Jouko Törmälä on tuttu suomalaiselle kuoroväelle, Kouvolan musiikkiluokkien opettaja, kuorojen johtaja, sovittaja.

Transkriptio

1 Vanhin piirissämme toimivista kuudesta sekakuorosta on 67 v. Harjun Laulu, entinen Jyväskylän Sekakuoro. Harjun Laulu: T.H. Piha: Pieni laulu Jyväskylälle, san. Martti Korpilahti säv. Juha Holma: Hurmaavat varpaat, san. Lassi Sinkkonen (Harjun Laulun tilaussävellys v. 2005) Eero Ojanen: Silmät armaat sinisenharmaat, san. Jaakko Rugojev säv. Otto Kotilainen: Näin unta kesästä kerran, san. Eino Leino Martti Korpilahti ( ) on tunnettu keskisuomalainen kotiseuturunoilija ja säveltäjä ja Jyväskylän Cygnaeuksen koulun rehtori. Korpilahden runojen voimana on välittömyys, koruttomuus ja melodinen, ilmava poljento. Myös hänen sävelmissään on vastaavaa kansanlaulunomaista kauneutta ja tehoa. Tuure Helmeri Piha toimi musiikkipedagogina ensin Lahdessa, Oulun opettajakorkeakoulussa ja Raahen seminaarissa, sitten Jyväskylässä, jossa hän opetti v musiikkia kansalaisopistoissa ja lastentarhaseminaarissa. Piha on säveltänyt runsaasti kuoro- ja laulumusiikkia. Keskeisiä aihepiirejä ovat luonto, kotiseutu, koulu ja lapsuus. Mm. Martti Korpilahden ja Einari Vuorelan runoihin sävelletyt kuorolaulut henkivät luonnonläheistä, Keski-Suomeen liittyvää kotiseuturakkautta. Juha Holma on jyväskyläläissyntyinen musiikkiluokkien opettaja. Hän johtanut mieskuoro Sirkkoja Kari Ala-Pölläsen jälkeen ennen Nikke Isomöttöstä. Nykyään hän vaikuttaa Tampereen seudulla. Holma on valittu juuri Mieskuoroliiton taiteelliseksi johtajaksi. Holmalta tilataan paljon sävellyksiä ja hän on usein palkintosijoilla eri kuoromusiikin sävellyskilpailuissa. Lassi Sinkkosen runon Hurmaavat varpaat (kokoelmasta Väljät vaatteet, 1996) Holma sävelsi tilausteoksena Harjun Laulun 60-vuotisjuhliin. Eero Kaarlo Ojanen on suomalainen säveltäjä, kapellimestari ja jazzpianisti. Hän sai vuonna 1969 Suomen jazzliiton Yrjö-palkinnon. Ojanen on kirjoittanut myös teatterimusiikkia ja baletteja (mm. Seitsemän veljestä) sekä vasemmistolaisia poliittisia lauluja. Hän oli Kom-teatterin kapellimestarina 70-luvulla. Jaakko Rugojev oli Neuvostoliitossa asunut suomeksi kirjoittanut vienankarjalainen runoilija ja kirjailija. Rugojev kävi keskikoulun Uhtualla ja opiskeli sitten Petroskoin opettajaininstituutissa. Valmistuttuaan hän työskenteli opettajana ja toimittajana. Sodan jälkeen reservin majuriksi ylennyt Rugojev oli Suomessa valvontakomission tulkkina. Otto Kotilaista ( ) on luonnehdittu laulumusiikin mestariksi. Yksinlauluja hän teki 150, kuorolauluja yli puolen sataa. Säveltäjänä hän pitäytyi perinteisessä tyylissä, ilmaisu on selkeää. Hän opiskeli Jyväskylän seminaarissa opettajaksi, ja siellä hän myös sai P. J. Hannikaiselta ja E. A. Hagforsilta alkuopin säveltäjäntielleen. Tekstit kuorolauluihin olivat usein Kotilaisen ystävien ja runoilijoiden Eino Leinon ja Alpo Noposen käsialaa. Kuorolle Kotilainen sävelsi 114 laulua, joista tunnetuin on varmasti Näin unta kesästä kerran, joka on sävelletty Eino Leinon runoon. Vaikka Eino Leinolla ei aikalaistietojen mukaan ollut varsinaisesti nuottikorvaa, hän osoitti runoudessaan täydellistä rytmin ja kielen musikaalisten ominaisuuksien tajua. Leinon tekstit tarjosivatkin jo hänen elinaikanaan innoituksen lähteen monelle säveltäjälle ja toisaalta sävellettyinä lauluina hänen runonsa tulivat entistä tunnetummiksi. Näin Eino Leino tuli olennaisella tavalla vaikuttaneeksi myös suomenkielisen musiikkikulttuurin kehitykseen.

2 Sulasolin vanhin naiskuoro, 102 v. Suomen Naiskuoroliiton 2010 vuoden naiskuoro Vaput: Ilmari Hannikainen: Serenadi, san. Erkki Kivijärvi, sov. Jouko Törmälä Maija-Liisa Hyppönen : Linnuksi tahtovan laulu, san. Kanteletar P.J. Hannikainen: Ma laulan vaan, san. P.J. Hannikainen Vaput Vappujen juuret ulottuvat vuoteen 1906, jolloin pieni mutta innokas kuoro aloitti toimintansa Jyväskylässä johtajanaan laulunopettaja Alli Hannikainen. Yleisölle esiinnyttiin lähinnä vain vappuaamuisin Harjun näkötornipaviljongilla. Niinpä vuonna 1910, kun kuoro halusi ryhtyä harjoittelemaan säännöllisesti, se samalla otti uudeksi nimekseen luontevasti Vaput. Nimi luontui hyvin muutamaa vuotta aiemmin perustetun mieskuoron nimeen - mieskuoro Sirkat on ollut ollut Vappujen "isoveli", ja vuosien varrella kuorojen kesken on ollut monenlaista yhteistyötä. Toivo Ilmari Hannikainen oli P.J.Hannikaisen poika, säveltäjä ja pianisti. Kotimaisten opintojen lisäksi hän opiskeli mm. Wienissä, Pietarissa, Berliinissä ja Pariisissa. Hannikaisesta tuli yksi tärkeimmistä pianomusiikin säveltäjistä Suomessa. Näytelmämusiikki Erkki Kivijärven kirjoittamaan näytelmään Talkootanssit valmistui vuonna 1930 Aino Acktén tilauksesta. Hannikainen oli Helsingin musiikkiopistossa ensimmäinen pianonsoiton opettaja ja toimi myöhemmin Sibelius-Akatemian professorina. Jyväskylässä on pidetty vuodesta 1975 lähtien Ilmari Hannikaisen nimeä kantavia pianokilpailuja. Jyväskylän ammattikorkeakoulun konserttisali on nimetty Hannikaissaliksi. Jouko Törmälä on tuttu suomalaiselle kuoroväelle, Kouvolan musiikkiluokkien opettaja, kuorojen johtaja, sovittaja. Maija-Liisa Hyppönen on johtanut kuoroa Ulla Kotamäen äitiyslomansijaisena. Maija-Liisa on musiikinopettaja. P. J. Hannikainen Pekka Juhani Hannikainen lauloi Suomen suomalaisille, ja lauloi myös joulun. Hannikainen perusti opiskeluaikoinaan ensimmäisen suomenkielisen ylioppilaskuoron Ylioppilaskunnan laulajat. Elämäntyönsä teki Jyväskylässä seminaarin musiikinlehtorina ja keskeisenä kulttuurivaikuttajana. Kuorolaulu on ollut opettajaseminaarissa merkittävä traditio. Musiikillisesti lähes itseoppinut Hannikainen oli temperamentikas, innoittava, karjalaisen sanavalmis taitava runoniekka, kielenkääntäjä ja myös taitava piirtäjä. Hän toimitti myös ensimmäistä suomenkielistä musiikkilehteä "Säveleitä". P.J. Hannikainen sai puolisonsa, musiikinopettaja Allin, kanssa viisi poikaa ja yhden tytön. Tyttö kuoli jo kolmevuotiaana. Hannikaisen pojat Ilmari, Arvo, Tauno ja Väinö Hannikainen olivat myös merkittäviä konserttimuusikoita. Hannikainen sävelsi elinaikanaan kolmattasataa laulua kuorotoiminnan innoittamana. Lauluista suurin osa on kuorolauluja sekakuorolle, mutta hän sävelsi myös muille kuoromuodoille. Kansallisen heräämisen nousukauteen ajoittuvat laulut liittyvät aiheiltaan suomalaiseen perinteeseen. Hannikainen oli säveltäjänä muutamaa teoriatuntia lukuun ottamatta itseoppinut. Vaikka Hannikaisen sävelsi pääasiassa harrastuksenaan, monet hänen lauluistaan ovat kuorojen kestosuosikkeja. Kuuluisimpia lauluja ovat mm. Karjalaisten laulu, Keski-Suomen laulu, Maan korvessa kulkevi lapsosen tie, Mökin laittaja, Joulupukki [valkoparta, vanha ukki] ja Oravan pesä. Hän suomensi myös Topeliuksen Kesäpäivä Kangasalla -laulun.

3 Sirkkojen perustamisvaiheet Kevään 1899 aikana Jyväskylässä valmistauduttiin innokkaasti seuraavan kesäkuun 14. ja 15. päiviksi määrättyihin laulujuhliin. Jyväskylän paikallisten laulujuhlien yhteydessä oli tarkoitus pitää Kansanvalistusseuran 25-vuotiskokous. Arkkitehti ja seminaarinlehtori Yrjö Blomstedtin suunnittelema puurakenteinen ja kansallisromanttinen Jyväskylän laululava valmistui parahiksi kesän 1899 laulujuhlille sen päänäyttämöksi. Laulujuhlainnostus sai aikaan lauluharrastuksen voimistumista Jyväskylässä toimivissa kuoroissa sekä uuden kuoron syntymisen. Jyväskylän Työväen lauluseuran iltamissa esitti P.J. Hannikaisen johtama, ja ensi kertaa esiintynyt mieskvartetti kolme laulua: Griegin Laulajatervehdyksen, Järnefeltin laulun Sirkka ja Sibeliuksen Sydämeni laulun. Nimettömän mieskvartetin esiintymissä Työväenyhdistyksen lauluseuran iltamissa voidaan pitää Sirkkojen ensiesiintymisenä. Miesseminaarin juhlasalissa esiintynyt vielä nimetön kvartetti esitti kahtena ensimmäisenä numeronaan teokset, jotka tulivat myöhemmin Mieskuoro Sirkkojen konserttien tunnusmerkeiksi. Griegin Laulajatervehdys oli useiden alkuvuosien konserttien avausnumero ja Järnefeltin Sirkka tuli kuoron nimenantajaksi ja eräänlaiseksi "ohjelmanjulistukseksi". Sirkat: P.J. Hannikainen: Annin laulu, san. Kallio Aulis Raitala: Siellä on silta ja pihlajatie, san. Martti Korpilahti Juha Holma: Ihanainen impi, san. trad. Armas Järnefelt: Sirkka, san. Kallio Samuli Kustaa Berg, kirjailijanimeltään Kallio, tunnetaan koulujen lukemistoista, ja ainakin runon Oma maa alkusanat oma maa mansikka / muu maa mustikka ovat monelle tutut. Vain seitsemän runoa ja suppea tutkielma runomitoista on säilynyt. Silti Bergiä pidetään yhtenä 1800-luvun merkittävimmistä lyyrikoistamme. Hänen runoistaan on aistittavissa herkkä kielen ja rytmin taju, joka on pitänyt hyvin pintansa aikaa vastaan. Aulis Raitala oli korpilahtelainen kanttori, joka Helsingissä opiskellessaan kävi Heikki Klemetin kuoronjohtokursseilla ja lauloi Kansallisoopperan kuorossa. Raitala on ollut Sirkkojen basso ja varajohtaja. Itseoppineena säveltäjänä Raitala teki pienimuotoisia sävellyksiä kulloiseenkin tarpeeseen, myös mieskuorolle ja erityisesti Sirkoille. Vanhan Korpilahden kotiseutujuhlia ryhdyttiin viettämään ensimmäisen kerran 1922 ja Raitala toimi juhlilla pianistina, viulistina ja urkurina. Myös muut veljet olivat keskeisiä vastuunkantajia. Näillä kotiseutujuhlilla kantaesitettiin monet Raitalan sävellykset kuten "Ristinselkä", "Siellä on silta ja pihlajatie" sekä "Laulu synnyinseudulle". Jälkimmäistä on kutsuttu Putkilahden nimikkolauluksi, ja sen kuulemme joka kesäilta klo 20 Jyväskylässä Harjun tornista Torsten Lindforsin trumpettisoolona (tai latinaviikolla latinaksi Studiokuoron laulamana). Säveltäjä ja kapellimestari Armas Järnefelt tunnettiin kahden maan kansalaisena. Hän varttui 1800-luvun lopun fennomaanisessa ympäristössä mutta teki pitkän uran Tukholmassa, Ruotsin kuninkaallisen oopperan hovikapellimestarina. Orkesterinjohtamisen rinnalla Järnefelt myös sävelsi ahkerasti.

4 60 vuotisjuhlavuosi Naislaulajat: Anna-Mari Kähärä: Laulu perunoiden kiehuessa, san. Jukka Itkonen Liisa Matveinen: Mesimarja-tango, san. trad. trad.: Ievan polkka, san. Eino Kettunen, sov. Loituma Stephen Hatfield: Las Amarillas Anna-Mari Kähärä on viitasaarelaissyntyinen säveltäjä, laulaja ja pianisti. Hänet tunnetaan parhaiten lauluyhtye How Many Sistersin ja etnojazz-yhtye Zetaboon jäsenenä, mutta hän on julkaissut myös soololevyn yhtyeellä Anna-Mari Kähärän Orkesteri. Kähärä on opiskellut pianonsoittoa Jyväskylän ja Kuopion konservatorioissa sekä laulua Helsingin Pop & Jazz Konservatoriossa ja Sibelius-Akatemian jazzmusiikin osastolla. Hänelle myönnettiin Suomen Jazzliiton Yrjö-palkinto marraskuussa 2002 ensimmäisenä naismuusikkona. Jukka Olavi Itkonen on Varkaudessa syntynyt sanoittaja, kirjailija, runoilija ja muusikko. Hän on lastenmusiikkiyhtye Z.Z. Topeliuksen perustajajäsen, ja on kirjoittanut satoja lauluntekstejä eri taiteilijoille ja yhtyeille, muun muassa Magyarille, Harri Marstiolle, Paula Koivuniemelle, Kari Tapiolle, Taljankalle, Solistiyhtye Suomelle ja Topi Sorsakoski & Agentsille. Liisa Matveinen on Ilomantsissa syntynyt mutta nykyään Jämsassä asuva kansanmuusikko. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemiasta vuonna 1989 pääaineinaan laulu ja kantele. Hänen yhtyeitään ovat olleet Hedningarna, Tallari, Niekku, Etnopojat, Mateli, Suden aika. Hän on saanut Kareliaani-palkinnon Liisa Matveinen kiinnostui äänellä itkemisestä Sibelius- Akatemiassa opiskellessaan, ja itkuista muodostui hänelle tärkeä ja henkilökohtainen tutkimuskohde. Ievan polkka tai Ievan polokka on tunnettu kansansävelmä, jonka sanoitti juukalainen Eino Kettunen 1930-luvun alkupuolella. Savitaipaleella, sävelmää on pidetty niin omana, että sitä kutsutaan Savitaipaleen polkaksi. Melodia on pääosin sama kuin Länsi-Venäjällä, Smolenskin seudulla tunnettu kansantanssisävelmä Smolenski gusatšok (смоленский гусачок). Laulussa käytetään Pohjois-Savon murretta, esim. immeeset onnee toevotti ("ihmiset toivottivat onnea"). Polkan sanat kertovat Ievasta (Eeva), jonka tanssireissua äiti vahtii, kertojana on Ievaan hurmaantunut mies. Joka säkeistö loppuu tarttuvaan rallatukseen: salivili hipput tupput tapput, äppyt tipput hilijalleen. Loituma on suomalainen kansanmusiikkiyhtye, joka käyttää musiikkinsa pohjana suomalaista laulu- ja kanteleperinnettä. Loituma oli Kaustisen kansanmusiikkijuhlien Vuoden yhtye Loituma perustettiin vuonna 1989 nimellä Jäykkä Leipä, kun yhtyeen jäsenet aloittivat opintonsa Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastossa. Stephen Hatfield on kanadalainen säveltäjä ja kuoronjohtaja. Las Amarillas on laajasti kuoromaailmassa tunnettu rytmikäs eteläisen Meksikon hupango.

5 Vuonna 1968 Keski-Suomen alueradioon Matti Vainion perustama kuoro Studiokuoro: Aulis Raitala: Elogium Mediae Finniae, (Männikkömetsät...) san. Martti Korpilahti, lat. Erkki Palmén sov. Hannu Ikonen Ahti Sonninen: Felicitatem felix condito, (Kell' onni on...) san. Eino Leino, lat. Erkki Palmén, sov. Hannu Ikonen Gabriel Linsén: Dies aestvus Kansalaensis (Mä oksalla ylimmällä...), san. Sakari Topelius, suom. P.J. Hannikainen, lat. Erkki Palmén Jyväskylän Studiokuoro tallensi vuonna 2009 Jyväskylässä vietettäviä Athenis Finlandiae -kulttuuripäiviä varten latinankielisen version Aulis Raitalan säceltämästä ja Martti Korpilahden sanoittamasta "Laulusta synnyinseudulle", jonka tekstin oli latinantanut täysinpalvellut yliopistonrehtori Erkki Palmén. Tuolloin syntyi ajatus laulaa enemmänkin rakastettuja kansallisia ja maakunnallisia sekakuorosävellyksiä latinankielisinä käännöksinä. Nuntii Latini on YLE Radio 1:n latinankielinen viikkokatsaus. Nuntii latini -viikkokatsaus tunnetaan ympäri maailmaa, ja se on maailman ainoa säännöllisesti toimitettu latinankielinen uutiskatsaus. Latinankielisten uutisten toimittajat eivät keksi uusia sanoja vaan poimivat latinan valmiista sanavarastosta käyttökelpoisia ilmaisuja, joilla voidaan kuvata nykypäivän tapahtumia. Näin voidaan muodostaa tarvittaessa uusia sanontoja ja sanaliittoja. Erkki Palmén oli suomalainen latinisti, Jyväskylän yliopiston latinan kielen lehtori. Häntä pidetään latinanopetuksen uudistamisen keskeisenä henkilönä, ja hän oli mukana useiden oppikirjojen tekemisessä. Hän on kääntänyt latinaksi kotiseutulauluja, joita Jyväskylän Studiokuoro on levyttänyt, ja suomentanut Rooman kirjallisuutta, muun muassa Horatiuksen oodit. Martti Korpilahti toimi opettajana ja osallistui aktiivisesti musiikkielämään niin kuoronjohtajana kuin laulujen sanoittajanakin. Tunnetuimpia Korpilahden sanoittamia lauluja on Ivar Widéenin säveltämä Keski-Suomen kotiseutulaulu. Studiokuoro laulaa tämän runon Aulis Raitalan sävellyksenä ja Hannu Ikosen sovituksena. Ahti Sonninen on opiskellut Kajaanin seminaarissa ja Sibelius-Akatemiassa. Koululaulukirjojen tekijä, menestyneimmän suomalaisen baletin, Pessi ja Illuusian ja usean elokuvan musiikin säveltäjä. Gabriel Linsén oli soittajana F. von Schantzin teatteriorkesterissa, samoin kuin musiikinopettajana sekä käsityöläiskuoron Handverksföringens Sångföringen ja naiskuoron Vårförening johtajana. Toimi Porvoossa lyseon musiikinopettajana ja Porvoon suomalaisen kirkon urkurina. Linsén kirjoitti noin 80 kuoro- ja yksinlaulua romanttislyyriseen tyyliin. Tunnetuin sävellyksistä on vuonna 1864 Sakari Topeliuksen tekstiin tehty Kesäpäivä Kangasalla. Hänen muita sävellyksiään ovat mm. Wanderers Nachtlied (1869) mieskuorolle sekä naiskuoroille tehdyt Våren och Sylvia kommer tillbaka, Vackra siska, Var det en dröm ja Vallgossen. Sakari Topelius kirjoitti satoja runoja, kuten Kesäpäivä Kangasalla, joka kuuluu Sylvian laulut -sarjaan. Toinen sarjan lauluista elää joululauluna Sylvian joululaulu. Topeliuksen tuotantoa on myös Varpunen jouluaamuna (Sparven på julmorgonen). Topelius osallistui virsikirjakomitean työhön, ja esimerkiksi virret Ei valtaa, kultaa, loistoa ( ja Totuuden Henki ovat hänen kirjoittamiaan. Topelius muistetaan myös "satusetänä": hän kirjoitti lapsille opettavaisia ja hyvin suosittuja lastensatuja, kuten "Koivu ja tähti", "Adalminan helmi" ja "Sampo Lappalainen"" teoksessaan Lukemisia lapsille.

6 Yhteiset: P.J.Hannikainen: Terve, Pohjolanmaa, san. P.J.Hannikainen Lasse Jalava: Tässä tanssivi tasaiset, san. Kanteletar, sarjasta Annukka, Studiokuoron tilaussävellys v Aulis Raitala: Oi, Päivät seutuvilla Päijänteen, san. Martti Korpilahti, sov. Eenok Kosonen Lasse Jalava on toiminut ammattisäveltäjänä jo yli 25 vuotta, aluksi synnyinkaupungissaan Turussa, sitten 14 vuotta Jyväskylässä ja nyt taas Turussa. Hän on säveltänyt konserttimusiikkia orkestereille, kamarimusiikkia erilaisille kokoonpanoille ja solisteille. Eenok Kosonen on ollut keskisuomalainen muusikko. Hän on johtanut Vappuja. Hän antoi opetusta viulun ja pianon soitossa ja opetti musiikin teoriaa Vaajakosken työväenopistossa. Eenokki Kosonen esiintyi useita kertoja Yleisradiossa yhden miehen huuliharppuorkesterin kanssa. Näissä esityksissä hänellä oli eri sävellajien huuliharppua, joita hän kaksinkäsin vaihteli ja soitti. Monen toimen mies ehti kirjoi Jyväskylä on ollut kansallisen herätyksen ja musiikkikulttuurin tärkeä keskus. Maakuntatunteen nostataja Martti Korpilahden kesälaulut soivat kirkkaina ja onnentäyteisinä, kuten laulu "Oi päivät seutuvilla Päijänteen." ************************** Jyväskylän kaupunki perustettiin vanhalle markkinapaikalle kulkuväylien risteykseen Kaupungin elämä pysyi jokseenkin kituliaana aina 1860-luvulle saakka, jolloin ensimmäiset suomenkieliset oppilaitokset alkoivat antaa Jyväskylälle uutta vireyttä. Kaupungista muodostui vähitellen suomenkielisen sivistyksen keskus. Puutavarakaupan korkeasuhdanne 1870-luvulla vaurastutti kaupunkia melkoisesti, rakennustoiminta vilkastui ja palvelut paranivat. Vastaperustetun kaupungin varhaisimmat musiikkiesitykset olivat markkinamusikanttien soittajaisia. Korkeatasoisempaa musiikkia sen sijaan esitti Lohenpojat -niminen trio Rantapuistossa sijainneen Kylpylaitoksen asiakkaille kesällä Ylioppilaitten kvartettilaulua jyväskyläläiset saivat kuullakseen 1859 ja seuraavalta vuosikymmeneltä lähtien konsertoi kaupungissa useita nimekkäitä soittajia ja laulajia. Jyväskylään 1863 perustettu kansakoulunopettaja-seminaari vaikutti alusta lähtien kaupungin musiikilliseen ilmeeseen. Seminaarin musiikin lehtorin Erik August Hagforsin toiminta loi pohjan Jyväskylän maineelle musiikkikaupunkina ja etenkin suomenkielisen kuorolaulun kotikaupunkina. Hänen johtamansa oppilaskuorot ylsivät korkeisiin musiikillisiin saavutuksiin. Syksyllä 1865 Hagfors perusti kaupunkilaisista koostuneen Jyväskylän Yksityisen Lauluseuran, joka kuitenkin toimi vain muutaman vuoden. Toinen kaupunkilaisten muodostama kuoro Jyväskylän Lauluseura toimi sen sijaan vuodesta 1878 lähtien jonkin verran kauemmin, aina 1880-luvun alkupuolelle saakka. Jyväskylän torvisoittokunta oli oman aikansa kaupunginorkesteri. Tällä kaupungin varoin ylläpidetyllä, 1877 perustetulla soittokunnalla oli onni saada johtajikseen kolme etevää musikanttia. Gustaf Kock, Gustaf Dahlström ja Emil Pahlman johtivat Jyväskylän torvisoittokunnan useisiin voittoihin yleisissä laulu- ja soittojuhlissa. Soittokunta esiintyi tiuhaan sekä omin konsertein, avustamalla eri tilaisuuksien ohjelmansuorituksessa että huolehtimalla korkeatasoisesta tanssimusiikista.

7 Jyväskylän arvoa musiikkikaupunkina kuvannee melko hyvin se, että Kansanvalistusseuran lauluja soittojuhlat saivat alkunsa juuri Jyväskylässä. Vuosina 1881, 1884, 1887 ja 1890 Jyväskylässä vietetyillä laulu- ja soittojuhlilla menestyivät sekä kaupungin torvisoittokunta että seminaarin kuorot. Musiikinlehtori Hagforsin ja myöhemmin hänen seuraajansa P.J. Hannikaisen uraauurtava suomalaisen kuorokirjallisuuden julkaisutyö sekä lukuisat omat sävellykset lujittivat tärkeältä osaltaan kuvaa Jyväskylästä suomalaisen kuorolaulun kotikaupunkina. Musiikkiharrastusten ensimmäinen kukoistuskausi Jyväskylässä päättyi 1890-luvun alussa. Seminaarin musiikkitoiminta oli kuitenkin edelleen korkeatasoista, mutta soittokunta ja kaupunkilaisten kuoroharrastukset kärsivät pätevän johtajan puutteesta. Vuosikymmenen lopulla musiikkiharrastukset virisivät uudelleen. Erilaiset yhteisöt, kuten esim. Vapaapalokunta, Työväenyhdistys ja Kauppalaisseura kokosivat jäsenistään kuoroja ja soittokuntia. ************************ Kuopion juhlien teemaksi on valittu kielet ja murteet. Tavoitteena on ollut alueellisen rikkauden korostaminen siten, että juhlilla näkyisi koko Suomen kirjo murteineen ja murrealueineen. Keski- Suomen murrepiirteet ovat kuitenkin niin vähäisiä, että päätimme keskittyä suomenkielisen kuorolaulun syntysijan esittelyyn. Jyväskylän seminaarissa ovat toimineet P.J.Hannikainen ja E.A.Hagfors, jotka suomenkielisillä sävellyksillään levittivät kuorolaulun mahtia kaikkialle Suomeen levittäytyneiden kansakoulunopettajien mukana. P. J. Hannikainen perusti mieskuoro Sirkat ja vaimonsa Sulasolin vanhimman naiskuoron Vaput. Tunnetuin Keski-Suomesta vaikuttava säveltäjä on Pekka Kostiainen. Hänen teoksensa Veret tuli mun silimihin kuuluu pääjuhlan sekakuorojen ohjelmistoon. Kostiainen on parhaillan Musicakuoronsa kanssa kilpailemassa Tsekin Olomoucissa.