OMISTUS. peruste 1/2010 vasemmistofoorumi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OMISTUS. peruste 1/2010 vasemmistofoorumi"

Transkriptio

1 OMISTUS peruste 1/2010 vasemmistofoorumi

2 Peruste 1/2010 toim. Ruurik Holm & Laura Tuominen Julkaisija Vasemmistofoorumi Hakapaino, Helsinki 2010 ISSN X

3 sisällysluettelo esipuhe petter korkman Omistus ja vapaus robin blackburn Taloudellisen demokratian merkityksestä, tarpeellisuudesta ja mahdollisuuksista jakonen et. al Toisenlainen tuotanto on välttämätön erik olin wright Perustulo sosialistisena projektina lauri holappa Rahan omistajat brigitte young Sukupuolinäkökulma rahaan, rahoitukseen ja subprime-asuntoluottokriisiin jarmo lindén Kattoa kun päällemme ei riitä... Miten omistaminen ohjaa asunto- ja rakennus - markkinoita ja vaikuttaa kansalaisten asumisoloihin amy sinden Yhteismaan tragedia ja yksityistämisen myytti kaisa luoma Vasemmmisto ja oikeutetun omistuksen teoriat: vaihtoehtoja työnarvoteoreettiselle riistokäsitteelle? juho lindman: Maksullinen arvovalintavaikuttaminen kirjoittajat

4 yhteisomistuksen puolesta Omistaminen on ollut läsnä tavalla tai toisella niin kauan kuin inhimillinen kulttuuri on ollut olemassa. Kapitalistinen talousjärjestys perustuu yksityistettyyn omistamiseen: ihminen ja yhteiskunta ymmärretään lähinnä omaisuuden myynnin ja ostamisen kautta, ja jokainen henkilö on oman elämänsä yksityisyrittäjä markkinoilla. Omistaminen on yhteiskunnallinen suhde, jonka valtaa vasemmisto on pyrkinyt purkamaan koko olemassaolonsa ajan. Siihen liittyvistä valtasuhteista ei kuitenkaan ole ollut juuri päivänpolitiikkaan kytköksissä olevaa periaatteellista keskustelua. Omistamisen ja varallisuuden keskittymisen nähdään kyllä aiheuttavan yhteiskunnallista epätasa-arvoa, mutta näkökulmia omistamiseen perustuvan järjestyksen ylittämiseksi on esiintynyt varsin vähän. Vasemmistoa syytetään usein siitä, että se osaa aina olla jakamassa resursseja, jotka muut ovat tuottaneet, mutta siltä puuttuu kyky luoda vaurautta. Robin Blackburn toteaakin taloudellista demokratiaa käsittelevässä artikkelissaan: Taloudellisella demokratialla on todellista painoarvoa vasta kun se järjestää varallisuuden tuotantoa eikä vain laajemman taloudellisen ylijäämän käyttöä. Esimerkiksi vasemmiston aktiivisesti puolustama kokonaisveroasteen nostaminen ei vielä muuta yhteiskunnan tuotantosuhteita. Tämän artikkelikokoelman tarkoituksena on herättää keskustelua siitä, minkälaista uutta yksityisomistukselle perustumatonta yhteiskunnallista järjestelmää vasemmisto voisi tavoitella ja miten. Yksityisomistukseen pohjautuvalle yhteiskuntajärjestykselle on löydettävissä perusteltuja vaihtoehtoisia malleja monilla tuotantoelämän alueilla. Niin sanottujen yhteisresurssien yksityinen omistus ei yleensä ole paras tai edes mahdollinen järjestely. Näitä yhteisresursseja ovat materiaaliset tekijät kuten luonnonvarat, kuin myös aineettomat tekijät kuten tieto ja kulttuuri. Tässä julkaisussa esitellään kymmenen asiantuntija-artikkelin kautta omistamisen problematiikkaa ja myös esityksiä omistajavallan rajoittamiseksi. Vertaistuotanto, paikallisdemokratia, yritysdemokratian kasvattaminen ja työntekijäosuuskunnat, maanomistusoikeuksien rajoittaminen, työvoiman neuvotteluaseman ja yhteisöllisen tuotannon edellytysten parantaminen perustulolla sekä julkisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon edistäminen omistusasumisen kustannuksella ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, mil- 4

5 laisia ovat yksityisomistukseen perustuvan vallan purkamisen mahdollisuudet. Nämä esitykset eivät pohjaudu pelkästään julkiseen hallintaan, vaan useat kirjoittajat korostavat myös kollektiivisen toiminnan ja tuotannon merkitystä. Perustulo on esityksistä erityislaatuisin siinä mielessä, että se vähentää tuotantovälineiden omistajien valtaa edellyttämättä tuotannon kollektiivista tai julkista omistusta. Nykyisenkaltainen kapitalistinen pääomien kasautuminen ei olisi ollut mahdollista ilman omistamiseen pohjautuvan finanssijärjestelmän pönkittämistä 1970-luvulta lähtien. Käynnissä oleva Wall Streetin finanssikriisi ja siitä seurannut globaali taloustaantuma eivät siis ole johtuneet pelkästään sääntelyn puutteesta tai ahneudesta, vaan omistamiseen pohjautuvan rakennelman voimallisesta ja tietoisesta läpiviennistä. Sääntelyn lisääminen ei voi olla ainoa ratkaisu talousjärjestelmän uudistamiselle, vaan yksityisomistuksen valtaa ylläpitäviin rakenteisiin on uskallettava puuttua. Vasemmistofoorumin julkaisusarja Peruste pyrkii osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun laajojen teema-artikkeleiden kautta. Tämä on julkaisusarjan ensimmäinen numero. Ruurik Holm Laura Tuominen 5

6

7 omistus ja vapaus petter korkman

8 peruste 1/2010 omistus Ihmiselämä on ollut omistamisen määrittämää ainakin niin pitkään kuin on historiallisia dokumentteja joihin nojautua. Ensimmäiset kirjoitusmerkit olivat pääsääntöisesti omistusten ilmaisemiseen tarkoitettuja apuvälineitä. Tässäkin mielessä omistaminen on keskeistä inhimilliselle kulttuurille. Tämä ei kuitenkaan ole kapitalismia. Kapitalismiin tarvitaan, kuten Max Weber korosti, ajatus työstä ja omaisuudesta nimenomaan vaihtoon tähtäävänä asiana: kapitalismissa ihminen ja yhteiskunta ymmärretään omaisuuden myynnin ja ostamisen kautta. Tässä artikkelissa pohdin omistamisen merkitystä osana kapitalistisia teorioita ihmiselämästä ja vapaudesta. Onko yksityisomaisuus vapauden edellytys vai ehkä päinvastoin sen kompastuskivi? raha on paha Ajatus siitä, että ihmisten väliset suhteet pitäisi ensisijaisesti ymmärtää juuri omistajien välisiksi suhteiksi markkinoilla, on myöhäistä perua. Se esiintyi näkyvästi vasta 1700-luvulla, jolloin kauppa oli noussut tärkeimmäksi eurooppalaisten valtioiden keskinäistä kilpailua määrittäväksi tekijäksi. Ranska oli aiemmin ollut kokonsa, väkilukunsa ja sotavoimansa ansiosta Euroopan merkittävin suurvalta, mutta piskuisista Hollannista ja Portugalista tuli 1600-luvulla talousmahteja. Uusi vauraus perustui erityisesti niin sanotun uuden maailman rikkauksien haalimiseen. Lasihelmiä myymällä, orjakauppaa hyödyntämällä sekä suoranaisella ryöstelyllä laivanvarustajista tuli suunnattoman rikkaita. Valtiot aateloivat kilvan kauppiaitaan, ja ne saattoivat uuden varallisuutensa ansiosta ostaa sekä ammattisotilaiden palveluja että liittolaisia. Ei ihme, että kaupasta, ja nimenomaan kansainvälisestä kaupasta, tuli keskeistä 1700-luvulla. Tämä näkyi myös keskustelussa yhteiskunnan luonteesta ja ihmisestä. Monissa ajan teorioissa yhteiskunta ymmärrettiin nimenomaan eräänlaiseksi kaupankäynniksi omistavien yksilöiden kesken. Keskeinen kysymys oli, johtavatko kaupankäyntiä ohjaavat mekanismit (erilaiset näkymättömät kädet) maailmanrauhaan vai kiristyvän kilpailun kautta kiistoihin ja katastrofaalisiin sotiin. Taustalla oli huoli vauhdikkaan kansainvälisen kaupan seurauksista pitkällä aikavälillä. Onko maailmankauppa sääntelemättömänä valtatie vaurauteen? Jos sääntelyä tarvitaan, miten ihmeessä sellainen saadaan aikaiseksi? Nämä ovat kysymyksiä, joista on syytä olla huolissaan nykypäivänäkin. 8

9 omistus ja vapaus 1600-luvun kuluessa kaupan herättämä kiinnostus peitti yhä useammin alleen kysymykset valtiollisen vallan oikeutuksesta luvulle tultaessa pääkysymys ei enää ollut, millä tavoin lain ja järjestyksen hyväksyminen oli kansalaisen kannalta järkevää. Tuolloin kysyttiin, mihin mekanismeihin yhteiskunnallinen järjestys perustuu. Jokainen yksilö oli lähtökohtaisesti omaa etuaan tavoitteleva kauppamies, joka pyrki parantamaan olojaan vaihtamalla palveluja ja tavaroita muiden kanssa. Adam Smithin näkemys siitä, että talouden näkymätön käsi valjastaa itsekkäät pyrkimykset tuottamaan yleistä etua, oli aikakaudelleen tyypillinen. Smith arvioi kaupankäynnin mekanismit yhteiskunnan keskeisimmiksi toimintamuodoiksi. Enää ei pohdittu, millä tavoin solidaarisuus lakia, esivaltaa ja järjestystä kohtaan on järkevää, vaan keskusteltiin siitä, miten solidaarisuus on kaupankäynnin sivutuote. Keskustelu markkinayhteiskunnasta korvasi, kuten ranskalainen intellektuelli ja historioitsija Pierre Rosanvallon on todennut, kysymyksen yhteiskuntasopimuksesta (Le libéralisme économique: histoire de l idée de marché, 1989, s. 15). Ajatus kaupasta kaiken inhimillisen elämän perusmuotona ja mallina nousi 1700-luvulla keskeiseksi, ja se on edelleen kapitalistisen ihmiskuvan ja yhteiskuntakäsityksen perusta. Ensinnäkin, omaisuus on ihmisen elämän keskeisin määrittävä tekijä. Kaikki mikä ihmisellä on, mukaan lukien hänen vapautensa ja työkykynsä, ymmärretään omaisuudeksi. Toiseksi, omaisuuden merkitys perustuu sen arvoon markkinoilla, eli omaisuuden kykyyn olla vaihdon väline. Kolmanneksi, yhteiskunnallinen elämä ja ihmiselämä selitetään parhaiten markkinoiden toimintaan liittyvillä mekanismeilla. Viime kädessä ihmiselämän sisällöt on aina tulkittava omaisuuden vaihdon sivutuotteiksi. Vapaus on joko tila, joka vallitsee, kun jotain omistetaan, jolloin omistajalla on täysi toimintaoikeus kyseisen asian suhteen, tai kun se on suhteessa vaihtoon, eli vapaus on markkinoiden toiminnan esteettömyyttä ja vaihtoa rajoittavien tekijöiden poissaoloa luvulla varhaiskapitalistiset yhteiskunta-ajattelijat kuitenkin esittelivät myös toisenlaista, perinteisempää vapauskäsitystä. He ymmärsivät kapitalistisen markkinatalouden tieksi myös kohti syvempää vapautta. Päästäksemme kiinni tähän hieman syvempään käsitykseen vapaudesta on syytä tehdä pieni koukkaus historiaan. Yksi kristinuskon historian keskeisimmistä henkilöistä, 300-luvulla jkr. vaikuttanut kirkkoisä Augustinus, ei ollut mikään kauppamies. Juuri Augustinusta pidetään usein syypäänä siihen, että kristillisessä ajattelussa koroste- 9

10 peruste 1/2010 omistus taan niin sanotun perisynnin ajatusta. Augustinuksella synti, omistus, ja kauppa liittyivät myös tavallaan toisiinsa. Augustinuksen mukaan omistaminen ja politiikka olivat nimittäin molemmat seurausta perisynnistä. Paratiisissa Aatami oli vapaa ja kykeneväinen hyvyyteen ja toisiin kohdistuvaan rakkauteen. Siksi omistaminen ei paratiisissa ollut tarpeellista, kuten eivät myöskään hierarkiat ja lait. Aatami olisi voinut jälkeläistensä kanssa elää onnellista anarkistin elämää noudattaen vain vapaan sydämensä ääntä. Täydessä vapaudessaan hän kuitenkin päätti syödä kiellettyä hedelmää. Syntiin lankeemuksen jälkeen Aatami ei kyennyt vapaasti ohjaamaan tahtoaan. Hän ei kyennyt rakastamaan toista ihmistä tai tekemään hyvää vapaan sydämen käskystä. Kaksi langennutta yhdessä kykenivät vain omien tarpeidensa tyydyttämiseen toista hyväksikäyttäen. Toisin kuin vapaa ihminen, lihansa orjuuttama langennut ihminen oli vaaraksi muille. Hän tarvitsi siis pelisääntöjä, lakeja ja hierarkioita. Himoitsevan ja lihaansa palvelevan ihmisen elämää säätelemään tarvittiin siksi omaisuuden jakoa eli yksityisomaisuutta, ja myös valtiovaltaa ja sanktioita. Näin sekä omaisuus että politiikka tai valta olivat synnin seurauksia. Augustinuksen perisynnin tulkinnasta tuli merkittävä kristillisen ajattelun oppi. Kristikunnan historiassa on ollut monia yhteisomistuksen paratiisimaisuutta tai omistamattomuuden moraalista ylemmyyttä korostavia koulukuntia. Niissä omaisuus ja omaisuudesta kilpaileminen ymmärrettiin epävapaan lihallisuuden alueeksi, kuten Augustinuskin oli opettanut. Augustinuksen mukaan valtio ja yhteiskunnalliset instituutiot olivat paitsi rangaistus myös lääke: ne olivat osa Jumalan kaitselmusta, joka tähtää ihmisen korjaamiseen. Valtio oli kokonaisuus, jossa jokainen on mukana turvatakseen oman etunsa. Se oli siis itsekkääseen rakkauteen perustuva instituutio. Kirkko sen sijaan oli yhteisö, joka perustui rakkauteen, jota kirkkoon kuuluvat tuntevat Jumalaa kohtaan. Augustinus näki ihmiskunnan historian pitkänä taipaleena pois itsekkyyden vallasta ja kohti Jumalan rakkauden valtaa. Valtion tulisi tukea kirkkoa ja johdattaa ihmisiä siirtymään itserakkauden vallasta Jumalan rakkauteen. Historian päätepisteessä olisi siis samanlainen paratiisi kuin alkupisteessäkin: tila, jossa ihminen tahtoo hyvää vapaasti, joten hänen vapauttaan ei siksi tarvitsisi rajata laeilla tai omistusoikeudella. Todellinen ihmisen vapaus toteutuisi anarkistisessa utopiassa. Miksi Augustinuksen näkemys on saanut niin paljon kannatusta vuosisatojen kuluessa? Miksi rikkaiden on Jeesuksen mukaan niin vaikea päästä taivaa- 10

11 omistus ja vapaus seen, ja miksi mitään omistamaton fransiskaaniveli on pyhempi kuin omistava veljensä? Miksi niin moni on halunnut omaksua ajatuksen, että raha on paha ja korruptoiva voima? Syitä tähän on varmasti monia, ja ne jäävätköön tässä sen tarkemmin tutkimatta. Sen sijaan haluan kiinnittää lukijan huomion kristillisen perisyntiopin pääideologin Augustinuksen näkemyksiin ihmiskunnan kehityshistoriasta. Hänen mukaansa omaisuus ja vaihto kuuluivat itsekkäiden yksilöiden keskinäiseen kilpailuun, kuten myös valtiovalta. Tätä kilpailua ruokkii ihmisen lihallisuus, joka Augustinuksen mukaan oli eräänlais ta epävapautta tai kykenemättömyyttä toimia kuten oikeasti haluaisi tai toivoisi haluavansa toimia. Ollakseen ihminen täysillä, ollakseen vapaa, olisi ihmisen ensin vapauduttava kilpailusta, rahasta ja vallasta. vapaus on yksityisomaisuuden toinen nimi Omistaminen oli keskiajalla toisinaan kiistelty asia myös kirkon sisällä. Fransiskaanimunkit tunnetusti puolustivat ajatusta, että Jeesus ja opetuslapset eivät omistaneet mitään. Heidän mukaansa myös kirkon olisi pitänyt jakaa omaisuuttaan. Fransiskaanimunkit halusivat, ettei heitä pidettäisi vauraiden luostarien omistajina vaan käyttäjinä. He jopa halusivat, että heidän vaatteensa olisivat kirkon eivätkä heidän omiaan. Umberto Econ romaani Ruusun nimi kuvaa herkullisella tavalla, miten yksi pyhyyttään resuisella ulkoasullaan korostava fransiskaanimunkki joutui dominikaaniveljen tönimäksi ovella, kun jälkimmäinen ei tunnistanut fransiskaania pian alkavan Jeesuksen ja kirkon omaisuutta käsittelevän kokouksen osanottajaksi. Resuinen ulkomuoto ei kuitenkaan ollut vahinko, vaan statement : todellinen pyhä mies on resuinen, vallaton ja köyhä. Huomattavasti pidemmälle samaa ajattelua veivät radikaalit liikkeet ja kansannousut, joissa hyökättiin kirkkoa ja maallista esivaltaa vastaan vaatien, että yksityisomaisuus lakkautettaisiin kokonaan tai että yhteiskuntaa johtamaan valittaisiin pyhiä miehiä ja naisia, joilla ei ole omaisuutta. Vaikka fransiskaanit eivät suoranaisesti tukeneet radikaaleja herännäisliikkeitä, oli heidän asenteensa omaisuuteen kuitenkin kiusallista katoliselle kirkolle. Kirkkotaiteen puolella kiusaantuneisuus näkyi pian, kun Jeesukselle ja apostoleille ilmaantui esimerkiksi alttaritauluissa rahapussit vyötäisille: Jeesus ei ollutkaan omaisuudeton! Fransiskaanien ja paavin kantaa edustavien do- 11

12 peruste 1/2010 omistus minikaanien kiistoissa ilmeni moderni ajatus omistamisesta. Keskiaikaisessa kirkossa oli varsin luonteva ajatella, että omaisuus oli lähtökohtaisesti kollektiivista. Luostarit kuuluivat kirkolle instituutiona, ja mikseivät myös työkalut, vaatteet ja jopa raha, joita luostarin pyörittämiseen tarvittiin. Fransiskaanit näkivät itsensä mielellään vain käyttäjinä. Henkilökohtaista omaisuutta heillä ei ollut, ja nimenomaan yksityisomaisuus oli se paha, josta piti päästä. Paavikirkon kanta oli, että käyttäjän tuli joko omistaa tai hänellä tuli olla henkilökohtainen oikeudellinen suhde vaatteisiin, joita hän käyttää tai ruokaan, jota hän syö. Itse asiassa omistaminen oli lähtökohtaisesti aina ulossulkevaa ja henkilökohtaista. Jokaisella yksilöllä oli tietty oma alue, jossa hänellä oli oikeus päättää vapaasti ja samalla toki vastuullisesti siitä, miten tämän suhteen toimii. Koska Jeesuksella oli vaatteet yllään, oli siis myös Jeesus omistaja, kuten kaikki muutkin. Nykytutkimuksen mukaan on mahdollista ajatella, että nimenomaan fransiskaanien ja paavin edustajien välinen keskustelu köyhyydestä loi perustan modernille ajatukselle ns. subjektiivisesta oikeudesta, eli oikeudesta sellaisena asiana, joka on yksilön omaa. Paavikirkon mukaan jokainen ihminen oli omistaja, ja jokaisella oli vähintäänkin käyttöoikeus kantamiinsa vaatteisiin. Kaikki oikeudelliset suhteet olivat pohjimmiltaan jonkinlaisen oikeudellisen yksilösubjektin oikeuksia. Tällaista käsitystä kutsutaan subjektiiviseksi oikeuskäsitykseksi. Suomessa fransiskaanikeskustelun suhdetta subjektiivisten oikeuksien teoriaan on tutkinut Virpi Mäkinen (ks. esim. Keskiajan aatehistoria, 2003). Varhaismodernilla aikakaudella omistusoikeus oli malli perustavalle subjektiivisen oikeuden ajatukselle. Esimerkiksi John Locken teoriassa jokainen ihminen omisti omat kykynsä. Kykyjen käyttö oli omistajan päätettävissä, ja kun ihminen käytti kykyjään muokaten luontoa, synnytti hän myös työllään jotain omaa. Niinpä yksilöllä oli myös oikeus oman työnsä hedelmiin: ne olivat hänen yksityisomaisuuttaan. Varhaismoderneissa teorioissa korostettiin usein, että ihmiset syntyvät tasavertaisina ja vapaina. Kaikilla ihmisillä oli lähtökohtaisesti samat luonnolliset oikeudet ja he voivat omilla toimillaan kartuttaa oikeuksiensa tai omistustensa määrää. Yleensä tämä ei tarkoittanut sen kummempaa, kuin että jokainen ihminen luonnostaan omisti omat kykynsä. Orjat olivat poikkeus. Monet ajattelijat pitivät jokseenkin ongelmattomana väitettä, että ihmiset syntyvät tasavertaisina ja vapaina, ja että orjat kuitenkin ovat velvollisia noudattamaan 12

13 omistus ja vapaus omistajiensa tahtoa kaikessa. Esimerkiksi Samuel Pufendorf ja Hugo Grotius katsoivat orjien yksinkertaisesti jo myyneen vapautensa (ks. esim. Grotiuksen De jure belli ac pacis II.5 27). Kaupan ehtoihin oli sisältynyt heidän täydellinen alistumisensa omistajansa käskyvaltaan. Orjat olivat eräänlaisia työläisiä, jotka olivat kokonaan luopuneet oikeudestaan päättää työnsä ehdoista. Jean- Jacques Rousseau huomautti myöhemmin Yhteiskuntasopimus-teoksessaan, ettei moinen kauppa vaikuttanut kovinkaan reilulta. Kauppa on kahdenkeskinen suhde, mutta orjasopimuksen kautta toinen osapuoli lakkasi olemasta oikeudellinen subjekti. Voiko olla kyse kaupasta, jos kaupan teko vei toiselta osapuolelta edellytykset olla kaupan osapuoli lainkaan? Ongelmallisena pidettiin myös orjien lasten asemaa. Käytännössä 1700-luvun orjien lapsista tuli yleensä automaattisesti orjia: missä mielessä he siis olivat synnynnäisesti vapaita, ja kenen kanssa he olivat tasavertaisia? Olivatko orjat oikeastaan ihmisiä lainkaan, jos he eivät edes syntyessään olleet vapaita? Ei ole selvää, olisiko orjien outo asema ihmisyyden rajamailla koskaan noussut ongelmaksi, ellei asiaan olisi liittynyt toinen, poliittista teoriaa kirjoittavia henkilöitä suoremmin kiinnostava pulma. Useat poliittisen teorian keskeiset vaikuttajat (kuten vaikkapa Hugo Grotius tai Samuel Pufendorf, aikanaan erittäin vaikutusvaltaisia ajattelijoita) rinnastivat paikoin yhteiskuntasopimuksen orjasopimukseen. Grotiuksen mukaan jos ihminen saattoi myydä kaikki oikeutensa toiselle tullakseen orjaksi, miksi hän ei voisi vastaavasti myös vieraannuttaa kaikki oikeutensa hallitsijalle yhteiskuntasopimuksen kautta? Jean-Jacques Rousseaun hyökkäys (Yhteiskuntasopimus I.4) luonnonoikeusajattelijoita vastaan liittyi nimenomaan tähän. Jos yhteiskuntasopimus oli tilanne, jossa me luovutimme kaikki oikeutemme hallitsijalle turvan toivossa, meillä ei ollut enää mitään omaa jäljellä. Millaisessa kaupassa yksi osapuoli antoi kaiken, mukaan lukien oikeuden arvioida onko kaupan ehtoja noudatettu? Olisiko sittenkin niin, että ihmiset eivät luovuta, eivätkä edes voisi luovuttaa koko oman aluetta pois toiselle? Tähän aihepiiriin liittyi keskustelu luovuttamattomista oikeuksista (droits inalienables, inalienable rights). Osa ihmisen luonnollisista oikeuksista (droits naturels des hommes tai natural rights of man) olivat sellaisia, joita ihminen ei kerta kaikkiaan voi myydä. Tästä keskustelusta syntyi 1700-luvun mittaan puhe ihmisoikeuksista, jotka erityisesti Yhdysvaltain perustuslain (1776) sekä Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistuksen (1789) kautta tulivat osaksi vallitsevaa poliittista kielenkäyttöä. Samoihin 13

14 peruste 1/2010 omistus oikeuksiin tai luonnollisiin omistuksiin viitattiin myös ihmisen luonnollisina vapauksina (libertas, liberty, liberté). On kiinnostavaa, miten lähellä toisiaan oikeus, omistus ja vapaus olivat käsitteellisesti 1700-luvun keskusteluissa. Käsitteellisesti omistus ja vapaus tarkoittivat samaa asiaa: sitä aluetta, jolla yksilö oli oikeutettu toimimaan miten haluaa. Kun esimerkiksi John Locke pyrki selventämään, missä mielessä ihminen ei ollut vapaa luopumaan vapaudestaan kokonaan kaupankäynnin osana, hänen mukaansa ihminen ei sittenkään oikeastaan omistanut itseään: olimme jokainen Jumalan omaisuutta ja siksi Jumalan tahto asetti rajoja vapaudellemme. Luovuttamattomat oikeudet olivat omaisuutta, josta ei ollut lupa luopua, koska ne eivät olleet kokonaan meidän. Tilanteen outous kuvastaa sitä, miten perustava kategoria omistaminen Locken teoriassa ja laajemminkin hänen aikanaan oli. Omistaminen määritti ihmisen suhteen itseensä, muihin ihmisiin ja Jumalaan. Jopa vapaus oli pohjimmiltaan omistusoikeudellinen suhde; se voitiin liittää omien kykyjen omistamiseen. kapitalismi pelastaa ihmisen! Jännitteet ovat aatehistorian luova voima. Kaupan poliittisen merkityksen kasvaessa oli luontevaa hyödyntää myöhäiskeskiaikaisen perinteen kaupan ja omistamisen kielikuvia. Toisaalta omistus ja kauppa ja kaupankäyntiin liittyvä (oman) edun tavoittelu oli perinteisesti ollut ongelma sekä kristillisessä perinteessä (raha on paha) että renessanssin uudelleen esiin nostamassa antiikin kreikkalaisessa ajattelussa. Platonille ja Aristoteleelle kauppaa käyvä luokka oli joukko nousukkaita. Omaisuuden kasvattaminen ei voinut olla aito inhimillinen tavoite, se oli arvokasta vain alisteisena hyvän elämän tavoittelulle. Todellisia inhimillisiä arvoja tavoitteleva ihminen oli jättänyt pelkän aineellisen edun tavoittelun taakseen. Kun 1700-luvulla ihmiselämää ja yhteiskuntaa yhä laajemmin kuvattiin nimenomaan omistamisen ja kaupan ja myös oman edun tavoittelun kautta, joutui uusi ihmiskuva ristiriitaan perinteisemmän kanssa. Eikö kauppa ja omistaminen ollutkaan pahaa ja moraalisesti arveluttavaa? Yksi vastaus tähän kysymykseen oli, että ihminen todella oli alhainen omaa etuaan tavoitteleva olento. Thomas Hobbes ja Bernard Mandeville voidaan nähdä ajattelijoina, joiden mukaan ihmiset tosiasiassa aina tavoittelivat 14

15 omistus ja vapaus omaa etuaan. Etuaan ajaessaan ihmiset kävivät keskenään kauppaa, valvoivat toisiaan ahnaasti, kirvoittivat kilpailuun ja kerta kaikkiaan synnyttivät omaa etua tavoittelevan toimintansa ansiosta paljon yhteiskunnallista hyvää. Oman edun tavoittelu johti markkinamekanismien tai kaitselmuksen ovelan suunnitelman vuoksi yleisen edun toteutumiseen. Hobbeslaista näkökulmaa optimistisempi näkemys valtasi myös alaa. Esimerkiksi Encyclopédie, Denis Diderot:n ja Jean de Rond d Alambertin toimittama valistuksen laaja ohjelmanjulistus ja sanakirja, sisälsi sanan kauppa (commerce) kohdalla artikkelin, jossa kauppa nähtiin ihmiskuntaa eteenpäin vieväksi voimaksi. Artikkelin laatinut Véron de Forbonnais ylisti innostuneesti kaitselmuksen kättä, joka oli antanut ihmisille eri kykyjä ja monenlaisia tarpeita, ja siten pakottanut ihmiset käymään keskenään kauppaa. Oman edun tavoittelu ajoi ihmiset asteittain ensin kanssakäymisiin, sitten kohteliaisuuteen ja pelisääntöjen noudattamiseen (kauppa sujui paremmin jos sinua pidetään miellyttävänä ja luotettavana kauppakumppanina), ja näiden kautta rauhaan ja lopulta rakkauteen. Ovela kaitselmus oli luonut markkinamekanismeja, jotka eivät ainoastaan valjastaneet itsekkyyttä yhteishyvän palvelukseen, vaan jotka lisäksi tekivät kaupankäynnistä ihmisen jalostamisen välineen. Vaikka ihminen lähtökohtaisesti rakasti vain itseään, hän joutui kauppaa käydessään opettelemaan miellyttävää ja luotettavaa käytöstä. Lopulta rakkaus omaan etuun muuttui rakkaudeksi rehelliseen käytökseen. Kun ihminen oli aluksi tavoitellut rauhaa siksi, että rauha oli kaupalle enemmän eduksi kuin sota, siirtyisi hän asteittain rakastamaan rauhaa itseisarvona. Forbonnais päätti artikkelinsa innostuneesti: Näin ihmisten intressit ja himot astuvat [ Jumalan] ikuisten määräysten palvelukseen. Näin kapitalismi jalostaa ihmisestä rakastavan, ja siinä mielessä sisäisesti vapaan, egoismin kahleista irtautuneen toimijan. Tällainen ihminen kykenee, kuten Augustinus korosti, rakastamaan lähimmäistä ja tavoittelemaan yhteistä etua. Kapitalistiset markkinat suorittavat sen, minkä Augustinus ajatteli kirkon tehtäväksi: markkinat vapauttavat ihmisen itsekkyydestä. Kapitalismi pelastaa ihmisen! Forbonnais ei ollut irrallinen ilmiö luvulla monet ajattelijat, muiden muassa saksalainen filosofi Immanuel Kant, argumentoivat kaupan johtavan ihmiskunnan kohti rauhaa. Vielä jännittävämpi on väite, että egoismiin perustuva kaupankäynti johtaisi pitkällä aikavälillä ihmiset rakastamaan hyveitä ja toisiaan. On kiinnostavaa, miten monet kirjoittajat nimenomaan halusivat pi- 15

16 peruste 1/2010 omistus tää kiinni ajatuksesta, että inhimillinen toiminta perustuu oman edun tavoitteluun. Samalla he pyrkivät osoittamaan, miten oman edun tavoittelu asteittain ja kaitselmuksen työkaluna jalostaa ihmisen moraaliseksi ja toisia rakastavaksi. Tavoitteena oli purkaa kapitalistisen egoistisen ihmiskuvan synnyttämä jännite. Oli kyettävä selventämään, miten kapitalistinen kuva ihmisestä ja yhteiskunnasta sopi yhteen perinteisempien ihmistä, moraalia ja yhteiskuntaa koskevien käsitysten kanssa. Miten ajatus itsekkäästä yksityisomaisuutta markkinoilla tavoittelevasta toimijasta sopi tarinaan lihallisesta, itsekkyydestään vapautuvasta ihmisestä, joka oppii jättämään omaisuuden niin sanotusti omaan arvoonsa ja tavoittelemaan vapaasta hyvästä tahdostaan toisen etua ja yhteistä etua? Tarina kapitalismista ihmiskuntaa rauhaan ja rakkauteen jalostavana voimana oli 1700-luvulla laajasti keskusteltu yritys purkaa tätä jännitettä. Filosofisesti jännitteen purkaminen jäi kuitenkin kesken. Sama ongelma on nykypäivänäkin esimerkiksi rationaalisen valinnan teoriassa. On selvää, ettei myyminen ja ostaminen markkinoilla onnistu ilman, että ihmiset voivat luottaa ainakin jossain määrin toistensa rehellisyyteen. Jokaiselle rationaaliselle toimijalle on eduksi, että pelisääntöjä yleisesti ottaen noudatetaan. Kuitenkin yksilön omaa rehellisyyttä tai hänen solidaarisuuttaan pelisääntöjä ja muita ihmisiä kohtaan on vaikeampaa perustella näistä lähtökohdista. Eikö rationaalisesti ajatellen olisi edullisinta, että vain muut noudattaisivat pelisääntöjä? 1700-luvulla moni vaikutti uskovan, että oman edun tavoittelu vähitellen johtaisi ihmiset omaksumaan kaikkia hyödyttävät ja kaikille samat toimintaperiaatteet. Tämä ajatus voidaan tulkita kahdella eri tavalla. Joko pidetään kiinni ajatuksesta, että rationaalisen toimijan syy toimintaperiaatteiden noudattamiselle liittyy tiukasti omien preferenssien maksimointiin. Tällöin rehellisyyden pitäisi kaiken järjen mukaan olla rationaalisimpien kohdalla vain teeskentelyä. Vaikka rehellisyydestä tulisi sosiaalinen normi, on sen tosiasiallinen perusta kuitenkin hyödyssä, jota toimijat siitä saavat. Tätä 1700-luvun kapitalismin ja kaupan jalostavia vaikutuksia korostavat ajattelijat eivät suinkaan halunneet. Vaihtoehtoisesti voi ajatella, että solidaarisuudesta toimintaperiaatteita ja muita ihmisiä kohtaan tulee itseisarvo. Tuolloin korostuu muun muassa kristillisestä perinteestä löytyvä ajatus epäitsekkyydestä ja rehellisyydestä arvokkaina itsessään. Ajatus, että moraalissa ja epäitsekkäässä yhteisöä tai muita hyödyttäväs- 16

17 omistus ja vapaus sä toiminnassa on aina lopulta kysymys jonkinlaisesta itsekkyydestä, sai luvulla monia muotoja. Varsin monelle ajattelijalle oli keskeistä pitää kiinni oman edun tavoittelusta kaiken inhimillisen kanssakäymisen todellisena perustana. Tällainen selitys sisälsi monia ongelmallisia oletuksia. Pohjimmiltaan moraali ja epäitsekkyys nähtiin erehdyksiksi. Kaupankäynti johti tilanteeseen, jossa rehellisyys on valttia. Aikojen kuluessa ihminen kuitenkin unohtaisi, miksi rehellisyys on niin hyvä asia. Hän unohtaisi, että oma etu oli syy, joka sai hänet arvostamaan rehellisyyttä, ja hän alkaisi kuvitella, että rehellisyys olisi jotenkin hyvää itsessään. Tämä erehdys olisi hänelle itselleen ja samalla yhteiskunnalle eduksi, sillä erehdyksen vallassa hän toimisi vielä rehellisemmin, saisi todella rehellisen henkilön maineen ja hyötyisi siitä. Se olisi kuitenkin erehdys, sillä pohjimmiltaan jokaista ihmistä ajaa pyrkimys omaan etuun, myös heitä, jotka luulevat olevansa epäitsekkäitä luvulla useat kaupan sivistävää voimaa korostavat teoriat painottivat tätä ajatusta. Ristiriita ei ratkea näillä keinoilla. Perinteinen näkemys moraalista ei ole kadonnut mihinkään, eikä siksi myöskään kapitalistisen ihmiskuvan ristiriitaisuus. On aivan eri asia sanoa, että moraali on toiminnan perustana hyödyllinen, kuin sanoa, että moraali on olemassa siksi, että se on hyödyllistä. Kun esitetään, että moraali syntyy kapitalistisesta vaihdosta, eräänlaisena kaupankäynnin voiteluaineena, silloin sitoudutaan jälkimmäiseen näkökantaan. Kapitalistinen ihmiskuva ja yhteiskuntakäsitys sellaisena kuin se 1700-luvulla syntyi, perustuu nimenomaan tälle oletukselle. Ristiriidaksi jää se tosiasia, ettei itsekkäistä syistä rehellisen oloisia tekoja suorittava ihminen ole rehellinen: hän vain teeskentelee. Tämä oli Rousseaun varhaisen antikapitalistisen kritiikin yksi ydinteema. Jos moraalinen käytös liittyy kilpailutilanteeseen, eikö se tarkoita, että ihmiset oppivat teeskentelemään luotettavaa ja rehellistä? Eivätkö kilpailun opettamat hyveet ole teeskentelyn hyveitä? Ja jos kilpailu opettaa rehellisyyttä teeskentelynä, niin eihän se silloin opeta rehellisyyttä sanan todellisessa merkityksessä? Véron de Forbonnais n pohdinta Jumalan tahdosta ansaitsee kuitenkin toisenkin luennan. Onhan mahdollista, että valistuksen aikainen kapitalistinen edistysajattelu oli pohjimmiltaan paljon lähempänä Augustinusta kuin rationaalisen valinnan teoriaa. Ehkä de Forbonnais aidosti uskoi, että laskelmointi kuului langenneen ihmisen lihalliseen itsekkyyteen, ja että se oli pinnallinen ja väliaikainen ilmiö. Ehkä hän uskoi, että synnin tuhoama ihmisluonto 17

18 peruste 1/2010 omistus voitaisiin korjata vain pitkäkestoisella ja egoismiin pohjautuvalla kaupallisella kulttuurilla. Kaupallinen kulttuuri muokkaa egoistista ensin sosiaalisen ja sen jälkeen ihminen tajuaisi kenties jonkinlaisen uskonnollisen herätyksen siivittämänä että hänen aiempi egoisminsa oli pelkkää pinnallista harhaa. Hän oli vain luullut tavoittelevansa omaisuutta ja omaa etuaan, kun todellisuudessa hänen toimintansa taustalla olikin aito rakkaus lähimmäiseen ja Jumalaan! Tätä de Forbonnais ei kuitenkaan tarkoita. kapitalismin käännytyskäsky Poliittisen filosofian historian tutkimuksessa ei ole aina osattu kiinnittää huomiota siihen, miten keskeistä talous oli varhaisen valistuksen keskusteluissa. Nykyään kuitenkin löytyy tutkijoita (esim. Istvan Hont, jonka laajaan tuotantoon voi tutustua vaikkapa kokoelmateoksessa Jealousy of Trade: International Competition and the Nation-State in Historical Perspective, 2005), joiden mukaan 1600-luvulta eteenpäin poliittisessa teoriassa ei juuri muusta ole kirjoitettukaan. Totuus löytyy jostain näiden kahden näkemyksen väliltä. Joka tapauksessa on selvää, että 1700-luvulla oltiin sekä innostuneita että huolestuneita siitä tavasta, jolla kauppa muutti maailmaa. Muutos oli poikkeuksellisen raju johtuen kansainvälisen kaupan räjähdysmäisestä kasvusta. Muutosta pelkäävät korostivat usein, miten ylellisyys turmelisi ihmiset, miten suuret varallisuuserot aiheuttaisivat taloudellisen eriarvoisuuden lisäksi tilanteita, joissa rikkaat voisivat seuraamuksitta rikkoa lakia vastaan, ja miten todelliset hyveet, kuten rehellisyys ja urheus, korvautuisivat hienostelulla, teeskentelyllä ja tyhjillä kohteliaisuuksilla. Yhdet korostivat, miten maailmanlaajuinen kauppa toisi kaikki kansat yhteen rauhanomaisen kaupankäynnin merkeissä, ja he näkivät tässä ikuisen rauhan siemenen. Toiset korostivat, että kapitalistinen kilpailu oli institutionalisoitunut sotatila. Rousseau oli tämän kriittisen näkökulman kenties näkyvin edustaja, mutta keskustelu oli laajaa. Yksi erikoinen ulottuvuus kauppaa ja sen sivistävää roolia koskevassa keskustelussa liittyi yksityisomaisuuden merkitykseen. Usein aatehistoriallisissa yleisesityksissä annetaan ymmärtää, että valistus oli edistysuskon aikaa, jolloin tieteen katsottiin vievän ihmistä kohti korkeampaa teknistä osaamista ja samalla kohti kehittyneempää maailmankatsomusta ja etiikkaa. Itse asiassa 18

19 omistus ja vapaus paljon enemmän keskusteltiin siitä, miten kauppa vaikutti ihmiskunnan historiaan. Tämä keskustelu vaikutti suoraan poliittisen teorian perusasetelmiin. Jos kauppa oli inhimillisen kanssakäymisen perustava muoto, lienee selvää, ettei mitään moraalisesti merkittävää voinut tapahtua ilman yksityisomistusta, jolle kauppa perustui. Siinä mielessä yksityisomaisuudesta tuli siis inhimillisen historian eräänlainen alkuaskel. Myöhemmin kansainvälisen oikeuden klassikoksi nostettu Emer de Vattel korosti muiden mukana sitä, miten kansa, joka ei omaksuisi yksityisomaisuuden instituutiota, seisoisi edistyksen tiellä ja jarrumiehenä. Ihmiskunnan kehitys kohti suurempaa moraalista täydellisyyttä edellyttäisi kauppaa ja markkinoita. Siksi eurooppalaisella oli oikeus ottaa omakseen nomadien käyttämiä maita ja puolustaa niitä moraalisen edistyksen nimissä, kuten Vattel selitti teoksessaan Luonnonoikeudellisia kysymyksiä (Questions de droit naturel 1762). Oli oikein, että yksityisomaisuus ja kauppaan perustuva kanssakäyminen vietiin asein maapallon joka kolkkaan, sillä vain näin eurooppalaiset sivistyneet valtiot saattoivat hoitaa tehtävänsä moraalisen edistyksen levittäjinä. Eurooppalainen uuden maailman kolonisaatio oli herättänyt paljon kriittistä keskustelua jo varhain. Ei siis voida sanoa, etteikö tuolloin olisi ymmärretty moraalisia näkökohtia, jotka nykyajan ihmiselle ovat itsestään selviä. Esimerkiksi kristilliseen lähetyskäskyyn tai paremminkin käännytyskäskyyn perustuvaa eurooppalaista maailmanvalloitusta kritisoitiin. Yhä laajemmin katsottiin, kuten Hugo Grotius totesi vaikutusvaltaisessa teoksessaan Sodan ja rauhan oikeudesta (De jure belli ac pacis, 1625), ettei uskonnon tai kulttuurin levittämisen verukkeella saisi käydä sotaa tai anastaa muiden maita. Ajatus kaupasta inhimillisen kulttuurin ja moraalisen edistyksen moottorina oli kuitenkin käännytyskäskyn maallistunut muoto. Kaikki kansat piti saada mukaan Jumalan hienoon suunnitelmaan. Jotta näkymätön käsi pääsisi kansoja kasvattamaan, oli yksityisomaisuuden instituutio levitettävä kaikkialle. Se tekisi mahdolliseksi elämän jäsentämisen kauppana ja markkinasuhteiden kautta kaikkialla maailmassa. Kun uskontoon perustuva pakkokäännyttäminen ja sen varjolla tapahtuva maailmanvalloitus oli asetettu kyseenalaiseksi, oli keksittävä uusi maailmanuskonto ja käännytyskäsky. Se oli kapitalismi. 19

20 peruste 1/2010 omistus onko solidaarisuus satua? Markkinatalouden pelisäännöt olivat uuden ajan alussa länsimaille erittäin suosiolliset. Yleistäen voidaan sanoa, että eurooppalainen käännytys- ja maailmanvaltausprojekti onnistui ja johti ainakin parin sadan vuoden ajaksi eurooppalaiseen ja eurooppalaisten kolonialistien hegemoniaan. Maailman ihmisten keskinäisen kanssakäymisen pelisäännöt muuttuivat rajusti. Tulossa olevia muutoksia on vaikea arvailla. Silti on helppo yhtyä Slavoj Žižekin huomautukseen: on paljon vaikeampaa kuvitella vaihtoehto kapitalismille kuin keksiä joukko vaihtoehtoisia maailmanloppuja. Vai onko sittenkään? Olen tässä artikkelissani käsitellyt kapitalismin ihmiskuvaa ja yhteiskuntakäsitystä, jossa on kyse 1700-luvulla yleistyneestä näkemyksestä, että ihmisten väliset suhteet ovat kaikki perustaltaan kauppasuhteen tai markkinasuhteen kaltaisia. Tälle näkemykselle on ilman muuta vaihtoehtoja. Niitä oli myös 1700-luvulla, ja niistä keskusteltiin. Yhdessä laajassa keskustelussa peruskäsitteenä oli sosiaalisuus. Myöhemmin osittain sama keskustelu jatkui solidaarisuuden käsitteellä, joten käytän tässä jälkimmäistä sanaa luvulla solidaarisuutta lähestyttiin kahdella toisilleen vastakkaisella tavalla. Monet näkivät solidaarisuuden kaupan sivutuotteena. Kauppaa käyvän näkökulmasta yhteiskunta syntyi oivalluksesta, että ihmisten perustarpeiden tyydytys ja ylellisyyksistä nauttiminen oli huomattavasti helpompaa kaupankäynnin avulla. Sinä tuotat minulle hyödykkeitä ja minä sinulle. Solidaarisuus ihmisten kesken perustuisi pohjimmiltaan sille, että he tarvitsivat toisiaan saavuttaakseen materiaalista hyvinvointia. Yhteistyö edellytti kuitenkin pelisääntöjä. Jotta muutkin haluaisivat tehdä yhteistyötä minun kanssani, oli minun solidaarisesti kunnioitettava heidän oikeuksiaan omaisuuteensa, heidän vapauttaan. Kauppiasetiikassa solidaarisuus johdettiin oman edun tavoittelusta. Pohjimmiltaan sorrettujen vähemmistöjen ihmisoikeudet olivat asia, joita puolustetaan siksi, että ihmisoikeuksiin perustuva oikeusjärjestelmä edistäisi kaikkien mahdollisuuksia saada nauttia materiaalisia hyödykkeitä. Klassisen raamatullisen esimerkin mukaan hädänalaista autetaan, jotta myös auttajaa joku päivä autettaisiin. Rousseau ei ollut ainoa, joka 1700-luvulla ihmetteli kauppiasetiikkaan perustuvan moraalikäsityksen yletöntä rationalismia. Ihmiset eivät sitoutuneet yhteiskunnan toisinaan mutkikkaisiin pelisääntöihin siksi, että he olivat ove- 20

Vasemmistoliiton perustava kokous

Vasemmistoliiton perustava kokous VASEMMISTOLIITTO - VÄNSTERFÖRBUNDET Sturenkatu 4 00510 Helsinki Puh. (90) 77 081 Vasemmistoliiton perustava kokous 28. - 29.4.1990 - huhtikuun julistus - ohjelma - liittohallitus - liittovaltuusto Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN UUSI AIKA ON TIE ETEENPÄIN Nykyinen kapitalistinen taloudellinen ja poliittinen järjestelmämme ei ole enää kestävällä pohjalla Se on ajamassa meidät kohti taloudellista ja sosiaalista kaaosta sekä ekologista

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Näkökulma korruptioon

Näkökulma korruptioon Anonyymi Näkökulma korruptioon Korruptoitu ihmismieli! 2001 Radikaali poliittista vapautta ajava liike, kuten anarkismi, puhuu aina paitsi yhteiskunnasta myös ihmisestä. Liian usein huomio kääntyy ihmisen

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Lisää 1. Joh 3:sta? http://www.sley.fi/luennot/raamattu/ UT/Johanneksen_kirjeet/1Joh03EK.h tm Hyvä Sisärengaslainen, 1. Johanneksen kirjeen kolmas luku puhuu Jumalan lahjasta, mutta myös hänen pyhästä

Lisätiedot

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna!

Anonyymi. Äänestä tänään kadut huomenna! Anonyymi Äänestä tänään kadut huomenna! 2007 Yhteiskunnassamme valtaa pitää pieni, rikas, poliittinen ja taloudellinen eliitti. Kilpailu rahasta ja vallasta leimaa kaikkia aloja. Suuryritysten rikastuessa

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni

9. toukokuuta. urooppaw paiva. Euroopan unioni 9. toukokuuta urooppaw paiva m Euroopan unioni 9. toukokuuta Euroopan unioni H arvat Euroopan kansalaiset tietävät, että 9.5.1950 lausuttiin Euroopan yhteisön syntysanat, samaan aikaan kun kolmannen maailmansodan

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan

Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Luuk.14:26-35. Kutsu Jumalan valtakuntaan Tämän sunnuntain teema on " kutsu Jumalan valtakuntaan ". Päivän tekstissä Jeesus itse asiassa esittää kutsun Jumalan valtakuntaan, vaikka tuo kutsu kuulostaakin

Lisätiedot

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa

Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen. Pekka Ervastin esitelmä 25/ Teosofisen Seuran vuosijuhlassa Teosofinen itsekasvatus veljeyteen ja vapauteen Pekka Ervastin esitelmä 25/6 1916 Teosofisen Seuran vuosijuhlassa En aio ilman muuta antaa käytännöllisiä neuvoja tähän itsekasvatukseen, sillä jos meillä

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo

Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo Toivoa maailmalle! Paikallinen seurakunta on maailman toivo (Matt 16:18) Ja mina sanon sinulle: Sina olet Pietari, ja ta lle kalliolle mina rakennan seurakuntani, eiva tka tuonelan portit sita voita. (Matt

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Ohjaus ja monialainen yhteistyö

Ohjaus ja monialainen yhteistyö Ohjaus ja monialainen yhteistyö Raija Kerätär Työterveyshuollon erik.lääk, kuntoutuslääkäri, työnohjaaja STOry www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto

Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto Timo Tavast Hiippakuntadekaani Porin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto 7.11.2012 Kirkko- ja seurakuntakäsitys, jossa sekä salatulla että näkyvällä on paikkansa Kaksinaisuus kirkon / seurakunnan

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus

Alma Media Oyj Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Media Oyj 2011 Code of Conduct eettinen ohjeistus Alma Median Code of Conduct -- eettinen ohjeistus Tämä eettinen ohjeistus koskee kaikkia Alma Median ja sen tytäryhtiöiden työntekijöitä organisaatiotasosta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä

Politiikka ja pedagogiikka: tehtäviä ja toimintahäiriöitä Sosiaalipedagogiikka epäoikeudenmukaisuuden ja haavoittuvuuden kohtaajana Xavier Úcar, Barcelonan autonominen yliopisto En ajattele itseäni sosiaalisena olentona vaan olentona, joka kykenee tekemään valintoja,

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright

A-Sanomat. SAL-Jyväskylä. 1990-luku. Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston julkaisema lehtinen SAL-Jyväskylä 1990-luku SAL-Jyväskylä A-Sanomat Suomen Anarkistiliiton Jyväskylän paikallisosaston

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa

Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Yhteiskuntavastuu kansalaisjärjestötoiminnassa Pentti Lemmetyinen Pääsihteeri Setlementtiliitto Yhteiskuntavastuun käsite Yhteiskuntavastuun käsitettä alettiin Suomessa laajemmin käyttää 1990-luvulla yritystoiminnan

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA?

JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? JOS ET SINÄ, NIIN KUKA? Aina, kun haluat asioiden muuttuvan parempaan suuntaan, sinun on otettava ohjat omiin käsiisi. Kun päätät, että olet omien valintojesi arvoinen, voit ottaa vastuun omasta elämästäsi

Lisätiedot

Komea mutta tyhmä kuningas

Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ

YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

Näkökulmia aiheeseen :

Näkökulmia aiheeseen : Näkökulmia aiheeseen : Luonto on mykkä, eikä anna neuvoja. Se esittää vain kieltoja. Ja niitäkin usein vasta jälkikäteen. Yrjö Haila Tässä on minun mittaamaton rikkauteni; eipä pese kukaan paitaansa ylävirran

Lisätiedot

Fysiikan historia Luento 2

Fysiikan historia Luento 2 Fysiikan historia Luento 2 Ibn al- Haytham (Alhazen), ensimmäinen tiedemies Keskiajan tiede Kiinnostus =iloso=iaa ja luonnontiedettä kohtaan alkoi laantua Rooman vallan kasvaessa Osa vanhasta tiedosta

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet

Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Maailmankansalaisuuden filosofian haasteet Luento Vieraasta Veljeksi Projektin ja Miessakit ry:n luentosarjassa Mies Suomessa, Suomi miehessä Juha Sihvola Professori, johtaja Tuktijakollegium, Helsingin

Lisätiedot

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( )

Luento 8. Moraaliaistiteoria (moral sense) Paroni Shaftesbury ( ) Francis Hutcheson( ) Luento 8 Moraaliaistiteoria (moral sense) Empiirinen argumentti: ihmiset eivät todellisessa elämässä näytä olevan egoisteja Keskeiset (historialliset) kysymykset: mikä on inhimillisen sosiaalisuuden taustalla?

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto

2. Teologia ja tiede. Tiede ja uskonto 2. Teologia ja tiede akateeminen ja kirkollinen teologia perinteinen teologia esim. Augustinus, Luther yliopistot kristillisten hallitsijoiden palveluksessa 13 Tiede ja uskonto uskonto tieteen näkökulmasta

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ

Mikhail Bakunin. Jumala vai työ Mikhail Bakunin Jumala vai työ Te piikittelette meitä siitä, että emme usko Jumalaan. Me syytämme teitä häneen uskomisesta. Me emme tuomitse teitä tästä. Me emme edes syytä teitä. Me säälimme teitä. Sillä

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo

Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Nettiraamattu lapsille Temppelin johtomies tulee Jeesuksen luo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24

...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 ...mutta saavat lahjaksi vanhurskauden Hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Room. 4:24 Nyt ei siis ole mitään kadotustuomiota niille, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa,

Lisätiedot

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely?

Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Tutkimusetiikka yhteiskunnallisena kiinnostuksen kohteena: riittääkö itsesäätely? Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 2.11.2011 Jaana Hallamaa 2.11.2011 1 Tutkimusetiikan paradoksi Itsesäätely

Lisätiedot

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa Sisältö Alkusanat... 11 I Sattuma vai tarkoitus? Elämä on mutta mitä?... 17 Kirjan rakenne ja lukuohje.... 23 Kaksi uudistamisen ja itsekasvatuksen tapaa... 28 Sydämen ajattelu... 31 II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa

Nettiraamattu. lapsille. Joosua johtaa kansaa Nettiraamattu lapsille Joosua johtaa kansaa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu. lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono?

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? 1990 Megafoni fi.theanarchistlibrary.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ja Lasarus Nettiraamattu lapsille Jeesus ja Lasarus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.3 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006

Vapaan sivistystyön määrittelyä. Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vapaan sivistystyön määrittelyä Petri Salo Åbo Akademi i Vasa 03.05.2006 Vasa arbetarinstitut (perustettu 1907) Vapaa sivistystyö Folkbildning Folkeoplysning Kansa folk Työ Vapaus fri och frivillig Sivistys

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1

JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen. Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 JOHTAJUUS ORGANISAATIOISSA A21C00200 Susan Meriläinen Susan Meriläinen - 5/28/2016 1 Fleming & Spicer 2006 Valta pakottamisena perinteinen näkemys vallasta valta on kuin hyödyke, jonka joku omistaa ja

Lisätiedot

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s )

MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s ) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Hullua rakkautta: Asian ydin (s. 168-179) MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI? Annie Dillard: Tapa, jolla vietämme päivämme, on tapa jolla vietämme elämämme. MIHIN KÄYTÄT ELÄMÄSI?

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI

HYVÄ ELÄMÄ KAIKILLE! VAIKUTA VALINNOILLASI VAIKUTA VALINNOILLASI Oletko kyllästynyt nykyiseen yltiökapitalistiseen ja keinotteluun perustuvaan talousjärjestelmäämme, joka perustuu aineellisen ja tarpeettoman kulutuksen kasvattamiseen ja kulutuksen

Lisätiedot

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2

Peliteoria luento 2. May 26, 2014. Peliteoria luento 2 May 26, 2014 Pelien luokittelua Peliteoriassa pelit voidaan luokitella yhteistoiminnallisiin ja ei-yhteistoiminnallisiin. Edellisissä kiinnostuksen kohde on eri koalitioiden eli pelaajien liittoumien kyky

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Pekka Ervastin esitelmä 1/

Pekka Ervastin esitelmä 1/ Mitä on usko? Pekka Ervastin esitelmä 1/10 1916 Te muistatte ja tiedätte kaikki, kuinka tässä protestanttisessa kirkossa pidetään uskoa ja elämää uskossa ainoana oikeana kristillisyytenä, ja kulmakivenä

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Miksi olette tällä kurssilla?

Miksi olette tällä kurssilla? Miksi olette tällä kurssilla? Tämän vuoden peruskurssit Ideat ja aatevirtaukset (I & II & III periodi) Politiikka ja diplomatia (II periodi) Kulttuuri ja yhteiskunta (II periodi) Talous ja talouspolitiikka

Lisätiedot

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto

Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto Miksi hierarkioiden täyttämä yhteiskunta on huono? Olli Tammilehto 1990 Sisältö Politiikkaa 4 Etiikkaa 6 Epistemologiikka 8 2 Kritisoin tässä artikkelissa hierarkioita kolmessa suhteessa: poliittisessa,

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot