Nämä määräykset koskevat Suomen Pesäpalloliiton johtamia sarjoja Superpesiksestä alaspäin.

Transkriptio

1 1 KILPAILUMÄÄRÄYKSET 2015 JOHDANTO Nämä määräykset koskevat Suomen Pesäpalloliiton johtamia sarjoja Superpesiksestä alaspäin. Pesismaakunnat hoitavat maakuntasarjoja, joissa noudatetaan näitä kilpailumääräyksiä. Superpesis Oy johtaa miesten ja naisten superpesissarjat sekä halli SM-sarjat soveltaen näitä kilpailumääräyksiä. Superpesiksessä noudatetaan lisäksi Superpesis Oy:n päättämiä sisäisiä sopimuksia ja velvoitteita. Pesismaakunnat/aluejärjestöt johtavat piiri- ja aluesarjoja soveltaen näitä kilpailumääräyksiä. Valtakunnallisilla pesäpalloleireillä noudatetaan Pesäpalloliiton kilpailumääräyksiä sekä valtakunnallisten leirien poikkeusmääräyksiä (moniste leirien kilpailumääräykset). I YLEISMÄÄRÄYKSET 1 Ottelut Jokainen virallinen pesäpallo-ottelu, johon liittoon kuuluva seura osallistuu, on sen osalta liiton alainen ottelutilaisuus. Virallisia otteluita ovat sarjaottelut, liiton tai maakuntien järjestämät kilpailut seurajoukkueille sekä liiton tai alueen järjestämät arvo-ottelut tai vastaavat. Halli SM-ottelut eivät ole virallisia otteluita (ks. myös 45 peli- ja toimitsijakielto). Pesäpalloliitto, Superpesis tai sen valtuuttama sarjan tai turnauksen järjestäjä voi määrätä poikkeuksia pelisääntöihin ja kilpailumääräyksiin halliotteluiden osalta. 2 Otteluissa noudatettavat säännöt Virallisissa ottelutilaisuuksissa on noudatettava voimassa olevia pelisääntöjä ja kilpailumääräyksiä ja muita sarjaa johtavan elimen antamia määräyksiä ja ohjeistuksia. Valvoessaan liiton kilpailumääräysten noudattamista sarjaa johtavalla elimellä on oikeus rangaista rikkomuksen tehnyttä yksittäistä maakuntajärjestöä, henkilöä tai seuraa. Superpesiksen karsintaottelut pelataan Superpesis Oy:n alaisuudessa noudattaen kaikkia niitä sääntöjä, joita superpesisotteluissa noudatetaan. Miesten Superpesiksessä ja Superpesiksen karsintaotteluissa voi tyhjälle kentälle pyrittäessä jättää yhden pelaajan kerrallaan välistä. Erillinen pallon lämmittelyohjeistus on voimassa myös Superpesiksessä ja Superpesiksen karsintaotteluissa. Mikäli liittojohtoisissa nuorten sarjoissa (poikien Superpesis, tyttöjen Superpesis, B-poikien SM-sarjan, C- ikäisten SM-sarjat) syntyy vähintään 20 juoksun ero tasoittavalla vuorolla, päättyy pelattava jakso välittömästi. Samalla peliteolla syntyvät muut juoksut hyväksytään. Juoksueroja koskeva päätös koskee myös maakuntasarjoja. Samaa käytäntöä suositellaan myös maakuntien järjestämiin omiin sarjoihin. Ottelut on aina pelattava joukkueen parhaalla kokoonpanolla. Teknisten apuvälineiden käyttäminen ottelun aikana on sallittua ainoastaan pelikentän vaihtopenkiltä.

2 Mahdollisista rikkomuksista tuomitaan ensin huomautus ja sen jälkeen varoitus (1 rangaistuspiste). Toimihenkilöiden rikkomuksista seuraavat varoitukset kohdistuvat joukkueen puheoikeuden käyttäjälle. Mekaanisten apuvälineiden (paineilmatorvet, megafonit jne.) sekä vuvuzela torvien käyttö on kielletty pesäpallo-otteluissa, samoin rumpujen käyttäminen syötön aikana. 2 Otteluiden voitonjuhlissa pelikentällä tai sen välittömässä läheisyydessä ei saa olla mukana alkoholia (ei esim. kuohuviiniä). 3 Lisenssimääräykset Miesten ja naisten Superpesiksessä sekä miesten Ykköspesiksessä seurat ovat velvollisia noudattamaan myös lisenssijärjestelmän velvoitteita, määräyksiä, ohjeistuksia ja sanktiojärjestelmää. Lisenssijärjestelmästä on sovittu erillisellä sopimuksella. 4 Pelien lopputuloksen sopiminen (sopupeli) sekä pelivälineiden ja olosuhteiden manipulointi Sopupeli Epäurheilijamainen toiminta, jolla haetaan kilpailuetua muihin samalla toimialalla toimiviin seuroihin/joukkueisiin sopimalla ottelun lopputuloksesta, on kielletty. Seura, jonka johto sopii pelin lopputuloksesta etukäteen toisen seuran kanssa, menettää sarjapaikkansa. Seuralla on tällöin oikeus anoa sarjapaikkaa kahta sarjaporrasta alemmasta sarjasta. Pelaaja/joukkueen jäsen tai toimitsija, joka sopii pelin lopputuloksen, voidaan asettaa vähintään viiden (5) ottelun ja enintään kolmen vuoden peli- ja toimitsijakieltoon. Jos kyseessä on toistuva tämän :n tarkoittama menettely, voi peli- ja toimitsijakielto olla elinikäinen. Peli- ja toimitsijakiellon päättymisen sekä sarjapaikan saamisen ehdoksi voidaan asettaa, että seura/pelaaja/toimitsija luovuttaa ko. sarjaa johtavalle elimelle sopupelistä saadun rahasuorituksen tai muun vastikkeen arvon sekä mahdollisen vedonlyöntivoiton, ellei hyötyä tuomita rikoksen perusteella valtiolle menetetyksi. Pelivälineiden ja olosuhteiden manipulointi Ottelun järjestävä seura on vastuussa pelikentän asianmukaisen kunnon varmistamisesta. Pelikentän asianmukaisen kunnon varmistamiseen sisältyy se, että kentän eri osia ei muuteta keinotekoisesti (esim. sääolosuhteiden vuoksi). Olosuhteiden tulee olla samanlaiset koko kenttäalueella. Seuralle/joukkueelle tai sen jäsenille, jotka ovat syyllistyneet peliolosuhteiden manipulointiin, voidaan langettaa sama seuraamus, joka kilpailumääräysten 22:n mukaan määrätään edustusoikeuden rikkomisesta. Lisäksi seuralle voidaan tuomita enintään euron sakko. Henkilö, joka on syyllistynyt peliolosuhteiden manipulointiin, voidaan tuomita enintään yhden (1) vuoden pelija toimitsijakieltoon. Pelaaja, joka on syyllistynyt pelivälineiden manipulointiin tai käyttänyt tällaista pelivälinettä, voidaan tuomita enintään viiden (5) ottelun peli- ja toimitsijakieltoon. Toistuvasta menettelystä määrätään vähintään vuoden ja enintään elinikäinen peli- ja toimitsijakielto. 5 Vedonlyönnin alaiset ottelut sekä sponsorointi- tai markkinointiyhteistyö ulkomaisen vedonlyöntiyhtiön tai siihen verrattavan tahon kanssa Niiden seurojen, joiden pelejä on vedonlyönnin kohteina, joukkueen pelaajilta, joukkueen jäseniltä ja seurajohdolta sekä heidän edustajiltaan, samoin näillä sarjatasoilla toimivilta tuomareilta, kielletään vedonlyönti omista otteluista kokonaan.

3 3 Pelaaja, joukkueen jäsen tai seurajohtoon kuuluva henkilö taikka tuomari, joka omissa nimissään tai välillisesti jonkun muun nimissä lyö vetoa omista otteluistaan, voidaan asettaa vähintään viiden (5) ottelun ja enintään kolmen vuoden kilpailu- ja toimitsijakieltoon. Jos kyseessä on toistuva menettely, voi kilpailu- ja toimitsijakielto olla elinikäinen. Seurat saavat harjoittaa sponsoriyhteistyötä (esim. yhteistyösopimus) ja markkinointia vain sellaisen vedonlyönti- tai rahapeliyhteisön kanssa, jolla on voimassa oleva rahapelilupa Suomessa. Seurat eivät saa harjoittaa minkäänlaista sponsoriyhteistyötä (esim. yhteistyösopimus) ja markkinointia minkään ulkomaisen vedonlyöntiyhtiön tai siihen verrattavan tahon kanssa pesäpallotoiminnassaan. 6 Pelikenttä/olosuhteet Superpesiksessä, Ykköspesiksessä ja suomensarjassa hiekkatekonurmikentät ovat pakollisia. Muilla sarjatasoilla pelaaminen myös hiekkakentällä on sallittua. Muilla kenttäpinnoilla pelaaminen vaatii sarjaa johtavan elimen poikkeusluvan. Hiekkatekonurmikentällä joukkueilla on oikeus käyttää kentän valmistajan tai kentän omistajan ilmoittamia piikkipituuksia. Tarvittaessa kenttäkohtaiset erillismääräykset antaa sarjaa johtava elin. Superpesiksessä, Ykköspesiksessä ja suomensarjassa seurat ovat velvollisia noudattamaan erillistä olosuhdekriteeristöä (liite 2). Mahdolliset poikkeusluvat käsittelee sarjaa johtava elin. 7 Urheilijoiden tapaturma- ja eläkevakuutusmaksut Jos urheilija saa urheilemisesta kalenterivuodessa veronalaista palkkaa ja luontaisetuja vähintään euroa, seuran on järjestettävä hänelle vakuutuksella eläke- ja tapaturmaturva urheilijoiden eläke- ja tapaturmaturvan (Pohjolan Urheilijaturva ammattiurheilijoille) järjestämisestä annetun lain mukaisesti. Vakuutuskausi on Pelaajalisenssiin sisältyvä Pohjolan Sporttiturva ei ole voimassa, jos urheilijan ansiot ovat yli euroa. Seurassa eläkevakuutusmaksuista vastaavat henkilöt asetetaan rikkomustapauksissa enintään kolme (3) kilpailukautta kestävään toimitsijakieltoon. 8 Doping Doping on kielletty. Liitto, sen jäsenjärjestöt ja jäsenseurat sekä seurojen/joukkueiden jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidoping -toimikunnan doping-säännöstöön sekä Euroopan neuvoston dopingvastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen Antidoping -sopimuksen sekä Suomen allekirjoittamien muiden kansainvälisten sopimusten mukaisiin sääntöihin. Seuraamuksena (rangaistuksena) dopingrikkomuksesta voidaan määrätä - kilpailutuloksen mitätöinti - urheilutapahtuman tulosten hylkääminen - urheilun toimintakielto - kirjallinen varoitus. Dopingaineiden laiton maahantuonti, valmistaminen ja levitys ovat rikoslain mukaan rangaistavia. Suomen Pesäpalloliitolla on oma antidoping -ohjelma. 9 Konkurssitapaukset Liitto tai Superpesis voi hallinnoimiensa sarjojen osalta hyväksyä sarjapaikan siirron konkurssipesältä uudelle seuralle, mikäli uusi seura hoitaa entisen seuran ja sen taustayhteisön urheilutoimintaan liittyvät taloudelliset

4 4 vastuut. Konkurssipesä voi hoitaa kilpailutoimintaa kauden loppuun, jos se kantaa vastuun kaikista sarjapaikkaan liittyvistä ja pelaajasopimusten mukaisista velvoitteista kyseisen kalenterivuoden loppuun asti. Jos konkurssipesä ei jatka kilpailutoimintaa, ovat pelaajat vapaita siirtymään uuteen seuraan. Ellei konkurssipesä välittömästi jatka kilpailutoimintaa tai sovi sen siirrosta uudelle seuralle, siirtyy sarjapaikka sarjaa johtavan elimen haltuun. 10 Peliasu Seuran johto on vastuussa siitä, että sen pelaajat esiintyvät virallisissa otteluissa siisteissä ja yhdenmukaisissa peliasuissa. Mikäli joukkueiden pelipaidat eivät riittävän selvästi erotu toisistaan, on vierailevan joukkueen käytettävä varapaitaa. Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä varapaidat ovat pakollisia. Varapaidan tulee olla materiaaliltaan varsinaista pelipaitaa vastaavasta materiaalista. Varapaidan päävärien on erotuttava selvästi varsinaisen pelipaidan väreistä. Super- ja ykköspesisseurat ovat vuosittain velvollisia toimittamaan Pesäpalloliittoon peli- ja varapaidan valokuvat mennessä. Pesäpalloliitto tekee päätökset otteluista, joissa vierasjoukkueen on käytettävä varapaitaa. Muilla sarjatasoilla varapeliasujen käytöstä päättää ottelun pelituomari. Peliasussa on oltava selvästi näkyvät lyöntijärjestysnumerot molemmissa hihoissa. Jokeripelaajalla on oltava pelaajanumero jokeripaidan hihassa. Numeron on oltava olka- ja kyynärvarren välissä. Numerolapun minimikorkeus on 10 cm. Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä peliasussa on oltava pelaajan nimi. Nimilappu kiinnitetään selän yläosaan mainosten yläpuolelle. Joukkueen pelinjohtajilla on oltava urheilullinen asu, joka selvästi erottuu peliasusta. Joukkueen kapteenilla on oltava peliasun väristä selvästi erottuva käsivarsinauha. Superpesiksen ja liiton sarjojen otteluissa on käytettävä yhtenäistä virallista jokeripaitaa. Superpesiksessä virallinen jokeripaita on sini/puna/valkoinen paita ja liiton sarjoissa sini/puna/valkoinen paita tai kelta/puna/vihreä paita. II EDUSTUS- JA KILPAILUKELPOISUUSMÄÄRÄYKSET 11 Pelaaja, pelinjohtaja- ja tuomarilisenssi ja leirien tutkintovaatimukset Pelaajalisenssi on pelaajalle pakollinen kaikissa liiton tai maakuntien sarjoissa sekä valtakunnallisilla ja maakuntien leireillä. Tuomari- tai pelaajalisenssi on pakollinen kaikille tuomaritehtävissä toimiville (ks. 24 vapaakortit). Pelaaja- tai tuomarilisenssin omaavalla on oltava voimassa oleva vakuutus, joko lisenssiin liitetty tai vakuutusyhtiön todistama vapaaehtoinen urheiluvammat korvaava vakuutus. Poikkeus: Vakuutus on vapaaehtoinen 1996 ja sitä aikaisemmin syntyneille pelaajille maakuntasarjoissa, aluesarjoissa sekä 35- ja 45-vuotiaiden sarjoissa. Joukkueenjohtaja on vastuussa joukkueensa jäsenten lisenssiasioiden hoitamisesta. Laiminlyönneistä häntä voidaan rangaista enintään kolmen (3) kilpailukauden toimitsijakiellolla.

5 5 Ottelun pelituomari on velvollinen tarkistamaan joukkueiden pelaajalisenssit kaikissa toukokuussa pelattavissa Superpesiksen, Pesäpalloliiton, pesismaakuntien ja aluejärjestöjen johtamissa pesäpallo-otteluissa. Joukkueiden on aina esitettävä pelaajalisenssit pelituomarille. Lisenssien valvonta, kurinpitomenettely ja sakkomaksut Pelaajalle on lunastettava lisenssi ennen pelaajan ensimmäistä peliä. Pelituomari tekee pelaajalisenssin puuttumisesta merkinnän ottelupöytäkirjaan ja toimittaa puutteista tiedot välittömästi ko. sarjaa johtavalle elimelle. Pelaajalisenssin puuttumisesta aiheutuu Superpesiksessä ja Ykköspesiksessä 100 euron ja muissa sarjoissa 50 euron sakkomaksu/pelaaja. Sakkomaksu on saman suuruinen, jos lisenssimaksu on maksettu vajaana. Ilman lisenssiä pelannut pelaaja ei ole edustuskelvoton eli ko. pelaajan edustamaa seuraa ei tuomita hävinneeksi ko. ottelua. Mikäli ottelun pelituomari ei tarkista pelaajalisenssejä, käynnistetään hänen kohdallaan kilpailumääräyksien mukainen kurinpitomenettely. Pesäpalloliitto ja pesismaakunnat suorittavat lisenssien tarkastukset omien sarjojen osalta (viralliset ottelut, 1). Pesismaakunta tarkastaa lisenssit myös hoitamansa maakuntasarjan osalta. Tuomarin on lunastettava lisenssi ennen ensimmäistä otteluaan. Tuomarilisenssin puuttumisesta aiheutuu 50 euron sakkomaksu/tuomari. Sakkomaksu on saman suuruinen, jos lisenssimaksu on maksettu vajaana. Ks. tuomarilisenssien tarkastus kilpailumääräyksien 24 vapaakortit. Pohjolan Tuplaturva Vapaaehtoistyön tapaturmavakuutus Vakuutetun omavastuu hoitokorvauksen osalta on 50 /tapaturma. Toiminnan vastuuvakuutus Vahingonkorvausvelvollisen (tilaisuuden järjestäjä) omavastuu on 600. Vahingonkorvausvelvollinen on velvollinen maksamaan omavastuuosuuden, mikäli haluaa käyttää vastuuvakuutusta. Pelinjohtajalisenssi Kaudesta 2013 alkaen toimiminen pelinjohtajana Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa edellyttää lisenssikoulutuksen suorittamista. 1-tason kaksipäiväinen pelinjohtajaseminaari on tarkoitettu miesten ja naisten superpesis- sekä miesten ykköspesisjoukkueille. 2-tason yksipäiväinen koulutus on tarkoitettu naisten Ykköspesiksen, suomensarjojen, tyttöjen ja poikien Superpesiksen ja B-poikien SM-sarjan pelinjohtajille. Mikäli pelinjohtaja ei osallistu/pääse lisenssikoulutukseen, ovat linjaukset vuoden 2015 osalta seuraavat: 1-tasolla: a. pelinjohtaja ei suorita lisenssikoulutusta, sarjamaksuun lisätään 300 :n lisenssimaksu, mikä kattaa vain vuoden 2015 lisenssin. 2-tasolla: a. pelinjohtaja ei suorita lisenssikoulutusta, sarjamaksuun lisätään 200 :n lisenssimaksu, mikä kattaa vain vuoden 2015 lisenssin. Kaudelle 2013 suoritettu 1-tason tai 2-tason pelinjohtajakoulutus on voimassa naisten Ykköspesiksessä, suomensarjoissa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa vuoteen 2015 saakka.

6 6 Kaudella 2014 suoritettu 1-tason tai 2-tason pelinjohtajakoulutus on voimassa naisten Ykköspesiksessä, suomensarjoissa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa vuoteen 2016 saakka. Kaudella 2015 suoritettu 1-tason tai 2-tason pelinjohtajakoulutus on voimassa naisten Ykköspesiksessä, suomensarjoissa, nuorten Superpesiksessä ja B-poikien SM-sarjassa vuoteen 2017 saakka. Valmennuskoulutus Kaudella 2015 ovat voimassa seuraavat minimitutkintovaatimukset (1 henkilö/joukkue). Naperoleiri: PML tutkinto tai pesiskoulurehtorin tutkinto Tenavaleiri: PML -tutkinto tai JPVT -tutkinto Suurleiri: JPVT -tutkinto Nuorisoleiri: NPVT -tutkinto Mahdolliset erivapaudet käsittelee PPL:n seuratoimintapäällikkö erikseen perusteltujen kirjallisten hakemusten perusteella. 12 Edustusoikeus Pelaaja edustaa koko pelikauden sitä seuraa, missä hän pelasi ko. pelikauden ensimmäisen virallisen ottelunsa tai osankin siitä (pl. seurasiirrot). Virallisissa sarjajoukkueiden välisissä otteluissa saa peluuttaa ainoastaan sellaista pelaajaa, jolla on edustusoikeus seuraan ja kyseiseen sarjaan. Pelinjohtaja ei voi toimia samanaikaisesti saman sarjan samassa lohkossa pelinjohtajana ja pelaajana eri joukkueissa tai pelinjohtajana eri joukkueissa. Poikkeus: Pelinjohtaja tai pelaaja voi kuitenkin toimia samassa sarjassa pelaavien oman seuran eri joukkueiden pelinjohtajana. Jos seuralla on samalla sarjatasolla kaksi tai useampia joukkueita, katsotaan pelaajan kuuluvan siihen joukkueeseen, jossa ko. pelaaja pelasi pelikauden ensimmäisen virallisen ottelunsa tai osankin siitä. Poikkeus: Nuorten sarjojen osalta pelaajia voi siirtää kunkin joukkueen kauden päätyttyä seuraavaan sarjavaiheeseen omassa seurassa. Omaksi seuraksi farmisopimusjärjestelmässä sekä kaksoisedustussopimuksessa katsotaan ko. nuorten sarjan osalta se seura, jossa pelaaja aloitti sarjakautensa. Sarjaa johtava elin voi anomuksesta tapauskohtaisesti myöntää poikkeuksen edustuskelpoisuusmääräyksistä joko urheilullisista syistä tai esim. seurasiirron myötä. Nuoren pelaajan pelaaminen aikuisten ja nuorten sarjaa eri seurassa (4-lomakesiirto) Pelaaja (A-, B-, C- ja D-ikäiset) voi pelata oman seuran aikuisten ja nuorten sarjojen lisäksi toisen seuran A-, B- ja C-ikäisten joukkueessa valtakunnallisissa sarjoissa (nuorten Superpesis, B-poikien SM-sarja ja C-ikäisten SM-sarja), mikäli omassa seurassa ei ole kyseisen ikäluokan nuorten joukkuetta liiton valtakunnallisissa sarjoissa (nuorten Superpesis, B-poikien SM-sarja ja C-ikäisten SM-sarja). Siirto toisen seuran ko. nuorten joukkueeseen tehdään 4-lomakkeella viimeistään 1.6. Edustusoikeuden myöntämisen edellytyksenä ovat molempien seurojen ja pelaajan suostumukset. Edustusoikeus uudessa seurassa alkaa seurasiirron kirjaamisesta (virka-aika). 4-lomakesiirtoa ei voi tehdä, mikäli pelaaja ei pelaa omassa seurassa missään joukkueessa. E-ikäisistä ja sitä nuoremmista pelaajista ei voi tehdä 4-lomakesiirtoja.

7 7 Seuran A- ja B-ikäisten joukkueessa voi pelata korkeintaan kahdesta muusta seurasta pelaajia 4- lomakejärjestelmän puitteissa. Seuran C-ikäisten joukkueessa voi pelata korkeintaan yhdestä muusta seurasta pelaajia 4-lomakejärjestelmän puitteissa. Esimerkki: Mikäli samasta pelaajasta on tehty 4-lomakesiirto saman seuran B- ja C-ikäisten joukkueeseen, ei C-ikäisten joukkueeseen voi enää siirtää pelaajia muista seuroista 4-lomakkeella ja B-ikäisten joukkueeseen voidaan siirtää enää maksimissaan yhdestä muusta seurasta pelaajia 4-lomakkeella. Nuoren pelaajan edustusoikeus säilyy vanhassa seurassa. Pelaajasta ei makseta kasvattajaseuramaksua. Määräaikaisella seuraedustuksen muutoksella siirtynyt pelaaja voidaan vuokrata (4-lomake) toiseen seuraan pelaajaoikeudet omistavan seuran suostumuksella sekä kaikkien osapuolten yhteisellä hyväksynnällä kilpailumääräysten siirtoaikojen puitteissa. 4-lomakkeella tehty seurasiirto voidaan purkaa emäseuraan viimeistään 1.6. (D-pojat, D-tytöt, C-tytöt, C-pojat, B-pojat, B-tytöt, ja A-pojat) seurojen ja pelaajan yhteisellä anomuksella (virka-aika). Edustusoikeus emäseurassa alkaa seuraavana päivänä purkuilmoituksen virka-aikana tapahtuneesta kirjaamisesta. Pesismaakunnilla ja aluejärjestöillä on oikeus hyväksyä pelaajan pelaaminen alueiden ja pesismaakuntien johtamien sarjojen osalta pelaajan omassa seurassa, huolimatta siitä, että pelaaja pelaa 4-lomakkeella toisessa seurassa liiton nuorten valtakunnallisessa sarjassa ko. ikäluokassa. Pelaamisesta alueiden ja pesismaakuntien johtamissa sarjoissa nuorten pelaajien osalta tekee päätökset kyseistä sarjaa johtava elin. Edustusoikeudet valtakunnallisilla leireillä (C-, D-, E-, F- ja G-juniorit) Pelaajien edustuskelpoisuuksissa noudatetaan Pesäpalloliiton kilpailumääräyksiä. Pelaajasta tulee aina tehdä seurasiirto, kun pelaaja vaihtaa seuraa. Seurasiirrot toimitetaan maakunnan pesistoimistoon D-, E-, F- ja G - ikäisten leirien osalta. Siirto tehdään virallisella maakunnan siirtolomakkeella tai vastaavalla maakunnan käyttämällä lomakkeella viimeistään 1.6. (virka-aika). C-ikäisten SM-sarjaa koskevat seurasiirrot tehdään Pesäpalloliittoon viimeistään 1.6. (virka-aika). Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa astuu voimaan sinä arkipäivänä, jona siirtoilmoitus on saapunut rekisteröitäväksi, jos ilmoitus on tullut perille klo mennessä. Myöhemmin saapunut ilmoitus astuu voimaan seuraavana arkipäivänä. Vastuu ilmoituksen perille tulosta on aina uudella seuralla siitä riippumatta, millä tavoin ilmoitus on toimitettu. Pelaaja edustaa koko pelikauden sitä seuraa, missä hän pelasi ko. pelikauden ensimmäisen virallisen ottelunsa tai osankin siitä (pl. seurasiirrot). Virallisissa sarjajoukkueiden välisissä otteluissa saa peluuttaa ainoastaan sellaista pelaajaa, jolla on edustusoikeus seuraan ja kyseiseen sarjaan. Pelaaja on kuitenkin mahdollista nostaa leirin aikana oman seuran pelisarjan joukkueesta oman seuran kilpasarjan joukkueeseen, mutta pelaajalla ei ole mahdollisuutta palata oman seuran pelisarjan joukkueeseen enää leirin aikana. Pelaaja edustaa valtakunnallisella C-ikäisten leirillä sen seuran C-ikäisten SM-sarjajoukkuetta, mihin ko. pelaaja on siirretty 4-lomakkeella. Mikäli D-ikäisestä pelaajasta on tehty 4-lomakesiirto toisen seuran C- ikäisten SM-sarjajoukkueeseen, edustaa pelaaja ko. seuran joukkuetta valtakunnallisella C-ikäisten leirillä ja lähtöseuraansa D-ikäisten valtakunnallisella leirillä.

8 Lisäksi mikäli oman seuran C-ikäisten SM-sarjajoukkue ei pääse valtakunnallisen leirin kilpasarjaan, voidaan ko. joukkueen pelaajia siirtää oman seuran kilpasarjan joukkueeseen valtakunnalliselle leirille C-ikäisten SMalkusarjan päättymisen jälkeen. Joukkueiden yhdistelmäoikeus valtakunnallisten leirien pelisarjaan Valtakunnallisten leirien (tenavaleiri, suurleiri, nuorisoleiri) pelisarjaan voi osallistua yhdistelmäjoukkueella, josta on aina ilmoitettava leirien järjestäjälle ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpasarjaan ei voi osallistua yhdistelmäjoukkueella. Naperoleirillä sallitaan pelaajien lainaaminen joukkueesta toiseen, mikäli se on pelaajien määrän suhteen perusteltua. Luvan saamisen edellytyksenä on ennalta tehdyn peluutussuunnitelman hyväksyttäminen ja toimittaminen leirin kilpailun johtoryhmälle, joka valvoo suunnitelman toteutumista. Mikäli asiassa havaitaan väärinkäytöksiä, on leirin johtoryhmällä oikeus peruuttaa myönnetty lupa. Yli-ikäisyyslupa valtakunnallisten leirien pelisarjassa 8 Valtakunnallisten leirien pelisarjoissa (naperoleiri, tenavaleiri, suurleiri, nuorisoleiri) on voimassa yliikäisyyssääntö, joka mahdollistaa maksimissaan kahden (2) korkeintaan yhden (1) vuoden yli-ikäisen pelaajan pelaamisen ottelua kohden. Yli-ikäinen pelaaja merkitään pöytäkirjassa nimen perässä olevalla Y-kirjaimella. Kaikki yli-ikäisyysluvat haetaan kirjallisesti Pesäpalloliiton nuorisopäälliköltä (seuratoimintapäällikkö) erikseen ohjeistetulla ja aikataulutella tavalla. Myönnettävien yli-ikäisyyslupien määrää ei ole rajoitettu per joukkue ja yliikäisyyden peruste ei tule olla kilpailullinen näkökohta. Leirin johtoryhmällä ja edelleen Pesäpalloliiton kilpailun johtoryhmällä on oikeus peruuttaa jo myönnetty yliikäisyyslupa. 35- ja 45-vuotiaiden SM-sarjojen edustusoikeudet 35- ja 45-vuotiaiden (kontiot, vanamot ja harmaakarhut) edustuskelpoisuusmääräyksiä helpotetaan siten, että oman seuran kontioiden, vanamoiden tai harmaakarhujen joukkueessa voi pelata myös pelaajia, jotka pelaavat toisessa seurassa Ykköspesiksessä, suomensarjassa tai maakuntasarjassa tai ovat toisen seuran kirjoilla. Listaa joukkueen pelaajista ei tarvitse enää toimittaa liittoon. Omassa seurassa Superpesistä pelaava pelaaja saa edustaa omaa seuraansa myös kontioissa, vanamoissa ja harmaakarhuissa. 13 Seuraedustuksen muuttaminen Pelaajan vaihtaessa seuraa (myös välivuoden/-vuosien jälkeen) on kaikista aikuisten siirroista (Superpesis, Ykköspesis, suomensarja ja maakuntasarja) sekä nuorten siirroista (A-, B- ja C-ikäisten sarjoihin) tehtävä aina siirto seurasiirtolomakkeella. Ilmoitus seuraedustuksen muuttamisesta on tehtävä PPL:n täys- tai määräaikaissiirtolomakkeella (tai 4- lomakkeella). Uusi seura saa peluuttaa toisesta seurasta siirtyvää pelaajaa sen jälkeen, kun sarjaa johtava elin on hyväksynyt seurasiirron ko. pelaajan osalta. Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa astuu voimaan sinä arkipäivänä, jona siirtoilmoitus on saapunut rekisteröitäväksi, jos ilmoitus on tullut perille klo mennessä. Myöhemmin saapunut ilmoitus astuu voimaan seuraavana arkipäivänä. Vastuu ilmoituksen perille tulosta on aina uudella seuralla siitä riippumatta, millä tavoin ilmoitus on toimitettu.

9 9 Alle 18-vuotiaiden seurasiirtojen muutostodistuksessa on oltava myös huoltajan allekirjoitus. Pelaajan seurasiirto kirjautuu uuteen seuraan vasta kun allekirjoitettu siirtolomake on toimitettu Pesäpalloliittoon ja kirjaamismaksu on maksettu viitenumeroa käyttäen. Kirjaamismaksun suuruus määräytyy sen mukaan, milloin pelaajan allekirjoitettu seurasiirtolomake toimitetaan liittoon (ks. poikkeus välivuosien 5 tai yli jälkeen). Mikäli pelaaja on kirjattu alemmalle sarjatasolle ja hänet halutaan myöhemmin nostaa korkeammalle sarjatasolle (koskee myös nuoren pelaajan pelaamista jokerina ylemmällä sarjatasolla), lähetetään asiasta liittoon lähtöseuran kirjallinen hyväksyntä ennen pelaajan ensimmäistä peliä sekä maksetaan mahdollinen lisäkirjaamismaksu samalla viitenumerolla kun ensimmäinen kirjaamismaksu on maksettu. Sarjatason nosto on mahdollista myös siirtoajan päättymisen jälkeen lähtöseuran kirjallisella hyväksynnällä ennen pelaajan ensimmäistä peliä korkeammalla sarjatasolla. Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa ja maakuntasarjassa on pelaajien normaalisiirtoaikaisia seurasiirtoja (täyssiirto ja määräaikainen siirto) koskevat muutostodistukset toimitettava Pesäpalloliittoon viimeistään (virka-aika). Kaikki 4-lomakkeella tehtävät seurasiirrot nuorten Superpesikseen, B-poikien ja C-ikäisten SM-sarjaan toimitetaan Pesäpalloliittoon viimeistään 1.6. (virka-aika). Vanhan seuran on annettava seuraedustuksen muutostodistus yhden (1) vuorokauden kuluessa siitä, kun tätä koskeva pyyntö on sille kirjallisesti toimitettu tai muuten todistettavasti pyydetty. Pelaajan on pyydettävä seurasiirtoa seuraltaan kirjallisesti. Pelaajien seurasiirrot tehdään sivujen pelaajasiirtojen verkkopalvelun kautta. Siirtopaperi tulostetaan ja toimitetaan kaikkien osapuolten allekirjoituksella varustettuna Pesäpalloliittoon. Kirjaamismaksu maksetaan siirtolomakkeessa olevaa viitenumeroa käyttäen. Ellei seura katso voivansa myöntää pelaajalle edustusvapautta, siitä on em. ajan kuluessa ilmoitettava kirjallisesti ja samalla mainittava kaikki syyt siihen. Seuraedustuksen muutostodistus on annettava yhden (1) vuorokauden kuluessa siitä, kun pelaaja on täyttänyt mahdolliset täyttämättömät sopimus- ja jäsenvelvoitteensa uhalla, että seura voi menettää oikeutensa pelaajan edustusvapauden rajoittamiseen. Mikäli seura ei osallistu sarjatoimintaan, luopuu sarjasta kesken pelikauden tai pelaajalla ei ole ikänsä tai sukupuolensa puolesta mahdollisuutta pelata seuran joukkueessa, on pelaaja vapaa kesken pelikaudenkin, myös siirtoajan päättymisen jälkeen, edustamaan haluamaansa uutta seuraa. Kasvattajaseuramaksu on tällöin kuitenkin maksettava. Seuraedustuksen muutostodistus sarjaa johtavalle elimelle on tehtävä tässäkin tapauksessa. Pelaaja on edustuskelpoinen, kun ko. elin on siirron hyväksynyt. Mikäli pelaajalla on vähintään kaksi (2) välivuotta, voi pelaaja siirtyä uuteen seuraan siirtoaikojen aikana tai niiden päättymisen jälkeen. Pelaajasta on kuitenkin tehtävä seurasiirto sekä suoritettava sarjatason mukainen kirjaamismaksu. Tässä tapauksessa seurasiirtoon ei vaadita lähtöseuran allekirjoitusta. Mikäli pelaajalla on välivuosia viisi (5) tai enemmän, seurasiirron kirjaamismaksua ei tarvitse maksaa. Seurasiirto on tehtävä aina kun seura vaihtuu. Pelaajakohtaiset seurasiirron kirjaamismaksut ovat seuraavat: Miesten Superpesikseen 100, naisten Superpesikseen ja miesten Ykköspesikseen 80, naisten Ykköspesikseen ja miesten suomensarjaan 60 ja naisten suomensarjaan 50, miesten ja naisten maakuntasarjaan sekä A-poikien Superpesikseen, B-tyttöjen Superpesikseen, B-poikien, C-poikien ja C- tyttöjen SM-sarjaan Miesten Superpesikseen 250, naisten Superpesikseen ja miesten Ykköspesikseen 200, naisten Ykköspesikseen ja miesten suomensarjaan 150 ja naisten suomensarjaan 100, miesten ja naisten

10 maakuntasarjaan sekä A-poikien Superpesikseen, B-tyttöjen Superpesikseen, B-poikien, C-poikien ja C- tyttöjen SM-sarjaan Miesten Superpesikseen 400, naisten Superpesikseen ja miesten Ykköspesikseen 325, naisten Ykköspesikseen ja miesten suomensarjaan 250 ja naisten suomensarjaan 200, miesten ja naisten maakuntasarjaan A-poikien Superpesikseen, B-tyttöjen Superpesikseen, B-poikien, C-poikien ja C-tyttöjen SM-sarjaan 100. Huom. Mikäli pelaajalla on välivuosia (ei pelannut missään virallisissa sarjoissa) viisi (5) tai enemmän, niin seurasiirron kirjaamismaksua ei tarvitse maksaa. Sarjatoiminnan (tai sarjapaikkojen) uudelleen järjestelyissä, sarjaa johtava elin voi määrätä poikkeavan kirjaamismaksun. Täysseurasiirtoa ei voi purkaa vaan pelaajasta on tehtävä uusi seurasiirto sekä suoritettava sarjatason mukainen kirjaamismaksu. 10 Mikäli pelaajasta (A-, B- ja C-ikäiset) tehdään seurasiirto (täyssiirto tai määräaikainen siirto) 1.6. jälkeen aikuisten sarjaan toiseen seuraan, säilyy ko. nuorella oikeus edustaa nuorten sarjassa (sarjoissa) sitä joukkuetta (niitä joukkueita), jossa hänellä on ollut edustusoikeus ennen nuorten seurasiirtoajan päättymistä. Lisäksi, mikäli pelaajan (A-, B- ja C-ikäiset) aikuisten sarjan seurasiirto puretaan toiseen seuraan 1.6. jälkeen, säilyy ko. nuorella oikeus edustaa nuorten sarjassa (sarjoissa) sitä joukkuetta (niitä joukkueita), jossa hänellä on ollut edustusoikeus ennen nuorten seurasiirtoajan päättymistä. Samaa pelaajaa koskevista siirtoilmoituksista on siirtoaikana ensimmäisenä liittoon saapunut ratkaiseva. Seurasiirtoajoista voidaan poiketa ennen sarjakauden alkua ja sarjakauden aikana, mikäli kaikki osapuolet uusi seura, vanha seura ja pelaaja yksimielisesti hyväksyvät siirron, ei kuitenkaan enää jälkeen (Superpesis, Ykköspesis, suomen- ja maakuntasarja), ja 1.6. jälkeen (A-G nuoret). Kuitenkin perustellusta anomuksesta, jota seuraa kirjallisena kaikkien osapuolien selvitykset, jotka anoja toimittaa samalla kertaa PPL:n toimistoon, sarjaa johtava elin voi myöntää poikkeuksen määräajan jälkeen saapuneisiin seurasiirron muutoshakemuksiin lähinnä urheilullisista syistä sekä silloin, jos pelaajan aiempi seura on konkurssin tai vastaavan syyn vuoksi luopunut sarjapaikastaan kesken kauden. Maakuntien ja alueiden aikuisten sarjat ja nuorten sarjat (A-, B-, C-, D-, E-, F- ja G-juniorit) Pelaaja edustaa koko pelikauden sitä seuraa, missä hän pelasi ko. pelikauden ensimmäisen virallisen ottelunsa tai osankin siitä (pl. seurasiirrot). Virallisissa sarjajoukkueiden välisissä otteluissa saa peluuttaa ainoastaan sellaista pelaajaa, jolla on edustusoikeus seuraan ja kyseiseen sarjaan. Pesiskouluottelut eivät ole virallisia otteluita. Pelaajasta on aina tehtävä seurasiirto (myös välivuoden/-vuosien jälkeen), kun pelaaja vaihtaa seuraa maakuntien ja alueiden johtamissa sarjoissa (alueiden ja maakuntien aikuisten ja nuorten sarjat, A-, B-, C-, D, E- F- ja G-juniorit). Seurasiirrot toimitetaan maakunnan pesistoimistoon. Siirto tehdään virallisella maakunnan siirtolomakkeella tai vastaavalla maakunnan käyttämällä lomakkeella. Siirto on tehtävä maakuntien ja alueiden aikuisten sarjojen osalta viimeistään 21.7 (virka-aika) ja nuorten sarjojen osalta viimeistään 1.6. Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa astuu voimaan sinä arkipäivänä, jona siirtoilmoitus on saapunut rekisteröitäväksi, jos ilmoitus on tullut perille klo mennessä. Myöhemmin saapunut ilmoitus astuu voimaan seuraavana arkipäivänä. Vastuu ilmoituksen perille tulosta on aina uudella seuralla siitä riippumatta, millä tavoin ilmoitus on toimitettu. Maakuntien ja alueiden seurasiirtolomakkeista ja kirjaamismaksuista lisätietoja maakunnan pesistoimistosta.

11 11 14 Määräaikainen seurasiirto Pelaaja sekä vanha ja uusi seura voivat tehdä keskenään sopimuksen pelaajan siirtymisestä uuteen seuraan määräaikaisella seuraedustuksen muutoksella. Määräaikainen seuraedustuksen muutos on voimassa enimmillään yhden (1) kauden. Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa astuu voimaan sinä arkipäivänä, jona siirtoilmoitus on saapunut rekisteröitäväksi, jos ilmoitus on tullut perille klo mennessä. Myöhemmin saapunut ilmoitus astuu voimaan seuraavana arkipäivänä. Vastuu ilmoituksen perille tulosta on aina uudella seuralla riippumatta, millä tavoin ilmoitus on toimitettu. Pelaajan seurasiirto kirjautuu uuteen seuraan vasta kun allekirjoitettu siirtolomake on toimitettu Pesäpalloliittoon ja kirjaamismaksu on maksettu viitenumeroa käyttäen. Kirjaamismaksun suuruus määräytyy sen mukaan, milloin pelaajan allekirjoitettu seurasiirtolomake toimitetaan liittoon (ks. poikkeus välivuosien 5 tai yli jälkeen). Määräaikaisen seuraedustuksen muutos purkautuu seurasiirrossa sovitun määräpäivän jälkeen tai seurojen ja pelaajan yhteisen sopimuksen purkamisen jälkeen tai viimeistään 1.10., jolloin pelaaja kirjautuu automaattisesti vanhaan seuraan. Määräaikainen seurasiirto voidaan purkaa kesken kauden kaikkien osapuolten (vanha seura, uusi seura, pelaaja) yhteisellä sopimuksella. Pelaajan edustusoikeus uuteen seuraan päättyy sinä arkipäivänä kun purkuilmoitus tulee liittoon ja astuu voimaan vanhassa seurassa ko. arkipäivänä. Purkaminen on tehtävä virkaaikana klo mennessä. Purkamisesta ei peritä kirjaamismaksua. Määräaikainen seurasiirto purkautuu automaattisesti seurasiirtolomakkeessa mainitun päivän jälkeen. Pelaajan edustusoikeus uudessa seurassa päättyy em. päivän jälkeen. Pelaajan edustusoikeus vanhassa seurassa astuu voimaan seuraavana päivänä. Määräaikaista seuraedustuksen muutosta ei voi tehdä, eikä purkaa jälkeen (Superpesis, Ykköspesis, suomen- ja maakuntasarja) ja 1.6. jälkeen (A-G nuoret). Määräaikaisen seuraedustuksen muutoksella siirtyvää pelaajaa koskevat normaalit edustuskelpoisuussäännöt. Pelaaja, joka on saanut edustusoikeuden uuteen seuraan täysseurasiirron kautta, voi samalla kaudella siirtyä toiseen seuraan määräaikaisella seurasiirrolla. Määräaikaisella seuraedustuksen muutoksella siirtynyt pelaaja voidaan edelleen vuokrata (määräaikainen siirto) uuteen seuraan pelaajaoikeudet omistavan seuran suostumuksella sekä kaikkien osapuolten yhteisellä hyväksynnällä kilpailumääräysten siirtoaikojen puitteissa. Määräaikainen seurasiirto voidaan purkaa lähtöseuraan seurojen ja pelaajan yhteisellä anomuksella huomioiden normaalit seuraedustuksen muutosta koskevat määräykset, ei kuitenkaan yllä mainittujen siirtoaikojen jälkeen. Määräaikaisen seuraedustuksen muutos on tehtävä PPL:n tätä varten laatimalla lomakkeella. Muutostodistukseen on ehdottomasti merkittävä ylin sarjataso, jolla pelaaja voi uutta seuraansa edustaa. Määräaikaisten seurasiirtojen kirjaamismaksut ovat samat kuin täysseurasiirroissa. Mikäli pelaaja on kirjattu alemmalle sarjatasolle ja hänet halutaan myöhemmin nostaa korkeammalle sarjatasolle, lähetetään asiasta liittoon lähtöseuran kirjallinen hyväksyntä ennen pelaajan ensimmäistä peliä sekä maksetaan mahdollinen lisäkirjaamismaksu samalla viitenumerolla kun ensimmäinen kirjaamismaksu on maksettu. 15 Pelaajasopimus/pelinjohtaja-, valmentaja- ja ohjaajasopimus Seura ja pelaaja voivat tehdä keskenään kirjallisen pelaajasopimuksen (työsuhteinen/ei-työsuhteinen) korkeintaan viideksi (5) sopimusvuodeksi kerrallaan. Kuitenkaan alle 18-vuotias pelaaja ei saa tehdä yli

12 12 kahden (2) vuoden pituista pelaajasopimusta. Myös sopimukseen tehtävät muutokset on tehtävä kirjallisesti. Pelaaja, pelinjohtaja- ja valmentajasopimukset on tehtävä PPL:n laatimalla pelaajasopimuskaavakkeella ja Superpesiksen osalta Superpesiksen laatimalla pelaajasopimuskaavakkeella. Alle 18-vuotiaiden pelaajasopimuksessa on oltava myös huoltajan allekirjoitus. Pelaajasopimuksen allekirjoituspäivä rekisteröi pelaajan siitä alkaen uuteen seuraan, mutta ei anna edustusoikeutta uuteen seuraan ennen siirron hyväksymistä sarjaa johtavassa elimessä. Pelaajasopimusvuosi päättyy Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä seurojen on toimitettava työsuhteiset ja ei-työsuhteiset pelaajasopimukset, pelinjohtaja-, valmentaja- ja ohjaajasopimukset sarjaa johtavalle elimelle ainoastaan sarjaa johtava elimen niitä erikseen pyytäessä. Sopimuskauden aikana pelaaja voi saada edustusoikeuden uuteen seuraan vain kaikkien osapuolien yksimielisellä hyväksymisellä. Voimassa oleva pelaajasopimus rinnastetaan pelaamiseen. Mikäli seura luopuu pelaajaa ensisijaisesti koskevalta sarjatasolta, katsotaan pelaajan pelaajasopimus päättyneeksi. Ellei erimielisyyksiä voida ratkaista sovitteluin, ne on jätettävä välimiesmenettelystä annetun lain mukaan yhden välimiehen ratkaistavaksi. Elleivät osapuolet sovi välimiehestä, nimeää välimiehen superpesissarjojen osalta Superpesiksen puheenjohtaja ja muiden sarjojen osalta Pesäpalloliiton puheenjohtaja. Sarjaa johtava elin määrää välimiesoikeuteen kaikkien osapuolten edustajat. 16 Kasvattajaseuran määräytyminen Pelikaudesta 2002 alkaen pelaajan kasvattajaseura on määräytynyt siten, että pelaajat, jotka ovat syntyneet vuonna 1989 tai sen jälkeen ja se seura, jolla on ollut pelaajaoikeudet kahtena pelikautena, kun pelaaja on ollut 13-, 14- ja 15-vuotias (kalenterivuodet). Mikäli pelaaja on pelannut kolmessa eri seurassa (kolmena eri vuotena) vuotiaana, määräytyy pelaajan kasvattajaseuraksi se seura, jolla oli oikeus ko. pelaajaan sen vuoden pelikaudella, kun hän täytti 13- vuotta. Mikäli pelaaja aloittaa pelaamisen vanhempana (16-vuotiaana tai sen jälkeen) määräytyy kasvattajaseuraksi se seura, missä hän aloitti pelaamisen. Mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen nuorempana kuin 13-vuotiaana, eikä hän ole edustanut mitään seuraa vuotiaana, määräytyy kasvattajaseuraksi se seura, jossa hän aloitti pelaamisen. Pelaajien, jotka ovat syntyneet vuonna 1988 tai aiemmin, kasvattajaseura on se seura, jolla on ollut oikeus pelaajaan sen vuoden pelikaudella, kun hän täytti 15 vuotta. Mikäli pelaaja on aloittanut pelaamisen vanhempana, kasvattajaseuraksi määräytyy se seura, missä hän aloitti pelaamisen. 17 Kasvattajaseuramaksu Kasvattajaseuramaksun vuosimaksujärjestelmä siirtokaudesta 2006 alkaen (MSU, NSU, MYP) Kasvattajaseuran vuosimaksu maksetaan joka vuosi (pl. poikkeukset) pelaajista, jotka pelaavat Super- tai miesten Ykköspesiksessä ja ovat syntyneet v tai myöhemmin (kausi 2015). Pelaaja vapautuu kasvattajaseuramaksun vuosimaksusta sen kalenterivuoden alusta, jolloin hän täyttää 26-vuotta. Vuosimaksu, täysseurasiirron vuosimaksu ja määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron vuosimaksu Miesten Superpesis, 3000 e

13 13 Naisten Superpesis, 1050 e Miesten Ykköspesis, 1050 e Määräaikaisen 1-3 ottelun seurasiirron maksu Miesten Superpesis, 900 e Naisten Superpesis, 300 e Miesten Ykköspesis, 300 e Mikäli pelaajan kasvattajaseuralla on ollut oikeus vuosimaksuun, pelaajan täysseurasiirtomaksuun tai yli 3 ottelun vuosimaksuun kaudella 2015 Superpesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella uuteen superpesis- tai miesten ykköspesisjoukkueeseen, ei kasvattajaseuralla ole oikeutta ko. kaudella uuteen maksuun. Mikäli pelaajan kasvattajaseuralla on ollut oikeus vuosimaksuun, pelaajan täysseurasiirtomaksuun tai yli 3 ottelun vuosimaksuun kaudella 2015 miesten Ykköspesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella täys- tai yli 3 ottelun seurasiirrolla miesten superpesisjoukkueeseen, on kasvattajaseuralla oikeus Superpesiksen ja Ykköspesiksen välisen vuosimaksun väliseen erotukseen. 1-3 ottelun seurasiirrossa maksetaan määräaikaisen 1-3 ottelun maksu. Mikäli pelaajan kasvattajaseuralla on ollut oikeus vuosimaksuun, pelaajan täysseurasiirtomaksuun tai yli 3 ottelun vuosimaksuun kaudella 2015 Ykköspesikseen ja ko. pelaaja siirtyy samalla kaudella uuteen miesten ykköspesisjoukkueeseen, ei kasvattajaseuralla ole oikeutta ko. kaudella uuteen maksuun. Mikäli pelaaja siirtyy ensin 1-3 ottelun määräaikaisella seurasiirrolla edustamaan uutta seuraa Superpesikseen tai miesten Ykköspesikseen kaudelle 2015 ja sen jälkeen saman kauden aikana täysseurasiirrolla Superpesikseen tai miesten Ykköspesikseen, tulee ko. pelaajasta maksaa normaali täysseurasiirron vuosimaksu. Mikäli pelaaja siirtyy ensin 1-3 ottelun määräaikaisella seurasiirrolla edustamaan uutta seuraa miesten Ykköspesikseen tai Superpesikseen ja ko. pelaajan määräaikainen siirto jatkuu samassa joukkueessa suoraan (pelaaja ei pelaa missään muussa seurassa välillä) yli 3 ottelun ajan, on kasvattajaseuralla oikeus määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron sekä 1-3 ottelun määräaikaisen seurasiirtomaksun väliseen erotukseen. Mikäli em. pelaajasta tehdään vielä samalla kaudella uusi määräaikainen seurasiirto, ei kasvattajaseuralla ole oikeutta uuteen maksuun. Mikäli pelaajasta tehdään useita vain 1-3 ottelun määräaikaisia seurasiirtoja, on kasvattajaseuralla oikeus kasvattajaseuramaksuun jokaisen seurasiirron osalta. Poikkeuskäytännöt Mikäli pelaaja on vapautunut täyssiirron kertamaksusta Superpesikseen (vuonna 2004 tai 2005), ei ko. pelaaja ole kasvattajaseuramaksun vuosimaksun alainen. Mikäli pelaaja on vapautunut täyssiirron kertamaksusta Ykköspesikseen (vuonna 2004 tai 2005), maksetaan ko. pelaajasta täysseurasiirron tai määräaikaisen yli 3 ottelun seurasiirron vuosimaksua seuraavasti: miesten Superpesiksessä 1950 e ja naisten Superpesiksessä 900 e. Em. tapauksessa määräaikaisesta vain 1-3 ottelun seurasiirrosta maksetaan määräaikaisen 1-3 ottelun maksu. Seuran sarjanousu Superpesikseen tai miesten Ykköspesikseen ei poista pelaajien kasvattajaseuramaksun vuosimaksuvelvoitetta. Nuoren pelaajan pelaaminen jokerina Superpesiksessä ja miesten Ykköspesiksessä Superpesiksessä tai miesten Ykköspesiksessä vain jokeripelaajana pelaava v tai myöhemmin syntynyt poikapelaaja ja v tai myöhemmin syntynyt tyttöpelaaja voi pelata alemman sarjatason pelaajana omalla sarjatasollaan. Super- tai miesten Ykköspesiksessä vain jokerina pelaavan nuoren pelaajan kasvattajaseuralla ei ole oikeutta kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun.

14 14 Mikäli em. junioripelaaja vaihdetaan sarjakauden aikana pelaajaksi (numeroille 1-9), tulee ko. pelaajista maksaa kasvattajaseuramaksun vuosimaksu peliä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä kasvattajaseuralle. Mikäli pelaajan kasvattajaseuramaksun vuosimaksua ei ole maksettu peliä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä kasvattajaseuralle, rangaistaan seuraa sakkomaksulla superpesispelaajan osalta 500 /ottelu ja ykköspesispelaajan osalta 300 /ottelu. Pelaajan katsotaan olleen edustuskelpoinen, mikäli seura maksaa kasvattajaseuramaksun kasvattajaseuralle ja yllä mainitun sakkomaksun sarjaa johtavalle elimelle sarjaa johtavan elimen määräämässä aikataulussa. Mikäli em. mainittuja maksuja ei makseta sarjaa johtava elimen määräämässä aikataulussa, menettää maksuvelvollinen seura oikeuden kyseiseen sarjapaikkaan ja seuran ko. joukkueen ko. sarjavaiheen pelaamien otteluiden ottelutulokset mitätöidään. Pelaajan nostaminen seuran ykköspesis- ja/tai superpesisjoukkueeseen Jos seura hankkii pelaajan oman seuran suomensarjan, A-poikien, B-tyttöjen joukkueeseen tai alemmalle sarjatasolle ja pelaaja nostetaan seurassa miesten ykköspesis- ja/tai superpesisjoukkueeseen saman kauden tai seuraavien kausien aikana, on ko. seuran maksettava pelaajasta em. kasvattajaseuramaksun vuosimaksut, mikäli ko. pelaaja on kasvattajaseuramaksun alainen. Ko. kasvattajaseuramaksun vuosimaksu on maksettava kasvattajaseuralle ennen ko. pelaajan ensimmäistä miesten ykkös- ja/tai superpesisottelua. Seuran, joka aikoo käyttää ko. pelaajaa miesten ykköspesis- ja/tai superpesisottelussa, on toimittava kuitti maksetusta kasvattajaseuramaksusta sarjaa johtavalle elimelle. Mikäli kasvattajaseuramaksun vuosimaksua ei makseta täysimääräisenä, on maksukuitin mukana toimitettava kasvattajaseuran kanssa tehty sopimus kasvattajaseuramaksun suuruudesta. Kasvattajaseuramaksut aikuisten farmisopimuksissa Kasvattajaseuramaksut koskevat myös farmisopimuksia farmisopimuksen ehtojen mukaisesti (ks. aikuisten farmijoukkuesopimus). Kasvattajaseuramaksun maksaminen (Superpesis, miesten Ykköspesis) Kasvattajaseuramaksu pitää olla maksettuna sekä kirjallinen tosite maksusta lähetettynä sarjaa johtavalle elimelle ennen pelaajan ensimmäistä peliä. Mikäli kasvattajaseuramaksua ei makseta täysimääräisenä, on sarjaa johtavalle elimelle toimitettava erillinen kasvattajaseuran kanssa tehty sopimus kasvattajaseuramaksun suuruudesta kuten edellä. Jos pelaajan kasvattajaseura tekee muunlaisen sopimuksen pelaajan kasvattajaseuramaksun vuosimaksun maksuaikataulusta uuden seuran kanssa, on kyseessä seurojen välinen asia, johon sarjaa johtava elin ei puutu. Kasvattajaseuramaksun maksamatta jättäminen (Superpesis, miesten Ykköspesis) Mikäli pelaajan kasvattajaseuramaksua ei ole maksettu ennen pelaajan ensimmäistä peliä, rangaistaan seuraa sakkomaksulla superpesispelaajan osalta 500 /ottelu ja ykköspesispelaajan osalta 300 /ottelu. Pelaajan katsotaan olleen edustuskelpoinen, mikäli seura maksaa kasvattajaseuramaksun kasvattajaseuralle ja yllä mainitun sakkomaksun sarjaa johtavalle elimelle sarjaa johtavan elimen määräämässä aikataulussa. Mikäli em. mainittuja maksuja ei makseta sarjaa johtava elimen määräämässä aikataulussa, menettää maksuvelvollinen seura oikeuden kyseiseen sarjapaikkaan ja ko. seuran ko. joukkueen ko. sarjavaiheen pelaamien otteluiden ottelutulokset mitätöidään. Kasvattajaseuramaksuoikeus Ellei seuralla ole rekisteröityä ja kontrolloitua pesäpallotoimintaa, sinä vuonna, kun seuralla on oikeus kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun, sillä ei ole oikeutta kasvattajaseuramaksun vuosimaksuun ko. vuonna. Pesäpallokoulun katsotaan riittävän em. maksujen saamiseen.

15 15 Mikäli seura ei osallistu sarjatoimintaan, luopuu sarjasta kesken pelikauden tai pelaajalla ei ole sukupuolensa puolesta mahdollisuutta pelata seuran joukkueessa, on pelaaja kesken pelikaudenkin vapaa edustamaan haluamaansa uutta seuraa. Kasvattajaseuramaksun vuosimaksu on tällöin kuitenkin maksettava. Kasvattajaseuraoikeuksien siirtäminen uudelle ry:lle Toiminnallisen ja taloudellisen vastuun siirtyessä uudelle ry:lle, voivat sopijaosapuolet luovuttaa kasvattajaseuraoikeudet uudelle ry:lle. Siitä on ilmoitettava kirjallisesti sarjaa johtavalle elimelle, jonka on ennen hyväksyntää varmistettava, että uusi seura hoitaa vanhan seuran voimassa olevat velvoitteet. Superpesiksen omavaraisuusaste -sääntö vuonna 2015 Jokaisella seuralla on oltava kuusi (6) omaa kasvattia. Oma kasvatti on: 1) pelaaja, joka pelaa kasvattajaseurassaan. 2) pelaaja, joka on pelannut seurassa (ei 4-lomake) kolme pelikautta sen kalenterivuoden alusta, kun pelaaja on täyttänyt 16-vuotta. - jos pelaaja on rekisteröity kerran omaksi kasvatiksi, jää rekisteröinti pysyväksi. 3) kahden lähialueen seuran omat kasvatit (yhteistyöseura oltava alemmalta sarjatasolta) - välimatka ko. superpesisseurasta lähialueen yhteistyöseuraan maksimissaan 100 km. Omavaraisuusasteen vaatimukset täyttyvät vasta silloin, kun pelaaja on pelannut. Joukkueeseen nimeäminen ei siis yksistään riitä. Mikäli pelaaja on pelannut useammassa seurassa (ei 4-lomake) kauden aikana, katsotaan pelaajan seuraksi se seura, jossa pelaaja on pelannut kauden aikana enemmän otteluja (täyssiirto tai määräaikainen siirto kesken kauden). 4-lomakkelle tehtyjen pelaajien seuraedustuksen muutokset eivät kuulu omavaraisuusastesäännön piiriin. Ellei kuutta edellä mainituilla perusteilla olevaa pelaajaa ole, peritään seuralta omavaraisuusastemaksua seuraavasti: Omat pelaajat NAISET MIEHET Vajaus 6 pelaajaa tai enemmän pelaajaa pelaajaa pelaajaa pelaaja pelaajaa pelaajaa Seurojen on tehtävä lähialueen yhteistyöseurojen nimeäminen (ks. kohta 3) Pesäpalloliittoon mennessä (sopimukset). Superpesisjoukkueen pelaajaluetteloita ja selvityksiä omista kasvateista ei tarvitse enää erikseen toimittaa. Omavaraisuusastemaksut on maksettava Pesäpalloliittoon myös ennen sarjakauden alkua. Huom! Mikäli seura maksaa esim. yhden pelaajan omavaraisuusastemaksun ennen sarjakauden alkua, seuralla on oltava 5 omaa kasvattia kaudella Omavaraisuusasteen, kaudella 2015 kuusi pelaajaa, tulee täyttyä jokaisessa ottelussa. Jos joukkue pelaa ottelun vajaalla omavaraisuusasteella, toisin sanoen kuuden pelaajan kiintiö ei täyty, peritään siltä ottelukohtainen omavaraisuusastemaksu. Ottelukohtaisen omavaraisuusastemaksun suuruus on miehillä 500 euroa/puuttuva pelaaja ja naisilla 175 euroa/puuttuva pelaaja kaudella 2015.

16 16 Ottelukohtaiset maksut peritään 1.6., 1.7. ja Maksujen maksaminen ajallaan on edellytys seuraavan kauden sarjapaikan myöntämiseen tai 1.7. maksunsa laiminlyönyt voidaan sulkea sarjasta myös kesken kauden. 18 Edustusoikeus uusintaottelussa Jos ottelu määrätään uusittavaksi, saavat uusintaotteluun osallistua vain ne pelaajat, joilla uusittavaksi määrätyssä ottelussa oli oikeus edustaa ko. joukkuetta. 19 Pelaaminen eri sarjatasoilla Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 10 vuorokauden jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 1-4. Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 15 vuorokauden jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 5-8. Seuransa ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja voi siirtyä seuransa alemmalle sarjatasolle 20 vuorokauden jälkeen, jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana Jos ko. pelaajalla on seuransa ylemmällä sarjatasolla pelattuja otteluita yhteensä kauden aikana 13 tai enemmän, ei pelaaja voi siirtyä seuransa alemman sarjatason pelaajaksi. Karenssiaikojen laskenta aloitetaan viimeistä ylemmällä sarjatasolla pelattua ottelua seuraavasta päivästä. Alemmalla sarjatasolla sarjakautensa aloittanut pelaaja: Pelaaja, joka pelaa välillä ylemmällä sarjatasolla, aloitettuaan kauden seuransa alemman sarjatason joukkueessa, saa edustusoikeuden takaisin seuransa alemman sarjatason joukkueeseen kolmen (3) vuorokauden jälkeen. Karenssiaika on aina sama, riippumatta siitä pelaako pelaaja seuransa ylemmällä sarjatasolla yhden tai useampia otteluja. Laskenta aloitetaan ottelua seuraavasta päivästä jälkeen noudatetaan sarjakautensa seuransa alemmalla sarjatasolla aloittaneen pelaajan osalta samaa karenssikäytäntöä kuin ylemmällä sarjatasolla aloittaneen pelaajan kohdalla. Tässä tapauksessa (alemmalla sarjatasolla aloittanut pelaaja) ennen tai pelattuja ylemmän sarjatason otteluja ei huomioida karenssiaikoihin. Esimerkki: Pelaaja aloittaa sarjakautensa suomensarjajoukkueessa (normaali-ikäinen pelaaja) ja pelaaja nostetaan 22.7 seuransa kahteen superpesisotteluun, on pelaaja edustuskelpoinen suomensarjassa 10 vrk:n päästä viimeksi pelaamastaan superpesisottelussa. Laskenta aloitetaan viimeksi pelatun superpesisottelun jälkeisenä päivänä. Pelipäivien välissä tulee tällöin olla 10 pelaamatonta vuorokautta. Karenssiaikana pelaaminen kolmannessa seurassa ei poista pelaajan karenssiaikaa lähtöseurassaan tai farmiseurassaan. Nuorten junioripelaajien poikkeukset: Em. säännöistä poiketen seuransa ylemmällä sarjatasolla vain jokeripelaajana pelaava v tai myöhemmin syntynyt poikajuniori ja v tai myöhemmin syntynyt tyttöjuniori voi pelata seuransa alemman sarjatason pelaajana tai jokerina omalla sarjatasollaan. Jos em. junioripelaaja aloittaa sarjakauden ylemmällä sarjatasolla ainoastaan jokerina ja ko. pelaaja pelaa tämän jälkeen pelaajana numeroilla 1-9, seuransa alemmalla sarjatasolla, katsotaan ko. pelaaja seuransa alemmalla sarjatasolla aloittaneeksi pelaajaksi. Jos em. junioripelaaja katsotaan seuransa alemmalla sarjatasolla aloittaneeksi pelaajaksi ja ko. junioripelaaja vaihdetaan sarjakauden aikana ylemmän sarjatason ottelussa pelaajaksi numeroille 1-9, noudatetaan ko.

17 17 pelaajan alemman sarjatason edustusoikeusajoissa normaaleja karenssiaikoja (3 vrk:n sääntö saakka ja sen jälkeen sama karenssikäytäntö kuin ylemmällä sarjatasolla aloittanut pelaaja, niin että ennen pelattuja ylemmän sarjatason otteluita ei huomioida). Jos ko. pelaaja pelaa karenssiaikana ainoastaan jokeripelaajana ylemmällä sarjatasolla, ei siitä seuraa lisää karenssiaikaa pelaajalle koko kauden aikana. Mikäli juniori-ikäinen pelaaja (v tai myöhemmin syntynyt poikajuniori ja v tai myöhemmin syntynyt tyttöjuniori) katsotaan ylemmällä sarjatasolla sarjakautensa aloittaneeksi pelaajaksi (pelaajan ensimmäinen numeroilla 1-9 pelattu peli ylemmällä sarjatasolla), noudatetaan ko. pelaajan osalta normaaleja ylemmällä sarjatasolla aloittaneen pelaajan karenssiaikoja, sillä poikkeuksella, että ylemmällä sarjatasolla ainoastaan jokerina pelaaminen ei tuo alemmalle sarjatasolle lisää karenssiaikaa. Aikuisten farmisopimusjärjestelmä: Aikuisten farmijoukkuejärjestelmässä noudatetaan myös em. karenssiaikoja eri sarjatasoilla pelaamisen suhteen. Pelaaminen kolmannessa seurassa: Karenssiaikana pelaaminen kolmannessa seurassa ei poista pelaajan karenssiaikaa lähtöseurassaan tai farmiseurassaan. Kaksoisedustusoikeus: Kaksoisedustusoikeuksissa noudatetaan pelaamisessa eri sarjatasolla kaksoisedustusoikeuksien määräyksiä (ks. moniste kaksoisedustusoikeus). 20 Farmijoukkuejärjestelmät Seurat voivat toteuttaa erikseen ns. farmijoukkuejärjestelmää miesten ja naisten osalta. Järjestelmässä on yksi päätoimintamalli: - Kahden seuran välinen sopimus (ks. aikuisten farmijoukkuesopimusjärjestelmä). Kolme seuraa ei voi tehdä sopimusta, jossa näistä yksi toimisi farmijoukkueena. Yksi seura voi tehdä kaksi tämän järjestelmän alaista sopimusta edellyttäen, että toisessa se toimii emäseurana ja toisessa farmijoukkueena. Farmijoukkuesopimukset tehdään verkkopalvelua käyttäen. Seurojen on lähetettävä Pesäpalloliittoon ennen emäseuran sarjakauden alkua (virka-aika) seurojen allekirjoittamat sopimuslomakkeet F1 ja F2, muutoin sopimus ei astu voimaan. Pelaajan ja huoltajan allekirjoituksia ei tarvitse kerätä sopimukseen. Allekirjoituksien sijasta emä- ja farmiseura vakuuttavat, että sopimukseen nimetty pelaaja sekä hänen huoltajansa (pelaaja alle 18 v.) ovat hyväksyneet sopimuksen. Farmisopimukseen nimeäminen edellyttää myös sitä, että pelaajilla on edustusoikeus emäseuran ylimmän sarjatason joukkueeseen. Farmisopimukseen ei voi nimetä pelaajia sarjakauden alkamisen jälkeen. Farmisopimuksessa mukana olevasta pelaajasta ei voi tehdä seurasiirtoa farmiseuraan kauden aikana. Farmijoukkueeseen nimetyt pelaajat ovat koko ajan emäseuran pelaajia. Farmijoukkuesopimus voidaan tehdä vain yhden (1) kilpailukauden kestäväksi. Farmijoukkueeseen nimetyt pelaajat voivat edustaa emäseuraansa tai farmiseuraansa millä sarjatasolla ja

18 milloin tahansa kauden aikana, huomioiden PPL:n kilpailumääräysten vaatimukset pelaamisesta eri sarjatasoilla (kilpailumääräykset 19). Farmijoukkuejärjestelmän yksityiskohtaisemmat vaatimukset ja velvoitteet on määritelty monisteessa farmijoukkuejärjestelmä sekä farmisopimuksen verkkopalveluohjeessa. Farmisopimuksen kirjaamismaksu on 200 /sopimus. 21 Kaksoisedustusoikeus 18 Kaksoisedustussopimuksiin voidaan nimetä aikuisten sarjoissa yhteensä kolme (3) alle 25-vuotiasta pelaajaa (synt ). Sama pelaaja voi olla nimettynä vain yhdessä sopimuksessa. Pelaajan kirjaamismaksu sopimukseen on 100 /pelaaja. Mikäli pelaaja on nimetty farmisopimukseen, häntä ei voi nimetä kaksoisedustussopimukseen. Sopimus on voimassa yhden vuoden ( ). Sopimusta ei voi tehdä, jos seuran/seurojen edustusjoukkueet pelaavat samalla sarjatasolla. Kaksoisedustussopimukset tehdään verkkopalvelua käyttäen. Sopimus toimitetaan allekirjoitettuna Pesäpalloliittoon ennen seuran/seurojen ylimmän sarjatason alkua. Pelaajia ei voi enää tämän jälkeen nimetä sopimukseen. Oman seuran kaksoisedustussopimukseen nimeäminen edellyttää myös sitä, että pelaajilla on edustusoikeus seuransa sopimuksessa mainitun ylemmän sarjatason joukkueessa. Kahden seuran väliseen kaksoisedustussopimukseen nimeäminen edellyttää, että pelaajalla on edustusoikeus sopimuksessa mainittujen seurojen ylemmän sarjatason joukkueessa. Pelaajan/huoltajan allekirjoituksien sijaan seura/seurat vakuuttavat, että sopimuksessa mainitut pelaajat/huoltajat ovat hyväksyneet sopimuksen. Kasvattajaseuramaksun vuosimaksujärjestelmä on voimassa normaalisti. Kaksoisedustusoikeuden yksityiskohtaisemmat vaatimukset ja velvoitteet on määritelty monisteessa kaksoisedustusoikeus sekä kaksoisedustusoikeuden verkkopalveluohjeessa. Kaksoisedustuksen kirjaamismaksu on 100 /pelaaja. 22 Edustusoikeuden rikkomukset Pelaaja on edustuskelvoton, jos: - hän on peli- ja toimitsijakiellossa - häneltä puuttuu edustusoikeus seurassa tai pelioikeus seuran joukkueessa, eikä hän voi edustaa toista seuraa farmisopimus- tai kaksoisedustusmääräysten nojalla - hänelle on myönnetty pelilupa, joka on perustunut virheellisiin tietoihin, eikä pelaajan uusi seura ole toiminut asiassa vilpittömässä mielessä. Jos joukkue on peluuttanut edustuskelvotonta pelaajaa, voidaan sarjaa johtavan elimen päätöksellä joukkue tuomita hävinneeksi ottelun tuloksella 0-2 (0-1, 0-1), mikäli joukkue on voittanut ottelun, jakson tai pelannut jakson tasan, muutoin häviötulos jää voimaan. Jos ottelulla on merkitystä sijoituksen kannalta, katsotaan kuitenkin edustuskelvotonta pelaajaa käyttänyt joukkue tasapisteissä aina muita joukkueita huonommaksi. Lisäksi seuraa voidaan rangaista kilpailumääräyksien pykälän 50 mukaisesti. Mikäli molemmat joukkueet ovat peluuttaneet keskinäisessä ottelussaan edustusoikeudetonta /pelioikeudetonta pelaajaa tai pelaajia, jää ottelun tulos voimaan. Lisäksi seuroja voidaan rangaista kilpailumääräyksien pykälän 50 mukaisesti. Ilmoituksen tällaisesta rikkomuksesta voi tehdä vastustava joukkue, mutta sarjaa johtava elin voi puuttua rikkomukseen, vaikka ilmoitusta ei olisi tehtykään.

19 Edustusoikeusrikkomukseen voidaan puuttua kolmen vuorokauden kuluessa ottelun päättymisen jälkeen. Seuraa voidaan kuitenkin rangaista kilpailumääräyksien pykälän 50 mukaisesti muilta osin, mikäli rikkomukseen puututaan viimeistään 3 vuorokauden kuluessa kunkin sarjavaiheen (esim. runkosarja) päättymisen jälkeen. 19 III JÄRJESTÄMISMÄÄRÄYKSET 23 Ottelun järjestäminen Järjestävä seura on vastuussa siitä, että - Vieraileva joukkue ja otteluun nimetty tuomaristo ovat saaneet tiedon otteluajasta ja -paikasta vähintään viikko ennen ottelua. - Joukkueille ja tuomaristolle on varattu kunnolliset ja riittävän tilavat lukittavat omat pukeutumistilat, WC ja peseytymismahdollisuus (lämminvesisuihku). - Pelisääntöjen 43:n määräyksiä on noudatettu - Pelikentällä on tulostaulu ja sen hoitaja. - Ottelupaikalla on kunnolliset ensiapuvälineet. - Pelikentälle on hankittu kaksi (2) tuomaripuseroa aputuomareita varten. - Otteluissa on riittävä määrä järjestyksenvalvojan kelpoisuuden omaavia henkilöitä. - Pallon kulku katsomoon on suojattu riittävillä suojavälineillä. - Otteluissa noudatetaan tupakkalakia ja siihen liittyvää tupakointikieltoa. Tupakointi on kielletty ottelutapahtumissa (mm. katsomot sekä muut tilaisuuden seuraamiseen tarkoitetut tilat). Kentän läheisyyteen voidaan merkitä tilaisuuden järjestäjän toimesta mahdollinen tupakointiin tarkoitettu alue, kunhan tupakansavu ei pääse kulkeutumaan katsomoihin. - Ottelut pelataan uuden standardin (pesäpallojen raja-arvot 2005) mukaisilla palloilla pelisääntöjen edellyttämällä tavalla. - Kuuluttajan toiminta on urheilullista. - Lehdistötilaisuudet järjestetään urheilullisia periaatteita noudattaen. Alkoholin käyttö lehdistötilaisuuksissa on kielletty pelaajien, pelinjohtajien ja toimihenkilöiden osalta. - Kenttäalueella toimivilla kuvaajilla tulee olla pakolliset huomioliivit, jotka erottuvat järjestyksenvalvojien liiveistä. Järjestävä seura määrittelee kuvaajien paikat kentällä. Kuvaajat eivät saa häiritä ottelun kulkua. - Pesäpallon turvallisuussuunnitelmia noudatetaan (liite 1) ja turvallisuus- ja turvaverkkosuunnitelmat on laadittu ja toimitettu liittoon liiton määräämässä aikataulussa ennen sarjakauden alkamista (Superpesis, Ykköspesis ja suomensarja). - Otteluiden videointi (Superpesis ja miesten Ykköspesis): Otteluvideoiden taltiointi, käsittely ja syöttäminen yhteiseen videojärjestelmään on pakollista ja on aina kotijoukkueen vastuulla. Video on säilytettävä seitsemän (7) vuorokautta ottelun päättymisen jälkeen. Nuuskan, alkoholin ja huumeiden käyttö sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen ottelutapahtuman yhteydessä pelikentällä ja sen välittömässä läheisyydessä on kielletty kaikilta otteluun osallistuvilta pelaajilta, valmentajilta ja muilta joukkueen jäseniltä sekä tuomareilta ja toimitsijoilta. TV-, radio- ja nettilähetysten luvat myöntää Pesäpalloliiton palveluyksikkö. Verkkoyhteyden nopeus tulee olla noin 100 Mbit/s molempiin suuntiin Superpesiksessä (tulospalvelu, keskitetty lipunmyynti- ja kulunvalvontajärjestelmä ja TV-tuotannot). Sarjaa johtava elin voi lisäksi antaa täydentäviä määräyksiä tämän pykälän nojalla. Pallot: Kaikissa virallisissa otteluissa on käytettävä PPL:n hyväksymiä palloja. Ottelut pelataan uuden standardin (pesäpallojen raja-arvot 2005) mukaisilla palloilla kilpailumääräysten ja pelisääntöjen (ja pp-tuomarin ohjekirja) ja muiden ohjeistuksien edellyttämällä tavalla. Ottelun järjestäjä on vastuussa siitä, että tuomarilla on tarvittava määrä uusia ja hyväkuntoisia, yhden valmistajan valmistamia, uuden pallostandardin mukaisia samanvärisiä pelipalloja.

20 20 Uusien pallojen vähimmäismäärät eri sarjoissa: MSU, NSU: Vähintään 6 uutta palloa MYP: Vähintään 5 uutta palloa NYP, MSS, PSU: vähintään 3 uutta palloa NSS, TSU, BP, MMK, NMK, CP, CT: vähintään 2 uutta palloa Muut määräykset: Superpesis ja miesten Ykköspesis: Pesäpallotuomarin ohjekirjan sääntöpykälä 1. Superpesis: Erillinen pallojen lämmittelyohjeistus Pallopojat tai -tytöt: Pallopojat tai -tytöt ovat pakollisia Superpesiksessä, Ykköspesiksessä, suomensarjassa sekä nuorten Superpesiksessä. Pallopoikien tai -tyttöjen valinnassa tulee huomioida riittävä ikä sekä asu, jonka on oltava yhtenäinen (joko seuran peliasu, verryttelyasu tai vastaava). Päänsuojuksen käyttö on pallopojilla ja tytöillä pakollista. Pallopoikien/tyttöjen vähimmäismäärä on neljä (4) ja heidän on ilmoittauduttava tuomaristolle 15 min. ennen ottelun alkua ohjeiden saamiseksi. B-poikien SM-sarjassa suositellaan pallopoikien ja -tyttöjen käyttämistä. Lehdistötilaisuus Jokaisen Superpesiksen ottelun jälkeen on pidettävä lehdistötilaisuus, muiden sarjojen mahdollisesta lehdistötilaisuudesta päättää kotijoukkue. Lehdistötilaisuuksissa on käyttäydyttävä urheilullisesti ja lehdistötilaisuudet on järjestettävä urheilullisia periaatteita noudattaen. Lehdistötilaisuus tulee olla aina johdettu. Tilaisuus alkaa välittömästi ottelun päätyttyä sille varatussa tilassa. Kokoonkutsujana toimii kotijoukkueen edustaja ja tilaisuuteen kutsutaan lehdistötilaisuuden juontaja, molempien joukkueiden edustajat (1. pelinjohtajat ja 1. palkitut) ja tuomaristo (pelituomari, syöttötuomari ja mahdollinen otteluvalvoja), median edustajat sekä mahdolliset Superpesiksen ja Pesäpalloliiton edustajat. Muilla tilaisuuteen osallistuvilla henkilöillä ei ole puheoikeutta lehdistötilaisuuksissa. Kotijoukkueen edustaja valvoo tilaisuuden toimeenpanon. Seuran velvollisuus on varmistaa, että lehdistötilaisuuksissa noudatetaan annettuja ohjeita ja määräyksiä ja että lehdistötilaisuuksien turvallisuusnäkökohdat otetaan huomioon. Tarpeen vaatiessa paikalla on oltava järjestysmiehiä. Mahdolliset lehdistötilaisuuksia koskevat laiminlyönnit aiheuttavat kurinpitomenettelyn käynnistämisen. 24 Vapaakortit Pesäpalloliiton ja Superpesiksen myöntämillä vapaakorteilla, tuomarikortilla (D-G tuomarikortilla SP:n runkosarja, ei halli-sm) sekä pesispassilla (SP:n runkosarja, ei halli-sm) ja tammenlehvätunnuksella on vapaa pääsy kaikkiin PPL:n maakuntien ja jäsenseurojen järjestämiin sarjaotteluihin ja halli SM-otteluihin. Kortit eivät oikeuta PPL:n arvo-otteluihin. Tuomarikortin myöntämisen edellytyksenä on pelaaja- tai tuomarilisenssin lunastaminen. A-C tuomaritasoilla lisenssitarkastuksen suorittaa Pesäpalloliitto, D-G -tuomaritasoilla pesismaakunnat. Pesismaakunnat ovat velvollisia tarkistamaan D-G tason tuomareiden lisenssimaksut ennen kuin toimittavat Pesäpalloliittoon listauksen maakuntien D-G -tason tuomareille myönnettävistä tuomarikorteista. Mikäli maakunta laiminlyö tarkistuksen ja lisenssipuutteita ilmenee, käynnistetään ko. maakunnan osalta kurinpitomenettely.