«EU on sopinut tavoitteista alentaa CO ² -päästöjä, parantaa energiaomavaraisuutta ja edistää alueellista kehitystä ja innovaatioita»

Transkriptio

1 Energiaa Euroopalle Euroopan unionin energiapolitiikka on haasteiden edessä. EU on myös edelläkävijä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tämän esitteen tarkoitus on antaa tietoa EU:n ilmasto- ja energiapolitiikasta, tavoitteista ja työkaluista, sekä herättää keskustelua energiapoliittisista valinnoista erityisesti kesäkuussa 2009 pidettävien EU-vaalien alla. Fortum on sitoutunut EU:n tavoitteisiin ja edistää niiden toteutumista monin tavoin.

2 «EU on sopinut tavoitteista alentaa CO ² -päästöjä, parantaa energiaomavaraisuutta ja edistää alueellista kehitystä ja innovaatioita»

3 EU:n «päästökauppajärjestelmä asettaa katon kokonaispäästöille» Ratkaisu: Päästökauppajärjestelmä laajenee ja tehostuu Vuoden 2005 alusta alkanut EU:n päästökauppajärjestelmä on keskeisin keino kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamiseksi. Päästökauppajärjestelmässä kokonaispäästöille asetetaan katto. Kun päästöillä on markkinahinta, on olemassa taloudellinen kimmoke vähentää päästöjä siellä, missä se on toteutettavissa kaikkein alhaisimmin kustannuksin. EU-maat hyväksyivät viime vuonna uuden päästökauppadirektiivin. Uuden direktiivin myötä päästökauppa laajenee vuoden 2012 jälkeen ja päästöille asetetaan kansallisten rajoitusten sijaan EU:n laajuinen yläraja. Teollisuutta kohdellaan tasapuolisesti riippumatta siitä, missä maassa tuotantoyksiköt sijaitsevat. Lisäksi päästöoikeuksien pääasiallinen jakotapa vuodesta 2013 lähtien on huutokauppa. Sähköntuotanto ei enää saa ilmaiseksi päästöoikeuksia. Ratkaisu: Enemmän uusiutuvaa energiaa Vaikka jäsenvaltiot voivat itse päättää energiantuotantonsa rakenteen, EU on sopinut uusiutuvien energialähteiden käyttöä koskevista tavoitteista. Pyrkimyksenä on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja parantaa energiantuotannon omavaraisuutta sekä edistää alueellista kehitystä ja innovaatioita. EU:n tavoite on nostaa uusiutuvien energialähteiden osuus kokonaisenergiankulutuksesta 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on jaettu jäsenvaltioiden kesken, ja se ulottuu Maltan 10 prosentista aina Ruotsin 49 prosenttiin. Suomen tavoite on 38 prosenttia. Jokaisen jäsenvaltion on nostettava uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteessä 10 prosenttiin. Direktiivi sallii jäsenvaltioiden väliset yhteiset uusiutuvan energian tukimekanismit. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että jäsenvaltiot pyrkivät tavoitteisiin omien tukimekanismiensa avulla. Tämä saattaa kuitenkin vääristää kilpailua ja maksaa enemmän kuin yhteisten alueellisten, ihannetapauksessa EU-tasoisten tukijärjestelmien käyttö. Fortum on merkittävä vesivoiman ja biomassaan perustuvan energian tuottaja. Yritys investoi myös tuuli-, aalto- ja aurinkoenergian tuotannon kehittämiseen sekä hajautettuihin energiajärjestelmiin. Ratkaisu: Energiatehokkuus vähentää päästöjä eniten Monet kansainväliset tutkimukset osoittavat, että paras ja edullisin tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä on energiatehokkuuden parantaminen. EU:lla on laaja energiatehokkuusohjelma, joka kattaa rakennukset, merkinnät ja eri laitteiden pakolliset energiankulutusvaatimukset. Lisäksi EU-ohjelma edistää energiatehokkuuspalveluita, joiden avulla kuluttajat voivat vähentää energiankulutusta ja sen kustannuksia. Tavoitteena on tehostaa energiankulutusta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Haasteena on, että säästöjä on saatava lukuisista pienistä lähteistä, eivätkä kustannukset ja edut osu samoille henkilöille tai ne toteutuvat eri aikoihin. Auttaakseen asiakkaita saavuttamaan energiatehokkuustavoitteet Fortum on perustanut energiatehokkuuteen erikoistuneen asiakaspalveluyksikön.

4 Kuka päättää energiapolitiikasta? Vaikka energian tuotannon järjestäminen ja luonnonvarojen käyttäminen kuuluu EU:n jäsenvaltioiden omaan toimintavaltaan, EU:n päätösvaltaan kuuluvat tärkeimmät politiikanalueet, sisämarkkina- ja kilpailupolitiikka, vaikuttavat suoraan energia-asioihin. Koordinaation tarve kasvaa jatkuvasti. EU:n tärkeimpänä päättävänä elimenä toimii EU:n 27 jäsenmaan hallitusten edustajista koostuva Euroopan unionin ministerineuvosto, jossa useimpien päätösten taustalle tarvitaan 2/3 määräenemmistö. Nykyään 785:stä suorilla vaaleilla valitusta edustajasta koostuva Euroopan parlamentti jakaa suurimmassa osassa tapauksista ministerineuvoston lainsäädäntövallan. EU:n lainsäädäntö koostuu direktiiveistä ja asetuksista, joista ehdotukset neuvostolle ja parlamentille tekee koko EU:n etua valvova komissio. VALOKUVAT: GORILLA / LAURI ROTKO (S. 3). PERNILLE TOFTE (S. 4), JUKKA RAPO (S. 6), JAN DJENNER (S. 10) Lissabonin sopimuksen myötä energia saa oman luvun EU:n perus sopimukseen ja jäsenet sitoutuvat entistä vahvemmin yhteisiin tavoitteisiin. Kysy lisää ehdokkaaltasi! Euroopan yhteinen energiapolitiikka on muodostumassa. Sitä pidetään välttämättömänä, jotta energian toimitusvarmuuteen, kohtuulliseen hintaan ja ympäristönsuojeluun liittyvät haastavat tavoitteet saavutetaan. Energia- ja ilmastopolitiikka on raivannut tiensä EU-politiikan ytimeen, eikä sen merkitys ole vähenemässä päinvastoin. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii päätöksiä ja tekoja. Seuraava parlamentin hallintokausi, , osuu erittäin tärkeään ajankohtaan. Kysy eurovaaliehdokkaaltasi, miten hän edistää edellä mainittujen haasteiden ratkaisemista. Fortum Oyj PL 1, FORTUM KOTIPAIKKA ESPOO, Y-TUNNUS

5 «Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä, tutkimus- ja kehitystyötä sekä sitoutumista ja kykyä nähdä yhteisten toimien hyödyt pitkällä aikavälillä»

6 Euroopan yhteinen energiapolitiikka tärkeä askel eteenpäin Euroopan unionin energiapolitiikalla on kolme päätavoitetta: kestävä kehitys, kilpailukyvyn parantaminen ja energian toimitusvarmuudesta huolehtiminen. Tavoitteisiin pyritään muun muassa parantamalla energiatehokkuutta, kehittämällä energian sisämarkkinoita, edistämällä uuden teknologian käyttöönottoa sekä hyödyntämällä uusiutuvia energialähteitä tehokkaammin. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää yhteistyötä, tutkimus- ja kehitystyötä sekä jäsenmaiden sitoutumista ja kykyä nähdä yhteisten toimien tuomat hyödyt pitkällä aikavälillä. Yllämainitut kolme tavoitetta ovat vahvasti sidottuja toisiinsa. Kilpailukykyiset energiamarkkinat vaikuttavat suoraan energian toimitusvarmuuteen ja muodostavat samalla pohjan kustannustehokkaille, markkinalähtöisille ympäristönsuojelun ohjausmekanismeille. Toisaalta energiatehokkuus ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisäävät toimitusvarmuutta vähentäen samanaikaisesti päästöjä. Fortum tukee näitä tavoitteita usealla eri rintamalla, kuten esimerkiksi panostamalla päästöttömiin tuotanto muotoihin sekä uusiutuvien energialähteiden ja ydinvoiman hyödyntämiseen, ja tukemalla useita kestävän kehityksen projekteja kuten sähköautojen laajamittaista käyttöönottoa. EU:n energiapolitiikan päätavoitteet Kilpailukyvyn parantaminen EU:n tarkoitus on mahdollistaa tavaroiden ja palveluiden vapaa liikkuvuus, myös energian kohdalla. Luomalla EU-tasolla tehokkaasti toimivat energian sisämarkkinat voidaan lisätä toimitusvarmuutta ja kilpailua, mikä mahdollistaa kilpailukykyisen energian hinnan muodostumisen markkinaehtoisesti. Kohtuuhintaisen energian tulisi olla jokaisen Euroopan kansalaisen ja yrityksen oikeus. Energian sisämarkkinat edistävät tehokkuutta ja kilpailua, sekä luonnonvarojen tehokkaampaa hyödyntämistä, ja auttavat siten saavuttamaan myös ilmasto- ja muut ympäristötavoitteet. Toimitusvarmuus Euroopan riippuvuus ulkopuolisista öljy- ja kaasuvarannoista kasvaa jatkuvasti, ja sisämarkkinoiden toimivuus asettaa päätöksentekijöille haasteita. EU:n tavoitteena on turvata energian saatavuus kaikissa oloissa. Vaikka energiantuotantoon liittyvät päätökset tehdään kansallisesti, EU voi vaikuttaa niihin tukemalla sisämarkkinan elinvoimaisuutta ja esimerkiksi sopimalla yhteisistä uusiutuvan energian tavoitteista. Onnistuminen edellyttää vaihtoehtoisiin energiamuotoihin ja uuteen sähköntuotantokapasiteettiin investoimista sekä siihen kannustavaa, harkittua energiapolitiikkaa. Kestävä kehitys Energiapoliittisilla valinnoilla on suuri merkitys pyrittäessä kohti kestävää kehitystä. Suurin ympäristöuhka on tällä hetkellä ilmastonmuutos. Sen vaikutukset tuntuvat niin vakavina taloudellisina kriiseinä kuin äärimmäisinä luonnonilmiöinä. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen lisäksi EU on asettanut lukuisia muita ympäristötavoitteita, jotka liittyvät muun muassa ympäristönsuojeluun, jätehuoltoon sekä vesistöjen ja maisemansuojeluun.

7 «Kaikkia keinoja tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi»

8 Tavoitteista toimintaan Valituilla alueilla kilpailukyky, toimitusvarmuus ja kestävä kehitys EU:n jäsenvaltiot ovat sopineet useista tavoitteista ja toimenpiteistä. EU:n rooli yhteisten tavoitteiden ja toimenpiteiden sopimisessa sekä toimeenpanon varmistamisessa tulee kasvamaan. EU on valinnut ilmastopolitiikkansa kulmakiveksi päästökaupan. Ideaalitilanteessa kaikki maailman maat sopivat yhteisistä päästövähennystavoitteista Kööpenhaminassa loppuvuonna EU:n päästökauppa on tulevaisuudessa unionin laajuinen keino, jossa hyödynnetään koko 27 jäsenvaltion alueella käytettävissä olevat edullisimmat päästövähennysmahdollisuudet. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kaikkia käytettävissä olevia keinoja. Näitä keinoja ovat muun muassa kaikkien vähäpäästöisten tai täysin päästöttömien tuotantomuotojen, mukaan lukien uusiutuvan energian ja ydinvoiman, käytön lisääminen ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi. Kaikkein tehokkain keino vähentää päästöjä on kuitenkin energiatehokkuus, jota parannetaan muun muassa energiatehokkuuspalvelujen avulla. Teollisen toiminnan, kuten voimantuotannon, lisäksi päästöjä tulee vähentää myös muilla alueilla. Esimerkiksi liikenteen päästöt kasvavat edelleen. EU harkitsee pitkän aikavälin tavoitetta poistaakseen fossiiliset polttoaineet tieliikenteestä vuoteen 2050 mennessä. Ratkaisuna tähän ovat muun muassa sähköautot ja biopolttoaineet. Toimiva sisämarkkina, myös energian osalta, on koko EU:n perusta ja tavoite, jota kohti jäsenvaltiot ovat pyrkineet 1990-luvulta lähtien. Energian sisämarkkinoita koskeva lakipaketti on hyväksymisprosessin viimeisessä vaiheessa. Aito kilpailu hyödyttää kuluttajia EU on 1990-luvulta lähtien pyrkinyt kohti energian sisämarkkinoita. Tehostamalla sähkömarkkinoita kuluttajille voidaan tarjota parempaa palvelua ja energiaa kilpailukykyisellä hinnalla. Strategiana on luoda ensin useiden maiden muodostamia alueellisia markkinoita, jotka liitetään yhdeksi EU:n laajuiseksi markkinaksi. Pohjoismaat ovat alueellisten energiamarkkinoiden edelläkävijä. Pohjoismainen sähköpörssi Nord Pool muodostaa yhteiset sähkömarkkinat Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Sähkön hinta muodostuu päivittäin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Tällä hetkellä Itämeren alueelle on muodostumassa yhteinen sähkömarkkina, joka lisää kilpailua ja vakautta ja hyödyttää kaikkia alueen sähkönkäyttäjiä. EU:n komission kolmas energian sisämarkkinapakettiehdotus vuodelta 2007 vie kohti EU:n laajuisia sähkömarkkinoita painottaen erityisesti sähkön siirtokapasiteetin riittävyyttä ja jäsenmaiden välisen yhteistyön parantamista. Lakipaketin hyväksyntää odotetaan vielä kevään 2009 aikana, toisin sanoen ennen EU:n vaaleja, jonka jälkeen lain toimeenpano tulisi tehdä ripeästi kaikissa jäsenvaltioissa. Sähköverkkojen riittävä lisärakentaminen ja niiden hallinnointi tehokkaasti, avoimesti ja tasapuolisesti on tulevaisuudessa kilpailun kannalta oleellista. Komissio tukeekin talouden elvytyspaketissaan maiden välisten verkkojen rakentamista, erityisesti Itämeren alueella. Tehokas alueellinen markkina edistää luonnonvarojen tehokasta käyttöä. Samalla se muodostaa perustan markkinapohjaisten ja kustannuksiltaan alhaisimpien ympäristötavoitteita tukevien mekanismien luomiselle.

9 «Vuoteen 2020 mennessä vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä 20 %, nostetaan uusiutuvien energialähteiden osuus 20 %:iin kokonaiskulutuksesta ja vähennetään energiankulutusta 20 %»

10 Energian toimitusvarmuus perustoimintojen turva Energiapolitiikan keskeisimpiin haasteisiin lukeutuu se, kuinka energian saatavuus kyetään turvaamaan koko Euroopassa. Samalla kun energian kysyntä kasvaa, ympäristökysymykset asettavat rajoitteita, kotimainen tuotanto vähenee ja riippuvuus tuontienergiasta kasvaa. Ilman muutoksia Euroopan riippuvuus ulkopuolisesta kaasusta ja öljystä kasvaa voimakkaasti. Kaikista energiamuodoista sähkön kulutus kasvaa kaikkein nopeimmin. Syynä tähän on sähkön ylivertainen tehokkuus muihin energiamuotoihin nähden. Automaatio ja uudet laitteet kuten lämpöpumput ja muut matalaenergiarakennusten lämmitysmuodot, sekä liikenteen sähköistyminen, ovat esimerkkejä tästä kehityksestä. Lisäksi Euroopan sähköntuotantokapasiteetti on vanhentumassa ja pelkästään nykyisen tuotantokapasiteetin ylläpitämiseksi tarvitaan merkittäviä investointeja. Haasteeseen vastaamisessa on erityisen tärkeä rooli energiatehokkuudella, ydinvoimalla, uusiutuvilla energiamuodoilla sekä näihin liittyvällä tutkimusja kehitystyöllä. Toimitusvarmuuden elinehtona ja lähtökohtana on sisämarkkinoiden toimivuus. Sen ohella tärkeänä pidetään energiatehokkuuden edistämistä erilaisten energiatehokkuuspalveluiden voimin. EU:n ulkopolitiikassa energiakaupan osalta korostuu hajauttamisen ja kestävien kumppanuussuhteiden merkitys. Luultavimmin juuri toimitusvarmuudesta huolehtiminen on herättänyt jäsenvaltiot huomaamaan valtioiden keskinäisen riippuvuuden energia-asioissa, erityisesti sähkön riittävyydessä. Tämä edellyttää EU:lta vahvempaa otetta energiapolitiikasta, ja toisinaan jäsenvaltioiden lyhyellä tähtäimellä tekemiä uhrauksia, jotta yhteinen etu voidaan turvata pitkällä aikavälillä. Kohti päästötöntä tulevaisuutta EU:n energia- ja ilmastopaketti tunnetaan erityisesti luvuista vuoteen 2020 mennessä. Lukujen taakse kätkeytyvät EU:n tavoitteet: vuoteen 2020 mennessä on määrä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia, kasvattaa uusiutuvien energialähteiden osuus 20 prosenttiin kokonaiskulutuksesta ja vähentää energiankulutusta 20 prosenttia. Joulukuussa 2008 hyväksytyssä paketissa keskeiset toimenpiteet ovat päästökauppajärjestelmän kehittäminen, hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskeva direktiivi ja sitovat tavoitteet lisätä uusiutuvaa energiaa kaikissa jäsenvaltioissa. Myös ydinvoimalla on merkittävä rooli päästötavoitteiden saavuttamisessa. Päästökauppadirektiivin uudistus sitouttaa kaikki maat entistä tiukemmin päästövähennyksiin, päästöoikeuksien jako selkenee ja järjestelmä tehostuu. Järjestelmä on harmonisoitu koko EU:n tasolla: keskeinen havainto aiempaan järjestelmään nähden on, että kilpailun vääristymiä voidaan estää vain, jos päästöjen allokointi harmonisoidaan siten, että kaikkia yrityksiä kohdellaan tasapuolisesti yrityksen sijainnissa riippumatta. Lisäksi päästöjen ilmaisjako sähköntuotannossa päättyy kokonaan. Hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia koskevalla direktiivillä halutaan varmistaa, että teknologia toteutetaan ympäristön kannalta turvallisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että varastointiin kiinnitetään erityisesti huomiota. Teknologian kehitykseen panostetaan perustamalla 12 koevoimalaa ympäri Eurooppaa vuoteen 2015 mennessä. Uusiutuvaa energiaa koskevassa, niin sanotussa RES-direktiivissä on asetettu jokaiselle jäsenvaltiolle maakohtaiset tavoitteet. Maat voivat itse päättää toimista, joilla tavoitteisiin pyritään, kunhan toimet tukevat EU-tason kehitystä. Myös maiden yhteisten tukijärjestelmien käyttäminen on mahdollista. Kuitenkin näyttää siltä, että ainakin aluksi kukin maa pyrkii tavoitteisiinsa kansallisin keinoin.

11 «On löydettävä keino mahdollisimman tehokkaaseen sähkönsiirtoon EU:n sisällä»

12 Ratkaisu: Sähköautoilla puhtaampi liikenne Jo muutaman vuoden päästä on arkipäivää, että lataamme iltaisin kännykän ohella myös automme. Autonvalmistajat lupaavat ladattavia hybridija täyssähköautoja markkinoille muutaman vuoden kuluttua. Sähköautolla ajaminen ei aiheuta lainkaan hiilidioksidipäästöjä. Vaikka sähkö olisi tuotettu kaikkein saastuttavimmalla tuotantomuodolla, ovat sähköauton päästöt alhaisemmat kuin tavallisen auton. Myös tavallisen polttoaineen kohdalla sen valmistuksessa syntyneet päästöt tulee ottaa huomioon yhtälössä. Sähköautolla ajaminen myös parantaa merkittävästi energiatehokkuutta ja vähentää riippuvuutta öljystä. Fortum testaa parhaillaan sähköautoja neljässä kaupungissa Suomessa ja Ruotsissa. Testauksessa kiinnitetään erityisesti huomiota lataus- ja laskutusinfrastruktuurin kehittämiseen. Pohjois- Suomessa testataan myös auton toimivuutta kylmässä ilmastossa. Ratkaisu: Sähkön siirtoverkot tukemaan kilpailua Jotta tavoite kohtuuhintaisesta energiasta toteutuisi ja kuluttajat voisivat ostaa energiaa myös kotimaansa ulkopuolelta, sähköä täytyy pystyä siirtämään mahdollisimman tehokkaasti. Tämä edellyttää riittävää verkkokapasiteettia ja sitä, että verkkoja hallinnoidaan tehokkaasti, läpinäkyvästi ja tasapuolisesti. Suurempi markkina lisää markkinatoimijoiden määrää, lisää kilpailua ja vaihtoehtoja sekä parantaa palvelun laatua. Lisäksi laajempi markkina parantaa suoraan myös toimitusvarmuutta. Sähkön siirtoverkot ovat olleet usein kansallisessa omistuksessa. Kansainvälisiä näkökohtia ei yleensä ole huomioitu. Tämän vuoksi jäsenvaltiot ovat sopineet laillisesti sitovista velvoitteista, jotka lisäävät kansallisten kantaverkkoyhtiöiden ja sääntelyviranomaisten yhteistyötä ja näin nopeuttavat sähkön sisämarkkinan syntymistä. Ratkaisu: Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi kehittyy Hiili on tällä hetkellä maailman käytetyin polttoaine. Koska hiilen saatavuus on hyvä ja hinta kohtuullinen, on todennäköistä, että hiili pysyy merkittävimpänä energianlähteenä myös tulevina vuosikymmeninä. Tämän vuoksi päästöttömän hiilivoiman kehittäminen merkitsisi tuntuvaa laskua hiilidioksidipäästöihin. Hiilidioksidin talteenotto ja varastointi (Carbon Capture and Storage, CCS) on teknologia, jossa hiilen tai muiden fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntynyt hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan esimerkiksi maanalaisiin geologisiin muodostelmiin, mistä se ei pääse takaisin ilmakehään. EU edistää aktiivisesti hiilidioksidin talteenottoon ja varastointiin liittyvää teknologiakehitystä. Euroopan komissio on tehnyt aloitteen 12 suuren mittakaavan CCS-demonstraatiohankkeen aloittamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Näissä hankkeissa CCSteknologioita testataan toimivissa voimalaitoksissa, jotta teknologiasta saadaan riittävää ja pitkäaikaista kokemusta ennen vuotta Tavoitteena on, että yksi näistä hankkeista saadaan Suomeen Fortumin ja Teollisuuden Voiman Meri-Porin voimalaitokselle.