Pykälä ry:n jäsenlehti.

Transkriptio

1 inter vivos Pykälä ry:n jäsenlehti Reilaaminen opiskelijaystävällinen tapa matkustaa Klooniliha sitä tahdon lautaselleni Romanit muiden kuin Romanian päänvaiva? Vuosijuhlat 2011 katso kuvat! Esittelyssä Vuoden opettaja 2011, Jan Klabbers

2 Pääkirjoitus Istahdin maaliskuun 21.päivän iltana monen muun opiskelijan tavoin täpötäyteen Finlandiatalon saliin. Alkamassa oli Aalto Entrepreneurship Societyn järjestämä paneelikeskustelutilaisuus Suomen talouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden haasteista. Tilaisuuden nimi oli Suomi hyvinvoinnin jälkeen. Paneelikeskustelijoiden kanta Suomen tilanteeseen ja tulevaisuudessa otettavaan suuntaan oli hyvin selkeä: Suomen tulisi kansainvälistyä entistä aggressiivisemmin. Tilaisuuden jälkeen Töölön rantaa pitkin kotiin kävellessäni jäin miettimään kansainvälistymisen tärkeyttä. Maailma kansainvälistyy huimaa vauhtia, ja voi olla totta, että pysyäksemme mukana kehityksessä, tulisi meidänkin ottaa kansainvälistymisen suhteen jonkin verran suurempi vaihde päälle. Tiedekuntamme näen lähtökohtaisesti hyvin kansainvälisenä. Yli puolet opiskelijoistamme lähtee opintojensa aikana vaihtoon. Tiedekuntamme tarjoaa vaihtoon lähtijöille useita yliopistovaihtoehtoja. Lisäksi on mahdollista suorittaa esimerkiksi työharjoittelu ulkomailla. Helsingin yliopiston kielikurssitarjonta mahdollistaa hieman eksoottisempienkin kielten opiskelun. Unohtaa ei kannata myöskään esimerkiksi kansainvälisiä seminaareja ja oikeustapauskilpailuja. Järjestötasolla ELSA pitää huolta lakiopiskelijoiden kansainvälisistä suhteista. Lisäksi rakkaalla tiedekuntajärjestöllämme on kansainvälistä yhteistyötä muiden pohjoismaisten oikkareiden kanssa KV-viikkojen muodossa. KV-vieraita saattaa vuosittain bongata myös Pykälästä Pykälä-viikon aikana. Kansainvälisyys näkyy oikkarin jokapäiväisessä elämässä siis monellakin tavalla. Ja vaikka luemmekin lähtökohtaisesti Suomen lakia, on lisääntyvässä määrin otettava enemmän huomioon myös erilaisia kansainvälisiä sopimuksia, sääntelyjä ja oikeuskäytäntöä. Kansainvälistyminen luo mahdollisuuksia, mutta on samalla erittäin haasteellista. Maailmaa ei alun alkaen luotu yhdeksi kokonaisuudeksi, mutta todellisten välimatkojen jatkuvasti lyhentyessä tekniikan kehittyessä, on kansainvälistyminen lähestulkoon välttämätöntä. Tässä vuoden toisessa Inter Vivoksessa ovat toimittajamme lähteneet tutkimaan maailman menoa hieman kansainvälisemmän katsantokannan kautta. Istahdapa mukavasti nojatuoliisi ja kiinnitä turvavyösi.

3 Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijoiden ainejärjestö Pykälä ry:n jäsenlehti Inter Vivos. Kahdeskymmenesensimmäinen vuosikerta #1/2011 Levikki JULKAISIJA Pykälä ry PÄÄTOIMITTAJA Isabella Lehti TOIMITUS Ines Huhta Annika Juvonen Aleksa Kavasto Laura Kirvesniemi Anette Laulajainen Katariina Paakkanen Vilma Pasanen Mikko Rudanko KUVITTAJAT Samuli Huttula Albert Mäkelä TAITTO Jasmiina Jokinen SÄHKÖPOSTIOSOITTEET Huom! taittajalla ja päätoimittajalla muotoa ILMOITUSMARKKINOINTI Yrityssuhdetoimikunta MEDIATIEDOT INFORMATION IN ENGLISH PAINO Forssan Kirjapaino Oy ilmoitushinnat ja julkaisijan yhteysdiedot viimeisellä sivulla s.22 Romaniongelma EU:ssa Haastattelussa eurooppaoikeuden professori Juha Raitio sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen sisältö. s.18 Jan Klabbers Vuoden opettaja 2011 Inter Vivos kävi tutustumassa Vuoden opettajaan s.35 Asianajoalan työolot Miten opiskelijoilla ja vastavalmistuneilla menee? s.46 Ted Apter Suomen Lakimiesliiton hallituksen opiskelijajäsen ja paljon muuta s.42 Interreilaaminen Nuorten aikuisten suosiossa oleva matkailumuoto. Vaihtoopiskelijana Sveitsissä oleva toimittajamme kokeili myös ja jakaa vinkkinsä tässä numerossa S a r j a t 39 Boksissa on elämää 50 Kerhoesittely 52 Oikeus harrastaa 54 Professorin erehdys V a k i o t 3 Pääkirjoitus 6 IV Tenttaa, Top IV 7 Bona Mater Familiae 8 Heikin palsta 11 Experto Credite 12 Kuulumisia HYY:stä 14 Paragraaffin palsta 16 IV Ajankohtaiset 21 IV Wine&Dine 34 Onnea valmistumisesta 55 Kolumni: Identiteettivarkaus porsaanreikä laissa 58 Julkinen runosuoli 60 Osavuosikatsaus ANNA PALAUTETTA NETISSÄ 61 Kolumni: Solen skiner och vädret är vackert 63 Perhonen Kannen kuva: Samuli Huttula s. 29 Vuosijuhlakuvakollaasi Näin Pykälää juhlittiin tänä vuonna katso kuvat s.56 Klooniliha ja EU Nyt sitä saa, nyt sitä saa ainakin melkein

4 IV TENTTAA Muun Suomen rynnistäessä vaaliuurnille, pykälistit nauttivat silliksestä letkeän aurinkoisissa tunnelmissa. Nesteytyksestä olikin syytä pitää huolta edellisen illan rymyämisen jälkeen ja yöunien jäätyä vähälle. Miten siis päästä uuteen nousuun? Juho H., Lex Talon lonkerolla. Sofia K. Isännän erikoisella mä ainakin pääsin. Isännän erikoinen aivan loistavaa! Laura L. Juomalla lisää. Janne X, kadetti Pohjanmaan kautta. TOP IV IV askelta kesään IV työryhmä -viikosta on selvitty, pääsiäinen paastoineen tuli ja meni, vapun riennoista nautittiin kauniissa säässä, ja huhu kiertää, että ojanpenkassa on äskettäin nähty leskenlehti. Seuraa IV:n jalanjälkiä ja porskuta varmoin askelin kohti kesää! Step I: Kevätmasennus Väsyttääkö? Ärsyttääkö? Tuntuvatko kesä ja loma vain karkaavan kauemmaksi tehtävämäärän kasvaessa? Ei huolta, sillä olet vain ottanut ensimmäisen askeleen kohti kesää! Kevätmasennusta (tai masennusta mihin aikaan vuodesta tahansa) on tituleerattu suomalaisten kansantaudiksi. Tavallisimmillaan tuo viheliäinen ilmiö on kuitenkin voitettavissa varsin kliseisin keinoin: liiku, naura ja muista syödessä ruokaympyrä! Step II: Kevätkengät Joka vuosi koittaa se vapauttava hetki, kun kuukausia kestävän villasukkien ja karvavuorattujen kenkien hamstraamisen jälkeen on mahdollista paleltumatta vetää kevätkengät jalkaan. Voi sitä riemun tunnetta, kun uudet ja kevyet kengät kopsahtelevat vasten kuivaa asfalttia, ja joka-aamuinen sukkajahti on enää vain ikävä muisto. Ja kun illalla laastaroit jaloistasi löytyviä hiertymiä, voit ylpeänä todeta olevasi hyvää vauhtia matkalla kohti kesää. Step III: Kesätyöpaniikki Ainahan se on mielessä. Toiset onnekkaat omaavat selvät sävelet kesän tienestien suhteen jo alkuvuodesta, toiset soittelevat kesätyöpaikkojen perään vielä juhannuksenakin. Keskeistä on kuitenkin huomata kyseessä olevan win-win -tilanne: He, jotka kesätyöpaikan saavat, no, he saavat kesätyöpaikan. He, jotka tällä kertaa kesätyöpaikkaa eivät onnistu nappaamaan, voivat vaihtoehtoisesti kartuttaa opintosuoritusotettaan muutamalla kesäkurssilla. Tai lähteä kesän kunniaksi sukulaisrundille Suomeen. Tai sitten ihan vain oikeasti lomailla. Step IV: Rusketus Tällä saralla ongelmia on lukuisia. Jotkut pelkäävät palamista, toiset ihottumaa. Toiset säntäävät kesän kynnyksellä solariumiin tai suihkurusketukseen, sillä onhan se luonnotonta olla kesän alussa niin kalpea. Ruskettuminen on kuitenkin asia, jonka kanssa pipoa ei kannata pitää turhan kireällä. Onhan nimittäin niin, ett ruskettumisen ollessa ajankohtainen ongelma, on kesäkin jo käsillä. Eikä pipoa muuten enää edes tarvita. BONA MATER FAMILIAE Kristiina Lindholm hallituksen puheenjohtaja 2011 Paluu arkeen Pykälän vuoden suurin ponnistus, Pykälä-viikko, saatiin tänäkin vuonna kunnialla päätökseen. Juhlan jälkeen on edessä aina paluu arkeen. Oikkareiden arki täyttyy opiskelun lisäksi yleensä myös töistä; suuri osa opiskelijoista työskentelee lukukausienkin aikana ainakin osa-aikaisesti. Me Helsingissä opiskelevat olemme siinä mielessä hyvässä asemassa, että useimpien työt liittyvät tavalla tai toisella opiskelemaamme alaan, joten opintojen aikaisesta työskentelystä on muutakin kuin taloudellista hyötyä. Vaikka koulutuspoliittisten tavoitteiden mukaan opiskelijoiden ei pitäisi hidastaa opintojaan työnteolla, annetaan meidän alallamme enemmän painoarvoa työkokemukselle kuin yksittäisten tenttien arvosanoille, joten työnteko kyllä kannattaa. Opiskelijoiden työoloihin sovelletaan useimmissa työpaikoissa työlainsäädäntöä, mutta jokaiselle on varmasti tuttuja tarinat vastavalmistuneista juristeista, joiden työpäivät venyvät säännönmukaisesti seuraavan vuorokauden puolelle ilman, että säännöllisen työajan ylittävistä työtunneista ei suoriteta asianmukaisia korvauksia. Tämän lehden sivulta 35 voit lukea oikeustieteen opiskelijoiden ja Nuoret Lakimiehet ry:n tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin sitä, onko suutarin lapsella kenkiä, eli noudatetaanko asianajotoimistoissa ja lakipalveluyrityksissä työaikalakia. Riittääkö aika vielä opiskelijatoimintaankin? Työnteon ja opiskelun täyttäessä kalenterin, tulee itse kullekin toisinaan tunne siitä, että vuorokaudessa on liian vähän tunteja. Vastapainona työlle ja opiskelulle moni on hakeutunut Pykälän toiminnan pariin. Opiskelijatoiminnan lisääminen omiin aikatauluihin ei kuitenkaan yleensä välttämättä suinkaan helpota oman ajankäytön suunnittelua. Opiskelijatoiminnassa mukana oleminen antaa kuitenkin sellaista kokemusta elämää varten, että harva jälkeenpäin katuu toimintaan mukaan lähtemistä. Kun pitää suunnitella ja toteuttaa pienempiä tai suurempia tapahtumia, kehittyvät organisointitaidot kuin itsestään. Myös sosiaaliset kyvyt ja ryhmässä työskentelyn taito tulevat testattua valiokunta- tai hallitusvuoden aikana tai esimerkiksi jäsenlehteä toimittaessa tai spexissä puuhaillessa. Eipä Pykälässä toiminta opiskelujenkaan kannalta täysin turhaa ole, sillä kuluvasta lukuvuodesta lähtien yhdistystoiminnasta on voinut saada myös opintopisteitä. Kaiken mainitun hyödyn lisäksi toiminnasta jää sellaisia muistoja ja kokemuksia, etten ainakaan itse vaihtaisi niitä mihinkään. Kannustankin jokaista lähtemään mukaan Pykälän toimintaan, jos intoa vain riittää vähänkään: Pykälän monipuolisesta tarjonnasta löytyy varmasti jokaiselle se oma juttu. Kesälomasta opiskelijan on usein turha haaveilla. Kesälläkin moni oikkari työskentelee, usein vielä muista vuodenajoista poiketen täysipäiväisesti. Opiskelut onneksi jäävät monella kesätenttejä lukuun ottamatta vähemmälle, joten kalenteriin jää tilaa myös muulle elämälle. Toivottavasti kaikilla on kesällä aikaa nauttia myös kesästä itsestään, edes sitten viikonloppuisin! Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille toivottaen 6 7

5 HEIKIN PALSTA Tarkennus edellisen IV:n vastaukseen Heippa Heikki, Luin vastauksesi IV:n numerossa 01/2011 olleeseen kysymykseen siitä, miten ufoihin suhtaudutaan löytötavarana. Nohevana oikeustieteen opiskelijana huomasin, että olit vastauksessasi täysin ohittanut lain avaruuslentä-jien pelastamisesta ja palauttamisesta sekä avaruusesineiden palauttamisesta (V: L, A: , SK: 616/1970). Kyseisen lain mukaan löydöstään on ilmoitettava välittömästi viranomaisille, ja miehistölle on annettava apua. Edellä mainitussa laissa ei kuitenkaan määritellä onko avaruuslentäjän tai avaruusesineen vältämättä oltava homo sapiensin tuotos. Tämän vuoksi ajattelinkin kysyä, voidaanko edellä mainittua lakia soveltaa myös planeetta X:n lähettämiin avaruusvipeltäjiin ja heidän tilpehööriinsä? -avaruusoikeuden professori 2025 Arvon tuleva kollega, Säädöstä ei sovelleta ei-inhimillisiin tuotteisiin syistä, joiden ymmärtäminen edellyttää lain historiallisen syntykontekstin tuntemusta. Vuonna 1970 ihmiskunta eli avaruustutkimuksessa alkaneiden kuulentojen yms. myötä varsinaista kulta-aikaa, ja kyllä päällimmäisenä huolenaiheena oli, että raketteja ja erilaisia -nautteja saattaisi tipahdella vääriin paikkoihin. Ehkä oikeusohjetta viranomaiselle ilmoittamisesta tosiasiassa kuitenkin kannattaisi noudattaa. Legaliteettiperiaatteesta sen sijaan seuraa ilman muuta, ettei lain rangaistusäännöksiä voitaisi soveltaa, jos ohjeiden mukaan ei toimittaisi. Sen verran jouduttaisiin avaruuslentäjän ja -esineen käsitettä venyttämään. 8 Vaivaako mieltäsi probleemi, johon et ole saanut vastausta tenttikirjoistasi? Älä enää menetä yöuniasi! Käänny viisaampasi puoleen, ja kysy Heikiltä. Lähetä oma kysymyksesi nyt osoitteessa Avaruuslait Hei Heikki! Minkä valtion lakeja sovelletaan ulkoavaruudessa? Jos esimerkiksi ruotsalainen murhaa kiinalaisen Marsilla heidän ollessa kahdestaan avaruuslennolla, niin minkä maan lakia pitäisi soveltaa? Tietääkseni Marsilla ei toistaiseksi ole omaa lainsäädäntöä. -marsilainen Minullakaan ei ole tiedossa, että Marsissa säädettäisiin lakeja tai että siellä olisi muutamaan, esimerkiksi tavanomaiseen oikeuteen perustuvaa normistoa. Kysymyksesi on siis äärimmäisen relevantti ja käytännönläheinen. Ns. passiivisen kansalaisuusperiaatteen mukaan Suomen lakia sovelletaan suomalaista vastaan tehtyyn rikokseen myös Suomen ulkopuolella. Ak-tiivisen kansalaisuusperiaatteen mukaan taas Suomen lakia sovelletaan suomalaisen muualla kuin Suomessa tekemään rikokseen. Samoja periaatteita mutatis mutansis soveltaen kuvaamasi rikos hoituisi siis joko Kiinan tai Ruotsin lain mukaan. Kumpaan asian käsittely sitten lopulta ohjautuisi, riippuisi lopulta kv. sopimuksista. Opiskelijana aina ihmettelin, mihin ihmeeseen näitä periaatteita oikeasti tarvitaan. Myöhemmin olen ymmärtänyt, samoin kuin sen, että vesijättömaita on todellakin olemassa ja että niitä on joskus tarve halkoa. Opetuksen sisältö Moi Heikki, Valmistuin ja siirryin työelämään. Työelämässä olen jo oppinut monia uusia asioita - perustuen tietenkin siihen laajaan juridiseen yleissivistykseen, jonka luin kirjoista opiskellessani. Olen myös huomannut että jotkut laitkin ovat kovasti muuttuneet siitä kun luin niitä tiedekunnassa. Esimerkiksi kauppaoikeuden tenttiin luin aikoinaan vanhaa vuoden 1978 osakeyhtiölakia, koska se oli tutkintovaatimuksissa. Sinänsä jo uusi vuoden 2006 lakihan oli jo silloinkin kyllä voimassa, mutta opiskelijat siirtyivät lukemaan sitä tietysti vasta vähän myöhemmin. Osallistuin myös jossain määrin opetukseenkin. Opiskeluaikanani opetukseenkin näytti vahvasti kuuluvan luennointi aiheista, jotka olivat ajankohtaisia ilmeisesti noin 10 vuotta sitten. Lisäksi suurilta osin kytkös reaalielämään näytti puuttuvan kokonaan. Nyt olen kuitenkin huomannut, että monet vanhentuneita ja merkityksettömiä asioita opiskelijoille opettavat opettajat ovatkin luennoimassa ja opettamassa sekä antamassa asiantuntijalausuntoja valmistuneille maistereille. Tiedustelisinkin, mikäköhän mahtaa olla syy siihen, että jouduin valmistumaan päästäkseni yliopistosta pois ja saadakseni samoilta opettajilta ajankohtaista tietoa maksua vastaan? Eikö näitä luentoja kannattaisi pitää ensisijaisesti huippuyksikköyliopistossa opiskelijoille eikä yrityksissä? Vähintäänkin ehdottaisin, että yrityksille ja opiskelijoille pidettäisiin samaa opetusta, jotta valmistuneena ei tarvitsi aloittaa opiskelua uudelleen samojen opettajien johdolla - rahaa vastaan tietenkin. Rahaa sinänsä alettiin pyytää jo muutoinkin heti valmistuttuani alumni-verukkeella. Harkitsen vielä tätä alumnilahjoitusasiaa, sillä en ole vielä keksinyt miksi antaisin sitä kun mielestäni yliopiston tekemässä suorituksessa oli virhe: sehän oli sisällöltään pääsääntöisesti vanhentunutta. -Valmistunut Hyvä maisteri, Kaikesta huolimatta ensinnäkin onnittelut valmistumisesta ja työpaikan saannista hieno juttu. Kauppaoikeuden opetuksen vanhentuneisuudesta tunnustan kuulleeni ensimmäisen kerran, enkä osaa ottaa kantaa asiaan kuulematta alan kollegoita (mihin nyt ei ole aikaa, koska tämän palstan deadline paukkuu ihan kohta). Tapaustiedot ovat sitä paitsi hieman epämääräiset. En tältä istumalta kuitenkaan jaksa anteeksi vain millään uskoa, että vanhentunutta lakia olisi luetettu uuden lain sijasta tai että opetus olisi muutenkaan ollut vanhentunutta. Totta varmaan on, että aivan kaikkia käytännössä relevantteja asioita ei aina opeteta luennoilla, enkä nyt puhu vain kauppaoikeudesta. Aika on rajallinen, ja tärkeintä on kunkin alan yleisten oppien saaminen osaksi opiskelijan (myös rajallista) tietovarantoa. Sen varassa voi sitten käytännön töissä työstää kulloistakin ja alati muuttuvaa nippelisäännöstöä. On siis ero yliopisto-opetuksen yhtäältä sekä toisaalta käytännön kaupallisten kurssien ja asiantuntijalausuntojen välillä. Yliopisto (koska ei ole ammattikorkeakoulu) opettaa teoriaa, valmistumisen jälkeen kiinnitetään huomiota käytännöllisempiin asioihin. Näin karkeana, mutta tärkeänä jakona. Vielä loppuun tietoisku: Asiantuntijalausuntojen (lat. consilia) antaminen on myöhäiskeskiajalta katkeamattomana jatkunut perinne, joka on siitä lähtien kytkenyt oikeustieteen opettajia käytännön oikeuselämään. Kysymys ei ole pelkästään rahasta vaan myös elävästä yhteydestä yliopistojen ja praksiksen välillä. Monet opettajat, myös kauppaoikeudessa, ovat lausuntotoiminnastaan huolimatta ja ehkä jopa osin sen vuoksi onnistuneet välittämään käytännön oikeuselämässä relevantteja oppeja opetukseensa. Kesä ja kukkaset Hei Heikki, Kesä on tuloillaan ja rinta on kevättä pullollaan. Onko sinulla antaa hyviä vinkkejä kesärakkauden etsintään? Pureeko naiseen mielestäsi paremmin pettämätön juristin älykkyys vai pitäisikö lakikirjojen lukemisesta siirtyä lakikirjojen nosteluun? -kesämies Arvoisa Kesämies, Käytännön harjoittelustani on aikaa, mutta tuskin periaatteet ovat ratkaisevasti muuttuneet. Juristin älykkyys on ok, jos saat sen suunnattua kesärakkautta etsiessäsi johonkin muuhun kuin vaikkapa sivullissuojasuhteiden seikkaperäiseen ruodintaan. Älä myöskään, hyvä kesämies, ala missään tapauksessa selventää potentiaaliselle kumppanille tiedekuntamme mutkikasta, vaikkakin kiehtovaa opintopistejärjestelmää tai kesätyötehtäviäsi vakuutusylioikeuden kirjaamossa. Ota sen sijaan terassille mukaan runokirja ja vakuuta rakastaneesi aina esimerkiksi Jorge Luis Borgesin, Dylan Thomasin tai Tomi Kontion runoja ja kevättuulen tuiverrusta kasvoillasi. Runoista vielä: älä valitse esim. Kahlil Gibrania tai muuta yhtä pliisua ja ilmeistä. Riskinä on, että kohde tuntee ne ja jäät kiinni. Sopiva voimaharjoittelu on paikallaan kesäkuosin saavuttamiseksi, mutta älä liioittele, ettei ylikunto iske. Inspehtori toivottaa kaikille pykälisteille ja muille palstan lukijoille erinomaista ja rentouttavaa kesää! 9

6 Kaikki oleellinen. EXPERTO CREDITE Olivia Yli-Pelkonen Opintovastaava 2011 Helppokäyttöinen ja selkeä. Konkreettinen työkalu, josta löytää tiedon nopeasti. Olennaiset lait löytyvät yhdestä kirjasta. Lakikirja-asiakaskysely , Edita Publishing Oy. Ammattilaisille suunniteltu tehokas lakitiedon työväline Uutispalvelu pitää ajan tasalla oikeudellisessa tiedossa jokaisena arkipäivänä. Aina ajantasainen lainsäädäntö, esityöt ja oikeuskäytäntö samassa osoitteessa. Oikeudelliset kirjat, artikkelit ja aikakausjulkaisut vaivattomasti saatavilla. Kevät saapui tänäkin vuonna tuoden tullessaan ikimuistoisen Pykälä-viikon, josta varmoin ottein selvittiin ja jonka jälkihuumaa jatkettiin Studia Iuridican merkeissä. Tapahtuma keräsi oman alansa asiantuntijoiden lisäksi ilahduttavan määrän kuuntelijoita, joiden ansiosta tilaisuudesta muodostui mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä kokonaisuus. Toiveita onkin jo sadellut siitä, että tällaisia tilaisuuksia voitaisiin järjestää enemmän. Suurimmilta osin kevät on pyörinyt tiiviisti ensi vuoden tutkintovaatimuksia pyöritellen tiedekunnan oppiaineiden suunnittelukokouksissa. Kutsuja oppiainekokouksiin sateli viime kuukausien aikana tiuhaan ja oli erityisen mukava huomata, että monissa oppiaineissa oli otettu huomioon tiedekuntaan alkuvuonna lähetetty tutkintovaatimusesitys. Varsinaisia suunnittelukokouksia tuki opintovaliokunnan järjestämä tilaisuus opintooluiden muodossa, jossa opiskelijat pääsivät vapaasti keskustelemaan ensimmäisen vuoden aloitussyksyn opintojen kehittämisestä yhdessä aloitusopintojen vastuuopettajan kanssa. Erinäisten tapahtumien ja kokousten rinnalla osaansa ovat näytelleet myös seminaarivapaapaikat. Hakemuksia seminaarivapaapaikkoihin on kevään mittaan tullut kaiken kaikkiaan mukavan paljon. Koska seminaarit tarjoavat opiskelijoille oivan keinon lisätä tietämystään itseään kiinnostavista aiheista, on hyvä muistaa, että gradun kirjoittajien lisäksi myös opintojen alkuvaiheessa olevien kannattaa lähettää hakemuksia tarjolla oleviin seminaareihin. Seminaarivapaapaikat ovat pykälisteille varsin suuri etu muiden joukossa, eikä mahdollisuutta niiden käyttämiseen opiskeluaikana kannata jättää väliin! Kaiken kiireen jälkeen on aika hetkellisesti keskittyä opintoihin ja ottaa loppukiri tenttien suhteen ennen kesäloman alkua. Nyt kannattaakin nauttia keväästä kirjaston taukohuoneen penkkejä kuluttaen tai tuomiokirkon portailla istuskellen ja tiivistelmiä laatien! Aurinkoista keväänjatkoa! TILAUKSET JA LISÄTIEDOT Puhelin Tutustu: Oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijana saat Lakikirjan 40 prosentin opiskelija-alennuksella hintaan 91,20. 11

7 HELP kauaskantoinen työ tuottaa tulosta! Aurinkoista kevättä sinulle hyvä HYYn jäsen! Aloittaessani HELPin aktiivina vuoden 2007 loppupuolella en osannut kuvitella, mitä HYY-politiikka todellisuudessa on, miten asioihin vaikutetaan, ja millaisia ennakkoluuloja esimerkiksi oikislaisista ja lääketieteen opiskelijoista liikkuu ylioppilaskuntamme aktiivien keskuudessa. Toimittuani vuosina HELPin puheenjohtajana voin todeta, että motivoitunut henkilö oppii uudenlaisen toimintaympäristön pelisäännöt sangen nopeasti. Eri asia on sitten se, haluaako itse päätöksentekijänä säilyttää HYYn tiettyjä vanhentuneita toiminta- ja päätöksentekokulttuurin jäänteitä. HYYstä jäsentensä asiaa ajava ylioppilaskunta Automaatiojäsenyydestä voi perustellusti olla montaa mieltä. Tosiasia on kuitenkin se, että kaikki yliopiston perustutkinto-opiskelijat kuuluvat ylioppilaskuntaan olemme kaikki osa HYYtä. Miksemme siis tekisi siitä paikkaa, jossa viihdymme? HELPin toiminnan eräs kirjoittamattomista visioista on tehdä HYYstä jäsentensä asiaa aidosti edistävä taho. Tämä ei aina ole helppoa, sillä tavoitteiden asettajat ovat yleisemminkin usein aikaansa edellä. HELP edustaa kuitenkin kauaskatseisuutta HYYn edustajistossa. Pitkälti tämän vuoksi toimijamme valitsevat vaikeampia pidempijänteisiä ja suoraselkäisiä toimintatapoja verrattuna lyhyen aikavälin oman edun tai irtopisteiden keräämiseen. HELP asettaa tavoitteita ja saavuttaa ne Vuonna 2008 HYYn toimintatalouden budjetti oli euroa alijäämäinen. HYYn nykyisellä jäsenmäärällä summa vastaa noin 35 euroa lisäjäsenmaksua vuodessa / HYYn jäsen. Tuolloin HELP asetti tavoitteekseen, että HYYn toimintatalouden budjetti on tasapainotettava. Tämä oli HELPin mukaan suoritettava mahdollisimman pienin jäsenmaksunostoin, sillä ylioppilaskunnan automaatiojäsenyys ei ole olemassa jäsenistön kukkarolla käymistä varten. Suurena saavutuksena voinee pitää sitä, että edustajisto päätti kokouksessaan, että Domus -2 kerroksen järjestökäytön tuesta luovutaan vuonna Pitkälti Pohjanhovi-nimisen tilan kuukausivuokraan menevältä euron vuosittaiselta menolta säästytään jatkossa. Siirtymävaiheessa HYY Yhtymälle aiheutuu tästä kustannuksia, mutta sangen nopeasti Yhtymä onnistunee voitollisesti ulosvuokraamaan tilaa. HELP on ajanut kyseistä edellä mainitusta tuesta luopumista jo muutaman vuoden ajan ja nyt saimme lopulta riittävän enemmistön kantamme taakse. Huomioiden se, että HYYssä vallassa olevat ryhmät arvostavat kovasti HYYn jakamia toiminta-avustuksia ja tiloja, ei miljoonan euron alijäämäisen HYY-budjetin lähtötilanne ollut kovinkaan helppo. Suorasukaisella argumentoinnilla ja usean vuoden johdonmukaisella toiminnalla olemme kuitenkin jo miltei saavuttaneet budjetin tasapainottamistavoitteemme. HYYn vuoden 2012 kehystalousarvio on nimittäin laskennallisesti plussan puolella. Vertailtaessa vuoden jäsenmaksua jäsenmaksuun huomaa, että tasapainottamisesta 12 euroa katettiin jäsenmaksunostoilla. Loppu onnistuttiin hoitamaan säästöillä ja kasvaneella voitonjaolla. HELP on aidosti aktiivinen ja HYYn jäsenten asioilla Joskus sanotaan, että rikkaus ei takaa onnellisuutta. Itse toteaisin, että HYYn varakkuus ei takaa sitä, että ylioppilaskunnassa toimittaisiin jäsenten etujen mukaisesti. Sitä varten tarvitaan HELP. Ylioppilaslehden 3/2011 mukaan viime vuoden edustajiston kokouksissa käytettyjen puheenvuorojen perusteella HELP oli ylivoimaisesti aktiivisin edustajistoryhmä. Ryhmämme piti 5,5 puheenvuoroa / edustaja ja ainoastaan yksi HYYn 9:stä muusta edustajistoryhmästä sai suhdeluvukseen edes yli 2,0 puheenvuoroa / edustaja. Lisäksi selvyyden vuoksi todettakoon, että pääosa HELPin vaikuttamistyöstä tehdään loppujen lopuksi jo valmistelevissa elimissä. Paitsi taloudenhoitoa olemme ryhmänä ajaneet ja tulemme myös jatkossa ajamaan HYYhyn parempaa päätöksentekokulttuuria. Vastustimme HYYn pääsihteerin toimikauden jatkamista ilman vaaleja, tosin hävisimme tämän äänestyksen Teimme myös ponsialoitteen selvittääksemme sitä, että edustajisto saisi viikkoa aikaisemmin kokousasiakirjat voidakseen tutustua niihin riittävästi ennen edustajiston kokouksia ja vaikutimme mm. siihen, että HYYn talouspaikkoja jaetaan jatkossa vähemmän mielivaltaisesti. Edustajistovaalit syksyllä muista äänestää. Lähde ehdolle? Lokakuussa järjestettävissä HYYn edustajistovaaleissa muutetaan edustajiston voimasuhteita, jotka vaikuttavat voimakkaasti edustajiston toimintaan. HELPin tavoitteena on lisätä paikkamääräänsä ja tätä varten tarvitsemme sankan joukon hyviä tyyppejä. Avustamista kampanjoinnissa ja ehdolle asettuvia henkilöitä tarvitaan. Vaalityö, jos mikä, on mainio tapaa kantaa kortensa kekoon oman ainejärjestönsä edustajistovaikuttamista varten. Koska HYY rytmittää edustajistovaaleja uusiksi, pidetään tämän vuoden syyslukukauden vaalit aikaisemmin kuin yleensä. Lisäksi edustajiston toimikausi on poikkeuksellisesti vain yhden vuoden mittainen. Ehdokasasettelun määräaika on 19.9, joten pyrimme rekrytoimaan ehdokkaita jo kevään aikana. Jos haluat ilmiantaa hyvän ehdokkaan, vaikkapa itsesi, voit tehdä sen Pykälän vaalipäällikkö Lauri Koskentaustalle (s-posti: lauri.koskentausta@helsinki.fi). Tärkeintä on kuitenkin se, että käyt äänestämässä. Keväisin terveisin, Ted Apter HYYn edustajiston jäsen, pykälisti 12 13

8 PARAGRAAFFIN PALSTA Tällä palstalla Paragraaffin toimijat kertovat yhtiön toiminnasta ja ajankohtaisista asioista. terveisiä sisarainejärjestöltä: CODEX Paragraaffin kevään suurin hanke, CV-pankki saatiin aikataulussa päätökseen ja sitä kohtaan on herännyt runsaasti mielenkiintoa sekä työnhakijoiden että työnantajien puolella. Tästä johtuen toimistolla on pitänyt kiirettä sitten edellisen Inter Vivoksen, kun olemme auttaneet montaa Pykälistiä löytämään kesätyöpaikan. Viime vuonna kauttamme löysi työpaikan yli 300 opiskelijaa, joten kaikki joukolla CV-pankkiin rekisteröitymään! Paragraaffi on nyt vuoden päivät ollut työehtosopimussuhteessa Suomen Lakimiesliiton ry:n kanssa. Kokemukset historiallisesta sopimuksesta ovat olleet rohkaisevia molemmin puolin. Meidän kannaltamme sopimus on osoittautunut toimivaksi työsuhteissamme ja työntekijämme ovat olleet tyytyväisiä sopimuksen tuomaan lisäturvaan verrattuna työlainsäädännön vähimmäistasoon, joka on ylitetty sopimuksessa selvästi. Lakimiesliiton puolella sopimusta pidetään tärkeänä osana opiskelijoiden työolojen kehittämisessä. Haluamme kiittää Lakimiesliittoa ja etenkin opiskelija-asiamies Eero Blåfieldia yhteistyöstä, joka jatkuu yhtä toimivana tulevaisuudessakin. Kertauksena, Paragraaffi Oy ja Suomen Lakimiesliitto ry solmivat kesäkuun alussa 2010 työehtosopimuksen kevään kestäneiden neuvotteluiden jälkeen. Kyseinen sopimus on alallamme historiallinen, sillä Lakimiesliitto ei ole aiemmin solminut minkään tahon kanssa työehtosopimusta. Työehtosopimuksen solmiminen oli luonnollista yhtiöllemme, sillä työntekijät ovat yhtiömme suurin voimavara, jonka hyvinvointi on turvattava. Tästä syystä olemme sitoutuneet ylläpitämään työehtojen ja työolojen korkeaa tasoa sekä kannustamme työntekijöitämme ammatilliseen kehittymiseen. Toimistomme sulkee ovensa tältä lukuvuodelta 19.5, ja avaa ovensa syksyllä 2011 uusien opiskelijoiden saavuttua tiedekuntaan. Me työskentelemme kuitenkin normaaliin tapaan kesälläkin henkilöstöpalveluiden parissa ja vastaamme mielellämme kaikkiin kysymyksiin. Haluamme kiittää kaikkia Pykälistejä kuluneesta lukuvuodesta ja toivottaa hyvää kesää! Terveisin, Kära systerförening, Det finns flera fördelar i att ha ett utmärkt samarbete med Pykälä. Ett av de främsta är att få uppleva er fantastiska internationella vecka, som fick besök av ett rekord antal codexare i år hela sex stycken. Enligt Codex internationella sekreterare var pykäläveckan klart en av årets bästa veckor och av samma åsikt var också resten av gästerna. Besökarna uppgav att den högklassiga fiilisen gjorde det största intrycket, men även sillisen med pomppulinna, samt efterfestens mojiton lär ha imponerat på codexare. På ämnesföreningsfronten är det alltså enkelt att få en internationell fix när det känns så. Däremot kan man hävda att vår utbildning på universitetet inte har en lika stark internationell prägel. För att få uppleva globalitet på universitet kräver det att man åker i utbyte. I utbyte lär man sig att kommunicera med människor och dessutom ser man hur saker och ting fungerar i en annan del av världen. Utöver detta kan man lyckas med att knyta värdefulla kontakter med tanke på framtiden. Spännande är att en internationell vecka erbjuder allt detta i ett miniatyr format (!). Fördelar med internationella veckor i förhållande till ett halvt år i utbyte är även priset (resebidragen kan vara till stor hjälp), och det faktum att int. veckor inte kräver lika mycket planering som utbytet (det är bara att spontant åka iväg!). På Codex anser vi att konceptet med internationella veckor är väldigt lyckat och vi vill hålla fast vid traditionen. För att återkomma till pykäläveckan: det var inte endast codexare som trivdes man beskådade även muntra svenskar, norrmän, och islänningar. Lyckade internationella veckor lockar flera intressanta juridik studeranden till Helsingfors och vice versa. Slutresultatet är att vi kan njuta av frodiga miniutbyten elva gånger per år. Hurra för internationella veckor! Juristklubben Codex r.f. PG:n pojat Jon & Tero Palautetta ja kysymyksiä Paragraaffin toimijoille voit lähettää sähköpostitse osoitteisiin etunimi.sukunimi@paragraaffi.fi 14 15

9 IV AJANKOHTAISET Unohda Vogue, Marie Claire ja Elle. IV kertoo, mikä on tänä keväänä IN isolla i:llä ja vähintään yhtä suurella N:llä. Teksti: Anette Laulajainen Protestit Oli aihe sitten Unicafén ruoka, naapurin yötä myöten jytäävät stereot tai se, että vappu on vain kerran vuodessa protestoi! Anna mennä, oikein kunnolla ja olan takaa! Protestoiminen on nyt kuuminta hottia ja hoteinta kuumaa, eikä vinkumista ja valittamista ole enää rajattu uhmaikäisten lasten etuoikeudeksi. Aiheella ei ole niinkään väliä, kunhan vain muistat protestoida. Jos et osaa yksilöidä vihasi kohdetta, voit aina valita jonkun sopivan yleismaailmallisen vastustamisen kohteen. Systeemi toimii tilanteessa kuin tilanteessa. Avaudu angstistasi ainakin naamakirjassa, ja jos se ei riitä, on Pykälä-info aina mainio kanava suurien tunteiden välittämiseen. Muista myös Julkinen Runosuoli, jotta voit ilahduttaa kanssapykälistejä muutenkin kuin elektronisessa muodossa. Matti kukkarossa ANTROPOLOGIN VINKIT PYKÄLISTIN JUHANNUKSEEN Teksti: Emma Rimpiläinen Innokkaimmat pykälistit voivat aloittaa juhannuksen vieton Brasilian São João-festivaalin tapaan jo 12. kesäkuuta ja jatkaa 29. päivään asti. São Joãon aikaan Brasiliassa kuvioon kuuluvat riehakkaat tanssit ja hervottomat kokot. Jos haluaa seurata itäeurooppalaisia perinteitä, nuorison pitäisi myös hypellä näiden kokkojen yli. Tietysti mitä suurempi kokko, sen parempi, sillä suuri tuli auttaa pitämään pahansuovat henget poissa loppuvuoden. Sadon runsauden turvaamiseksi järjestettävät juhannusyön valehäät ovat yleisiä monissa maaseutuyhteisöissä; Suomessa tätä perinnettä vastannee kaatokännissä bylsiminen metsässä. Jos juhannusheila jää löytämättä, voi hilpeä pykälisti kunnioittaa latvialaista perinnettä juoksemalla kolmelta yöllä kaupungin läpi alasti. Tämän uroteon jälkeen on paikallaan palkita itsensä oluella. Kesään on vielä aikaa, ja edellisen vuoden säästöt ovat huvenneet huolestuttavan alhaiselle tasolle. Ei hätää, säästövinkkejä riittää, ja lisätienestejä voi aina hankkia mitä erilaisemmilla tavoilla. Lumet ovat jo ennättäneet sulaa, joten on turha kaupitella auton kaivamista lumisohjon seasta. Satsaa sen sijaan ruohonleikkuriin tai vaikkapa lakaisuharjaan, ja ryhdy keväisiin auttamistoimiin läheisten iloksi kohtuullista maksua vastaan tietenkin. Muista tarkentaa palveltavalle etukäteen, ettei pullakahvien voida katsoa täyttävän kohtuullisen palkkion kriteeriä. Pidä myös mielessä, että kevät tuo tullessaan puistokaljoittelijat ja niiden myötä erinomaiset mahdollisuudet pullonkeräämistoiminnan laajamittaiseen harjoittamiseen. Ja jos muu ei auta, tee käytännön tutkimus aiheesta Pikavipit oikeuspoliittisena ongelmana, ja raportoi tulokset kauppaoikeuden kesätentissä. Kesäkunto Lumien vielä sulaessa alkaa häikäilemätön kilpajuoksu kohti tavoitteista sitä kaikkein suurinta ja kauneinta. Keinoja kesäkunnon saavuttamiseen on joka lähtöön. Jotkut vannovat kaalikeiton ja raejuuston nimeen, ja puurtavat koko kevään kuntosalilla hien virratessa. Toiset taas hakevat hieman erilaista huippukuntoa rilluttelemalla kevään kaikissa riennoissa aamuyön tunneille saakka. Kesä tuo tullessaan työpäivän jälkeen otettavat yhdet ja mökillä porukalla vietettävät kosteat viikonloput, ja kaikkihan tietävät, ettei festareille oikeasti suunnata sitä musiikkia kuuntelemaan. Jotta tästä kaikesta selviytyisi kunnialla, on tärkeää aloittaa treenaaminen jo hyvissä ajoin ennen kesää. Vain kovalla harjoittelulla voi päästä kisakauden vireeseen ja yltää todellisiin sankaritekoihin. Jos siis Pykälä-viikko jäi osaltasi tyngäksi, nyt on korkea aika aloittaa harjoittelu. Teksti: Kata Paakkanen KUUKAUDEN OPISKELIJA-ALENNUS Iskikö kevätväsymys tai vaivaako flunssa? Ovatko energiakanavasi tukossa tai koetko yhä psyykkistä stressiä palmuvehkasi yllättävän poismenon johdosta? Älä huoli, sillä nyt sinun ei enää tarvitse käyttää koko opintotukea kalliisiin hoitoihin niihin saa nimittäin opiskelija-alennuksia! Kevätflunssaa voi kätevästi lievittää lääkkeillä (yliopiston apteekki, -10 %), henkistä stressiä tai vaikka kevätväsymystä musiikkiterapialla (ykköspaikka, -10 %) tai intuitiivisella energiahoidolla (origonova, -10 %). Ja jos YTHS:n jonotusmusiikin kuuntelu ketuttaa, voit myös käydä hammas- tai yleislääkärillä opiskelijahintaan (linnakkeen hammas/origonova, -10 %). Kyllä opiskelijan kelpaa sairastaa! 16 17

10 VUODEN OPETTAJA 2011: Saavumme sateisena iltapäivänä Porthanian kuudenteen kerrokseen. Huoneessa 651 meitä odottaa erittäin ystävällinen ja lämminhenkinen englantia puhuva herrasmies, joka edellisenä viikonloppuna on vastaanottanut oikeustieteen ylioppilailta tunnustuksena Vuoden opettaja -palkinnon. Haastattelu toteutettiin englanniksi, mutta on käännetty suomeksi muutamia lainauksia lukuun ottamatta. Miltä tuntui tulla valituksi tänä vuonna vuoden opettajaksi? No hienoltahan se tuntui. Mitä muuta voi sanoa? Vuoden opettajan palkinnon saaminen on mukava tunnustus. Olet toiminut luennoitsijana sekä Suomessa että Amsterdamissa. Eroavatko mielestäsi suomalaiset ja hollantilaiset opiskelijat toisistaan? Kyllä. Ensin pitää kuitenkin mainita, että Amsterdamissa opettamisestani on vierähtänyt jokunen vuosi, noin vuotta, joten tilanne siellä on saattanut muuttua. Hollantilaiset opiskelijat ovat kuitenkin mielestäni hieman puheliaampia. Toisaalta he saattavat olla varomattomampia puhuessaan, ja heillä onkin paha tapa avata suunsa ajattelematta ensin sanojaan pyydän, ettette tuomitse minua sanomisistani. Suurempia eroavuuksia ei mielestäni kuitenkaan ole. Minun kohdallani ei Suomen ja Amsterdamin välillä ollut mitään suurempia eroavuuksia myöskään sen takia, että opetin myös Amsterdamissa englanniksi ja usein opiskelijaryhmiä, jotka koostuivat kansainvälisistä opiskelijoista, kuten täälläkin. Ja joka paikastahan löytyy ihmisiä, jotka ovat äänessä paljon, mutta ehkä Amsterdamista löytyi heitä enemmän kuin Suomesta. Miten Suomen ja Alankomaiden yliopistojärjestelmä eroaa toisistaan? Sanoisin, että suurin eroavaisuus oikeustieteellisten välillä ovat pääsykokeet, joita Hollannissa ei ole. Hollannissa yliopistoon päästään lukion jälkeen Jan Klabbers Pykälä ry:n vuosijuhlissa palkitaan jokavuotisen perinteen mukaisesti Vuoden opettaja, jonka opiskelijat ovat äänestämällä valinneet. Tänä vuonna Tapahtumatalo Bankissa jaettu tunnustus meni kansainvälisen oikeuden professorille, Jan Klabbersille. Teksti: Isabella Lehti Kuvat: Jasmiina Jokinen 18 ylioppilastodistuksella. Onko todistuksen arvosanoilla merkitystä? Ei. Riittää, että sinulla on olemassa ylioppilastutkintotodistus. Tämä myös tarkoittaa sitä, että uusia opiskelijoita voi olla tuhatkin joka vuosi. Ja kun huomioon otetaan se, että Amsterdam on vain yksi vaihtoehto. Toiset tuhat voi aloittaa samana vuonna esimerkiksi Utrechtissa jne. Onko valmistuneella juristilla vaikea saada töitä, jos opiskelijoita aloittaa niin monta joka vuosi? No on, mutta suurempana ongelmana pitäisin keskeyttämistilastoja. Jutellessani hollantilaisten kollegoideni kanssa, hekin näyttävät pitävän tilannetta hyvin problemaattisena. Opiskelijoita on paljon, ja monista näkee, onko heillä mahdollisuuksia valmistua. On hyvin tyypillistä keskeyttää opinnot ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuotena. Se on hyvin harmillista. Pidätkö suomalaista järjestelmää pääsykokeineen parempana ratkaisuna? Olin jonkin verran skeptinen saapuessani Suomeen ensimmäisen kerran. Nykyään tosin arvostan Suomen tapaa hieman enemmän kuin ennen. Pääsykokeiden läpäiseminen tarkoittaa, että opiskelijat ovat jo opiskelemaan päästessään tietyllä tasolla, ja koska opiskelupaikan saadakseen on tehtävä töitä, ovat opiskelijat myös ehkä hieman motivoituneempia. Jos minulta kysyttäisiin, mitä muuttaisin Suomen pääsykoejärjestelmässä, muuttaisin ehkä kokeiden luonnetta hieman. Tällä hetkellä pääsykokeet keskittyvät liikaa ulkoa opetteluun ja testaavat liikaa muistia oikeuden todellisen ymmärtämisen sijasta. Olette oikeassa. Itse asiassa pääsykoetta on hieman uudistettu lähivuosina mainitsemaanne suuntaan. No se on erittäin hyvä asia. Montaa opiskelijaamme varmasti kiinnostaa, miten olette päätyneet professoriksi Suomeen. Miksi Suomi? Cherchez la femme [ look for the woman ]. Ensimmäinen vaimoni oli suomalainen. Toinen vaimoni on myös, mutta ensimmäinen vaimoni oli syy muuttaa Suomeen. Mutta ensimmäinen vaimonne ei halunnut muuttaa Hollantiin? Ei. Hänellä oli erittäin hyvä työpaikka täällä Suomessa. Ja koska minä olin vasta opettajaurani alussa, olin hyvin joustava. Lisäksi minun on mainittava, että suuri syy Suomeen muuttooni oli myös se, että sain mahdollisuuden työskennellä Martti Koskenniemen kanssa. Moni kansainvälinen juristi olisi antanut oikean kätensä samasta mahdollisuudesta. Olin siis onnekas myös siltä kannalta. Tämän, vuoden toisen, Inter Vivoksen teemana on kansainvälisyys. Onko tiedekuntamme mielestäsi tarpeeksi kansainvälinen vai olisiko jossain vielä sijaa kehittämiselle? Vaikea kysymys. Opiskelijakunta on mielestäni tarpeeksi kansainvälinen, joten siinä ei ole huolen aihetta. Myös opettajakunta alkaa näyttää hieman kansainvälisemmältä kuin silloin, kun saavuin tänne ensimmäistä kertaa. Sekin on siis menossa oikeaan suuntaan. Vaikeaksi koen tällä hetkellä kuitenkin hallinnolliset seikat. Olen esimerkiksi vastuussa tutkijoideni palkoista ja niiden hallintaan on olemassa tietokonejärjestelmä, jossa on olemassa englanninkielinen versio. Ongelmana englanninkielisessä versiossa kuitenkin on, että puolessa välissä työskentelyä versio muuttuu kesken kaiken suomenkieliseksi. Aijaa. Onpa kummallista. Nimenomaan. Sama koskee palkkausjärjestelmää että kulunhallintajärjestelmää. Uskon, että järjestelmää 19

11 IV Wine&Dine Toimittajamme lähti Helsingin lounasmaailmaan tutkailemaan paikallisia etnisiä ravintoloita ja niiden ruokatarjontaa. Kokeilulistalta löytyi aasialaiseen henkeen kiinalainen, japanilainen ja korealainen ravintola. Teksti: Aleksa Inkiläinen ollaan kehittämässä, mutta se on vielä tällä hetkellä erittäin kehittymätön. Se siis voisi olla paremmin. Siinä tosin on kyse ehkä enemmän yleishallintoon kuin tiedekuntaan liittyvästä kehittämisestä, mutta koen erittäin hankalaksi keksiä suomenkielisille sanoille vastineita englanniksi, varsinkin kun kyse on useimmiten tietokone- tai hallintoterminologiasta. Millainen luennoitsijan pitäisi mielestänne olla? Kommunikoiva. Tällä tarkoitan sitä, että luennoitsijan pitää olla valmistautunut kurssiinsa ja luentoonsa, jotta tietää mistä puhuu. Tärkeää on myös, että tuntee aiheensa ja aihe pitäisi kyetä jäsentämään etukäteen. On mahdotonta pitää luentoa siten, että alkaa vain puhua aiheeseen liittyvistä seikoista toivoen, että kuuntelijat vain jotenkin selvittävät, miten asiat liittyvät toisiinsa saaden siten rakennettua kokonaiskuvan aiheesta. Lisäksi pitää olla avoin. It s a two-way street teaching, eikä kyse siis ole vain minusta jakamassa viisauttani opiskelijoiden edessä; samaan aikaan on kyettävä saamaan itsensä ymmärretyksi ja olemaan avoin kysymyksille, tiedusteluille ja kommenteille. Mielestäni on väärin sanoa: I don t have time for that. Pitäisi siis olla samaan aikaan sekä kommunikoiva että vastaanottavainen. Kansainvälinen oikeus on siitä mukava aihe, että sen piirissä tapahtuu jatkuvasti, esimerkiksi YK:n turvallisuusneuvosto antoi luvan johonkin Libyassa. Voin pelailla jokapäiväisillä tapahtumilla luennoillani, vaikka ne eivät suoraan aiheeseeni liittyisivätkään, 20 ja olen sitä mieltä, että tällaisille asioille pitäisi olla avomielinen. Onko olemassa jotain, jossa haluaisit kehittää itseäsi luennoitsijana? Oletko esimerkiksi muuttanut luennointitapojasi jossain vaiheessa? Olen kyllä muuttanut hieman tapojani. Olen tätä nykyä hieman systemaattisempi sen suhteen, mitä opiskelijoiltani vaadin. Tänä vuonna esimerkiksi ensimmäistä kertaa annoin opiskelijoille luentorungon, jossa kerroin, mistä asioista luennoilla puhutaan ja minä päivinä. Samaten ilmoitin, mitä kirjojen lukuja olisi hyvä lukea itsekseen kotona. Sitä voisin tehdä hieman enemmän. Opetusmetodini riippuu tosin hyvin paljon siitä, onko kyseessä esimerkiksi luentosarja vai seminaari. Siitä en tosin ole varma, pitäisikö minun laittaa enemmän materiaalia Internetiin. Olen erittäin vanhanaikainen enkä käytä powerpointeja yms. Minulle sanotaan alituiseen, että voisin tehdä sellaista enemmän. Mutta olen erittäin kömpelö tietokoneiden kanssa, enkä ymmärrä paljoakaan niiden päälle. Just give me a blackboard and I am happy. Käytän paljon liitutaulua, ja ehkä käsialani voisi olla hieman parempi. Onko teillä lopuksi jotain terveisiä opiskelijoillemme? Become excellent lawyers and excellent citizens. Korea House Mariankatu Helsinki Avoinna ma-pe la Korea House on Suomen ainoa korealainen ravintola. Korealainen ruoka on erikoista, mutta hyvää. Suosikki lounaslistalta on Dakbulgogi, jossa on friteerattua kanaa ja makeahko marinadi. Myös Bulgogia kannattaa kokeilla. Täällä henkilökunta on todella ystävällistä ja palvelu pelaa. Sisustus on korealaista ja asiakkaina on varmaan sapuskan autenttisuuden takia paljon korealaisia. Korean voi siis kokea Krunikassa. New Bamboo Center Annankatu Helsinki Avoinna: ma-pe la su Telve kaveliiii, huutelee teletapin näköinen tarjoilija heti, kun ovesta astuu sisälle. Palvelu on iloista ja mutkatonta. Muiden kiinalaisten paikkojen tapaan täälläkin ollaan koko suvun voimin töissä. Puutavarakeskus on valittu kaupungin parhaaksi kiinalaiseksi eikä suotta. Annokset ovat isoja ja edullisia. Currykana on ehdottomasti paras annos. Kasvissyöjälle löytyy listalta myös varmasti mieleinen annos. Miinuksena on se, että kiinteistön omistaa raittiusliitto, joten bisseä on tarjoilijalta turha kysellä. Kabuki Lapinlahdenkatu Helsinki Avoinna: ma-pe 11:30-14:00 ja la suljettu su Kaupungin ehdottomasti parasta japanilaista ruokaa. Kannattaa kokeilla alkuun tonnikala-avocadotartaria. Sushi on ensiluokkaista niin kuin kaikki muutkin listalta löytyvät annokset. Kabukin jo nyt edesmennyt omistaja oli japanilainen lätkäintoilija, joten paikka on vuorattu lätkäaiheisilla varusteilla, mikä sopii japanilaiseen ravintolaan kuin hattara Suomen joulupöytään. Tarjoilijat eivät selkeästikään ole syöneet Kabukin ruokia vaan turkulaisia vihanneksia. Joskus tuntuu, että annokset haetaan Japanista asti, joten ruokaa kannattaa varautua odottamaan kauan. Keittiö sulkeutuu klo

12 Romanit tervetulotoivotus vai potku persuksiin? Romaniongelmasta on käyty kiivasta keskustelua ympäri Eurooppaa. Suomalaistenkin etenkin pääkaupunkiseudulla asuvien huulilla aihe tuntuu olevan harva se päivä. Tulisiko romaneille myöntää enemmän oikeuksia vai tulisiko heidät karkottaa takaisin kotimaahansa? IV:n toimittajat lähtivät tutkimaan asiaa. IV haastatteli romanikysymyksen tiimoilta kahta professoria: Eurooppaoikeuden professori Juha Raitiota, sekä valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta. Teksti: Katariina Paakkanen ja Mikko Rudanko Kuvat: Albert Mäkelä Helsingissä on jo pidemmän aikaan puhuttu Romanian romaneista, joita on tullut Suomeen Romanian liityttyä EU:hun. EU takaa kansalaisilleen erilaisia oikeuksia, kuten vapaan liikkuvuuden. Millaiset romanien oikeudet (esim. oikeus oleskeluun, työhön tai leiriytymispaikkaan) Suomessa? Raitio: Oleskeluoikeus perustuu EU-kansalaisuuteen. Romaneilla on EU:n kansalaisina oikeus hakea työtä eri jäsenvaltioista, joskin tätä oikeutta voidaan rajoittaa yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden nimissä. EU-kansalaisuuden osalta keskeinen säännös on SEUT 20 artikla, ja oikeus työhön liittyy lähinnä SEUT 45 artiklaan. Tarkemmin asiasta säädetään d i r e k t i i v i s s ä 2004/38/EY, jonka 6. artiklassa todetaan, että EUkansalaisella on oikeus oleskella toisen jäsenvaltion alueella enintään 3 kuukauden ajan ilman muita muodollisuuksia kuin se, että hänellä on voimassaoleva henkilökortti tai passi. Leiriytymispaikkaan liittyvät edellytykset perustunevat kussakin jäsenvaltiossa kansalliseen normistoon, esim. kunnallisiin järjestyssääntöihin. Ojanen: Kaikilla EU-kansalaisilla ja heidän perheenjäsenillään on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella alle 3 kk ajan, kunhan taskussa on voimassaoleva henkilökortti tai passi. Kyse on EU:n perusoikeuskirjan 45 artiklassa suojatusta perusoikeudesta, johon voidaan EU-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan vedota suoraan viranomaisissa ja tuomioistuimissa. Perusoikeutena liikkumis- ja oleskeluoikeutta on tulkittava laajasti ja vastaavasti sen rajoituksia suppeasti sekä perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä noudattaen. Rajoitusten on näin ollen perustuttava hyväksyttäviin päämääriin ja riittävän täsmällisiin lain säännöksiin sekä oltava välttämättömiä ja oikeasuhtaisia. Koska oleskeluoikeuden toteutumiseen vaikuttaa esimerkiksi asuminen, erilaiset asumispaikkaan ja -muotoon liittyvät vaatimukset merkitsevät helposti sellaisia oleskeluoikeuden rajoituksia, joita on myös arvioitava perusoikeuksien rajoitusedellytysten kannalta. Tältä kannalta ei ole yhdentekevää, mitä vaatimuksia romanien asumiselle asetetaan esimerkiksi Suomessa. Sitä paitsi myös asunnottomilla on liikkumisja oleskeluvapaus. Unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeus oleskella yli 3 kk toisen jäsenvaltion alueella edellyttää mm. sitä, että heillä on riittävät varat ja kattava sairausvakuutusturva. Tarkoituksena on tällä tavoin taata se, ettei liikkumisvapauttaan käyttävistä ihmisistä synny kohtuutonta taloudellista rasitusta vastaanottavalle jäsenvaltiolle. Vaikka riittävien varojen alkuperälle ei aseta erityisiä vaatimuksia ja kerjäämällä hankitut varat voivat siten periaatteessa täyttää vaatimuksen, romanit eivät yleensä täytä yli 3 kk kestävän oleskelun edellytyksiä. Tilanne muuttuu toiseksi, jos he kykenevät osoittamaan olevansa työnhakijoita, joilla on tosiasiallisia mahdollisuuksia saada työtä. On syytä muistaa, että EU-oikeuden ohella romanien oikeuksia määrittävät kotimaiset perusoikeusnormit, joista voi seurata lisävaatimuksia romanien kohtelulle Suomessa. Romanit ovat elättäneet itsensä etupäässä kerjäämällä, mutta huhuja liikkuu myös osallistumisesta rikoksiin kuten varkauksiin tai ihmiskauppaan. Vaikuttaisivatko tämänkaltaiset rikokset romanien oikeuteen oleskella Suomessa? Voidaanko romanien tuloa tai oleskelua Suomessa yleensäkään millään tavalla rajoittaa EU-oikeudellisesti laillisin perustein? Raitio: Karkottamiseen on omat säännöksensä, mutta sanoisin yleisellä tasolla, että yleisen turvallisuuden ylläpitämiseksi EU-kansalaisenkin karkottaminen on EU-oikeuden mukaan sallittua. Tällöin ei kuitenkaan saa olla kyse mistään pienistä omaisuusrikoksista. Asiaa on pohdittu jo 1970-luvulla Van Duyn -tapauksessa. Ojanen: EU-kansalaisuuden omaavat romanit ole mitenkään erilaisessa asemassa muihin EU-kansalaisiin verrattuna. Selvää on, että rikoksiin syyllistyvät EU-kansalaisromanit voidaan tietyin edellytyksin karkottaa maasta. Oikeudellinen kynnys EUkansalaisen karkottamiselle on kuitenkin korkealla, sillä tällä puututaan EU-oikeuteen suoraan perustuvan oleskeluoikeuden ydinsisältöön. Direktiivin 2004/38 27 artiklan mukaan yleisen järjestyksen tai yleisen turvallisuuden vuoksi toteutettujen toimenpiteiden on oltava suhteellisuusperiaatteen mukaisia ja perustuttava yksinomaan asianomaisen henkilön omaan käyttäytymiseen, jonka on muodostettava todellinen, välitön ja riittävän vakava uhka, joka vaikuttaa johonkin yhteiskunnan olennaiseen etuun. Myös oleskeluajan pituus kohottaa karkottamisen kynnystä: jos unionin kansalainen on oleskellut vastaanottavassa jäsenvaltiossa kymmenen vuotta tai jos hän on alaikäinen, hänet voidaan karkottaa vain, jos päätös perustuu jäsenvaltioiden määrittämiin yleistä turvallisuutta koskeviin pakottaviin syihin. Tässä tapauksessa pelkkä yleisen järjestyksen ylläpitämisen tarve tai henkilön pelkät aiemmat rikostuomiot ei siis riitä karkottamispäätöksen perusteeksi. Suomen ulkomaalaislain 168 :n mukaan unionin kansalaisen ja hänen perheenjäsenensä sekä muun omaisensa maasta karkottaminen edellyttää, että hänen oleskeluoikeutensa rekisteröinti tai pysyvä oleskelulupakorttinsa on peruutettu taikka hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta tai kansanterveyttä. Käytännössä karkottaminen edellyttää, että EU-kansalainen on syyllistynyt törkeisiin huumausainerikoksiin tai vastaaviin rikoksiin, mutta tällöinkin oleskelun kesto, perhesiteet ja muut siteet Suomeen saattavat kokonaisharkinnassa muodostaa esteen karkottamiselle

13 Muun muassa Ranskassa romaneita on joukkokarkotettu voimatoimin. Suomessa romaneita on pyritty palauttamaan romaniaan mm. maksamalla heille matkakustannuksia. Liittyykö tämänkaltaisiin karkotuksiin tai palautuksiin oikeudellisia ongelmia? Ojanen: Liittyy ainakin Ranskan tapauksessa. Romanien joukkokarkotuksissa Ranskasta ei ole ollut kyse mistään vapaaehtoisesta maasta poistumisesta, eikä Ranskan toimintaa voida rinnastaa siihen, että Suomi on maksanut osalle romaneista matkarahaa tms. Joukkokarkotus on nimenomaisesti kielletty Euroopan ihmisoikeussopimuksen 4 lisäpöytäkirjan 4 artiklassa ja EU:N perusoikeuskirjan 19 artiklassa. Kiellolla on tarkoitus taata, että jokainen maasta poistamista koskeva päätös tutkitaan erikseen ja että kaikkien tietyn valtion kansalaisten karkotuksesta ei voida päättää yhdellä toimenpiteellä. Lisäksi on otettava huomioon syrjintäkielto: jos joukkokarkotus koskee vain tiettyä etnistä tai kansallista ryhmää, se on iso oikeudellinen ongelma joukkokarkotuksen kiellon ja syrjintäkiellon normikokonaisuuden kannalta. YK:n ihmisoikeuskomitea on todennut kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 13 artiklassa käytetyn termin expel (suom. karkottaa ) kattavan kaikki menettelytavat, joilla ulkomaalainen poistetaan maasta vastoin tahtoaan. Päätös ulkomaalaisen maassa oleskelun laittomuudesta on komitean mukaan tehtävä 13 artiklan oikeussuojatakeita kunnioittaen. Lisäksi kannanotossa todetaan 13 artiklan edellyttävän yksilöllistä päätöstä ja siten kieltävän kollektiiviset karkotukset. Komitean mukaan sopimusmääräys edellyttää, että ulkomaalaiselle annetaan täydet tosiasialliset mahdollisuudet käyttää oikeussuojakeinoja maasta poistamistaan vastaan siten, että oikeussuoja muodostuu kaikki tapauksen asianhaarat huomioon ottaen tehokkaaksi. Sopimuskohdan soveltaminen ei saa myöskään olla jotain ulkomaalaisryhmää syrjivää. Romanien joukkokarkotukset rikkovat näitä kieltoja ja muita ihmisoikeusvaatimuksia sekä ovat myös vastoin EUkansalaisten oikeutta vapaaseen liikkumiseen ja oleskeluun unionin alueella. Sinänsä on syytä korostaa, että Ranskan ohella romanien oikeuksia on myös rikottu mm. Italiassa, Unkarissa ja Tšekissä sekä tietenkin Romaniassa ja Bulgariassa. Myös Suomessa romanit kohtaavat syrjintää jatkuvasti, ja esimerkiksi käräjäoikeudet ja syrjintälautakunta ovat antaneet lukuisia langettavia ratkaisua romanien syrjinnästä 2000-luvulla. Vuonna 2003 YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevaa kansainvälistä yleissopimusta valvova rotusyrjintäkomitea (CERD) kehotti Suomea ryhtymään toimenpiteisiin romanien asumiseen, koulutukseen ja työelämään liittyvissä ongelmissa sekä puuttumaan heidän kohtaamaansa arkielämän syrjintään. Romaneista on käyty samanlaista keskustelua ympäri Eurooppaa. Onko EU käsitellyt asiaa tai suunnitellut yhteisiä toimia? Ojanen: On. Esimerkiksi viime valtiopäivillä eduskunnan suuri valiokunta käsitteli valtioneuvoston selvityksen EU:n ja Suomen vireillä olevista ja tulevista toimista, jotka koskevat romanien aseman parantamista EU:ssa (ks. SuVL 10/2010vp ja E 45/2010vp). Kuten selvityksestä ilmenee, paitsi yksittäiset maat myös EU:n toimielimet, erityisesti komissio ja parlamentti, sekä Euroopan neuvosto ja ETYJ ovat ryhtyneet tai ryhtymässä erilaisiin toimiin romanien aseman parantamiseksi. Voidaanko Romanialle asettaa EU:n sisäisiä pakotteita romaneiden elinolojen parantamiseen Romaniassa? Entä voidaanko Romania laittaa maksamaan kustannuksista, joita esim. romaneille tarjotusta majoituksesta ja kuljetuksista Romaniaan syntyy? Onko näin tehty? Raitio: Kysymystä voidaan lähestyä monella tavalla. Yksi linja olisi kysyä, loukkaako Romania esimerkiksi joitain Ihmisoikeussopimuksen artikloja romanien kohtelussa. Tietystikin EU-maan tulee täyttää demokraattisen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan oikeusvaltion kriteerit, ja niiden pohjalta painostustoimet EU:n poliittisen unionin puitteissa eivät lainkaan ole poissuljettu vaihtoehto, mutta en osaa yksilöidä, minkä muodon ne voisivat käytännössä saada. Kenties yksi keino vaikuttaa Romanian oloihin olisivat erilaiset EU:n taloudelliset vaikutuskanavat. Mitkä ratkaisuvaihtoehdot voisivat mielestäsi tulla kysymykseen? Pitäisikö tilanteeseen yleensä puuttua lainsäädännöllisesti Suomen tai EU:n tasolla? Ojanen: Selvää on, että tarvitaan sekä erilaisia kansallisia että ylikansallisia toimia. Ihmisoikeuksien toteuttaminen alkaa aina kotoa, ja minusta romanien elinolojen ja aseman kehittäminen on ennen muuta valtioiden ensisijaisella vastuulla, vaikka Euroopan alueella elävän romaniväestön aseman parantamiseksi tarvitaan myös eurooppalaisia toimenpiteitä. Lakeja, sopimuksia tai ylipäätään oikeusnormeja ei oikeastaan enää juurikaan tarvita. Sitä vastoin kyse on enemmänkin voimassa olevien lakien, EU-normien ja ihmisoikeussopimusten tosiasiallisesta toteutumisesta ja toteuttamisesta erilaisin viranomaistoimin, budjettipäätöksin jne. Myöskään pelkkä syrjinnän poistaminen ei riitä, koska se on vain yksi romanien isoista ongelmista. Olennaista on myös köyhyyteen ja yleensä sosioekonomiseen asemaan puuttuminen, mikä ei ole ensisijaisesti mikään oikeudellisen päätöksenteon asia. Ilmeisesti Suomessa on edelleen lujassa lapsellinen usko lain kaikkivoipaisuuteen maaherra Wibeliuksen hengessä: Maata on lailla rakennettava. Laki ei ole kuitenkaan mikään avain romaniongelman ratkaisuun. Selvää myös on, että romaneilla on oltava oma roolinsa asioidensa parantamisessa ja että heiltäkin vaaditaan erilaisia konkreettisia tekoja. Samoin on selvää, että romanien aseman parantamiseen niin Suomessa kuin varsinkin monissa muissa maissa menee vuosia, ellei vuosikymmeniä, mutta se ei tee heidän asemansa parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä vähemmän kiireelliseksi. Yksi paljon pohdittu ratkaisuvaihtoehto olisi kerjäämisen kieltäminen. Millaisia oikeudellisia ongelmia kieltoon liittyy? Olisiko tämä mielestäsi tehokas vaihtoehto? Ojanen: Ei ole. Kerjäämisen kielto/ kriminalisointi koskisi käytännössä romaneja ja olisi siten tosiasiassa romaneja syrjivä. Tämä merkitsisi etnistä profilointia, joka on vastoin perustuslakia ja Euroopan ihmisoikeussopimusta. Esim. tapauksessa Timishev Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi, että jos etninen alkuperä on ainoana perusteena liikkumisvapautta rajoittaville lainvalvontatoimille, se rikkoo ihmisoikeussopimusta, koska erottelu etnisen alkuperän perusteella ei voi olla välttämätöntä pluralismin periaatteen ja toisten kulttuurien kunnioituksen varaan rakentuvassa demokraattisessa yhteiskunnassa. Lisäksi on aivan selvää, ettei kerjäämisen kiellolla voida lainkaan puuttua romanien köyhyyteen ja järjestelmällistä syrjintää koskeviin ihmisoikeusongelmiin. Omia ongelmia syntyy myös rikosoikeudellisen legaliteettiperiaatteen kannalta. Kielletty kerjääminen pitäisi määritellä hyvin täsmällisesti ja tarkkarajaisesti, mikä tuskin onnistuu

14 Mistä tässä kaikessa olikaan kyse? Romaniongelman historia 1 Euroopan unioni rakentuu tavaroiden, palveluiden, pääomien ja henkilöiden vapaaseen liikkuvuuteen. Nämä sisämarkkinat ovat jatkuvassa integraatiokehityksessä. Henkilöiden vapaan liikkuvuuden osalta annettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, eli ns. vapaan liikkuvuuden direktiivi, joka Suomessa saatettiin täysimääräisesti voimaan ulkomaalaislain 10 luvun säädöksillä. Direktiivin mukaan EU:n kansalaisilla on oikeus vapaasti liikkua unionialueella, matkustaa toiseen jäsenvaltioon ja oleskella tässä valtiossa, kunhan heillä on esittää voimassa oleva henkilötodistus tai passi. Oikeus oleskella kestää kolme kuukautta. Maahantulo- tai maastapoistumisviisumia ei voida vaatia. Vastaanottava valtio voi kuitenkin vaatia henkilöä tekemään ilmoituksen jäsenvaltion alueella oleskelustaan kohtuullisessa ja ketään syrjimättömässä määräajassa. Direktiivin mukaan EU-kansalainen saa myös oleskella jäsenvaltiossa yli kolme kuukautta, mikäli hän harjoittaa taloudellista toimintaa palkattuna työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana ja hänellä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat ja tarvittaessa sairausvakuutus niin, että hän ei oleskeluaikanaan muodostu rasitteeksi Suomen sosiaaliturvajärjestelmälle. Euroopan unionin jäsenyyden myötä henkilöiden vapaa liikkuvuus ulottui nyt myös Romanian ja Bulgarian kansalaisiin. Äärimmäinen köyhyys, koulutuksen puute ja syrjintä kotimaassa alkoivat johtaa nyt etenkin Romanian romanien kohdalla liikkuvuuteen muihin EU-jäsenvaltioihin. Usein he päätyivät näissä valtioissa hankkimaan elantoaan kerjäämällä. Tähän kerjäämiseen on katsottu liittyvän myös järjestäytynyttä rikollista toimintaa. 3 Suomeen ensimmäiset romanikerjäläiset saapuivat kesällä Kesän 2008 aikana Helsingissä arvioitiin olevan ja kesällä 2010 yli 200 kerjäläistä. Kerjääminen on paitsi lisääntynyt ja näkyvämpi osa katukuvaa, myös muuttunut paikoitellen aggressiivisemmaksi muiden lieveilmiöiden ohella, mikä on johtanut myös Suomessa, erityisesti Helsingissä, esityksiin kerjäämisen kieltämiseksi. Kerjäämisen kieltämistä selvittänyt sisäasianministeriön työryhmä esitti loppuraportissaan, että kerjääminen julkisella paikalla itseään elättääkseen tulisi kieltää järjestyslailla ja että erikseen kiellettäisiin myös kerjäämisen organisointi. Työryhmän esitystä pidettiin kuitenkin jo raporttiin liitetyssä oikeusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön eriävässä mielipiteessä ja myöhemmissä alan oppineiden arvioissa epäselvänä, kiireellä tehtynä sekä tarkoitushakuisena. 4 Unionin liikkumisvapaudesta ja integraatiosta huolimatta jäsenvaltioilla on yhä laaja oikeus päättää itse yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen liittyvästä lainsäädännöstään. Tähän pohjautuvia kerjäyskieltoja kansalliseen tai alueellisen lainsäädäntöön sisältyykin ainakin Tanskassa, Itävallassa, Iso-Britanniassa, Luxemburgissa ja Espanjassa. Vuonna 2010 Ruotsi karkotti 50 romania maasta ulkomaalaislakinsa perusteella, kun nämä eivät pystyneet elättämään itseään. Heinäkuusta 2010 alkaen Ranska, osana presidentti Sarkozyn rikollisuuden vastaista kampanjaa, on hajottanut ainakin 50 romanikerjäläisten leiriä ja karkottanut tuhansia romaneja Ranskasta Romaniaan ja Bulgariaan. Sarkozy on todennut maassa olevan satoja laittomia leirejä ja luvannut tiukentaa toimia maassa laittomasti oleskelevia romaneja vastaan. Muun muassa Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu kritisoi Ruotsin ja Ranskan karkotuksia ja Euroopan komissio puolestaan ilmoitti antavansa maastakarkotusten vuoksi Ranskalle virallisen huomautuksen vapaan liikkuvuuden direktiivin puutteellisesta implementoinnista. Rikkomismenettelyä Ranskaa vastaan ei kuitenkaan jatkettu Ranskan toimitettua komissiolle uskottavan aikataulun vapaan liikkuvuuden direktiivin implementoinnista osaksi Ranskan 5 lainsäädäntöä vuoden 2011 alkupuolella. Ranskan romanikarkotuksia ei tiettävästi ole viety tuomioistuimeen, mutta Euroopan unionin tuomioistuimessa on kyllä muun muassa käsitelty valtioiden mahdollisuuksia karkottaa toisten EU-jäsenvaltioiden kansalaisia luvulla Van Duyn -tapauksessa EU:n tuomioistuin päätti, että jäsenvaltion on mahdollista karkottaa tai estää muiden EUkansalaisten pääsy maahan perustuen henkilön omaan käyttäytymiseen. Viime aikoina EU-oikeudessa unionin tuomioistuin on antanut myös useita ratkaisuja koskien EUkansalaisuutta. Esimerkiksi Zambrano-tapauksessa (C-34/09) oikeus oleskella ja tehdä työtä EU:n sisällä ulotettiin koskemaan myös alaikäisen unionin kansalaisen vanhempia. 6 Itse kerjäämisen ohella toinen romanikerjäläisiin liittyvä aihe keskustelussa Helsingissäkin on ollut asuminen, erityisesti leiriytyminen, sillä useimmilla kerjäläisillä ei ole täällä asuntoa. Kerjäläisten leiriytyminen on tapahtunut usein luvattomasti perustetuissa leireissä autoissa, 2 Slovakian ja Unkarin pyrkiessä EU:n jäseniksi 2000-luvun alkupuolella, niitä kovisteltiin romanivähemmistön huonojen olojen parantamiseksi. Maat liittyivät itäblokin maiden kanssa unioniin Suurempi romanivähemmistö vielä huonompine elinoloineen oli sen sijaan Romaniassa ja Bulgariassa, jotka liittyivät lopulta unioniin 1. tammikuuta Lausunnossaan Romanian hakemuksesta Euroopan unionin jäseneksi komissiokin oli aikanaan todennut romanivähemmistön tilanteen hyvin huonoksi, mutta toivottavasti jatkossa paranevaksi. Kerjäyskiellosta huhtikuussa 2010 tehty Lakialoite 24/2010 vp puolestaan raukesi, kun sitä ei ehditty käsittelemään perustuslakivaliokunnassa. Kerjäyskiellon käsittelyyn saatetaan kuitenkin palata uudelleen uuden eduskunnan ja mahdollisen uuden esityksen tai aloitteen myötä. Rauenneen lakialoitteen yhteydessä oli keskustelua mm. siitä, voidaanko vastikkeetta tapahtuvaa kerjäämistä pitää perustuslain turvaaman elinkeinovapauden harjoittamisena, ja siitä, kuinka laaja kiellon tulisi olla

15 asuntovaunuissa ja teltoissa majoittuen, mm. Helsingin Kalasatamassa Sosiaalikeskus Sataman piha-alueella. Leiriytymiseen on katsottu liittyvän turvallisuusriskejä, mm. sähkölaitteista ja niiden virityksistä johtuen, sekä terveys, ympäristö- ja pelastusturvallisuusongelmia, joilla on merkitystä myös yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen. Sisäasiainministeriön työryhmä ehdotti loppuraportissaan, että järjestyslakiin lisättäisiin luvattoman leiriytymisen kielto. Kalasataman leirissä sattuneen tulipalon jälkeen majoitus kiellettiin paloturvallisuussyistä sekä sisällä että piha-alueella, minkä jälkeen Helsingin kaupunki maksoi marraskuussa 2010 Kalasatamasta väliaikaisesti tilapäismajoitetuille 40 romanille lauttaliput Tallinnaan ja bensarahat loppumatkalle Romaniaan. Lähtökohtana oli kaupungin mukaan omien matkojen maksaminen ja tällainen matkojen kustantamisen hätäratkaisu. Maahanmuuttoministeri Thorsin mukaan Helsingin kaupungin toimissa maasta avustamisesta ei tuolloin ollut huomauttamista, jos romanit saivat lähteä vapaaehtoisesti, eikä kyse ollut Ranskan kaltaisesta karkottamisesta pakolla. Kaupunkia on kuitenkin myös kritisoitu siitä, ettei romaneille olisi jätetty muutakaan vaihtoehtoa, kun Kalasatamaan ei voinut jäädä eikä kaupungilla ollut muuta majoitusta tarjota. 7 Helmikuussa pääkaupunkiseudulle asettui jälleen viitisenkymmentä romanikerjäläistä, samoja vanhoja ja uusia. Eniten julkisuudessa ovat olleet välillä Sosiaalikeskus Sataman sisäpuolella, välillä ulkopuolella majoittuneet parikymmentä romania, jotka on hetkeksi myös majoitettu kaupungin kustannuksella Rastilan leirintäalueelle, sieltä palanneet, viranomaisvoimin häädetty ja taas palanneet. Sosiaalikeskus Sataman vuokrasopimus on irtisanottu toukokuun lopusta, mutta sitä on yritetty nyt myös purkaa päättymään ennen tätä. Kesäkuussa nämäkään kerjäläiset eivät voi siis kuitenkaan enää siellä majoittua. Perimmäisenä ongelmana tässä pallottelussa on voitu katsoa olevan EU-kansalaisten asunnottomuus toisessa jäsenvaltiossa. Jyrkemmän kannan mukaan vapaan liikkuvuuden direktiivin perusteella vapaasti enintään kolme kuukautta Suomessa oleskelevia romanikerjäläisiä tulisi kohdella turisteina samoine majoitusmahdollisuuksineen kuten muillakin, mutta myös kaupungin tarjoaman romaneille taloudellisesti mahdollisen vaihtoehdon tarjoamista on esitetty. Romanien leiriytymisessä on havaittavissa myös kulttuurieroja. Helsingin kaupungin kerjäläistyöryhmän vastauksia ja toimintasuunnitelmaa romanikysymykseen ja leiriytymiseen odotetaan huhtikuun loppuun mennessä. Myös EU:ssa ollaan vielä huhtikuun aikana ottamassa kantaa siihen, mitä kerjäläisten lähtömaiden tulisi tehdä romanivähemmistöjensä auttamiseksi ja komission on määrä esittää strategia siitä, miten kansallisia toimenpiteitä romanien integroitumiseksi voitaisiin vahvistaa EU:n varojen avulla. Glamouria ja juhlatunnelmaa vanhassa pankkimiljöössä Pykälä ry:n 76-vuotissyntymäpäivää juhlistettiin lauantaina Kauppatorin tuntumassa, viisikymmentäluvun henkeä huokuvassa Tapahtumatalo Bankissa. Juhlissa nähtiin perinteiseen tapaan kauniita pukuja, hymyileviä kasvoja sekä viihdyttäviä puheita ja muita esityksiä. Teksti ja kuvat: Isabella Lehti, Pekka Perunka Vuosijuhlia ennen järjestetyssä cocktail-tilaisuudessa edustajilla oli mahdollisuus esittää hallitukselle tervehdyksensä. Kuvassa tervehdystään antamassa Kadettitoverikunnan edustajat Antton Halme (oik.) ja Markus Halme (vas.). Ennen pöytäosuutta oli aikaa jutella ystävien kanssa Pykälä-viikon tapahtumista. Kuvassa vasemmalta oikealle Johanna Männistö ja Minna Kumpulainen. 28 Tunnelma oli odottava ennen pöytäosuutta. Fiilikset olivat hyvä, iltaa oli odotettu. Olin viettänyt päivän majoittamani kv-vieraan kanssa ja oltiin valmistauduttu yhdessä, kuvailee päivän tunnelmiaan siniseen mekkoon pukeutunut pykälisti Kaisa Muinonen. Kuvassa vasemmalta oikealle Johanna Kastepohja, Elina Lius, Kaisa Muinonen Alkumaljojen jälkeen koitti aika siirtyä pöytiin nauttimaan herkullisista pöydän antimista, illan ohjelmatarjonnasta sekä pöytäseurueen kanssa seurustelemisesta.

16 Vuosijuhlamarsalkkoina toimivat tänä vuonna Johanna Säteri ja Paragraaffin sponssaamana Jon Termonen, kuten Johanna hymy huulillaan mainitsi. Ansioituneille pykälisteille jaettiin tänäkin vuonna ansiomerkkejä. Pöytäosuuden ensimmäisenä kohokohtana saatiin kuulla Pykälä ry:n hallituksen puheenjohtajan, Kristiina Lindholmin, puhe. Erittäin kauniin puheen naiselle saapui pitämään oikeustieteen ylioppilas Janne Parikka. Puheen miehelle piti tänä vuonna ihastuttava oikeustieteen ylioppilas Kaisa Kortesmaa. Vuosijuhlapuheen saapui pitämään lakiasiainjohtaja Ilona ErvastiVaintola Sampo Oyj:stä. Pöytäosuuden jälkeen siirryttiin tanssilattialle. Juhlassa kuultiin myös tiedekunnan dekaanin, Kimmo Nuotion, puhe. Vuoden opettaja -palkinnon sai ansaitusti erittäin pidetty kansainvälisen oikeuden professori Jan Klabbers. Vuosijuhlissa nähtiin erinäisiä esityksiä. Illan musiikkiesityksestä vastasi Jankki Nenonen ja Ilta pilalla -trio. Vuoden Pykäläteko -palkinto annettiin tänä vuonna Urheilutoimikunnalle, joka on aktiivisuudellaan saanut Pykälän toimintaan hieman uutta vivahdetta

17 Tanssilattia oli valssien aikaan tuttuun tapaan hyvin täynnä, mutta se ei juhlijoita haitannut. Juhlailta on ollut hieno ja tunnelma iloinen. Tanssilattialla oli hieman ruuhkaa, mutta osaavalta tanssijalta eivät menneet askeleet solmuun. Vuosijuhlat ovat kerta kaikkiaan loistava aloitus keväälle ja ne tuovat samalla juhlatunnelmaa työ- ja opiskelukuvioiden keskelle, kertoo Joonas Metsämäki tanssitettuaan daamiaan Kaisa Ketolaista + KV-viikko pähkinänkuoressa Pykälä-viikon kanssa samaan aikaan järjestetty KV-viikko kokosi jälleen oikeustieteilijöitä eri Pohjoismaista Pykälän vieraiksi. IV listasi viikon kohokohdat. Teksti: Jasmiina Jokinen Ennen jatkoille siirtymistä oli mukavaa viettää hetki tervehtien tuttuja, joita tulee tavattua välillä liiankin harvoin. Erinomainen juhla takana, loistavat jatkot edessä. Kaikki tämä mukavien ja erinomaisten kollegoiden seurassa, kuvailee kuvassa vasemmalla oleva Otto Markkanen ystävänsä Matti Lajunen seuranaan. Pöytäosuuden jälkeen myös vuosijuhlamarsalkat pääsivät vaihtamaan vapaalle. Vuosijuhlamarsalkkana toiminut Johanna Säteri (kuvassa vas.) oli iloinen selvittyään juhlista hengissä. Vihdoin pääsi vaihtamaan vapaalle ja Jonin parempaan seuraan! Ei vaan, Jonille terkkuja, että se on ihana., Johanna naurahteli vierellään ystävänsä Milla Laurio. Ensimmäiset vieraat ehtivät paikalle jo tiistaina Pykälä-viikon avajaisiin, mutta varsinaisen KV-viikon ohjelma starttasi vasta keskiviikkona tervetulomaljoilla Pykälän toimistolla. Täältä matka jatkui enimmäiseen vierailukohteeseen, jossa jo näkyi viikon teema, Wikileaks; kohteena oli Ruotsin suurlähetystö. Exculta oli lyhyt matka Senaatintorille, josta lähtivät iltapäivällä bussit Kiljavan mökkireissulle, pohjoismaisittain hyttetur. Bussimatkalla korkattiin (muun ohessa) KV-viikkoja varten tehty CD, joka oli täynnä enemmän tai vähemmän valloittavia, osittain aiemmilla viikoilla tutuksi tulleita sävelmiä. Tänä vuonna vieraille myös nauhoitettiin ensimmäistä kertaa muodikas KV-viikon c-kasetti. Kiljavalla asut vaihtuivat mökkireissun Spies and nerds -teeman mukaisiksi. Vaikka useimmat olivat kokeneet jälkimmäisen itselleen läheisemmäksi rooliksi, löytyi joukosta muutama vakoojakin. Perinteiseen tapaan ilta käynnistyi sitseillä, joilla päästiin nauttimaan emäntien loihtiman aterian lisäksi runsaasta ohjelmasta. KV-viikoille tyypillistä paljasta pintaakaan ei puuttunut monet vieraat kun noudattivat housut pois / av med byxorna - huutoa tavanomaisia sitsejä kirjaimellisemmin. Sitsien jälkeen väki hajaantui ympäri Kiljavaa. Mehevimmät yksityiskohdat loppuillan tapahtumista kertoo Perhonen. Aamun valjetessa suuntasivat kv-vieraat yhdessä KVviikkotoimikunnan kanssa Viihdekeskus Flamingon vesipuistoon, jonka altaissa väsyneet juhlijat saivat reilun tunnin verran virkistäytyä. Flamingosta bussi suuntasi takaisin Senaatintorille, josta vieraat lähtivät majoittajiensa luokse valmistautumaan iltaa varten. Torstai-illan ohjelma alkoi jo perinteeksi muodostuneella Hannes Snellmanin exculla, jossa oli ohjelmassa mm. drinkkikoulu. Exculta matka jatkui pykälistien johdolla Hukkaputken syövereihin. Saavutuksena voitaneen pitää sitä, ettei tiettävästi yksikään vieras hukkunut pysyvästi metroon tai Itä-Helsinkiin. Lauantaina keskityttiin vuosijuhliin valmistautumiseen. Kun miespuoliset vieraat ja KV-viikkotoimikuntalaiset etkoilivat tutustumalla Yrjönkadun uimahallin miestenvuoroon, tytöt puolestaan aloittelivat juhlia meikkien ja kampausten valmistuttua Tuomas Rytkösen asunnolla Töölössä. Etkoilta matka jatkui vuosijuhliin Fondian cocktailtilaisuuden kautta, jossa muun muassa jaettiin kauniit Pykälän logolla varustetut KV-viikkomitalit. Tämän jälkeen vuorossa oli päivän kohokohta, eli vuosijuhlat. Nordiska Sekreteriatetin puolesta tervehdyspuheen juhlissa esitti järjestön varapresidentti, Oratorin Elisabeth Patriarca. Vuosijuhlista jatkettiin Pykälään kerhotiloihin, jossa myös KV-vieraat viihtyivät verrattain myöhään. Sunnuntaiaamun Sillis tuli varmasti tarpeeseen erityisesti koko viikon rymynneille KV-vieraille. Auringonpaisteessa suoritettiin viikon viimeinen perinne, bubblaus, jossa paikalliselle int.sekille (Pykälässä ulkoasiainvastaava hoitaa virkaa) tuotiin lahjoja lähinnä nestemäisiä sekä palautettiin viikon mittaan Pykälältä anastetut tavarat. Jälkimmäisten joukossa oli mm. vessapaperirullateline sekä kovia kokenut Vittusgatan kyltti. Silliksellä myös julistettiin Helsinki City Challengen voittaja. Tässä vuotuisessa kilpailussa, jossa pisteitä jaetaan KV-viikon aikana erinäisistä mieleenpainuvista tempauksista, voiton vei tänä vuonna ansaitusti Artiklan Heikki Lindroos. Muodollisuuksien jälkeen vieraat hajaantuivat loppusilliksen ajaksi nauttimaan viimeisistä auringonsäteistä ja jäljellä olevasta ajastaan muiden vieraiden ja pykälistien parissa ennen paluumatkaa kotiin. Jälkikäteen kehuja ja kiitoksia tämän vuoden KV-viikosta on tullut runsaasti. Ensi vuoden viikkoa odotellessa on hyvin aikaa lähteä vaikkapa tutustumaan muiden ainejärjestöjen KV-viikkojen tarjontaan. Lisätietoja KV-viikoista ja pohjoismaisesta yhteistyöstä osoitteessa Jatkoilla Pykälässä ilta jatkui aamun pikkutunneille asti tanssijalan viemänä. Perjantai-aamun ekskursio Sanomataloon klo tuntui monesta varmasti turhan aikaiselta edellisen yön jälkeen. Aamuexcun jälkeen järjestetty suunnistusviesti Porthaniassa sekä vierailu Borenius&Kemppisen toimistolle piristivät kuitenkin mukavasti. Piristysruiske olikin tarpeen, sillä illalla vuorossa olivat KV-sitsit. Tuskin tarvitsee mainita, että laulujen lisäksi villiä menoa riitti täälläkin, aina aamun pikkutunneille saakka

18 ONNEA VALMISTUMISESTA! Sarjassa seurataan vastavalmistuneiden juristien publiikin jälkeisiä liikkeitä. Tällä kertaa onnittelemme joulukuussa maisteriksi valmistunutta Kiti Karvista. Kiti on huikean pykälistiuransa aikana ehtinyt toimia sonniastoimikunnan taloudenhoitajana (2005), yleisvaliokunnan sihteerinä (2006), hallituksen yleisvastaavana (2007) ja hallituksen puheenjohtajana (2008). Lisäksi hän on toiminut Paragraaffi Oy:n toimitusjohtajana vuodesta 2009 maaliskuuhun Teksti: Vilma Pasanen Kiti Karvinen Paljon onnea valmistumisesta! Näyttääkö maailma erilaiselta maisterinpaperit kädessä? Kiitos ja kumarrus! Maailma näyttää nyt täysin erilaiselta näin maisterin silmin ja minulla onkin ollut suuria vaikeuksia sopeutua tähän maisteriselämään, kun kaikki on niin helppoa eivätkä opiskeluajan murheet enää paina. Sen sijaan voi nykyään tehdä juuri niin paljon töitä kun haluaa, kun Kela ei ole naputtamassa tulorajoista tai tiedekunta opintojen edistymisestä. Ja ehtiipähän tässä työn ohella nauttimaan elämästäänkin hieman enemmän kuin aiemmin. Lakipalveluyritykset peittoavat asianajotoimistot työaikalainsäädännön soveltamisessa Oikeustieteen opiskelijoiden ja Nuoret Lakimiehet ry:n selvityksen mukaan asianajoalalla työskentelevät nuoret lakimiehet tekevät runsaasti pimeitä ylitöitä, joita ei korvata mitenkään. Asianajajaliiton mukaan valvontamenettely uhkaa piittaamattomia työnantajia. Teksti: Eero Blåfield Työskentelet tällä hetkellä asianajotoimistossa. Oletko lapsuutesi unelma-ammatissa? On kyllä myönnettävä, etten unelmoinut lapsena lakimiehen ammatista. Kouluikäisenä ajattelin varmaan ensimmäisenä ryhtyä arkkitehdiksi, ja sitten keksin ryhtyväni Suomen ensimmäiseksi naispresidentiksi, mutta jouduin sitten kuitenkin keksimään muita suunnitelmia lukioaikana, kun se pesti vietiin nenän edestä. Opintojen alkuaikoina pohdiskelin tuomioistuinuraa ja asianajotoimistossa työskentely puolestaan alkoi kiinnostaa kun työskentelin asianajotoimistoissa opintojen ohella. Sille tielle sitä sitten jäätiinkin. Viihdynkin nykyisessä työpaikassani äärimmäisen hyvin, enkä ole katunut uravalintaani hetkeäkään, vaikken ihan lapsena kuvitellutkaan unelma-ammattini olevan lakimies asianajotoimistossa. Onko elämä nyt pelkkää ruusuilla tanssimista, vai onko jotain erityistä, jota olet jäänyt kaipaamaan opiskeluajoilta? Toistaiseksi en kyllä ole kaivannut opiskeluaikoja, sillä nautin olostani tällä hetkellä suunnattomasti kun fiilistelen sillä, ettei kaikkea vapaa-aikaa tarvitse enää viettää joko opintojen parissa tai potien huonoa omatuntoa jos ei ole niiden parissa. Valmistumisestani on tosin vielä sen verran vähän aikaa, että vietän tavallaan kuherruskuukautta työelämän kanssa, joten tilanne voi muutaman kuukauden päästä olla toinen. Kun ajattelet graduasi näin jälkeenpäin, oletko tyytyväinen lopputulokseen vai tekisitkö jotain eritavalla? Asiat voi aina tehdä eri tavalla: järkevämmin, nopeammin, paremmin jne. Mielestäni jokaisen olisi kuitenkin hyvä olla tyytyväisiä siitä, että on saanut gradunsa kunnialla loppuun. Etenkin oikiksen gradussa tärkeintä on se, että sen saa tehtyä ja kaikki muu on tavallaan bonusta siihen päälle. Itse olen kyllä tyytyväinen lopputulokseen, enkä tekisi mitään toisin. Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua? Kymmenen vuoden kuluttua? Viiden vuoden päähänkin näkeminen on aika hankalaa, saati sitten vuoteen Näen itseni kymmenen vuoden kuluttua nauttimassa elämästäni vielä enemmän kuin nyt ja ennen kaikkea tyytyväisenä siihen mitä teen ja mitä olen saanut elämässäni aikaiseksi. En haluaisikaan tehdä selkeää suunnitelmaa siitä missä olen kymmenen vuoden kuluttua vaan pyrkiä siihen, että seuraavan kymmenen vuoden aikana nautin elämästäni ja työstäni sekä säilytän positiivisen elämänasenteeni. Haluaisitko vielä jakaa jotain vanhan ja viisaan vinkkejä opiskeluun meille vielä kirjojen ääressä kyyhöttäville? Viisaan vinkkejä voin antaa, vanhasta en niinkään tiedä. Tämä kuulostaa nyt kliseeltä, mutta nauttikaa opiskeluajasta, sillä se on ihmisen parasta aikaa! Älkää suotta viettäkö liikaa aikaa kirjastolla vaan tutustukaa ihmisiin ja opetelkaa muutakin kuin tenttikirjojen sisältöä, sillä niihin ehtii palaamaan valmistuttuaankin useaan otteeseen, mutta muistoja ja kokemuksia ei sen sijaan voi mistään kirjasta lukea tai omaksua. Eläkää täysillä ja nauttikaa opiskeluajasta kunnolla, niin työelämään siirtyminenkään ei tunnu aikanaan ollenkaan hassummalta vaihtoehdolta! 34 Oikeustieteen opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden juristien palkkaus ja työolot ovat herättäneet erityisen paljon keskustelua viime aikoina. Kysymykset pitkistä työpäivistä ja niistä saatavan korvauksen puutteesta erityisesti yksityisen sektorin asiantuntijatyössä ovat olleet monen huulilla. Lakimiesliiton tekemän vuoden 2008 tilanteeseen perustuvan nuorten lakimiesten työolotutkimuksen mukaan keskimääräinen toteutunut työaika asianajoalalla oli 47 tuntia viikossa. Nuoret Lakimiehet ry:n vuonna 2010 laatimassa tutkimuksessa puolestaan ilmeni, että kolmasosa asianajoalalla työskentelevistä nuorista juristeista teki yli 50-tuntista työviikkoa ja saman tutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa alla työskentelevistä teki ylityöt täysin korvauksetta. Lakimiesliiton tutkimuksen mukaan asianajoalalla työskentelevä nuori juristi lahjoitti työnantajalleen keskimäärin yli tuhat euroa kuukaudessa korvaamattomien ylitöiden muodossa. Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta yhdessä kaikkien oikeustieteen opiskelijajärjestöjen (Artikla, Codex, Justus, Lex ja Pykälä) sekä Nuoret Lakimiehet ry:n kanssa lähti tutkimaan sitä, miten edellä mainittujen ryhmien työajat ja -olot ovat järjestetty yksityisen sektorin asiantuntijatehtävissä. Näistä tahoista muodostettu työryhmä lähestyi työnantajia, työntekijöitä sekä työoikeuden asiantuntijoita asian tiimoilta viime vuoden loppupuolella. Kysely suurimpiin asianajotoimistoihin ja lakipalveluyrityksiin Työryhmä lähetti kyselyn kolmeentoista suureen suomalaiseen asianajotoimistoon (Bird & Bird, Borenius & Kemppinen, Bützow, Castrén & Snellman, Dittmar & Indrenius, Hannes Snellman, HPP, Juridia, Krogerus, Merilampi, Roschier, Waselius & Wist, White & Case) sekä viiteen suureen lakipalveluyritykseen (Deloitte, Ernst & Young, Fondia, KPMG, PWC) koskien opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työaikalain piiriin kuulumista, ylitöiden korvaamista, työaikojen seurantaa sekä työssä jaksamisen edistämistä. Työryhmä muodosti kuvauksen tyypillisen vastavalmistuneen lakimiehen sekä lakimiesharjoittelijana toimivan oikeustieteen opiskelijan työtehtävistä ja pyysi työoikeuden asiantuntijoita työnantaja-, työntekijä- sekä tiedemaailman puolelta arvioimaan, kuuluvatko kyseisten työnkuvien mukaiset työtehtävät työaikalain soveltamispiiriin ja miksi. Koska suurin osa lähestymistämme yrityksistä ei vastannut kyselyyn tai kyselyssä esitettyihin kysymyksiin, suoritimme otantakyselyn näissä yrityksissä työskentelevistä nuorista juristeista sekä oikeustieteen opiskelijoista ja kysyimme heiltä samoja kysymyksiä kuin työnantajilta. Lisäksi selvitimme työaikalain noudattamisen ja hyvän asianajajatavan liityntää. 35

19 Lähestyimme kahdeksaatoista yritystä lokakuun alkupuolella ja saimme saman kuun loppuun mennessä vastaukset kahdeksalta yritykseltä. Osassa vastauksista oli vastattu suoraan esitettyihin kysymyksiin, osa vastauksista oli taas varsin yleisluonteisia. Kysymykseen työaikalain soveltuvuudesta eri tehtäviin vastaus oli usein, että työnantaja soveltaa työaikalakia niihin tehtäviin, joihin sitä kuuluu soveltaa, mutta lain soveltuvuutta omassa yrityksessä ei tarkemmin eritelty. Kahdesta asianajotoimistosta vastattiin työaikalakikysymykseen suoraan. Toisessa vastaus oli, että työaikalaki soveltuu lakimiesharjoittelijaan, mutta vastavalmistuneen juristin työ jää työaikalain 2 1 momentin 1 kohdan mukaan lain ulkopuolelle. Toisen kysymykseen suoraan vastanneen asianajotoimiston mukaan työaikalakia sovelletaan niin lakimiesharjoittelijaan kuin vastavalmistuneeseen lakimieheenkin. Kaikki vastanneet lakipalveluorganisaatiot kertoivat työaikalain soveltuvan sekä opiskelijoihin että vastavalmistuneisiin. Niillä työpaikoilla joissa työntekijät kuuluvat työaikalain piiriin vastattiin, että pääsääntöisesti tehdyt ylityöt korvataan joustavan työajan avulla tai suoraan vapaana ja joskus myös rahana. Työnantajat, jotka eivät soveltaneet työaikalakia tai vastanneet kysymykseen kertoivat, että käytössä on bonusjärjestelmiä ja että palkkaus on kilpailukykyinen. Lähes kaikki vastaajat kommentoivat työssä jaksamisen edistämistä. Työnantajat kertoivat käytössään olevan liikunta- tai kulttuurietuja, kattava työterveyshuolto, etätyöjärjestelmiä sekä erilaisia käytäntöjä, joilla seurataan työssä jaksamista. Työnantajat painottivat työntekijöistä huolehtimisen olevan erittäin tärkeä organisaation menestystekijä ja sen eteen tehtävän pitkäjänteisesti työtä. Myös perhe-elämän ja työn yhteensovittamisen merkitystä korostettiin. Asiantuntijat: työaikalakia on sovellettava Koska työaikalain soveltuvuudesta oli selkeästi erilaisia käsityksiä lähetimme asiantuntijamielipidepyynnöt kolmikantamallin mukaisesti työnantajien, työntekijöiden sekä tiedemaailman edustajille. Kysyimme, kuuluvatko työryhmän tekemien haastattelujen perusteella muodostettujen kuvitteellisten Laura Lakimiehen sekä Lauri Lakimiesharjoittelijan työtehtävät työaikalain soveltamisalaan. Kysely lähti Elinkeinoelämän keskusliittoon, kahdelle työoikeuden professorille sekä korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestöön Akavaan. Vastauksen kyselyyn saimme suoraan Akavasta. Työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen ei ehtinyt vastata kyselyyn ja professori Seppo Koskinen delegoi vastauksen Lounais-Suomen työsuojelupiirin lakimiehelle Vesa Ullakonojalle. Professori Koskinen kuitenkin kertoi yhtyvänsä Ullakonojan vastaukseen. Elinkeinoelämän keskusliitosta emme saaneet vastausta. Akavan lakimies Maria Löfgren painotti, että Lauri Lakimiesharjoittelijan työt ovat selkeästi epäitsenäisiä ja että työ kuuluu selkeästi työaikalain soveltamisalaan. Myös Lounais-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen lakimiehen Vesa Ullakonojan mukaan Laurin työssä kysymys on selkeästi työaikalain soveltamisalaan kuuluvasta työstä. Asiantuntijat olivat täysin yksimielisiä siitä, että tyypillinen oikeustieteen opiskelijan työ suuressa asiantuntijaorganisaatiossa kuuluu työaikalain soveltamisalaan. Ullakonojan mukaan: Henkilö, jonka tosiasiallinen työ on luonteeltaan yrityksen tai sen itsenäisen osan johtamistyötä taikka tällaiseen johtamistehtävään rinnastettavaa itsenäistä työtä, voi jäädä työaikalain soveltamisalan ulkopuolelle. Hänellä tulee tällöin myös todellisuudessa olla asema, jonka työtehtävät, palkkaus, toimintaoikeudet ja vastuu sekä mahdollisuudet vaikuttaa itse työaikaansa osoittavat sellaista itsenäisyyttä, että hänet voidaan rinnastaa yrityksen johtajaan. Laura Lakimiehen tapauksessa kysymys on Ullakonojan mukaan selkeästi työaikalain soveltamisalaan kuuluvasta työstä. Vaikka Lauralla on liikkumavaraa ja vapautta työnsä järjestämisessä, hänen asemansa ei ole kuitenkaan niin itsenäinen, että hänen tekemänsä työ jäisi työaikalain ulkopuolelle. Löfgrenin mukaan toimeksiantojen hoitaminen vastuuosakkaiden linjausten ja ohjeistusten mukaisesti, johtaa siihen, että tehtävät eivät ole työaikalain mukaisia itsenäisiä tehtäviä. Samoin työaikalaissa tarkoitetun erityisen asiantuntemuksen puute johtaa siihen, että työntekijän työsuhde kuuluu ilman muuta työaikalain soveltamisalaan. Myös vastavalmistuneen lakimiehen työ suuressa asiantuntijaorganisaatiossa kuuluu siis asiantuntijoiden mukaan eittämättä työaikalain soveltamisalaan. Pimeä ylityö on lakiorganisaatioiden arkea Koska suurin osa työnantajista jätti kyselyyn vastaamatta, lähetimme kysymykset työaikalain tosiasiallisesta soveltamisesta, ylitöiden korvaamisesta sekä työajan kirjaamisesta näissä yrityksissä työskenteleville opiskelijoille ja nuorille juristeille. Työntekijöiltä saimme vastaukset suurimmasta osasta tutkimuksessa mukana olleista asianajotoimistosta ja lakipalveluyrityksistä. Työntekijöiden antamien vastausten perusteella suurimmassa osassa asianajotoimistoista sekä kaikissa lakipalveluyrityksissä työaikalakia sovelletaan lakimiesharjoittelijan työhön. Ylityöt voi pitää vapaana tai niistä maksetaan korvaus tunti tunnista -periaatteella, muutamassa paikassa jopa työaikalain mukaisena korotettuna palkkana. Osassa asianajotoimistoja tehdyt ylityöt voi pitää vapaana, mikäli työtilanne sen sallii, mutta työnantaja ei suuremmin pidä huolta, että näin toimitaan. Yhdessä toimistossa ei ylitöitä korvata lakimiesharjoittelijoille millään tavalla, eikä siellä ole mahdollisuutta pitää tehtyjä ylityötunteja vapaana. vielä Asianajoliittoa kyselyn tiimoilta. Kysyimme Asianajajaliitosta, noudattaako asianajotoimisto hyvää asianajajatapaa silloin, kun se jättää soveltamatta työaikalakia sellaiseen työhön, johon lakia eittämättä kuuluisi soveltaa. Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylösen mukaan: Asianajajan on, kuten muidenkin kansalaisten, noudatettava voimassa olevia lakeja. Ylösen mukaan asianajaja on Asianajajaliiton valvontavallan alainen muutoinkin kun suorittaessaan asianajotehtäviä ja lainvastainen menettely voi tulla arvioitavaksi Asianajajaliiton valvontalautakunnan valvontamenettelyssä. Jos lainvastainen teko on omiaan alentamaan asianajajakunnan arvoa, tulee siitä määrätä kurinpidollinen seuraamus. Käytäntöihin kohtuutta yhteisvoimin Tekemämme tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että suuressa osassa asianajotoimistoja toimitaan työaikalain vastaisesti. Tämä on erittäin huolestuttavaa jo sen vuoksi, että juuri nämä tahot ovat sitoutuneet noudattamaan hyvää asianajajatapaa ja asianajajan on noudatettava lakia kaikessa toiminnassaan. Mukana olleiden lakipalveluyritysten kohdalla tilanne oli parempi. Työntekijöille maksettiin palkkaa jokaisesta tehdystä työtunnista niin opiskelijoiden kuin vastavalmistuneiden juristienkin kohdalla. Lakimiesliiton opiskelijavaliokunta, opiskelijajärjestöt ja Nuoret Lakimiehet ry jatkavat työtä tässä kyselyssä ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi sekä opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden juristien työolojen ja palkkauksen parantamiseksi. Kirjoittaja toimii opiskelija-asiamiehenä Suomen Lakimiesliitossa. Lakimiehinä työskenteleviä haastateltaessa kävi ilmi, että pääsääntöisesti asianajotoimistoissa ei korvata ylityötä millään tavalla. Vastausten mukaan asianajoalalla työajan seuranta on erittäin kirjavaa. Joissain paikoissa seurataan kaikkea tehtyä työtä, joissain vain laskutettavia tunteja. Koska suuressa osassa asianajotoimistoja ei kyselymme mukaan noudatettu työaikalakia vastoin saamiamme asiantuntijamielipiteiden linjaa, lähestyimme 36 37

20 It s one job but you ll have colleagues in four countries. Boksissa on elämää Sarjassa vieraillaan pykälistien kotona Tässä numerossa kyläillään vuoden 2011 Spexin toisen ohjaajan, Nelli Vilkon, kotona Punavuoressa. Teksti ja kuvat Ines Huhta Joining us means joining a team of 300 professionals in Copenhagen, Stockholm, Helsinki, Moscow and St. Petersburg. This team has achieved a strong position in the Nordic region within high-level transactions and conflict management. Our trainee programmes provide law students opportunities to be a part of a top ranked law firm. In our offices students work in different trainee positions already during their studies. Learn more about our trainee programmes on hannessnellman.com/careers/finland 39