Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6/2016 Yhteinen kirkkovaltuusto

Transkriptio

1 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6/2016 Yhteinen kirkkovaltuusto Aika klo 18:00-20:20 Paikka Seurakuntien talo, Engel-sali Saapuvilla olleet jäsenet Kaisa Raittila, puheenjohtaja Kai Ahola Alli Ailio Susanna Airola Viivi Ali-Löytty Jukka Annala Anki Arpiainen Riitta Asikanius Sirpa Asko-Seljavaara Liisa Berghäll Johan Bärlund Liisa Elovainio Irja Eskola Katrianna Raunio Leea Halmetoja Jorma Hentilä Miikka Hietaranta Juha-Pekka Hippi Lari Ahokas Henrika Hyttinen Kari Nyberg Pertti Hyvärinen Sirkku Ingervo Poissa: Ville Jalovaara Raisa Jarkkola Ari Järvinen Juhani Nyyssönen Tarja Kantola Saimi Kautonen Leena Kontula Samuel Kopperoinen Lauri Kopponen Salla Korhonen Sonja Alanko Katri Korolainen Ahti Kuorikoski Maritta Laiho Anna Laine Ami Lainela Johanna Laisaari Antti Lanamäki Sanna Lehtinen Raija Lehtonen

2 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 2 (32) Jarmo Leppiniemi Saara Heinänen Tiina Lintunen Hedvig Långbacka Pekka Majuri Petri Merenlahti Eero Minkkinen Hanna Mithiku Anna Munsterhjelm Liisa Mustajärvi Seija Muurinen Ville Salonen Johanna Nuorteva Jaakko Ojala Jessi Orpana Matti Paavonen Risto Peltokorpi Matteus Pentti Christoffer Perret Nina Pitkänen Tuula Pontela Heikki Pynnönen Timo Raittinen Ilari Rantakari Jukka Relander Laura Rissanen Veronica Saarela Maija Saario Pauli Löija Leena Saastamoinen Timo Sahi Kirsi Salo Tuija Käyhkö Pekka Salomaa Caroline Sandström Juha Saunamäki Anja Malm Maija-Liisa Seppä Helena Seppälä Arja Sihvonen Juha-Pekka Sihvonen Anna-Maria Soininvaara Satu Sopanen-Helisalo Sini Suomalainen Juha-Matti Terämä Eeva Tikka Anhild Träskman Ingmar Tollander Jukka Tuominen Tuula Tynjä Sirpa Tyrkkö Paavo Untamala Minna Valtonen Aarne Vesamäki Sinikka Vepsä Arto Virkkunen

3 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 3 (32) Wiking Vuori Tuulikki Vuorinen Saapuvilla oli 68 yhteisen kirkkovaltuuston jäsentä ja 10 varajäsentä. Muut saapuvilla olleet Kai Heinonen, kiinteistöjohtaja Pentti Miettinen, yhteisen seurakuntatyön johtaja Jussi Muhonen, hallintojohtaja Juha Rintamäki, kirkkoherra, ykn:on puheenjohtaja Seppo Simola, viestintäjohtaja Sampo Viitanen, hallintolakimies, sihteeri Alkuhartaus Kokous aloitettiin puheenjohtajan pitämällä hartaushetkellä. Ilmoitus kokouksesta asialuetteloineen on ollut nähtävänä ajalla Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien ilmoitustauluilla sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululla. Kokouksesta on myös ilmoitettu Kirkko ja kaupunki -lehdessä ja Kyrkpressen-lehdessä Kokouskutsu ja esityslista on lähetetty kaikille yhteisen kirkkovaltuuston jäsenille. Asioiden nro 6-7 ja 9 kohdalla ei käytetty puheenvuoroja. Puheenjohtaja antoi valitusosoituksen. Kokouksen pöytäkirja pidetään nähtävänä seitsemännestä päivästä alkaen kokouksesta eli marraskuun 17. päivästä alkaen 30 päivän ajan seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22 B, kirjaamon aukioloaikana. Kokous päättyi klo Kokouksen jälkeen ei pidetty kyselytuntia.

4 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 4 (32) Allekirjoitukset Kaisa Raittila puheenjohtaja Sampo Viitanen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty. Helsinki Helsinki Sinikka Vepsä Caroline Sandström Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä seurakuntayhtymän kirjaamossa, Kolmas linja 22, ja sen nähtävänä pitämisestä on ilmoitettu seurakuntien kirkkoherranvirastojen ilmoitustauluille sekä seurakuntayhtymän ilmoitustaululle laitetulla ilmoituksella. Helsingissä Sampo Viitanen

5 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 5 (32) Käsitellyt asiat Liite Otsikko Sivu 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 6 61 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 7 62 Esityslistan hyväksyminen 8 63 Puheenjohtajan ilmoitukset 9 64 Info: Diakonia Tuomiokapitulin päätös yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajasta vuosiksi Malmin seurakunnan neljän viran lakkauttaminen Diakonisen painotuksen harkinnanvaraisista projektimäärärahoista rahoitettavan määräaikaisen papinviran perustaminen yhteisen seurakuntatyön sairaalasielunhoitoon vuosiksi Ruotsinkielisen tiedotussihteerin viran lakkauttaminen ja siitä johtuvat toimenpiteet Helsingin seurakuntayhtymän ICT-strategian hyväksyminen Vuoden 2017 tuloveroprosentti Kiinteistön myyminen osoitteessa Halkosuontie 5 ( ) 28

6 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 6 (32) 60 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

7 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 7 (32) 61 Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin valtuutetut Sinikka Vepsä ja Caroline Sandström.

8 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 8 (32) 62 Esityslistan hyväksyminen Esityslistan asioiden käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

9 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 9 (32) 63 Puheenjohtajan ilmoitukset Asioiden käsittelyn pohjaksi otetaan yhteisen kirkkoneuvoston ehdotukset asioissa Yhteisen kirkkoneuvoston tammikuussa toimitettavaa vaalia varten joulukuun kirkkovaltuuston yhteydessä pidetään rovastikunnalliset kokoukset vaalinvalmistelijoiden johtamina. Valtuuston hyväksymä ja voimaan tullut Kirkkovaltuuston työjärjestys on jaettu pöydille. Syksyn kokouspalkkiot maksetaan

10 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 10 (32) 19/ Info: Diakonia Käsittely Infon aikana käytettiin 8 puheenvuoroa. Selostus Diakonian päällikkö Kirsi Rantala informoi otsikossa mainitusta asiasta.

11 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 11 (32) 490/ Tuomiokapitulin päätös yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajasta vuosiksi ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto merkitsee tiedoksi. Merkittiin tiedoksi. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) merkitä päätöksen tiedoksi ja 2) saattaa asian yhteisen kirkkovaltuuston tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt Lauttasaaren kirkkoherra Juha Rintamäen Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi vuosiksi Tuomiokapitulin päätös yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajasta vuosiksi

12 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 12 (32) 66 Malmin seurakunnan neljän viran lakkauttaminen 509/2016 ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Malmin seurakunnan 1) ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viran 2) nuorisotyönohjaajan viran ja 3) kaksi suntion virkaa. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Hallintojohtaja Jussi Muhonen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää lakkauttaa alkaen Malmin seurakunnan 1) ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävän kanttorin viran 2) nuorisotyönohjaajan viran ja 3) kaksi suntion virkaa. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Liitteet Malmin seurakunnan seurakuntaneuvosto on kokouksessaan päättänyt esittää seurakunnan neljän viran lakkauttamista. Lakkautettavaksi on esitetty ylempää korkeakoulututkintoa edellyttävä kanttorin virka, nuorisotyönohjaajan virka sekä kaksi suntion virkaa. Kaikki neljä virkaa ovat jääneet avoimiksi viranhaltijoiden palvelussuhteiden päättymisen myötä. Seurakuntaneuvosto on todennut, että virkoja ei voida taloudellisista syistä täyttää. 2 Malmin seurakunnan seurakuntaneuvosto

13 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 13 (32) 509/ Diakonisen painotuksen harkinnanvaraisista projektimäärärahoista rahoitettavan määräaikaisen papinviran perustaminen yhteisen seurakuntatyön sairaalasielunhoitoon vuosiksi ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) perustaa diakonisen painotuksen harkinnanvaraisista projektimäärärahoista rahoitettavan määräaikaisen papinviran yhteisen seurakuntatyön sairaalasielunhoitoon vuosiksi ; 2) viran palkkaus perustuu Kirkon yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KirVESTES) ja siinä noudatetaan yhteisen seurakuntatyön asiantuntijatehtävissä toimivien pappien palkkauslinjausta, jolloin viran vaativuusryhmä on 602 ja peruspalkka 3.215,07 /kk. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 1 puheenvuoro. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteisen seurakuntatyön johtaja Pentti Miettinen Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se perustaa diakonisen painotuksen harkinnanvaraisista projektimäärärahoista rahoitettavan määräaikaisen papinviran yhteisen seurakuntatyön sairaalasielunhoitoon vuosiksi ; 2) viran palkkaus perustuu Kirkon yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KirVESTES) ja siinä noudatetaan yhteisen seurakuntatyön asiantuntijatehtävissä toimivien pappien palkkauslinjausta, jolloin viran vaativuusryhmä on 602 ja peruspalkka 3.215,07 /kk. ehdotus hyväksyttiin.

14 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 14 (32) Selostus Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan myöntää diakonisen painotuksen harkinnanvaraisista projektimäärärahoista vuoden 2017 talousarvioesityksessä sekä vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa rahoituksen sairaalasielunhoidon hallinnoimalle projektille Kotona sairastavan potilaan hengellisen tuen hoitopolku. Projekti keskittyy luomaan rakenteita kotisairaalaan, tarkoituksena parantaa hengellisen tuen ja sairaalasielunhoidon saavutettavuutta haasteellisessa sekä nopeasti kasvavassa ympäristössä. Projektin menestyksellinen hoitaminen edellyttää sairaalapapin työn tuntemusta sekä olemassa olevia yhteistyöverkostoja. Lisäksi tarvitaan vankkaa kokemusta kotisairaalatoiminnan ja hoitoyhteisöjen toiminnasta. Sairaalasielunhoito esittää määräaikaisen sairaalapapin viran perustamista projektin ammattimaisen ja suunnitelmallisen toteuttamisen takaamiseksi vuosille Projektiselostus: Projektin nimi: Kotona sairastavan potilaan hengellisen tuen hoitopolku Projektin kesto: Projektin omistaja: Yhteinen seurakuntatyö, sairaalasielunhoito / johtava sairaalapappi Jussi Ollila Projektin kohteet: Kotona hoidettavat potilaat kotisairaalassa (alle 65- vuotiaita on n. 35 % potilaista). Sairaalasta kotiutuvat kotihoidon piiriin siirtyvät potilaat. Lasten kotisairaalan potilaat ja heidän perheensä, omaiset. Toimintaympäristön kuvaus: Hengellisen tuen saaminen kotiin ei nykytilanteessa ole riittävän tehokasta ja organisoitua. Aloite jää potilaan ja omaisten aktiivisuuden varaan. Tarkoitus on kehittää selkeä malli, joka takaa toimivan yhteistyön ja esteettömän tiedonkulun kotona annettavan hoidon ja seurakunnan tarjoaman avun kesken. Projektilla haetaan ratkaisua kysymykseen, miten seurakunnan antama apu integroidaan osaksi kotisairaalan ja kotihoidon antamaa apua. Miten koordinoidusti vastataan kasvavaan kotisairaala- ja kotihoidon potilaiden ja heidän perheidensä hengellisen tuen tarpeisiin sairaalasielunhoidon ja seurakuntien yhteistyönä? Kuinka luodaan struktuuri sairaalasta kotihoitoon siirtyvien henkisen ja hengellisen avun tarpeisiin, kotona hoidettavien potilaiden sekä heidän omaistensa ja perheidensä tukemiseen? Millaista tukea tarjotaan omaisille sekä läheistä hoidettaessa että tämän kuoltua? Miten tavoitetaan kotona hoidettavat lapsipotilaat ja heidän perheensä? Projektin tavoitteet:

15 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 15 (32) sairaalapappien palvelujen kehittäminen kotisairaalassa kotisairaalatoiminnan juurruttaminen paikallisseurakunnan ja kotikäyntityön osaksi yhteistyömallien luominen kotisairaala/sairaalasielunhoito/ seurakunnat/vapaaehtoiset seurakunnan tekemän kotisaattohoidon laadun varmistaminen (yhteiset työtavat/materiaali/mallit) lasten kotisairaalatoimintaan liittyvät työtavat/materiaali/ mallit seurakunnan kotikäyntityön integroiminen potilaiden kotiuttamisen hoitopolkuun kaikissa sairaalayksiköissä omaishoitajien tuen varmistaminen hoidon aikana ja omaishoidon päätyttyä hallituksen sote-kärkihankkeiden mukainen toiminta Projektin tuotokset: Kehitetään kotisairaalaa ja kotihoitoa varten räätälöity toimintamalli, jossa hengellinen tuki integroituu osaksi kotona annetun sairaanhoidon hoitopolkua. Kehitetään yhdessä kotisairaalan ja kotihoidon kanssa toimintasuunnitelma, joka sisältää standardisoidut keinot, joilla sairaalasielunhoidon ja seurakunnan kotiin suunnattu palvelu on joustavaa, tehokasta ja nousee asiakkaiden tarpeista.

16 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 16 (32) 560/ Ruotsinkielisen tiedotussihteerin viran lakkauttaminen ja siitä johtuvat toimenpiteet ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää, että ruotsinkielisen tiedotussihteerin virka lakkautetaan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. historia Yhteinen kirkkoneuvosto Ruotsinkielisen viestinnän uudelleen järjestäminen Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 1) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että ruotsinkielisen tiedotussihteerin virka lakkautetaan ) antaa luvan työsuhteisen ruotsinkielisen tiedottajan rekrytoimiseen vuoden 2017 alusta siten, että hänen työpanoksestaan 40 % suuntautuu yhteiseen viestintään ja 20 % kuhunkin kolmeen ruotsinkieliseen seurakuntaan. Tehtävän vaatimusryhmä on 602 ja peruspalkka 3215,07 /kk. 3) hyväksyä Kyrkpressen -lehden tarjouksen Helsinkiä koskevan aineiston julkaisemisesta paperilehdessä sekä verkkolehdessä 4) valtuuttaa viestintäjohtajan allekirjoittamaan tarjouksen mukaisen kaksivuotisen sopimuksen. Selostus Helsingin seurakuntayhtymä on tähän saakka toimittanut suomenkielisiin jäsenkoteihin viikoittain ilmestyvän Kirkko ja kaupunki -lehden. Vastaavasti ruotsinkielisiin jäsenkoteihin on tilattu viikoittain ilmestyvä Kyrkpressen -lehti. Kyrkpressen on valtakunnallinen lehti, jonka eri seurakuntayhtymän ja seurakunnat tilaavat ruotsinkielisiin jäsenkoteihinsa. Kyrkpressen on tärkeä ruotsinkielisen väestön yhdistäjä ja yhteisen kirkollisen identiteetin ylläpitäjä.

17 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 17 (32) Helsingissä ruotsinkielinen tiedotussihteeri on tuottanut Kyrkpressenin väliin noin neljä kertaa vuodessa julkaistun Helsingfors-extra liitteen, millä on varmistettu, että lehdessä on helsinkiläistä aineistoa. Jokainen kolmesta ruotsinkielisestä seurakunnasta on julkaissut tämän lisäksi omaa seurakuntakohtaista paperilehteä, joka on jaettu seurakunnan jäsenkoteihin erikseen. Toimintakulttuurin muutokseen ja säästötarpeisiin pohjautuen on seurakuntayhtymän viestinnän ja ruotsinkielisten seurakuntien kesken pohdittu mahdollisuutta järjestellä uudella tavalla ruotsinkielistä viestintää. Viestintäjohtaja ja ruotsinkielisen rovastikunnan lääninrovasti ovat käyneet neuvotteluja Kyrkpressen -lehden kanssa asiasta. Näihin neuvotteluihin pohjautuen lehti on tehnyt seurakuntayhtymälle liitteenä olevan tarjouksen. Sen mukaan lehden toimitus tuottaa joka toinen viikkolehteen kolmen sivun Helsinki-paketin sekä julkaisee verkkosivuillaan erillistä Helsinki-nurkkaa, johon kootaan Helsinkiä koskevaa aineistoa. Toimituksellinen vastuu sivuista ja aineistoista on Kyrkpressenin päätoimittajalla. Erillisestä Helsingfors-extrasta luovutaan ja siihen käytetyillä varoilla ostetaan Kyrkpressen -lehdeltä kyseinen sisältö. Ruotsinkieliset seurakunnat luopuvat omista paperilehdistään ja saavuttavat näin säästöä. Ruotsinkielinen tiedotussihteeri jää eläkkeelle huhtikuun lopussa Viestinnän ja ruotsinkielisten seurakuntien kesken on neuvoteltu malli, jossa tiedotussihteerin virka lakkautetaan ja vastaavasti rekrytoidaan työsuhteinen tiedottaja, jonka työpanos jaetaan yhtymän viestinnän ja seurakuntien kesken siten, että työpanoksesta 40 % käytetään yhteiseen yhtymän viestintään ja 20 % kuhunkin seurakuntaan. Kulut palkkauksesta jakautuisivat samassa suhteessa yhtymän viestinnän ja ruotsinkielisten seurakuntien välillä. Näin saavutetaan etuja sekä yhteistyössä, ammatillisuudessa että taloudessa. Koska uudenlainen yhteistyö Kyrkpressen -lehden kanssa on tarkoitus aloittaa vuoden 2017 alusta ja tiedottajan on tarkoitus olla koordinoimassa seurakuntien ja lehden yhteistyötä, esitetään, että uusi tiedottaja voitaisiin palkata jo vuoden alusta. Nykyinen tiedotussihteeri ja tiedottaja voisivat olla näin myös hetken yhdessä töissä, mikä mahdollistaisi tietojen vaihdon ja hyvän siirtymän uuteen malliin. Yhteinen viestintä ja ruotsinkieliset kirkkoherrat ovat tutkineet yhtymän henkilöstön rakennetta ja todenneet, että yhtymän henkilöstön joukosta ei löydy henkilöä, joka täyttäisi -ruotsinkieliseltä tiedottajalta vaadittavan ammattipätevyyden. Tämän vuoksi sisäinen rekrytointi ei ole mahdollinen. Siksi yhteiselle kirkkoneuvostolle esitetään, että se antaisi luvan ryhtyä toimiin tiedottajan rekrytoimiseksi ulkoisen haun avulla.

18 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 18 (32) 414/ Helsingin seurakuntayhtymän ICT-strategian hyväksyminen ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän ICT-strategian vuosille Käsittely Hallintojohtaja Jussi Muhonen ja tietohallintopäällikkö Seppo Kuusivuori selostivat asiaa. Käsittelyn aikana käytettiin 6 puheenvuoroa. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Käsittely Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että tämä päättää hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän ICT-strategian vuosille Esittelijä Muhonen ja tietohallintopäällikkö Seppo Kuusivuori selostivat asiaa. ehdotus hyväksyttiin. Tiivistelmä Helsingin seurakuntayhtymän ICT-strategia vuosille on valmistunut hallinnon jatkokäsittelyyn. ICT tarkoittaa tieto- ja viestintäteknologiaa. Strategian tiivistelmä on liitteenä 1 ja ICT-strategia liitteenä 2. Laajapohjaista valmistelua on johtanut yhteisen kirkkoneuvoston asettama tietohallinnon johtoryhmä. Sen tukena strategiatyössä on ollut

19 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19 (32) seurakuntien ja toimintayksiköiden edustajista koottu projektiryhmä. Ulkopuolisena asiantuntijana on käytetty Deloitte Oy:n konsultteja. Valmistelutyössä on haastateltu yksilö- ja ryhmähaastatteluissa kirkkoherroja, toiminnan ja hallinnon edustajia sekä Kirkkohallituksen tietohallintojohtajaa ja verkkoviestintäpäällikköä. Strategialaadinnan yhteydessä toteutettiin sähköinen kysely tietohallinnon nykytilasta ja kehittämisasioista. Kysely lähetettiin 143 vastaanottajalle ja kyselyyn vastattiin anonyyminä. Vastauksia saatiin yhteensä 55 kpl. Kokonaistyytyväisyys ICT-palveluihin oli kahdeksan asteikon ollessa Saatu palaute on otettu huomioon joko välittöminä toimenpiteinä tai sisällytetty uuteen ICT-strategiaan. Konsulttiyritys teki taustatyönä epäsuorien hankintojen kustannusanalyysin. Analyysin mukaan vuonna 2015 ICT-kokonaiskulut sisältäen palkkakustannukset ja asiantuntijapalvelut olivat 5,1 M. Kokonaiskulut olivat 4,3 % kaikista toimintakuluista. Kokonaiskulut ovat kohtuulliset suhteessa toiminnan laajuuteen. Strategialuonnos oli alkukesästä laajalla kommentointikierroksella. Tietohallinnon johtoryhmä hyväksyi omalta osaltaan ICT-strategian kokouksessaan. Kirkkoherrainkokoukselle strategiaa esiteltiin ICT-strategiassa linjataan se, miten ICT-palveluilla sekä tieto- ja viestintäteknologialla tuetaan ja kehitetään Helsingin seurakuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloudenpitoa. Tulevalla strategiakaudella keskitytään ICT:n mahdollisuuksiin tukea seurakuntatyötä ja ihmisten kohtaamista. Digitalisaatio luo sekä muutospaineita että tuo uusia mahdollisuuksia. Toiminnan kehitystarpeisiin liittyy useimmiten myös tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen kehitystarpeita. ICT-strategia on jaettu viiteen painopistealueeseen; - Asioinnin parantaminen (sähköinen asiointi) - Asiakkuudenhallinnan kehittäminen (jäsen-/asiakastiedon parempi hyödyntäminen, seurakuntatyön tukijärjestelmä) - ICT-palveluiden ja palvelurajapinnan kehittäminen (järjestelmien ja palveluiden käyttökokemuksen sekä tuen laadun ja saatavuuden parantaminen, käyttäjähallinnan kehittäminen) - Hallittu ja virtaviivainen arkkitehtuuri (järjestelmäarkkitehtuurin harmonisointi, tietoarkkitehtuurin kehittäminen) - Toimintamallin kehittäminen (kehittämisen vastuunjako, kokonaiskirkon ICT-palvelujen hyödyntäminen, ICT-hankintojen keskittäminen, toimittaja- ja kustannustenhallinta) ICT-strategian toimeenpano perustuu painopistealueiden tavoitteita vastaaviin toimenpiteisiin. Toimeenpanoa ohjaa vuosien

20 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 20 (32) Selostus kehityspolku. Kehityspolussa on tiivistetysti kuvattu kaikkien viiden painopistealeen kehittämistoimenpiteet ja niiden ajoitus strategiakaudella. ICT-strategiassa on kuvattu myös tarkemmin painopistealueiden yksittäiset kehitystoimenpiteet, totutusaikataulu ja vastuutahot. ICT-strategiassa esitettyjen kehittämishankkeiden toteuttaminen sopeutetaan kunkin talousarviovuoden kehysbudjetin tasoon. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä tietohallintotoiminnan investointitasosta. Strategia ohjausvälineenä Helsingin seurakuntayhtymällä on lähes 30 vuoden perinteet toimintaa tukevien tietohallinto-/ict-strategioiden laatimisesta. ICT (Information and Communication Technology) on yleisesti käytetty englanninkielinen lyhenne, jolla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologiaa. Tällä hetkellä noudatettava tietohallintostrategia vuosille hyväksyttiin yhteisessä kirkkoneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa Strategia on osoittautunut erinomaiseksi ohjausvälineeksi, jonka avulla Helsingin seurakuntayhtymän tietohallintotoimintaa ja tietotekniikkaa on voitu kehittää suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Strategia luo suuntaviivat TTS-vuosien ICT-palvelujen kehittämiselle. Nykyisen tietohallintostrategiakauden saavutuksia ovat mm. etätyön ja liikkuvan työn mahdollisuuksien parantaminen (langattomat verkkopalvelut, tietoturvallinen etätyöyhteys), siirtyminen IT- ja mobiililaitteiden hankinnoissa leasing-vaihtoehtoon, viestintäjärjestelmän kehittäminen (Exchange-sähköposti, Skype for Business -pikaviestintä, Sharepointryhmätyötilat), keskitetysti hallittu tietoturvatulostus, Dynasty -asian- ja sopimustenhallintajärjestelmän käyttöönotto sekä kirkon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönotot (Kirjuri-jäsentieto, Kipapalvelukeskus). Päätöksenteko ja toteutus tietohallintoasioissa ICT-strategiasta ja siihen liittyvistä resursseista päättää Helsingin seurakuntayhtymässä yhteinen kirkkovaltuusto. Yhteinen kirkkoneuvosto vastaa ICT-strategian toteutuspäätöksistä. Tietohallintoasioiden valmisteluelimenä toimii yhteisen kirkkoneuvoston asettama tietohallinnon johtoryhmä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii hallintojohtaja ja sihteerinä tietohallintopäällikkö. Jäseninä ovat johtavat viranhaltijat ja kirkkoherrainkokouksen valitsema kirkkoherrojen edustaja. Lisäksi kokouksiin osallistuvat eri tehtäväalueiden asiantuntijoita. Käytännön toteutustyötä tekevät hallinto-osaston tietohallintopalvelutyksikkö yhteistyössä tietojärjestelmien omistajayksiköiden ja seurakuntien kanssa.

21 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 21 (32) ICT-strategian laadinnan taustaa Helsingin seurakuntayhtymän ICT-strategia vuosille on valmistunut hallinnon jatkokäsittelyyn. Uusi ICT-strategia on liitteenä 2. Strategian laadinta on perustunut laajapohjaiseen valmisteluun. Projektin ohjausryhmänä on toiminut tietohallinnon johtoryhmä. Johtoryhmän apuna on työskennellyt projektiryhmä, jossa on ollut seurakuntien ja toimintayksiköiden edustajia sekä ulkopuolisen konsulttiyrityksen konsultit. Projektiryhmän lisäksi strategiatyöhön osallistui kirkkoherroja, toiminnan ja hallinnon edustajia sekä kirkkohallituksen tietohallintojohtaja ja verkkoviestintäpäällikkö. Edellä mainitut haastateltiin yksilö- tai ryhmähaastatteluissa. Strategialaadinnan yhteydessä toteutettiin sähköinen kysely tietohallinnon nykytilasta ja kehittämisasioista. Kyselyn kohderyhmänä olivat kirkkoherrat, johtajat, päälliköt, esimiehet, sovellusten pääkäyttäjät sekä seurakuntien ja toimintayksiköiden it-yhdyshenkilöt ja it-tilausvastaavat. Kysely lähetettiin 143 vastaanottajalle ja kyselyyn vastattiin anonyyminä. Vastauksia saatiin yhteensä 55 kpl. Vastaajia pyydettiin mm. nimeämään tietohallintotoiminnan kehittämisen painopisteitä, joihin tulevalla strategiakaudella tulisi panostaa. Saatu palaute on otettu huomioon joko välittöminä toimenpiteinä tai sisällytetty uuteen ICTstrategiaan. Edellä mainittujen strategialaadinnan taustatöiden lisäksi konsulttiyritys teki Spend-analyysin (epäsuorien hankintojen kustannusanalyysi) Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2015 Kipa-palvelukeskuksen SAPpääkirja-aineistosta (hankintakategorian osto- ja investointitilit) ja avoimesta datasta (KL-Kuntahankintojen sopimustoimittajat, seurakuntien jäsenmäärät, YTJ:n toimialaluokittelu). Analyysin tavoitteena oli selvittää hankintojen kustannussäästöjä sekä saada tietoa hankintojen kehittämiselle ja toimittajahallinnalle. Hankintojen kustannusanalyysimateriaalia hyödynnettiin ICT-strategian laadinnassa. ICT-kokonaiskulut sisältäen palkkakustannukset ja asiantuntijapalvelut olivat yhteensä 5,1 M. Kokonaiskustannukset eivät ole korkeat suhteessa toiminnan laajuuteen. Ne olivat 4,3 % kaikista toimintakuluista. Kustannuksissa on ollut viime vuosina kuitenkin lievä nouseva trendi, erityisesti Kipan palvelumaksujen nostaessa kustannuksia. ICT-hankinnoissa on hankittu yli puolet hankintavolyymista KL- Kuntahankintojen puitesopimustoimittajilta, joita oli yhteensä 15. Lisäksi hankinnoissa on hyödynnetty Kirkkohallituksen kilpailuttamia ITpalvelutoimittajia ja tietohallintopalvelut-yksikkö on kilpailuttanut mm. puhe- ja tietoliikennepalvelut sekä turvatulostuspalvelun. ICT-hankinnoista noin 80 % on keskitetty yhdeksälle toimittajalle. Toisaalta 5 % hankinnoista jakautuu 95 toimittajalle, joiden toimittajakohtainen keskikustannus on vuodessa. Toimittajien suuri määrä aiheuttaa prosessikustannuksia (laskujen käsittely, toimittajahallinta) ja

22 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 22 (32) lisää myös Kipa-palvelukeskusmenoja. Tavoitteena on toimittajien määrän radikaali vähentäminen hankinta- ja ostokäytäntöjä muuttamalla. ICT-strategian tavoitetila ja painopistealueet Tietohallinnon johtoryhmä hyväksyi ICT-strategian omalta osaltaan johtoryhmän kokouksessa Tätä ennen strategialuonnos oli laajalla kommenttikierroksella. Kirkkoherrainkokouksessa ICT-strategiaa käsiteltiin ICT-strategiassa linjataan se, miten ICT-palveluilla sekä tieto- ja viestintäteknologialla tuetaan ja kehitetään Helsingin seurakuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloudenpitoa. Painopistealueet perustuvat strategiatyön tueksi tehtyihin henkilöhaastatteluihin, kohdennettuun nettikyselyyn ja toimintaympäristön muutosanalyysiin. Tulevalla strategiakaudella keskitytään ICT:n mahdollisuuksiin tukea seurakuntatyötä ja ihmisten kohtaamista. Panostetaan erityisesti ratkaisujen käyttökokemukseen ja käyttäjien osaamiseen. Kirkko Helsingissä -toimintastrategia vuoteen 2020, toimintakulttuurin muutoshanke ja toimintaympäristön muutokset vaikuttavat ICTtoimintaan. Digitalisaatio luo sekä muutospaineita että tuo uusia mahdollisuuksia. Toiminnan kehitystarpeisiin liittyy useimmiten myös tietojärjestelmien ja ICT-palvelujen kehitystarpeita. ICT-strategiassa on viisi painopistealuetta: 1. Asioinnin parantaminen Sähköisen asioinnin kehittäminen parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa seurakuntien toimintaa; - mahdollistetaan tehokas ajasta ja paikasta riippumaton seurakuntalaisten asiointi erilaisten tarpeiden, odotusten ja tottumusten mukaan - ohjataan yksinkertaisia toimenpiteitä sähköisiin kanaviin ja hyödynnetään kohtaamisissa yhteisiä vuorovaikutteisia työvälineitä - integroidaan asiointi perustettavaan palvelukeskukseen ja järjestetään myös sisäinen asiointi aikaisempaa keskitetymmin 2. Asiakkuudenhallinnan kehittäminen - tunnistetaan erilaiset asiakasryhmät ja tarpeet sekä tavoitetaan seurakuntalaiset yksilöllisesti, hallitusti ja oikeaan aikaan - hyödynnetään nykyistä ja tulevaa jäsen-/asiakastietoa paremmin niin asiakastyössä kuin johtamisessa ja päätöksenteossa - uudet yhteistyössä kehitetyt asiakkuudenhallinnan työkalut tukevat asioinnin, toimintakulttuurin muutoksen ja työnohjauksen prosesseja ja monikanavaista asiointia

23 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 23 (32) 3. ICT-palveluiden ja palvelurajapinnan kehittäminen - edistetään työntekijöiden ajasta ja paikasta riippumatonta työtä korottamalla liikkuvan työn ratkaisujen käyttöastetta - parannetaan ICT-palveluiden ja niiden tuen laatua ja saatavuutta. Muodostetaan selkeä ja tehokas ICT-tukimalli, jolla on palvelutasotavoitteet. Tuotteistetaan vakioidut perustietotekniikkapalvelut. - kehitetään käyttäjähallintaa entistä joustavammaksi ja varmistetaan, että oikeilla henkilöillä (ml. vapaaehtoiset) on pääsy oikeisiin järjestelmiin - tuetaan työntekijöiden päivittäistä työtä nostamalla käyttäjien osaamistasoa ja tätä kautta olemassa olevien työvälineiden hyödyntämistä ja käytettävyyttä 4. Hallittu ja virtaviivainen arkkitehtuuri - vähennetään päällekkäisiä ja rinnakkaisia järjestelmiä, jotka aiheuttavat tehotonta työtä, virtaviivaistamalla järjestelmäarkkitehtuuria, kehittämällä keskeisiä järjestelmiä ja hyödyntämällä mahdollisimman laajasti kirkon yhteisiä järjestelmiä - tuetaan uusien digitaalisten/sähköisten palveluiden rakentamista ja tiedolla johtamista - arkkitehtuurin kehittäminen on jatkuvaa toimintaa ja tietoarkkitehtuuri otetaan aikaisempaa paremmin haltuun 5. Toimintamallin kehittäminen - tehostetaan ja selkeytetään ICT-toimintaa määrittelemällä selvät toimintamallit, roolit ja vastuut - tietohallinnosta tulee vahvemmin toiminnan kehittämisen kumppani ja se ottaa toiminnan kehityksen tukemiseen keskittyneemmän roolin - seurakuntayhtymä on aktiivinen toimija kokonaiskirkon ICTkehitystyössä - ICT-hankintatoimi ja koordinointi keskitetään seurakuntayhtymään ICT-strategian toimeenpano ja kehityspolku Strategian toimeenpano perustuu määriteltyjen painopistealueiden tavoitteita vastaaviin toimenpiteisiin ja toimeenpanoa ohjaa ICT-strategian vuosien kehityspolku. Kehityspolussa on tiivistetysti kuvattu kaikkien viiden painopistealueen kehittämistoimenpiteet ja niiden ajoitus strategiakaudella. ICT-strategiassa on kuvattu myös tarkemmin painopistealueiden yksittäiset kehitystoimenpiteet, toteutusaikataulu ja vastuutahot. Painopistealueiden toimenpiteet strategiakaudella; Asioinnin parantaminen: - yhteisen palvelutoiminnan suunnittelu ja rakentaminen

24 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 24 (32) - sähköisten asiointiratkaisujen kartoitus ja tarkempi suunnitelma - kansallisen palveluarkkitehtuurin ja palveluväylän hyödyntäminen - uusien asiointiratkaisujen toteutus - toimintatapojen kehittäminen Asiakkuudenhallinnan kehittäminen: - tietorakenteiden suunnittelu - asiakkuudenhallinnan sähköiset työkalut, Seurakuntatyön tukijärjestelmä ICT-palveluiden ja palvelurajapinnan kehittäminen: - mobiilistrategian toimeenpano ja päivitys - ICT-palveluiden ja tuen kehittäminen - pääkäyttäjien osaamisen kehittäminen - käyttäjien koulutustarpeiden kartoitus ja suunnittelu - käyttäjien osaamisen kehittäminen Hallittu ja virtaviivainen arkkitehtuuri - arkkitehtuurikartoitus, kokonaiskirkon arkkitehtuurin kehittäminen - talous- ja henkilöstöhallinnon järjestelmien kehitys - sähköisen hankintajärjestelmän toteutus - aktiivinen osallistuminen valtakunnallisen hautaustoimen järjestelmän kehittämiseen - seurakuntayhtymän arkkitehtuurihallinnan kehittäminen Toimintamallin kehittäminen: - yhteistyö kokonaiskirkon tasolla - ICT-hankintojen ja toimittajahallinnan keskittäminen - toiminnan kehittämistä tukevan roolin kehittäminen Helsingin seurakuntayhtymän tärkeimmät ICT-kehityshankkeet ovat toimintakulttuurin muutosta tukevien sähköisten asiointipalvelujen toteuttaminen, seurakuntatyötä tehostavan asiakkuudenhallintajärjestelmän kehittäminen ja järjestelmäarkkitehtuurin harmonisointi. Strategiakaudella panostetaan myös käyttäjien osaamistason nostoon ja tätä kautta olemassa olevien työvälineiden hyödyntämiseen. Toimitaan aktiivisesti yhteistyössä Kirkkohallituksen ja muiden kirkon IT-alueiden kanssa ICT-palveluiden kehittämisessä. ICT-strategiassa esitettyjen kehittämishankkeiden toteuttaminen sopeutetaan kunkin talousarviovuoden kehysbudjetin tasoon. Taloudellisesta tilanteesta riippuen investointihankkeita on mahdollista priorisoida, rajata tai siirtää tuleville vuosille. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä tietohallintotoiminnan investointitasosta. Vuosittainen investointitaso on ollut noin 1,4 M.

25 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 25 (32) ICT-strategiaa vuosille voidaan luonnehtia jäsenkohtaamisen ja sähköisen asioinnin strategiaksi. Se on tulevaisuushakuinen, digitalisoinnin suuntaviivat näyttävä ja yhdessä tekemisen strategia. Tietohallinto nähdään mahdollistajana ja toiminnan kehittämisen kumppanina. Yhdessä tekeminen tarkoittaa seurakuntien, toimintayksiköiden ja yhteistyökumppanien aktiivista osallistumista toiminnan ja palvelujen kehittämiseen. ICT-strategian toteuttamisen onnistuminen edellyttää johdon sitoutumista, eri osapuolten aktiivista yhteistyötä sekä kehityshankkeiden priorisointia käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Liitteet 3 ICT-strategian tiivistelmä 4 ICT-strategia

26 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 26 (32) 576/ Vuoden 2017 tuloveroprosentti ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) Helsingin seurakuntayhtymän tuloveroprosentiksi vuodelle %:n ja 2) lähettää tämän päätöksen edelleen verohallitukselle. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 3 puheenvuoroa. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää 1) Helsingin seurakuntayhtymän tuloveroprosentiksi vuodelle %:n ja 2) lähettää tämän päätöksen edelleen verohallitukselle. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Verotusmenettelylain 91 a :n mukaan seurakunnan tulee ilmoittaa verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä tuloveroprosentti. Seurakuntayhtymän lähtökohtana vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmassa on ollut tuloveroprosentin säilyminen 1 prosenttina.

27 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 27 (32) Liitteessä ovat seurakuntayhtymän vuosina toteutuneet ja vuosille arvioidut verotilitykset. Kuluvana vuonna syyskuun tilanteen mukaan kirkollisverojen tilitykset ovat pienentyneet 0,2% edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan nähden. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotoista poistui 2016 alussa ja tilalle seurakunnat saavat valtion rahoitusta. Yhteisöveron tilitykset ja valtionavustuksen maksut ovat vastaavasti yhteensä pienentyneet 21,5%. Verotilitysten ja valtionavustuksen lasku on yhteensä 4,5%. Verohallinto on antanut ennakkoilmoituksen vuodelta 2015 toimitetusta verotuksesta. Seurakuntayhtymän hyväksi maksuunpantujen verojen kehitys on verohallinnon ilmoituksen perusteella seuraava: muutos (muutos) 1000 euroina lopullinen ilmoitus (12-13) Kirkollisverot 79,9 79,9 0,0 % ( 0,4 %) Yhteisövero 20,0 21,6 8,0 % ( 17,2 %) Yhteensä 99,9 101,5 1,6 % ( 3,4 %) Vuodelta 2015 toimitetussa verotuksessa on ennakkotiedon mukaan ansiotulojen perusteella maksuunpantu kirkollisveroja Helsingin seurakuntayhtymälle sama määrä kuin vuodelta 2014 toimitetussa verotuksessa. Seurakuntayhtymän hyväksi maksuunpantu yhteisöverojen määrä nousee ennakkotiedon mukaan 8 % vuoden 2014 verotuksesta. Talousarvioehdotus vuodelle 2017 rakentuu 76,6 milj. euron verotuloiloille ja 12,1 milj.euron valtionrahoitukselle, yhteensä 88,7 milj.euron tulolle ja jonka pohjana on 1 %:n tuloveroprosentti. Tämä vero- ja valtionrahoitustulojen määrän arvioidaan riittävän yhdessä sijoitustoiminnan nettotuottojen kanssa kattamaan Helsingin seurakuntayhtymässä vuodelle 2017 suunnitellun toiminnan menot, keskusrahastomaksun sekä verotuskustannukset. Suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen tilikauden tulos on alijäämäinen 5,4 milj. euroa. Vuosikatetta kertyy vuonna 2017 investointimenojen katteeksi 1,6 milj. euroa. Liitteet 5 Verotilitykset

28 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 28 (32) 538/ Kiinteistön myyminen osoitteessa Halkosuontie 5 ( ) ehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää myydä Halkosuotie 5 sijaitsevan kiinteistön ja alistaa päätöksen Kirkkohallituksen hyväksyttäväksi. Käsittely Käsittelyn aikana käytettiin 7 puheenvuoroa. ehdotus hyväksyttiin. historia Yhteinen kirkkoneuvosto ehdotus Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 1) hyväksyä liitteenä olevan Jekura Oy:n ja Invest House Oy: tekemän yhteistarjouksen ostaa Halkosuontie 5. kiinteistön (kiinteistötunnus ) ,00 kauppahinnalla. 2) valtuuttaa kiinteistöjohtaja Kai Heinosen viimeistelemään ja allekirjoittamaan esisopimuksen Helsingin seurakuntayhtymän puolesta tarjouksessa esitetyin ehdoin ja tekemään tarvittaessa vähäisiä tai teknisluonteisia muutoksia asiakirjoihin. 3) esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että yhteinen kirkkovaltuusto päättää myydä Halkosuotie 5 sijaitsevan kiinteistön ja alistaa päätöksen Kirkkohallituksen hyväksyttäväksi.. ehdotus hyväksyttiin. Selostus Helsingin seurakuntayhtymä omistaa kiinteistön Pakilassa osoitteessa Halkosuontie 5 (kiinteistötunnus ). Kiinteistötoimisto on selvittänyt mahdollisuuksia kiinteistön kehittämiseen. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat mm. seurakuntayhtymän oma omistuksen jatkamien, kiinteistön peruskorjaus, tontin lisärakennusmahdollisuus tai koko kiinteis-

29 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 29 (32) tön myyminen. Päätöksenteon tueksi on pyydetty puitesopimuskumppani Saraco D&M Oy:ltä kehittämisselvitys, Talokeskus Oy:ltä kuntoselvitys ja DTZ Finland Oy:ltä kiinteistön hinta-arvio. Saatujen selvitysten perusteella on päädytty kiinteistön myyntivaihtoehtoon, jota tuo Helsingin seurakuntayhtymälle parhaan lopputuleman. Kiinteistön myyntitoimeksianto tehtiin puitesopimuskumppani Habita Oy:n kanssa ja siitä on saatu tarjous Kyseessä on yhteistarjous kahdelta yritykseltä; Jekura Oy ja Invest House Oy. Tontin tasearvo seurakuntayhtymän kirjanpidossa on ,78, rakennuksella ei tasearvoa enää ole. Kiinteän omaisuuden myymisestä päättää yhteinen kirkkovaltuusto ja sitä koskeva päätös tulee alistaa kirkkohallituksen hyväksyttäväksi. Yhteisen kirkkoneuvoston päätöksen jälkeen ostaja allekirjoittaa esisopimuksen tarjouksessa yksilöidyin ehdoin ja maksaa käsirahan sopimuksen vakuudeksi. Liitteet 6 Tarjous_Halkosuontie 5

30 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 30 (32) VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Seuraavista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Pöytäkirjan pykälät: Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Hallintolainkäyttölain 5 :n 2 momentin mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 2. Muun lainsäädännön mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. 3. Hankintaa koskevista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 8 a 2 momentin nojalla saa tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon 1. Pöytäkirjan pykälät ja valituskieltojen perusteet: HANKINTAOIKAISU Hankintaoikaisun tekeminen Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisuvaatimuksen (Hankintalaki ). Toimitusosoite Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle. Hankintayksikön yhteystiedot: Helsingin seurakuntayhtymä Käyntiosoite: Postiosoite: Sähköposti: Kolmas linja 22 B, Helsinki Kolmas linja 22 B, Helsinki kirjaamo.hsrky@evl.fi Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä siitä, että sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Hankintaoikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Hankintaoikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisuvaatimuksen sisältö Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: - oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi - tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä - millaista oikaisua päätökseen vaaditaan - millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan Hankintaoikaisuvaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. 1 Hankintalain soveltamisen kynnysarvot (alv 0%): euroa tavarat ja palvelut, euroa terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut, euroa rakennus- ja käyttöoikeusurakat.

31 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 31 (32) VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Kirkollis- ja hallintovalitukset Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Helsingin hallinto-oikeus Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Postiosoite : Radanrakentajantie 5, Helsinki Telekopio: Sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät: Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät: Valitusaika 30 päivää. Kirkollisvalitus alistusasiassa Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Valitusviranomainen ja yhteystiedot: Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Bulevardi 16 B, V kerros, Helsinki Postiosoite: Bulevardi 16 B, Helsinki Telekopio: (09) Sähköposti: helsinki.tuomiokapituli@evl.fi Valitusaika 30 päivää. Porvoon hiippakunnan tuomiokapituli, pöytäkirjan pykälät: Käyntiosoite: Lukiokatu 2, Porvoo Postiosoite: PL 30, Porvoo Telekopio: (019) Sähköposti : borga.domkapitel@evl.fi Valitusaika 30 päivää. Kirkkohallitus, pöytäkirjan pykälät: 71 Käyntiosoite: Eteläranta 8, Helsinkii Postiosoite: PL 210, Helsinki Telekopio: (09) Sähköposti: kirkkohallitus@evl.fi Valitusaika 30 päivää. Valitus markkinaoikeuteen Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon asemaansa vaikuttavasta ratkaisusta tai tarjousmenettelyn ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi (valitusosoitus). Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankintasopimuksen hankintalain 78 1 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkina- oikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa. Markkinaoikeuden yhteystiedot Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle osoitettuna osoitteeseen: Postiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Käyntiosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Telekopio: Sähköposti: markkinaoikeus@oikeus.fi Valitusaika14 päivää. Muutoksenhakuajan laskeminen Valitus- ja oikaisuvaatimusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana.

32 Helsingin seurakuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 32 (32) Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä: - päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä - todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai julkinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa hankintalaissa (548/2007) tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Asia voidaan saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 15 :n mukaisen kynnysarvon. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.