Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Pirkanmaalla

Transkriptio

1 A l u e e l l i s e t y m p ä r i s t ö j u l k a i s u t 248 Maarit Salonoja (toim.) Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Pirkanmaalla TAMPERE PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS

2 Julkaisu on saatavana myös Internetistä ISBN ISBN (pdf) ISSN Kannen valokuva: Hannu Arvonen Paino: Multiprint Oy Tampere Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

3 Alkusanat Vuonna 2000 voimaan astuneen uuden maankäyttö- ja rakennuslain myötä tulvasuojelun painopiste siirtyi entistä selvemmin tulvasuojelutoimenpiteistä vahinkojen ennakointiin ja ennaltaehkäisyyn. Myös rakennuksille vuosittain aiheutuvat tulvavahingot ja rakentamisesta vastaavien viranomaisten tietojen puutteellisuus ovat herättäneet tarpeen alimpien rakentamiskorkeuksien ohjeistukseen. Suositukset koostaneessa työryhmässä ovat mukana olleet tekninen tarkastaja Harri Mäkelä, suunnitteluinsinööri Tapio Meisalmi, hydrologi Markus Kaila, osastopäällikkö Markku Vainio sekä suunnittelija Maarit Salonoja Pirkanmaan ympäristökeskuksesta. Järvien vedenkorkeustietoja ovat maastohavainnoin ja haastatteluin täydentäneet Eveliina Pietilä ja Päivi Paavilainen kesällä 2000 sekä Perttu Hyöty, Risto Mäki ja Päivi Paavilainen kesällä Julkaisu pohjautuu huomattavilta osin Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteistyönä koostamaan ja vuonna 1999 julkaistuun Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (Ympäristöopas 52, toim. Markku Ollila). Pirkanmaan ympäristökeskus... 3

4 4... Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

5 Sisällys Alkusanat Johdanto Tulvat ja rantarakentaminen Tulvat ja tulvavahingot Ranta-alueelle rakentaminen Suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi Suositusten taustaa Tarkastelun kohteena olevat järvet Lähtöaineisto Pirkanmaalla Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittäminen Luotettavuustason tarkastelu Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet kunnittain Yhteenveto...28 Lähdeluettelo...29 Liitteet...30 Liite 1. Suosituksiin lukeutuvat järvet aakkosjärjestyksessä Pirkanmaan ympäristökeskus... 5

6 1 Johdanto Jokaisen järven vedenpinnan korkeus vaihtelee. Lumien sulamisesta tai tavallistarankemmista sateista johtuva tulva on lähes vuosittain toistuva ilmiö. Tulvavesi voi nousta rannalle myös silloin, jos järven luusuaa tai jokiuomaa tukkiva jääpato estää sulamisvesien poistumisen riittävän nopeasti. Ilmaston muuttuessa talvitulva yllättää Etelä- ja Keski-Suomessa nykyistä todennäköisemmin, kun talven sateista yhä suurempi osa tulee vetenä. Vedenkorkeuden vaihtelu vaikuttaa usein myös rannan vakavuuteen. Tulvien suuruutta on erittäin vaikea tarkasti ennustaa, mutta niiden vaikutuksiin pitää ja niihin voidaan varautua. Tulvien aiheuttamia vahinkoja arvioitaessa joudutaan toistuvasti toteamaan, ettei kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavilla viranomaisilla ole aina ollut riittäviä tietoja vesistöjen ylimmistä vedenkorkeuksista tai niiden oletettu toistumisaika on arvioitu liian harvinaiseksi. Monilla alueilla myös ns. perimätieto on jätetty huomiotta, ja rakennettu uudisrakennuksia tai muita vesivahingoille alttiita rakenteita sellaisille rantatörmille, jotka paikkakunnan vanhimmat asukkaat ovat tienneet tulvaherkiksi. Koska tulvien aiheuttamat vahingot kohdistuvat viime kädessä koko yhteiskuntaan, tulisi rakentamisen ohjauksen, suositusten ja tiedottamisen avulla pyrkiä siihen, että rakennuksia ja rakenteita ei sijoitettaisi vesistöjen varsilla liian alas. Suositus alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi Pirkanmaalla on tarkoitettu palvelemaan muun muassa maakunnan kaavoittajia, rakennuslupia myöntäviä viranomaisia ja rantojen käyttäjiä, jotta tulevaisuudessa osattaisiin paremmin ottaa huomioon vedenkorkeuden vaihtelut rantojen käytön suunnittelussa. Rakentamisen suunnitelmallisuus hyödyttää sekä ihmistä että ympäristöä Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

7 Kuva 1. Pirkanmaan järvet. Järvet, joille suosituksia on esitetty, on merkitty tummemmalla sinisellä. Pirkanmaan ympäristökeskus

8 Tulvat ja rantarakentaminen Tulvat ja tulvavahingot Maassamme on tehty järjestelmällisiä vedenkorkeushavaintoja eräillä järvillä jo 150 vuoden ajan. Suomen suurimmat ylivedenkorkeudet, tulvat, syntyvät yleensä keväällä tavanomaista suuremman lumimäärän sulaessa. Talvella voi jokivesistöissä esiintyä vettä nopeasti nostavia suppo- eli hyydepatoja ja keväisin jäiden lähdön seurauksena jääpatoja. Etelä-Suomessa Kokemäenjoki tulvi supon seurauksena vuodenvaihteessa Myös runsaat kesä- tai syyssateet saattavat poikkeuksellisesti nostaa veden vähäjärvisissä vesistöissä tulvakorkeuteen. Taajamissa voi esiintyä rankkasateiden seurauksena tulvia, kun viemäriverkko ja/tai avo-ojat eivät poista sadevettä riittävän nopeasti. Tulvista saattaa aiheutua vahinkoa monia eri tarkoitusperiä palveleville rakennuksille, rakenteille ja maankäyttömuodoille. Peltoviljely kärsii tulvista usein ensimmäisenä. Tulvan edelleen noustessa alkaa vahinkoja syntyä erilaisille rakenteille ja rakennuksille, joita usein ovat liian alas rantaan sijoitetut loma-asunnot saunoineen tai taajamissa ympärivuotisessa käytössä olevat asuinrakennukset. Veden nousu ranta-alueelle voi joillakin rannoilla aiheuttaa vesivahinkojen ohella sortumavaaran. Tulvavahinkojen syntymistä ei voida kokonaan estää. Vesistöjen ennakoivalla säännöstelyllä ja pysyviä tulvasuojelurakenteita tai tulvasuojeluperkauksia tekemällä voidaan ennakkoon estää tai vähentää uhkaavien vesivahinkojen syntymistä. Tulvan jo synnyttyä ovat avainasemassa oikea-aikaiset ja oikeassa paikoissa tehdyt tulvantorjuntatoimenpiteet. Pirkanmaa kuuluu lähes kokonaan Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Vesistön tulvimiseen ja tulvantorjuntaan liittyviä asioita on kuvattu vuonna 1999 valmistuneessa, vuosien 1985 ja 1987 versioista ajantasaistetussa Kokemäenjoen tulvantorjunnan toimintasuunnitelmassa (Pirkanmaan ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 132). Kuvat 2 ja 3. Vedenkorkeuden vaihtelu tulisi ottaa huomioon jo ennen rakentamista. Jalanti, Kylmäkoski Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

9 2.2 Ranta-alueelle rakentaminen Liian matalaan maastokohtaan ja liian lähelle vesistöä rakentaminen aiheuttaa jatkuvan tulvavahinkovaaran. Siten vedenkorkeuden vaihtelu ja tulvavaara on otettava huomioon jo kaavoitettaessa. Vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö- ja rakennuslain (1999/132) rakentamista koskevien yleisten edellytysten (116 ) mukaan Rakennuspaikan tulee asemakaava-alueen ulkopuolella olla tarkoitukseen sovelias, rakentamiseen kelvollinen ja riittävän suuri, kuitenkin vähintään neliömetriä. Rakennuspaikan soveliaisuutta ja kelvollisuutta harkittaessa on muun muassa otettava huomioon, ettei rakennuspaikalla ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa.. Myös asemakaavan sisältövaatimusten (Maankäyttö- ja rakennuslaki 54 ) edellytetään luotavan mm. terveellistä ja turvallista elinympäristöä, mikä myös edellyttää rakentamisen sijoittuvan alueille, joilla ei ole tulvan, sortuman tai vyörymän vaaraa. Riittävää etäisyyttä rannasta ja riittävää korkeutta vedenpintaan nähden puoltavat myös jätevesien käsittelyn helpottuminen sekä rakentamisen sopeutuminen maisemaan. Mitä lähemmäksi vesistöä rakennetaan, sen tehokkaammin ravinteet tulee poistaa jätevedestä. Vesistön ja rakennuksen väliin jäävä rantapuusto suojaa rakennuksia ja rauhoittaa pihapiirin. Maisemaan sopiva rakennus ei häiritsevästi erotu maisemasta vesistön puolelta katsottuna. Rakennuspaikkaa valitessa huomioitavaa on, ettei suurikaan etäisyys rantaviivasta välttämättä ehkäise tulvavaaraa. Loivarantaisilla järvillä tulvaveden korkeus voi keskimääräiseen rantaviivan sijaintiin nähden ulottua pitkällekin. Koska samankin järven alueella rannan kaltevuus vaihtelee, tulee alin suositeltava määritellä kullekin ranta-alueelle erikseen. Pirkanmaan ympäristökeskus... 9

10 3 Suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi 3.1 Suositusten taustaa Suositus alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi on tarkoitettu palvelemaan ensisijaisesti rakennuslupia myöntäviä viranomaisia, kaavoittajia ja rantojen käyttäjiä, jotta tulevaisuudessa osattaisiin paremmin ottaa huomioon vedenkorkeuden vaihtelut rantojen käytön suunnittelussa. Eräille Kokemäenjoen vesistön suurimmille järville annettiin suosituksia alimmista rakentamiskorkeuksista jo 1985 ja 1987 Tampereen vesi- ja ympäristöpiirin julkaisemissa silloisissa versioissa Kokemäenjoen vesistön tulvatorjunnan toimintasuunnitelmasta. Tämä nyt annettava suositus korvaa nuo aiemmat Tarkastelun kohteena olevat järvet Suosituksessa on tarkasteltu Pirkanmaan ympäristökeskuksen kuntien alueilla olevia pääsääntöisesti yli 1 km 2 :n suuruisia järviä. Sellaiset kokorajan ylittävät järvet, jotka sijaitsevat sellaisilla suojelualueilla tai muuten alueilla, jonne ei voida olettaa olevan minkäänlaista rantarakentamispainetta, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Vastaavasti mukaan on otettu eräitä kuntataajamien lähijärviä, vaikka niiden koko on alle 1 km 2. Alle tämän kokoluokan olevia järviä ei ole tarkasteluun voitu ottaa senkään vuoksi, että niistä ei yleensä ole lainkaan varmoja vedenkorkeushavaintotietoja. Tähän tarkasteluun ei ole sisällytetty jokivesistöjä, koska niitä tulee aina tarkastella tapaus- ja rakennuspaikkakohtaisesti. Ympäristökeskus on näiden osalta valmis tarpeen vaatiessa avustamaan alimpien rakentamiskorkeuksien määrittelyssä Lähtöaineisto Pirkanmaalla Pirkanmaalla on yli hehtaarin suuruisia järviä ja lampia 2571 kappaletta. Järvien yhteispinta-ala Pirkanmaalla on noin 2200 km 2, mikä vastaa suunnilleen 15 prosenttia maakunnan kokonaispinta-alasta. Tässä suosituksessa järviä on mukana kaikkiaan 186 kappaletta, mikä lukumääräisesti on vajaa 10 % Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueen järvistä. Järvipinta-alan suhteen selvitys on kuitenkin suhteellisen kattava. Edellä mainittu keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuva ylivedenkorkeus on saatu tilastollisesti määriteltyä vain pienestä osasta järviä. Osasta järviä on ollut käytössä muutamien vuosien pituisia jo päättyneitä havaintosarjoja tai muutamia yksittäisiä havaintoja. Näissä järvissä tietoutta on täydennetty maastohavainnoin kesinä 2000 ja Maastohavaintoja on tehty rantakivistä, kalliosta, Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

11 silta- ja laiturirakenteista sekä kasvillisuudesta. Maastohavaintoja on täydennetty ranta-asukkaiden haastatteluin. Maastotarkistusten ja haastattelujen avulla on saatu puutteellisten havaintojen tietoja täydennettyä ja varmistettua. Osasta järviä ei ole ollut lainkaan havaintoja käytössä. Näiden tiedot perustuvat pelkästään edellä mainittuihin maastokäynteihin ja haastatteluihin. 3.2 Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittäminen Alimmalla tulvien kannalta hyväksyttävällä rakentamiskorkeudella tarkoitetaan tässä suosituksessa sitä ylintä korkeutta, jolle vesi voi nousta ilman, että se vahingoittaa rakenteita. Ympärivuotinen asutus ja siihen verrattava rannalla sijaitseva rakennuskanta tulisi sijoittaa niin korkealle, ettei sille voi aiheutua vahinkoa kuin keskimäärin kerran vuodessa esiintyvästä tulvakorkeudesta. Maamme vedenkorkeushavainnot isoistakin järvistä alkavat kuitenkin niin myöhään, että useimmiten tilastollisesti näin harvinaisen tulvan arviointi matemaattisesti on vaikeaa ja pienimpien järvien kohdalla jopa mahdotonta. Tämän vuoksi maamme sisävesissä onkin jouduttu käyttämään alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittämisessä teoreettisena lähtökohtana keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvä tulvakorkeutta, joka pystytään tilastollisesti määrittämään vähemmilläkin havainnoilla. Tämä ns. esiintyy vuosituhansien aikana keskimäärin 50 vuoden välein. Sen sijaan laskennallinen todennäköisyys sille, että sen suuruinen ylivesi esiintyy esimerkiksi seuraavan 50 vuoden aikana vähintään kerran on noin 63% ja että se sattuu vähintään kerran seuraavan 25 vuoden aikana on noin 40%. Edelleen todennäköisyyslaskennan perusteella voidaan todeta, että jos halutaan 95% varmuus sille, ettei vedenkorkeus lähimmän 100 vuoden aikana ylitä arvolla saatua korkeutta, tulisi mitoitusperusteena ollakin keskimääräiseltä toistuvuudeltaan kerran 1000 vuodessa sattuva arvo. Jotta korkeudesta päästäisiin lähemmäksi suosituksen perusteeksi sanottua keskimäärin kerran vuodessa toistuvaa tulvaa, lisätään tähän harkinnanvarainen korkeus 0,3 m 1,0 m sekä avointen ulapoiden kohdalla vielä harkinnanvarainen aaltoiluvara. Harkinnanvaraisen lisäkorkeuden arvioimisessa on käytetty seuraavia periaatteita: Mikäli järven havaitun tai arvioidun keskiyliveden MHW ja välinen erotus on alle 0,5 metriä tai vedenkorkeusvaihtelut muuten tiedetään poikkeuksellisen pieniksi, käytetään lisäkorkeutena 0,3 metriä, säännöstellyissä järvissä, joissa on kiinteä vedenkorkeuden yläraja, käytetään lisäkorkeutena 0,5 metriä, vesistöissä, joissa vedenkorkeusvaihtelut ovat suuria, esimerkiksi vähäjärvisissä jokivesistöissä, käytetään lisäkorkeutena vähintään 1,0 metriä, mikäli jääpato- tai hyydetulvien riski on nähty erityisen suureksi, on lisäkorkeudeksi otettu ainakin yli 1,0 metri. Pirkanmaan ympäristökeskus... 11

12 Aaltoilun vaikutus tulee erikseen ottaa huomioon suurten selkien rannoilla. Saman ison järven rannoilla saattaa siis ulapan avoimuudesta riippuen olla tarpeen käyttää eri korkeuksia alimpina suositeltavina rakentamiskorkeuksina. Pirkanmaan järvien rannat ovat yleisesti ottaen suhteellisen loivarantaisia ja useiden kilometrien pituisia ulapoita ei juurikaan ole. t ovat yleensä 5-25 cm. Esimerkiksi rannan kaltevuudella 1/30, mikä on hyvin tavallinen alueen järvissä, olisi aallon pystysuora nousukorkeus 10 km pitkän ulapan rannalla tuulen nopeudella 12 m/s vain 25 cm. Kuva 4 havainnollistaa alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määritysperusteita kahden tyypillisemmän perustamistavan yhteydessä. Vähien havaintojen pohjalta tehtyyn tilastolliseen määrittelyyn liittyy aina epävarmuutta ja mikäli tässä suosituksessa annetun korkeuden ja harkinnanvaraisen lisäkorkeuden ( cm) sekä aaltoiluvaran (0 25 cm) summana saatu korkeus on havaintojen mukaan joskus ylitetty, tulee tämä ylin havaittu korkeus ottaa määrääväksi rakennuspaikkaa ja perustamiskorkeutta määrättäessä. Ennen julkaisemista suosituksista alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi pyydettiin lausunto alueen kaikilta kunnilta. Kuntien näkemykset on suosituksia annettaessa täten otettu huomioon. Kuva 4. Tulvien huomioon ottaminen alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittämisessä erilaisilla perustamistyypeillä (Ollila 1999) Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

13 3.3 Luotettavuustason tarkastelu Näiden suositusten käyttäjän on otettava huomioon se, että suosituksia annettaessa on jouduttu järkevän tason säilyttämiseksi käyttämään ylivesien toistuvuudessa sellaisia todennäköisyystasoja, joiden ylittyminen pitkällä ajanjaksolla on aina mahdollista. Edelleen käyttäjän on otettava huomioon, että läheskään kaikista esitetyistä järvistä ei ole ollut käytössä riittävää vedenkorkeuden havaintoaineistoa, jotta tietyn suuruisen tulvan esiintymistodennäköisyys olisi voitu tarkasti määrittää. Edellä esitettyjä tietolähteitä voidaan pitää lopputuloksen luotettavuuden kannalta hyvin eriarvoisina. Pitkistä havaintosarjoista määritetty ja siihen lisätty harkinnanvarainen lisäkorkeus ja aaltoiluvara edustavat parasta luotettavuustasoa. Viimeksi mainitut pelkät silmämääräiset arviot ja haastattelut puolestaan ovat kaikkein epävarmimmat. Tulokset on esitetty seuraavassa luvussa kuntakohtaisina taulukkoina, joihin perusteena oleva luotettavuustaso on erikseen merkitty näkyviin. Suosituksia käyttävien tuleekin ottaa nämä tapauskohtaisesti huomioon. Alimpiin suositeltaviin rakentamiskorkeuksiin ja ylivesien aiheuttamiin vahinkoihin liittyvää lisäinformaatiota tarjoaa muun muassa Suomen ympäristökeskuksen, ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhdessä julkaisema Ympäristöopas 32 (Markku Ollila (toim.): Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista). Pirkanmaan ympäristökeskus... 13

14 4 Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet kunnittain Tässä luvussa on esitetty alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet kuntakohtaisina taulukoina aakkosjärjestyksessä. Järvet, joille suosituksia on annettu, on luetteloitu myös liitteeseen 1. Kaikki taulukoissa ilmoitetut korkeudet on sidottu N eli uusimman peruskartan korkeustasoon. ilmaisee vedenkorkeuden kartoitusajankohtana. Taulukoissa esitetty määritysperuste edustaa lopputuloksen kannalta parasta luotettavuustasoa. Tarkasteltujen järvien lähtötietoja on täydennetty myös haastatteluin ja maastohavainnoin. Hämeenkyrö Järvenkylänjärvi ,2 5,8 96,50 97, B, D 97,60 Kyrösjärvi ,0 300,0 83,20 84, A 85,50 Lavajärvi ,8 10,4 71,70 73, D 74,00 Mahnalanselkä/ Kirkkojärvi ,0 69,1 60,60 60, A 61,30 Vesajärvi ,4 7,2 91,60 92, D 93,30 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

15 Ikaalinen Alin suositeltava rakentamiskork eus Hulppojärvi ,2 12,0 126,90 128, B, D 128,60 Juurijärvi ,6 7,3 126,00 127, B, D 128,25 Kyrösjärvi ,0 300,0 83,20 84, A 85,50 Leppäsjärvi ,0 12,2 100,20 102, A 102,95 Pääjärvi ,9 5,0 103,40 104, D 105,45 Ruojärvi ,2 8,0 120,20 122, C, D 122,45 Röyhiönjärvi ,9 10,0 112,90 114, C, D 114,65 Särkijärvi * ,6 3,7 121,70 122, D 122,65 Sipsiönjärvi ,4 15,0 89,80 90, D 91,50 Vähäjärvi ,4 3,5 126,30 127, D 128,40 Vahojärvi ,6 7,5 101,20 104, D 105,20 * Järvi nro Juupajoki Ala-Lylyjärvi ,8 5,3 122,20 123, D 123,50 Hulipasjärvi ,7 6,0 117,00 118, B, D 118,75 Iso Liesi ,3 6,6 122,90 124, D 124,60 Kopsamo ,0 7,1 89,30 90, D 91,55 Mellinselkä ,7 15,8 88,80 90, B, D 91,90 Muhujärvi ,6 13,7 119,10 119, D 119,85 Isopetää / Vähäpetää ,7/0,6 7,1/8,2 116,20 117, D 117,75 Ylä-Lylyjärvi ,7 4,2 122,50 123, D 123,65 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 15

16 Kangasala Halkohaavanjärvi ,9 7,5 84,10 85, D, A* 85,60 Kaukajärvi ,4 8,2 88,00 88, A 89,20 Kirkkojärvi ,7 6,9 84,90 85, A* 86,10 Längelmävesi ,0 187,0 84,20 85, A 85,65 Pälkänevesi ,0 167,0 84,10 84, C, D 85,40 Roine ,0 150,0 84,10 85, A** 85,65 Vesijärvi ,2 126,8 86,60 87, A 87,85 * Perustuu Roineen yliveden korkeuteen. ** Perustuu Längelmäveden ja Mallasveden havaintosarjoihin. Kihniö Kankarinjärvi ,0 25,9 130,60 132, B, C 132,70 Korhosjärvi ,6 8,5 132,40 132, D 133,15 Naarmijärvi ,8 4,8 131,80 133, B 134,60 Nerkoojärvi ,4 58,0 142,70 143, C 144,00 Pääjärvi ,5 7,5 142,60 143, D 144,00 Sulkuejärvi ,0 5,2 131,40 132, D 132,50 Kuhmalahti Kuhmajärvi ,0 18,4 100,90 102, D 102,95 Längelmävesi ,0 187,0 84,20 85, A 85,65 Pajulanjärvi ,0 42,0 106,00 106, C, D 107,35 Vehkajärvi ,4 100,0 110,50 110, B, C 111,20 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

17 Kuru Ainesjärvi ,9 5,1 162,50 156, D 157,20 Aurejärvi ,0 80,0 155,00 155, B, D 156,35 Iso Mustajärvi ,9 9,8 170,80 172, D 172,90 Jakamajärvi ,2 11,3 103,10 104, D 105,00 Keihäsjärvi ,2 15,4 99,90 101, D 101,40 Kuusijärvi ,3 15,5 124,50 125, C, D 126,00 Kuusjärvi ,3 20,3 107,10 108, A 108,50 Liesijärvi ,0 12,4 160,90 162, D 162,60 Kylmäkoski Jalanti ,5 24,5 83,00 84, A, C 85,70 Lempäälä Ahtialanjärvi ,3 3,9 79,30 79, A 80,35 Höytämönjärvi ,0 13,7 110,20 111, C, D 111,55 Iso Arajärvi ,9 12,5 111,90 112, D 112,75 Iso Kausjärvi ,7 6,3 104,50 104, D 105,30 Liponselkä ,5 25,1 79,30 79, A 80,55 Mäyhäjärvi ,1 9,4 94,40 94, C, D 94,90 Pyhäjärvi ,5 320,0 77,10 77, A 78,25 Tervajärvi ,3 8,3 115,10 115, D 116,00 Vanajavesi / ,9 452,0 79,40 79, A 80,60 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 17

18 Luopioinen Kouvalanjärvi ,7 5,2 95,20 95, D 96,25 Kukkia ,3 260,0 86,60 87, A 87,80 Kyynäröjärvi ,4 9,6 110,20 110, D 111,55 Pälkänevesi ,0 167,0 84,10 84, C, D 85,40 Rautajärvi ,4 18,6 86,60 87, A* 87,72 Uurajärvi ,6 7,2 114,00 114, D 114,60 Vehkajärvi ,4 100,0 110,50 110, B, C 111,20 Vekuna ,7 5,2 98,70 99, D 99,60 Vihajärvi ,6 17,9 86,30 87, D 87,80 Ämmätsänjärvi ,8 12,6 100,60 100, B, D 101,55 * Perustuu Kukkian havaintosarjaan. Längelmäki Kolhinselkä / Eväjärvi ,8 33,5 110,60 111, B, D 112,05 Iso-Löytäne ,0 41,4 107,10 107, D 108,45 Kuoksenjärvi ,7 22,1 123,50 124, D 124,85 Längelmävesi ,0 187,0 84,20 85, A 85,65 Myllyvesi / Väärä-Kalkku ,5 11,8 105,70 106, D 106,55 Pitkäjärvi ,2 23,0 123,80 124, D 124,60 Pitkävesi * ,6 48,6 106,00 106, D 107,05 Valkeajärvi ,3 10,8 115,70 116, D 116,40 Äväntäjärvi ,3 35,1 97,10 98, A 98,60 * et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

19 Mouhijärvi Kelhäjärvi ,6 6,1 99,90 100, B, D 100,90 Kirkkojärvi ,9 6,4 64,30 65, D 66,45 Kortejärvi ,0 7,3 88,40 89, D 89,55 Mätikkö ,8 5,5 57,90 61, A 61,60 Mouhijärvi ,0 20,7 64,70 66, A 66,50 Piikkilänjärvi ,7 13,0 57,50 58, D, A* 58,75 Tupurlajärvi ,3 5,4 57,60 58, D 58,70 * Perustuu Kuloveden havaintosarjoihin. Mänttä Keurusselkä ,9 449,0 105,40 106, A 107, Kuorevesi ,2 143,3 98,90 100, A* 101,20 * Perustuu Keurusselän havaintosarjoihin Nokia Jokinenjärvi ,9 60,60 60, A 61,30 Kulovesi ,0 130,0 57,60 58, A 58,85 Piikkilänjärvi ,7 13,0 57,50 58, D, A* 58,75 Pyhäjärvi ,5 320,0 77,10 77, A 78,25 Vihnusjärvi ,7 5,5 77,20 77, A** 78,10 * Perustuu Kuloveden havaintosarjoihin. ** Perustuu Pyhäjärven havaintosarjoihin. et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 19

20 Orivesi Enojärvi ,0 29,9 143,30 144, A 145,00 Eräjärvi ,4 27,9 87,00 87, B, C 88,40 Längelmävesi ,0 187,0 84,20 85, A 85,65 Mellinselkä ,7 15,8 88,80 90, B, D 91,90 Nihuanjärvi ,0 10,1 84,60 85, C 85,85 Oriselkä ,7 9,1 84,30 85, C 85,65 Pukala ,2 26,7 134,10 134, C, D 135,20 Vaavunjärvi ,2 7,2 136,50 137, D 137,60 Vesijärvi ,2 126,8 86,60 87, A 87,85 Parkano Aurejärvi ,0 80,0 155,00 155, B, D 156,35 Häädetjärvi ,0 6,4 149,30 149, D 150,00 Iso Madesjärvi ,4 5,0 144,90 145, D 146,05 Kirkkojärvi ,8 5,4 114,00 114, D 115,25 Kovesjärvi ,3 8,8 148,50 114, D 149,95 Kuivasjärvi ,5 23,0 136,00 137, B, A* 138,15 Liesijärvi ,5 13,4 149,10 146, C, D 147,45 Linnanjärvi ,4 19,2 120,70 120, A 121,30 Mustajärvi ,6 8,1 151,70 152, D 152,65 Ojajärvi ,5 7,0 141,00 143, B 143,55 Parkanonjärvi ,7 23,7 89,80 92, A 93,10 Ruojärvi ,2 8,0 120,20 122, C, D 122,45 Vahojärvi ,6 15,9 128,00 129, C, D 129,95 Vuorijärvi ,4 17,0 143,50 145, B, C 145,50 * Parkanonjärven havaintosarja et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

21 Pirkkala Pyhäjärvi ,5 320,0 77,10 77, A 78,25 Pälkäne Ilmoilanselkä ,5 61,0 84,10 85, D 85,70 Mallasvesi ,8 120,0 84,20 85, A 85,70 Pälkänevesi ,0 167,0 84,10 84, C, D 85,40 Pintele ,1 12,6 84,00 84, C, D 85,45 Roine ,0 150,0 84,10 85, A * 85,65 Tykölänjärvi ,5 5,8 84,10 85, A, C ** 85,80 * Perustuu Längelmäveden ja Mallasveden havaintosarjoihin. ** Perustuu Mallasveden havaintosarjoihin. et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 21

22 Ruovesi Alainen Herajärvi ,0 1,0 118,10 118, D 118,85 Haukkajärvi ,7 2,7 150,50 150, D 151,45 Herajärvi ,2 1,2 123,00 123, D 123,90 Isojärvi ,8 0,8 96,50 97, D 97,45 Jäminginselkä ,2 17,2 95,90 97, A 98,20 Jouttenus ,3 1,3 107,20 107, D 107,75 Kovero ,4 17,8 128,90 129, D 129,95 Luoma ,7 8,4 129,90 130, D 130,90 Majaselkä ,4 107,6 96,00 97, A 98,20 Näsijärvi / 260,0 600,0 95,10 95, A 96, Palovesi ,6 120,4 95,90 97, A 98,20 Ruovesi ,8 153,7 96,00 97, A 98,20 Seppälänjärvi ,2 8,8 113,10 113, D 114,25 Tarjanne ,7 198,9 96,00 97, A 98,30 Valkeajärvi * ,1 4,7 103,80 104, D 104,80 Visuvesi/Vaskivesi ,1 242,8 96,00 97, A 98,20 Väärinjärvi ,7 15,3 107,60 109, B 109,50 * Järvi nro Sahalahti Keljonjärvi ,7 10,9 84,10 84, B 85,30 Kirkkojärvi ,4 13,2 84,60 85, B 85,50 Längelmävesi ,0 187,0 84,20 85, A 85,65 Pakkalanjärvi ,0 5,7 91,40 92, D 92,80 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

23 Suodenniemi Heinijärvi ,2 7,4 69,50 69, D 70,00 Kirjasjärvi ,7 4,4 85,70 87, A, D 88,40 Kourajärvi ,6 10,4 65,10 66, C, D 66,70 Mouhijärvi ,0 20,7 64,70 66, A 66,50 Märkäjärvi * ,1 12,3 85,90 88, A 88,50 * Kirkkojärvi kts. Kourajärvi Tampere Enojärvi ,0 29,9 143,30 144, A 145,00 Hankajärvi ,0 8,4 133,80 134, D 135,10 Kaukajärvi ,4 8,2 88,00 88, A 89,20 Löytänänjärvi ,5 8,6 97,60 98, D 98,75 Näsijärvi / 260,0 600,0 95,10 95, A 96, Paali/Matalajärvi ,2 13,6 141,50 142, D 142,40 Pulesjärvi ,1 18,2 125,40 125, B 126,40 Pyhäjärvi ,5 320,0 77,10 77, A 78,25 Särkijärvi * ,3 7,0 114,80 115, D 115,80 Ukaanjärvi ,0 20,6 112,10 113, C, D 113,60 Vaavunjärvi ,2 7,2 136,50 137, D 137,60 Velaatanjärvi ,0 20,6 112,10 112, C, D 113,60 * Järvi nro et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 23

24 Toijala Vanajavesi / ,9 452,0 79,40 79, A 80,60 Urjala Ameenjärvi ,6 15,0 110,00 110, D 110,80 Kokkijärvi ,9 4,6 124,10 124, D 124,95 Kokonjärvi ,4 13,6 107,50 107, C 108,55 Kortejärvi ,3 9,4 99,50 100, D 101,10 Lahmajärvi ,7 5,6 125,10 125, D 125,35 Nuutajärvi ,9 10,8 99,80 100, D 101,45 Pynnänjärvi ,9 8,3 110,90 111, C, D 112,00 Rutajärvi ,0 34,9 99,60 100, D 101,10 Särkijärvi ,6 6,7 116,10 116, D 117,30 Uurtaanjärvi ,5 6,4 110,10 110, A, D 111,20 Valajärvi ,1 5,6 106,90 107, C, D 108,10 Valkeakoski Halkohaavanjärvi ,9 7,5 84,10 85, D, A* 85,60 Mallasvesi ,8 120,0 84,20 85, A 85,70 Tykölänjärvi ,5 5,8 84,10 85, A, C* 85,80 Vallonjärvi ,0 1,6 79,40 79, A** 80,60 Vanajavesi / ,9 452,0 79,40 79, A 80,60 * Perustuu Mallasveden havaintosarjoihin. ** Perustuu Vanajaveden havaintosarjoihin. et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

25 Vammala Houhajärvi ,8 24,8 92,50 93, B 93,80 Kivijärvi ,6 7,1 114,80 115, D 116,50 Kulovesi ,0 130,0 57,60 58, A 58,85 Liekovesi ,4 107,5 57,50 57, A 58,40 Rautavesi ,4 107,5 57,50 57, A 58,50 Riippilänjärvi ,7 8,0 69,90 71, C 71,55 Ylistenjärvi ,4 9,8 89,20 89, B 90,20 Rauta- ja Liekoveden osalta esitetyt suositukset alimmiksi rakentamiskorkeuksiksi koskevat patovallien ulkopuolista rakennusaluetta. Vesilahti Ameenjärvi ,6 15,0 110,00 110, D 110,80 Iso-Arajärvi ,9 12,5 111,90 112, D 112,75 Pyhäjärvi ,5 320,0 77,10 77, A 78,25 Pynnänjärvi ,9 8,3 110,90 111, C, D 112,00 Suonojärvi ,2 26,4 105,10 106, B, D 106,80 Viiala Iso-Arajärvi ,9 12,5 111,90 112, D 112,75 Pyhäjärvi ,5 320,0 77,10 77, A 78,25 Vanajavesi ,9 16,2 79,40 79, A 80,60 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 25

26 Viljakkala Karhejärvi ,0 28,1 107,20 108, B, C 108,65 Koikeroinen ,8 9,0 115,80 108, D 116,25 Kyrösjärvi ,0 300,0 83,20 84, A 85,50 Vilppula Ajosjärvi ,2 18,9 97,90 98, C 99,45 Elänne ,1 10,9 103,50 103, C, D 104,30 Kangasjärvi ,8 7,0 118,80 119, C, D 120,10 Keurusselkä ,9 449,0 105,40 106, A 107, Kotaselkä ,2 12,8 98,40 99, A 99,80 Kuorevesi ,2 143,3 98,90 100, A* 101,20 Kurkijärvi ,5 29,9 104,80 105, C, D 105,95 Lauttajärvi ,0 13,2 141,70 142, D 142,60 Parannesjärvi ,0 15,2 124,90 125, D 125,70 Pyhtönen ,0 3,7 105,50 106, C 107,05 Ruovesi ,8 153,7 96,00 97, A 98,20 Salusjärvi ,4 20,9 107,00 107, B,C 108,20 Tarjanne ,7 198,9 96,00 97, A 98,30 Valkeajärvi ** ,1 4,7 103,80 104, D 104,80 Vehkajärvi ,6 24,6 111,90 112, B,C 113,15 * Perustuu Keurusselän havaintosarjoihin. ** Järvi nro et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

27 Virrat Hauhuu ,8 11,0 96,10 97, C 98,15 Havanganjärvi ,7 12,3 105,10 106, C 106,55 Hirvijärvi * ,1 4,5 142,40 14, D 143,40 Iso Vehkajärvi ,3 11,4 130,70 131, D 131,75 Kahilanjärvi ,7 1,0 99,40 101, A 101,60 Keihäsjärvi ,6 13,6 96,20 97, D 98,30 Kitusjärvi ,5 6,6 116,20 117, A 117,80 Kurjenjärvi ,4 11,6 129,20 131, D 131,90 Lauttajärvi ,0 13,2 141,70 142, D 142,60 Parannesjärvi ,0 15,2 124,90 125, D 125,70 Seinäjärvi ,8 26,2 139,50 139, A 139,95 Siekkisjärvi ,9 17,6 118,50 120, B 120,55 Tarjanne ,7 198,9 96,00 97, A 98,30 Toisvesi ,4 75,0 98,00 99, A 100,10 Uurasjärvi ,1 112,3 96,70 97, A 98,25 Visuvesi/Vaskivesi ,1 242,8 96,00 97, A 98,20 Vaskuu ,5 14,1 136,40 137, C 137,60 Vermasjärvi ,2 37,6 124,40 125, A, C 125,92 Ylä-Havankajärvi ,2 5,8 154,50 155, D 156,05 * Järvi nro Ylöjärvi Keijärvi ,5 10,0 114,00 114, D 115,30 Koikeroinen ,8 9,0 115,80 108, D 116,25 Näsijärvi / ,0 600,0 95,10 95, A 96,40 Äetsä Kiimajärvi ,5 13,3 68,00 69, D 69,85 et: A Vähintään 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot B Alle 10 vuoden yhtäjaksoiset vedenkorkeushavainnot C Suunnitelmat, lausunnot, lyhyet havaintosarjat tms. D Haastattelut, maamerkit, maastomittaukset Pirkanmaan ympäristökeskus... 27

28 5 Yhteenveto Tulvien aiheuttamia vahinkoja arvioitaessa joudutaan toistuvasti toteamaan, ettei kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavilla viranomaisilla ole aina ollut riittäviä tietoja vesistöjen ylimmistä vedenkorkeuksista tai niiden oletettu toistumisaika on arvioitu liian harvinaiseksi. Monilla alueilla myös ns. perimätieto on jätetty huomiotta, ja rakennettu uudisrakennuksia tai muita vesivahingoille alttiita rakenteita sellaisille rantatörmille, jotka paikkakunnan vanhimmat asukkaat ovat tienneet tulvaherkiksi. Suositusten tarkoitus on toimia oppaana, jotta vedenkorkeuden vaihtelut osattaisiin tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon rantojen käytön suunnittelussa. Tarkastelun kohteena ovat Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella olevat pääsääntöisesti yli 1 km 2 :n järvet. Mukaan on lisäksi otettu eräitä tätä kokoluokkaa pienempiä kuntataajamien lähijärviä. Jokivesistöt sekä sellaiset kokorajan ylittävät järvet, jotka sijaitsevat alueilla, jonne ei voida olettaa olevan minkäänlaista rantarakentamispainetta, on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Suositus perustuu kunkin vesistön keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvään tulvakorkeuteen, johon lisätään harkinnanvarainen lisäkorkeus sekä avointen ulapoiden rannoilla harkinnanvarainen aaltoiluvara. Rantarakentaminen vaatii aina suunnittelua. Rakennuspaikkaa valitessa on yhtenä osatekijänä otettava huomioon, ettei paikalla ole tulvan tai vedenkorkeuden vaihtelusta aiheutuvan sortuman vaaraa. Tulvien suuruutta on erittäin vaikea tarkasti ennustaa, mutta niiden vaikutuksiin pitää ja niihin voidaan varautua. Tavoitteena on, ettei rakennuskanta riskivyöhykkeillä tulevaisuudessa enää lisääntyisi Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

29 Lähdeluettelo Ollila, M Ylimmät vedenkorkeudet ja sortumariskit ranta-alueille rakennettaessa. Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista. Helsinki, Suomen ympäristökeskus, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. Ympäristöopas s. ISBN , ISSN Pirkanmaan ympäristökeskus... 29

30 Liite 1. Suosituksiin lukeutuvat järvet aakkosjärjestyksessä. Järvi Kunnat Järvi Kunnat Ahtialanjärvi Lempäälä Juurijärvi Ikaalinen Ainesjärvi Kuru Jäminginselkä Ruovesi Ajosjärvi Vilppula Järvenkylänjärvi Hämeenkyrö Alainen Herajärvi Ruovesi Kahilanjärvi Virrat Ala-Lylyjärvi Juupajoki Kangasjärvi Vilppula Ameenjärvi Urjala, Vesilahti Kankarinjärvi Kihniö Aurejärvi Kuru, Parkano Karhejärvi Viljakkala Elänne Vilppula Kaukajärvi Kangasala, Tampere Enojärvi Orivesi, Tampere Keihäsjärvi ( ) Kuru Eräjärvi Orivesi Keihäsjärvi ( ) Virrat Halkohaavanjärvi Kangasala, Valkeakoski Keijärvi Ylöjärvi Hankajärvi Tampere Kelhäjärvi Mouhijärvi Hauhuu Virrat Keljonjärvi Sahalahti Haukkajärvi Ruovesi Keurusselkä Mänttä, Vilppula Havanganjärvi Virrat Kiimajärvi Äetsä Heinijärvi Suodenniemi Kirjasjärvi Suodenniemi Herajärvi Ruovesi Kirkkojärvi ( ) Kangasala Hirvijärvi Virrat Kirkkojärvi ( ) Mouhijärvi Houhajärvi Vammala Kirkkojärvi ( ) Parkano Hulipasjärvi Juupajoki Kirkkojärvi ( ) Sahalahti Hulppojärvi Ikaalinen Kitusjärvi Virrat Häädetjärvi Parkano Kivijärvi Vammala Höytämönjärvi Lempäälä Koikeroinen Viljakkala, Ylöjärvi Ilmoilanselkä Pälkäne Kokkijärvi Urjala Iso Arajärvi Lempäälä, Vesilahti, Kokonjärvi Urjala Viiala Kolhinselkä / Eväjärvi Längelmäki Isojärvi Ruovesi Kopsamo Juupajoki Iso Kausjärvi Lempäälä Korhosjärvi Kihniö Iso Liesi Juupajoki Kortejärvi ( ) Mouhijärvi Iso-Löytäne Längelmäki Kortejärvi ( ) Urjala Iso Madesjärvi Parkano Kotaselkä Vilppula Iso Mustajärvi Kuru Kourajärvi Suodenniemi Isopetää / Vähäpetää Juupajoki Kouvalanjärvi Luopioinen Iso Vehkajärvi Virrat Kovero Ruovesi Jakamajärvi Kuru Kovesjärvi Parkano Jalanti Kylmäkoski Kuhmajärvi Kuhmalahti Jokinenjärvi Nokia Kuivasjärvi Parkano Jouttenus Ruovesi Kukkia Luopioinen Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

31 Järvi Kunnat Järvi Kunnat Kulovesi Nokia, Vammala Nerkoojärvi Kihniö Kuoksenjärvi Längelmäki Nihuanjärvi Orivesi Kuorevesi Mänttä, Vilppula Nuutajärvi Urjala Kurjenjärvi Virrat Näsijärvi Ruovesi, Tampere, Kurkijärvi Vilppula Ylöjärvi Kuusijärvi Kuru Ojajärvi Parkano Kuusjärvi Kuru Oriselkä Orivesi Kyrösjärvi Hämeenkyrö, Ikaalinen, Paali / Matalajärvi Tampere Viljakkala Pajulanjärvi Kuhmalahti Kyynäröjärvi Luopioinen Pakkalanjärvi Sahalahti Lahmajärvi Urjala Palovesi Ruovesi Lauttajärvi Vilppula, Virrat Parannesjärvi Vilppula, Virrat Lavajärvi Hämeenkyrö Parkanonjärvi Parkano Leppäsjärvi Hämeenkyrö Piikkilänjärvi Mouhijärvi, Nokia Liekovesi Vammala Pintele Pälkäne Liesijärvi ( ) Kuru Pitkäjärvi Längelmäki Liesijärvi ( ) Parkano Pitkävesi Längelmäki Linnanjärvi Parkano Pukala Orivesi Liponselkä Lempäälä Pulesjärvi Tampere Luoma Ruovesi Pyhäjärvi Lempäälä, Nokia, Längelmävesi Kangasala, Kuhmalahti, Pirkkala, Tampere, Längelmäki, Orivesi, Vesilahti, Viiala Sahalahti Pyhtönen Vilppula Löytänänjärvi Tampere Pynnänjärvi Urjala, Vesilahti Mahnalanselkä / Kirkkojärvi Hämeenkyrö Pälkänevesi Kangasala, Luopioinen, Pälkäne Majaselkä Ruovesi Pääjärvi ( ) Ikaalinen Mallasvesi Pälkäne, Valkeakoski Pääjärvi ( ) Kihniö Mellinselkä Juupajoki, Orivesi Rautajärvi Luopioinen Mouhijärvi Mouhijärvi, Rautavesi Vammala Suodenniemi Riippilänjärvi Vammala Muhujärvi Juupajoki Roine Kangasala, Pälkäne Mustajärvi Parkano Ruojärvi Ikaalinen, Parkano, Myllyvesi/Väärä-Kalkku Längelmäki Viljakkala Märkäjärvi Suodenniemi Ruovesi Ruovesi, Vilppula Mätikkö Mouhijärvi Rutajärvi Urjala Mäyhäjärvi Lempäälä Röyhiönjärvi Ikaalinen Naarmijärvi Kihniö Salusjärvi Vilppula Pirkanmaan ympäristökeskus... 31

32 Järvi Kunnat Järvi Kunnat Seinäjärvi Virrat Vuorijärvi Parkano Seppälänjärvi Ruovesi Vähäjärvi Ikaalinen Siekkisjärvi Virrat Väärinjärvi Ruovesi Sipsiönjärvi Ikaalinen Ylistenjärvi Vammala Sulkuejärvi Kihniö Ylä-Havankajärvi Virrat Suonojärvi Vesilahti Ylä-Lylyjärvi Juupajoki Särkijärvi ( ) Ikaalinen Ämmätsänjärvi Luopioinen Särkijärvi ( ) Tampere Äväntäjärvi Längelmäki Särkijärvi ( ) Urjala Tarjanne Ruovesi, Vilppula, Virrat Tervajärvi Lempäälä Toisvesi Virrat Tupurlajärvi Mouhijärvi Tykölänjärvi Pälkäne, Valkeakoski Ukaanjärvi Tampere Uurajärvi Luopioinen Uurasjärvi Virrat Uurtaanjärvi Urjala Vaavunjärvi Orivesi, Tampere Vahojärvi ( ) Ikaalinen Vahojärvi ( ) Parkano Valajärvi Urjala Valkeajärvi ( ) Längelmäki Valkeajärvi ( ) Ruovesi, Vilppula Vallonjärvi Valkeakoski Vanajavesi Lempäälä, Toijala, Valkeakoski, Viiala Vaskuu Virrat Vehkajärvi ( ) Kuhmalahti, Luopioinen Vehkajärvi ( ) Vilppula Vekuna Luopioinen Velaatanjärvi Tampere Vermasjärvi Virrat Vesajärvi Hämeenkyrö Vesijärvi Kangasala, Orivesi Vihajärvi Luopioinen Vihnusjärvi Nokia Visuvesi / Vaskivesi Ruovesi, Virrat Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

33 Kuvailulehti Julkaisija Pirkanmaan ympäristökeskus Julkaisuaika Heinäkuu 2003 Tekijä(t) Maarit Salonoja (toim.) Julkaisun nimi Alimmat suositeltavat rakentamiskorkeudet Pirkanmaalla. Julkaisun osat/ muut saman projektin tuottamat julkaisut Tiivistelmä Tulvat aiheuttavat vahinkoja rakennuksille lähes vuosittain. Toistuvasti joudutaan myös toteamaan, ettei kaavoituksesta ja rakentamisesta vastaavilla viranomaisilla ole aina ollut riittäviä tietoja vesistöjen ylimmistä tulvakorkeuksista tai niiden oletettu toistumisaika on arvioitu liian harvinaiseksi. Tämän julkaisun tarkoitus on toimia oppaana, jotta vedenkorkeuden vaihtelut osattaisiin tulevaisuudessa ottaa paremmin huomioon rantojen käytön suunnittelussa. Tarkastelun kohteena ovat pääsääntöisesti Pirkanmaan ympäristökeskuksen alueella olevat yli 1 km 2 :n järvet. Suositukset perustuvat kunkin vesistön keskimäärin kerran 50 vuodessa esiintyvään tulvakorkeuteen, johon lisätään harkinnanvarainen lisäkorkeus sekä avointen ulapoiden rannoilla harkinnanvarainen aaltoiluvara. Tavoitteena on, ettei rakennuskanta riskivyöhykkeillä tulevaisuudessa enää lisääntyisi. Asiasanat Rakentamiskorkeus, tulvat, tulvavahingot, rantarakentaminen Julkaisusarjan nimi ja numero Alueelliset ympäristöjulkaisut 248 Julkaisun teema Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun myynti/ jakaja ISSN ISBN (PDF) Sivuja Kieli 35 Suomi Luottamuksellisuus julkinen Hinta 8 euroa Pirkanmaan ympäristökeskus, puh. (03) , faksi (03) Edita Oyj, asiakaspalvelu, puh , faksi Julkaisun kustantaja Painopaikka ja -aika Pirkanmaan ympäristökeskus Multiprint Oy, Tampere 2003 Pirkanmaan ympäristökeskus 33

34 Presentationsblad Utgivare Birkalands miljöcentral Datum Juli 2003 Författare Maarit Salonoja (red.) Publikationens titel Rekommendation för lägsta acceptabla byggnadshöjd i Birkaland Publikationens delar/ andra publikationer inom samma projekt Sammandrag Översvämningar föranleder byggnadsskador nästan varje år. Man kan regelbundet konstatera, att de myndigheter, som ansvarar för planerings- och byggverksamheten inte alltid har tillräckliga uppgifter om vattendragens högsta översvämningshöjder eller så har man bedömt, att de återkommer för sällan. Avsikten med denna publikation är att fungera som guid, så att variationerna i vattenhöjden kunde bättre beaktas i framtiden, då man planerar strandanvändningen. Föremål för utvärderingen är främst sjöar på över 1 km 2 inom Birkalands miljöcentrals distrikt. Rekommendationerna baserar sig på den översvämningshöjd beräknad skilt för varje vattendrag för översvämningar vart 50:e år, vartill ännu sättes en fakultativ tilläggshöjd och då det gäller öppna fjärderen, en vågmarginal. Målet är att byggnadsstammen i riskzonerna inte mera ökar i framtiden. Nyckelord Byggnadshöjd, översvämning, översvämningsskador, strandbyggande Publikationsserie och nummer Regionala miljöpublikationer 248 Publikationens tema Projektets namn och nummer Finansiär/ uppdragsgivare Organisationer i projektgruppen Beställningar/ districution ISSN ISBN (PDF) Sidantal Språk 35 Finska Offentlighet Pris offentlig 8 euro Birkalands miljöcentral, tel , fax Edita Abp, tel , fax Förläggare Tryckeri/ tryckningsort och -år Birkalands miljöcentral Multiprint Oy, Tammerfors Alueelliset ympäristöjulkaisut 248

35 Documentation page Publisher Pirkanmaa Regional Environment Centre Date July 2003 Author(s) Maarit Salonoja (editor) Title of publication Recommendation for the minimum permissible building heights in Pirkanmaa Parts of publication/ other project publications Abstract Floods cause damage to buildings every year. However, it is repeatedly found, that the authorities responsible for land use and construction seldom have sufficient information about the highest water levels or the flood frequency is evaluated to be too short. The purpose of this study is to offer a guide how to better pay attention to the water level fluctuations when planning the shore utilization. The lakes examined in this study lie in the Pirkanmaa Regional Environment Centre region and their surface area mainly being over one km 2. Recommendations base on the flood height of the water course concerned recurring only once in 50 years on average, added by a discretionary additional height and a wave margin. The aim of our suggestions is to avert construction on the risk areas in the future. Keywords Building height, floods, flood damages, building on shores Publication series and number Regional Environment Publications 248 Theme of publication Project name and number, if any Financier/ commissioner Project organization For sale at/ distributor ISSN ISBN (PDF) No. of pages 35 Language Finnish Restrictions public Price 8 euros Pirkanmaa Regional Environmen Centre, tel , fax Edita Plc, , fax Financier of publication Printing place and year Pirkanmaa Regional Environment Centre Multiprint Oy, Tampere 2003 Pirkanmaan ympäristökeskus 35