HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN 2. LAAJENNUS ASEMAKAAVA KUNTA: HATTULA KYLÄ: RAHKOILA. ALUE: KORTTELIT Air-Ix Ympäristö Oy SUUNNITTELU 2005

Transkriptio

1 HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN 2. LAAJENNUS ASEMAKAAVA KUNTA: HATTULA KYLÄ: RAHKOILA SUUNNITTELU 2005 ALUE: KORTTELIT Air-Ix Ympäristö Oy PL TAMPERE Puh. (03) Fax (03)

2 HATTULAN KUNTA KETTUMÄEN 2. LAAJENNUS ASEMAKAAVA, luonnosvaihe 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot KUNTA: Hattulan kunta KYLÄ: Rahkoila ALUE: Asemakaava koskee Kettumäen alueen osaa tiloista 1:124 ja 1:141 Asemakaavalla muodostuu korttelit sekä suojelualue, katualue ja virkistysalue. Asemakaavan selostus koskee päivättyä asemakaavan luonnoskarttaa. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Parolan keskustan koillisosassa, Rahkoilan kylässä, Alue koskee Kettumäen koillis- ja kaakkoisrinnettä nykyisen asuntoalueen itäpuolella. Pinta-ala on noin 5 hehtaaria. Suunnittelualue Liiteasiakirjat LIITE 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2 Luontoselvitys LIITE 3 Suojelualueen kartta LIITE 4 Tilastolomake 2

3 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Aloituspäätös Hattulan tekninen lautakunta, Vireilletuloilmoitus valmisteluvaiheen nähtävilläolon yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä (MRA30 ). Asemakaavaehdotus nähtävillä (MRA27 ). Hattulan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kaavan (MRL52 ). 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostetaan uusia erillispientalon rakennuspaikkoja jatkettavien Vahtiantien ja Kettumäentien varteen. Tasalantien varteen osoitetaan kaksi uutta rivitalon rakennuspaikkaa. Luonnonsuojelukohde huomioidaan suojelupäätösrajauksen mukaisena. Muu osa alueesta jää virkistyskäyttöön. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava tulee voimaan kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Toteuttaminen voidaan aloittaa tämän jälkeen. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alue on pääosin loivasti koilliseen laskeutuvaa metsäsaarekkeen rinnettä. Alueen länsipuolella on Kettumäen uudehko asuntoalue. Uusin pohjoispuoleinen asuinalue (Kettumäen laajennus) on rakentumassa. Pohjoisessa, koillisessa ja idässä avautuvat metsien rajaamat peltomaisemat. Rinteen metsät ovat lehtomaista sekametsää tai lehtomaista kangasta. Keskiosan jyrkkäpiirteisellä mäkialueella on luonnonsuojelulain mukainen jalopuumetsä Luonnonympäristö Keskiosan mäen lakiosan ja alueen pohjoisosan harvennettu metsä on väljää ja valoisaa. Muutoin aluetta hallitsee melko tiheä kuusikko. Lähinnä keski- ja eteläosaltaan alue on pensoittunutta. Eteläreuna on tasaisempaa ja osittain peltoa, jossa esiintyy kosteampia alueita. Rinnealueen metsät ovat lehtomaisen kankaan ja lehtomaisen sekametsän pienipiirteistä mosaiikkia. Alueen itärinteellä, jalopuumetsän alapuolella on pääasiassa lehtomaista sekametsää. Puustoon kuuluu kuusen lisäksi mm. koivu, pihlaja, tuomi ja vaahtera. Rinnealueen muissa osissa on pääasiassa lehtomaista kangasta, joissa pääpuulajina on kuusi. Kettumäen rinnealueen maaperä on moreenia. Mäen päällä on lohkaremaisia kalliopaljastumia. Pohjoisosaa lukuun ottamatta alueella on vaihtelevan kokoisia 3

4 kivenlohkareita. Kivikkoinen ja louhikkoinen alue kulkee rinteen alaosassa ja on laajempi alueen eteläosassa. Paikoin lohkareet ovat kookkaita. Eteläosan peltoalue on enimmäkseen savea. LIITE 2 ja 3 Luontoarvoiltaan merkittävimpänä osana on mäen laen suojeltu luontotyyppi, jalopuumetsä, jonka Hämeen ympäristökeskus on päätöksellään (2005) suojellut. Alueen luontoselvitys on laadittu syksyllä Luontoselvityksessä ei suojelualueen ulkopuolelta ole todettu metsä-, vesi- tai luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Suojelualueen alapuoleisella (itäpuolella) sekametsän alueella on sellaisia luontoarvoja, että se kannattaisi selvityksen perusteella jättää rakentamatta. Koko Kettumäen alue on arvioitu maisemaa kehystävänä arvokkaana metsäalueena (Vanajaveden laakson maisemaselvitys, Marja Mikkola, Hämeen ympäristökeskuksen moniste 20/2002). Alue on osa laajempaa kulttuurimaisemaa ja maisema-aluetta (kohta 3.2.1) Rakennettu ympäristö Alueen eteläosassa on pumppaamo, muutoin alue on rakentamaton. Alueelta ei ole tiedossa olevia muinaismuistoja eikä jäänteitä. Alueen ympäröivä rakennuskanta koostuu Kettumäen alueen uudehkoista omakotirakennuksista. Aulangontien varressa on huoltoasema ja Rahkoilan alaasteen rakennus. Kettumäen rakennetulla alueella on kunnallistekniset verkostot olemassa Maanomistus Kaava-alue on kunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset lähtökohdat Kaava-aluetta koskevat valtioneuvoston voimaan tulleen periaatepäätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Alue liittyy valtakunnallisesti arvokkaaseen Vanajaveden kapeikon kulttuurimaisemaan (Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto ja Ympäristöministeriö 1993). Lisäksi alue kuuluu Vanajaveden laakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen (Maisema-aluetyöryhmän mietintö II, 1992,YM/YSO). 4

5 Maakuntakaava Hattulan kunta kuuluu Hämeen liiton seutukaava-alueeseen. Kanta-Hämeen 5. seutukaava on vahvistettu Suunnittelualue liittyy kylä- tai kylämäisen asutuksen alueeseen AT (93). Osalle alueesta ei ole osoitettu erillistä merkintää. Alue kuuluu arvokkaaseen maisemaaluekokonaisuuteen ma. Kartta 2. Ote seutukaavasta Maakuntavaltuuston ( ) hyväksymässä maakuntakaavassa alue kuuluu asuntovaltaiseen alueeseen As, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään. Lisäksi alue kuuluu laajempaan maisemaaluekokonaisuuteen, ma. Kartta 3. Ote maakuntakaavasta. 5

6 Yleiskaava Valtuuston hyväksymässä keskeisten alueiden osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton) suunnittelualue kuuluu osin pientalovaltaiseen asuntoalueeseen AP ja osin maa- ja metsätalousalueeseen M. Itäosasta alue rajoittuu teollisuusalueeseen, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia TY-1. Kettumäen alue liittyy valtakunnallisesti merkittävään maisemaaluekokonaisuuteen am. Ote keskeisten alueiden osayleiskaavasta (pienennös). Asemakaava Suunnittelualueelle ei ole laadittu asemakaavaa. Länsireunasta alue rajoittuu vahvistettuun Kettumäen asemakaavaan ja pohjoisesta hyväksyttyyn Kettumäen laajennuksen asemakaavaan. Asemakaavoissa lähialueet on lähinnä osoitettu erillispientalotontteina. Alueet ovat toteutuneet tai toteutumassa kaavan mukaisesti. Kaavakartassa on numeerinen ajantasakaavaa näkyvissä liittyviltä osin. Rakennusjärjestys Hattulan kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennuskielto Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Pohjakartta Pohjakarttana käytetään 1:2000 mittakaavaista Maanmittauslaitoksen laatimaa pohjakarttaa, joka on hyväksytty Muut suunnitelmat ja selvitykset - Arvokkaat maisema-alueet. Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. Mietintö 66/1992. Ympäristöministeriö. 6

7 - Mikkola, M. 2002: Vanajaveden laakson maisemaselvitys. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 20. Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki, Hämeen liitto, Hämeen ympäristökeskus. Hämeenlinna. - Mikkola, M., Jutila, H., Putkonen, L. & Seppälä, S.-L. 2001: Vanajaveden laakson maisema, esihistoria, rakennettu kulttuuriympäristö ja luonto. Alueelliset ympäristöjulkaisut Hämeen ympäristökeskus. Hämeenlinna. - Voimassa olevat kaava-asiakirjat - Luontoselvitys.10/2005. Air-Ix Ympäristö Oy - Maaperätiedot. Geokartta karttapalvelut 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kunta on hankkinut omistukseensa maa-alueen nykyiseen asutukseen liittyen. Tarkoituksena on jatkaa nykyisiä asuinalueita itään. Samalla huomioidaan suojeltu jalopuumetsä (Lsl 29 ) Hämeen ympäristökeskuksen tekemän päätöksen mukaisena. Alueelle ei ole ennestään laadittu asemakaavaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Hattulan tekninen lautakunta on päättänyt asemakaavan muuttamisesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Viranomaiset Hämeen ympäristökeskus Museovirasto Hämeen liitto Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto Hattulan kunnan hallintokunnat - tekninen lautakunta - rakennuslautakunta - Rahkoilan koulu Yritykset, yhdistykset ja järjestöt Rahkoilan kyläyhdistys Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy Kaava-alueen ja ympäristön maanomistajat, kiinteistöjen haltijat ja asukkaat sekä yritykset ja työntekijät. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät osallisuuden määritelmän Vireilletulo Vireilletulosta tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä luonnosvaiheen nähtävilläolon kanssa samanaikaisesti Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 7

8 Vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ilmoitetaan kuulutuksella Hämeen Sanomat lehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Osallisille lähetetään tiedotuskirje. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavaluonnos asetetaan 30 vrk:n ajaksi nähtäville kunnan ilmoitustaululle ja kunnan internet-kotisivulle. Osalliset voivat esittää suunnitelmasta mielipiteitään, jotka tulee toimittaa kuntaan ennen nähtävänä olon päättymistä. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta päättää kunnanhallitus. Nähtävilläolosta ilmoitetaan Hämeen Sanomissa ja kunnan ilmoitustaululla. Asemakaavaehdotus pidetään nähtävänä Hattulan kunnantalolla ja kunnan internet-kotisivuilla 30 päivää. Osalliset ja kunnan jäsenet voivat esittää kaavaehdotuksesta muistutuksia, jotka tulee toimittaa kunnalle ennen nähtävänä olon päättymistä. Hattulan kunnanvaltuusto hyväksyy kaavamuutoksen (MRL 52 ) Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan viranomaisille tiedoksi. Vireilletulovaiheen viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa. Kaavaluonnoksesta pyydetään viranomaisten kommentit. Viralliset lausunnot pyydetään asemakaavaehdotuksesta. Lausuntojen ja mahdollisten muistutusten jälkeen pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaavan tavoitteena on sijoittaa Kettumäen alueelle asuinrakentamista tukeutuen nykyisiin asuinkortteleihin, tiestöön ja tekniseen verkostoon. Kaavasuunnittelussa huomioidaan arvokas luontokohde sekä alueen maisemallinen merkitys. Rakennusten sopeutumisessa maisemaan pyritään tukemaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 4.5 Asemakaavan vaihtoehdot ja perustelut Tonttien määrää ja sijoittumista on tarkasteltu alustavien luonnoksien avulla. Rakentaminen liittyy kiinteästi nykyiseen rakenteeseen. Alueen koko, maasto ja tieyhteydet rajoittavat suunnittelua, joten varsinaisia luonnosvaihtoehtoja ole laadittu. Aluevaraukset noudattavat maakuntakaavan ja osayleiskaavan tavoitteita. 8

9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS (luonnos) 5.1 Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Asemakaavalla muodostetaan 14 uutta erillispientalon rakennuspaikkaa ja 2 uutta rivitalon rakennuspaikkaa. Luonnonsuojelukohde huomioidaan suojelupäätösrajauksen mukaisena. Muu osa alueesta jää virkistyskäyttöön. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on yhteensä hehtaaria, josta korttelialuetta on hehtaaria. Suojelualuetta on hehtaaria. Lähivirkistysaluetta on hehtaaria, katualuetta hehtaaria ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevaa aluetta hehtaaria. Asemakaavalla ei osoiteta palveluja. Alue tukeutuu Hattulan keskustan palveluihin. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Hyvää rakentamisen tasoa pyritään kaavalla edesauttamaan. Virkistysalueita osoitetaan riittävästi. Alueen viemäröinti hoidetaan keskitetysti. 5.3 Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueena AR osoitetaan kaksi tonttia Tasalantien ja Kettumäentien kulmauksesta. Alueen pinta-ala on 5600 m 2 ja rakennusoikeus 1399 k-m 2 (e=0.25). Suurin sallittu kerrosluku on II. Erillispientalojen korttelialueena (AO) osoitetaan Kettumäentien varteen kuusi uutta omakotitalon rakennuspaikkaa ja Vahtiantien varteen kahdeksan uutta omakotitalon rakennuspaikkaa. Alueen pinta-ala on yhteensä m 2 rakennusoikeus 4765 k-m 2 (e=0.25). Suurin sallittu kerrosluku on II. Katualueet Kettumäentie jatkuu pohjoisessa. Etelässä jatkuu Vahtiantie ja Tasalantie. Suojelualue Luonnonsuojelulain 29 mukainen jalopuumetsikkö osoitetaan merkinnällä S, suojelualue. Virkistysalueet Suojelualueen ja pellon välinen metsä osoitetaan lähivirkistysalueena VL Virkistysalueiden puustonhoidossa tulee huomioida alueen maisemallinen merkitys. 9

10 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja ihmiseen Väestön rakenne ja kehitys Yhdyskuntarakenne Kaavalla osoitetaan 14 uutta omakotitonttia ja kaksi uutta rivitalotonttia. Toteuttaminen lisää asukkaiden määrää Kettumäen alueella. Alue tukeutuu Kettumäen asutukseen. Rakennuspaikat on sijoitettu nykyisten korttelialueiden läheisyyteen pohjoisessa ja etelässä. Taajamakuva Alueen omakotimainen luonne säilyy jatkossakin Kaavamääräyksin ja tarvittaessa erillisillä rakentamistapaohjeilla tarkennetaan uudisrakentamisen sopivuutta alueen maisemaan ja muuhun rakennuskantaan. Palvelut Työpaikat Virkistys Liikenne Kulttuuriympäristö Tekninen huolto Alueelle ei osoiteta palveluja. Lisääntyvä asutus tukee lähialueen palveluja. Alueelle ei osoiteta uusia työpaikka-alueita. Kaavalla osoitetaan noin 1,5 hehtaaria lähivirkistysaluetta. Alue liittyy Kettumäen muuhun lähivirkistysalueeseen. Alueen virkistyskäyttö tulee lisääntymään uusien asukkaiden myötä. Toteutuminen lisää liikenteen määrää. Vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Kettumäentien sekä Vahtiantien ympäristöön. Alueeseen maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuu valtakunnallisia alueidenkäytön erityistavoitteita. Kaavalla pyritään turvaamaan alueen maiseman erityispiirteet. Rakentaminen sijoittuu pääosin metsäalueelle. Alue tullaan liittämään keskitettyyn vesi- ja viemäriverkkoon. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Maisemarakenne ja maisemakuva Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Uudet alueet sijoittuvat metsäalueelle tai sen tuntumaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmat osat säilyy rakentamattomina jatkossakin. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelulain 29 mukainen jalopuumetsikkö osoitetaan suojelualuemerkinnällä päätöksen mukaisesti. 5.4 Ympäristön häiriötekijät Alueelta ei ole tiedossa erityisiä häiriötekijöitä. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu kaavakartassa. Merkinnät on asetuksen mukaisia (2000). 10

11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaava voidaan toteuttaa hyväksymisen jälkeen. Yleistä Uudisrakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen sopeutumiseen maisemaan. Rakennusten tulee muodostaa rakennustyyliltään ja väritykseltään alueittain yhtenäinen kokonaisuus. Ennen rakennussuunnittelun aloittamista on suunnittelijan oltava yhteydessä kunnan rakennustarkastajaan rakennuspaikan rakentamista koskevien näkökohtien selvittämiseksi. Rakennusten sijainti Rakennus tulee suunnitella ja sijoittaa siten, että otetaan huomioon myös viereisten rakennuspaikkojen korkeusasemat. Tarpeettomia pengerryksiä tulee välttää. Viemäröintiä koskevat tiedot tulee varmistaa kunnasta. Rakennusten etäisyydet naapurien rajoista tulee olla vähintään 4 metriä. Poikkeamiset sallitaan naapurin suostumuksella ja rakennusvalvonnan määräämin ehdoin. Tampereella Esko Hyytinen Rakennusarkkitehti Air-Ix Ympäristö Oy 11