Kaisa Kauko Yli-insinööri. Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaisa Kauko Yli-insinööri. Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista"

Transkriptio

1 Ympäristöministeriö Muistioluonnos Kaisa Kauko Yli-insinööri Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista Perustelumuistio 1 Yleistä Asetusvalmistelun taustalla on maankäyttö- ja rakennuslain muutos 958/2012, joka tuli voimaan Siirtymäsäännöksen mukaan lain voimaan tullessa voimassa olevia Suomen Rakentamismääräyskokoelmassa julkaistuja määräyksiä ja ohjeita voidaan soveltaa kunnes uudet asetukset on annettu, enintään kuitenkin viiden vuoden ajan kyseisen lain voimaan tulosta noudattaen lain voimaan tullessa ollutta 13 :n 3 momenttia. Tämän mukaisesti kaikki rakentamismääräyskokoelman osat uudistetaan vuoden 2017 loppuun mennessä perustuslain edellyttämään muotoon. Uusissa asetuksissa esitetään vain sitovat määräykset, ja käytännön toteutusta ohjaavat suositusluontoiset ohjeet kootaan erikseen. Nykyinen ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007 (RakMk D1). Lainsäädännön muutosten lisäksi asetukseen on tarpeen tehdä päivityksiä tämän päivän tarpeiden mukaisesti. Myös rakennustuotteiden osalta on välttämätöntä esittää aikaisempaa selkeämmin vaatimuksia olennaisista teknisistä vaatimuksista asetuksissa. 1.1 Tavoite Tavoitteena on uudistaa ja päivittää Rakentamismääräyskokoelman osa D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot, määräykset ja ohjeet 2007, asetukseksi, joka täyttää nykyisen lainsäädännön vaatimukset. Asetuksen on tarkoitus tulla voimaan Valmistelu Asetus on valmisteltu virkatyönä ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolla Rakennukset ja rakentaminen -yksikössä. Valmistelun tueksi on teetetty seuraavat konsulttiselvitykset: 1. Tuotehyväksyntää ja standardisointia käsittelevä selvitystyö (2014 Talotekniikkateollisuus ry.) 2. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevien rakentamismääräysten (D1) toimivuus ja kehittämistarpeet rakennusvalvonnan kannalta (2017 RTY) 3. Kansainvälinen vertailu kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja (D1) ja kosteusteknistä toimivuutta koskevista säädöksistä (C2), (2017 Sweco) Ympäristöministeriössä on pidetty lisäksi neljä kuulemis- ja keskustelutilaisuutta sidosryhmien edustajien kanssa. Näissä tilaisuuksissa on keskusteltu kehitystarpeista ja käyty pykälittäin asetusluonnosta läpi. 1.3 Asetuksenantovaltuus Rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista ja niihin liittyvistä asetuksenantovaltuuksista on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olennaiset tekniset vaatimukset on maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999), sellaisena kuin ne on esitetty laissa (958/2012), pykälissä 117a - 117g. 1

2 Maankäyttö- ja rakennuslain (958/2012) 117c :n (Terveellisyys) mukaisesti rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava, että rakennus käyttötarkoituksensa ja ympäristöstä aiheutuvien olosuhteittensa edellyttämällä tavalla suunnitellaan ja rakennetaan siten, että se on terveellinen ja turvallinen rakennuksen sisäilma, kosteus-, lämpö- ja valaistusolosuhteet sekä vesihuolto huomioon ottaen. Rakennuksesta ei saa aiheutua terveyden vaarantumista sisäilman epäpuhtauksien, säteilyn, veden tai maapohjan pilaantumisen, savun, jäteveden tai jätteen puutteellisen käsittelyn taikka rakennuksen osien ja rakenteiden kosteuden vuoksi. Rakentamisessa on käytettävä tuotteita, joista ei niiden suunnitellun käyttöiän aikana aiheudu sisäilmaan, talousveteen eikä ympäristöön sellaisia päästöjä, joita ei voida pitää hyväksyttävinä. Rakennuksen järjestelmien ja laitteistojen on sovelluttava tarkoitukseensa ja ylläpidettävä terveellisiä olosuhteita. Ympäristöministeriön asetuksella voidaan antaa uuden rakennuksen rakentamista, rakennuksen korjaus- ja muutostyötä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutosta varten tarvittavia tarkempia säännöksiä rakennukselta edellytettävistä terveellisyyteen liittyvistä fysikaalisista, kemiallisista ja mikrobiologisista olosuhteista, taloteknisistä järjestelmistä ja laitteistoista sekä rakennustuotteista. 1.4 Rakennustuotteita koskevat olennaiset tekniset vaatimukset Vesi- ja viemärilaitteistoihin liittyvien rakennustuoteryhmien olennaiset tekniset vaatimukset on tärkeimmiksi katsotuilta osiltaan koottu erillisiin asetuksiin. Asetusten tuoteryhmät noudattelevat aiempien tyyppihyväksyntäasetusten mukaisia tuoteryhmiä. Rakennustuotteiden olennaisten teknisten vaatimusten asetuksia valmistellaan kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoja koskevan asetuksen rinnalla ja niitä annetaan 2017 ja 2018 aikana. Lisäksi uusitaan kaikki tyyppihyväksyntäasetukset vastaaville tuoteryhmille. Nykyiset tyyppihyväksyntäasetukset kumoutuvat siirtymäsäännöksen myötä vuoden 2017 loppuun mennessä. 2 Pykäläkohtaiset perustelut 1 luku Yleistä 1 Soveltamisala 2 Määritelmät Asetusta sovellettaisiin uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Asetusta sovellettaisiin myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa jäljempänä toisin mainittaisi. Korjaus- ja muutostyössä tulee ottaa huomioon rakennuksen ominaisuudet ja erityispiirteet sekä rakennuksen soveltuvuus aiottuun käyttöön. Muutosten johdosta rakennuksen käyttäjien turvallisuus ei saa vaarantua eivätkä heidän terveydelliset olonsa heikentyä. Määritelmä pykälässä esitettäisiin asetuksessa käytetyt käsitteet. 2

3 2 luku Kiinteistön vesilaitteisto 3 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelu 4 Veden laatu Pykälässä esitettäisiin kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistojen suunnittelun perusnäkökohdat. Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan tulisi tehtävänsä mukaisesti ottaa rakennuksen suunnittelussa huomioon se, että vesi- ja viemärilaitteistolle asetetut turvallisuuteen, terveellisyyteen, käyttövarmuuteen, kestävyyteen ja energiatehokkuuteen vaikuttavien vaatimusten täyttyminen olisi mahdollista. Pääsuunnittelijan tehtävänä on huolehtia, että kaikki suunnitelmat ovat yhteen sovitettavissa myös vesi- ja viemärilaitteistojen kannalta. Tavoitteena on talousveden ja lämpimän käyttöveden terveellisyyden turvaaminen laitteiston koko käyttöiän ajan. Turvallisen ja käyttövarman vesi- ja viemärilaitteiston suunnittelussa on otettava huomioon etenkin tila- ja asennusratkaisut, laite- ja materiaalivalinnat sekä huollon ja kunnossapidon mahdollisuus. Energiatehokkuuden vaikutukset on tarkoitus ottaa huomioon sekä tuotevalinnoissa, asennustavoissa ja eristyksissä. Tässä pykälässä käsiteltäisiin veden laadun huomioon ottamista suunnittelussa. Veden laatu Suomessa voi vaihdella selvästi eri paikkakunnilla. Jotta mahdollisimman hyvin voitaisiin välttyä putkien korroosiolta ja sen aiheuttamilta vahingoilta, tulisi suunnittelijan selvittää veden laatu ennen suunnittelun aloittamista. Sama koskee myös omasta kaivosta otettavaa vettä. Kiinteistön vesilaitteistoon saisi johtaa vain talousvedelle (talousvesiasetus) asetetut laatuvaatimukset täyttävää vettä. Tämän vaatimuksen katsottaisiin täyttyvän, mikäli vesi johdetaan suoraan vesihuoltolaitokselta. Oman kaivon vedestä on syytä ottaa aika ajoin näyte vaatimusten tarkistamiseksi. 5 Suojaaminen terveydellisiltä vaaroilta ja muilta haitoilta Mikäli on tarpeellista liittää vesihuoltolaitoksen verkostoon muusta vesilähteestä, esim. vesistöstä tai kaivosta, tulee toteutuksen olla sellainen, että vesilaitoksen laitteistoon ei missään vaiheessa pääse toisen vesilähteen vettä. Toteutusratkaisun tulisi olla ilmaväliratkaisu, jossa vedet kootaan säiliöön, joka on varustettu ylivuotoaukolla. Vesilaitteistossa käytettävien tuotteiden on oltava talousveden johtamiseen soveltuvia. Soveltuvuus talousveden johtamiseen esitetään olennaisten teknisten vaatimusten asetuksissa. Soveltuvuutta talousveden johtamiseen tarkastellaan raaka-ainekoostumuksen sekä kemiallisten ja aistinvaraisten tutkimusten perusteella. Tuotteiden tulee olla käyttötarkoitukseensa sopivia ja testattuja ja tarkastettuja. Veden takaisinimeytymisen sekä nesteiden ja kaasujen sisään tunkeutumisen aiheuttaman saastumisvaaran riskin välttämiseksi on käytettävä takaisinimusuojausta. Ensisijainen ratkaisu on ilmaväli silloin, kun se on mahdollinen. Muita ratkaisuja voisivat olla tyhjöventtiilit ja yksisuuntaventtiilit. 3

4 6 Veden lämpötila Esimerkiksi kylmäaine, jätevesi ja glykoli ovat aineita, joiden pääsy vuotamalla tai diffuntoitumalla putken seinämän läpi on estettävä. Lämmöntalteenottolaitteiden osalta on varmistettava teknisellä ratkaisulla, että terveydelle vaarallinen tai haitallinen väliaine ei pääse saastuttamaan esimerkiksi putkirikkoutumisen yhteydessä talousvettä. Tässä pykälässä määrättäisiin sekä kylmän että lämpimän veden lämpötilarajoista. Kylmän veden lämpötila voisi olla korkeintaan 20 astetta Celsiusta. Kylmävesijohto tulee asentaa ja johtaa sekä tarvittaessa sellaisissa tiloissa, että veden lämpenemistä ei tapahdu. Legionellavaaran vuoksi lämpimän käyttöveden lämpötila verkostossa on oltava vähintään 55 astetta Celsiusta. Hetkellisenkään lämpötilanlaskun ei tulisi alittaa arvoa 50 astetta Celsiusta. Asumisterveysasetus (545/2015) ja sen soveltamisohje (Valvira) määrittelevät ja ohjeistavat terveysperusteisesti veden lämpötilarajat. Lämpimän veden korkein lämpötila on 65 astetta Celsiusta tapaturmavaaran välttämiseksi. Haitallinen ristiinvirtaus lämmin- ja kylmävesijohdon välillä vesikalusteissa tulee estää. 7 Vesilaitteiston mitoitus Tässä pykälässä säädettäisiin vesilaitteiston paineenkestävyydestä ja vesikalusteiden virtaamista. Verkoston kaikkine osineen on kestettävä vähintään 1000 kilopascalin paine. Vesikalusteista tulee kulloisenkin käyttötarkoituksen (suihku, pesuallas jne.) mukaisesti saada ilman paineiskuja ja ääniongelmia tasainen virtaama. 8 Lämpimän käyttöveden kiertojohto Tässä pykälässä säädettäisiin lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoituksesta. Lisäksi säädettäisiin lämmönluovuttimien ja lattialämmityksen liittämisestä käyttöveden kiertojohtoon uudisrakentamisessa sekä rakennuksen korjaus- ja muutostöissä. Lämpimän käyttöveden kiertojohdon on perustuttava erityissuunnittelijan tekemään lämpöhäviölaskelmaan ja lämmönluovuttimiin. Uudisrakentamisessa ja sitä vastaavissa korjaus- ja muutostöissä kiertojohtoon ei tule kytkeä pyyhekuivaimia, lämmönluovuttimia tai lattialämmitystä. Mikäli nämä halutaan toteuttaa vesikierrolla, tulee ne kytkeä lämmitysverkkoon. Tällöin vältytään kesäaikaiselta turhalta energiankulutukselta ja mahdollistetaan virtauksen säätömahdollisuus käyttötilanteen mukaan. Osittaisessa korjaus- ja muutostyössä tai laajennuksessa ei kiertojohtoon liittyviä lämmönluovuttimia saa suunnitella käytettäväksi lämpöhäviöiden kattamiseen eikä lattialämmitykseen. Tämä määräys on koskenut uudisrakentamista jo vuodesta 2017 lähtien. Rakennuksen osittaisessa korjaus- ja muutostyössä sallitaan asennettavaksi 4

5 9 Vesikalusteet 10 Vesimittarit pyyhekuivain, jos sellainen on jo aiemmin ollut liitettynä kiertojohtoon. Pyyhekuivaimen lämmmönluovutusteho saa olla enintään 200 W. Tässä pykälässä säädetään yleisistä ominaisuuksista. Olennaiset tekniset vaatimukset esitetään erillisessä asetuksessa. Vesikalusteen tulee olla kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopiva, helppokäyttöinen ja turvallinen. Vesikalusteen asennuksessa on otettava huomioon myös se, että juoksuputki kääntyy niin, että vesi valuu vain altaaseen. Turvallisuuteen ja haitattomuuteen kuuluu myös se, että vesi virtaa kalusteesta roiskumatta tasaisella virtaamalla. Tässä pykälässä on tarkoitus säätää vesimittareista. Kiinteistön vesimittarin varusteineen asentaa vesihuoltolaitos, ellei toisin ole sovittu. Kiinteistön vesimittarille on suunniteltava tila, jossa se on helposti asennettavissa, huollettavissa ja luettavissa. Tilan tulee olla mahdollisimman lähellä rakennuksen perusmuuria kohtaan, jossa tonttivesijohto tulee sisään rakennukseen. Vesimittarin asennuksessa on huolehdittava myös siitä, että mittari ei pääsy jäätymään. Uudisrakentamisessa kiinteistö tulee lisäksi varustaa huoneistokohtaisilla vesimittareilla sekä kylmälle että lämpimälle vedelle. Huoneistokohtaisia vesimittareita tulee voida käyttää yhtiöjärjestyksen perusteella veden laskutukseen. Huoneistokohtaisten vesimittareiden käytössä on otettava huomioon myös mittauslaitelain kulutusmittareita koskevat säädökset. Huoneistokohtaisten vesimittareiden on myös oltava helposti asennettavissa, käsiteltävissä ja luettavissa. Etäluennan lisäksi huoneiston käyttäjän tulisi voida seurata omaa vedenkulutustaan esimerkiksi seinänäytöstä. Huoneistokohtaisten vesimittareiden käytön perusteena on veden säästö ja oikeudenmukainen. kulutukseen perustuvan laskutuksen mahdollisuus. Veden säästöllä pyritään säästämään ennen kaikkea lämpimän käyttöveden lämmittämiseen kuluvan energian säästöön. Korjausrakentamisen osalta noudatetaan, mitä korjausrakentamista koskevissa energiasäädöksissä mainitaan. 11 Sammutusvesilaitteiston liittäminen kiinteistön vesilaitteistoon Tässä pykälässä säädettäisiin sammutusvesilaitteiston liittämisestä kiinteistön vesilaitteistoon. Sammutusvesilaitteiston tarpeellisuus ja sijoitus tulee selvittää rakennusvalvonta- ja pelastusviranomaisten kanssa. Sammutusvesilaitteiston asennuksessa tärkeätä on se, että takaisinvirtausta kiinteistön vesilaitteistoon ei pääse tapahtumaan terveysriskien välttämiseksi. 12 Erityisen vesilaitteiston asentaminen Tässä pykälässä säädettäisiin erityisen vesilaitteiston asentamisesta. Erityisvesilaitteistoja koskevia vaatimuksia sovelletaan lähinnä teollisuuslaitoksissa ja vastaavissa tiloissa oleville erikoistarkoitusta varten asennetuille vesilaitteistoille. Erityisvesilaitteistolla saa olla suoraa yhteyttä kiinteistön muuhun vesilaitteistoon. Saastumisriskin vuoksi laitteistot on erotettava ilmavälillä. 5

6 Erityisvesilaitteiston merkinnät ovat riskien välttämiseksi tärkeitä. 3 luku Vesilaitteiston käyttövarmuus 13 Vuotojen havaittavuus 14 Vesilaitteiston tiiviys Pykälässä säädettäisiin vesivuotojen havaittavuudesta vesilaitteistoissa. Vesivuodot aiheuttavat vuosittain mittavat vahingot niin taloudellisesti kuin rakenteellisestikin. Pitkään huomaamattomina jatkuneet vuodot voivat jatkuessaan johtaa homevaurioihin. Vuotojen havaittavuuden lisäksi tärkeätä on vesijohtojen ja laitteiden hyvät korjaus- ja vaihtomahdollisuudet. Vesivuotojen havaitsemiseksi on suunniteltava rakenteellisia ratkaisuja, kuten mekaanisia vuodonilmaisimia ja pesukoneen alle asennettavia kaukaloita, joiden kautta mahdollinen vesivuoto ohjautuu näkyville. Vesijohtojen asentamisessa on pyrittävä käyttämään pinta-asennuksia ja erilaisia kotelointiratkaisuja korjaustoimenpiteiden helpottamiseksi. Pykälässä säädettäisiin vesilaitteiston tiiviydestä. Tärkeätä laitteiston tiiviyden kannalta on, että käytetään tuotteita, osia ja materiaaleja, jotka sopivat keskenään yhteen materiaalin ja rakenteen kannalta. Jotta erilaisten osien käyttö olisi hallittua, tulee erityissuunnittelijan laatia vesilaitteistossa käytettävistä osista, tuotteista ja materiaaleista. Myös vaihtoehtoisten tuotteiden valinta voidaan näin luettelon tietojen pohjalta perustella. 15 Jäätymisen estäminen Tässä pykälässä säädettäisiin vesilaitteiston jäätymisen estämisestä. Vesilaitteisto on suunniteltava sellaiseksi, että jäätymistä ei tapahdu. Kylmissä tiloissa putket on eristettävä. Maahan asentamisessa on otettava huomioon kulloinenkin routasyvyys. 16 Kannakoinnit ja kiinnitykset Pykälässä säädettäisiin vesijohtojen kannakoinneista kiinnityksistä. Vesijohtojen rikkoutumisen ja liitosten ja putkien irtoamisen välttämiseksi vesijohtojen kannakointien ja kiinnityspisteiden suunnittelu on tärkeätä. Kannatusten ja kiinnityspisteiden suunnittelussa tulee ottaa huomioon veden virtauksesta syntyvät voimat ja tärinät sekä lämpölaajeneminen eri materiaaleilla. Käytettäessä suojaputkea tulee se kiinnittää tukevasti liikkumisen estämiseksi ainakin sekä päistään että taivutuskohtien molemmin puolin. 17 Vesilaitteiston sulkuventtiilit 6

7 Pykälässä säädettäisiin vesilaitteiston sulkuventtiilien tarpeesta ja asennuksesta tilakohtaisesti. Sulkuventtiilien asennuksissa tulee ottaa huomioon korjauksen ja huollon joustavuus niin että vesikatkoja tulee mahdollisimman rajoitetusti. Vuoto- ja korjaustilanteissa tulee vesilaitteisto voida sulkea usein nopeastikin. Tästä syystä sulkuventtiilien tulee olla helposti käsiteltäviä ja vaihdettavia. 18 Vesilaitteiston mittauslaitteet Pykälässä käsiteltäisiin vesilaitteiston mittauslaitteistoja. Jotta suunniteltuja toiminta-arvoja olisi helppo seurata ja valvoa käytön aikana, tulee niitä varten suunnitella ja asentaa mittausmahdollisuus laitteistoon. Vesilaitteisto on varustettava painemittarilla verkoston paineen mittaamista varten. Lisäksi verkosto on varustettava lämpömittarilla veden lämpötilan toteamiseksi. Myös lämpimän käyttöveden virtaamien mittaamiseksi verkostossa on oltava kertasäätöventtiilit. 19 Vesijohtopaineen muuttaminen Tässä pykälässä säädettäisiin vesijohtopaineen muuttamisesta. Vesilaitteistolle laaditaan painehäviölaskelma, joka kuuluu erityissuunnittelijan tehtäväksi. Vesilaitteiston äänitaso ei saa ylittää sallittua tasoa eikä vesilaitteistossa saa esiintyä haitallisia paineiskuja. Vesikalusteista saatavan virtaaman on myös oltava tasainen ja käyttötarkoituksen mukainen. Jos kiinteistön vesilaitteistolle käytettävissä oleva paine päävesimittarin jälkeen on yli 500 kilopascalia, on käytettävä paineenalennusventtiiliä, jolla paine voidaan alentaa mitoituksen edellyttämälle tasolle. Jos taas painetaso laitteistossa jää niin alhaiseksi, että mitoituksen mukaista virtaamaa ei saavuteta, on käytettävä paineenkorotuslaitteita. Paineenkorotusaseman ulostulopainetta tulee voida ohjata säätölaittein niin, ettei synny liiallista paineenvaihtelua eikä ääniongelmia. 4 luku Vesilaitteiston käyttöönoton mittaukset 20 Vesilaitteiston tiiviyden toteaminen Tässä pykälässä säädettäisiin vesilaitteiston tiiviyden toteamisesta laitteiston käyttöönotto vaiheessa. Painekoe tulee suorittaa painekokeella täyttämällä laitteisto vedellä niin, että laitteistoon ei jää ilmaa. Painekoe on tehtävä sellaisessa vaiheessa, jossa vesijohdot liitoksineen ovat näkyvissä ja mahdolliset vuodot voidaan havaita. Tiiviyden toteaminen kuuluu erityisalan työnjohtajan huolehtimisvelvollisuudeksi. Rakennusvaiheen vastuuhenkilön tehtävänä on merkitä toimenpide rakennustyön tarkastusasiakirjaan asiallisin merkinnöin. 21 Vesilaitteiston huuhtelu Tässä pykälässä säädettäisiin vesilaitteiston huuhtelusta laitteiston käyttöönottovaiheessa. Vesilaitteiston huuhtelulla poistetaan putkistosta mahdollinen lika ja irtonainen aines. Kupariputkien osalta huuhtelu myös parantaa putkien sisäpinnan suojakerroksen muodostumista. Putkiston huuhtelu tulee tehdä voimakkaalla virtauksella putkiston kaikissa osissa kylmä- ja lämminvesiputkisto erikseen. Huuhtelu suoritetaan talousvedellä. Virtausnopeuden tulee olla vähintään 7

8 0,5 m/s, jotta huuhtelulla olisi putkia puhdistava vaikutus. Huuhtelusta huolehtiminen kuuluu erityisalan työnjohtajalle, ja rakennusvaiheen vastuuhenkilön tulee merkitä tehty työ rakennustyön tarkastusasiakirjaan. 22 Vesilaitteiston puhdistus ja desinfiointi Pykälässä säädettäisiin vesilaitteiston puhdistuksen ja desinfioinnin tarpeellisuudesta ennen käyttöön ottoa. Jos on syytä epäillä, että vesilaitteisto on joutunut jostain syystä alttiiksi tautia aiheuttavien mikrobien tai muiden terveydelle vaarallisten tai haitallisten aineiden kanssa, on laitteisto ennen käyttöön ottoa puhdistettava ja desinfioitava. Jotta vesilaitteisto pysyisi puhtaana, tulee vesilaitteiston osia säilyttää ja käsitellä rakennettaessa niin, että vältetään likaantumisen riski. Huolehtiminen puhdistuksesta ja desinfioinnista kuuluu erityisalan työnjohtajalle. Merkinnät rakennustyön tarkastusasiakirjaan tekee rakennusvaiheen vastuuhenkilö. 23 Vesilaitteiston paineen ja vesikalusteiden virtaamien mittaus ja säätö Tässä pykälässä säädettäisiin vesilaitteiston paineen ja vesikalusteiden virtaamien mittauksesta ja säädöstä ennen rakennuksen käyttöön ottoa. Toimenpide tulisi erityisalan työnjohtajan huolehdittavaksi asiaksi. Vesilaitteiston paine ja vesikalusteiden virtaamat on mitattava, säädettävä ja todettava suunnitelmien mukaisiksi. 24 Lämpimän käyttöveden lämpötilan ja kiertojohdon virtaaman säätö Kyseisessä pykälässä säädettäisiin lämpimän käyttöveden lämpötilan ja kiertojohdon virtaaman säätämisestä ennen vesilaitteiston käyttöön ottoa. Erityisalan työnjohtajan tulee huolehtia säätötöiden tekemisestä. Lämminvesijohdosta lähtevän veden lämpötilan tulee olla sellainen, että vesikalusteista saatavan veden lämpötila on vähintään 57 astetta celsiusta. Näin varmistetaan se seikka, että lämpimän veden lämpötila pysyisi putkiston kaikissa osissa vähintään lämpötilassa 55 astetta celsiusta. Virtausnopeus lämpimän veden kiertojohdossa on säädettävä niin, että virtausnopeus johdossa ei missään kohdassa ylitä nopeutta 1,0 metriä sekunnissa. 5 luku Kiinteistön jätevesilaitteisto 25 Jätevesien poisjohtaminen Pykälässä säädettäisiin kiinteistön jätevesien poisjohtamisessa huomioon otettavista asioista suunnittelussa ja rakentamisessa. Jätevesilaitteistosta ei saa aiheutua terveydellistä vaaraa, hajuhaittaa, viemäritulvia, melua eikä ympäristöhaittaa. Jos kiinteistö sijaitsee viemäriverkoston ulkopuolella, eikä sitä voida liittää vesihuoltolaitoksen viemäriin, jätevedet on käsiteltävä ennen ympäristöön päästämistä siten, että niistä ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa. Jätevesien käsittelyä varten on suunniteltava käsittelyjärjestelmä, joka täyttää säädösten mukaiset jätevesien käsittelyvaatimukset. Vesihuoltolaitoksen viemäriin jätevesi johdetaan erillisessä viemärissä, johon ei tule johtaa hulevesiä eikä perustusten kuivatusvesiä. Vesihuoltolaitoksen luval- 8

9 la voidaan kiinteistön eri viemärit yhdistää sekaviemäriin yhteisen tarkastuskaivon kautta, jos alueella ei ole erillisviemäröintiä. 26 Viemäröinnin järjestäminen Pykälässä säädettäisiin viemäröinnin järjestelystä vesipisteiden yhteydessä. Jokaisen vesipisteen yhteydessä on oltava viemäripiste, joka on liitetty tarkoitukseen soveltuvan viemärikalusteen kautta viemäriin. Jos tilassa on lattiakaivo, on tilan lattia vedeneristettävä. Pykälässä luetellaan tilat, jotka on aina varustettava lattiakaivolla. Näiden tilojen lisäksi voidaan tarpeen mukaan suunnitella ja asentaa lattiakaivo myös muihin tiloihin, esimerkiksi autotalliin tai yksittäiseen WC-tilaan. Tällöin tietysti tilan lattia on vedeneristettävä. 27 Jätevesien pumppaamo Pykälässä säädettäisiin jätevesien pumppaamalla tapahtuvasta paineviemäröinnistä. Jätevedet on pumpattava kiinteistöstä, jos riittävää viemärikaltevuutta luonnolliselle virtaamalle ei saavuteta esimerkiksi maanpinnan muodon takia tai jos viemäripiste ei voi sijaita padotuskorkeuden yläpuolella. Vesihuoltolaitos määrittelee kiinteistölle padotuskorkeuden. Pumppaamon suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon, että pumppaamon on oltava tiivis eikä se saa aiheuttaa hajuhaittoja. Pumppaamo on myös suunniteltava niin, että huolto ja tarkastus voidaan helposti tehdä. Jos pumppaamo palvelee useampia tiloja, on pumppaamo varustettava käyttöhäiriön ilmaisimella. 28 Viemärihajujen leviämisen estäminen Pykälässä säädettäisiin viemärilaitteiston hajuhaittojen estämisestä. Viemärilaitteiston suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon hajuhaittojen estäminen. Viemärilaitteisto on tuuletettava tehokkaasti pahanhajuisista ja terveydelle haitallisista viemärikaasuista paikkaan, jossa niistä ei aiheudu vaaraa ihmisille eikä ympäristölle. Viemäreiden on oltava yhteydessä rakennuksen vesikaton yläpuolelle ulottuvaan tuuletusviemäriin. Tuuletusviemäri tulee olla puhdistettavissa tukkeutumisen estämiseksi. Kylmissä tiloissa tuuletusputki on lämmöneristettävä, jotta talviaikaan putkea pitkin nousevan lämpimän vesihöyryn tiivistymistä jäähileiksi putken pintaan estettäisiin. Varustamalla jokainen viemäripiste helposti puhdistettavalla vesilukolla estetään viemärikaasujen tunkeutuminen rakennuksen sisäosiin. 29 Ylivuoto- ja tyhjennysvesien viemäröinti Pykälässä käsiteltäisiin vesisäiliöiden ylivuoto- ja tyhjennysvesien sekä pesuja astianpesukoneiden poistovesien viemäröintiä. Poistovesien viemäröinnissä on huolehdittava siitä, että poistovesien takaisinvirtauksen aiheuttamaa laitteiston likaantumisen riskiä ei ole. 9

10 Pesukoneen ja astianpesukoneen poistoputki asennetaan pesualtaan ja vesilukon väliin kiinteällä liitoksella. Pesukoneen poistoletku voidaan myös asentaa tukevasti lattiakaivoon johtavaan erilliseen kytkentäviemäriin. Takaisinvirtauksesta johtuvan likaantumisen estämisestä ja siihen liittyvistä laitteista on standardissa SFS-EN 1717 esitetty vaatimuksia. 6 luku Jätevesilaitteiston käyttövarmuus 30 Viemäreiden kannakointi ja kiinnitys rakenteisiin Pykälässä käsiteltäisiin viemäreihin kohdistuvien mekaanisten ja muiden voimien aiheuttaman rasituksen huomioon ottamista asennuksissa. Viemäri on kannakoitava ja kiinnitettävä rakenteisiin niin, että haitallisia painumia ja muutoksia ei viemäreissä synny. Jos on oletettavaa, että jäteveden virtauksesta syntyy niin voimakkaita virtauksia, että viemäri ei pysy paikallaan, on viemäri ankkuroitava. Viemärin sijoituksen lisäksi tulee ottaa huomioon tuki- ja kiintopisteiden sijoitus. Kannakkeiden ja muiden kiinnitystarvikkeiden tulee olla korroosion kestäviä. Näin vältytään vuotovahingoilta. Jos viemäriä korjataan sisäpuolisella korjauksella, esimerkiksi sukittamalla, on samalla huolehdittava siitä, että viemärin ulkoiset kiinnitykset ja kannakoinnit kestävät korjatun viemärin rasitukset. 31 Viemärin asentaminen maahan Pykälässä käsiteltäisiin viemärin maahan asentamisen vaatimuksia. Viemärin sijoittamisessa maahan on otettava huomioon maasta aiheutuva kuormitus, liikennekuorma, maaperän painuma sekä maaperän syövyttävyys. Viemäri ei myöskään saa päästä jäätymään. Pohjavesialueella maahan asennettavien viemärien tulee olla suojaputkessa. Tällä pyritään eliminoimaan veden saastumisen vaara. 32 Viemärilaitteiston tiiviys Tässä pykälässä käsitellään viemärilaitteiston tiiviyttä. Viemärilaitteiston tulee olla tiivis. Epätiiviit viemärit aiheuttavat paljon haittaa, kun jätevesi esimerkiksi vaurioittaa rakenteita, leviää perustuksiin ja aiheuttaa hajuhaittoja. Viemärilaitteiston putkien ja tarvikkeiden tulee olla materiaaliltaan ja rakenteeltaan yhteensopivia. Liitosten tiiviys ja kiinnitys on tärkeä. 33 Jätevesilaitteiston erottimet Pykälässä säädettäisiin jätevesilaitteiston erottimista. Erottimien tarkoituksena on suojata viemärilaitteistoa ja ympäristöä haitallisilta ja syövyttäviltä fysikaalisilta ja kemiallisilta aineilta. Yleisimmät erottimet ovat hiekan-, bensiinin-, öljynja rasvanerotin. Jos tämän typpisiä aineita on mahdollista joutua jätevesilaitteistoon tai ympäristöön, on jätevesilaitteistossa käytettävä erotin- tai käsittelylaitteita. Erotinlaitteiden on sijaittava niin, että ne voidaan helposti huoltaa ja tyhjentää. Öljyn- ja rasvanerottimissa on oltava täyttymisen ilmaiseva automaattinen hälytysjärjestelmä. Hälytyksen tulee olla helposti havaittavalla paikalla. Erottimen jälkeen viemäriputkeen tulee asentaa näytteenottomahdollisuus. 10

11 34 Jätevesiviemäreiden puhdistusaukot Tässä pykälässä säädettäisiin jätevesiviemäreiden puhdistusaukoista. Viemäreitä joudutaan yleensä syystä tai toisesta tarkistamaan ja puhdistamaan. Sitä varten jätevesilaitteisto on varustettava sekä vaaka- että pystyviemäreissä suljettavin puhdistusaukoin. Puhdistusaukkojen tulee sijaita niin, että niihin on tarvittaessa helppo päästä käsiksi ja niiden kautta putkisto saadaan puhdistettua. Luukut sijoitetaan sopivin välimatkoin työn helpottamiseksi. 7 luku Kiinteistön hulevesilaitteisto 35 Hulevesijärjestelmän suunnittelu Pykälässä säädettäisiin kiinteistön hulevesijärjestelmän suunnittelusta. Hulevesien poistamiseksi kiinteistön alueelta on ensisijaisesti tarkasteltava mahdollisuutta viivyttää ja imeyttää hulevesiä kiinteistöllä. Niiltä osin, kun tämä ei ole mahdollista maaperän ominaisuuksien tai kiinteistön sijainnin vuoksi, on rakennettava hulevesilaitteisto. Hulevedet johdetaan avo-ojaan, vesistöön tai hulevesiviemäriin. Hulevesilaitteistoon ei saa johtaa jätevesiä. Tietyissä olosuhteissa jätevesiviemäriin voidaan johtaa muita vesiä, esimerkiksi hulevesiä, mutta jätevesiä ei koskaan johdeta suoraan muihin viemäreihin. Näin rajoitetaan jätevesien mahdolliset haitat vain jätevesiviemäreihin. Hulevesilaitteisto mitoitetaan niin, että viemäriin johdettavaa mitoitussadetta vastaava virtaama ei aiheuta viemärin tulvimista. Mitoitussateen määrittelystä annetaan erikseen ohjeita. 36 Hulevesilaitteiston sijoittaminen Tässä pykälässä säädettäisiin hulevesilaitteiston sijoittamisesta rakennukseen tai sen ulkopuolelle. Rakennukseen asennettavien hulevesiviemärit, sekä syöksytorvet että sisäpuoliset viemärit, on sijoitettava ja asennettava niin, että niistä ei aiheudu häiritsevää melua. Hulevesiviemärin on myös oltava tarvittaessa vaihdettavissa ja korjattavissa. Maahan asennettujen hulevesiviemärien asentamisessa on otettava huomioon maanpaineen erilaisten kuormitusten vaikutukset, sijaintipaikan mahdollinen painuminen ja maaperän syövyttävyyden vaikutukset sekä se, että hulevesiviemäri ei saa jäätyä. Hulevesilaitteisto tulee rakentaa niin, että se on puhdistettavissa kaivojen ja puhdistusyhteiden kautta. Hulevesiviemäreistä vedet johdetaan hulevesikaivojen kautta tonttiviemäriin. 37 Rakennuksen sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys ja käyttövarmuus Pykälässä käsiteltäisiin rakennuksen sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviyttä ja käyttövarmuutta. Vesivuotojen välttämiseksi sisäpuolisten hulevesiviemäreiden tiiviys on tarkistettava niin, että viemäri kestää putkeen kohdistuvan suurimman vesipatsaan staattisen paineen. Huolehtimisvelvollisuus asiasta on erityisalan työnjohtajalla. 11

12 Hulevesiviemärit on kiinnitettävä paikoilleen niin, että ne kestävät paikoillaan myös rankkasateista aiheutuvat voimat ja niin, ettei mahdollinen lämpölaajeneminen aiheuta haittaa ja ettei putki pääse painumaan. Sisäpuolisissa hulevesiviemäreissä on oltava kosteuseristys. 38 Kiinteistön perustusten kuivatusvesien poisjohtaminen Tässä pykälässä käsiteltäisiin kiinteistön perustusten kuivatusvesien poisjohtamista kiinteistön alueella. Rakennuksen perustusten kuivatus tulee hoitaa salaojituksella. Salaojien tulee johtaa kuivatusvedet salaojakaivoon, josta vedet johdetaan pois kiinteistöstä niin, ettei siitä aiheudu haittaa kiinteistön jäte- ja hulevesilaitteistolle eikä naapurustolle. Jäte- ja hulevesiä ei saa johtaa perustusten kuivatusvesiviemäriin. Perustusten kuivatusvedet johdetaan yleensä perusvesikaivon kautta hulevesiviemäriin. Viemäröintijärjestelmästä riippuen kiinteistön perustusten kuivatusvedet johdetaan avo-ojaan, vesistöön, hulevesiviemäriin tai ne voidaan imeyttää maahan. Ympäristöministeriön asetuksessa, joka koskee rakennusten kosteuden hallintaa, on käsitelty rakennusten perustusten kuivatuksen tarpeellisuutta. 8 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 39 Voimaantulo Tämän asetuksen on tarkoitus tulla voimaan

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista

Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. Asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Helsinki 5.2.2018 Kaisa Kauko, yli-insinööri Ympäristöministeriö Asetus rakennusten vesi- ja

Lisätiedot

- asetuksen uudistaminen

- asetuksen uudistaminen Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot (RakMk D1) - asetuksen uudistaminen 28.9.2017 Kaisa Kauko, yli-insinööri Ympäristöministeriö RYMO/ Rakennukset ja rakentaminen Taustaa Lainsäädännön muutokset

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus LUONNOS 2.6.2017 Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 c :n 3 momentin,

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus

Ympäristöministeriön asetus Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 c :n 3 momentin, 117 d :n 2 momentin,

Lisätiedot

Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistosta

Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistosta 30.6.2017 Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi Viite: Lausuntopyyntönne 2.6.2017, Dnro YM032:00/2017 Lausunto luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistosta Vesilaitosyhdistys

Lisätiedot

Kaisa Kauko Yli-insinööri Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. 1 Taustaa

Kaisa Kauko Yli-insinööri Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista. 1 Taustaa Ympäristöministeriö Perustelumuistio Kaisa Kauko Yli-insinööri 22.12.2017 Ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista 1 Taustaa Asetusvalmistelun taustalla on maankäyttö- ja

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI KIINTEIS- TÖN VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOISTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI KIINTEIS- TÖN VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOISTA Lausunto 1 (7) Ympäristöministeriö kirjaamo@ym.fi Dnro: YM032:00/2017 LAUSUNTO LUONNOKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI KIINTEIS- TÖN VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTOISTA (Kiinteistöliitto) kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta käsittelevän asetuksen valmistelutilanne Rakennusvalvonnan ajankohtaispäivä 12.12.2016 Savoy-teatteri, Helsinki Yli-insinööri Katja Outinen Tausta Voimassa oleva

Lisätiedot

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus?

Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröintivaatimus? Ojasta allikkoon vai jätteestä resurssiksi-hajajätevesiseminaari 23.01.2013 Helsinki Lvi-tarkastaja Sampo Riikonen Suomen rakentamismääräyskokoelma osa

Lisätiedot

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen valmistelu

Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen valmistelu Rakennuksen kosteusteknistä toimivuutta koskevan asetuksen valmistelu Sisäilmastoseminaari 2017 15.3.2017 Helsingin Messukeskus, Kokoustamo Yli-insinööri Katja Outinen Kosteusmääräysten päivityksen tausta

Lisätiedot

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus

D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus D2 työpaja: Asuinrakennusten ilmanvaihdon mitoitus FINVAC D2-hankkeen työpaja Ympäristöministeriö 21.8.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Rakentamismääräyskokoelman uudistus Rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma uudistuu mitä tapahtuu C2:lle?

Rakentamismääräyskokoelma uudistuu mitä tapahtuu C2:lle? Rakentamismääräyskokoelma uudistuu mitä tapahtuu C2:lle? Kosteus- ja hometalkoiden työmaakokous 19.5.2015 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen, ympäristöministeriö Nykyiset kosteusmääräykset Nykyinen RakMK C2

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Suunnittelun kommentit

Suunnittelun kommentit Rakentamisen uudet LVI-määräykset Suunnittelun kommentit www.ax.fi LVI-päivät 2017 26.10.2017 Tampere Sasu Karkiainen Uudet asetukset Muutos nykymääräyksiin nähden merkittävä: Tavoitteet kuvataan, mutta

Lisätiedot

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin

Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 22.3.2016 Käytettävyyslausunto: Ecowec-hybridivaihdin Tilaaja: Wasenco Oy KÄYTETTÄVYYSLAUSUNTO VTT-S-04903-15 1 (5) Tilaaja Tilaus Yhteyshenkilö Wasenco Oy Askonkatu

Lisätiedot

KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? Risto Jyrkkä

KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? Risto Jyrkkä KUIVAKETJU 10 MITEN NOSTETAAN SUUNNITTELUN ARVOSTUSTA? 1.10.2015 Risto Jyrkkä HANKKEEN OSAPUOLIA Geosuunnittelija Rakennesuunnittelija HANKKEESEEN RYHTYVÄ Pääsuunnittelija Rakennussuunnittelija Muut erityissuunnittelijat

Lisätiedot

LIITE 4 Viemärilaitteiston mitoitusohjeet

LIITE 4 Viemärilaitteiston mitoitusohjeet 46 LIITE 4 Viemärilaitteiston mitoitusohjeet 1 Yleistä Kiinteistön viemärilaitteisto mitoitetaan jäljenpänä tässä liitteessä olevia ohjeita noudattaen. Jos jätevesiä ei johdeta vesihuoltolaitoksen viemäriin,

Lisätiedot

7 Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitus

7 Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitus 7 Lämpimän käyttöveden kiertojohdon mitoitus 43 Kiertojohdon mitoitus perustuu verkostossa tapahtuvaan lämmönluovutukseen (putkiston lämpöhäviö ja lämmönluovuttimet). Tämän perusteella määrätään verkoston

Lisätiedot

Kosteusmääräysten uudistuminen

Kosteusmääräysten uudistuminen Kosteusmääräysten uudistuminen Rakennusaikainen kosteudenhallinta -seminaari Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto 9.10.2014 Katja Outinen, ympäristöministeriö Nykyiset kosteusmääräykset Nykyinen

Lisätiedot

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila

Sisäkuivakäymälän edellytykset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Sisäkuivakäymälän edellytykset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins. Juha Brunnila Iltasanomat Bill Gates keksii vessan uudestaan Microsoft-miljardööri aikoo luoda aivan uudenlaisen vessan.

Lisätiedot

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet

Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet Rakennushankkeen osapuolet: vastuut ja velvoitteet MRL MRA RakMk LAKI ASETUS MÄÄRÄYS OHJE SELOSTUS 1.1.2000 MRL & MRA 1.5.2000 RakMk A1 2000 Rakennustyön valvonta, määräykset ja ohjeet 1.5.2000 RakMk A4

Lisätiedot

D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista Annettu Helsingissä 24 päivänä

Lisätiedot

RakMK C2 Kosteus Määräysten uusimistarpeet

RakMK C2 Kosteus Määräysten uusimistarpeet RakMK C2 Kosteus Määräysten uusimistarpeet Rakennustyömaan sääsuojaaminen seminaari Betonipäivät 2014 23.10.2014 Yli insinööri Katja Outinen, ympäristöministeriö Nykyiset kosteusmääräykset Nykyinen RakMK

Lisätiedot

Lausuntopyyntö luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista Diaarionumero: YM032:00/2017

Lausuntopyyntö luonnoksesta ympäristöministeriön asetukseksi kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista Diaarionumero: YM032:00/2017 antajan nimi: Lausunto on Talotekniikkateollisuus ry:n, Suomen LVI-liitto SuLVI ry:n, LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n ja VVS Föreningen i Finland rf:n yhteislausunto. Lisätietoja: Juhani Hyvärinen,

Lisätiedot

Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa x.x Voimassa alkaen.

Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa x.x Voimassa alkaen. Hulevesimääräykset Hyväksytty kaupunkirakennelautakunnassa x.x.2017. Voimassa 1.1.2018 alkaen. Sisältö Yleinen osa 1. Hulevesien hallinnasta yleisesti 2. Hulevesien hallinnan järjestäminen asemakaava-alueilla

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos

HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset. Ympäristövaliokunta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos HE 220/2016 vp MRL:n muuttamisesta Lähes nollaenergiarakennukset Ympäristövaliokunta 8.11.2016 Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt

Rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt Rakennusvalvonnan asiakastilaisuus Lohja Vihti Karkkila 6.3.2017 Rakennusten korjaus- ja muutostöiden luvanvaraisuus ja lupamenettelyt Pekka Laitinen, johtava rakennustarkastaja, Vihdin kunta Aiheen rajaus

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta Ympäristöministeriön asetus rakennuksen kosteusteknisestä toimivuudesta 21.11.2017 Lounais-Suomen sisäilmapäivä 2017 Porin yliopistokeskus Yli-insinööri Katja Outinen Asetus rakennuksen kosteusteknisestä

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2013 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava

Lisätiedot

D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA D1 SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007 Ympäristöministeriön asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistoista Annettu Helsingissä 24 päivänä

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, vmh/2010 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 VIEMÄRI- JA VESIJOHTOSELVITYS Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia

Lisätiedot

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa Ympäristönsuojelupäivät 2013 Lammin biologinen asema Marko Nurmikolu & Vesa Valpasvuo On erilaisia vesiä ja niille

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

Liittymis- ja käyttösopimusehdot alkaen

Liittymis- ja käyttösopimusehdot alkaen Liittymis- ja käyttösopimusehdot 1.2.2017 alkaen SUONENJOEN VESI OY Liittymis- ja käyttösopimus SOPIMUSEHDOT Yleistä 1 Asiakkaalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteistön omistajaa, kiinteistön haltijaa

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO

RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO Rakennuslupaan liittyvä laadunohjaus, AR/2014 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO 1 LIITOSLAUSUNTO Koskee kaikkia uudisrakennuksia ja tarvittaessa saneerauksia, jos vesihuoltoon tulee muutoksia Tilattava Oulun

Lisätiedot

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko

Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Rakentajailta 16.09.2014 Rakennussuunnittelu Rakennusvalvonta Juha Vulkko Huolehtimisvelvollisuus rakentamisessa MRL 119 Rakennushankkeeseen ryhtyvän on huolehdittava siitä, että rakennus suunnitellaan

Lisätiedot

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Hulevesiasiat kunnassa Vesihuollon kehittämispäivä Seinäjoki 14.03.2016 VesitalousasiantuntijaJenny Skuthälla, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 14.3.2016 Yleistä lakimuutoksista Sekä Vesihuoltolaki (119/2001)

Lisätiedot

Pakkaskestävä vesihuolto

Pakkaskestävä vesihuolto Pakkaskestävä vesihuolto PAVE-osahankkeen tuloksia 30.3.2010 Erkki Santala, Toivo Lapinlampi, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Vesivarayksikkö Miten vesihuolto loma-asunnoilla voidaan järjestää? Vesihuollon

Lisätiedot

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä

Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Lämpöpumppujen rooli korjausrakentamisen määräyksissä Vantaa, Fur Center, 28.11.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Olennaiset tekniset vaatimukset

Lisätiedot

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman

Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet. EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus Yli-insinööri Jukka Bergman Rakenteiden lujuus ja vakaus määräykset ja ohjeet EUROKOODI2014SEMINAARI, Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Yli-insinööri Jukka Bergman Asetus kantavista rakenteista ja asetus pohjarakenteista Esittäjän

Lisätiedot

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA

TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA TERVEYDENSUOJELU- JA RAKENNUSVALVONTAVIRANOMAISEN YHTEISTYÖSTÄ RAKENNUSTEN TERVEYSHAITTAKORJAUKSISSA Ylitarkastaja Vesa Pekkola Sosiaali- ja terveysministeriö 17.11.2014 Hallintolaki 10 Viranomaisten yhteistyö

Lisätiedot

Ympäristöministeriön kuulumisia. COMBI-yleisöseminaari , Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö

Ympäristöministeriön kuulumisia. COMBI-yleisöseminaari , Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö Ympäristöministeriön kuulumisia COMBI-yleisöseminaari 26.1.2017, Tampereen ammattikorkeakoulu Yli-insinööri Jyrki Kauppinen, ympäristöministeriö Puhutaan normeista ja niiden suuresta määrästä sekä normien

Lisätiedot

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4

E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 Suomen rakentamismääräyskokoelman uusiminen 2013-2017 E7, Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuus uusiminen, Workshop 4 21.1.2015 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Maankäyttö ja rakennuslain muutos voimaan

Lisätiedot

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala.

TYÖNJOHTAJAT. Hyväksyminen ja tehtävät. Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI. Tekninen ja ympäristötoimiala. TYÖNJOHTAJAT Hyväksyminen ja tehtävät Rakennusvalvonnan ohjeita nro 19 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 26.1.2017 YLEISPERIAATTEET Rakennustyön vastaavan työnjohtajan,

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan laadunohjaus pienrakentajille syksy Sanna Torvela, asiakaspalveluinsinööri puh:

Rakennusvalvonnan laadunohjaus pienrakentajille syksy Sanna Torvela, asiakaspalveluinsinööri   puh: Rakennusvalvonnan laadunohjaus pienrakentajille syksy 2016 Sanna Torvela, asiakaspalveluinsinööri email: sanna.torvela@ouka.fi, puh: 046 922 2314 RAKENTAMINEN JA VESIHUOLTO TONTTIJOHTOJEN RAKENTAMINEN

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Esa Kivelä ja

Esa Kivelä ja Esa Kivelä 12.11.2013 ja 14.11.2013 2/16 Käsiteltävät aiheet Taustaa miksi ongelmaan on tartuttu Nakkilan vesihuoltolaitos lyhyesti Viemäröintihankkeita ja niiden kustannuksia Vuovedet. Mitä ovat ja mistä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Liittymis- ja käyttösopimuksen. Tunturi-Lapin Vesi Oy

Liittymis- ja käyttösopimuksen. Tunturi-Lapin Vesi Oy Liittymis- ja käyttösopimuksen sopimusehdot Tunturi-Lapin Vesi Oy Vesilaitosyhdistyksen Julkaisusarja nro 64 Helsinki 2016 2 SOPIMUSEHDOT Yleistä 1 Asiakkaalla tarkoitetaan tässä sopimuksessa kiinteistön

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Timo Saarinen, ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset 2013 olennaiset tekniset vaatimukset 2014 rakennuksen suunnittelu, rakennustyönjohto, viranomaisvalvonta P-Savon ELY-keskus 4.12.2013 Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta /2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 16 päivänä maaliskuuta 2015 214/2015 Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien luokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE

PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE PUHDASTA SISÄILMAA TILOJEN KÄYTTÄJILLE 28.1.2015 WÄRTSILÄTALO Susanna Hellberg TERVEYDENSUOJELULAKI 763/94 7 LUKU Asunnon ja muun oleskelutilan sekä yleisten alueiden terveydelliset vaatimukset 26 Asunnon

Lisätiedot

RANEN RAKENTAJAKOULU

RANEN RAKENTAJAKOULU RANEN RAKENTAJAKOULU 9.4.2013 ENERGIATEHOKKUUS PIENTALORAKENTAMISESSA ENERGIATEHOKKUUS PIENTALON LVI- SUUNNITTELUSSA Jarmo Kuitunen Suomen LVI-liitto, SuLVI ry ENERGIATEHOKKUUDEN MÄÄRITELMÄ Energiapalveludirektiivin

Lisätiedot

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta

Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta Kuntalaisten ja vapaa-ajan asukkaiden infotilaisuus 10.6.2017. Markku Maikkola Tekninen johtaja Hailuodon kunta - Kiinteistön rakennuslupa on myönnetty vuonna 2004 tai sen jälkeen. - Kiinteistö liitetään

Lisätiedot

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla Ympäristönsuojelulaki 16 luku Jätevesien käsittely ja johtaminen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 154 Talousjätevesien käsittelyyn liittyvät määritelmät Tässä luvussa tarkoitetaan: 1) talousjätevedellä

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rakentamisen suunnittelutehtävien vaativuusluokkien määräytymisestä Annettu Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja

Lisätiedot

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset

Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet, julkaisu K1/2013 keskeiset uudistukset Julkaisu K1/2013 Rakennusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet edellinen julkaisu vuodelta 2003 päivitetty versio

Lisätiedot

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan).

Pohjavesialueet (I- ja II-luokka, ulkorajan mukaan). 1 JOENSUUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TARKENTAVA SOVELTA- MISKÄYTÄNTÖ HAJA-ASUTUSALUEEN TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELYÄ KOSKEVAAN LAINSÄÄDÄNTÖÖN Lainsäädäntö ja määräykset: Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö

Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus. Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo Pekka Kalliomäki Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Uusi sisäilmasto ja ilmanvaihtoasetus Rakennusten energiaseminaari Finlandia-talo 4.10.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Uudistuksen tavoitteet Uudella asetuksella on tarkoitus korvata nykyinen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta

Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Rakennustuotteita koskevien EU säännösten ja merkintöjen toimeenpano Suomessa ajankohtaista/uutta Kirsi Martinkauppi Lainsäädäntöneuvos Finvac seminaari 25.1.2017 Lainsäädäntöpohja MRL Olennaiset tekniset

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS JOUSTAVIEN KYTKENTÄPUTKIEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS JOUSTAVIEN KYTKENTÄPUTKIEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA Ympäristöministeriö Perustelumuistio LUONNOS Yli-insinööri Kaisa Kauko 10.12.2015 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS JOUSTAVIEN KYTKENTÄPUTKIEN OLENNAISISTA TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA 1 Yleistä Rakennuksen olennaisista

Lisätiedot

Vesihuoltolain uudet säännökset

Vesihuoltolain uudet säännökset Vesihuoltolain uudet säännökset Uudenmaan vesihuollon kehittämispäivä 17.3.2015 Eriika Melkas Lainsäädäntöneuvos, OTT Maa- ja metsätalousministeriö Vesihuoltolain muutokset 2014 voimaan 1.9.2014 muutosten

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

BioBox XL n asennus, hoito, huolto

BioBox XL n asennus, hoito, huolto 650 BioBox XL n asennus, hoito, huolto Kiitos, että valitsit Biobox XL puhdistamon puhdistamaan harmaata jätevettä. Vaikka BioBox XL on helppo asentaa ja ylläpitää, se tarvitsee muutamia toimenpiteitä

Lisätiedot

Kansalliset tuotehyväksyntämenettelyt

Kansalliset tuotehyväksyntämenettelyt Kansalliset tuotehyväksyntämenettelyt Puutuotteiden ja puurakenteiden standardisointi - seminaari 31.10.2017 Antti Koponen/Rakennustuoteteollisuus RTT ry Suomessa noudatetaan Suomen lakia ja siihen perustuvia

Lisätiedot

Hakkapeliitantie Tammela

Hakkapeliitantie Tammela Uusi jätevesijärjestelmä Vanhan järjestelmän uusiminen Saapunut/Dnro: 1. Nimi KIINTEISTÖN OMISTAJA/ Osoite HALTIJA Sähköposti Puhelin virka-aikana Yhteyshenkilö, jos muu kuin hakija Yhteyshenkilön puhelin

Lisätiedot

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM

YLEISET SOPIMUSEHDOT. Vesiosuuskunta HKM 1/5 YLEISET SOPIMUSEHDOT Yleiset sopimusehdot...2 1...2 2...2 3...2 4...2 5...3 6...3 Kiinteistön liittämistä koskevat ehdot...3 7...3 8...3 9...4 10...4 11...4 Palvelujen käyttöä ja toimittamista koskevat

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS

RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS RAKENNUSTUOTTEIDEN KELPOISUUS Rakennusvalvonnan ohjeita nro 28 LAHDEN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimiala Rakennusvalvonta Kärkölä, Lahti 12.4.2016 Rakennuttaja on vastuussa rakennustuotteiden kelpoisuuden

Lisätiedot

Määräykset ja standardit

Määräykset ja standardit Määräykset ja standardit Rakennusten energiatehokkuusstandardit uudistuvat seminaari 26.4.2017 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Maankäyttö- ja rakennuslain muutos Rakentamismääräyskokoelman uudistus

Lisätiedot

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa.

Materiaalien yleisiä ominaisuuksia on esitetty TalotekniikkaRYL:n taulukossa G2-T4. Tarkemmat ominaisuudet on esitetty valmistajan oppaissa. 7.2 Mallityöselitys Geberit Silent-PP Tämä mallityöselitys on laadittu edesauttamaan kohteen LVI-työselityksen laatimista. Mallityöselityksessä on esitetty Geberit Silent-PP -kiinteistöviemärijärjestelmän

Lisätiedot

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41

Lupanumero 2015-7 Päätöspäivä 21.4.2015 41 / 8 Lupanumero 205-7 Päätöspäivä 2.4.205 4 HAKIJA As Oy Porvoon Stenbockinkatu 2 c/o Sisco Asunnot Oy Linnavuorentie 28 C, 00950 HELSINKI RAKENNUSPAIKKA Kiinteistötunnus Kaupunginosa 638-026-2406-000 KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan

Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan Riittävän ajoissa yhteyttä rakennusvalvontaan 21.11.2016 SH 1 Rakennuslupa MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen rakentamiseen on oltava rakennuslupa. Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen korjaus- ja muutostyöhön,

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa

Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa Hulevesiviemäröinnin vastuut vesihuoltolainsäädännön uudistuksessa - Hulevedet eivät ole enää vesihuoltoa Seinäjoki 23.10.2014 Kirsi Rontu Lait vesihuoltolain sekä maankäyttöja rakennuslain muuttamisesta

Lisätiedot

Muutoksessa oleva lainsäädäntö. EUROKOODI2014SEMINAARI Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen

Muutoksessa oleva lainsäädäntö. EUROKOODI2014SEMINAARI Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Muutoksessa oleva lainsäädäntö EUROKOODI2014SEMINAARI Hanasaaren kulttuurikeskus 9.12.2014 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Laki maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta, (958/2012) voimaan 1.1.2013 Esittäjän

Lisätiedot

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio

Pekka Makkonen Versokuja 4 D Kuopio SKVY Oy LAUSUNTO Pekka Makkonen Versokuja 4 D 70150 Kuopio 24.11.2015 Juuan kunta Ympäristölautakunta Poikolantie 1 83900 JUUKA Yleistä Juuan rengasvesiosuuskunta teki vuonna 2011 päätöksen vesihuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen päätösvallan siirtäminen rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijoille

Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen päätösvallan siirtäminen rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijoille 1 (6) Espoon kaupungin rakennusvalvontaviranomaisen maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen päätösvallan siirtäminen rakennusvalvontakeskuksen viranhaltijoille 1 Myöntää poikkeuksen rakennuskiellosta sitovan

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta?

Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Puhdistaako vaiko olla puhdistamatta? Hajajätevesilainsäädännön uusimmat käänteet Lohja 15.11.2010 1 Voimassa oleva lainsäädäntö Ympäristönsuojelulain säännökset talousjätevesistä 18 :ssä (ja 11 :ssä)

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista

Lisätiedot

Kansallisten tuotehyväksyntöjen tilannekatsaus

Kansallisten tuotehyväksyntöjen tilannekatsaus Kansallisten tuotehyväksyntöjen tilannekatsaus RAKENNUSALAN STANDARDIT JA EUROKOODIT 2017, 14.12.2017 Ylitarkastaja Mikko Koskela, Ympäristöministeriö Lähtökohta rakennustuotteita koskevalle sääntelylle

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus

Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus Jyväskylän kaupungin hulevesien hallinnan järjestäminen ja rahoittaminen Infotilaisuus 15.2.2017 Määritelmiä Hulevesi on maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava

Lisätiedot

Vettä ja lämpöä turvallista asumista

Vettä ja lämpöä turvallista asumista E R I S T E T Y T P U T K I S TOJÄ R J E S T E L M ÄT Vettä ja lämpöä turvallista asumista 01 2011 10001 Uponor Quattro neliputkinen elementti lämmön ja lämpimän käyttöveden johtamiseen autotallin ja talon

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri

Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, Vöyri VÖYRIN KUNTA Jätevesijärjestelmä Rakennus- ja ympäristölautakunta Vöyrintie 18, 66600 Vöyri selvitys olemassa olevasta järjestelmästä jätevesijärjestelmän uusiminen uusi jätevesijärjestelmä rakennusluvan

Lisätiedot

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA

SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA Lattiakaivot Tyyppihyväksyntäohjeet 2006 Ympäristöministeriön asetus lattiakaivojen tyyppihyväksynnästä Annettu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2006 Ympäristöministeriön

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus. Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn maakunnallinen tilannekatsaus Kuopio 24.2.2011 Jarmo Siekkinen Jätevedet käsittelyyn, YSL ja jätevesiasetus - muutokset Pääsääntöiset käsittelyvaatimukset Herkillä

Lisätiedot

OY METRO THERM AB VUOTOHÄLYTIN FELSON BVS 1-10 VUOTOHÄLYTIN

OY METRO THERM AB VUOTOHÄLYTIN FELSON BVS 1-10 VUOTOHÄLYTIN OY METRO THERM AB VUOTOHÄLYTIN FELSON BVS 1-10 VUOTOHÄLYTIN - Varmistaa että vesivuoto ei pääse yllättämään kotiasi LVI NO 45 79 502 FELSON VUOTOHÄLYTIN valvoo koko vesijohtoverkostoasi. huomaa myös korvaamattomat

Lisätiedot