OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 PORVOO KAUPUNGINOSA 29 Gammelbackan puistometsä ja Hamarin alakoulun alue ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Gammelbackassa ja Hamarissa Purokadun, Hamarintien ja meren välissä. Siihen kuuluu Hamarintien varrella, entisen Hamarin alakoulun viereiset korttelit sekä Gammelbackan entisen kartanon puistometsä ja Tornivuori. Ks sijaintikartta liite 1 Asemakaavan muutos koskee kortteleita 23, 25 ja 27sekä puisto- ja katualuetta Gammelbackan kylässä. Asemakaava koskee vanhan puistometsän kaavoittamatonta aluetta Gammelbackan kylässä. 2. Hankkeen taustaa Hamarin alueen vanha asemakaava on vahvistettu rakennuskaavana eikä se ole enää lain mukaan ajanmukainen. Alueen asemakaavan muutos sisältyi kaupunkisuunnitteluosaston vuoden 2009 työohjelmaan. Alueen suunnittelun käynnistymisestä informoitiin kaupungin kaavoituskatsauksien yhteydessä vuosina Gammelbackan vanhan puistometsän suojelu asemakaavalla tuli esiin Gammelbackan keskustan kehittämisen yhteydessä. Kansallisen kaupunkipuiston käyttö- ja hoitosuunnitelman pohjaksi tehdyssä kyselyssä vuonna 2016 ja alueen sosiaalisten arvojen kartoituksessa vuonna 2010 tuli esiin tarve suunnitella käytäväverkoston jäsentämistä talvikäytössä. Kyselyjen vastauksissa toivottiin valaistua reittiä metsän poikki Hamarista Gammelbackan keskustaan ja kouluille. Toisaalta tuli esiin, että metsää arvostettiin juuri sen hämäryyden ja hiljaisuuden vuoksi. Kaupunkisuunnitteluosasto otti vuoden 2016 työohjelmaan Gammelbackan metsän asemakaavan laatimisen ja yhdisti sen Hamarin alakoulun asemakaavatyöhön. Vireille tulosta ilmoitettiin kaavoituskatsauksessa. 3. Suunnittelun tavoite Kaavatyöllä on kaksi päätavoitetta: Toisaalta turvataan Gammelbackan puistometsän säilyminen viheralueena ja toisaalta tutkitaan yleiskaavan mukaista täydennysrakentamista Kuuselan koulun vieressä. Lisäksi selvitetään vanhan koulurakennuksen, Kuuselan koulun, käyttömahdollisuuksia ja ratkaistaan pienteollisuuteen käytetyn kiinteistön käyttötarkoitusmerkinnät (osoite Hamarintie 35). Kaavatyössä tutkitaan alueen käyttäjien toivoman valaistun kävely- ja pyöräilyreitin linja virkistysmetsän läpi Hamarista Gammelbackan keskustaan. Laajan puistometsän alueella on tavoitteena myös määritellä, mitkä kohdat kehitetään perinneniittyinä, historiallisena puisto- 1

2 4. Lähtötiedot metsänä, moni-ikäisinä luonnonmukaisina metsinä ja mitkä aarnialueina. Kaavatyössä selvitetään metsän ja täydennysrakentamisen välinen rajaus. Yleiskaavan mukaan pientaloalueeksi suunniteltu alue on entisiä pelto- ja laidun alueita, ei vanhaa metsää. On huomattava, että yleiskaavan mukainen pientaloalue ei kuulu kansalliseen kaupunkipuistoon. Siihen kuuluvat entisen kartanon puistometsän säilynyt osa, Hamarin urheilukenttä ja Tornivuori. Alueen nimi Hamari, alakoulun alue ja Gammelbackan metsä Alueen koko Noin 50 hehtaaria Yleiskaava Alakoulun alue on osoitettu pääosin pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Gammelbackan puistometsä on osoitettu lähivirkistysalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (VL-2). Suunnittelualue rajautuu Hamarintiehen, joka on kokoojakatuluokkainen katu. Sen varressa on kevyenliikenteen reitti, joka johtaa Tolkkistentielle ja Purokadun kautta Gammelbackan keskukseen. Porvoon keskeisten alueiden osayleiskaava on vuodelta Ote yleiskaavasta. Violetilla on merkitty kaavatyön alustava rajaus. Gammelbackan puistometsä Alakoulun alue Asemakaava Alueen asemakaava on vahvistettu rakennuskaavana Kansakoulutien ja Hamarintien varren omakotitonttien sallittu rakennusoikeuden määrä kuutiometreinä (K) saadaan yhtälöstä, K=3/5Y, jossa Y on tontin pinta-ala neliömetreissä. Koulun tontti on osoitettu yleisen rakennuksen tonttina. Urheilukenttä on urheilualuetta. Tonttien taustalla on puisto- ja metsäalue. Maanomistus Alueen rakennetut tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Muilta osin alue on kaupungin omistuksessa. Alueen historia Alueen pitkää asutushistoriaa osoittavat Tornivuoren muinaismuistot. Sen vieressä on hyvin vanha asuinpaikka, Bäckas, josta löytyy muinaisen asutuksen tunnuskasveja. Gammelbackan kartanon nimi esiintyy ensi kertaa kirjallisissa lähteissä vuonna Päärakennus on sijainnut jo 1600-luvulla nykyisen seurakunta-keskuksen kohdalla luvulla Gammelbackan kartanon omistajina oli useita Ruotsi-Suomen sodissa ansioituneita sotilaita sekä virkamiehiä. Kartanolla oli Bäckaksen rannassa lastauspaikka ja aittoja ja puron varressa mylly, jota myös saaristolaiset käyttivät. 2

3 Isonvihan aikana venäläiset hävittivät Porvoon seudun kartanoita. Saksalaisperäistä sotilassukua oleva M.W. Sprengtporten osti 1730-luvulla aution Gammelbackan kartanon. Göran Magnus Sprengtporten omisti kartanon 1770-luvulla ja Ruotsin Kuningas Kustaa III vieraili hänen luonaan vuonna Sprengportenin veljekset olivat osallistuneet kuninkaan tekemään vallankaappaukseen. Göran Magnus Sprengtporten oli poliittisesti merkittävä myös venäjän vallan alkaessa ja vuoden 1809 valtiopäivillä. Hän toimi Suomen ensimmäisenä kenraalikuvernöörinä. Tiluskartta vuodelta Gammelbackan kartanolla oli kaksi sivurakennusta. Neljä pientä rakennusta ovat luultavasti talousrakennuksia, jotka rajaavat karjapihan. Bäckaksessa ja metsän eteläreunalla on torppa. Kartano eli kukoistuskautta 1800-luvulla. Maaherra Samuel Fredrik von Born kehitti kartanoa, puistoa ja maanviljelystä. Carl Ludvig Engeliltä tilattiin piirustukset päärakennuksen korotusta ja kivinavettaa varten. Senaattori Johan August von Born peri kartanon vuonna Hän perusti Hamariin merkittävän saha-, satama- ja telakkayhdyskunnan ja otti käyttöön maatalouden uutuuksia kuten salaojituksen ja kolmivuoroviljelyn. Kartanon päärakennukselle tehtiin pihapuutarha, jossa oli kukkaistutuksia ja käytäviä. Laaja hyötypuutarha tuotti marjoja ja hedelmiä, kasvilavoissa kasvatettiin arempia kasveja ja kasvihuone oli talvipuutarhana. Ruutanalammessa kasvatettiin kaloja. Päärakennuksen pohjoispuoleiselle niitylle tehtiin puron varteen kolme patoa, joiden avulla voitiin niitty pitää ajoittain veden alla. Se tehtiin sekä myllyn vesivoiman, että näköalan kauneuden vuoksi. Kaupunkiin johtavan tien varteen istutettiin kilometrin pituinen lehmuskujanne. Poikkeuksellisen paha syysmyrsky kaatoi kujanteen peltoaukealta vuonna1890. Englantilaistyylinen maisemapuisto kehitettiin kartanon ympärille luvulla. Se perustettiin viljavaan laaksoon, jossa oli peltoa ja niittyjä. Nykyisin siinä on noin 80 vuotias korpikuusikko. Puistoon istutettiin jalopuita, lehtikuusia ja kukkivia pensaita. Engelin piirustusten mukaan rakennettiin kaksi huvimajaa ja empiretyylinen käymälä. Erikoisuuksina oli joutsenlampi ja labyrintti, joka istutettiin kuusen tai pihdan taimista. Puistosta johti suora tie laidunmetsän läpi rantakalliolle, jonne pystytettiin näkötorni. Bäckakseen vievän tien varteen istutettiin vaahterakujanne, sillä torppa oli puutarhurin asuntona. Liikenne Haikkooseen ja Hamariin ohjattiin pois vanhalta tieltä, joka kulki puiston ja laidunmetsän läpi. Uusi tie linjattiin kallion taakse. Se näkyy paikoin nykyisen Hamarintien vieressä. Senaatinkartta vuodelta Kartanon ympäristössä on useita maisemaarkkitehtonisia aiheita: puukujanne, suora tulotie, laaja puisto ja suora käytävä rantakallion näkötornille. Metsän eteläreunalla on torppa (T) ja rantakalliolla Bäckaksessa on asuinrakennus. Nykyisen virkistysrannan kohdalle on merkitty laituri, jonne johtaa tie kartanolta. 3

4 Gammelbackan kartano oli suurtila vielä 1930-luvulla, kun se jäi tyhjilleen. Tyhjän kartanon puistokäytävät ruohottuivat umpeen ja hoitamattomaan puistoon alkoi kasvaa kuusikkoa ja vesakkoa. Vielä 1940-luvulla puistometsä ja kartanopuisto olivat lehtipuuvaltaisia. Harva koivikko oli välillä hevosten laitumena. Kartanon päärakennus toimi 1940-luvulta lähtien venäläisten emigranttien vanhainkotina. Ilmakuva 1930-luvulta. Kartano puutarhoineen on kuvan ylälaidassa. Ruotsinkielinen ja suomenkielinen kansakoulu näkyvät vasemmalla puolella ja oikealla Bäckas. Sitä ympäröivät pienialaiset pellot ja sinne johtaa vaahterakujanne. Rannassa on hiekkaranta ja laituri. Porvoon maalaiskunta ja Helsingin Asuntokeskuskunta Haka ostivat Gammelbackan kartanon maat 1960-luvun alussa. Tarkoituksena oli luoda asuinalue Sköldvikin tulevien teollisuusalueiden työntekijöitä varten. Alvar Aalto laati alueelle ensimmäisen rakennussuunnitelman, jota sittemmin muutettiin useamman kerran. Ensimmäinen asuinkerrostalo valmistui Kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna Rakennettu ympäristö Gammelbackan kartanon entinen puistometsä ja nykyinen ulkoilumetsä kuuluvat suurimmaksi osaksi Porvoon kansalliseen kaupunkipuistoon, joka perustettiin vuonna Suunnittelualueen eteläisin kärki kuuluu valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön, Hamarin asuntoalue ja Porvoon höyrysahan sijaintipaikka.tunnus:fi Valtioneuvoston päätös, Suunnittelualueen pohjoisosassa kuuluu osa puistometsästä Gammelbackan kerrostalolähiön maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön, joka määriteltiin vuonna Tornivuoren etelärinteessä lähellä urheilukenttää on muinaismuistoja, jotka ovat muinaismuistorekisterissä kohde nimeltä Utsiktsberget-Tornberget, tunnus FI Kansallinen kaupunkipuisto 2010 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Maakunnallinen kulttuuriympäristö 2006 Muinaisjäännös 4

5 Gammelbackan kartanon päärakennuksen paikalla on seurakuntatalo, joka valmistui vuonna Kartanon entiseen hyötypuutarhan on rakennettu päiväkoti vuonna Karjapihasta ja talousrakennuksista ei ole jäljellä mitään. Nämä rakennukset eivät ole kaava-alueella vaan sen vieressä. Kuuselan koulu on Hamarin ensimmäinen koulurakennus. Koulutalo on valmistunut Aluksi siinä toimi ruotsinkielinen alakoulu, småskolan. Koulun kasvitarha oli merkittävä vielä sodan aikana. Koulu on hyvin säilynyt ja sen ympärillä on säilynyt osa pihapiiristä ja joitakin koulupuutarhaan kuuluneita omenapuita. Muuten vanha pihapiiri ja kasvimaat ovat metsittyneet. Nykyisin vanha koulutalo on Pääskytien koulun erityisluokkien käytössä. Miljöö sopii erinomaisesti eritysryhmien käyttöön, mutta rakennuksessa olisi kunnostettavaa. Kuuselan koulun vieressä oli Gammelbackan kartanon vanha torppa, jonka ympäristö oli peltoa ja niittyä. Torppa on säilynyt Kansakoulukadun varrella, mutta sen ulkoasua on muutettu. Toinen asuinrakennus on 1930 luvulta. Vuonna 1941 Hamariin laadittiin rakennuskaava. Sen mukaan rakennettiin Kansakoulukatu ja muutettiin Hamarintien linjaus nykyiselle paikalleen. Kansakoulukadun varrelle rakentui yhdeksän asuintonttia ja 1950-lukujen aikana. Hokkiplastin tontilla on asuinrakennus ja sen toimitiloja on rakennettu vaiheittain 1960-luvulta lähtien. Hamarin urheilukenttä rakennettiin 1900-luvun alkupuolella. Urheilukentän kolme pientä urheilu- ja kuntoilurakennusta on rakennettu ja 90-lukujen aikana. Luonnonympäristö Gammelbackan metsä on arvokas sekä sosiaalisesti että luonnoltaan. Sosiaalisten arvojen kartoitus tehtiin vuonna Kansallisen kaupunkipuistoon kuuluvan alueen virkistyskäytön kehittämisestä kerättiin tietoja internetkyselyllä vuonna Luontoinventointi laadittiin vuonna Vanhasta puistometsästä löytyi yksi vaarantunut ja yksi silmälläpidettävä sekä useita vanhan metsän indikaattorilajeja tai muita harvinaisia ja vaateliaita kääväkäslajeja. Niiden esiintymien perusteella laadittiin alueesta luontoarvoja kuvaava kartta. Myös uhanalaisten hyönteisten esiintyminen selvitettiin vuonna 2010, eikä alueelta löytynyt huomionarvoisia tai uhanalaisia lajeja. Gammelbackan metsän luontoarvokartta. Luontoselvityksen ja arvioinnin perusteella METSO-kriteerit täyttävät alueet on väritetty. Punainen = luokka I, keltainen = luokka II ja vihreä = luokka III. Lampi lähiympäristöineen on merkitty sinisellä. Gammelbackan entisen kartanon pihapuutarhasta seurakuntakeskuksen ympärillä on säilynyt joitakin ennen leikattuja jalopuita, hienoja vanhoja lehmuksia ja muutamia vierasperäisiä puita. Pihapuutarhan liepeillä leviää muutamia puistoon aikanaan istutettuja, nykyisin haitallisina tulokaskasveina pidettyjä lajeja kuten viitapihlaja-angervo ja jättipalsami Englantilais- 5

6 tyylisestä maisemapuistosta ovat jäljellä joitakin suuria puuyksilöitä, lehmuskujanteita, rakenteiden ja käytävien jäänteitä sekä muutamia villiintyneitä kulttuurikasveja. Yksi hieno säilynyt puusommitelma on neljän valtavan lehtikuusen ryhmä. Joutsenlampi on kunnostettu puistolammeksi ja sen ympäristö on rakennettu luonnonmukaisesti. Ennen aukeassa maisematilassa kasvaa nykyisin korpikuusikko, jossa on runsaan lahopuuston vuoksi harvinaisia vanhan metsän kääväkkäitä. 4-H yhdistys rakensi Linnankosken lukion ja paikallisen asukasyhdistyksen kassa seurakuntakeskuksen lähelle luontopolun, jossa kerrotaan kasvilajistosta. Lehtipuuvaltainen laidunmetsä on luontaisesti kehittynyt kuusikoksi. Bäckaksen torpan vanhat niityt ja pellot ovat suureksi osaksi metsittyneet ja muuttuvat vähitellen kuusikoiksi. Niissä on kuitenkin vielä säilynyt jonkun verran huomionarvoista lajistoa, joka elää vanhoissa aukeissa perinnemaisemissa. Tornivuoren liepeillä kasvaa nuoria männiköitä ja joitakin vanhoja mäntyjä. Tornivuorelta avautuu huomattava näkymä saaristoon ja Haikkoon selälle. Maaperä Pääosa suunnittelualueesta on moreeniselännettä. Korkeimmilla kohdilla on kallioita. Savikkoa on Hamarintien varren ja Bäckaksen entisillä peltoalueilla sekä metsän keskellä laaksopainanteessa, joka oli viljelyssä 1700-luvulla ja nykyisin korpikuusikkona. Asukkaat ja työpaikat Alueella asuu noin 35 henkilöä. Alueella on 15 työpaikkaa. Kunnallistekniikka Alueen asutus on liitetty kunnallistekniikkaan. Vesi- ja viemärijohdot ovat Hamarintiellä. 5. Perusselvitykset AK 442, Luontoselvitys AK 442 Maisemaselvitys, Gammelbackan kartanon puistometsän vaiheita Gammelbackan metsän sosiaalisten arvojen kartoitus 6. Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset 7. Osalliset Kaavoituksen keskeisimmät vaikutukset arvioidaan nykytilanteeseen verrattuna. Vaikutuksista ei tehdä erillisiä selvityksiä vaan ne arvioidaan asemakaavan laatimisen yhteydessä osana kaavaprosessia. Seuraavat vaikutukset arvioidaan -vaikutuksen kansalliseen kaupunkipuistoon - vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset liikenteeseen 7.1 Maanomistajat Porvoon kaupunki , ja muut maanomistajat ,1-578, , , , , , , 1-50, , , ,

7 7.2 Naapurimaanomistajat , , , , , , , , , , , 1-964, , , , , , , , , , , , 1-104, , , , 7.3 Yritykset Telia Oyj Elisa Oyj Porvoon Energia Oy/kaukolämpö Porvoon Sähköverkko Oy Porvoon Alueverkko Oy 7.4. Viranomaiset ja muut tahot Ympäristöministeriö Museovirasto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Porvoon museo Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 7.5 Porvoon kaupungin yksiköt: Konsernijohto Maapolitiikka Kaupunkimittaus Kuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Sivustystoimi Toimitilajohto Terveydensuojelu Porvoon Vesi 7.6 Luottamuselimet Kaupunkikehityslautakunta Terveydensuojelujaosto 7.7 kaikki kuntalaiset Osallisiksi ja sähköpostilistalle ilmoittautui kaavoituksesta kiinnostuneita asukkaita Gammelbackan keskustan kehittämisen ideointityöpajoissa ja yhteydenotolla kaavoittajille. 7.8 muut osallisiksi itsensä tuntevat. 7.9 Alueella toimivat yhdistykset Gammelbackan kartanoseutuyhdistys Luonnonsuojeluyhdistys 8. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen 7

8 Kaavoitusmenettely järjestetään ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedotetaan niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL 62 ) Kaavahanketta vastustavat lähiseudun asukkaat ovat keränneet internetissä adressiin noin 380 nimeä mennessä osoitteessa Suunnittelun käynnistetään avoimessa asukastilaisuudessa Suunnittelu käynnistetään kaikille kiinnostuneille avoimella maastokatselmuksella Avoin kutsu julkaistiin kaupungin internetpalvelussa ja paikallisessa lehdessä, Uusimaa Osalliseksi ja sähköpostilistalle ilmoittautuneille sekä alueella toimiville yhdistyksille lähetettiin kutsu maastokatselmukseen. Sähköpostilistalle ilmoittautuneille lähetetään tietoa kaavatyön etenemisestä sähköpostitse. Viranomaisneuvottelu Asemakaavahanke edellyttää viranomaisneuvottelua (MRL 66 2 mom). Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään xx Ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa xxx. Suunnitteluvaiheen kuuleminen (MRL 62, MRA 30 ) Kaavaluonnos ja muu suunnittelumateriaali ovat esillä palvelupiste Kompassissa, Rihkamatori B, katutaso ja internetissä Porvoon kaupungin internetpalvelussa ( Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia mielipiteitä. Kaavaluonnoksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille sekä naapurimaanomistajille/-haltijoille. Kuulutus on kaupungin internetpalvelussa sekä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. Sähköpostilistalle ilmoittautuneille tiedotetaan nähtävillä olosta sähköpostitse. Kommentit pyydetään sähköpostitse kohdissa mainituilta osallisilta. Suunnittelutyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä edellä mainittujen osallisten kanssa ja tarvittaessa järjestetään neuvotteluja. Neuvottelukierros Saatujen kommenttien pohjalta järjestetään tarvittaessa neuvotteluja eri tahojen kanssa. Virallinen kuuleminen (MRL 65, MRA 27 ) Kaavaehdotus ja muut kaava-asiakirjat ovat virallisesti esillä palvelupiste Kompassissa, Rihkamatori B, katutaso ja internetissä Porvoon kaupungin intranetpalvelussa ( Osallisille varataan mahdollisuus esittää kirjallisia muistutuksia. Kaavaehdotuksen nähtävillä olosta tiedotetaan kirjeellä kaava-alueen maanomistajille/-haltijoille ja naapurimaanomistajille/-haltijoille, lisäksi kuulutus on kaupungin internet-palvelussa sekä sanomalehdissä Uusimaa, Östnyland ja Itäväylä. Viralliset lausunnot (MRA 28 ) pyydetään seuraavilta tahoilta Ympäristöministeriö Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Porvoon museo 8

9 Terveydensuojelujaosto Itä-Uudenmaan pelastuslaitos Porvoon vesi Perusteltu kannanotto muistutuksen johdosta (MRL 65 2) Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, toimitetaan kaupungin perusteltu kannanotto esitettyyn muistutukseen. Ilmoitus kaavan hyväksymisestä (MRL 67, MRA 94 ) Kirjallinen ilmoitus Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä niille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Kuulutus on kaupungin internetpalvelussa Kaavan lainvoimaisuudesta kuuluttaminen (MRA 93 ) Kuulutus on kaupungin internet-palvelussa 9. Kaavoitushankkeen aikataulu Kaavoitustyö aloitettaan kesällä Tavoitteena on, että Porvoon kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan ja asemakaavamuutoksen vuoden 2018 aikana. 10. Valmistelusta vastaavat kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh Kaavoittaja Hilkka Jokela puh puh etunimi.sukunimi@porvoo.fi etunimi.sukunimi@porvoo.fi suunnitteluavustaja Christina Eklund puh etunimi.sukunimi@porvoo.fi Kaupunkisuunnittelu PL PORVOO Käyntiosoite: Rihkamatori B, III kerros Päiväys Eero Löytönen kaupunkisuunnittelupäällikkö Liitteet Sijaintikartta Ote yleiskaavasta Ote ajantasa-asemakaavasta 9