29. Kaupunginkirjasto 1 )

Transkriptio

1 1 ) K ir jastolautakunta Kirjastolautakunnan kokoonpano. Lautakuntaan kuuluivat v huoltopääll. Kössi Kulo puheenjohtajana, prof. Elsa Bruun varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä opett. Inkeri Airola, opett. Johannes Koivu, fil.maist. Kaarlo Lausti, kirjastonhoitaja Helmi Nykänen, fil. lis. Klaus Sallavo, f il. maisterit Maija Savutie- Myrsky ja Jarl Tallqvist. Kirjastonhoitaja Helmi Nykänen kuoli Hänen tilalleen valittiin rva Sirkka Vaivanne. Fil. lis. Klaus Sallavo kuoli Hänen tilalleen valittiin os. siht. Eva Sallavo. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa oli kaup. joht. Arno Tuurna. Sihteerinä lautakunnassa toimi varat. Reino Parviainen. Lautakunta kokoontui kertomusvuonna 12 kertaa. Pöytäkirjat käsittivät yhteensä 228 pykälää, saapuneita kirjelmiä oli 450 ja lähetettyjä kirjelmiä 307. Lautakunnan lopulliset päätökset. Kertomusvuoden aikana tehdyistä lopullisista päätöksistä mainittakoon: kaupunginkirjasto oikeutettiin tilaamaan pääkirjaston siipirakennuksen kalusto Oy. Hj. Kastenilta, Tehokaluste Oy:ltä ja Käpylän Puusepänliikkeeltä ( ); Vartiokylän sivukirjaston kalusto Tehokaluste Oy:ltä ja Oregon Oy:ltä ( ); Oulunkylän sivukirjaston kalusto Oy. Skanno Ab:ltä ja Oregon Oy:ltä ( ); pääkirjaston kerhohuoneiden ja luettelointiosaston kalusto Oy. Wilh. Schauman Ab:ltä ( ); eräiden sivukirjastojen aukioloaikojen lyhentäminen kesää jaksi ( , ). Esityksiä kaupunginhallitukselle tehtiin mm. asioista, jotka koskivat: kahden tp. viranhaltijan palkkaamista Porolahden sivukirjastoon ( ); kirjojen hankkimista toiminnan aloittamista varten Vartiokylän ja Oulunkylän sivukirjastojen uusissa huoneistoissa ( ); pääkirjaston laajennuksesta aiheutuvan henkilökunnan saantia ( ); laajennetun pääkirjaston esittelyn järjestämistä ( ); Oy. Söderin tarjousta lisätilasta Eteläistä sivukirjastoa varten ( ); kirjastokerhojen palkkioiden korottamista ( ); lisätilan hankkimista Töölön sivukirjastolle ( ); Töölön sivukirjaston kirjastonhoitajan viran palkkaluokan korottamista ( ); kaupunginkirjaston valtionavun korottamista ( ); XVIII yleiseen kirjastokokoukseen osallistuvien matka-apuraha-anomusta ( ); edesmenneen apulaiskirjastonjohtaja, fil. maist. Mauri K. Närhin käsikirjoituksen»neljännesvuosisata kansankirjastotyötä. Helsingin kansankirjaston perustava kausi ja muita 1800-luvun Helsingin kirjastoja» julkaisemista kaupunginkirjaston 100-vuotis julkaisuna ( ). 1 ) Kertomukseen kuuluvat tilastotaulukot, joita ei ole otettu tähän teokseen, on julkaistu Helsingin kaupungin tilastollisessa vuosikirjassa ja kaupunginkirjaston toimintakertomuksen eripainoksessa. 255

2 Lausuntoja annettiin kaupunginhallitukselle asioista, jotka koskivat: kirjastolautakunnan valvonnan alaisten yleishyödyllisten laitosten ja yritysten tekemiä avustusanomuksia ( ); f il. maist. Kaarina Lindbladin valitusta, joka koski kirjastolautakunnan suorittamaa Vartiokylän sivukirjaston kirjastonhoitajan vaalia ( ); Kirjoja sokeille -nimisen yhdistyksen avustusanomusta v:ksi 1960 ( ); kaupunginkirjaston apulaiskirjastonjohtajan viran hakijoita ( ); f il. maist. Barbro Boldtin valitusta, joka koski kaupunginkirjaston apulaiskirjastonjohtajan viran vaalia ( ); Helsingin Asuntokeskuskunta Hakan vuokratarjousta Eteläistä sivukirjastoa varten ( ); siivoojavahtimestari Selma Sundströmin palkankorotusanomusta ja Töölön sivukirjaston siivousta ( ). Kirjaston toiminta Henkilökunta. Kertomusvuonna perustettiin pääkirjastoon kaksi tp. järjestelyapulaisen virkaa. Kertomusvuoden päättyessä oli kaupunginkirjaston palveluksessa 170 vakinaista viranhaltijaa ja 13 tp. viranhaltijaa. Tuntipalkkaisia kirjastoapulaisia oli työssä t. Kaupunginkirjastoon nimitettiin seuraavat uudet viranhaltijat: tp. toimistoapulaiseksi Margit Karlsson lukien, Oulunkylän sivukirjaston hoitajaksi yhteiskuntat, maist. Gun Forslund 1.3. lukien, kirjastoamanuenssiksi f il. kand. Eila- Brita Ginman lukien, tp. järjestelyapulaisiksi ylioppilaat Juhani Junnila ja Ilkka Ryömä lukien, talonmies-lämmittäjäksi Karl Gustafsson lukien, pääkirjaston suomalaisen kirjallisuuden lainausosaston osastonhoitajaksi fil.kand. Elna Elonheimo lukien, Pitäjänmäen sivukirjaston hoitajaksi f il. kand. Helvi Holmström lukien, kirjastoamanuensseiksi fil. kand. Aune Hurmeranta ja ja ylioppilas Liisa Häggman lukien, Vallilan sivukirjaston siivooja-vahtimestariksi rouva Tyyne Riihelä lukien ja järjestelyapulaiseksi ylioppilas Ilkka Ryömä lukien. Kaupunginhallitus valitsi kirjaston toisen apulaisjohtajan virkaan fil. tri Sven Hirnin. Seuraavat henkilöt siirtyivät eläkkeelle: Vallilan sivukirjaston siivooja-vahtimestari rva Alma Friman , kaupunginkirjaston apulaiskirjastonjohtaja, fil tri Hans Hirn ja pääkirjaston talonmies-lämmittäjä Einari Keskilä lukien. Virkaero myönnettiin kirj. aman. Gun Forslundille 1.3. lukien, Pitäjänmäen sivukirj. hoit. Pirkko Siukoselle lukien, pääkirjaston suomalaisen kirjallisuuden os. hoit. Vieno Lehväslaiholle 1.9. lukien, kirj. aman. Liisa Perheentuvalle 1.9. lukien, järjestelyapul. Aliisa Strengellille lukien, pääkirjaston apul. vahtimest. Karl Gustafssonille lukien, tp. järjestelyapul. Juhani Junnilalle lukien, tp. järjestelyapul. Ilkka Ryömälle lukien, opiskelunneuvoja Helvi Holmströmille lukien ja kirj. aman. Elna Elonheimolle lukien. Kaupunginkirjaston apulaiskirjastonjohtaja, fil. maist. Mauri K. Närhi, joka oli arvokkaalla tavalla osallistunut kirjaston toiminnan kehittämiseen, kuoli Viranhaltijoille myönnettiin sairauden, tapaturman ja synnytyksen vuoksi virkavapautta yhteensä päivää. 256

3 Opintoja ja tutkimustöitä varten myönnettiin lisäksi palkatonta virkavapautta f il. Iis. Bo Carpelanille , kirj. aman. Berit Nyberghille , f il. kand. Leena Sippolalle , fil. kand. Ringa Forssille , kirj. aman. Raili Reivalalle ja kirj. aman. Marja Saarrolle Kirjastokokoukset ja opintomatkat. IX pohjoismaiseen kirjastokokoukseen Ärhusissa osallistuivat sivukirj. joht. Eila Wirla, joka esitti kokouksessa alustuksen audiovisuaalisten välineiden käytöstä, sivukirj. hoit. Gun Forslund ja Pär- Harald Lindberg sekä osastonhoit. Rakelmaria Engman-Enari ja Kaija Salonen. XVIII yleiseen kirjastokokoukseen Oulussa osallistuivat sivukirj. hoit. Sirkka-Liisa Meri ja Anelma Talvela sekä amanuenssit Kyllikki Lindeqvist ja Leena Linnovaara, joka esitelmöi kokouksessa aiheesta»sairaalakirjasto yleisen kirjaston osana». Suomen kirjastoseuran Haukiputaalla järjestämillä opintopäivillä»varhaisnuoriso ja kirjasto» esitelmöi sivukirj. joht. Eila Wirla ulkomaisen nuorisokirjastotyön toimintamuodoista. Södra Finlands svenska biblioteksföreningin järjestämiin kirjastokokouksiin Loviisassa ja Pernajassa osallistui sivukirj. hoit. Pär-Harald Lindberg. Opintomatkan Tanskaan ja Saksaan teki osastonhoit. Rakelmaria Engman-Enari Vierailut ja kirjaston esittelyt. Pääkirjastossa sekä monissa sivukirjastoissa kävi kertomusvuoden aikana useita sekä koti- että ulkomaisia vieraita, joille eri osastojen esittelyn yhteydessä selostettiin kirjaston toimintaperiaatteita. Heistä mainittakoon Ruotsin valtion kirjastotoimiston johtaja Bengt Hjelmqvist, Münchenin kaupungin kulttuuripäällikkö tri Hohenemser ja Unescon kirjastonhoitaja Marta Beckman Pariisista sekä amerikkalainen professorien, opettajien ja ylioppilaiden opintoretkikunta. Yhteiskunnallisen Korkeakoulun kirjastolinjan opiskelijat kävivät tutustumassa pääkirjastoon sekä Kallion, Herttoniemen, Lauttasaaren ja sairaalasivukirjastoon. Pääkirjastoa ja useita sivukirjastoja esiteltiin lukuisille opettajiensa johdolla opintokäynnillä oleville kansa- ja oppikoululuokille. Kallion sivukirjastossa vieraili Unescon 8-henkinen unkarilainen valtuuskunta, Lauttasaaren sivukirjastossa Lauttasaaren Lions-klubi ja unkarilainen työläisretkikunta, Oulunkylän sivukirjastossa prof. Unto Kupiainen seminaareineen ja Pakilan sivukirjastossa 6-henkinen kulttuurivaltuuskunta Neuvostoliitosta. Töölön sivukirjastoa esiteltiin Helsingin kaupungin ja Valtion sairaanhoitokoulujen oppilaille, jotka myös tutustuivat sairaalasi vukirjaston eri osastoihin. Sairaalakirjastotyöhön kävi perehtymässä Tampereen kaupunginkirjaston joht. Mikko Mäkelä. Laakson sairaalassa esiteltiin kuukausittain sairaalakirjastotyön yleisiä periaatteita siellä työskenteleville sairaanhoitooppilaille, diakonissaoppilaille ym. Nikkilän sairaalassa on kirjastotoimintaa esitelty psykiatriaan erikoistuville sairaanhoitajille, jotka ovat 3 päivänä osallistuneet kirjastotyöhön, sairaanhoito- ja mielisairaanhoito-oppilaille sekä sairaalan vieraille. Marian sairaalakirjastossa ovat Svenska medborgarhögskolanin kirjastokurssin osanottajat käyneet opintokäynnillä. Uudet kirjastohuoneistot ja niihin liittyvät toimintauudistukset. Pääkirjaston lisärakennus valmistui vuoden aikana. Sieltä saatiin käyttöön toinen apulaisjohtajien huoneista, kirjalähettämö, sitojien ja painokoneen käyttäjän työhuone, kirjavalintahuone, sairaalasivukirjastokeskus sekä sanomalehtisali. Sanomalehtisali avattiin,17 kunnall.kert. 1959, II osa. 257

4 yleisölle 1.6. Sinne siirrettiin tässä yhteydessä sanomalehtien lisäksi joukko yleisiä kuva- ja aikakauslehtiä, jotka aikaisemmin ovat olleet yleisessä lukusalissa. Tämän kautta tuli mahdolliseksi yhdistää molemmat muut lukusalit siten, että kumpikin tuli käsittämään osan käsikirjaston kirjallisuusluokista. Tämä helpotti jossakin määrin opintolukusalissa vallitsevaa tilanahtautta. Pääkirjaston kellarikerroksessa suoritettiin täydellinen korjaus ja huonetilojen uudelleenjärjestely; sen kautta sinne saatiin yhtenäinen kirjavarasto, johon hankittiin metalliset varastohyllyt. Uuteen varastoon saatiin sijoitetuksi suuri osa aikaisemmin hajallaan eri puolilla pääkirjastoa sijainneesta kirjavarastosta. Varaston hoitamista ja varastopäivystystä varten perustettiin 2 tilap. järjestelyapulaisen virkaa, joten varastoon voitiin järjestää päivystys klo Suomenkielinen lainausosasto laajeni siten, että entinen osaston työhuone yhdistettiin osastoon, joka sai työhuonetilaa entisestä apulaisjohtajan huoneesta ja kirjavalintahuoneesta. Sivukirjastokeskus siirtyi entiseen vahtimestarin asuntoon. Korjausten yhteydessä pääkirjastoon hankittiin sisäpuhelin. Oulunkylän sivukirjasto muutti Oulunkylän uudessa kansakoulussa sille varattuun huoneistoon, Norrtäljentie 7. Muuton yhteydessä uusittiin kirjaston kalustus. Vartiokylän sivukirjasto muutti uuteen huoneistoon, Kiviportintie 32. Huoneisto sijaitsee Vartiokylän uuden kansakoulun siipirakennuksessa ja on pintaalaltaan 230 m 2. Muuton yhteydessä kirjaston kalusto uusittiin kokonaan. Sisustussuunnitelman laativat arkkitehdit Taina Laine ja Anja Jämsä lähtien on kirjaston aukioloaika ollut 5 t joka päivä. Marian sairaalan kirjasto muutti vuoden aikana uuteen tilavampaan huoneeseen, samoin Laakson sairaalan kirjasto. Kumpikin sai muuton yhteydessä kalustotäydennystä. Korjaustyöt ja kalustouudistukset. Kallion sivukirjaston vesikatto uusittiin ja ulkoikkunat maalattiin. Eteläisen sivukirjaston työhuone kunnostettiin ja varustettiin hyllyllä. Pakilan sivukirjaston katto maalattiin. Kalustotäydennystä saivat, huoneistouudistusten yhteydessä mainittujen lisäksi, pääkirjasto sekä Kallion, Haagan, Malmin ja sairaalasivukirjasto. Lisäksi suoritettiin pääkirjastossa sekä useissa sivukirjastoissa kiinteistön korjaus- ja maalaustöitä, kaluston kunnostamista sekä vähäisempiä kalustohankintoja. Luettelointi- ja kortistouudistukset. Kallion sivukirjastossa aloitettiin analyyttisen korttiluettelon laatiminen lasten osaston satukirjakokoelman saduista. Oulunkylän sivukirjastossa uusittiin lasten osaston kortisto ja Tapanilan sivukirjastossa täydennettiin lasten osaston systemaattinen kortisto. Vartiokylässä erotettiin toisistaan lasten ja aikuisten osaston kortisto, yhdistettiin erikieliset korttiluettelot sekä täydennettiin systemaattista kortistoa. Eri osastoilla ja sivukirjastoissa suoritettiin järjestelmällistä kortiston tarkistustyötä. Näyttelyt ja kirjallisuusesittelyt. Tieteen ja taiteen eri aloja koskevia näyttelyitä sekä kotimaisten ja maailmankirjallisuuden klassikkojen tuotannon esittelyjä järjestettiin pääkirjaston lainausosastoilla ja yleisessä lukusalissa, Kallion sivukirjaston lainausosastolla ja yläaulassa, Töölön sivukirjaston lainausosastolla ja porraskäytävässä, Eteläisessä, Haagan, Herttoniemen, Lauttasaaren, Malmin, Munkkiniemen, Pakilan, Pasilan, Pitäjänmäen, Tapanilan, Toukolan, Vallilan ja Vartiokylän sivukirjastoissa. Pääkirjaston suomalaisella lainausosastolla esiteltiin erityisellä taululla»viikon kirja». Malmin sivukirjaston ikkunoissa järjestettiin näyttelyjä. Näyttelyiden ja kirjallisuusesittelyiden aiheenvalinnassa kiinnitettiin erikoista huomiota ajan- 258

5 kohtaisiin sivistystapahtumiin ja kulttuurihenkilöiden merkkipäiviin. Nuorten osastolla järjestettiin vastaavanlaisia esittelyjä pääkirjastossa sekä Eteläisessä, Herttoniemen, Kallion, Lauttasaaren, Oulunkylän, Pakilan ja Vallilan sivukirjastoissa. Pääkirjastossa sekä Kallion ja Toukolan sivukirjastoissa järjestettiin pienimpiä kirjastonkäyttäjiä varten kuvanäyttelyltä. Tietokilpailut ja satutunnit. Kallion sivukirjaston lasten ja nuorten lukusalissa järjestettiin kaksi tietokilpailusarjaa. Aiheina olivat Keski- ja Pohjois-Amerikka, niiden kulttuuri, historia, maantiede ja nykyiset olot, sekä meritiede, joka käsitti merentutkimusta ja merenkulun historiaa. Lasten lainausosastolla järjestettiin 26 satutuntia, joissa oli kuulijoina keskimäärin 32 lasta. Töölön sivukirjastossa järjestettiin kaksi tietokilpailua, joihin osallistui 54 lasta. Eteläisessä sivukirjastossa järjestettiin 3 tietokilpailua, joiden aiheet olivat lintumaailmasta, yleisestä luonnontiedosta ja maantieteestä. Osanottajia oli 73. Lauttasaaren sivukirjastossa kirjaston virkailija esitti satutunneilla kaksi suomentamaansa lasten kertomus- ja runokirjaa. Järjestettiin 5 tietokilpailua, joiden aiheena oli Pohjoismaat. Malmin sivukirjastossa järjestettiin 7 tietokilpailua aihepiiristä»nuorisokirjailijoita». Kirjavarasto. Kirjavaraston luetteloista poistettiin loppuunkulunutta nidosta, joista pääkirjastoon, Kallion, Töölön, Vallilan, 78 Käpylän, Eteläisen, 34 Pasilan, 13 Toukolan, 442 Haagan, 235 Herttoniemen, 673 Maunulan, 69 Kulosaaren, 327 Lauttasaaren, 374 Munkkiniemen, 515 Malmin, 312 Oulunkylän, 257 Pakilan, 560 Puistolan, 158 sairaala-, 381 Tapanilan, 162 Pitäjänmäen, 294 Vartiokylän, 7 Pukinmäen, 1 Suomenlinnan, 3 Porolahden ja 8 palokunnan sivukirjastoon kuuluneita kirjoja. Kirjastoon hankittiin ja luetteloitiin uutta nidettä. Näistä tuli pääkirjastoon, Kallion, Töölön, Vallilan, Käpylän, Eteläiseen, 325 Pasilan, 598 Toukolan, Haagan, Herttoniemen, 338 Kulosaaren, Lauttasaaren, Munkkiniemen, 800 Malmin, Oulunkylän, 594 Pakilan, 588 Puistolan, sairaala-, 601 Tapanilan, 544 Pitäjänmäen, Vartiokylän, 337 Pukinmäen, 977 Maunulan, 179 Suomenlinnan, Porolahden, 58 Vallisaaren, 3 Kaarelan ja 35 poliisilaitoksen sivukirjastoon. Luetteloitu kirjavarasto käsitti kertomusvuoden alussa nidosta ja vuoden lopussa nidosta. Viimeksi mainituista oli eli 65.2 % suomenkielistä, eli 27.2 % skandinaavista ja eli 7.6 % muunkielistä kirjallisuutta. Kirjavaraston arvo arvioitiin kertomusvuoden alkaessa mkiksi ja vuoden päättyessä mk:ksi. Kertomusvuoden päättyessä kirjavarasto jakaantui eri luokkiin seuraavasti: Kirjallisuus- AT.,,. luokka Nidoksia % 000 Ensyklopedia Filosofia, kulttuuri, kasvatustiede Uskonnot, mytologia Yhteiskuntatiede Maantiede, matkat, kansatiede

6 S f U U S " Nidoksia % 500 Matematiikka, luonnontieteet Lääketiede, tekniikka, talous Taide, liikuntakasvatus Kirjallisuudenhistoria, kielitiede Historia, elämäkerrat, sukututkimus Kaunokirjallisuus I Uskonnot l.i II Historia, arkeologia ja elämäkerrat III Maantiede, kansatiede, antropologia ja matkakertomukset l IV Romaanit, kertomukset ja sadut V Runot, näytelmät, albumit sekä kirjallisuudenhistoria ja taide VI Luonnontiede, matematiikka, lääketiede ja teknologia l VII Oikeus- ja valtiotiede, yhteiskunnalliset kysymykset ja talous VIII Kielitiede IX Filosofia, siveysoppi, kasvatus, kirja- ja kirjastotiede, urheilu sekä muut sekalaiset aineet X Lukusaleihin sijoitettu kirjallisuus (hakuteokset, sidotut aikakaus- ja sanomalehdet ym.) o Pääkirjaston ja sivukirjastojen kesken kirjavarasto jakaantui seuraavasti: Lainauspaikka $ Nidoksia % Nidoksia % Lainauspaikka 1959 Nidoksia % 1958 Nidoksia Pääkirjasto Sivukirjasto: Kallion Töölön Vallilan Käpylän Eteläinen Pasilan Toukolan l.i l.i Haagan o Herttoniemen Kulosaaren Lauttasaaren Munkkiniemen Malmin Oulunkylän l.o Pakilan Puistolan Sairaala- Tapanilan Pitäjänmäen.. Vartiokylän Pukinmäen Maunulan Suomenlinnan.. Porolahden Vallisaaren Kaarelan Palokunnan... Poliisilaitoksen Yhteensä l.o O.o l.o O.i o o Lainaajien lukumäärä: Aikuisia Yhteensä

7 Kirjalahjat ym. Kertomusvuonna vastaanotti kaupunginkirjasto kirjalahjoituksia seuraavilta: Alankomaiden suurlähetystö; Belgian suurlähetystö; Britannian suurlähetystö; Bulgarian Kansantasavallan lähetystö; Kanadan lähetystö; Intian suurlähetystö, Tukholma; Puolan Kansantasavallan suurlähetystö; Ranskan suurlähetystö; Romanian Kansantasavallan lähetystö; Saksan Liittotasavallan kauppaedustusto; Unkarin Kansantasavallan lähetystö; VenezuelanTasavallan ulkoasiainministeriö; Yhdysvaltain Tiedoitustoimisto; Aido Carzanti Editore, Milano; Arnoldo Mondadori Editore, Verona; Halmstadin Kaupunginkirjasto; Inter Nationes, Bonn; Kungl. Vetenskapssamhället i Uppsala; Malmön Kaupunginkirjasto; Mundo Hispanico, Madrid; Oslon Yliopistonkirjasto; Rio Tinto, Toronto; John Cullen Cameron, Toronto; Regina Resnais, Riika; Annette Salmon, U.S.A.; John Takman, Tukholma; Irodalmi Ujsàg, Lontoo; Oy. Alkoholiliike Ab; Finlands svenska centralidrottsförbund; Forssan kirjapaino Oy.; Helsingin kaupungin hankintatoimisto; Hyvinkään kirjapaino Oy.; Jyväskylän kaupungin kirjasto; Kaupan Teknillisen Rationalisoinnin Neuvottelukunta; Kenraali Mannerheimin Lastensuojeluliitto; Keuhkoinvaliidien kuntouttamissäätiö; Kulutusosuuskuntien Keskusliitto; Lahden kaupungin kirjasto; Lappeenrannan kaupunginhallitus; Matematiikan opettajain liitto; Metsäkirjasto; Pohjanpalo-suku; Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta; Reserviupseerikoulun oppilaskunta; Sanoma Oy.; Suomen Historiallinen seura; Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö; Suomen Liikemiesten Kauppaopisto; Suomen Maanpuolustajain lehti; Suomen Pankki; Suomen Ulkomaankauppaliitto; Suomen Unesco-toimikunta; Suomen YK-liitto; Suomi-Kiina Seura; Suomi-Neuvostoliitto-Seura; Svenska Litteratursällskapet i Finland; Svensk- Österbottniska Samfundet; Tampereen kaupunginhallitus; Toimihenkilö- ja virkamiesjärjestöjen Keskusliitto; Turun kaupungin tilastotoimisto; Turun Yliopiston kirjasto; Vanhuusyhdistys; Wihurin kansainvälinen Palkintojen Rahasto; sivukirj.hoit. Hilja Aukimaa; vaatturi Otto Blom; hra A. Blomfelt; rva Kerstin Charpentier; hra Björn Ehrnrooth; koululainen Pehr Hartman; rouvat Heinrichs, Martta Henriksson ja Orvokki Hämäläinen, dipl.ekon. Bertel Höckert; neidit Elli Lehto, Märta Lindqvist ja Elna Malmberg, fil.maisterit Kerttu Manninen ja Kyllikki Nohrström; rva Pacius; fil.maist. Aune Petra; rva Helena Riihimäki; rva Martha Rinne; leht. Ahti Rytkönen; prof. Uuno Saarnio; taiteilija Lauri Santtu; yliopp. Raili Seiro; kirkkohra Elis Selin; sairaanhoit. Lyyli Simelius; prof. Lennart Sjöströmin rouva; kamarineuvos Eino Tamelander; ministeri Urho Toivola; opett. Mauri Tuulio; rva Mary Tötterman; rva Alice v. Wilcken ja kirj.aman. Taimi Ylitalo. Aukioloajat. Pääkirjaston sekä Kallion, Töölön, Vallilan 1 ), Käpylän 1 ), Eteläisen 1 ), Haagan, Herttoniemen 1 ), Lauttasaaren 2 ), Munkkiniemen 1 ), Malmin x ), Pakilan 1 ), Puistolan 1 ) ja Tapanilan 1 ) sivukirjastojen lainausosastot olivat avoinna arkipäivisin klo 10 20; Pasilan 2 ), Kulosaaren 2 ), Pitäjänmäen, Oulunkylän, Toikolan, Pukinmäen 2 ), Maunulan, Porolahden ja Vartiokylän 2 ) 3 ) sivukirjastojen lainausosastot maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo sekä keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 13 18; Suomenlinnan maanantaisin, tiistaisin, 1 ) Aikana avoinna maanantaisin, tiistaisin, torstaisin ja perjantaisin klo ja keskiviikkoisin ja lauantaisin klo ) Aikana suljettuna. 3 ) aikana maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo

8 torstaisin ja perjantaisin klo 16 19, kesikviikkoisin ja lauantaisin klo 14 17; Vallisaaren tiistaisin ja perjantaisin klo Sairaalasivukirjasto oli henkilökuntaa varten avoinna Kivelän ja Marian sairaaloissa keskiviikkoisin klo , Malmin sairaalassa tiistaisin klo 14 15, Auroran sairaalassa keskiviikkoisin klo , Nikkilän sairaalassa maanantaisin klo ja torstaisin klo sekä keskiviikkoisin klo perhehuoltopotilaille. Juhannus- ja jouluaattoina lainausosastot olivat suljettuina; uudenvuodenaattona avoinna klo Pääkirjaston sekä Kaihon, Töölön ja Käpylän sivukirjastojen opintosalit olivat avoinna sekä arkisin että sunnuntaisin klo 10 22; lasten lukusalit olivat avoinna arkisin klo sekä sunnuntaisin klo Pyhä- ja juhlapäivinä opintosalit olivat avoinna seuraavasti: uudenvuodenpäivänä, pitkänäperjantaina, pääsiäispäivänä ja helluntaina klo 15 20; loppiaisena, kiirastorstaina, vapunaattona, vappuna ja itsenäisyyspäivänä klo 10 20, juhannusaattona ja juhannuspäivänä sekä jouluaattona ja joulupäivänä suljettuina; uudenvuodenaattona klo 10 15, muina pyhäpäivinä niinkuin sunnuntaisin. Lauttasaaren sivukirjaston opintosali oli avoinna vain arkipäivisin klo (suljettuna juhannus- ja jouluaattona). Sanomalehtilukusalit olivat avoinna seuraavasti: pääkirjastossa 1 ) klo 8 21, Kallion sivukirjastossa klo 8 22, Käpylän sivukirjastossa klo 10 22, Vallilan sivukirjastossa arkisin klo 10 20, sunnuntaisin klo 9 15, Eteläisessä sivukirjastossa arkisin klo 8 21, sunnuntaisin klo 9 14, juhannusaattona, juhannuspäivänä ja joulupäivänä suljettuna, muina pyhä- ja juhlapäivinä kuten sunnuntaisin, paitsi niinä juhlapäivinä, jolloin opintosalit suljettiin klo 20, suljettiin myös pääkirjaston, Kallion, Käpylän ja Eteläisen sivukirjaston sanomalehtisalit klo 20, sekä uudenvuoden aattona, jolloin kaikki suljettiin klo suljettuna.

9 Lainaus. Lainauspaikka Kirjalainojen lukumäärä v ja 1958 oli seuraava: Lainauspäiviä Kirjalainoja Kirjalainoja lainauspäivää kohden Lainauspäiviä Kirjalainoja kaikkiaan kaikkiaan Kirjalainoja lainauspäivää kohden Pääkirjasto Sivukirjasto: Kallion Töölön Vallilan Käpylän Eteläinen Pasilan Toukolan Haagan Herttoniemen Maunulan Kulosaaren Lauttasaaren Munkkiniemen Malmin Oulunkylän Pakilan Puistolan Tapanilan Pitäjänmäen Vartiokylän Sairaala Pukinmäen Suomenlinnan Porolahden Vallisaaren Poliisilaitoksen Yhteensä Suurin määrä annettuja kirjalainoja oli oltuaan v Aikuisten sekä lasten ja nuorten suhteellinen osuus lainausliikkeeseen oli eri lainauspaikoilla seuraava: Aikuisten Lasten ja Lainauspaikka kirjalainat nuorison kir- % jalainat, % Lainauspaikka Aikuisten kirjalainat % Lasten nuorison kirjalainat, % Pääkirjasto Sivukirjasto: Kallion Töölön Vallilan Käpylän Eteläinen Pasilan Toukolan Haagan Herttoniemen Maunulan Kulosaaren Lauttasaaren Munkkiniemen Malmin Oulunkylän Pakilan Puistolan Sairaala- Tapanilan Pitäjänmäen Vartiokylän Pukinmäen Suomenlinnan Porolahden Vallisaaren Poliisilaitoksen... Yhteensä (1958) o

10 Kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden välinen suhde selviää seuraavasta taulukosta, jossa myöskin on otettu huomioon aikuisille sekä lapsille ja nuorisolle annettujen lainain välinen ero: Aikuisten kirjalainat Lasten ja nuorison kirjalainat Kirjalainat kaikkiaan Lainauspaikka Yht. Yht. Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Kaunokirjallisuus Tietokirjallisuus Kaunokirjallisuus Tieto- kirjallisuus Yht. luku luku % luku luku % luku luku luku % luku Pääkirjasto Sivukirjasto: Kallion Töölön Vallilan Käpylän Eteläinen Pasilan Toukolan Haagan Herttoniemen Maunulan... Kulosaaren... Lauttasaaren. Munkkiniemen Malmin Oulunkylän... Pakilan Puistolan... Sairaala-... Tapanilan... Pitäjänmäen Vartiokylän Pukinmäen. Suomenlinnan Porolahden Vallisaaren Poliisilaitoksen , o o ! , ! ll.i ll.i , o Yhteensä (1958) [ !

11 Erikielisen kirjallisuuden lainausta valaiseva taulukko: Suomenkielinen Skandinaavinen Muunkielinen Kirjalainat Lainauspaikka kirjallisuus kirjallisuus kirjallisuus kaikkiaan luku % luku % luku /o luku % Pääkirjasto Sivukirjasto: Kallion Töölön Vallilan Käpylän Eteläinen Pasilan O.o Toukolan Haagan Herttoniemen l.o Maunulan Kulosaaren l.i Lauttasaaren Munkkiniemen Malmin Oulunkylän l.i Pakilan Puistolan Sairaala Tapanilan Pitäjänmäen l.i Vartiokylän l.i Suomenlinnan Porolahden Vallisaaren O.i Poliisilaitoksen O.o Yhteensä o (1958) o o Lukusalikäyntien lukumäärä v ja 1958 käy ilmi seuraavasta taulukosta: Kirjasto Opinto- Opinto- Sanoma- Lasten Käyntejä Päivää sali I sali II lehtisalit lukusalit kaikkiaan kohden Pääkirjasto Sivukirjasto: Kallion Töölön Vallilan Käpylän Eteläinen Toukolan Haagan Herttoniemen Maunulan Kulosaaren Lauttasaaren Munkkiniemen Malmin Pakilan Puistolan Tapanilan Pitäjänmäen Porolahden Yhteensä (1958)

12 Lukusalit olivat avoinna seuraavasti: K ir j as to Avoinna päivää Kirjasto Avoinna päivää Pääkirjasto: opintosali I opintosali II sanomalehtisali... lasten lukusali... Sivukirjastot: Kallio: opintosali yleinen lukusali.. sanomalehtisali... lasten lukusali... Töölö: aikuisten lukusali lasten lukusali Vallila: sanomalehtisali... lasten lukusali Käpylä: aikuisten lukusali sanomalehtisali... lasten lukusali Eteläinen: sanomalehtisali lasten lukusali Toukola Haaga Herttoniemi Maunula Kulosaari Lauttasaari Munkkiniemi... Malmi Pakila Puistola Tapanila Pitäjänmäki Porolahti Vuoden kuluessa ilmestyneitä aikakaus- ja sanomalehtiä oli yleisön käytettävänä seuraavat määrät: Kirjasto Aikakauslehtiä Sanomalehtiä luku kpl luku kpl Pääkirjasto Sivukirjasto: Kallio Töölö Vallila Käpylä Eteläinen Pasila Toukola Haaga Herttoniemi Maunula Kulosaari Lauttasaari Munkkiniemi Malmi Oulunkylä Pakila Puistola Sairaalasi vukirj asto: Kivelä Nikkilä Sielullisesti sairaiden hoitolaitokset Malmi 3 3 Laakso Aurora Tapanila Pitäjänmäki Vartiokylä Pukinmäki Suomenlinna Porolahti Poliisilaitos 9 9 Yhteensä

13 Kerhotyö. Vuoden aikana toimivat seuraavat kirjastokerhot: pääkirjastossa filosofian ja logiikan kerhot, kirjallisuuskerho, svenska litteraturcirkeln, Deutsche- Literatur-kerho, cercle de la littérature française ja musiikkikerho; Kallion sivukirjastossa kirjallisuuskerho, psykologian kerho ja musiikkikerho; Malmin sivukirjastossa yleisaiheinen kirjastokerho sekä Nikkilän sairaalan kirjastossa kirjastokerho ja musiikkikerho potilaille. Pääkirjasto. Filosofian kerhon johtajana toimi prof. Uuno Saarnio. Kerho kokoontui kerran viikossa läpi vuoden. Osanottajia oli 204 (v ), joista kokouksissa oli läsnä keskimäärin 24 (24). Kerhossa pidettiin seuraavat esitelmät, joiden pohjalla keskusteltiin: fil.lis. Raili Kauppi: Leibniz ja Locke, merkki ja idea, Metafysiikan peruskysymyksiä, Lause, sen merkitys, mieli ja totuusarvo, Limeskertalukua olevat laskutavat, Aristoteleen psykologia, Takaisin äärellisyyteen, Muoto ja formalismi, Aristoteleen kategoriat ja niiden rajat, Käsite a priori, Riittävän perusteen prinsiippi, Eräitä piirteitä logiikan kehityksestä, Taide Kantin estetiikan valossa, Metafysiikka ja kombinatoriikka; fil.maist. Benita Kock: Kantin etiikka; prof. Sven Krohn: Arvotiedon kriteerioista, Ihmisen probleema, Intian filosofiasta, Upanisadit, Buddhalainen filosofia, Vapautumisen tie buddhalaisuudessa, Nyäya ja Vaisesika; prof. Uuno Saarnio: Skolastiikka, Supposition teoriaa, Appellatio, Eetillisten arvojen olemus, Transfiniitti, Eräitä matemaattisia raja-arvoja, Laskutapojen yleistys, Äärellinen laskutapa, Transsendentaalinen estetiikka, Transfiniittinen omega-operaatio, Ääretöntä kertalukua olevat laskutoimitukset, Numeroitu vaa kertalukua olevat laskutoimitukset, Kant ja logiikka, Kantin käsitteiden analytiikka, Kantin kategoriaoppi, Järjestysluvut, Cantorin lukujonon yläraja, Limeslukuja äärellisten laskutoimitusten alueella, Ääretön laskutoimitusten kertalukuna, Toisen lukuluokan luvut, Transsendentaalisen deduktion prinsiipeistä, Kontinuumprobleema, Transsendentaalinen deduktio, Ääretön filosofisena probleemana, Transsendentaalisesta analytiikasta, Ääretön matemaattisena probleemana; tri Kalle Sorainen: Runous ja totuus. Logiikan kerhoa johti fil.lis. Raili Kauppi. Kerho kokoontui kerran viikossa läpi vuoden. Osanottajia oli kaikkiaan 24 (30). Kerhossa käsiteltiin Whiteheadin ja Russellin teoksen»principia mathematica» toista osaa. Kirjallisuuskerhon puheenjohtajana toimi kirjailija Lasse Heikkilä. Kerho kokoontui 21 (v ) kertaa ja läsnä oli keskimäärin 42 (22) henkeä. Kerhossa pidettiin seuraavat esitelmät: lähetystöneuvos Heikki Brotherus: Marcel Proust ja hänen aistimusmaailmansa; fil. maist. Toini Havu: Moderni proosa löytää itseään (kokouksessa esiintyivät kirjailijat Eeva Joenpelto ja Paavo Rintala); kirjailija Lasse Heikkilä: Moderni lyriikka (runonäytteet esitti taiteilija Inga Laukka); opetusneuvos Yrjö Kallinen: Mitä on sanojen takana; kirjastoneuvos Helle Kannila: Kirjasto ja kirjailijat; fil. lis. Raili Kauppi: Runous ja kirjasto; prof. Sven Krohn: Ajattelu ja runous; lääkintäkenr. Väinö Linden: Muistoja Eino Leinosta; pastori Risto Nivari: Unet ja runot; fil. maist. Aarre Peltonen: Eino Leino kirjallisuudentutkijan näkökulmasta; arkkitehti Keijo Petäjä: Muodon estetiikasta; fil. maist. Heikki A. Reenpää: Runouden kustantamisesta; fil. maist. Kari Salosaari: Eksistentialismi ja modernismi; kirjailija Yrjö Soini: Eino Leino; fil. tri Kalle Sorainen: Juhani Siljon etiikka (runonäytteet esitti taiteilija Liisi Tandefelt); taiteilija Elli Tompuri: Muistoja Eino Leinosta; kirkkohra Voitto Viro: Minä uskon, siksi puhun; 267

14 teatterinjoht. Jack Witikka: Uudistuvasta draamasta (Beckett, Haavikko, Heikkilä). Lisäksi järjestettiin yhdessä svenska litteraturcirkeln'in kanssa suomalaisten ja ruotsalaisten kirjailijoiden yhteinen symposion, jossa keskusteltiin modernismista. Keskusteluun osallistuivat kirjailijat Bo Carpelan, Lasse Heikkilä, Juha Mannerkorpi ja Aila Meriluoto. Runonäytteet esitti taiteilija Liisi Tandefelt ja puheenjohtajana toimi fil. maist. Rakelmaria Engman-Enari. Kokouksessa, jonka aiheena oli»kevään runoilijat» Lasse Heikkilä ja Jyri Schreck esittelivät toistensa runokokoelmat. Eino Leinoa koskevan esitelmäsarjan yhteydessä järjestettiin kaksi Leino-symposionia. Toiseen osallistuivat kirjailijat Huugo Jalkanen, Eila Pennanen, Lassi Nummi ja Lasse Heikkilä, toiseen osallistui kriitikkoja: fil. tri Aatos Ojala, fil. maisterit Lars Hamberg ja Pekka Piirto sekä kirjailija Lasse Heikkilä. Svenska litteraturcirkeln kokoontui 3 (7) kertaa. Puheenjohtajana toimi fil. maist. Rakelmaria Engman-Enari. Kerhossa pidettiin seuraavat esitelmät: fil. tri Karin Allardt-Ekelund: Kring Selma Lagerlöf; fil. maist. Benita Kock: Ivar Lo-Johanssons»Godnatt jord» ja kirjailija Solveig v. Schoultz: Tarjei Vesaas. Kokouksissa oli läsnä keskim. 18 (15) henkeä. Kirjallisuuskerhon kanssa järjestettiin suomalaisten ja ruotsalaisten kirjailijain yhteinen symposion. Deutsche Literatur -kerhon puheenjohtajana toimi rouva Clarisse Autti. Kerholla oli 15 (23) kokousta, joissa oli läsnä keskimäärin 8 (13) jäsentä koko jäsenmäärän ollessa 79 (140). Kokouksissa pidettiin seuraavat esitelmät: rouva Clarisse Autti: Der österrechische Klassiker Franz Grillparzer; Grillparzers Einfluss auf Kafka; Österreichische Kultur und ihre Bedeutung in der Welt; Das Wiener Burg Theater, seine Tradition und Zukunft; Adalbert Stifter; Joseph v. Eichendorff's Leben und Schaffen; Schriftsteller von heute sprechen zu Menschen unserer Zeit; fil. tri Hans Wenz: Werner Bergengruen ein tröstlicher Dichter; Gerhart Hauptmann, Überblick über sein Werk; Gerhart Hauptmann, Spätwerk und Leben; Carl Hauptmann, ein Denker-Dichter; Der Naturalismus in der deutschen Lyrik; Eduard Mörike; Theodor Storm; Franz Kafka, Leben und Werk. Cercle de la littérature française kokoontui 20 (20) kertaa. Läsnä oli keskimäärin 25 (30) henkeä. M. Maurice Girod toimi puheenjohtajana kesäkuuhun asti, jolloin hän siirtyi pois Suomesta ja hänen seuraajakseen kerhon johtajana tuli M. Jacques Le Louarn. M. Girod, jolle kerholaiset ovat kiitollisia kerhotoiminnan elävyydestä ja mielenkiintoisuudesta, puhui jäähyväisesitelmässään oleskelustaan Suomessa ja vaikutelmista, joita hän oli saanut sen maasta ja kansasta. Kerhossa pidettiin seuraavat esitelmät: M. Charles Azéma: Anatole France:»Les dieux ont soif», Anatole France:»Le jardin d'épicure»; Jacques Perret: Le Rev. Père André Bonduelle, Camus:»Requiem pour une nonne»; M. Jacques Fol: Le Prix Goncourt 1959 A. Schwarz-Bart:»Le dernier des justes»; M. Maurice Girod: Paris carrefour de quoi? Les Français, La Provence terre de culture, Cinq ans de Finlande; Mme Claude Grège: Picasso; M. Jacques Le Louarn: St. Louis, Automation et avenir humain, Science et philosophie, La France touristique, Duhamel:»Chronique des Pasquier» (2 esitelmää), Les impressionistes, Charles Péguy vie, Charles Péguy oeuvre poétique; M. Marti: Berlioz; Mlle Synko: Poésie de la prière. Musiikkikerho, jonka puheenjohtajana toimi fil. lis. Bo Carpelan, järjesti 7 (11) levykonserttia. Kuulijoita oli keskimäärin 40 (60). Konserteissa esiteltiin lyhyesti asianomainen säveltäjä, jonka jälkeen kuultiin levyiltä hänen sävellyksiään. Vuoden 268

15 aikana esitettiin kaikkiaan 20 seuraavien säveltäjien teosta: Ravel, Haydn, Stravinski, Martin, Boismortier, Rossini, Vivaldi, Blomdahl, Torelli, Caix d'hervelois, Albinoni, Telemann, Fesch ja Bach. Esittelijöinä esiintyivät f il. lis. Bo Carpelan ja pianisti Rolf Bergroth. Kallion sivukirjasto. Kirjallisuuskerho, jota johti fil. maist. Eila Wirla, kokoontui 6 (7) kertaa ja kokouksissa oli keskimäärin 45 (30) osanottajaa. Kirjallisuuskerhossa pidettiin seuraavat esitelmät: kirjailija Viljo Kajava: Yhteiskuntarunoudesta; kirjailija Eila Pennanen: Historiallisen romaanin synnystä ja muodosta; kirjailija Jussi Talvi: Kristillisestä ja ideologisesta maailman kahtiajakoisuudesta; runoilija fil.kand. Aale Tynni: Runoudesta; kirjailija Marja-Liisa Vartio: Miten romaani syntyy. Psykologian kerhoa johti fil. maist. Eila Wirla. Kerho kokoontui 5 (6) kertaa ja kokouksissa oli keskimäärin 20 (31), osanottajaa. Kerhossa pidettiin seuraavat esitelmät: fil. maist. Kaarlo Helasvuo: Kaupunkiin muuttava perhe sosiaalisen työn näkökulmasta; fil. maist. Pirkko Poikonen: Kasvatusneuvolan työstä; prof. Uuno Saarnio: Äärettömyyden ongelmasta; fil. maist. Martti Samooja: Ammatinvalinnan perusteista; fil. maist. Antti Tamminen: Fyysiseen vammaan sopeutumisesta. Musiikkikerhoa johti laulajatar Esteri Parviainen. Kerho kokoontui 15 (5) kertaa. Kussakin kerhoillassa oli keskimäärin 56 (30) osanottajaa. Musiikkikerhossa pidettiin seuraavat esitelmät, joihin liittyi musiikkiesityksiä pianolla tai äänilevyiltä: kapellimestari Kaj Chydenius: Beethovenin viulukonsertto; taiteilija Antero Karttunen: Brahms sinfonikkona, Schumannin lauluista; laulajatar Esteri Parviainen: Laulun taitajia; taiteilija Matti Piipponen: Eugen Suchou'n ooppera Krutnava, Schönbergin, Alban Bergin ja von Webernin kamarimusiikista; pianotaiteilija Juhani Raiskinen: Sostakovitsin pianomusiikki,»venäläinen viisikko»; säveltäjä Kari Rydman: Elektronisesta musiikista; pianotaiteilija, fil. maist. Erik Tawaststjerna: Sibelius pianomusiikkinsa valossa; kapellimestari Timo Teerisuo: Mozart sinfonikkona, Mozartin divertimentoista, Palestrinan kirkkomusiikista; pianotaiteilija Kurt Wallden: Schumannin pianomusiikista järjestettiin Händel-juhla, jossa säveltäjä Seppo Nummi esitelmöi Händelin pianomusiikista, taiteilija Ulla Nylander esitti Händelin pianosonaatin, taiteilija Matti Piipponen Händelin viulusonaatin ja laulajatar Esteri Parviainen Händelin aarioita. Säestäjänä toimi Seppo Nummi. Malmin sivukirjasto. Kirjastokerhossa luettiin kevätkaudella Hilja Vilkemaan»Minna Canth» loppuun (ss ). Kirjailijan tuotannosta esitettiin näytteitä. Syyskaudella luettiin kirjasta»löytöretkillä taiteen maailmassa» ss Keskustelukokouksissa pidettiin seuraavat esitelmät: fil. lis. Aarne Laurila: Mitä odotamme suomalaiselta kirjallisuudelta; fil. maist. U. Peltoniemi; Aleksis Kiven elämää sanoin ja kuvin. Nuorisokirjailijat Kaija Pakkanen ja Tauno Karilas kertoivat eräässä kokouksessa kirjailijatyöstään. Osanottajia oli 25, (18) joista kokouksissa oli läsnä keskimäärin 6 (5). Kahdessa viimeksi mainitussa kokouksessa oli lisäksi kuulijoina joukko lapsia. Nikkilän sairaalakirjaston kirjastokerhon puheenjohtajana toimi fil. maist. Kyllikki Lindeqvist. 17 (30) kerhoiltaan osallistui keskimäärin 22 (18) henkeä. Kerhossa pidettiin mm. seuraavat esitelmät: yliopp. Hannu Kerkola: Robert Schumann; fil. maist. Hellevi Kuuppo: Luonnonsuojelusta; fil. maist. Ulla Lehtonen: Kansansadun ja taidesadun välisestä suhteesta, Kansanrunouden funktioista Tope- 269

16 liuksen satutuotannossa; mielisairaanhoit. Kaarina Pulli: Suomalaisia maisemia (kaitafilmiesityksin); yliopp. Seija Reiman: Aaro Hellaakoski luonnonlyyrikkona; sairaanhoit. Irma Rämö: Oscar Parlandin romaaneista; amanuenssi Anni Saarnio: Eichendorff; fil. maist. Pirkko Seppälä: Saima Harmaja; ylihoit. Enni Unkila: Lorelei-tarun toisinnoista; työnjoht. Toivo Vasama: Kirjallisuus sisäisen minuutemme kasvattajana; sairaanhoit. Marjatta Vuoripalo: Antiikin Kreikan kirjallisuudesta. Taiteilija Marja Heino järjesti nukketeatteriesityksen. Kirjastokonsertteja järjestettiin vuoden aikana 52 (29), kuulijoita oli keskimäärin 36 (15) henkeä. Äänilevyiltä esitettyjen sävellysten esittelyjä suorittivat yliopp. Hannu Kerkola, fil. maist. Kyllikki Lindeqvist, yliopp. Leena Linnovaara, sairaanhoit. Raili Mäki, fil. maist. Pirkko Seppälä, sairaanhoit. Salme Seppälä, opisk. C.-P. Teckenberg ja sairaanhoit. Marjatta Vuoripalo. Laulajatar Tii Niemelä ja pianisti Annikki Äberg-Laukkanen kävivät musiikkikerhotyön yhteydessä pitämässä konsertin potilaille. Tulot. Kaupunginkirjaston tulot nousivat v mk:aan jakaantuen seuraaviin eriin: Talousarvion Tilien mukaan mukaan mk mk Kirjasakot ja sekalaiset tulot Kaupunginkirjaston valtionapu Henkilökunnan luontoisedut Henkilökunnan käteisvuokrat Yhteensä Menot. V talousarvioon oli kaupunginkirjaston menoja varten merkitty mk, v.ita 1958 siirtyi mk ja vuoden aikana merkittiin tilisiirtoina mk, joten käytettävissä oli yhteensä mk. Menot tilien mukaan nousivat mk:aan jakaantuen seuraaviin menoeriin: Menot 1 ) Säästö ( + ) Määrärahat tilien mukaan Siirto tai ylitys ( ) Menoerä mk mk v:een 1960 mk Palkkiot Vakinaiset viranhaltij at Tilapäiset viranhaltijat Vuosilomakustannukset Sunnuntaityökorvaukset i Muut palkkamenot Vuokrat Lämpö Valaistus Siivoustarvikkeet Vedenkulutus Puhtaanapito x ) Tähän eivät sisälly kirjastorakennusten ylläpitokustannukset. 270

17 Menot Säästö (+)) Määrärahat tilien mukaan Siirto tai ylitys ( Menoerä mk mk v:een 1960 mk Kaluston hankinta Kaluston kunnossapito Painatus Kirjallisuus ja sidonta Tarverahat Yhteensä Kirjallisuusmäärärahojen käyttö. Kirjallisuuden ostoon kertomusvuonna käytetty summa, mk, jakaantui erikielisen kirjallisuuden kesken seuraavasti: mk Suomalainen kirjallisuus Skandinaavinen» Saksalainen» Englantilainen» Ranskalainen» Muunkielinen» Muut kirjat» Yhteensä mk Aikakauslehdet Mikrofilmit Sidonta Kaikkiaan Kirjastolautakunnan valvonnan alaiset yritykset. Kirjastolautakunta valvoi seuraavien yleishyödyllisten yritysten saamien avustusten käyttöä: Kirjoja sokeille, Kasvatusopillinen kirjasto- ja lukusalisäätiö sekä Bragen leikekokoelma. 271