAAMINEN PAKKASVIIKOLLA Oletetaan, että maakaasussa on vakava saantihäiriö ja maakaasua korvaaviin varajärjestelyihin ja varapolttoaineisiin on siirrytty. Kaukolämmön mahdollisten toimitussopimusten CHP-tuotantoa tai kaukolämmön ostoa tai myyntiä on ehkä vähennetty tai ne on lopetettu kokonaan. Maakaasun varapolttoaineena on öljy (ellette toisin ilmoita) Jos omistatte kaukolämpöverkon, niin miten arvioitte kaukolämpöverkkonne lämmönhankinnan jakaantuvan maakaasun saantihäiriön aikana pakkasviikolla, kun kaukolämpöverkon syöttöteho on keskimäärin em. 75 % huippukuormasta? Oma kaukolämmöntuotanto maakaasun varapolttoaineella, öljyllä Oma kaukolämmöntuotanto muulla polttoaineella Kaukolämmön osto ulkopuolisilta toimittajilta Lämmön syöttö omaan kaukolämpöverkkoon (luvun tarkistus) MW MW MW MW 6.2. Miten arvionne mukaan maakaasun varapolttoaineen, varaöljyn, polttoaineteho jakaantuu eri laitoksillenne ja mikä on maakaasun varaöljyn kokonaispolttoaineteho maakaasun saantihäiriön aikana pakkasviikolla keskimäärin? Oma CHP-tuotanto maakaasun varapolttoaineella, öljyllä MWpa Oma erillinen k-lämmöntuotanto maakaasun varapolttoaineella, öljyllä MWpa Omien laitostemme maakaasun varapolttoaineena olevan öljyn polttoaineteho maakaasuhäiriön aikana pakkasviikolla on keskimäärin noin MWpa
21 19 5 (7) 6.3. Sisältyykö maakaasun saantihäiriön aikana tapahtuvaan kaukolämmön ostoonne ulkopuoliselta lämmöntoimittajilta maakaasun varapolttoaineella, öljyllä, tehtyä tuotantoa? Kyllä, CHP-tuotantoa maakaasun varapolttoaineella Kyllä, kaukolämmön erillistuotantoa maakaasun varapolttoaineella Ei sisälly EOS Emme osaa sanoa 6.4. Mahdollisia tarkennuksia ja kommentteja: 7. ÖLJYVARASTOT 7.1. Mikä on hallinnassanne olevissa tuotantolaitoksissa käyttövalmiuteen kytkettyjen kevyt- ja raskasöljysäiliöiden yhteinen tilavuus ja kuinka paljon niissä on arvionne mukaan öljyä esimerkissä kuvitellun maakaasuhäiriön alkutilanteessa, jos maakaasun saantihäiriö tapahtuisi esimerkiksi tulevana talvena? Tuotantolaitoksiimme kytketyt öljysäiliöt: Säiliön koko m 3 Lukumäärä kpl Säiliöt yhteensä m 3 alle yli 5000 Yhteensä kpl m 3 Varastossamme on arviomme mukaan kevyttä polttoöljyä m 3 Varastossamme on arviomme mukaan raskasta polttoöljyä tonnia 8. ÖLJYVARASTOJEN RIITTÄVYYS 8.1. Kuinka kauan esimerkin mukaisen pakkasviikon keskimääräisellä kaukolämpöverkon teholla, ja /tai CHP-laitoksenne pakkasviikon arvioidulla käyntiteholla toimittaessa, varastonne varaöljy riittää, jos ei tehdä öljytäydennystä? Pakkasviikolla keskimäärin varaston öljy riittää korvaamaan maakaasua arviomme mukaan noin vuorokautta tuntia Polttoöljyjen energiasisällöt ja lämpötehot tunnissa, ilman hyötysuhdetekijää: Kevyt polttoöljy: 10,0 MWh/m3, eli 1,0 m3 kevytöljyä tunnissa vastaa 10,0 MW tehoa. Raskas polttoöljy: 11,3 MWh /t, eli 1,0 t raskasta polttoöljyä tunnissa vastaa 11,3 MW tehoa.
22 20 6 (7) 8.2. Mahdollisia kommenttejanne öljyvarastojen riittävyyteen: 9. MAAKAASUA KORVAAVA VELVOITEVARASTOINTI 9.1. Miten yrityksessänne tai laitoksessanne on hoidettu maakaasua korvaavan polttoöljyn lakisääteinen velvoitevarastointi? Velvoitevarasto on oma. Se sijaitsee tuotantoalueella, on kytketty tuotantolaitokseen ja on käyttövalmiudessa. Velvoitevarasto on oma. Se sijaitsee laitoksen ulkopuolella, eikä sitä ole kytketty laitokseen käyttövalmiuteen. Velvoitevarastosta on sopimus maakaasun maahantuojan tai jonkun öljy-yhtiön kanssa. Meillä ei ole lakisääteistä omaa maakaasun velvoitevarastointivelvollisuutta. 10. LISÄÖLJYN TILAUKSET Mitä öljylaatua yrityksenne tai laitoksenne mahdollisesti tilaa maakaasua korvaavaksi varapolttoaineeksi kuvitellun maakaasuhäiriön ensimmäisen viikon aikana ja mikä olisi öljyn keskimääräinen arviokulutus pakkasviikolla vuorokaudessa? Kevyttä polttoöljyä m 3 vuorokaudessa Raskasta polttoöljyä tonnia vuorokaudessa Muuta, mitä Onko yrityksellänne tai laitoksellanne voimassa oleva asiakassuhde, eli oletteko rekisteröityneet asiakkaaksi johonkin öljy-yhtiöön? Kyllä Ei EOS Milloin viimeksi maakaasulaitoksellenne on tilattu öljyä? Vuonna Arvioitteko, että teidän täytyisi tehdä öljy-yhtiölle tilaus esimerkin mukaisessa tilanteessa työajan ulkopuolella viikonlopun aikana? Kyllä Ei EOS Onko teillä tiedossa rajoituksia öljynkuljetusautolle öljyn vastaanottokohteissanne, esimerkiksi säiliöauton koko, tai muita erikoisvaatimuksia? Kyllä Ei EOS
23 21 7 (7) 11. VARAJÄRJESTELMIEN TOIMIVUUS Kuinka usein koekäytätte tai testaatte maakaasulaitostenne varapolttoainekäyttöjä? Koekäytämme varapolttoainekäyttöjä noin kuukauden välein Onko teillä 24-tunnin valvomo tai muu järjestely, jolla saatte maakaasun maahantuojan mahdollisen sähköisen viestin heti havaituksi ja todetuksi sekä välitetyksi työmaalle, kun toimitte normaalin työajan ulkopuolella? Kyllä Ei EOS Kuinka kauan teiltä arvionne mukaan kuluu esimerkin mukaisessa vakavassa maakaasuhäiriössä maakaasun maahantuojalta tulleen hälytystiedon toteamisesta siihen hetkeen kun öljykäyttöön on pääosin siirrytty? tuntia min Jos omistatte kaukolämpöverkon, arvioitteko, että esimerkin mukaisessa maakaasun saantihäiriössä varajärjestelmiin ja varapolttoaineiseen siirtymisestä aiheutuisi todennäköisesti yli viiden tunnin jakeluhäiriöitä kaukolämpöasiakkaillenne tai osalle asiakkaitanne? Kyllä Ei EOS 12. HUOLTOVARMUUS Milloin yrityksenne tai laitoksenne on viimeksi päivittänyt energiahuollon valmiussuunnitelmat? kk vv Palautetta tästä kyselystä tai muita kommenttejanne maakaasun huoltovarmuudesta: KIITOS VASTAUKSISTANNE! Lisätietoja tästä kyselystä antavat Matti Nuutila, Energiateollisuus ry, puhelin ja Matti Jauhiainen, puhelin Vastaukset pyydetään toimittamaan mennessä osoitteella: HUOLTOVARMUUSKESKUS Matti Jauhiainen Pohjoinen Makasiinikatu 7 A HELSINKI
KAUKOLÄMPÖLAITOSTEN MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDEN PARANTAMISEHDOTUKSIA
Maakaasuyhdistys, Vierumäki 29.5.2008 KAUKOLÄMPÖLAITOSTEN MAAKAASUN HUOLTOVARMUUDEN PARANTAMISEHDOTUKSIA 1 Kaukolämmitys ja huoltovarmuus 2 Tutkimusraportti maakaasun saantihäiriön vaikutuksista 3 Huoltovarmuuden
LisätiedotKivihiilen rooli huoltovarmuudessa
Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009
LisätiedotPäästövaikutukset energiantuotannossa
e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotPienten polttolaitosten sääntelymuutosten haasteet. Kaukolämpöpäivät / Hämeenlinna
Pienten polttolaitosten sääntelymuutosten haasteet Kaukolämpöpäivät 24.8.2017/ Hämeenlinna Energian ja informaation innovatiivinen yhdistäjä Modernin teknologian ja tiedon monipuolinen yhdistäminen perinteisiin
LisätiedotKivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla
Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 14.04.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Myllypuron huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Lassilan huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1.
LisätiedotAlue & Yhdyskunta. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012
Alue & Yhdyskunta Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2012 Helsinki 2013 Sisältö 1 Taustaa... 2 2 Muuntokertoimet... 3 3 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 4 Lämmön tuotanto, hankinta ja myynti...
LisätiedotKaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015
Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja
LisätiedotHallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin
Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on
LisätiedotMaakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja
Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:
LisätiedotMillä Tampere lämpiää?
Millä Tampere lämpiää? Puuenergiaa päästöillä vai ilman UKK-instituutti 4.3.2013 Toimitusjohtaja Antti-Jussi Halminen Tampereen Energiantuotanto Oy Vahva alueellinen toimija Tampereen Sähkölaitos on vahvasti
LisätiedotKivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä
Kivihiilen energiakäyttö päättyy Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä Kivihiilen ja turpeen verotusta kiristetään Elinkaaripäästöt paremmin huomioon verotuksessa
LisätiedotSuomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879. Sky-kansio 7/7
Kaukolämpöennuste vuodelle 2003 Suomen Kaukolämpö ry 2002 ISSN 1237-8879 Sky-kansio 7/7 KAUKOLÄMPÖENNUSTE VUODELLE 2003 SISÄLTÖ: 1. TEKSTIOSA 1.1 Yleistä... 1 1.2 Kaukolämpöjohdot... 1 1.3 Asiakkaat...
LisätiedotYhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.10.2007. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö 3.0.2007 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2006 LÄMPÖLAITOSKYSELY 6/83/2007 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö K. Luoma 3.0.2007 (2) LÄMPÖLAITOSTIEDOT VUODELTA
LisätiedotEnergialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa
Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotHiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, , GLO Hotel Art
Hiilen energiakäytön kielto Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Hiilitieto ry, Kolfakta rf:n talviseminaari, 28.3.2019, GLO Hotel Art HE 200/2018 vp Hallitusohjelma Uusiutuvan energian osuus >50 % ja omavaraisuus
LisätiedotKUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013
KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä
LisätiedotUuden Jyväskylän Energiayhtiö
Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja
LisätiedotSuur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä
Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
LisätiedotHELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren
HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)
Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä
LisätiedotSähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta
Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden
LisätiedotTietoja pienistä lämpölaitoksista
Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2010 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja
LisätiedotTurun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014
Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat
LisätiedotVoimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä
Voimalaitos prosessit Kaukolämpölaitokset 1, 2015. Tuomo Pimiä Sisältö Kaukolämpölaitokset Johdanto Tuntivaihtelu käyrä Peruskuormalaitos Huippukuormalaitos Laitoskoon optimointi Pysyvyyskäyrä Kokonaiskustannus
LisätiedotBiodynax Oy. CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä
Biodynax Oy CHP-laitokset hajautetun energiantuotannon lähteenä Sisältö Biodynaxin CHP-laitokset o Mitä on Biodynaxin CHPlaitokset? o Menetelmä o Puuperäisen polttoaineen käsittely o Edut lyhyesti o Teknologia
LisätiedotOuti Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö
21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen
LisätiedotLämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa
Lämmön pientuotannon ja pienimuotoisen ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämpötoiminnassa Gaia Consulting Oy 15.12.2014 1 Gaia 22 January 2015 Esityksen sisältö 1. Hankkeen tausta ja tavoitteet 2. Lämmön
LisätiedotEnergiaa ja elinvoimaa
Energiaa ja elinvoimaa Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö
LisätiedotMetsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet
Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.
Lisätiedotenergiatehokkuussopimus
HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.
LisätiedotBioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla
1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian
LisätiedotÖljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010
Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja
LisätiedotLoppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia
LisätiedotEnergian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotTIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001
TIETOJA PIENISTÄ LÄMPÖLAITOKSISTA VUODELTA 2001 Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Lokakuu 2001 TAUSTAA Tämän tilaston lähdeaineisto perustuu Suomen Kuntaliiton kesällä 2001 tekemään kyselyyn, joka osoitettiin
LisätiedotLämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa
Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
LisätiedotLämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa
LisätiedotElinkeinoelämä ja huoltovarmuus
Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus Puheenjohtaja Jaakko Rauramo Puolustustaloudellinen suunnittelukunta 1.3.2005 Huoltovarmuuden turvaamisen periaate Väestön toimeentulo Välttämättömän talouden jatkuvuus
LisätiedotÖljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä
LisätiedotPORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen
PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti
LisätiedotKivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun
LisätiedotFossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014
Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve
LisätiedotParikkalan kunta. Varatehoselvitys
Parikkalan kunta 1/8 Parikkalan kunta 30.01.2014 Ville Korpinen Kangasvuorentie 10 FIN-40320 JYVÄSKYLÄ FINLAND Tel. +358-14-4467 111 Fax +358-14-4467 123 Parikkalan kunta 2/8 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto...
LisätiedotElinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma
Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus Yrityksen liittymisasiakirja Energiantuotannon toimenpideohjelma Liittyvä yritys: Yrityksen nimi liittyy tällä asiakirjalla ja sen liitteillä (Liittymistiedot, Toimenpideohjelma)
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotSkenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080
Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (7)
Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (7) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian n huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan
LisätiedotRajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen
Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö
LisätiedotENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET
ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET 2017 2025 Energiantuotannon toimenpideohjelma 8.5.2017 Sirpa Leino, Energiateollisuus ry Energia-ala lähtenyt heti vakuuttavasti mukaan Energia-alan sopimuksen kattavuus erittäin
LisätiedotSähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 3. neljännes Sähkön hinnat laskivat edelleen kolmannella neljänneksellä Korjaus 21.12.2012: Jyrsin ja palaturpeen verolliset hinnat lämmöntuotannossa korjattu. Myös kotitaloussähkön
LisätiedotLÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE
LÄMPÖYRITTÄJÄ 2014 KILPAILUN KYSYMYSLOMAKE Lämpöyrittäjä-tulokas kilpailusarja (enintään 2 vuotta lämpöyrittäjänä toimineet) 1. Yrityksen perustiedot Lämpöyrittäjien nimet, yrityksen tai osuuskunnan nimi:
LisätiedotMETSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy
METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja
LisätiedotFossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotAURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA
AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)
LisätiedotGreen Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen
Green Fuel Nordic Oy Uudet liiketoimintamahdollisuudet biotaloudessa Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Muuttuva toimintaympäristö ja Suomi Globaaleja haasteita Ilmastonmuutos Riippuvuus fossiilisista polttoaineista
LisätiedotItä-Suomen maakuntien energian käyttö
Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2015
Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Energiateollisuus ry 6 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2014
Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Energiateollisuus ry 5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2016
Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Energiateollisuus ry 7 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotEnergian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
LisätiedotHelsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Anna Häyrinen (6)
Anna Häyrinen 05.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus n Hanasaaren huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä 1. Hakijan yhteystiedot
LisätiedotYdinvoima huoltovarmuuden kannalta
Ydinvoima huoltovarmuuden kannalta Mika Purhonen 21.2.2007 HVK PowerPoint template A4 28.02.07 1 Suomen energiajärjestelmän ominaispiirteitä Energiaintensiivisyys Suuri huipputehon tarve Monipuoliset energialähteet
LisätiedotEDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ
EDULLISTA ENERGIAA KAUKOLÄMMÖSTÄ Paavo Knaapi Jyväskylän Energia Oy 3.12.2010 www.jenergia.fi Sisältö Muutama sana Jyväskylän Energia yhtiöistä Kaukolämmityksen asema Suomessa Kaukolämmön tuotanto Jyväskylässä
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without
LisätiedotAlueet & yhdyskunnat. Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014
Alueet & yhdyskunnat Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Helsinki 2015 1 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2014 Sisältö 1 Taustaa... 3 2 Lämpölaitosten yhteystietoja... 4 3 Lämmön
LisätiedotBIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation
BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat
LisätiedotÅF Oljen Energiahyödyntäminen
ÅF Oljen Energiahyödyntäminen L. Pirhonen 27.10.2014 ÅF lyhyesti ÅF Consult Oy ÅF liikevaihto 700 MEUR (2012) 7000 työntekijää yli 100 toimistoa 20 maassa, pääkonttori Tukholmassa Suomen toimisto, ÅF Consult
LisätiedotLääkevalmisteen nimi. Lääkevalmisteen vahvuus. 1.2 Hakija postiosoite (= toimilupapäätöksen mukainen osoite, johon lupapäätös voidaan lähettää)
Page 1 of 6 ALITUSLUVAN HAKEMINEN 1. Varastointivelvollinen Kaikki kohdat täytetään toimijoittain alla olevasti: Valitse (x) seuraavista vaihtoehdoista: Lääketehdas (kohdat 1-3.2.2 ja 3.4-3.8 sekä 5-8
LisätiedotCase Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö
Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,
LisätiedotKansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn
Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio
LisätiedotEnergiantuotannon raportoinnit. Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus
Energiantuotannon raportoinnit Pirke Suoheimo Suomen ympäristökeskus 28.1.2016 Selvityksen lähtökohdat Yritykset raportoivat lukuisille eri tahoille säännöllisesti Raportointivelvoitteet lisääntyvät Samankaltaisia
LisätiedotLämmitys- ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat
Energia 2013 Energian hinnat 2012, 4. neljännes Lämmitys ja liikennepolttoaineiden hinnat kallistuivat Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta. Kaukolämmön hinnat
LisätiedotPOLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015
POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission
LisätiedotPuutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009
Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen
LisätiedotKaukolämmön keskeytystilasto 2017
Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Energiateollisuus ry 8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot
LisätiedotFortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle
Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso
LisätiedotPaikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa
Paikkatiedon merkitys bioenergiatuotannossa 26. 11. 2013 Anna Hallvar Varsinais-Suomen bioenergiatuotannon suunnittelu ja ohjaus HANKKEESTA: Hankkeen tavoitteena on kasvattaa Varsinais-Suomen bioenergiapotentiaalien
Lisätiedot25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla
25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat
LisätiedotValtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa
Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet
LisätiedotEnergian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 1. neljännes
Energia 2011 Energian hinnat 2011, 1. neljännes Energian hinnat nousivat Tilastokeskuksen mukaan kotimaisten lämmöntuotannon polttoaineiden hintojen nousu on ollut pienempää verrattuna tuontipolttoaineisiin.
LisätiedotRAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA
RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA HUOLTOVARMUUDEN PERUSTAVOITE Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset
LisätiedotÖljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä
Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä
LisätiedotTavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus
Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 1/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/
Helsingin kaupunki Esityslista 1/2015 1 (5) Päätöshistoria Helsingin Energia -liikelaitos 29.12.2014 HEL 2014-011631 T 00 00 03 Kaupunginhallitus on pyytänyt Helsingin Energialta lausuntoa valtuutettu
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotSisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta. Simpeleen Lämpö Oy. Kaukolämpö lämmitysvaihtoehtona Simpeleellä.
1 Sisällysluettelo: 1. Kiinteistön lämmitysjärjestelmän valinta... 1 2. Simpeleen lämpö Oy lämmön toimitus ja tuotanto... 2 3. Kaukolämmön hinta Simpeleellä, perusmaksu ja kulutusmaksu,... sekä vertailu
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
Lisätiedot